Suomen venevienti ja -tuonti

Transkriptio

1 Ulkomaankauppa 2004:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen venevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen venevienti ja tuonti v (I-X) 1000 euroa (I-X) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 PURJEVENEVIENNIN ARVO VOIMAKKAASSA KASVUSSA Myös moottoriveneiden tuonti lisääntynyt selvästi Veneiden vienti ja tuonti on 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa kehittynyt hyvin epätasaisesti. Veneiden viennin arvo on ollut kasvussa vuodesta 1999 lähtien, mutta kasvu on perustunut osittain muutamiin yksittäisiin arvokkaisiin venetoimituksiin. Vuotuinen vietyjen veneiden kappalemäärä on vaihdellut vajaasta kahdeksasta tuhannesta lähes yhdeksään ja puoleen tuhanteen. Myös venetuonnissa on tapahtunut huomattavia heilahteluja. Suurin muutos tapahtui vuonna 2000, jolloin tuonnin arvo kohosi 12 milj. eurosta lähes 20 milj. euroon. Seuraavana vuonna tuonti palautui lähelle entistä tasoaan, mutta on sen jälkeen kääntynyt uudelleen selvään kasvuun. Viime vuoden tammi-lokakuussa veneviennin arvo kohosi 196 milj. euroon eli 42 % edellisen vuoden vastaavan ajanjakson vientiä suuremmaksi. Tuonnin arvo oli samaan aikaan runsaat 23 milj. euroa, mikä oli 43 % enemmän kuin vuoden 2002 tammi-lokakuussa. Taulukko 1. Suomen venetuonti ja vienti (I-X) Vuosi Tuonti 1000 e Muutos % Tuonti kpl Muutos % Vienti 1000 e Muutos % Vienti kpl Muutos % (I-X) Vienti Norjaan ja Saksaan kasvatti purjevenevientiä Vuoden 2003 tammi-lokakuussa Suomesta vietiin 147 purjevenettä, arvoltaan lähes 131 milj. euroa. Venemäärä kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta neljänneksen, ja viennin arvo miltei kaksinkertaistui. Vuonna 2002 viennin arvo puolitoistakertaistui edellisvuotisesta, vaikka veneiden määrä supistui, joten vienti on parin viime vuoden aikana siirtynyt selvästi arvokkaampiin aluksiin. Tärkeimmäksi purjeveneiden ostajaksi kohosi viime vuonna Norja kahdellatoista veneellä, joiden arvo kohosi 26 milj. euroon. Edellisinä vuosina Norjan osuus on pysytellyt muutaman sadan tuhannen euron tasolla. Myös vienti Saksaan (24 milj. euroa) kasvoi viime vuonna selvästi. Kolme seuraavaa maata, Iso-Britannia, USA ja Kreikka, olivat kukin 14 milj. euron tuntumassa. Moottoriveneiden (muiden kuin perämoottoriveneiden) viennin arvo jäi tammi-lokakuussa 39 milj. euroon eli 12 % vuoden 2002 vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Vietyjen veneiden määrä, 1549 kpl, kasvoi kymmeneksen, joten alusten keskihinta laski selvästi. Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 Moottoriveneviennin maajakauma on pysynyt viime vuosina jokseenkin muuttumattomana. Ruotsi on tärkein ostaja: viime vuoden tammi-lokakuussa 717 venettä, yhteisarvoltaan 15 milj. euroa. Norja on pysytellyt yhtä selvänä kakkosena (viime vuonna runsaat 9 milj. euroa ja 473 kpl). Myös muut suuret ostajamaat ovat pysyneet vuodesta toiseen ennallaan: Iso-Britannia (3,6 milj. euroa), Venäjä (2,6 milj. euroa) ja Saksa (1,6 milj. euroa). Moottorivenetuonnin vahva kasvu jatkui Viime vuoden tammi-lokakuussa sekä purjeveneiden että moottoriveneiden tuonnin arvo kohosi selvästi edellisvuotista suuremmaksi. Purjeveneitä tuotiin yli viiden miljoonan euron arvosta. Tuotujen veneiden kappalemäärä jäi 192:een eli palautui suunnilleen vuotta 2002 edeltäneelle tasolle. Tuontimäärä oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2002, kun USA:sta tuotiin yli 400 purjevenettä, joiden keskihinta jäi selvästi tavanomaista alemmaksi. Tärkein purjeveneiden tuontimaa oli viime vuonna edellisen vuoden tapaan Saksa 2,4 milj. euron osuudellaan. Miljoonan euron rajan ylittivät myös Ranska ja Viro. Isojen moottoriveneiden, siis muiden kuin perämoottoriveneiden, tuonti lähes puolitoistakertaistui tammi-lokakuussa. Tuonnin arvo oli vajaat 13 milj. euroa. Veneitä tuotiin 704 kappaletta. Ruotsi palasi jälleen tärkeimmäksi tuontimaaksi yli neljän miljoonan euron tuonnilla. Tuonnin arvo yli kaksinkertaistui, vaikka kappalemäärä (221 venettä) jäikin edellisvuotista pienemmäksi. Iso- Britannia jäi viime vuonna toiseksi vajaan 2,5 miljoonan euron osuudellaan. Brittiläiset veneet kuuluivat kalleimpiin viime vuonna tuotuihin moottoriveneisiin, joten tuontimäärä oli vain 12 kappaletta. Tuonti Kanadasta kaksinkertaistui ja kohosi vajaaseen kahteen miljoonaan euroon. Hieman yli miljoonan euron kohosivat USA ja Saksa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 Veneiden vienti (I-X) Ilmatäytteiset alukset (CN890310) Purjeveneet (CN890391) Moottoriveneet, muut kuin Muut (CN890399) perämoottoriveneet (CN890392) 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % (I-X) Ryhmään "Muut" kuuluvat mm. perämoottoriveneet, soutuveneet, vesiskootterit ym.

5 Veneiden tuonti (I-X) Ilmatäytteiset alukset (CN890310) Purjeveneet (CN890391) Moottoriveneet, muut kuin Muut (CN890399) perämoottoriveneet (CN890392) 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % (I-X) Ryhmään "Muut" kuuluvat mm. perämoottoriveneet, soutuveneet, vesiskootterit ym.

6 Purjeveneiden vienti maittain (I-X) (v suuruusjärjestyksessä) (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl NO Norja DE Saksa GB Iso-Britannia US USA GR Kreikka IT Italia KY Caymansaaret VG Britt. Neitsytsaaret CA Kanada JP Japani AU Australia NL Alankomaat SE Ruotsi CL Chile PT Portugali HR Kroatia DK Tanska FR Ranska CZ Tsekin tasavalta EE Viro RU Venäjä FO Färsaaret 76 1 AG Antigua ja Barbuda CH Sveitsi HU Unkari 11 6 PL Puola VC St. Vincent ja Grenadiinit BM Bermuda HK Hongkong SI Slovenia SG Singapore 17 2 VI Yhdysv. Neitsytsaaret CI Norsunluurannikko TR Turkki PH Filippiinit BE Belgia Yhteensä

7 Moottoriveneiden (muut kuin perämoottoriveneet) vienti maittain (I-X) (v suuruusjärjestyksessä) (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl SE Ruotsi NO Norja GB Iso-Britannia RU Venäjä DE Saksa GL Grönlanti EE Viro FR Ranska CH Sveitsi IE Irlanti DK Tanska GR Kreikka UA Ukraina NL Alankomaat FO Färsaaret LV Latvia IT Italia HU Unkari AT Itävalta KZ Kazakstan JP Japani SO Somalia 26 4 LT Liettua US USA HR Kroatia PT Portugali 80 1 BE Belgia AL Albania 30 1 SI Slovenia 18 2 TR Turkki ES Espanja 36 1 Yhteensä

8 Purjeveneiden tuonti maittain (I-X) (v suuruusjärjestyksessä) (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl DE Saksa FR Ranska EE Viro SI Slovenia SE Ruotsi DK Tanska US USA BG Bulgaria 50 3 GB Iso-Britannia AU Australia AR Argentiina 9 1 NL Alankomaat RU Venäjä JP Japani 21 4 PL Puola 21 3 NO Norja CA Kanada 10 1 ZA Etelä-Afrikka 76 1 CZ Tsekin tasavalta 2 97 BE Belgia MX Meksiko 48 4 Yhteensä

9 Moottoriveneiden (muut kuin perämoottoriveneet) tuonti maittain (I-X) (v suuruusjärjestyksessä) (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl SE Ruotsi GB Iso-Britannia CA Kanada US USA DE Saksa EE Viro NO Norja GR Kreikka CY Kypros PL Puola TR Turkki 41 1 JP Japani BG Bulgaria FR Ranska IT Italia RU Venäjä ES Espanja 70 2 BE Belgia 46 5 MX Meksiko 12 1 SI Slovenia LV Latvia 5 1 AE Arabiemiirikunnat NL Alankomaat 28 1 CH Sveitsi 1 1 Yhteensä

10 Ulkomaankauppa 2004:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen venevienti ja -tuonti Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p [email protected] Kari Tähtivaara p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

11 Ulkomaankauppa 2004:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-11) 5 Mrd. e (1-11) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

12 1 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI VOIMAKKAASTI Venäjä kasvatti edelleen osuuttaan energiatuotteiden tuonnista Suomen vienti Venäjälle jatkoi kasvuaan viime vuoden tammi-marraskuussa. Viennin arvo kasvoi kuukausitasolla loppuvuotta kohti, ja Venäjä vahvisti asemiaan tärkeimpien vientimaiden joukossa. Vientiä kasvattivat erityisesti puhelinlaitteet. Energiatuotteiden tuonti Venäjältä lisääntyi voimakkaasti. Venäjän osuus raakaöljyn koko tuonnista kohosi jo kahteen kolmasosaan. Sähkön ja kivihiilen tuonti miltei kaksinkertaistui, ja kaasun tuonti kasvoi neljänneksen. Viennin arvo Venäjälle oli tammi-marraskuussa 3,1 mrd euroa eli 9 % edellisen vuoden vastaavaa aikaa suurempi. Venäjä oli Suomen viidenneksi tärkein vientimaa runsaan 7 %:n osuudellaan. Tuonti Venäjältä kasvoi 23 % ja oli arvoltaan 4 mrd euroa. Venäjän osuus koko tuonnista kohosi 12 %:iin eli toiseksi suurimmaksi Saksan jälkeen. Kuvio 2. Vienti Venäjälle ja muihin tärkeimpiin vientimaihin kuukausittain Milj. e Saksa Ruotsi Venäjä Iso-Britannia Yhdysvallat Kuvio 3. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-11) Osuus % (1- Tuonti Vienti 11) Kuvio 4. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase (1-11) Milj. e (1-11) Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 2 Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-11) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-11) , ,4-869 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI VOIMAKKAASTI Myös kemiallisten aineiden vienti lisääntyi selvästi Puhelinlaitteiden vienti Venäjälle lisääntyi viime vuoden tammi-marraskuussa 46 % ja kohosi arvoltaan lähes 560 milj. euroon. Matkapuhelinten osuus tästä oli 390 milj. euroa. Venäjälle toimitettiin runsaat 2,8 miljoonaa matkapuhelinta, ja Venäjä oli niiden neljänneksi suurin vientimaa Arabiemiirikuntien, Saksan ja Ison-Britannian jälkeen. Kotitalouskoneiden ja laitteiden vienti kasvoi 16 % ja kohosi lähes 160 milj. euroon. Televisiovastaanottimien viennin arvo oli 48 milj. euroa eli 16 % edellisvuotista suurempi. Atk-laitteiden vienti puolestaan supistui kolmanneksen ja oli arvoltaan 52 milj. euroa. Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo kohosi 51 milj. euroon eli 53 % edellisvuotista suuremmaksi. Nostamis- ja lastaamiskoneita ja laitteita vietiin 40 milj. euron arvosta (+ 14 %). Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja laitteiden vienti supistui hieman ja jäi vajaaseen 40 milj. euroon. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo oli 46 milj. euroa eli 13 % edellisvuotista pienempi. Kuljetusvälineiden vienti supistui neljänneksen ja oli arvoltaan vajaat 100 milj. euroa. Henkilöautojen vienti pysytteli kuitenkin edellisvuoden tasolla 42 milj. eurossa. Kaikkiaan koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä vietiin Venäjälle tammi-marraskuussa miltei 1,5 mrd euron arvosta eli 17 % edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Tavararyhmän osuus koko viennistä Venäjälle kohosi 47 %:iin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi 14 % ja oli arvoltaan 473 milj. euroa. Lääkevalmisteiden vienti lisääntyi kolmanneksen ja kohosi 113 milj. euroon. Venäjä oli lääkeaineiden selvästi suurin vientimaa. Muovien viennin arvo oli 109 milj. euroa eli miltei kolmanneksen edellisvuotista suurempi. Väriaineiden vienti puolestaan supistui hieman ja jäi 120 milj. euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko Venäjän-viennistä oli 15 %. Paperin ja pahvin viennin arvo oli 242 milj. euroa eli 3 % edellisvuotista suurempi. Painotuotteiden vienti supistui 8 % ja jäi 91 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden vienti pysytteli edellisvuoden tasolla 184 milj. eurossa. Öljytuotteiden vienti puolestaan kohosi 47 milj. eurosta 68 milj. euroon. Kumituotteiden vienti lisääntyi 12 % ja oli arvoltaan 51 milj. euroa, josta kumirenkaiden osuus oli 44 milj. euroa. Lasia ja lasitavaroita Venäjälle vietiin 30 milj. euron arvosta. Puutuotteiden viennin arvo oli myös 30 milj. euroa. Elintarvikkeiden viennin arvo jäi edellisvuoden tammi-marraskuun tasolle 168 milj. euroon. Maitotaloustuotteita vietiin 82 milj. euron arvosta, josta juuston osuus oli 44 milj. euroa. Vilja- ja jauhovalmisteiden viennin arvo oli 34 milj. euroa. Venäjän osuus koko elintarvikeviennistä oli 23 % ja toiseksi suurimman vientimaan eli Ruotsin 18 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö

14 3 Vaatteiden vienti Venäjälle supistui kymmeneksen ja oli arvoltaan 39 milj. euroa. Tekstiilituotteiden vienti pysytteli edellisvuotisella tasolla 23 milj. eurossa. Jalkineiden vienti puolestaan lisääntyi 7 % ja oli arvoltaan vajaat 12 milj. euroa. Huonekalujen vienti jäi 23 milj. euroon eli 16 % edellisvuotista pienemmäksi. Kuvio 5. Vienti Venäjälle tammi-marraskuussa 2003 Muut tavarat 13,9 % (- 6 %) Painotuotteet 2,9 % (- 8 %) Elintarvikkeet 5,4 % (+ 1 %) Öljytuotteet 2,2 % (+ 44 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 15,1 % (+ 14 %) Koneet, laiteet ja kuljetusvälineet 46,9 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 7,7 % (+ 3 %) Metallit ja metallituotteet 5,9 % (- 0 %) Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 182 5, , Öljytuotteet 50 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 256 8, , Metallit ja metallituotteet 198 6, ,9 0 7 Koneet, laitteet ja kuljetusväl , , Painotuotteet 109 3, ,9-8 Muut tavarat , ,9-6 Yhteensä , ,0 9 VENÄJÄ KASVATTI OSUUTTAAN RAAKAÖLJYN TUONNISTA Myös muun energian tuonti kasvoi voimakkaasti Venäjä vahvisti edelleen asemiaan raakaöljyn tärkeimpänä tuontimaana, kun sen osuus öljyn koko tuonnista kohosi jo kahteen kolmasosaan. Tuonnin arvo kohosi tammi-marraskuussa 1,3 mrd euroon eli 15 % edellisvuotista suuremmaksi. Määrältään tuonti kasvoi 22 %. Suomeen tuotiin raakaöljyä kaikkiaan vajaat 11 milj. tonnia, josta Venäjän osuus oli 7,2, Tanskan 1,7 ja Norjan 0,9 milj. tonnia. Määrältään tuonti pysytteli edellisvuoden tasolla, mutta arvoltaan tuonti supistui 5 %. Raakaöljyn tuonti on pysytellyt 11 milj. tonnin tuntumassa vuodesta 1998 lähtien. Venäjä on tänä aikana kasvattanut osuuttaan sen tuonnista 40 %:sta 67 %:iin. Öljytuotteiden tuonti Venäjältä kohosi 375 milj. euroon eli 38 % edellisvuotista suuremmaksi. Kaasun tuonti kasvoi 24 % ja oli arvoltaan 483 milj. euroa. Sähkön tuonnin arvo miltei kaksinkertaistui ja kohosi 249 milj. euroon. Määrältään sähkön tuonti lisääntyi 45 %. Kivihiilen tuonti kohosi 178 milj. euroon. Arvoltaan kivihiilen tuonti kasvoi 99 % ja määrältään 123 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö

15 4 Energiatuotteita tuotiin Venäjältä kaikkiaan vajaan 2,6 mrd euron arvosta, mikä oli lähes kaksi kolmasosaa koko tuonnista sieltä. Puutavaran tuonnin arvo kohosi 446 milj. euroon eli 5 % edellisvuotista suuremmaksi. Pyöreän puutavaran osuus tuonnista oli 400 milj. euroa. Puutavaran osuus koko tuonnista Venäjältä supistui 11 %:iin, kun monien muiden tavararyhmien tuonti kasvoi puun tuontia selvästi voimakkaammin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi 15 % ja kohosi arvoltaan 311 milj. euroon. Tuontia kasvattivat erityisesti kemian perusteollisuuden tuotteet, joiden tuonnin arvo kohosi 217 milj. eurosta 266 milj. euroon. Metallien tuonti kasvoi runsaan kolmanneksen ja oli arvoltaan lähes 300 milj. euroa. Nikkelin tuonnin arvo kohosi 176 milj. euroon eli miltei kaksinkertaiseksi edellisvuoden tammi-marraskuuhun verrattuna. Raudan ja teräksen tuonti kasvoi 5 % ja oli arvoltaan 104 milj. euroa. Rautaja teräsromun tuonti lisääntyi runsaasta 100 milj. eurosta 193 milj. euroon. Kuvio 6. Tuonti Venäjältä tammi-marraskuussa 2003 Kemialliset aineet ja tuotteet 7,8 % (+ 15 %) Sähkö 6,2 % (+ 83 %) Muut tavarat 3,8 % (- 19 %) Puutavara 11,1 % (+ 5 %) Malmit ja metalliromu 5,5 % (+ 70 %) Metallit 7,5 % (+ 36 %) Kivihiili 4,4 % (+ 93 %) Kaasu 12,0 % (+ 24 %) Öljy ja öljytuotteet 41,7 % (+ 19 %) Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara , , Malmit ja metalliromu 142 4, , Kivihiili 106 3, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasu , , Sähkö 156 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet 299 8, , ,68 Metallit 239 6, ,5 36 Muut tavarat 204 5, ,8-19 Yhteensä , ,0 23 Tullihallitus Tilastoyksikkö

16 VIENTI VENÄJÄLLE V JA TAMMI-MARRASKUUSSA (1-11) 2003(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 159 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , ,1-2 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 2 0,0 3 0, ,0 2 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 562 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 57 0,0 30 0, ,0 56 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 170 0,0 6 0, ,0 1 0, sähkovirta 112 0, , , , eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat , , , , kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 25 0, , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 724 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,8-7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,7-9 9 muut tavarat 3 0,0 5 0, ,0 7 0,0 56 YHTEENSÄ , , , ,0 9

17 TUONTI VENÄJÄLTÄ V JA TAMMI-MARRASKUUSSA (1-11) 2003(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 22 0,0 19 0, ,0 47 0, liha ja lihatuotteet 0 0,0 2 0,0 x 2 0,0 5 0, maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 518 0, , , , vilja ja viljatuotteet 368 0, ,2 > , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 40 0,0 37 0, ,0 0 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 6 0,0 2 0, ,0 2 0, rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 19 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 20 0,0 6 0, ,0 62 0, juomat ja tupakka 335 0, , , , juomat 143 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 192 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 19 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 40 0,0 x 40 0,0 32 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 233 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkovirta , , , , eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 11 0,0 x 11 0,0 0 0, eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 11 0,0 x 11 0,0 0 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 93 0,0 34 0, ,0 25 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 288 0, , ,0 0 0, haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 208 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut 25 0,0 23 0, ,0 98 0, erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 334 0, , , , kumituotteet 185 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 423 0, , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 260 0, , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 10 0,0 64 0, , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 37 0,0 92 0, , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 84 0,0 52 0, , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 50 0,0 57 0, ,0 64 0,0 12 YHTEENSÄ , , , ,0 23

18 Ulkomaankauppa 2004:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

19 Ulkomaankauppa 2004:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

20 1 TUONTI KIINASTA VOIMAKKAASSA KASVUSSA Kiina kohosi sähköteknisten tuotteiden tärkeimmäksi tuontimaaksi Suomen tuonti Kiinasta on ollut voimakkaassa kasvussa kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2003 loppupuolella Kiina kohosi kuukausitasolla jo samaan suuruusluokkaan Ison-Britannian, Ranskan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa. Tuontia Kiinasta kasvattivat erityisesti sähkötekniset tuotteet, joiden tärkeimmäksi tuontimaaksi se kohosi. Vienti Kiinaan kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla pitkälti paperiteollisuuden koneiden ansiosta. Tätä ennen vienti sinne oli ollut supistuvalla uralla jo yli kahden vuoden ajan, kun etenkin puhelinlaitteiden vienti väheni. Koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan pysyi viime vuonna edellisvuotisella tasolla, vaikka useimpien kone- ja laiteryhmien vienti Suomesta supistui. Raudan ja teräksen vienti Kiinaan yli kaksinkertaistui. Viennin arvo Kiinaan oli viime vuonna lähes 1,3 mrd. euroa eli 5 % edellisvuotista suurempi. Kiinan osuus koko viennistä oli 2,8 %, ja se oli 11. tärkein vientimaista. Tuonti Kiinasta lisääntyi neljänneksen ja oli arvoltaan lähes 1,6 mrd. euroa. Kiinan osuus tuonnista nousi 4,3 %:iin eli lähes prosenttiyksikön edellisvuotista suuremmaksi. Samalla Kiina kohosi 7. tärkeimmäksi tuontimaaksi. Tuonnin voimakas lisääntyminen käänsi kaupan Suomelle selvästi alijäämäiseksi. Kuvio 2. Vienti Kiinaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan, Japaniin ja Arabiemiirikuntiin kuukausittain Milj. e Kiina Iso-Britannia Ranska Japani Arabiemiirikunnat Kuvio 3. Tuonti Kiinasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Japanista ja Yhdysvalloista kuukausittain Milj. e Kiina Iso-Britannia Ranska Japani Yhdysvallat Tullihallitus Tilastoyksikkö

21 2 Kuvio 4. Kiinan osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Kuvio 5. Suomen ja Kiinan välinen kauppatase Milj. e Tuonti Vienti Taulukko 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8-293 RAUDAN JA TERÄKSEN VIENTI KIINAAN YLI KAKSINKERTAISTUI Kone- ja laitevientikin lisääntyi hieman Raudan ja teräksen viennin arvo Kiinaan kohosi viime vuonna yli kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Näin Kiina kasvatti selvästi osuuttaan raudan ja teräksen viennistä, vaikka tavararyhmän koko vienti Suomesta olikin voimakkaassa 28 %:n kasvussa. Kiinaa selvästi suurempia vientimaita olivat enää Ruotsi, Alankomaat ja Saksa. Tavararyhmän viennin arvo Kiinaan kohosi 45 milj. eurosta 117 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden osuus koko viennistä Kiinaan nousi kymmenekseen. Koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan kasvoi prosentin verran. Vähäinenkin kasvu oli merkittävää, sillä kaiken kaikkiaan kone- ja laitevienti Suomesta supistui edellisvuoteen verrattuna. Paperiteollisuuden koneiden vienti Kiinaan kasvoi kolmanneksen ja oli arvoltaan 190 milj. euroa. Kiina oli runsaan neljänneksen osuudellaan näiden koneiden selvästi tärkein vientimaa. Elektroniikan komponenttien viennistä puolet suuntautui Kiinaan. Sinne vietiin komponentteja 137 milj. euron arvosta eli viidennes edellisvuotista enemmän. Puhelinlaitteiden vienti Kiinaan puolestaan supistui 8 % ja oli arvoltaan 184 milj. euroa. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo oli 75 milj. euroa eli 4 % edellisvuotista suurempi. Sähkön kytkentälaitteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja kohosi 49 milj. euroon. Kaikkiaan koneita ja laitteita vietiin Kiinaan 873 milj. euron arvosta, mikä oli kaksi kolmannesta koko viennistä sinne. Paperin ja pahvin viennin arvo Kiinaan jäi viime vuonna 88 milj. euroon eli 4 % edellisvuotista vähäisemmäksi. Paperimassan vienti pysytteli edellisvuoden tasolla 33 milj. eurossa. Paperiteollisuuden tuotteiden osuus koko viennistä Kiinaan supistui vajaaseen kymmenekseen. Tullihallitus Tilastoyksikkö

22 3 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti Kiinaan supistui viidenneksen ja jäi arvoltaan 54 milj. euroon. Supistuminen johtui lannoitteiden viennin vähenemisestä 32 milj. eurosta 19 milj. euroon. Muovien vienti pysytteli miltei edellisvuoden tasolla 14 milj. eurossa. Kojeiden ja mittareiden viennin arvo Kiinaan oli viime vuonna 29 milj. euroa eli neljänneksen edellisvuotista pienempi. Kuvio 6. Vienti Kiinaan tavararyhmittäin v Kojeet, mittarit 2,3 % (- 25 %) Muut sähkökoneet ja laitteet 18,2 % (+ 8 %) Muut tavarat 5,2 % (+ 9 %) Paperimassa 2,6 % (+ 1 %) Paperi ja pahvi 6,9 % (- 4 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 4,2 % (- 19 %) Metallit ja metallituotteet 10,3 % (+ 130 %) Voimakoneet ja moottorit 5,9 % (+ 4 %) Puhelin-, radio-, tvym. laitteet 14,4 % (- 8 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 30,0 % (+ 1 %) Taulukko 2. Vienti Kiinaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 25 Paperimassa 33 2, ,6 1 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 67 5, , Paperi ja pahvi 92 7, , Metallit ja metallituotteet 57 4, , Voimakoneet ja moottorit 72 6, , Teollisuuden koneet ja laitt , , Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet , ,4-8 75,77 Muut sähkökoneet ja laitt , , Kojeet, mittarit yms. 39 3, ,3-25 Muut tavarat 62 5, ,2 9 Yhteensä , ,0 5 KIINA KOHOSI SÄHKÖTEKNISTEN TUOTTEIDEN TÄRKEIMMÄKSI TUONTIMAAKSI Etenkin puhelin- ja atk-laitteiden tuonti Kiinasta kasvoi Kiina kohosi viime vuonna sähköteknisten tuotteiden tärkeimmäksi tuontimaaksi. Se vahvisti asemiaan supistuvilla markkinoilla, sillä kaiken kaikkiaan sähköteknisten tuotteiden tuonti Suomeen jäi 7 % edellisvuotista pienemmäksi. Tavararyhmän tuonti Kiinasta kasvoi kolmanneksen, kun tuonti Yhdysvalloista supistui 38 %, Saksasta 12 % ja Japanista 9 %. Kiinan osuus sähköteknisestä tuonnista oli lähes 13 %. Tavararyhmän tuonnin arvo Kiinasta oli 954 milj. euroa eli 61 % koko tuonnista sieltä. Puhelinlaitteiden tuonnin arvo kohosi viime vuonna 309 milj. euroon eli 38 % edellisvuotista suuremmaksi. Matkapuhelinten osuus tavararyhmän tuonnista oli 50 milj. euroa. Kiina kohosi miltei Tullihallitus Tilastoyksikkö

23 4 Viron rinnalle puhelinlaitteiden suurimpina tuontimaina. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti Kiinasta kasvoi 83 % ja oli arvoltaan 158 milj. euroa. Kiina oli näiden laitteiden toimittajana Saksan jälkeen toiseksi suurin. Sähköisten merkinantolaitteiden tuonnin arvo oli 211 milj. euroa eli 22 % edellisvuotista suurempi. Kiina oli tämän tavararyhmän selvästi tärkein tuontimaa 70 %:n osuudellaan. Elektroniikan komponenttien tuonti pysytteli edellisvuoden tasolla 56 milj. eurossa. Muuntajien, muuttajien yms. tuonnin arvo oli 46 milj. euroa (+ 37 %) ja sähkön kytkentälaitteiden 43 milj. euroa (+ 11 %). Vaatteiden tuonnissa Kiina vahvisti viime vuonna asemiaan suurimpana tuontimaana. Vaatteiden tuonti Kiinasta kasvoi 3 %, kun niiden koko tuonti ylitti vain hieman edellisvuoden tason. Suomeen tuotiin vaatteita viime vuonna 985 milj. euron arvosta, josta Kiinan osuus oli 187 milj. euroa eli lähes viidennes. Viron osuus vaatetuonnista oli 10 %, Ruotsin ja Saksan runsaat 7 % ja Turkin ja Tanskan hieman yli 5 %. Jalkineiden tuonti Kiinasta supistui 5 % ja oli arvoltaan 30 milj. euroa. Leluja, pelejä, urheiluvälineitä yms. Kiinasta tuotiin viime vuonna 60 milj. euron arvosta eli 5 % edellisvuotista enemmän. Metallituotteiden tuonti kasvoi runsaan kolmanneksen ja oli arvoltaan 45 milj. euroa. Metallisten taloustavaroiden osuus tästä oli 12 milj. euroa ja käsityövälineiden 7 milj. euroa. Kivihiilen, koksin, brikettien yms. tuonti lähes kolminkertaistui ja oli arvoltaan 32 milj. euroa. Kuvio 7. Tuonti Kiinasta tavararyhmittäin v Muut tavarat 17,6 % (+ 20 %) Lelut, pelit, urheiluvälineet yms. 3,9 % (+ 5 %) Jalkineet 1,9 % (- 5 %) Vaatteet 11,9 % (+ 3 %) Kivihiili, koksi, briketit yms. 2,0 % (+ 178 %) Metallituotteet 2,8 % (+ 36 %) Toimistokoneet ja atk-laitteet 10,0 % (+ 83 %) Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet 22,3 % (+ 35 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 27,5 % (+ 19 %) Taulukko 3. Tuonti Kiinasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 11 0, , Metallituotteet 33 2, , Toimistokoneet ja atk-laitteet 86 6, , Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet , , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , Vaatteet , , Jalkineet 31 2, , Lelut, pelit, urheiluvälineet yms. 58 4, ,9 5 Muut tavarat , ,6 20 Yhteensä , ,0 25 Tullihallitus Tilastoyksikkö

24 VIENTI KIINAAN SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 158 0, , , liha ja lihatuotteet 254 0,0 61 0, , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 4 0,0 > , vilja ja viljatuotteet 2 0,0 5 0, , hedelmät ja kasvikset 0 0, ,0 x 544 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 0 0, ,0 x , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 33 0,0 2 0, ,0 > rehuaineet 0 0,0 18 0,0 x 0 0, erinäiset elintarvikkeet 0 0, ,0 x 1 0, juomat ja tupakka 58 0,0 94 0, , juomat 58 0,0 94 0, , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 4 0, ,0 > , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 1 0,0 38 0,0 > ,2 > kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 43 0,0 x 0 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 47 0,0 23 0, , kivihiili, koksi, briketit yms. 35 0,0 19 0, , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 11 0,0 4 0, , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 1 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 41 eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 137 0,0 36 0, , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , ,4-9 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 293 0, , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet 580 0, , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , ,8 2 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet 0 0, ,0 x 22 0, erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut 628 0, , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 5 0,0 10 0, , vaatteet 692 0, , , jalkineet 38 0,0 65 0, , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 46 0,0 87 0, , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 0 0,0 28 0,0 x 2 0,0-92 YHTEENSÄ , , ,0 5

25 TUONTI KIINASTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 0 0,0 2 0,0 x 0 0, liha ja lihatuotteet 37 0,0 10 0, , maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 1 0,0 x 1 0, kala- ja kalavalmisteet 503 0, , , vilja ja viljatuotteet 374 0, , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 645 0, , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 166 0, , , rehuaineet 619 0,1 21 0, , erinäiset elintarvikkeet 187 0, , , juomat ja tupakka 42 0,0 64 0, , juomat 42 0,0 64 0, , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 10 0,0 x 2 0, öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 644 0, , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 12 0,0 x 21 0, puutavara ja korkki 6 0,0 13 0, , paperimassa 0 0,0 5 0,0 x 1 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 60 0,0 74 0, , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu 563 0, , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 294 0, , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 12 0,0 2 0, , eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 3 0,0 2 0, , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 9 0,0 0 0, ,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet 201 0, , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 427 0, , , lannoitteet, valmistetut 0 0,0 4 0,0 x 16 0, muovit, valmistamattomat 35 0, , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 580 0, , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs 826 0, , , muut metallit 308 0, , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet 243 0, , ,4 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,1 7 9 muut tavarat 29 0,0 25 0, ,0-47 YHTEENSÄ , , ,0 25

26 Ulkomaankauppa 2004:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

27 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v Mrd. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

28 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN OSUUS ULKOMAANKAUPASTA SUPISTUI EDELLEEN Matkapuhelimia vietiin kuitenkin ennätysmäärä Huipputeknologian tuotteiden vienti supistui viime vuonna 5 % eli hieman Suomen koko vientiä voimakkaammin. Tavararyhmän osuus koko viennistä jäi 20,1 %:iin eli puoli prosenttiyksikköä edellisvuotista pienemmäksi. Huipputeknologian tuotteiden tuonti väheni 7 %. Kun Suomen koko tuonti lisääntyi viime vuonna, pieneni korkean teknologian osuus koko tuonnista 16,1 %:sta 14,7 %:iin. Huipputekniikan vienti ja tuonti supistuivat arvoltaan jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja samalla tavararyhmän osuus koko ulkomaankaupasta on ollut laskussa. Kuvio 2. Huipputeknologian tuotteiden osuudet koko tuonnista ja viennistä v Osuus % Tuonti Vienti Matkapuhelimia vietiin ennätysmäärä Korkean teknologian tuotteiden viennin arvo oli viime vuonna 9,3 mrd. euroa, josta tietoliikennevälineiden osuus oli 7,7 mrd. euroa. Tietoliikenteen viennin arvo jäi 5 % edellisvuotista pienemmäksi, vaikka matkapuhelimia vietiinkin ennätykselliset lähes 29 miljoonaa kappaletta. Edellisvuosina niitä vietiin vuosittain 3 miljoonaa kappaletta vähemmän. Tärkeimpiä vientimaita olivat Arabiemiirikunnat (5,4 milj. kpl), Saksa (3,5), Venäjä (3,2) ja Iso-Britannia (3,1). Matkapuhelinten viennin arvo jäi kuitenkin viime vuonna 5 mrd. euroon eli 2 % edellisvuotista pienemmäksi. Tieteellisten instrumenttien vienti pysytteli vuoden 2002 tasolla 863 milj. eurossa. Arabiemiirikunnat nousi huipputeknologian suurimmaksi vientimaaksi, kun matkapuhelinten vienti sinne yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Asemiaan viennissä kohensivat myös Venäjä ja Saksa. Vienti Yhdysvaltoihin supistui hieman, mutta vienti Isoon-Britanniaan, Ranskaan, Italiaan, Japaniin, Sveitsiin ja Irlantiin jäi selvästi edellisvuoden tason alapuolelle. Kiina kohosi toiseksi tärkeimmäksi huipputekniikan tuontimaaksi Huipputeknologian tuotteiden tuonnin arvo oli 5,3 mrd. euroa, josta miltei puolet eli 2,6 mrd. euroa oli tietoliikennelaitteita. Tietoliikenteen tuonti supistui miltei kymmeneksen. Elektroniikan komponenttien osuus tietoliikenteen tuonnista oli 1,2 mrd. euroa eli 16 % edellisvuotista pienempi. Puhelinlaitteiden tuonti puolestaan kasvoi 2 % ja oli arvoltaan 951 milj. euroa. Matkapuhelinten osuus puhelinlaitteiden Huipputeknologian tuotteiden määritelmänä on tässä katsauksessa käytetty OECD:n vuonna 1995 julkaisemaa määritelmää (kts. liite 1). Tavaroiden luokittelu perustuu SITC-luokitukseen (Standard International Trade Classification, Rev. 3). Huipputeknologian tuotteiksi luetaan tavarat, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 % toimialan liikevaihdosta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

29 2 tuonnista oli 435 milj. euroa. Suomeen tuotiin viime vuonna kaikkiaan lähes 8,6 miljoonaa matkapuhelinta, josta Viron osuus oli 3,7, Unkarin 2,9 ja Kiinan 1,3 miljoonaa kappaletta. Tieto- ja toimistokoneiden tuonnin arvo jäi 1,1 mrd. euroon eli lähes kymmeneksen vuotta 2002 pienemmäksi. Tieteellisten instrumenttien tuonti supistui 7 % ja sähkökoneiden prosentin verran. Lääketuonti puolestaan kasvoi 5 %. Yhdysvallat säilytti asemansa korkean teknologian tuotteiden tärkeimpänä tuontimaana, vaikka tuonti sieltä supistuikin 42 %. Tuonti väheni kaikissa keskeisissä tuoteryhmissä. Kiina puolestaan vahvisti edelleen asemiaan etenkin sähkötekniikan tuonnissa, ja se nousi Saksan, Japanin ja Ison-Britannian ohi toiseksi suurimmaksi huipputekniikan tuontimaaksi. Asemiaan tuonnissa vahvistivat selvästi myös Unkari ja Ranska. Taulukko 1. Huipputeknologian tuonti ja vienti tuoteryhmittäin v Tuoteryhmien osuudet Suomen koko tuonnista ja viennistä sekä muutos edellisestä vuodesta Tuoteryhmä TUONTI Milj. e Osuus % Muutos % VIENTI Milj. e Osuus % Muutos % Avaruus ja ilmailu 102 0, ,2 119 Tieto- ja toimistokoneet , ,5-16 Tietoliikennevälineet , ,6-5 Lääkkeet 196 0, ,2 1 Tieteelliset instrumentit 496 1, ,9 0 Sähkökoneet 449 1, ,2-4 Kemialliset aineet 149 0, ,1-18 Ei-sähköiset koneet 137 0, ,3-15 Aseet 123 0, ,1-25 YHTEENSÄ , ,1-5 KOKO TUONTI / VIENTI Taulukko 2. Huipputeknologian tuonti ja vienti maittain v tärkeintä maata TUONTI Milj. e Osuus % Muutos % VIENTI Milj. e Osuus % Muutos % Yhdysvallat ,1-42 Arabiemiirikunnat ,8 106 Kiina ,4 36 Saksa 884 9,5 25 Saksa ,8-13 Iso-Britannia 879 9,5-37 Japani 475 8,9-13 Venäjä 831 9,0 40 Iso-Britannia 303 5,7-35 Yhdysvallat 596 6,4-2 Ranska 253 4,8 104 Italia 335 3,6-22 Ruotsi 252 4,7-5 Kiina 328 3,5 4 Viro 234 4,4 12 Ruotsi 321 3,5-5 Unkari 206 3,9 177 Ranska 299 3,2-52 Etelä-Korea 193 3,6 54 Saudi-Arabia 255 2,7 8 Muut maat ,7-3 Muut maat ,2-12 Kaikki maat yhteensä Kaikki maat yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

30 3 Taulukko 3. Huipputeknologian tuonti ja vienti v TUONTI Milj. e Muutos % Osuus koko tuonnista % VIENTI Milj. e Muutos % Osuus koko viennistä % Tase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , Kuvio 3. Huipputeknologian tuonti ja vienti kuukausittain v Milj. e Vienti Tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

31 4 TULLIHALLITUS LIITE 1 Tilastoyksikkö Huipputeknologian tuotteiden ryhmät ja SITC-luokat (SITC Rev. 3) OECD:n määritelmä Avaruus ja ilmailu ( ) Tieto- ja toimistokoneet ( ) Tietoliikennevälineet ( ) Lääkkeet Tieteelliset instrumentit ( ) Sähkökoneet Kemialliset aineet Ei-sähköiset koneet Aseet 891 Tullihallitus Tilastoyksikkö

32 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

33 Ulkomaankauppa 2004:M07 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Tanskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Tanskan välinen kauppa v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

34 1 TANSKAN OSUUS SUOMEN VIENNISTÄ SUPISTUI EDELLEEN Osuus tuonnista puolestaan kasvanut öljyn ansiosta Tanskan osuus Suomen viennistä on ollut supistuvalla uralla jo kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna sen osuus jäi 2,2 %:iin, kun osuus vuosikymmen sitten oli yli prosenttiyksikön suurempi. Tuonnista Tanskan osuus on puolestaan kasvanut lähinnä öljyn ansiosta kolmesta prosentista 4,2 %:iin. Vienti Tanskaan supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin. Viennin arvo jäi viime vuonna miljardiin euroon eli 11 % edellisvuotista pienemmäksi. Vientiä supistivat erityisesti koneet ja laitteet, joiden viennin arvo pieneni kolmanneksen. Myös metsäteollisuuden tuotteiden vienti väheni selvästi. Tanska oli kuitenkin edelleen tärkeä markkina-alue etenkin raudan ja teräksen, puutavaran, muovien ja painotuotteiden viennissä. Tuonti Tanskasta oli viime vuonna miltei edellisvuoden tasolla 1,5 mrd. eurossa. Öljyn osuus tuonnista oli kolmannes. Tanska on kohonnut Venäjän jälkeen toiseksi tärkeimmäksi öljyn tuontimaaksi. Venäjän osuus raakaöljyn tuonnista oli kaksi kolmannesta ja Tanskan miltei viidennes. Lääkkeiden, elintarvikkeiden ja vaatteiden tuonnissa Tanska on myös merkittävä tuontimaa. Kauppa Tanskan kanssa on painunut Suomelle selvästi alijäämäiseksi. Viime vuonna alijäämää kertyi 483 milj. euroa. Tätä suuremmat alijäämät syntyivät vain kaupassa Venäjän ja Japanin kanssa. Tanska oli viime vuonna kahdeksanneksi tärkein tuontimaista ja 15. tärkein vientimaista. Osuus % Kuvio 2. Tanskan, Norjan, Ruotsin, Venäjän ja Viron osuudet Suomen tuonnista Venäjä Ruotsi Tanska Viro Norja Kuvio 3. Tanskan osuus Suomen tuonnista Osuus % ja viennistä Tuonti Vienti Kuvio 4. Suomen ja Tanskan välinen Milj. e kauppatase Tullihallitus Tilastoyksikkö

35 2 Taulukko 1. Suomen ja Tanskan välinen kauppa v (tammikuu) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (tammi) , ,7 21 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VIENTI VÄHENI SELVÄSTI Puhelinlaitteiden vienti jäi puoleen edellisvuotisesta Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin arvo Tanskaan supistui viime vuonna 246 milj. euroon eli miltei kolmanneksen edellisvuotista pienemmäksi. Puhelinlaitteiden vienti jäi puoleen vuotta aikaisemmasta ja oli arvoltaan 64 milj. euroa. Matkapuhelinten osuus tästä oli 31 milj. euroa. Kaikkiaan Tanskaan vietiin vajaat matkapuhelinta, mikä oli vain kolmannes edellisvuotisesta. Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin arvo oli 85 milj. euroa (- 29 %) ja voimakoneiden ja moottoreiden 45 milj. euroa (- 3 %). Kaikkiaan koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus koko viennistä Tanskaan jäi vajaaseen neljännekseen. Paperin ja pahvin vienti supistui 13 % ja oli arvoltaan 161 milj. euroa. Puutavaraa vietiin 79 milj. euron arvosta (- 7 %). Suomen koko puutavaraviennistä 5 % suuntautui Tanskaan, ja se oli kuudenneksi tärkein puutavaran vientimaista. Puutuotteiden viennin arvo oli 52 milj. euroa (+ 3 %). Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko viennistä Tanskaan oli 28 %. Metallien viennin arvo kohosi 169 milj. euroon (+ 3 %), josta raudan ja teräksen osuus oli 127 milj. euroa (+ 9 %). Tanska oli tärkeä markkina-alue raudan ja teräksen viennissä 5 %:n osuudellaan, sillä sitä enemmän vientiä oli vain Ruotsiin, Alankomaihin ja Saksaan. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi 4 % ja oli arvoltaan 93 milj. euroa. Tästä oli muovien osuus 52 milj. euroa (+ 7 %). Tanskan osuus muovien koko viennistä Suomesta oli hieman yli 5 %, ja se oli kuudenneksi tärkein muovien vientimaista. Öljytuotteiden vienti supistui 6 % ja jäi 41 milj. euroon. Painotuotteiden viennin arvo oli 30 milj. euroa (- 10 %). Tanska oli 10 %:n osuudellaan Venäjän ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi tärkein painotuotteiden vientimaista. Elintarvikkeita Tanskaan vietiin 30 milj. euron arvosta (+ 4 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

36 3 Kuvio 5. Vienti Tanskaan v Muut tavarat 12,3 % (+ 4 %) Painotuotteet 2,9 % (- 10 %) Elintarvikkeet 2,9 % (+ 4 %) Puutavara 7,7 % (- 7 %) Puutuotteet 5,1 % (3 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 23,9 % (- 30 %) Metallit ja metallituotteet 16,5 % (+ 3 %) Paperi ja pahvi 15,6 % (- 13 %) Öljytuotteet 4,0 % (- 6 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 9,1 % (+ 4 %) Taulukko 2. Vienti Tanskaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003 Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 29 2, , Puutavara 85 7, , Öljytuotteet 44 3, ,0-6 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 89 7, , Puutuotteet 51 4, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet , ,5 3 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , , Painotuotteet 33 2, ,9-10 Muut tavarat , ,3 4 Yhteensä , ,0-11 ÖLJY KESKEISELLÄ SIJALLA TUONNISSA Viidennes raakaöljystä tulee Tanskasta Tanska on viime vuosien aikana säilyttänyt asemansa Venäjän jälkeen toiseksi tärkeimpänä raakaöljyn tuontimaistamme. Venäjä on kasvattanut osuutensa tuonnista jo kahteen kolmasosaan, Tanska on pitänyt noin viidenneksen osuutensa ja Norja ja Iso-Britannia ovat selvästi menettäneet osuuksiaan. Suomeen tuotiin viime vuonna raakaöljyä 12 milj. tonnia, josta Venäjän osuus oli 7,8 ja Tanskan 2,3 milj. tonnia. Tuonti Tanskasta jäi viime vuonna 16 % edellisvuotista vähäisemmäksi ja oli arvoltaan 438 milj. euroa. Öljytuotteiden tuonti Tanskasta lisääntyi 42 milj. eurosta 73 milj. euroon. Kaikkiaan öljyn ja öljytuotteiden osuus koko tuonnista Tanskasta oli viime vuonna kolmannes. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti lisääntyi 15 % ja oli arvoltaan 282 milj. euroa. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnin arvo kohosi 128 milj. euroon (+ 9 %), josta hanojen, venttiilien yms. osuus oli 21 milj. euroa (+ 22 %). Puhelinlaitteiden tuonti lisääntyi neljänneksen ja oli arvoltaan 27 milj. euroa. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien tuonnin arvo oli 21 milj. euroa Tullihallitus Tilastoyksikkö

37 4 (+ 9 %). Kaikkiaan koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus koko tuonnista Tanskasta oli lähes 19 %. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti supistui 4 % ja oli arvoltaan 216 milj. euroa. Lääkkeiden tuonti pysytteli edellisvuoden tasolla 128 milj. eurossa. Tanska menetti edellisvuoden asemansa lääkkeiden tärkeimpänä tuontimaana, kun tuonti Ranskasta lisääntyi voimakkaasti ja kohosi viime vuonna 167 milj. euroon. Lääkkeitä tuotiin Suomeen kaikkiaan 983 milj. euron arvosta eli 8 % edellisvuotista enemmän. Elintarvikkeiden tuonti Tanskasta supistui kymmeneksen ja oli arvoltaan 137 milj. euroa. Juuston osuus tuonnista oli 30 milj. euroa (+ 2 %) ja lihan sekä lihatuotteiden 22 milj. euroa (- 8 %). Tanskan osuus Suomen koko elintarviketuonnista oli lähes 8 %. Suurempia elintarviketuojia olivat vain Ruotsi, Saksa ja Alankomaat. Vaatteiden tuonti Tanskasta lisääntyi 9 % ja kohosi 51 milj. euroon. Tanska kasvatti hieman osuuttaan Suomen koko vaatetuonnista, kun sen osuus tuonnista kohosi runsaaseen 5 %:iin. Tanska oli viime vuonna kuudenneksi tärkein vaatteiden tuontimaista. Kuvio 6. Tuonti Tanskasta v Muut tavarat 20,7 % (+ 2 %) Elintarvikkeet 9,1 % (- 10 %) Vaatteet 3,4 % (+ 9 %) Öljy ja öljytuotteet 33,9 % (- 9 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 18,7 % (+ 15 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 14,3 % (- 4 %) Taulukko 3. Tuonti Tanskasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 151 9, , Öljy ja öljytuotteet , ,9-9 5 Kemialliset aineet ja tuotteet , ,3-4 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , , Vaatteet 47 3, ,4 9 Muut tavarat , ,7 2 Yhteensä , ,0-2 Tullihallitus Tilastoyksikkö

38 VIENTI TANSKAAN SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 0 0,0 5 0,0 x 0 0, liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet 313 0, , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset 182 0, , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 79 0, , , erinäiset elintarvikkeet , , ,3 2 1 juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 3 0,0 2 0, , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 4 0,0 65 0,0 > ,2 > puutavara ja korkki , , , paperimassa 4 0,0 10 0, , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 1 0, , kivennäisaineet, valmistamattomat 941 0, , , malmit ja metalliromu 0 0,0 0 0, ,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 545 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 1 0,0 7 0, , kasvioljyt ja -rasvat 316 0,0 1 0, , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 877 0, , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,4-2 9 muut tavarat 14 0, ,0 > ,9-23 YHTEENSÄ , , ,0-11

39 TUONTI TANSKASTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 386 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 352 0, , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 206 0, , , puutavara ja korkki , , , paperimassa 29 0,0 0 0, ,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 837 0, , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , ,3 1 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 53 0,0 66 0, , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut 0 0,0 4 0,0 x 1 0, sähkovirta 0 0,0 41 0,0 x 0 0, eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 47 0, ,1 > , kasvioljyt ja -rasvat 956 0, , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 801 0, , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , ,2 3 8 erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 106 0, ,3 > ,5-24 YHTEENSÄ , , ,0-2

40 Ulkomaankauppa 2004:M07 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Tanskan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

41 Ulkomaankauppa 2004:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja EU:hun liittyvien maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja EU:hun liittyvien maiden välinen kauppa v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

42 1 VIROLLA KOLMANNEKSEN OSUUS EU:HUN LIITTYVIEN MAIDEN KAUPASTA Sekä vienti että tuonti EU-liittyjämaakaupassamme painottunut koneisiin ja laitteisiin Suomen kauppa EU:hun liittyvien maiden (Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari, Viro) kanssa on kehittynyt melko epätasaisesti. Vuonna 2002 vienti tälle alueelle oli kuuden prosentin kasvussa ja tuonti samansuuruisessa laskussa. Viime vuonna vienti supistui 2 % ja tuonti kasvoi 9 %, kun kokonaisvientimme samaan aikaan supistui 2 % ja kokonaistuontimme kasvoi 2 %. Liittyjämaihin suuntautuneen viennin arvo oli viime vuonna lähes 3,3 mrd euroa, mikä kattoi 7,1 % koko viennistämme. Tuonnin arvo oli samaan aikaan 2,3 mrd euroa eli 6,3 % kokonaistuonnistamme. Kolme tärkeintä liittyjämaata, Viro, Puola ja Unkari, kattavat lähes kolme neljännestä koko viennistämme liittyjäkymmenikköön. Tuonnissa näiden maiden osuus on hieman yli puolet. Tärkein kauppakumppani on Viro kolmanneksen osuudella kauppavaihdostamme liittyjämaiden kanssa. Vienti Viroon kääntyi viime vuonna laskuun: viennin arvo, runsaat 1,1 mrd euroa, jäi 8 % edellisvuotista pienemmäksi. Tuonti Virosta (hieman yli miljardi euroa) kasvoi 8 %. Vienti Puolaan kohosi viime vuonna 862 milj. euroon eli 8 % suuremmaksi kuin vuonna Tuonti Puolasta (353 milj. euroa) jäi kolme prosenttia edellisvuotista vähäisemmäksi. Unkarilla oli runsaan kymmeneksen osuus sekä liittyjämaaviennistä että tuonnista. Kauppamme Unkarin kanssa lisääntyi viime vuonna selvästi. Vienti (356 milj. euroa) kasvoi 5 % ja tuonti puolitoistakertaistui kohoten 244 milj. eurosta 370 milj. euroon. Viro oli viime vuonna kaikista Suomen kauppakumppaneista kauppavaihdoltaan 12. tärkein 2,4 %:n osuudella kokonaisviennistämme ja 2,8 %:n osuudella kokonaistuonnistamme. Puola oli kauppakumppaneistamme 16. sijalla ja Unkari kahdeskymmenes. Tsekin tasavalta, Latvia ja Liettua yltävät kukin Suomen vuotuisessa kauppavaihdossa milj. euron tasolle. Kauppavaihto Slovakian kanssa jää alle 200 milj. euron ja Slovenian kanssa alle 100 milj. euron. Kypros ja Malta jäävät parhainakin vuosina muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon. Puhelinlaitteet ja muut sähkölaitteet ovat selvästi tärkein tavararyhmä liittyjämaakaupassamme. Viime vuonna sähkölaitteiden osuus viennistämme EU:hun liittyviin maihin oli yli neljännes ja tuonnista selvästi yli kolmannes. Viennissä tärkeitä tuotteita olivat myös paperi ja pahvi, teollisuuden koneet ja laitteet sekä metallin perusteollisuuden tuotteet, tuonnissa mm. puunjalostusteollisuuden tuotteet ja tevanake-tuotteet. Milj. e Kuvio 2. Suomen kauppa EU-liittyjämaiden kanssa v (kauppavaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä) Vienti Tuonti Viro Puola Unkari Tsekin tasavalta Latvia Liettua Slovakia Slovenia Kypros Malta Tullihallitus Tilastoyksikkö

43 Osuus % Kuvio 3. EU-liittyjämaiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä Tuonti Vienti Milj. e Kuvio 4. Suomen ja EU-liittyjämaiden välinen kauppatase Taulukko 1. Suomen kauppa EU:hun liittyvien maiden kanssa v Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 972 KONEET JA LAITTEET KATTAVAT LÄHES PUOLET EU-LIITTYJÄMAAVIENNISTÄMME Kemian teollisuuden ja metallien perusteollisuuden vienti kasvussa Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus Suomen viennistä EU:hun liittyviin maihin on viime vuosina pysytellyt 45 %:n tuntumassa. Vuonna 2003 ryhmän viennin arvo oli miltei 1,5 mrd euroa eli 5 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Negatiivinen kehitys johtui kuitenkin kokonaan kahdesta vertailuvuodelle ajoittuneesta alusviennistä: vuonna 2002 Viroon vietiin lähes 130 milj. euron arvoinen risteilyalus ja Maltalle myytiin 40 milj. euron arvoinen rahtialus. Jos alusvientiä ei oteta huomioon, ryhmän vienti oli seitsemän prosentin kasvussa. Puhelin- ja radiolaitteiden osuus koneiden ja laitteiden viennistä oli 462 milj. euroa. Viennin arvo pysyi melko tarkasti vuoden 2002 tasolla. Viime vuoden viennistä suuntautui Puolaan 203 milj. euron osuus. Unkarin osuus oli 124 milj. euroa ja Viron 59 milj. euroa. Vienti Tsekin tasavaltaan jäi hieman alle 30 milj. euroon. Latvian osuus puhelin- ja radiolaitteiden viennistä oli 20 milj. euroa ja Liettuan osuus 16 milj. euroa. Moottoriajoneuvojen viennin arvo pysytteli edellisvuotisella tasolla eli 140 milj. eurossa. Viron osuus ryhmän viennistä oli 81 milj. euroa ja Latvian osuus 25 milj. euroa. Voimakoneita ja moottoreita vietiin EU-liittyjämaihin 71 milj. euron arvosta, tärkeimpinä ostajina Viro (33 milj. euroa) ja Puola (24 milj. euroa). Sähkökytkentälaitteita vietiin 66 milj. euron arvosta, siitä Viron osuus 40 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

44 3 Metsäteollisuustuotteiden osuus koko liittyjämaaviennistämme on n. 16 %. Ryhmän maihin viedään pääasiassa paperia ja pahvia (viime vuonna 389 milj. euron arvosta eli 10 % vähemmän kuin vuonna 2002). Lähes puolet paperista ja pahvista viedään Puolaan (176 milj. euroa). Muut tärkeät ostajamaat olivat Unkari (50 milj. euroa) ja Viro (40 milj. euroa). Tsekin tasavallan osuus oli 35 milj. euroa ja Slovakian 30 milj. euroa. Muiden metsäteollisuustuotteiden vuotuisen viennin arvo jää muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti on ollut viime aikoina kasvussa mm. lisääntyneen Puolan-viennin ansiosta. Vuonna 2003 ryhmän viennin arvo oli 310 milj. euroa, mikä kattoi kymmeneksen koko liittyjämaaviennistämme. Tärkeimmät ostajat olivat Viro (104 milj. euroa) ja Puola (90 milj. euroa). Muovien osuus kemian viennistä oli 127 milj. euroa (siitä Puolaan 51 milj. euroa) ja väriaineiden osuus 63 milj. euroa, josta Viroon 32 milj. euroa. Metallien perusteollisuuden vienti on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi. Viime vuonna raudan ja teräksen vienti (199 milj. euroa) oli 14 %:n kasvussa ja värimetallien vienti (51 milj. euroa) 11 %:n kasvussa. Raudasta ja teräksestä suuntautui Puolaan 89 milj. euron ja Viroon 67 milj. euron osuus. Värimetallien viennistä Viron osuus oli 19 milj. euroa. Edellisvuotisella tasolla pysytellyt metallituotteiden vienti (98 milj. euroa) koostui suureksi osaksi viennistä Viroon (55 milj. euroa). Muita tärkeitä vientitavaroita olivat tekstiilituotteet (81 milj. euroa; siitä osa on viety jatkojalostettavaksi), elintarvikkeet (75 milj. euroa) sekä kojeet ja mittarit (73 milj. euroa). Viro on kaikissa näissä tavararyhmissä selvästi tärkein ostajamaamme (tekstiiliviennistä 56 milj. euroa, elintarvikeviennistä 54 milj. euroa ja koje- ja mittariviennistä 19 milj. euroa). Muista kauppakumppaneista mainittakoon Latvia vajaan 13 milj. euron osuudella tekstiilituotteidemme viennistä, sekä Puola ja Unkari, joista edellisellä oli 18 milj. euron ja jälkimmäisellä 15 milj. euron osuus koje- ja mittariviennistämme. Kuvio 5. Vienti EU:hun liittyviin maihin v Kojeet, mittarit yms. 2,2 % (+ 24 %) Kuljetusvälineet 4,5 % (- 55 %) Muut tavarat 15,0 % (- 1 %) Elintarvikkeet 2,3 % (- 1 %) Kemiall. aineet ja tuotteet 9,5 % (+ 4 %) Paperi ja pahvi 11,9 % (- 10 %) Tekstiilituotteet, vaatteet 4,3 % (+ 1 %) Metallit, metallituotteet 10,6 % (+ 9 %) Sähkökoneet ja -laitteet 26,5 % (+ 5 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 11,0 % (+ 15 %) Voimakoneet, moottorit 2,2 % (+ 11 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

45 4 Taulukko 2. Vienti EU:hun liittyviin maihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003 Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 76 2, ,3-1 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 298 8, , Paperi ja pahvi , , ,84 Tekstiilituotteet, vaatteet 140 4, , Metallit ja metallituotteet 319 9, , Voimakoneet ja moottorit 64 1, , Teollisuuden koneet ja laitteet 315 9, , Sähkökoneet ja -laitteet , ,5 5 78,79 Kuljetusvälineet 320 9, , Kojeet, mittarit yms. 59 1, ,2 24 Muut tavarat , ,0-1 Yhteensä , ,0-2 SÄHKÖLAITTEILLA YLI KOLMANNEKSEN OSUUS LIITTYJÄMAATUONNISTAMME Puunjalostusteollisuuden tuonti vahvimpia kasvualoja Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ovat viime vuosina kattaneet hieman yli puolet tuonnistamme EU-liittyjämaista. Vuonna 2002 ryhmän tuonti oli 15 %:n laskussa, mutta kääntyi viime vuonna kasvuun. Ryhmän tuonnin arvo oli tuolloin vajaat 1,2 mrd euroa, mikä oli 11 % enemmän kuin vuonna Suurin osa kone- ja laitetuonnista koostuu sähkökoneista ja laitteista. Puhelin- ja radiolaitteiden tuonnin arvo oli 519 milj. euroa. Tuonti kasvoi yli kolmanneksella edellisvuotisesta. Tärkeimmät maat puhelin- ja radiolaitteiden tuonnissa olivat Viro (319 milj. euroa eli 4 % edellisvuotista enemmän) ja Unkari, josta tuonti kohosi vuoden takaisesta 53 milj. eurosta viime vuonna 186 milj. euroon. Muusta sähkölaitetuonnista mainittakoon sähkökaapelit yms. (59 milj. euroa, josta virolaista alkuperää 39 milj. euroa ja slovakialaista 13 milj. euroa), sähkökytkentälaitteet (46 milj. euroa; yli puolet siitä Virosta) sekä toimistokoneet ja atk-laitteet (40 milj. euroa, siitä Unkarin osuus 20 milj. euroa ja Tsekin osuus 16 milj. euroa). Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti supistui lähes viidenneksen. Kaapelituonti oli 12 %:n laskussa, kun sen sijaan sähkökytkentälaitteiden tuonti yli puolitoistakertaistui vuodesta Liittyjämaista tuotiin myös mm. elektroniikan komponentteja (43 milj. euroa), kotitalouskoneita (36 milj. euroa) ja sähkömuuntajia yms. (29 milj. euroa). Unkari oli selvästi tärkein maa sekä erilaisten sähkömuuntajien tuonnissa että kotitalouskoneiden tuonnissa: lähes puolet liittyjämaatuonnistamme näissä tavararyhmissä oli peräisin Unkarista. Komponenttituonti oli peräisin lähinnä Virosta (16 milj. euroa), Tsekin tasavallasta (12 milj. euroa) ja Maltalta (10 milj. euroa). Voimakoneita ja moottoreita tuotiin EU-liittyjämaista 40 milj. euron arvosta eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Moottorituonnista virolaisten sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden osuus oli 28 milj. euroa. Myös nosto- ja lastauskoneita tuotiin lähinnä Virosta. Tavararyhmän tuonti (34 milj. euroa) oli viidenneksen kasvussa. Moottoriajoneuvojen tuonti on kasvanut nopeasti. Vuonna 2001 tuonnin arvo oli 75 milj. euroa, vuotta myöhemmin 104 milj. euroa (kasvua 38 %) ja viime vuonna 119 milj. euroa (kasvua 14 %). Henkilöautojen tuonnin arvo kohosi 59 milj. euroon, kun tuonti vuotta aikaisemmin jäi 38 milj. euroon. Tsekin tasavallan osuus viime vuoden henkilöautotuonnista oli 33 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

46 5 Puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen tuonti EU-liittyjämaista on viime aikoina lisääntynyt tasaisesti. Puutavaran tuonti kasvoi toissa vuonna 7 % ja viime vuonna 11 %. Tuolloin tuonnin arvo oli 131 milj. euroa, josta virolaista alkuperää 83 milj. euroa ja latvialaista 30 milj. euroa. Puutuotteiden tuonnin kasvu on hieman hidastunut: vuonna 2002 tuonti kohosi 52 milj. euroon eli 10 % edellisvuotista suuremmaksi, mutta viime vuonna tuonnin arvo (54 milj. euroa) nousi vain neljä prosenttia edellisvuotisesta. Huonekalutuonti on kehittynyt selvästi suotuisammin: vuonna 2001 vajaat 76 milj. euroa, vuotta myöhemmin 84 milj. euroa ja viime vuonna 104 milj. euroa eli viidennes enemmän kuin vuonna Viro on selvästi tärkein maa sekä puutuotteiden että huonekalujen tuonnissa. Virosta tuotiin puutuotteita 37 milj. euron arvosta ja huonekaluja 75 milj. euron arvosta. Puolasta tuotiin huonekaluja 16 milj. euron ja puutuotteita kuuden miljoonan euron arvosta. Metallien ja metallituotteiden tuonnin kehitys on ollut epätasaista. Vuonna 2002 raudan ja teräksen tuonti oli kahdeksan prosentin laskussa, kun taas värimetallien tuonti lisääntyi yli kahdella kolmanneksella ja metallituotteiden tuonti pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Viime vuonna raudan ja teräksen tuonnin arvo (50 milj. euroa) kasvoi kahdeksan prosenttia, mutta värimetallien tuonnin arvo (27 milj. euroa) supistui neljänneksen. Metallituotteiden tuonnin arvo (74 milj. euroa) kasvoi neljä prosenttia. Rautaa ja terästä on tuotu lähinnä Tsekin tasavallasta ja Puolasta, kummastakin suunnilleen 16 milj. euron arvosta. Värimetallien tuonnista Puolan osuus oli 15 milj. euroa ja Unkarin osuus yhdeksän miljoonaa euroa. Tärkein metallituotteiden toimittaja on Viro 40 milj. euron osuudellaan. Suurin osa tekstiili- ja vaatetuonnista on peräisin Virosta. Viime vuonna tekstiilejä ja vaatteita tuotiin 208 milj. euron arvosta. Tästä Viron osuus oli 122 milj. euroa. Viron lisäksi tekstiilejä ja vaatteita tuotiin mm. Liettuasta (22 milj. euroa) ja Latviasta (18 milj. euroa). Puolalaisen kivihiilen vuoksi energiatuonnilla on ollut viiden-kuuden prosentin osuus EUliittyjämaatuonnistamme. Viime vuonna kivihiiltä tuotiin 100 milj. euron arvosta eli kahdeksan prosenttia edellisvuotista enemmän. Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo oli 17 milj. euroa. Kuvio 6. Tuonti EU:hun liittyvistä maista v Muut tavarat 16,7 % (+8 %) Puutavara 5,7 % (+11 %) Kivihiili 4,3 % (+8 %) Puutuotteet 2,4 % (+4 %) Huonekalut 4,5 % (+24 %) Tekstiilituotteet, vaatteet 9,1 % (+3 %) Moottoriajoneuvot 5,2 % (+14 %) Metallit, metallituotteet 6,6 % (-2 %) Koneet, laitteet; muut kuin sähkölaitteet 6,6 % (-2 %) Sähkökoneet ja -laitteet 39,0 % (+13 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

47 6 Taulukko 3. Tuonti EU:hun liittyvistä maista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 118 5, , Kivihiili 92 4, , Puutuotteet 52 2, , ,84 Tekstiilituotteet, vaatteet 202 9, , Metallit, metallituotteet 154 7, , Koneet ja laitteet, muut kuin 158 7, ,6-2 sähkölaitteet Sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot 104 4, , Huonekalut 84 4, ,5 +24 Muut tavarat , ,7 +8 Yhteensä , ,0 +9 Tullihallitus Tilastoyksikkö

48 Taulukko 4. Vienti EU-liittyjämaihin maittain MAA: Osuus Muutos 2003 Osuus Muutos Milj.e Milj.e % % Milj.e % % 1 EE Viro , ,5-8 2 PL Puola , , HU Unkari , , LV Latvia , ,6-2 5 LT Liettua , ,0-2 6 CZ Tsekin tasavalta , , SK Slovakia , , SI Slovenia , , CY Kypros , , MT Malta ,4 > ,1-92 YHTEENSÄ , ,0-2 Taulukko 5. Tuonti EU-liittyjämaista maittain MAA: Osuus Muutos 2003 Osuus Muutos Milj.e Milj.e % % Milj.e % % 1 EE Viro , , HU Unkari , , PL Puola , ,8-3 4 CZ Tsekin tasavalta , ,6-5 5 SK Slovakia , , LT Liettua , , LV Latvia , , SI Slovenia , ,1-1 9 MT Malta , , CY Kypros 2 3 0, ,1 +5 YHTEENSÄ , ,0 +9 Tullihallitus Tilastoyksikkö

49 VIENTI EU-LIITTYJÄMAIHIN V SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet , , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 51 0,0 30 0, , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 361 0, , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , ,1-2 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut 3 0, ,1 > , sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 183 0, , , kasvioljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , ,7-9 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , ,4 > , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,9-6 9 muut tavarat 398 0,0 78 0, , erittelemäton 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 13 0,0 23 0, , kulta, ei monetaarinen 385 0,0 55 0, , YHTEENSÄ , , ,0-2

50 TUONTI EU-LIITTYJÄMAISTA V SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 177 0, , , liha ja lihatuotteet 171 0,0 80 0, , maitotaloustuotteet ja munat 50 0, , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet 934 0, , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 44 0,0 2 0, , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa 698 0, , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut 55 0, , , sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 290 0, , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 1 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 277 0, , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 13 0,0 0 0, ,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 371 0, , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 730 0, , , muut valmiit tavarat , , ,3-7 9 muut tavarat 80 0, , , erittelemäton 0 0,0 1 0, , metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 36 0,0 12 0, , kulta, ei monetaarinen 44 0, ,0 > ,0-94 YHTEENSÄ , , ,0 +9

51 Ulkomaankauppa 2004:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja EU:hun liittyvien maiden välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p [email protected] Kari Tähtivaara p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

52 Ulkomaankauppa 2004:M09 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa v (1-2) 5000 Milj. e (1-2) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

53 1 TUONTI YHDYSVALLOISTA VÄHENI JYRKÄSTI Yhdysvallat menetti asemiaan etenkin sähkötekniikan tuonnissa Suomen tuonti Yhdysvalloista supistui viime vuonna 27 % edellisvuodesta. Tuontia vähensivät etenkin sähkötekniset tuotteet, joiden tuonti supistui 38 %. Yhdysvallat putosi sähköteknisten tuotteiden tuonnissa Kiinan ja Saksan jälkeen kolmanneksi suurimmaksi tuontimaaksi, kun se vuotta aiemmin oli vielä näiden tuotteiden selkeästi tärkein tuontimaa. Vienti Yhdysvaltoihin väheni viime vuonna 11 %, kun tärkeimpien tavararyhmien vienti takelteli. Koneiden ja laitteiden vienti väheni lähes kymmeneksen. Alustoimitusten arvo supistui 8 %, ja henkilöautojen vienti tyrehtyi kokonaan viime vuoden keväällä. Paperin ja pahvin viennin arvo pysytteli miltei edellisvuoden tasolla, mutta viennin määrä kasvoi viidenneksen. Tämän vuoden alun vientiä Yhdysvaltoihin kasvatti helmikuulle osunut alustoimitus. Yhdysvaltain osuus Suomen viennistä supistui viime vuonna 8,1 %:iin, kun osuus vielä kahta vuotta aiemmin oli lähes kymmenes. Tuonnista Yhdysvaltain osuus on ollut laskussa vuodesta 1999 lähtien, ja viime vuonna osuus notkahti 4,7 %:iin eli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotista pienemmäksi. Yhdysvallat oli kolmanneksi tärkein vientimaista ja tuontimaista se oli kuudes. Viennin arvo Yhdysvaltoihin oli viime vuonna lähes 3,8 mrd. euroa. Kun tuonti sieltä jäi 1,7 mrd. euroon, kohosi kaupan ylijäämä Suomelle runsaaseen 2 mrd. euroon eli suuremmaksi kuin minkään muun maan kanssa käytävässä kaupassa. Kuvio 2. Vienti Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Venäjälle ja Kiinaan kuukausittain (1-2) Milj. e Yhdysvallat Iso-Britannia Venäjä Kiina Kuvio 3. Tuonti Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Kiinasta ja Japanista kuukausittain (1-2) 300 Milj. e Yhdysvallat Iso-Britannia Kiina Japani Tullihallitus Tilastoyksikkö

54 2 Kuvio 4. Yhdysvaltain osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-2) Osuus % Tuonti Vienti (1-2) Kuvio 5. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppatase (1-2) Milj. e (1-2) Taulukko 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,4 469 TÄRKEIMPIEN TAVARARYHMIEN VIENTI VÄHENI Henkilöautojen vienti tyrehtyi kokonaan Alustoimitusten viennin arvo Yhdysvaltoihin jäi viime vuonna 940 mrd. euroon eli 8 % edellisvuotista pienemmäksi. Alusten osuus Suomen koko viennistä Yhdysvaltoihin oli neljännes. Yhdysvallat oli selvästi tärkein alusten vientimaista 60 %:n osuudellaan, kun toiseksi suurimman eli Italian osuus oli runsas viidennes. Kuluvan vuoden helmikuussa Yhdysvaltoihin toimitettiin 340 milj. euron arvoinen alus, mikä kohotti selvästi tammi-helmikuun koko viennin arvoa sinne. Henkilöautojen vienti Yhdysvaltoihin tyrehtyi kokonaan viime vuoden keväällä. Tuolloin alkuvuoden viennin arvoksi jäi 38 milj. euroa eli vain viidesosa koko edellisvuoden viennistä. Aikaisemmin Yhdysvallat oli Saksan jälkeen toiseksi tärkein henkilöautojen vientimaista. Henkilöautojen koko vienti Suomesta jäi viime vuonna vajaaseen kappaleeseen, kun niitä kahtena edeltävänä vuotena vietiin runsaat kappaletta. Koneiden ja laitteiden vienti Yhdysvaltoihin supistui 9 % ja oli arvoltaan 959 milj. euroa. Puhelinlaitteiden viennin arvo oli 344 milj. euroa (- 2 %). Matkapuhelinten viennin arvo kohosi 39 milj. eurosta 181 milj. euroon, ja Yhdysvallat nousi niiden kahdeksanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi. Suomesta vietiin viime vuonna lähes 29 miljoonaa matkapuhelinta, josta Yhdysvaltain osuus oli runsas miljoona. Muita sähkökoneita ja laitteita Yhdysvaltoihin vietiin 230 milj. euron arvosta eli viidennes edellisvuotista vähemmän. Sähkölääkintä- ja röntgenlaitteiden osuus viennistä oli miltei puolet eli 106 milj. euroa (- 12 %). Teollisuuden koneita ja laitteita Yhdysvaltoihin vietiin 317 milj. euron arvosta eli 12 % edellisvuotista vähemmän. Nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden viennin arvo oli 60 milj. euroa (- 10 %), maansiirto- ja kaivuukoneiden 57 milj. euroa (+ 13 %) ja paperiteollisuuskoneiden 54 milj. euroa (+ 33 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

55 3 Paperin ja pahvin viennin arvo Yhdysvaltoihin pysytteli viime vuonna miltei edellisvuotisella tasolla. Paperia ja pahvia vietiin sinne 685 milj. euron arvosta. Määrältään vienti lisääntyi kuitenkin runsaan viidenneksen. Yhdysvallat oli Saksan ja Ison-Britannian jälkeen kolmanneksi tärkein paperin ja pahvin vientimaista. Kaiken kaikkiaan paperin ja pahvin viennin arvo supistui 6 %, kun vienti moniin tärkeisiin vientimaihin väheni. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti supistui 4 % ja oli arvoltaan 228 milj. euroa. Orgaanisten kemiallisten aineiden osuus viennistä oli 39 milj. euroa (- 18 %) ja epäorgaanisten 33 milj. euroa (+ 2 %). Muovien viennin arvo oli 36 milj. euroa (- 17 %). Lääkkeiden vienti lisääntyi viidenneksen ja oli arvoltaan 46 milj. euroa. Yhdysvallat oli Venäjän ja Sveitsin jälkeen kolmanneksi tärkein lääkkeiden vientimaista. Öljytuotteiden vienti supistui neljänneksen ja jäi 234 milj. euroon. Tämän vuoden tammi-helmikuussa öljytuotteiden viennin arvo kohosi kuitenkin 67 milj. euroon eli yli kaksinkertaiseksi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo oli 149 milj. euroa eli 6 % edellisvuotista pienempi. Nikkelin osuus viennistä oli 45 milj. euroa (+ 30 %), raudan ja teräksen 32 milj. euroa (- 29 %) ja kuparin 20 milj. euroa (- 5 %). Kojeiden ja mittareiden vienti väheni miltei viidenneksen ja jäi 133 milj. euroon. Kuvio 6. Vienti Yhdysvaltoihin tavararyhmittäin v Muut tavarat 9,8 % (- 8 %) Kojeet, mittarit 3,6 % (- 18 %) Öljytuotteet 6,2 % (- 26 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 6,1 % (- 4 %) Paperi ja pahvi 18,3 % (- 1 %) Kuljetusvälineet 28,4 % (- 14 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 6,1 % (- 22 %) Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet 9,2 % (- 2 %) Metallit ja metallituotteet 4,0 % (- 6 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 8,4 % (- 12 %) Taulukko 2. Vienti Yhdysvaltoihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-2) Milj. e Osuus % Muutos % 33 Öljyt ja öljytuotteet 234 6, , Kemialliset aineet ja tuotteet 228 6, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 149 4, , Teollisuuden koneet ja laitt , , Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 344 9, , ,77 Muut sähkökoneet ja laitt , , ,79 Kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms , ,4 12 Muut tavarat 368 9, ,1-13 Yhteensä , ,0 50 Tullihallitus Tilastoyksikkö

56 4 SÄHKÖTEKNIIKAN TUONTI YHDYSVALLOISTA VÄHENI JYRKÄSTI Etenkin elektroniikan komponenttien tuonti supistui Sähköteknisten tuotteiden tuonti Yhdysvalloista jäi viime vuonna 824 milj. euroon eli 38 % edellisvuotista pienemmäksi. Sähkötekniikan osuus koko tuonnista Yhdysvalloista pieneni vajaaseen puoleen, kun osuus vuotta aiemmin oli vielä kymmenen prosenttiyksikköä suurempi. Tuonnin jyrkkä supistuminen pudotti Yhdysvallat näiden tuotteiden kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi, kun se vielä vuotta aiemmin oli selvästi tärkein. Suurimmaksi tuontimaaksi kohosi Kiina, kun tuonti sieltä kasvoi kolmanneksen. Saksa säilytti asemansa toisena, vaikka tuonti sieltä supistuikin 12 %. Kaiken kaikkiaan sähköteknisten tuotteiden tuonti Suomeen väheni 7 %. Elektroniikan komponenttien tuonnin arvo Yhdysvalloista jäi 319 milj. euroon (- 46 %). Se säilytti kuitenkin asemansa komponenttien selvästi tärkeimpänä tuontimaana neljänneksen osuudellaan. Tuonti Etelä-Koreasta kaksinkertaistui, ja se kohosi Japanin jälkeen kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi. Elektroniikan komponenttien koko tuonti Suomeen supistui 16 %. Puhelinlaitteiden tuonnin arvo Yhdysvalloista oli 128 milj. euroa (- 46 %). Yhdysvallat menetti asemansa Viron jälkeen toiseksi tärkeimpänä puhelinlaitteiden tuontimaana, kun sen ohi nousivat Kiina, Japani ja Unkari. Puhelinlaitteiden koko tuonti Suomeen pysytteli miltei edellisvuoden tasolla. Atk-laitteita Yhdysvalloista tuotiin 83 milj. euron arvosta (- 47 %). Edellisvuoden tärkeimmät atk-laitteiden tuontimaat Iso-Britannia ja Yhdysvallat menettivät asemansa Saksalle ja etenkin Kiinalle, josta näiden laitteiden tuonti yli kaksinkertaistui. Atk-laitteiden koko tuonti Suomeen supistui 7 %. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti Yhdysvalloista supistui 15 % ja oli arvoltaan 141 milj. euroa. Voimakoneiden ja moottoreiden tuonnin arvo oli 50 milj. euroa eli 3 % edellisvuotista suurempi. Kojeita ja mittareita tuotiin 114 milj. euron arvosta (- 14 %). Kuljetusvälineiden tuonti jäi selvästi edellisvuotista vähäisemmäksi, kun lentokoneiden tuonti väheni 137 milj. eurosta 50 milj. euroon. Henkilöautojen tuonnin arvo puolestaan kohosi 32 milj. euroon (+ 19 %). Yhdysvalloista tuotiin lähes henkilöautoa eli viidennes edellisvuotista enemmän. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti supistui 5 % ja oli arvoltaan 189 milj. euroa. Orgaanisten kemiallisten aineiden osuus tuonnista oli 44 milj. euroa (+ 10 %). Lääkevalmisteiden tuonti supistui 9 % ja oli arvoltaan 43 milj. euroa. Muoveja Yhdysvalloista tuotiin 34 milj. euron arvosta (-5 %). Kaoliinin tuonti kasvoi hieman ja kohosi arvoltaan 58 milj. euroon. Suomeen tuotiin kaoliinia pääasiassa Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Rauta- ja teräsromua Yhdysvalloista tuotiin viime vuonna 35 milj. euron arvosta, kun sitä edellisvuonna tuotiin vain hyvin vähän. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa romun tuonti lisääntyi voimakkaasti ja kohosi arvoltaan jo 27 milj. euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

57 5 Kuvio 7. Tuonti Yhdysvalloista tavararyhmittäin v Muut tavarat 20,4 % (- 10 %) Kaoliini 3,4 % (+ 3 %) Malmit ja metalliromu 2,8 % (+ 133 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 11,1 % (- 5 %) Kojeet, mittarit yms. 6,7 % (- 14 %) Kuljetusvälineet 7,2 % (- 41 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 25,3 % (- 40 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 8,3 % (- 15 %) Toimistokoneet ja atk-laitteet 7,0 % (- 42 %) Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet 7,8 % (- 46 %) Taulukko 3. Tuonti Yhdysvalloista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-2) Milj. e Osuus % Muutos % 2782 Kaoliini 58 3, , Malmit ja metalliromu 48 2, ,0 >999 5 Kemialliset aineet ja tuotteet , , Teollisuuden koneet ja laitteet 141 8, , Toimistokoneet ja atk-laitteet 119 7, , Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 132 7, , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet 122 7, , Kojeet, mittarit yms , ,4-40 Muut tavarat , ,0-2 Yhteensä , ,0 6 Tullihallitus Tilastoyksikkö

58 VIENTI YHDYSVALTOIHIN V JA TAMMI-HELMIKUUSSA (1-2) 2004(1-2) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 1 0,0 27 0,0 > ,0 7 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 408 0, , ,0 69 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 27 0, , ,0 1 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 167 0, , ,0 5 0, rehuaineet 14 0, ,0 > ,0 2 0, erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 2 0,0 14 0, ,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 51 0, , ,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 77 0,0 37 0, ,0 29 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 94 0,0 83 0, ,0 17 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 13 0,0 54 0, ,0 0 0,0 x 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 13 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 54 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 303 0, , ,0 57 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 24 0, vaatteet , , , , jalkineet 268 0, , ,0 6 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,6 7 9 muut tavarat 193 0,0 33 0, ,0 4 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0 50

59 TUONTI YHDYSVALLOISTA V JA TAMMI-HELMIKUUSSA (1-2) 2004(1-2) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 248 0, , ,0 26 0, liha ja lihatuotteet 156 0,0 91 0, ,0 26 0,0 > maitotaloustuotteet ja munat 188 0,0 95 0, ,0 1 0, kala- ja kalavalmisteet 223 0, , ,0 1 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 369 0, , ,0 11 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 561 0, , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 67 0,0 1 0, ,0 0 0,0 x 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 649 0, , ,0 55 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , ,0 > muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , ,2 > kivihiili, koksi, briketit yms , , , ,1 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 1 0, ,0 0 0, sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 68 0,0 61 0, ,0 18 0, eläinoljyt ja -rasvat 8 0,0 9 0, ,0 0 0, kasvioljyt ja -rasvat 27 0,0 38 0, ,0 6 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 33 0,0 14 0, ,0 12 0,0 >999 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 22 0,0 28 0, ,0 6 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 170 0, , ,0 17 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 777 0, , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,9 7 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet 855 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 982 0, , ,0 19 0,0-68 YHTEENSÄ , , , ,0 6

60 Ulkomaankauppa 2004:M09 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

61 Ulkomaankauppa 2004:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v (1-2) 3000 Milj. e (1-2) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

62 1 VIENTI RANSKAAN SUPISTUI JYRKÄSTI Tuonti puolestaan selvässä kasvussa Suomen vienti Ranskaan on ollut supistuvalla uralla jo runsaan kolmen vuoden ajan. Viime vuonna viennin väheneminen jyrkkeni, kun puhelinlaitteiden vienti jäi alle puoleen edellisvuotisesta ja paperin vienti takelteli. Viennin kehitys jatkui samanlaisena kuluvan vuoden tammi-helmikuussa. Tuonti Ranskasta puolestaan kohosi voimakkaasti viime vuonna. Tuontia kasvattivat erityisesti kuljetusvälineet, lääkkeet ja atk-laitteet. Ranskan osuus Suomen viennistä supistui viime vuonna 3,7 prosenttiin eli prosenttiyksikön edellisvuotista pienemmäksi. Ranska putosi kahdeksanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi, kun Alankomaat ja Italia nousivat sen ohi. Suurista vientimaista Ranskan ja Ison-Britannian osuudet supistuivat kaikkein eniten. Tuonnista Ranskan osuus kasvoi 4,8 prosenttiin, ja se kohosi viidenneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi. Suurista tuontimaista asemiaan paransivat myös Kiina ja Venäjä. Suomen ja Ranskan välisen kaupan tase tasapainottui viime vuonna oltuaan sitä ennen pitkään Suomelle selvästi ylijäämäinen. Sekä viennin että tuonnin arvo oli hieman yli 1,7 mrd. euroa. Kuvio 2. Vienti Ranskaan, Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Alankomaihin kuukausittain (1-2) 600 Milj. e Saksa Iso-Britannia Alankomaat Ranska Kuvio 3. Tuonti Ranskasta, Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Alankomaista kuukausittain (1-2) Milj. e Saksa Ranska Iso-Britannia Alankomaat Tullihallitus Tilastoyksikkö

63 2 Kuvio 4. Ranskan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-2) Osuus % Tuonti Vienti (1-2) Kuvio 5. Suomen ja Ranskan välinen kauppatase (1-2) Milj. e (1-2) Taulukko 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,9-13 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI RANSKAAN ROMAHTI Myös paperin vienti takelteli Puhelinlaitteiden vienti Ranskaan jäi viime vuonna alle puoleen edellisvuotisesta. Näiden laitteiden vienti supistui viime vuonna 260 milj. euroon, josta matkapuhelinten osuus oli 167 milj. euroa. Vuonna 2002 matkapuhelimia vietiin Ranskaan vielä 507 milj. euron arvosta, ja se oli Ison- Britannian jälkeen näiden laitteiden toiseksi tärkein vientimaa. Viime vuoden romahduksen jälkeen Ranska putosi yhdeksänneksi tärkeimmäksi vientimaaksi. Ranskaan vietiin enää runsaat matkapuhelinta, kun niitä edellisvuonna toimitettiin yli 2 milj. kappaletta. Matkapuhelinten vienti väheni selvästi myös Isoon-Britanniaan ja Alankomaihin, mutta niiden vienti Arabiemiirikuntiin, Venäjälle, Yhdysvaltoihin ja Saksaan lisääntyi voimakkaasti. Suomesta vietiin viime vuonna kaikkiaan lähes 29 milj. matkapuhelinta eli 3 milj. kappaletta edellisvuotista enemmän. Viennin arvo jäi kuitenkin 5 mrd. euroon eli 2 % edellisvuotista pienemmäksi. Kuluvan vuoden tammihelmikuussa matkapuhelinten vienti Ranskaan pysyi edelleen hyvin alhaisella tasolla. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden viennin arvo kohosi 53 milj. euroon (+ 9 %). Kaikkiaan sähkökoneiden ja laitteiden osuus koko viennistä Ranskaan oli viime vuonna runsaat 18 %. Traktoreiden vienti kasvoi neljänneksen ja oli arvoltaan 69 milj. euroa. Nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden vienti puolestaan supistui neljänneksen ja oli arvoltaan 28 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti pysytteli viime vuonna miltei edellisvuotisella tasolla 192 milj. eurossa. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo väheni 77 milj. eurosta 28 milj. euroon. Kojeita ja mittareita Ranskaan vietiin 55 milj. euron arvosta (- 10 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

64 3 Paperin ja pahvin viennin arvo Ranskaan jäi viime vuonna 434 milj. euroon eli 15 % edellisvuotista pienemmäksi. Määrältään tämän tavararyhmän vienti supistui kymmeneksen. Ranska säilytti kuitenkin asemansa viidenneksi tärkeimpänä paperin vientimaana, kun vienti takelteli myös muihin tärkeimpiin vientimaihin. Paperin ja pahvin osuus koko viennistä Ranskaan oli neljännes. Puutavaran viennin arvo Ranskaan pysytteli edellisvuoden tasolla 143 milj. eurossa. Paperimassan viennin arvo oli 58 milj. euroa (-10 %) ja puutuotteiden 53 milj. euroa (+ 4 %). Ranska oli puutavaran viennissä kolmanneksi tärkein maa lähes kymmeneksen osuudellaan. Paperimassan ja puutuotteiden viennissä se oli myös tärkeimpiä vientimaita. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo oli 144 milj. euroa eli 4 % edellisvuotista pienempi. Raudan ja teräksen osuus tästä viennistä oli 80 milj. euroa (- 8 %), kuparin 12 milj. euroa (- 31 %) ja nikkelin samoin 12 milj. euroa (+ 89 %). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti supistui kymmeneksen ja oli arvoltaan 110 milj. euroa. Muoveja Ranskaan vietiin 38 milj. euron arvosta (+3 %). Kuvio 6. Vienti Ranskaan tavararyhmittäin v Muut tavarat 11,4 % (+ 6 %) Puutavara 8,2 % (0 %) Paperimassa 3,3 % (- 10 %) Kojeet, mittarit 3,2 % (- 10 %) Puutuotteet 3,0 % (+ 4 %) Sähkökoneet ja -laitteet 18,3 % (- 49 %) Paperi ja pahvi 25,1 % (- 15 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 11,1 % (- 2 %) Voimakoneet ja moottorit 1,6 % (- 64 %) Metallit ja metallituotteet 8,4 % (- 4 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 6,4 % (- 11 %) Taulukko 2. Vienti Ranskaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-2) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 143 8, , Paperimassa 58 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet 110 6, , Puutuotteet 53 3, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 144 8, , Voimakoneet ja moottorit 28 1, , Teollisuuden koneet ja laitt , , Sähkökoneet ja -laitteet , , Kojeet, mittarit yms. 55 3, ,5-25 Muut tavarat , ,4 29 Yhteensä , ,0-15 Tullihallitus Tilastoyksikkö

65 4 HENKILÖAUTOJEN TUONTI LISÄÄNTYI KOLMANNEKSEN Ranska kohosi lääkkeiden tärkeimmäksi tuontimaaksi Henkilöautojen tuonnin arvo Ranskasta kohosi viime vuonna 254 milj. euroon eli kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Henkilöautojen osuus koko Ranskan-tuonnista oli 15 %. Suomeen tuotiin kaikkiaan runsaat henkilöautoa eli viidennes edellisvuotista enemmän. Saksan osuus tuonnista oli , Ranskan ja Ison-Britannian vajaat kappaletta. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa henkilöautojen tuonnin kasvu Ranskasta hidastui 6 prosenttiin. Kun näitä autoja tuotiin Suomeen neljännes edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän, menetti Ranska osuuttaan suurimpien tuontimaiden joukossa Saksalle, Isolle-Britannialle ja etenkin Japanille, joka kohosi toiseksi tärkeimmäksi tuontimaaksi. Tuontia Ranskasta kasvatti viime vuonna 58 milj. euron arvoinen lentokonetoimitus. Lisäksi kuluvan vuoden alkuun osui runsaan 40 milj. euron arvoinen toimitus. Atk-laitteiden tuonti yli kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 67 milj. euroon. Kotitalouskoneiden tuonnin arvo oli 27 milj. euroa eli 28 % edellisvuotista suurempi. Sähkön kytkentälaitteiden tuonnin arvo oli 34 milj. euroa (- 6 %) ja elektroniikan komponenttien 22 milj. euroa (- 10 %). Kaikkiaan sähkökoneita ja laitteita tuotiin Ranskasta viime vuonna 236 milj. euron arvosta eli runsas viidennes edellisvuotista enemmän. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi 5 % ja oli arvoltaan 138 milj. euroa. Nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden osuus tästä oli 17 milj. euroa (- 11 %) sekä kuumennus- ja jäähdystyskoneiden ja laitteiden 15 milj. euroa (- 12 %). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi lähes kymmeneksen ja kohosi arvoltaan 423 milj. euroon. Kasvu johtui lääkkeiden tuonnista, joiden tuonti kasvoi edellisvuoden 112 milj. eurosta viime vuonna 167 milj. euroon. Ranska nousi lääkkeiden selvästi suurimmaksi tuontimaaksi ennen Tanskaa, Saksaa ja Ruotsia. Muovien tuonti supistui viidenneksen ja oli arvoltaan vajaat 60 milj. euroa. Hajuaine- ja kosmeettisten tuotteiden tuonti kohosi 40 milj. euroon (+ 5 %). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko tuonnista Ranskasta oli neljännes. Elintarvikkeiden tuonti Ranskasta väheni 7 % ja oli arvoltaan 81 milj. euroa. Hedelmiä tuotiin 21 milj. euron arvosta (+ 7 %). Alkoholipitoisten juomien tuonnin arvo kohosi 66 milj. euroon eli 8 % edellisvuotista suuremmaksi. Ranska oli tärkein näiden juomien tuontimaista lähes 30 %:n osuudellaan. Viinien osuus alkoholijuomien tuonnista oli 30 milj. euroa (+ 11 %). Ranska vahvisti hieman asemiaan viinien tärkeimpänä tuontimaana ennen Espanjaa. Metalleja ja metallituotteita Ranskasta tuotiin viime vuonna 87 milj. euron arvosta (+ 3 %). Kumituotteiden, lähinnä ajoneuvojen renkaiden, tuonnin arvo kohosi 43 milj. euroon (+ 15 %). Tekstiilituotteiden tuonti puolestaan supistui 5 % ja oli arvoltaan 27 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

66 5 Kuvio 7. Tuonti Ranskasta tavararyhmittäin v Muut tavarat 19,8 % (+ 16 %) Elintarvikkeet ja juomat 8,5 %(- 1 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 24,3 % (+ 9 %) Kuljetusvälineet 20,9 % (+ 39 %) Metallit ja metallituotteet 5,0 % (+ 3 %) Sähkökoneet ja -laitteet 13,5 % (+ 22 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 7,9 % (+ 5 %) Taulukko 3. Tuonti Ranskasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-2) Milj. e Osuus % Muutos % 01-09,11 Elintarvikkeet ja juomat 147 8, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Metallit ja metallituotteet 87 5, , Teollisuuden koneet ja laitteet 138 7, , Sähkökoneet ja -laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet , ,5-11 Muut tavarat , ,0 6 Yhteensä , ,0-6 Tullihallitus Tilastoyksikkö

67 VIENTI RANSKAAN V JA TAMMI-HELMIKUUSSA (1-2) 2004(1-2) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 24 0,0 33 0, ,0 1 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 5 0,0 6 0, ,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 860 0, , , , hedelmät ja kasvikset 316 0,0 24 0, ,0 0 0,0 x 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 14 0,0 23 0, ,0 0 0,0 x 08 rehuaineet 1 0,0 4 0, ,0 6 0,0 > erinäiset elintarvikkeet 770 0, , , , juomat ja tupakka 113 0,0 60 0, ,0 0 0, juomat 113 0,0 60 0, ,0 0 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 463 0, , ,1 4 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat 571 0, , ,0 51 0, malmit ja metalliromu 324 0,0 47 0, ,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 86 0,0 20 0, ,0 0 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 37 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0, ,0 x 54 0,0 0 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 413 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 412 0, , ,1 65 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet 53 0,0 50 0, ,0 10 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 169 0, , ,0 21 0, muut valmiit tavarat , , , ,7 1 9 muut tavarat , , , ,1-30 YHTEENSÄ , , , ,0-15

68 TUONTI RANSKASTA V JA TAMMI-HELMIKUUSSA (1-2) 2004(1-2) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 3 0,0 3 0, ,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 574 0, , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,2-6 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 241 0,0 53 0, ,0 60 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 13 0, ,1 > ,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 652 0, , , , puutavara ja korkki 901 0, , ,0 6 0, paperimassa 0 0,0 1 0,0 x 0 0, ,1 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 226 0, , ,0 11 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , ,0 98 0, malmit ja metalliromu 103 0,0 69 0, ,0 0 0, muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , ,0 6 0, sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 892 0, , ,0 22 0, eläinoljyt ja -rasvat 53 0,0 98 0, ,0 1 0, kasvioljyt ja -rasvat 719 0, , ,0 5 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms ,0 97 0, ,0 17 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 344 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,2-8 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 279 0, , ,0 94 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,7 3 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,9-9 9 muut tavarat , , , ,1-8 YHTEENSÄ , , , ,0-6

69 Ulkomaankauppa 2004:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

70 Ulkomaankauppa 2004:M13 Utrikeshandel Foreign Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

71 1 ENERGIATUOTTEIDEN ULKOMAANKAUPPA VIIME VUONNA ENNÄTYSLUKEMIIN Tämän vuoden tammi-helmikuussa energiatuonti kääntyi selvään laskuun Energiatuotteiden vuotuinen tuonti pysytteli 1990-luvun loppuvuosina 2-2,5 mrd. euron paikkeilla ja vuotuisen viennin arvo samaan aikaan alle miljardissa eurossa. Vuonna 2000 tuonnin arvo kohosi lähinnä hintojen voimakkaan nousun vuoksi selvästi yli neljän miljardin euron ja viennin arvo 1,7 mrd. euroon. Seuraavina vuosina energian ulkomaankauppa hiipui hieman hintojen nousun taituttua, mutta kohosi viime vuonna tuonti- ja vientimäärien kasvun ansiosta ennätykselliselle tasolle: tuonti 4,4 miljardiin euroon ja vienti 1,8 miljardiin euroon. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa energiatuotteiden tuonnin arvo jäi 643 milj. euroon eli runsaan neljänneksen viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Muutos johtui suureksi osaksi siitä, että vertailuvuoden alussa tuontihinnat olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla. Myös tuontimäärät olivat tuolloin tavanomaista suurempia. Energiatuotteiden viennin arvo, 251 milj. euroa, nousi tämän vuoden tammi-helmikuussa kaksi prosenttia viimevuotista suuremmaksi. Energiatuotteiden osuus Suomen koko tuonnista oli vielä viime vuosikymmenen lopulla 8-9 %, mutta on vuodesta 2000 lähtien vaihdellut 12 %:n molemmin puolin. Osuus kokonaisviennistämme on samaan aikaan noussut kahdesta prosentista neljän prosentin tuntumaan. Kivihiilen tuonti vahvassa kasvussa; öljytuonti kääntyi tänä vuonna selvään laskuun Energiatuotteiden tuontihinnat alkoivat nousta jyrkästi vuoden 1999 lopussa. Nousu jatkui koko seuraavan vuoden ajan, ja siksi energian tuonnin arvo nousi aivan uudelle tasolle, 4,3 mrd. euroon vuonna 2000, kun arvo vuotta aiemmin oli vajaat 2,5 mrd. euroa. Vuosien 2001 ja 2002 aikana hinnat kääntyivät hienoiseen laskuun, joten tuonnin arvo laski neljän miljardin euron paikkeille. Tuontimäärissä tapahtuneet muutokset olivat näinä vuosina hyvin vähäisiä. Viime vuonna energiahinnat nousivat vain hieman edellisvuotisesta, mutta tuontimäärät lisääntyivät lähes kymmeneksen, joten energiatuotteiden tuonnin arvo kohosi ennätykselliseen runsaaseen 4,4 mrd. euroon, eli 11 % suuremmaksi kuin vuonna Kuluvan vuoden tammihelmikuussa energiatuonnin arvo on jäänyt neljänneksen viime vuoden vastaavan ajanjakson tuontia pienemmäksi eli 643 milj. euroon. Raakaöljyä tuotiin viime vuonna yli 2,2 mrd. euron arvosta. Tuontimäärä kohosi 12 milj. tonniin eli kaksi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi, mutta hinnan laskun vuoksi tuonnin arvo jäi prosentin pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Entiseen tapaan Venäjä oli selvästi tärkein raakaöljyn toimittaja. Sen osuus, 1,4 mrd. euroa, oli lähes kaksi kolmannesta koko raakaöljyn tuonnista. Tuonti Venäjältä lisääntyi viidenneksen, kun sen sijaan tuonti muista tärkeistä myyjämaista, Tanskasta (438 milj. euroa), Norjasta (223 milj. euroa) ja Kazakstanista (121 milj. euroa), oli selvässä laskussa. Tämän vuoden tammi-helmikuussa raakaöljyn tuonnin kehitys on ollut viimevuotisen kaltaista. Tuonti Venäjältä on noussut ja Venäjän osuus on kohonnut 80 %:iin, kun taas tuonti muista tärkeistä tuontimaista on yhä supistunut. Öljytuotteiden tuonti oli viime vuonna 29 %:n kasvussa. Tuonti kaikista tärkeimmistä tuontimaista kasvoi voimakkaasti. Öljytuotteiden tuonnin arvo oli lähes miljardi euroa, josta Venäjän osuus oli 415 milj. euroa, Norjan 152 milj. euroa ja Ruotsin 133 milj. euroa. Vuoden 2004 alussa öljytuotteiden tuonti on pudonnut puoleen viime vuoden tammi-helmikuun lukemista. Pudotus on koskenut kaikkia tärkeimpiä tuontimaita. Tullihallitus Tilastoyksikkö

72 2 Kivihiilen tuonnille on tunnusomaista tuonnin arvon voimakas heilahtelu. Tuonti kohosi jo vuonna 1997 lähes 300 milj. euroon, supistui sitten nopeasti ja jäi 131 milj. euroon vuonna Sen jälkeen vuotuisen tuonnin arvo on vaihdellut suunnilleen milj. eurossa, kunnes viime vuonna puolitoistakertaistui edellisvuotisesta ja nousi 385 milj. euroon. Tuonti Venäjältä kaksinkertaistui ja Venäjän osuus kohosi 40 %:sta 50 %:iin. Tuonti Puolasta kasvoi huomattavasti hitaammin, joten Puolan osuus koko kivihiilituonnistamme laski 30 %:sta 20 %:iin. Muita tärkeitä tuontimaita olivat Australia ja Kiina. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa kivihiilen tuonnin vahva kasvu on jatkunut, ja samalla Venäjän asema on entisestään vahvistunut: Venäjä kattoi jo lähes kaksi kolmannesta Suomen kivihiilituonnista. Puolan osuus on pysynyt viime vuoden tapaan viidenneksessä. Kolmas suuri kivihiilen toimittaja tammi-helmikuussa oli USA 12 %:n osuudellaan. Maakaasua tuodaan Suomeen ainoastaan Venäjältä. Maakaasun tuonnin arvo liikkui milj. euron paikkeilla vuosina , mutta kohosi viime vuonna 523 milj. euroon eli lähes viidenneksen suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana maakaasun tuonnin arvo on supistunut 11 %. Sähkön tuonnin vuotuinen arvo pysytteli 1990-luvun lopulla 200 milj. eurossa, putosi 80 milj. euroon vuonna 2000 ja alkoi sen jälkeen kasvaa nopeasti: 212 milj. euroa vuonna 2001, vuotta myöhemmin 270 milj. euroa ja viime vuonna 306 milj. euroa. Viimevuotisesta tuonnista Venäjän osuus oli 270 milj. euroa ja Ruotsin osuus 36 milj. euroa. Tämän vuoden alussa sähkön tuonnin arvo on supistunut yli kolmanneksella. Öljytuotteiden vienti suuntautuu lähialueille ja Pohjois-Amerikkaan Suomen energiavienti on käytännöllisesti katsoen kokonaan öljytuotteiden vientiä. Ryhmän viennin arvo kohosi 1990-luvun loppuvuosien milj. eurosta vuosituhannen vaihteessa lähes 1,7 mrd. euroon. Vuodesta 2001 lähtien öljytuotteiden vuotuisen viennin arvo on vaihdellut 1,5 mrd. euron molemmin puolin. Viime vuonna ryhmän viennin arvo oli vajaat 1,6 mrd. euroa. Ruotsi on selvästi tärkein öljytuotteiden ostaja vajaan kolmanneksen osuudellaan. Muita tärkeitä vientikohteita ovat olleet Saksa ja USA. Kummankin maan osuus öljytuoteviennistämme on heilahdellut viime vuosina voimakkaasti. USA:lla oli vielä vuonna 2002 viidenneksen osuus viennistämme; vuotta myöhemmin osuus putosi 15 prosenttiin, mutta nousi kuluvan vuoden tammihelmikuussa 29 %:iin. Saksan osuus sen sijaan nousi vuoden 2002 vajaasta 12 %:sta viime vuoden lähes 17 %:iin, mutta on kuluvan vuoden tammi-helmikuussa painunut jälleen kymmenen prosentin tuntumaan. Muita merkittäviä öljytuotteiden ostajia ovat mm. Iso-Britannia, Belgia, Venäjä, Alankomaat ja Kanada. Saksan ja USA:n tavoin suuret vaihtelut vientitoimituksissa ovat tyypillisiä myös näiden maiden kohdalla. Erityisesti vienti Isoon-Britanniaan ja Alankomaihin on kehittynyt hyvin epätasaisesti. Öljytuotteiden lisäksi vuosittain viedään jonkin verran sähkövirtaa. Sähkön myynti suuntautuu lähes sataprosenttisesti Ruotsiin. Viime vuonna sähkön viennin arvo miltei nelinkertaistui ja kohosi 237 milj. euroon. Tämän vuoden tammi-helmikuussa sähkön viennin arvo on jäänyt kolmannekseen viimevuotisesta. Suomesta on viety lähes joka vuosi myös pieniä eriä maahan tuotua kivihiiltä ja kaasua. Näiden erien arvot ovat yleensä jääneet muutamiin satoihin tuhansiin euroihin. Tullihallitus Tilastoyksikkö

73 Energiatuotteiden tuonti v (milj. euroa) Milj. e Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Energiatuotteet yht , , , , , , ,1 11 Kivihiili 298,9 184, , , , , ,2 49 Raakaöljy 1 228,4 976, , , , , ,9-1 Maakaasu 270,8 305, , , , , ,0 18 Öljytuotteet 575,3 415, , , , , ,7 29 Sähkö 185,1 210, , , , , ,4 13 Energiatuotteiden vienti v (milj. euroa) Milj. e Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Energiatuotteet yht. 816,1 707, , , , , ,0 14 Kivihiili 0,0 0, ,0-99 0,0-43 0,0 36 0,0-47 2, Maakaasu 0,5 0,2-65 0,0-69 0, , ,3 x 0,3 16 Öljytuotteet 777,2 695, , , , , ,7 3 Sähkö 38,4 10,6-72 2,5-76 8, , , ,3 261

74 Energiatuotteiden tuonti v ja tammi-helmikuussa (maat vuoden 2003 tuonnin mukaisessa suuruusjärjestyksessä) (I-II) 2004(I-II) Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Energiatuotteet yht , , , ,0-27 Venäjä , , , ,9-7 Tanska , , ,7 39 6,1-70 Norja , , ,2 32 5,0-60 Kazakstan 157 3, , ,5 27 4,2-13 Ruotsi 224 5, , ,9 20 3,1-53 Puola 77 1,9 82 1, ,9 10 1,6 25 Iso-Britannia 66 1,7 67 1, ,6 0 0,0-100 USA 54 1,4 43 1, ,0 6 0,9 x Alankomaat 27 0,7 34 0, ,9 2 0,3-75 Australia 26 0,7 29 0, ,0 0 0,0-100 Muut 98 2, , ,7 6 0,9-60 Kivihiili , , , ,0 26 Venäjä , , , ,3 55 Puola 77 29, , , ,4 25 Australia 26 10,1 29 7, ,1 0 0,0-100 Kiina 0 0,0 19 5,0 x 0 0,0 0 0,0 x Etelä-Afrikka 3 1,2 15 3, ,0 0 0,0 x USA 15 5,8 14 3, ,0 6 12,2 x Indonesia 7 2,7 10 2, ,0 0 0,0 x Kanada 10 3,9 9 2, ,0 2 4,1 x Muut 19 7,4 12 3, ,1 0 0,0-100 Raakaöljy , , , ,0-24 Venäjä , , , ,2 17 Tanska , , ,0 32 9,2-73 Norja , , ,2 17 4,9-70 Kazakstan 131 5, , ,0 19 5,5-17 Iso-Britannia 30 1,3 35 1, ,9 0 0,0-100 Liettua 11 0,5 14 0, ,9 0 0,0-100 Muut 16 0,7 0 0, ,0 0 0,0 x Maakaasu , , , ,0-11 Venäjä , , , ,0-11 Öljytuotteet , , , ,0-50 Venäjä , , , ,5-55 Norja , , , ,9-40 Ruotsi , , , ,8-41 Tanska 42 5,6 73 7, ,0 7 6,9-30 Kazakstan 25 3,3 48 5, ,5 7 6,9 0 Alankomaat 27 3,6 34 3, ,0 2 2,0-75 Iso-Britannia 37 4,9 32 3, ,5 0 0,0-100 USA 39 5,2 29 3, ,0 0 0,0 x Muut 43 5,7 51 5, ,9 5 5,0-58 Sähkö , , , ,0-39 Venäjä , , , ,0-29 Ruotsi , , ,5 3 7,0-81

75 Energiatuotteiden vienti v ja tammi-helmikuussa (maat vuoden 2003 viennin mukaisessa suuruusjärjestyksessä) (I-II) 2004(I-II) Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Energiatuotteet yht , , , ,0 2 Ruotsi , , , ,9-33 Saksa , , ,1 24 9,6 60 USA , , , ,7 131 Iso-Britannia 39 2, , ,3 7 2,8-61 Belgia 88 5, , ,7 8 3,2-43 Venäjä 49 3,1 73 4, ,7 9 3,6 0 Alankomaat ,5 59 3, ,1 2 0,8-80 Kanada 56 3,5 56 3, ,0 24 9,6 x Tanska 42 2,6 37 2, ,3 4 1,6-50 Norja 27 1,7 23 1, ,4 1 0,4 0 Latvia 6 0,4 13 0, ,0 2 0,8 x Viro 13 0,8 10 0, ,4 4 1,6 300 Ranska 5 0,3 8 0, ,4 5 2,0 400 Muut 20 1,3 18 1, ,0 4 1,6-20 Kivihiili 0 x 3 100,0 x 0 x 0 x x Belgia 0 x 3 100,0 x 0 x 0 x x Raakaöljy 0 x 0 x x 0 x 0 x x Maakaasu 0 x 0 x x 0 x 0 x x Ruotsi 0 x 0 x x 0 x 0 x x Öljytuotteet , , , ,0 22 Ruotsi , , , ,7-9 Saksa , , , ,4 60 USA , , , ,0 131 Iso-Britannia 39 2, , ,5 7 3,0-61 Belgia 88 5, , ,4 8 3,5-43 Venäjä 49 3,2 73 4, ,8 9 3,9 0 Alankomaat ,0 59 3, ,3 2 0,9-80 Kanada 56 3,7 56 3, , ,4 x Tanska 42 2,8 37 2, ,2 4 1,7-50 Norja 27 1,8 23 1, ,5 1 0,4 0 Latvia 6 0,4 13 0, ,0 2 0,9 x Viro 13 0,9 10 0, ,5 4 1,7 300 Ranska 5 0,3 8 0, ,5 5 2,2 400 Muut 19 1,3 19 1, ,6 3 1,3-40 Sähkö , , , ,0-65 Ruotsi 66 99, , , ,0-65 Venäjä 0 0,2 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x

76 Ulkomaankauppa 2004:M13 Utrikeshandel Foreign Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

77 Ulkomaankauppa 2004:M16 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa vuonna 2003 Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa (milj. e) Tuonti Vienti Kauppatase Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

78 1 KEHITYSMAAKAUPPA KÄÄNTYI KASVUUN VUONNA 2003 Koneet ja metallit nostivat vientiä; tuonnissa kasvua lähes kaikilla toimialoilla Kehitysmaakauppamme kääntyi parin vuoden laskun jälkeen viime vuonna kasvuun. Suomen kehitysmaavienti kohosi 6,6 mrd. euroon eli viisi prosenttia suuremmaksi kuin vuonna Tuonti kasvoi tätäkin nopeammin: tuonnin arvo, vajaat 4,3 mrd. euroa, oli 16 % edellisvuotista suurempi. Tuonti kohosi kaikkien aikojen suurimpaan arvoonsa. Viennin arvo jäi sen sijaan yhä vuosien alapuolelle. Kauppavaihto oli viime vuonna edellisten vuosien tapaan selvästi ylijäämäistä, vaikka ylijäämä supistuikin jonkin verran. Ylijäämää kertyi runsaat 2,3 mrd. euroa. Vuotta aikaisemmin tase oli lähes 2,6 mrd. euroa ylijäämäinen ja vuosina yli kolme miljardia euroa ylijäämäinen. Kauppa keskittyy vuosi vuodelta enemmän muutamiin suuriin kauppakumppaneihin. Viennissä kahden suurimman ostajamaan, Kiinan ja Arabiemiirikuntien, osuus koko kehitysmaaviennistämme oli viime vuonna yli 36 %. Kehitysmaatuonnistamme Kiina yksinään kattoi yli 37 %. Muun viennin heikon kehityksen vuoksi kehitysmaiden osuus Suomen kokonaisviennistä kohosi viime vuonna 14,3 %:iin eli suunnilleen samalle tasolle kuin vuosina Vuonna 2002 kehitysmaiden osuus jäi 13,2 %:iin. Kehitysmaiden osuus Suomen koko tuonnista kohosi viime vuonna ennätyskorkeuteen, 11,7 %:iin, kun se vuotta aikaisemmin oli 10,4 %. Tässä katsauksessa on käytetty kehitysmaaluokitusta, joka noudattaa pääpiirteissään YK:n käyttämää luokitusta. Olennainen ero YK-luokitukseen verrattuna on, että Euroopan alueella olevia valtioita ei ole tässä yhteydessä pidetty kehitysmaina. Siksi Malta ja Turkki sekä kaikki entisen Jugoslavian alueelle syntyneet valtiot jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Kehitysmaihin on laskettu kuuluviksi seuraavat maat: -Afrikka: kaikki muut maat paitsi Etelä-Afrikan tasavalta; -Amerikka: kaikki muut maat paitsi Kanada ja USA; -Aasia: kaikki muut maat paitsi Israel ja Japani; -Oseania: kaikki muut maat paitsi Australia ja Uusi Seelanti. Kehitysmaiksi on siis tässä katsauksessa laskettu myös mm. seuraavat maat: Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Mongolia, Pohjois-Korea, Tadzikistan, Turkmenia, Uzbekistan, Vietnam. Erityisesti on huomattava, että tässä katsauksessa ei ole tarkasteltu yksinomaan ns. GSP-maita eli maita, jotka ovat oikeutettuja kehitysmaille myönnettävään tullietuuskohteluun. Perinteistä GSP-katsausta ei enää Suomen EU-jäsenyyden aikana laadita.

79 SUOMEN JA KEHITYSMAIDEN VÄLINEN KAUPPA (milj. e) Tuonti Vienti Taulukko 1. Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase milj.e muutos % osuus % milj.e muutos % osuus % milj.e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

80 3 Vienti Koneet ja laitteet ovat viime vuosina kattaneet lähes kaksi kolmannesta Suomen kehitysmaaviennistä. Viime vuonna kone- ja laiteviennin arvo oli vajaat 4,3 mrd. euroa eli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna Kasvu johtui suurimmaksi osaksi puhelinlaitteiden viennin lisääntymisestä lähes kolmanneksella, eli vajaasta 1,8 mrd. eurosta 2,3 mrd. euroon. Matkapuhelinvienti puolitoistakertaistui ja nousi hieman vajaasta miljardista puoleentoista miljardiin euroon. Kappalemäärältään matkapuhelinvienti kasvoi hieman yli viidestä miljoonasta vajaaseen kahdeksaan miljoonaan puhelimeen. Paperiteollisuuskoneiden vienti (280 milj. euroa) kasvoi yli kolmanneksen ja elektroniikan komponenttien vienti (165 milj. euroa) vajaan neljänneksen, kun taas sähkömuuntajien, -induktoreiden yms. vienti (116 milj. euroa) väheni 13 %. Nosto- ja lastauskoneiden vienti (103 milj. euroa) pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Kone- ja laitevienti on keskittynyt kahteen maahan: Arabiemiirikuntiin ja Kiinaan. Arabiemiirikuntien johtavaan asemaan on syynä miljardin euron arvoinen puhelinlaitevienti. Vienti yli kaksinkertaistui vuodesta Saudi-Arabiaan puhelinlaitteita vietiin 254 milj. euron arvosta ja Kiinaan 184 milj. euron arvosta. Vienti Saudi-Arabiaan kasvoi seitsemän prosenttia, kun taas vienti Kiinaan supistui kahdeksan prosenttia. Merkittäviä vientimaita tässä tuoteryhmässä olivat myös Hongkong (137 milj. euroa), Taiwan (132 milj. euroa) ja Filippiinit (105 milj. euroa). Matkapuhelinviennissä Arabiemiirikunnat olivat selvästi tärkein ostajamaa miljardin euron ja lähes 5,5 miljoonan puhelimen osuudellaan. Saudi-Arabian osuus oli 187 milj. euroa (yli puhelinta) ja Hongkongin 127 milj. euroa (yli puhelinta). Kiina oli edellisen vuoden tapaan tärkein paperiteollisuuskoneiden ostaja: ryhmän vienti Kiinaan kohosi 146 milj. eurosta 190 milj. euroon. Chileen vietiin paperikoneita 56 milj. euron arvosta. Elektroniikan komponentteja vietiin lähes yksinomaan Kiinaan (142 milj. euroa eli neljännes edellisvuotista enemmän). Sähkömuuntajien, sähkömuuttajien, induktoreiden yms. laitteiden tärkeimmät vientikohteet olivat aiempien vuosien tapaan Hongkong, Kiina ja Etelä-Korea; maittaiset osuudet liikkuivat milj. euron vaiheilla. Myös nosto- ja lastauskoneiden ostajina Kiina ja Etelä-Korea olivat vuoden 2002 tavoin tärkeimmät maat: Kiinan osuus oli viime vuonna 22 milj. euroa ja Etelä-Korean osuus 16 milj. euroa. Sähkökytkentälaitteita vietiin kehitysmaihin 96 milj. euron arvosta, siitä hieman yli puolet Kiinaan. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti kehitysmaihin jäi neljänneksen vuoden 2002 vientiä pienemmäksi eli 449 milj. euroon. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden osuus ryhmän viennistä oli 223 milj. euroa, tärkeimpinä ostajamaina Kiina, Intia ja Ecuador. Mäntäpolttomoottoreiden viennin arvo oli 179 milj. euroa. Neljällä tärkeimmällä ostajamaalla, Sri Lankalla, Intialla, Kiinalla ja Singaporella oli kullakin suunnilleen 20 milj. euron osuus viennistä. Metsäteollisuuden viennin arvo jäi viime vuonna selvästi vuoden 2002 vientiä pienemmäksi. Paperin ja pahvin vienti taittui entistä syvempään laskuun: vuonna 2001 viennin arvo oli 814 milj. euroa, vuotta myöhemmin 787 milj. euroa ja viime vuonna 723 milj. euroa, eli kahdeksan prosenttia edellisvuotista vähemmän. Puutavaran vienti, joka oli vuosi sitten kahden prosentin kasvussa, kääntyi viime vuonna laskuun. Puutavaraa vietiin kehitysmaihin 231 milj. euron arvosta, mikä oli kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002.

81 4 Tärkeimmät paperin ostajat olivat Kiina (88 milj. euroa), Taiwan ja Malesia (kummallakin 43 milj. euron osuus) sekä Intia 40 milj. euron ja Hongkong 38 milj. euron osuudella. Puutavaraa on perinteisesti myyty lähinnä Pohjois-Afrikan maihin. Viime vuonna puutavaran tärkeimmät ostajat olivat Algeria (68 milj. euroa), Egypti (46 milj. euroa) ja Tunisia (31 milj. euroa). Vienti Algeriaan ja Tunisiaan oli suunnilleen kymmeneksen kasvussa, kun taas vienti Egyptiin supistui yli neljänneksellä. Paperimassan ja puutuotteiden vienti pysyi jokseenkin samalla tasolla kuin vuonna Entiseen tapaan tärkein sellun ostaja oli Kiina (33 milj. euroa) ja tärkein puutuotteiden ostaja Etelä-Korea (14 milj. euroa). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kehitysmaihin kääntyi viime vuonna laskuun. Ryhmän viennin arvo, 303 milj. euroa, oli 11 % edellisvuotista pienempi. Laskua oli lähes kaikissa tärkeimmissä kemian tuoteryhmissä. Väriaineiden vienti (55 milj. euroa) supistui yhdeksän prosenttia, lannoitteiden vienti (45 milj. euroa) kolmanneksen, ja muovien vienti (45 milj. euroa) 12 %. Orgaanisen peruskemian vienti (63 milj. euroa) oli sen sijaan viidenneksen kasvussa. Kemian teollisuuden ostajana Kiina on kehitysmaista selvästi tärkein 54 milj. euron osuudellaan. Etelä-Korea, Singapore, Thaimaa ja Brasilia ovat kukin 20 milj. euron tuntumassa. Kiinaan vietiin mm. lannoitteita (19 milj. euroa), Etelä-Koreaan ja Singaporeen lähinnä kemian perusteollisuuden tuotteita. Raudan ja teräksen vienti miltei kaksinkertaistui vuodesta Viennin arvo oli 284 milj. euroa, josta Kiinan osuus oli 117 milj. euroa ja Taiwanin osuus 43 milj. euroa. Myös värimetallien vienti oli viime vuonna selvässä kasvussa. Viennin arvo, 71 milj. euroa, kohosi yli kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Vienti maittain Kiinan osuus Suomen koko kehitysmaaviennistä pysyi edellisen vuoden tasolla eli 19,4 %:ssa. Vienti Kiinaan kääntyi parin vuoden taantuman jälkeen uudelleen kasvuun: viennin arvo, vajaat 1,3 mrd. euroa, oli kuusi prosenttia suurempi kuin vuonna Arabiemiirikuntien asema toiseksi tärkeimpänä vientimaana vahvistui selvästi, kun viennin arvo lähes kaksinkertaistui ja kohosi 1,1 mrd. euroon. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat Hongkong (408 milj. euroa), Saudi-Arabia (383 milj. euroa) ja Etelä-Korea (316 milj. euroa). Vienti Hongkongiin ja Etelä-Koreaan supistui selvästi, mutta vienti Saudi-Arabiaan oli lievässä kasvussa. Tuonti Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti kehitysmaista kohosi viime vuonna neljänneksen vuoden 2002 tuontia suuremmaksi. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti kasvoi 1,5 mrd. eurosta vajaaseen 1,9 mrd. euroon. Puolet (945 milj. euroa) sähkökoneista ja laitteista on kiinalaista alkuperää. Tavararyhmän muut suuret tuottajamaat olivat viime vuonna Etelä-Korea (216 milj. euroa), Taiwan (163 milj. euroa), Malesia (155 milj. euroa) ja Singapore (123 milj. euroa). Puhelin- ja radiolaitteita tuotiin kehitysmaista 464 milj. euron arvosta. Tästä oli Kiinan

82 osuus 311 milj. euroa eli yli kolmannes edellisvuotista enemmän. Ryhmän toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi kohosi Thaimaa 33 milj. euron osuudellaan. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti, 368 milj. euroa, lisääntyi runsaalla kolmanneksella. Ryhmän tuonti Kiinasta miltei kaksinkertaistui ja nousi 160 milj. euroon. Singaporella, Taiwanilla ja Etelä-Korealla oli kullakin suunnilleen 50 milj. euron osuus ryhmän tuonnista. Etelä-Korea (123 milj. euroa) ohitti Malesian (102 milj. euroa) elektroniikan komponenttien toimittajana. Komponenttituonti Etelä-Koreasta yli kaksinkertaistui, kun taas tuonti Malesiasta supistui viidenneksen. Taiwanilla ja Kiinalla oli kummallakin vajaan 60 milj. euron osuus ryhmän tuonnista. Kaikkiaan elektroniikan komponentteja tuotiin kehitysmaista 452 milj. euron arvosta. Sähkökytkentälaitteiden tuonnin arvo oli 75 milj. euroa, siitä yli puolet oli peräisin Kiinasta. Kuljetusvälineiden tuonti, 100 milj. euroa, lähes kaksinkertaistui vuodesta Kasvu johtui lähinnä henkilöautojen tuonnin kohoamisesta 11 milj. eurosta 35 milj. euroon ja 23 milj. euron arvoisesta alustoimituksesta. Henkilöautoja tuotiin pääasiassa Etelä- Koreasta. Alustoimitus oli peräisin Kiinasta. Tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuuden tuotteiden tuonti, 516 milj. euroa, oli viime vuonna viiden prosentin kasvussa. Tuonti kasvoi jokseenkin tasaisesti useimmissa toimialan tavararyhmissä; ainoana poikkeuksena nahkatavaroiden tuonti, joka oli kahden prosentin laskussa. Vaatteiden tuonnin arvo oli 384 milj. euroa, jalkineiden 67 milj. euroa ja tekstiilituotteiden 60 milj. euroa. Kiina oli selvästi tärkein tevanaketuotteiden toimittaja 235 milj. euron osuudellaan. Intian osuus oli 54 milj. euroa ja Bangladeshin 43 milj. euroa. Thaimaa, Vietnam ja Pakistan yltivät kukin hieman yli 20 milj. euroon. Malmirikasteiden tuonti oli edellisten vuosien tapaan laskussa. Rikastetuonnin arvo, 313 milj. euroa, jäi neljä prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Metallien tuonti oli puolestaan vahvassa kasvussa: raudan ja teräksen tuonnin arvo, 96 milj. euroa, kohosi lähes kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi, ja värimetallien tuonnissa (34 milj. euroa) oli kasvua 37 %. Kuparirikasteita tuotiin mm. Indonesiasta (84 milj. euroa), Argentiinasta (64 milj. euroa) ja Chilestä (54 milj. euroa). Kuparirikasteen lisäksi tuotiin myös nikkelirikastetta Brasiliasta (40 milj. euroa) ja kobolttirikastetta Kongon demokraattisesta tasavallasta (26 milj. euroa). Raudan ja teräksen tuojista tärkeimpiä olivat Kolumbia (42 milj. euroa) ja Dominikaaninen tasavalta (27 milj. euroa) ja värimetallien tuojista Kongon demokraattinen tasavalta (25 milj. euroa). Elintarviketuonti kääntyi viime vuonna kasvuun useita vuosia jatkuneen supistumisen jälkeen. Tuonnin arvo, 277 milj. euroa, oli viisi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta jäi kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin 1990-luvun loppuvuosina, jolloin vuotuisen elintarviketuonnin arvo kohosi selvästi yli 300 milj. euron. Viimevuotinen tuonnin kasvu johtui lähinnä sokerin tuonnin lisääntymisestä: tuonti yli kaksi- ja puolikertaistui ja kohosi 42 milj. euroon. Sen sijaan hedelmien ja kasvisten tuonti (121 milj. euroa) supistui viisi prosenttia ja kahvin tuonti (73 milj. euroa) kahdeksan prosenttia. Hedelmätuonnista costaricalaisten banaanien osuus oli 49 milj. euroa. Raakakahvia tuotiin totuttuun tapaan eniten Brasiliasta (26 milj. euroa) ja Kolumbiasta (14 milj. euroa). 5

83 Muista tärkeistä tuotteista Suomen kehitysmaatuonnissa mainittakoon raakaöljy (121 milj. euroa, tuotu Kazakstanista), metallituotteet (88 milj. euroa, josta Kiinan osuus 45 milj. euroa ja Taiwanin osuus 28 milj. euroa) sekä lelut, pelit ja urheiluvälineet (78 milj. euroa, siitä neljä viidesosaa Kiinasta). 6 Tuonti maittain Tuonti Kiinasta jatkoi viime vuonna vahvaa kasvuaan: tuonnin arvo, miltei 1,6 mrd. euroa kohosi neljänneksen suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Kiinan osuus Suomen koko kehitysmaatuonnista nousi 37 %:iin. Vieläkin voimakkaammassa nousussa oli tuonti Etelä-Koreasta; tuonti sieltä kohosi 228 milj. eurosta 329 milj. euroon, ja Etelä-Korea nousi Suomen toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi kehitysmaaryhmässä. Tuonti Taiwanista (264 milj. euroa) ja Malesiasta (216 milj. euroa) ei yltänyt aivan edellisvuotiselle tasolle. Ainoana Kaakkois-Aasian ulkopuolisena maana tärkeimpien tuontimaiden joukkoon mahtui Brasilia (214 milj. euroa). Tärkein entisen Neuvostoliiton alueelle syntyneistä kehitysmaista oli Kazakstan (177 milj. euroa; kehitysmaista seitsemäs) ja tärkein afrikkalainen kehitysmaa Kongon demokraattinen tasavalta (51 milj. euroa; kehitysmaista seitsemästoista).

84 VIENTI KEHITYSMAIHIN , TÄRKEIMMÄT MAAT Milj.euroa Osuus% Milj.euroa Osuus% Muutos% Milj.euroa Osuus% Muutos% CN Kiina 1 258,9 18, ,4 19, ,2 19,4 +6 AE Arabiemiirikunnat 395,3 5,9 575,1 9, ,9 16,8 +92 HK Hongkong 470,2 7,0 533,1 8, ,8 6,2-23 SA Saudi-Arabia 268,7 4,0 376,9 6, ,8 5,8 +2 KR Etelä-Korea 386,2 5,7 380,4 6, ,3 4,8-17 TW Taiwan 234,3 3,5 140,4 2, ,9 4, BR Brasilia 430,0 6,4 357,7 5, ,4 3,2-41 IN Intia 215,1 3,2 193,6 3, ,1 3,1 +6 SG Singapore 273,9 4,1 169,8 2, ,5 2,8 +7 CL Chile 82,4 1,2 115,2 1, ,2 2,6 +50 PH Filippiinit 374,6 5,6 120,5 1, ,4 2,3 +26 IR Iran 108,1 1,6 80,0 1, ,1 2,2 +85 MX Meksiko 242,3 3,6 110,9 1, ,2 2,1 +24 TH Thaimaa 394,5 5,9 266,0 4, ,3 2,0-50 EG Egypti 159,2 2,4 159,5 2, ,6 1,7-30 MY Malesia 159,7 2,4 128,9 2, ,5 1,6-20 DZ Algeria 73,3 1,1 77,6 1, ,0 1,2 +6 KZ Kazakstan 98,2 1,5 70,4 1, ,4 1,2 +14 ID Indonesia 90,3 1,3 72,0 1, ,6 1,1 +2 CO Kolumbia 47,0 0,7 45,4 0,7-3 61,7 0,9 +36 Muut kehitysmaat 974,4 14, ,0 17, ,4 14,4-11 Yhteensä 6 736,5 100, ,8 100, ,4 100,0 +5 TUONTI KEHITYSMAISTA , TÄRKEIMMÄT MAAT Milj.euroa Osuus% Milj.euroa Osuus% Muutos% Milj.euroa Osuus% Muutos% CN Kiina 1 101,7 29, ,5 34, ,6 37,2 +26 KR Etelä-Korea 238,5 6,5 227,5 6, ,2 7,7 +45 TW Taiwan 314,1 8,5 265,0 7, ,4 6,2-0 MY Malesia 250,1 6,8 240,2 6, ,9 5,1-10 BR Brasilia 197,1 5,3 187,1 5, ,2 5,0 +14 ID Indonesia 158,2 4,3 143,6 3, ,3 4,2 +24 KZ Kazakstan 173,5 4,7 158,3 4, ,6 4,2 +12 TH Thaimaa 123,8 3,4 122,7 3, ,9 3,6 +25 SG Singapore 108,1 2,9 120,9 3, ,7 3,2 +14 HK Hongkong 120,5 3,3 92,1 2, ,5 2,4 +9 IN Intia 86,7 2,4 84,8 2,3-2 93,2 2,2 +10 CL Chile 75,9 2,1 75,7 2,1-0 86,0 2,0 +14 AR Argentiina 60,2 1,6 57,2 1,6-5 71,8 1,7 +26 PH Filippiinit 62,0 1,7 68,4 1, ,6 1,7 +3 CR Costa Rica 40,2 1,1 50,9 1, ,2 1,5 +28 CO Kolumbia 64,6 1,7 64,4 1,8-0 61,0 1,4-5 CD Kongo (dem. tasavalta) 101,2 2,7 85,4 2, ,9 1,2-40 BD Bangladesh 36,8 1,0 41,1 1, ,4 1,0 +5 VN Vietnam 33,0 0,9 37,1 1, ,1 1,0 +11 MX Meksiko 32,5 0,9 28,5 0, ,5 0,9 +35 Muut kehitysmaat 310,9 8,4 274,8 7, ,3 6,5 +1 Yhteensä 3 689,7 100, ,1 100, ,4 100,0 +16

85 SUOMEN VIENTI KEHITYSMAIHIN SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 158 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet 226 0,0 23 0, ,0 > vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset 15 0, ,0 > , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 239 0, , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 329 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 20 0, ,0 > , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 157 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 1 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 4 0,0 77 0,0 > , kasvioljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 18 0,0 1 0, ,0 >999 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 40 0, , ,1 > erittelemäton 0 0,0 5 0,0 x 0 0, metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 7 0,0 11 0, ,1 > kulta, ei monetaarinen 34 0, , ,0-99 YHTEENSÄ , , ,0 +5

86 SUOMEN TUONTI KEHITYSMAISTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 6 0,0 3 0, , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat 4 0,0 24 0, , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut , , , sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0, kasvioljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 22 0,0 14 0, , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet 587 0, , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 45 0, , , erittelemäton 37 0,0 24 0, , metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 4 0,0 64 0,0 > , kulta, ei monetaarinen 4 0,0 30 0, ,0-43 YHTEENSÄ , , ,0 +16

87 Ulkomaankauppa 2004:M16 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

88 Ulkomaankauppa 2004:M18 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-5) Mrd. e (1-5) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

89 1 VIENTI SAKSAAN SUPISTUI SELVÄSTI ALKUVUONNA Kauppa painui Suomelle alijäämäiseksi Suomen viennin väheneminen Saksaan syveni tammi-toukokuussa, kun viennin arvo jäi kymmeneksen viime vuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi. Viennin vähenemiseen vaikutti selvimmin puhelinlaitteiden ja henkilöautojen viennin heikkeneminen. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti puolestaan oli elpymässä, ja metallien vienti kasvoi selvästi. Myös tuonti Saksasta supistui alkuvuonna. Tuontia heikensivät erityisesti koneet ja laitteet. Elintarvikkeiden tuonti taas jatkoi voimakasta kasvuaan. Saksan osuus sekä Suomen viennistä että tuonnista supistui alkuvuonna. Viennistä sen osuus jäi vajaaseen 11 %:iin ja tuonnista 14 %:iin. Ruotsi kohosikin Saksan ohi tärkeimmäksi vientimaaksi, kun etenkin metallien vienti sinne lisääntyi voimakkaasti. Energiatuotteiden tuonnin kasvu puolestaan nosti Venäjän osuuden tuonnista Saksan osuuden tasolle. Viennin arvo Saksaan oli tammi-toukokuussa vajaat 2,1 ja tuonnin 2,2 mrd. euroa. Näin Suomen ja Saksan välisen kaupan tase heikkeni edelleen ja painui jo selvästi Suomelle alijäämäiseksi. Kuvio 2. Vienti Saksaan, Ruotsiin ja Venäjälle kuukausittain Milj. e 400 Ruotsi Saksa Venäjä Kuvio 3. Saksan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-5) Osuus % Kuvio 4. Suomen ja Saksan välinen kauppatase (1-5) Milj. e Tuonti Vienti (1-5) (1-5) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia. Tullihallitus Tilastoyksikkö

90 2 Taulukko 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-5) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-5) , ,9-122 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI SAKSAAN VÄHENI JYRKÄSTI Metsäteollisuuden vienti puolestaan elpymässä Puhelinlaitteiden vienti Saksaan jäi kuluvan vuoden tammi-toukokuussa kolmasosaan viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Niiden sekä toisaalta henkilöautojen viennin heikkeneminen vaikutti selkeimmin koko Saksan-viennin supistumiseen. Puhelinlaitteiden viennin arvo väheni 354 milj. eurosta 110 milj. euroon. Matkapuhelinten osuus puhelinlaitteiden viennistä oli 78 milj. euroa. Suomesta vietiin tammi-toukokuussa kaikkiaan runsaat 11 miljoonaa matkapuhelinta eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Arabiemiirikuntien osuus viennistä oli 2,1 ja Venäjän 1,6 miljoonaa kappaletta; Isoon-Britanniaan vietiin runsaat ja Saksaan lähes matkapuhelinta. Henkilöautojen vienti Saksaan jäi tammi-toukokuussa alle puoleen viimevuotisesta. Niiden viennin arvo supistui 180 milj. eurosta 86 milj. euroon. Suomesta vietiin alkuvuonna kaikkiaan runsaat henkilöautoa, josta voimakkaasti kasvanut Venäjän osuus oli lähes 6 000, Saksan ja Viron kappaletta. Voimakoneita ja moottoreita Saksaan vietiin 38 milj. euron arvosta eli 7 % viimevuotista vähemmän. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden viennin arvo oli 32 milj. euroa (+ 3 %) sekä sähkömuuntajien ja muuttajien 32 milj. euroa (+ 8 %). Nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden vienti lisääntyi 7 % ja oli arvoltaan 40 milj. euroa. Kaikkiaan koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin arvo jäi tammi-toukokuussa 495 milj. euroon eli 39 % viimevuotista pienemmäksi. Tavararyhmän osuus koko viennistä Saksaan supistui vajaaseen 24 %:iin eli lähes 12 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti Saksaan oli puolestaan elpymässä. Viennin arvo kohosi 845 milj. euroon eli prosentin viimevuotista suuremmaksi. Saksa kohensi asemaansa metsäteollisuuden tuotteiden tärkeimpänä vientimaana, kun alan tuotteiden vienti muille keskeisille markkinaalueille kangerteli. Saksan osuus tavararyhmän viennistä oli 18 %, Ison-Britannian 14 % ja Ranskan 7 %. Paperin ja pahvin viennin arvo jäi 582 milj. euroon eli 3 % viime vuoden tammi-toukokuuta pienemmäksi. Viennin arvon supistuminen kuitenkin hidastui, sillä vuositasolla viennin arvo jäi viime vuonna lähes kymmeneksen edellisvuotista pienemmäksi. Määrältään paperin ja pahvin vienti Saksaan lisääntyi alkuvuonna 3 %. Muiden tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi sekä arvoltaan että määrältään. Paperimassan vienti kohosi 146 milj. euroon (+ 17 %), puutavaran 53 milj. euroon (+ 5 %) ja puutuotteiden 64 milj. euroon (+ 4 %). Metsäteollisuuden tuotteiden osuus Suomen koko viennistä Saksaan oli 41 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö

91 3 Metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvoi viidenneksen, kun etenkin raudan ja teräksen vienti lisääntyi. Sen viennin arvo kohosi 183 milj. euroon eli 27 % viimevuotista suuremmaksi. Kuparin viennin arvo oli 23 milj. euroa (+ 36 %) ja nikkelin 13 milj. euroa (+ 52 %). Kaikkiaan metalleja ja metallituotteita vietiin Saksaan 270 milj. euron arvosta, mikä oli 13 % koko viennistä sinne. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti lisääntyi 14 % ja oli arvoltaan 128 milj. euroa. Muovien osuus kemian tuotteiden viennistä oli 59 milj. euroa eli 19 % viimevuotista suurempi. Öljytuotteiden viennin arvo kohosi 93 milj. euroon (+ 17 %). Lasin vienti kasvoi 14 % ja oli arvoltaan 26 milj. euroa. Kojeita ja mittareita Saksaan vietiin 32 milj. euron arvosta eli hieman viime vuoden tammi-toukokuuta vähemmän. Kuvio 5. Vienti Saksaan tammi-toukokuussa 2004 Kuljetusvälineet 5,4 % (- 43 %) Muut tavarat 11,9 % (+ 5 %) Puutavara 2,5 % (+ 5 %) Paperimassa 7,0 % (+ 17 %) Puutuotteet 3,1 % (+ 4 %) Koneet ja laitteet 18,4 % (- 38 %) Paperi ja pahvi 28,0 % (- 3 %) Metallit ja metallituotteet 13,0 % (+ 20 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 6,1 % (+ 14 %) Öljytuotteet 4,5 % (+ 17 %) Taulukko 2. Vienti Saksaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 127 2, , Paperimassa 309 5, , Öljytuotteet 264 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet 267 4, , Puutuotteet 138 2, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 525 9, , Voimakoneet ja moottorit 114 2, , Teollisuuden koneet ja laitt , , Sähkökoneet ja -laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet 384 7, ,4-43 Muut tavarat , ,9 5 Yhteensä , ,0-10 Tullihallitus Tilastoyksikkö

92 4 KONE- JA LAITETUONTI SAKSASTA VÄHENI Henkilöautojen tuonnin kasvu hidastui Koneita ja laitteita tuotiin Saksasta tammi-toukokuussa 691 milj. euron arvosta eli 7 % viimevuotista vähemmän. Koneiden ja laitteiden sekä toisaalta moottoriajoneuvojen osien ja tarvikkeiden tuonnin väheneminen vetivät selvimmin koko Saksan-tuonnin laskuun viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonnin arvo jäi 319 milj. euroon eli 6 % viimevuotista pienemmäksi. Puhelinlaitteiden osuus tuonnista oli 45 milj. euroa (- 11 %), elektroniikan komponenttien 32 milj. euroa (- 18 %) ja kotitalouskoneiden 26 milj. euroa (- 26 %). Atk-laitteiden tuonti puolestaan kohosi 60 milj. euroon (+ 27 %) ja sähkön kytkentälaitteiden 66 milj. euroon (+ 5 %). Teollisuuden koneita ja laitteita Saksasta tuotiin 289 milj. euron arvosta (- 8 %) sekä voimakoneita ja moottoreita 84 milj. euron arvosta (- 10 %). Koneiden ja laitteiden osuus koko tuonnista Saksasta oli miltei kolmannes. Saksa oli edelleen koneiden ja laitteiden selvästi tärkein tuontimaa. Sen osuus tuonnista oli runsaat 16 %, kun seuraavaksi tärkeimpien maiden eli Kiinan, Ruotsin, Yhdysvaltain ja Japanin osuudet olivat 9 %:n tuntumassa. Moottoriajoneuvojen tuonnin arvo pysytteli lähes viimevuotisella tasolla 397 milj. eurossa. Koko tuonnista Saksasta moottoriajoneuvot kattoivat 18 %. Henkilöautojen tuonnin arvo oli 226 milj. euroa eli 16 % viime vuoden vastaavaa aikaa suurempi. Määrältään autojen tuonti lisääntyi 5 %. Saksa oli edelleen suurin autojen tuontimaista. Suomeen tuotiin tammi-toukokuussa kaiken kaikkiaan runsaat henkilöautoa (+ 14 %), josta Saksan osuus oli (+ 5 %), Japanin (+ 49 %), Ranskan (- 1 %) ja Ison-Britannian (+ 27 %). Moottoriajoneuvojen osien ja tarvikkeiden tuonti Saksasta supistui 28 % ja oli arvoltaan 93 milj. euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti kasvoi prosentin viime vuoden tammi-toukokuuta suuremmaksi. Tuonnin arvo kohosi 337 milj. euroon, josta muovien osuus oli 110 milj. euroa (+ 3 %). Lääkkeiden tuonti lisääntyi 6 % ja oli arvoltaan 57 milj. euroa. Saksa oli Ranskan jälkeen toiseksi suurin lääkkeiden tuontimaista. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko tuonnista Saksasta oli runsaat 15 %. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo pysytteli viimevuotisella tasolla 176 milj. eurossa. Raudan ja teräksen tuonnin arvo oli 64 milj. euroa (- 12 %) ja metallituotteiden 80 milj. euroa (+ 8 %). Elintarvikkeiden tuonti Saksasta lisääntyi 13 % ja kohosi arvoltaan 91 milj. euroon. Hedelmien ja kasvisten sekä niistä tehtyjen valmisteiden osuus tuonnista oli 20 milj. euroa (+ 28 %). Viljatuotteiden tuonti lisääntyi 11 % ja oli arvoltaan 17 milj. euroa. Saksa ja Ruotsi olivat elintarvikkeiden tärkeimmät tuontimaat, ja kummankin osuus tuonnista oli 15 %:n tuntumassa. Tekstiilituotteiden ja vaatteiden tuonti Saksasta oli vielä vuositasolla kasvussa, mutta alkuvuonna niiden tuonti jäi kymmeneksen viimevuotista vähäisemmäksi. Niitä tuotiin 66 milj. euron arvosta, josta tekstiilien osuus oli 42 milj. euroa (- 11 %) ja vaatteiden 24 milj. euroa (- 11 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

93 5 Kuvio 6. Tuonti Saksasta tammi-toukokuussa 2004 Muut tavarat 17,4 % (- 5 %) Kojeet, mittarit 2,5 % (- 10 %) Kuljetusvälineet 18,3 % (- 1 %) Sähkökoneet ja laitteet 14,5 % (- 6 %) Elintarvikkeet 4,1 % (+ 13 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 15,3 % (+ 1 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 3,0 % (- 11 %) Metallit ja metallituotteet 8,0 %(+1%) Voimakoneet ja moottorit 3,8 % ( - 10 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 13,1 % ( - 8 %) Taulukko 3. Tuonti Saksasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 202 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet , ,3 1 65,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 179 3, , Metallit ja metallituotteet 417 7, , Voimakoneet ja moottorit 179 3, , Teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja laitteet , ,5-6 78,79 Kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms , ,5-10 Muut tavarat , ,4-5 Yhteensä , ,0-3 Tullihallitus Tilastoyksikkö

94 VIENTI SAKSAAN V JA TAMMI-TOUKOKUUSSA V (1-5) 2004(1-5) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 603 0, , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 65 0,0 76 0, ,0 19 0, erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 474 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 12 0,0 > ,0 8 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,0 9 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , ,1 > eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat , , , ,1 > valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,5-9 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 527 0, , , , muut valmiit tavarat , , , ,9 8 9 muut tavarat , , , ,2 18 YHTEENSÄ , , , ,0-10

95 TUONTI SAKSASTA V JA TAMMI-TOUKOKUUSSA V (1-5) 2004(1-5) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 182 0, , ,0 93 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,1-3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 20 0, ,0 > ,0 87 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 4 0,0 7 0, ,0 5 0, sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 1 0,0 0 0, ,0 5 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,9-2 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,6 8 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,7-7 YHTEENSÄ , , , ,0-3

96 Ulkomaankauppa 2004:M18 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

97 Ulkomaankauppa 2004:M20 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Espanjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Espanjan välinen kauppa v (1-5) Milj. e (1-5) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

98 1 SUOMEN JA ESPANJAN VÄLINEN KAUPPA SUPISTUI ALKUVUODESTA Kauppa reilusti Suomelle ylijäämäistä Sekä Suomen vienti Espanjaan että tuonti sieltä vähenivät tammi-toukokuussa edellisen jäädessä yhdeksän ja jälkimmäisen kolme prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Viennin laskuun oli syynä mm. matkapuhelinten viennin heikkeneminen, kun taas vakauttavana tekijänä toimi paperin ja pahvin suhteellisen tasainen ja arvoltaan huomattava vienti.tuonnin hienoiseen tippumiseen puolestaan vaikutti mm. kasvisten tuonnin liki 20 %:n pudotus alkuvuoteen 2003 verrattuna. Kuluvan vuoden tammi-toukokuun aikana Espanjan osuus Suomen viennistä laski hieman ollen 2,6 %, osuus tuonnista puolestaan on pysynyt 1,6 %:ssa vuodesta 2002 lähtien. Viime vuonna Espanja oli viennin arvolla mitattuna Suomen yhdeksänneksi ja tämän vuoden tammi-toukokuussa kahdenneksitoista tärkein vientimaa, tuonnin puolella sija oli viidestoista sekä tänä että viime vuonna. Espanjan-viennin arvo oli tammi-toukokuussa 504 miljoonaa euroa, joka ylitti 243 miljoonan euron arvoisen tuonnin jättäen maiden välisen kauppataseen Suomelle reilusti ylijäämäiseksi kuten aiempinakin vuosina; 261 miljoonan euron kauppataseen ylijäämä oli Suomen alkuvuoden ulkomaankaupan kuudenneksi suurin. Kuvio 2. Vienti maittain v. 2004(1-5) (viennin mukaan suuruusjärjestyksessä) 3 Mrd. e Ruotsi Saksa Venäjä USA Iso-Britannia Alankomaat Ranska Kiina Viro Italia Belgia Espanja Kuvio 3. Espanjan osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % 3 2,5 2 1,5 1 Tuonti 0, (1-5) Vienti Kuvio 4. Suomen ja Espanjan välinen kauppatase Milj. e (1-5) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia. Tullihallitus Tilastoyksikkö

99 2 Taulukko 1. Suomen ja Espanjan välinen kauppa v (1-5) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-5) , ,6 261 MATKAPUHELINTEN VIENTI ESPANJAAN VÄHENI SELVÄSTI Paperin ja pahvin vienti tasaista Matkapuhelinten viime vuoden 196 miljoonan euron arvoinen Espanjan-vienti kattoi 15 % Suomen viennistä sinne. Kasvua edellisvuodesta oli 50 %. Kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Espanjaan vietyjen matkapuhelinten arvo on ollut 37 miljoonaa euroa ja niiden osuus viennistä on laskenut seitsemän prosentin paikkeille. Laskua viime vuoden alkupuoliskoon nähden on ollut 62 %. Viime vuoden tammi-toukokuussa matkapuhelimia vietiin Espanjaan kpl, tänä vuonna kpl. Viennin arvolla mitattuna 4 % matkapuhelinten viennistä suuntautui viime vuonna Espanjaan, ja maa olikin kuudenneksi suurin matkapuhelinten vientikohde Arabiemiirikuntien, Saksan, Iso- Britannian, Venäjän ja Italian jälkeen. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa se putosi yhdeksännelle sijalle vientiosuuden laskiessa kahteen prosenttiin. Teollisuuden koneet ja laitteet kattoivat kahdeksan prosenttia alkuvuoden viennistä Espanjaan. Tuoteryhmän viennin arvo oli 42 miljoonaa euroa ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden se on kasvanut 9 %. Huomattavimpina tuoteryhminä erottuivat maansiirto-, kaivuu- yms. koneet, joiden vienti kattoi yli seitsemän miljoonan euron arvollaan 1,5 % Suomen viennistä Espanjaan, sekä nostamis- ja lastaamiskoneet ja -laitteet, joiden yli kuuden miljoonan euron arvoinen Espanjan-vienti oli miltei kaksinkertaistunut vuoden 2003 vastaavan ajanjakson viennistä. Paperin ja pahvin 500 miljoonan euron arvoinen vienti kattoi 39 % kaikesta Espanjan-viennistä viime vuonna. Esimerkiksi Saksaan, Suomesta vietävän paperin ja pahvin suurimpaan kohdemaahan, suuntautuvasta viennistä vastaava osuus oli viime vuonna 26 %. Espanjaan suuntautui viime vuonna seitsemän prosenttia Suomen paperin ja pahvin viennistä; osuus on neljänneksi suurin Saksan, Iso- Britannian ja USA:n jälkeen ja on myös pysynyt melko vakaasti 6-7 %:ssa viimeisten viiden vuoden aikana. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa Espanja piti neljännen sijansa 225 miljoonan euron viennin arvon muodostaessa seitsemän prosenttia kaikesta paperin ja pahvin viennistä. Viime vuonna paperin ja pahvin Espanjan-viennin arvo laski viidellä prosentilla ja nousi tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä 3 %:lla viime vuoden ensimmäisten viiden kuukauden vientiin nähden. Espanjaan viedystä puutavarasta valtaosan muodostanut sahatavara käsitti tämän vuoden alkupuoliskolla 21 miljoonan euron arvollaan 4 % viennistä sinne. Sen vienti laski viime vuoden alkupuoliskosta liki 20 % ja selitti näin suurimman osan puutavaran viennin muutoksesta. Loppuosa puutavaran viennistä oli raakapuuta, pääasiassa havupuuta, joka menetti viennin arvostaan 7 % tämän vuoden alkupuoliskolla. Toisaalta viime vuonna puutavaran Espanjan-viennin arvo nousi 42 % vuoteen 2002 verrattuna ja on muutenkin ollut viimeisten viiden vuoden aikana enimmäkseen nousussa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

100 3 Metallit kattoivat tammi-toukokuussa 32 miljoonan euron arvolla kuusi prosenttia viennistä Espanjaan, ja kasvua viime vuoteen nähden oli 35 %. Tärkeimmiksi metalleiksi nousevat rauta ja teräs, joiden osuus tammi-toukokuun Espanjan viennistä kohosi viime vuoden vastaavan ajanjakson kahdesta prosentista liki neljään prosenttiin niiden alkuvuoden viennin arvon ollessa noin 20 miljoonaa euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden kuluvan vuoden tammi-toukokuun Espanjan viennin arvo oli 32,5 miljoonaa euroa, joka kattoi 6,4 %:n vientiosuuden. Kasvua viime vuoden tammi-toukokuuhun verrattuna oli runsaat 26 %. Eniten vietiin kemian perusteollisuuden tuotteita ( viennin arvo 11,8 miljoonaa ) sekä muoveja ( viennin arvo 6,4 miljoonaa ). Muut tavarat 9 % (+20%) Kuvio 5. Vienti Espanjaan v. 2004(1-5) Kemialliset aineet ja tuotteet 6,4 % (+26%) Metallit ja metallituotteet 6,3 % (+35%) Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 44,8 % (0%) Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 2,2 % (-29%) Teollisuuden koneet ja laitteet 8,3 % (+9%) Voimakoneet ja moottorit 2,6 % (-15%) Sähkökoneet ja -laitteet 13,1 % (-49%) Puutuotteet 3,1 % ( -16%) Puutavara 4,2 % (-19%) Taulukko 2. Vienti Espanjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 puutavara 64 4, , kemialliset aineet ja tuotteet 63 4, , puutuotteet 41 3, , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 38 2, , metallit ja metallituotteet 60 4, , voimakoneet ja moottorit 42 3, , Teollisuuden koneet ja 97 7, ,3 9 laitteet sähkökoneet ja -laitteet , ,1-49 Muut tavarat 104 8, ,0 20 Yhteensä , ,0-9 Tullihallitus Tilastoyksikkö

101 Kuvio 6. Paperin ja pahvin vienti suurimpiin kohdemaihin 2004(1-5) Saksa Milj. e Iso- Britannia USA Espanja Ranska Belgia Alankomaat Italia Venäjä Ruotsi HENKILÖAUTOJEN TUONTI LASKUSSA Myös kasvisten tuonti kääntyi laskuun Moottoriajoneuvot muodostivat 50 miljoonan euron tuonnin arvollaan liki 21 % Espanjan tuonnista Suomeen kuluvan vuoden tammi-toukokuun aikana. Suurin yksittäinen moottoriajoneuvojen ryhmä olivat henkilöautot, jotka 25 miljoonan euron tuonnin arvollaan muodostivat 10 % Espanjan tuonnista, sekä kuorma-, paketti- ja erikoisautot, jotka kattoivat 6,5 % tuonnista 16 miljoonan euron tuonnin arvolla. Henkilökuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen tuonti Espanjasta laski alkuvuonna 9 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden, kuorma-, paketti- ja erikoisautojen tuonti taas liki kolminkertaistui. Yhteensä moottoriajoneuvojen Espanja-tuonnin arvo nousi tämän vuoden alkupuoliskolla 40 % ja se on ollut kasvussa myös kahtena edellisenä vuonna. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti kattoi tammi-toukokuussa 17 miljoonan euron arvollaan liki 7 % Espanjan tuonnista Suomeen. Tuoteryhmän Espanjan tuonti laski alkuvuodesta 32 % ja viime vuonna sen osuus oli yli yhdeksän prosenttia. Suurimpina yksittäisinä tuoteryhminä erottuivat televisiovastaanottimet, sähkökytkentälaitteet sekä kotitalouskoneet, joiden kaikkien tuonti laski viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Espanjasta onkin ollut laskussa vuodesta 2001 alkaen. Teollisuuden koneita ja laitteita tuotiin tammi-toukokuussa Espanjasta 14 miljoonan euron arvosta; laskua viime vuoden alkupuoliskosta oli kahdeksan prosenttia. Suurimpina tuoteryhminä tässä erottuivat nostamis- ja lastaamiskoneet ja laitteet, joiden Espanjan tuonnin arvo oli liki neljä miljoonaa euroa, sekä hanat ja venttiilit yms., joita tuotiin 2,6 miljoonan euron arvosta. Voimakoneet ja moottorit muodostivat liki kolmen miljoonan euron tuonnin arvollaan 1,2 % tammi-toukokuun Espanjan-tuonnista ja kasvua alkuvuoteen 2003 verrattuna oli 34 %. Hedelmät ja kasvikset kattoivat 42 miljoonan euron tuonnin arvollaan 17 %:n osuuden Espanjan tuonnista Suomeen tammi-toukokuussa. Suurin osa tästä oli tuoreita tai kuivattuja kasviksia, joiden tuonnin arvo oli 29 miljoonaa ja osuus 12 %. Tuoreiden ja kuivattujen hedelmien tuonnin osuus puolestaan oli kolme prosenttia. Vuosituhannen alussa hienoisessa kasvussa ollut hedelmien ja kasvisten tuonti Espanjasta kääntyi laskuun alkuvuodesta, ja viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna pudotusta oli 17 %. Laskusta huolimatta Espanjan osuus Suomeen tuoduista hedelmistä ja kasviksista on huomattava ja maa pitikin sijansa mm. suurimpana tomaattien ja kolmanneksi suurimpana appelsiinien, mandariinien ja klementiinien tuojana. Viinit kattoivat noin yhdeksän miljoonan euron tuonnin arvollaan 3,7 % Espanjan alkuvuoden tuonnista Suomeen. Viime vuoden alkupuoliskosta viinien tuonti Espanjasta laski prosentilla, vuoden 2003 aikana neljällä. Tammi-toukokuussa Suomeen tuoduista viineistä Espanjan tuonti kattoi vajaat 19 %, ja Espanja on vuodesta 2001 lähtien ollut Ranskan jälkeen Suomen toiseksi suurin viinien tuoja. Vuonna 2000 se oli suurin. Tullihallitus Tilastoyksikkö

102 5 Tekstiilituotteiden tuonti Espanjasta laski alkuvuodesta 27 % viime vuoden alkupuoliskoon nähden, ja ne kattoivat viiden miljoonan euron tuonnin arvollaan kaksi prosenttia Espanjan tuonnista Suomeen. Vaatteiden tuonti puolestaan laski alkuvuodesta kahdella prosentilla sekä jalkineiden 35 %:lla. Metallien tuonti Espanjasta nousi tammi-toukokuussa 35 % alkuvuoteen 2003 nähden ja kattoi 24 miljoonan euron arvollaan vajaat kymmenen prosenttia Espanjan tuonnista. Eniten tuotiin rautaa ja terästä, joiden tammi-toukokuun tuonnin arvo oli runsaat 17 miljoonaa euroa eli noin seitsemän prosenttia Espanjan Suomen-tuonnista. Viime vuoden alkupuoliskosta tuonnin arvo oli miltei kaksinkertaistunut. Aiempina vuosina raudan ja teräksen osuus Espanjan Suomen-tuonnista on pysynyt kokolailla tasaisesti 4-5 %:ssa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden Espanjan tuonnin arvo oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 23,6 miljoonaa euroa, ja tuoteryhmä kattoi näin 9,7 % Espanjan tuonnista Suomeen. Kasvua viime vuoden alkupuoliskoon nähden oli 21 %. Eniten Espanjasta tuotuja kemiallisia aineita ja tuotteita tammi-toukokuussa olivat muovit, joiden Espanjan tuonnin arvo oli 7,2 miljoonaa euroa, sekä lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet, joiden tuonnin arvo oli 8,4 miljoonaa euroa. Kuvio 7. Tuonti Espanjasta v. 2004(1-5) Kemialliset aineet ja tuotteet 9,7 % ( +21%) Muut tavarat 20,7 % (-12%) Hedelmät ja kasvikset 17.2 % (-17%) Juomat 3.8 % ( -1%) Metalit ja metallituotteet 9,8 % (35%) Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet 4,3 % (-21%) Voimakoneet ja moottorit 1,4 % (+55%) Teollisuuden koneet ja laitteet 5,8 % (-8%) Moottoriajoneuvot 20.5 % (+19%) Sähkökoneet ja -laitteet 5,8 % (-8%) Taulukko 3. Tuonti Espanjasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 05 Hedelmät ja kasvikset , , Juomat 24 3, ,8-1 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 47 7, , ,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet ja 29 4, ,3-21 jalkineet Metallit ja metallituotteet 50 8, , Voimakoneet ja moottorit 17 2, , Teollisuuden koneet ja 37 6, ,8-8 laitteet Sähkökoneet ja laitteet 56 9, , Moottoriajoneuvot , ,5 19 Muut tavarat , ,7-12 Yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

103 VIENTI ESPANJAAN V JA TAMMI-TOUKOKUUSSA (1-5) 2004(1-5) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 139 0,0 22 0, ,0 4 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 4 0,0 1 0, ,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 30 0, ,2 > , ,9 > hedelmät ja kasvikset 112 0,0 6 0, ,0 2 0,0 x 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 157 0, , ,0 28 0,0 x 08 rehuaineet 95 0, , ,0 90 0, erinäiset elintarvikkeet 165 0,0 78 0, , , juomat ja tupakka 434 0, , ,0 76 0, juomat 434 0, , ,0 76 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 47 0,0 35 0, ,0 18 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , ,3 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 24 0,0 26 0, ,0 4 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , ,0 20 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 229 0, , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 67 0,0 30 0, ,0 33 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 207 0,0 96 0, , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 38 0,0 62 0, , , vaatteet 569 0, , , , jalkineet 19 0,0 9 0, ,0 3 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 92 0,0 65 0, ,0 26 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,4-43 YHTEENSÄ , , , ,0-9

104 TUONTI ESPANJASTA V JA TAMMI-TOUKOKUUSSA (1-5) 2004(1-5) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 538 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 452 0, , , , erinäiset elintarvikkeet 752 0, , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 11 0,0 10 0, , ,0 >999 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 > ,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 630 0, , , , puutavara ja korkki 248 0, , , , paperimassa , ,2 x 735 0,3 70 0,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 64 0,0 32 0, ,0 11 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 163 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 848 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 804 0, , , ,2 > kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,2 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 27 0, ,5 > , ,0 > kaasut 777 0,1 0 0, ,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 688 0, , , , eläinoljyt ja -rasvat 36 0,0 38 0, ,0 1 0, kasvioljyt ja -rasvat 615 0, , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 37 0, , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 45 0,0 x 57 muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,3-8 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , ,2 25 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 37 0, vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 928 0, , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,6-51 YHTEENSÄ , , , ,0-3

105 Ulkomaankauppa 2004:M20 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Espanjan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Ilpo Kauppinen Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

106 Ulkomaankauppa 2004:M22 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Japanin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Japanin välinen kauppa v (1-7) 2500 Milj. e (1-7) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

107 1 NELJÄNNES VIENNISTÄ JAPANIIN PUUTAVARAA Metallien vienti kasvoi voimakkaasti, puhelinlaitteiden lähes tyrehtyi Puutavaran vienti Japaniin on ollut kasvussa viiden viimeksi kuluneen vuoden ajan. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa puutavaran osuus koko viennistä Japaniin kohosi jo lähes neljännekseen. Japani oli puutavaran toiseksi tärkein vientimaa Ison-Britannian jälkeen. Vienti Japaniin on ollut kuukausitasolla melko tasaista kahden viime vuoden aikana. Metsäteollisuuden osuus viennistä on pysytellyt 45 %:n tuntumassa. Muun viennin rakenne on kuitenkin muuttunut, kun metallien vienti on kasvanut ja puhelinlaitteiden lähes tyrehtynyt. Henkilöautojen tuonti Japanista kasvoi voimakkaasti kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa. Niiden osuus koko Japanin-tuonnista kohosi miltei neljännekseen. Puhelinlaitteita lukuun ottamatta monien koneiden ja laitteiden tuonti oli puolestaan edelleen selvässä laskussa. Japanin osuus Suomen viennistä on pysytellyt kahden prosentin paikkeilla viime vuosien aikana. Osuus tuonnista on puolestaan pienentynyt, ja tammi-heinäkuussa se painui jo hieman alle neljän prosentin. Japani oli 15. tärkein vientimaista ja tuontimaista se oli 9. suurin. Kauppataseen alijäämä Suomelle on supistunut selvästi, ja viime vuonna se jäi puoleen verrattuna vuoteen Tammi-heinäkuussa viennin arvo Japaniin oli 576 milj. euroa ja tuonnin sieltä 829 milj. euroa, jolloin kaupan alijäämää kertyi 253 milj. euroa. Kuvio 2. Suomen ja Japanin välinen kauppa kuukausittain (1-7) 200 Milj. e Vienti Tuonti Kuvio 3. Japanin osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-7) Osuus % Tuonti Vienti (1-7) Kuvio 4. Suomen ja Japanin välinen kauppatase (1-7) Milj. e (1-7) Tullihallitus Tilastoyksikkö

108 2 Taulukko 1. Suomen ja Japanin välinen kauppa v (1-7) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-7) , ,1-253 NELJÄNNES VIENNISTÄ JAPANIIN PUUTAVARAA Metallien vienti kasvoi voimakkaasti, puhelinlaitteiden lähes tyrehtyi Puutavara vahvisti edelleen merkitystään tärkeimpänä vientitavarana Japaniin. Sahatun ja höylätyn havupuun viennin arvo kohosi tammi-heinäkuussa 137 milj. euroon eli 5 % viime vuoden vastaavaa aikaa suuremmaksi. Japanin osuus puutavaran koko viennistä oli lähes 15 %, ja se oli Ison-Britannian jälkeen toiseksi tärkein puutavaran vientimaista. Paperin ja pahvin viennin arvo Japaniin jäi tammi-heinäkuussa 84 milj. euroon eli viidenneksen viimevuotista pienemmäksi. Puutuotteita Japaniin vietiin 34 milj. euron arvosta (+ 5 %). Puuvalmisteisten rakennusten vienti supistui viidenneksen ja oli arvoltaan 18 milj. euroa. Japani oli Saksan jälkeen toiseksi tärkein puutalojen vientimaista. Metsäteollisuuden viennin arvo Japaniin oli kaikkiaan 262 milj. euroa eli 46 % koko viennistä sinne. Viime vuoden tammi-heinäkuusta viennin arvo supistui 5 %. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo kohosi 110 milj. euroon eli yli kaksinkertaiseksi viime vuoden tammi-heinäkuuhun verrattuna. Metallien osuus koko viennistä Japaniin kohosi lähes viidennekseen. Puhelinlaitteiden vienti Japaniin on lähes tyrehtynyt, kun niiden viennin arvo jäi tammi-heinäkuussa 8 milj. euroon. Vielä vuonna 2003 puhelinlaitteiden osuus koko viennistä Japaniin oli runsaat 11 % ja vuotta aikaisemmin 18 %. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti pysytteli miltei viimevuotisella tasolla 35 milj. eurossa. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti kohosi puolestaan kaksinkertaiseksi eli 23 milj. euroon. Kaikkiaan koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus viennistä Japaniin jäi 14 %:iin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi 16 % ja kohosi arvoltaan 43 milj. euroon. Kojeiden ja mittareiden viennin arvo oli 21 milj. euroa eli viidenneksen viimevuotista suurempi. Elintarvikkeiden viennin arvo oli 17 milj. euroa, josta sianlihan osuus oli 12 milj. euroa (+ 5 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

109 3 Kuvio 5. Vienti Japaniin tavararyhmittäin v tammi-heinäkuussa Elintarvikkeet 3,0 % (+ 5 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 7,4 % (+ 16 %) Kojeet, mittarit 3,6 % (+ 19 %) Muut tavarat 5,0 % (+ 12 %) Puutavara 23,9 % (+ 5 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 14,4 % (- 43 %) Puutuotteet 5,9 % (+ 5 %) Puurakennukset 3,2 % (- 19 %) Metallit ja metallituotteet 19,0 % (+ 157 %) Paperi ja pahvi 14,6 % (- 21 %) Taulukko 2. Vienti Japaniin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-7) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 26 2, , Puutavara , ,9 5 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 64 6, , Puutuotteet 60 6, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 82 8, , Koneet, laitteet ja kuljetusvälin , , Tehdasvalmisteiset talot 38 3, , Kojeet, mittarit yms. 32 3, ,6 19 Muut tavarat 46 4, ,0 12 Yhteensä , ,0-1 JAPANI KASVATTI OSUUTTAAN HENKILÖAUTOJEN TUONNISTA Osuus sähkötekniikasta puolestaan laskussa Henkilöautojen tuonti Japanista on lisääntynyt voimakkaasti. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa niitä tuotiin 194 milj. euron arvosta eli 42 % viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän. Suomeen tuotiin kaikkiaan lähes henkilöautoa, josta Saksan osuus oli miltei ja Japanin, Ison-Britannian ja Ranskan kunkin lähes kappaletta. Japanista tuotujen moottoripyörien arvo kohosi 26 milj. euroon (+ 49 %). Kuorma- ja pakettiautojen tuonti puolestaan supistui 9 milj. euroon (- 62 %). Kuljetusvälineiden tuontia supisti vertailuajankohtaan osunut 59 milj. euron arvoinen säiliöalustoimitus. Kuljetusvälineiden osuus koko Japanin-tuonnista oli lähes 30 %. Elektroniikan komponenttien tuonti Japanista jäi 50 milj. euroon (- 42 %) ja sähkön kytkentälaitteiden 27 milj. euroon (- 41 %). Sähkömerkinantolaitteiden tuonti puolestaan nelinkertaistui ja kohosi arvoltaan 38 milj. euroon. Puhelinlaitteiden tuonnin arvo oli 138 milj. euroa eli 9 % viimevuotista suurempi. Atk-laitteiden ja niiden osien tuonti lisääntyi 62 milj. euroon (+ 7 %). Sähköteknisten tuotteiden osuus Suomen koko tuonnista Japanista oli miltei puolet. Tullihallitus Tilastoyksikkö

110 4 Japani menetti hieman asemiaan sähköteknisen teollisuuden tuotteiden tuonnissa. Se pysyi kuitenkin edelleen näiden tuotteiden neljänneksi tärkeimpänä tuontimaana Kiinan, Saksan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Japanin osuus tuonnista oli kymmenes. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti supistui kymmeneksen ja oli arvoltaan 55 milj. euroa. Voimakoneiden ja moottoreiden tuonnin arvo oli 26 milj. euroa eli 13 % viimevuotista pienempi. Kojeiden, mittareiden yms. tuonti kasvoi 8 % ja kohosi arvoltaan 18 milj. euroon. Kemiallisia aineita ja tuotteita Japanista tuotiin tammi-heinäkuussa 22 milj. euron arvosta eli 15 % viimevuotista vähemmän. Kuvio 6. Tuonti Japanista tavararyhmittäin v tammi-heinäkuussa Muut tavarat 8,3 % (- 16 %) Kojeet, mittarit 2,2 % (+ 8 %) Kuljetusvälineet 29,6 % (- 4 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 2,6 % (- 15 %) Voimakoneet ja moottorit 3,1 % (- 13 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 6,6 % (- 10 %) Toimistokoneet ja atk-laitteet 8,6 % (+ 12 %) Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet 18,5 % (+ 10 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 20,5 % (- 17 %) Taulukko 3. Tuonti Japanista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-7) Milj. e Osuus % Muutos % 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 42 2, , Voimakoneet ja moottorit 39 2, , Teollisuuden koneet ja laitteet 95 6, , Toimistokoneet ja atk-laitteet 110 7, , Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet , , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms. 29 1, ,2 8 Muut tavarat 132 8, ,3-16 Yhteensä , ,0-5 Tullihallitus Tilastoyksikkö

111 VIENTI JAPANIIN V JA TAMMI-HEINÄKUUSSA (1-7) 2004(1-7) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 2 0,0 43 0,0 > ,0 10 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 258 0, , ,0 4 0, kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet 30 0,0 12 0, , ,0 > hedelmät ja kasvikset 905 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 42 0,0 28 0, ,0 28 0, erinäiset elintarvikkeet 893 0, , , ,1 2 1 juomat ja tupakka 178 0, , ,0 41 0, juomat 178 0, , ,0 41 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 2 0,0 31 0,0 > ,0 7 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 1 0,0 21 0,0 > ,0 0 0, muut eläin- ja kasviraaka-aineet 140 0,0 28 0, ,0 15 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 708 0, , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 23 0,0 24 0, ,0 7 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 7 0,0 38 0, ,0 0 0, eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 38 0,0 x 33 0,0 0 0, kasvioljyt ja -rasvat 7 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 64 0, , ,0 83 0, lannoitteet, valmistetut 185 0, , , , muovit, valmistamattomat 351 0, , , , muovit, valmistetut 249 0,0 78 0, ,0 36 0, erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,6-8 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 232 0,0 13 0, ,0 57 0, kumituotteet 819 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 539 0, , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet 75 0,0 82 0, ,0 34 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 306 0, , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 31 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0-1

112 TUONTI JAPANISTA V JA TAMMI-HEINÄKUUSSA (1-7) 2004(1-7) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 280 0, , , , elävät eläimet 1 0,0 5 0, ,0 2 0, liha ja lihatuotteet 28 0,0 0 0, ,0 3 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 3 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 12 0,0 18 0, ,0 22 0, hedelmät ja kasvikset 19 0,0 62 0, ,0 11 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 7 0,0 37 0, , ,0 > kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 19 0,0 88 0, ,0 73 0, rehuaineet 24 0,0 1 0, ,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 167 0, , , ,0 9 1 juomat ja tupakka 38 0,0 37 0, ,0 14 0, juomat 38 0,0 37 0, ,0 14 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0, ,0 1 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki 27 0,0 35 0, ,0 25 0, paperimassa 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 438 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat 290 0, , ,0 45 0, malmit ja metalliromu 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 167 0, , ,0 98 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 78 0, , ,0 76 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 78 0, , ,0 76 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 32 0,0 21 0, ,0 7 0, eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 32 0,0 21 0, ,0 7 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 1 0, ,0 0 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 38 0,0 14 0, ,0 27 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,3 1 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 62 kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 13 0,0 73 0, ,0 17 0, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit 231 0, , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 257 0, , , , huonekalut 437 0, , ,0 79 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 93 0, , , , vaatteet , , , , jalkineet 7 0,0 9 0, ,0 9 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 21 0,0 2 0, ,0 7 0,0 431 YHTEENSÄ , , , ,0-5

113 Ulkomaankauppa 2004:M22 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Japanin välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

114 Ulkomaankauppa 2004:M23 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen autovienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen autovienti ja tuonti v (1-7) Milj. euroa (1-7) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

115 1 HENKILÖAUTOJEN TUONTI JO KOLMATTA VUOTTA VAHVASSA KASVUSSA Autoviennin jyrkkä lasku taittui tammi-heinäkuussa Autojen tuonnin arvo kohosi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa miltei 1,5 miljardiin euroon eli 14 % viime vuoden vastaavan ajanjakson tuontia suuremmaksi. Suurin syy kasvuun oli uusien henkilöautojen tuontihintojen nousu. Henkilöautojen tuontimäärässä oli kasvua viisi prosenttia. Myös kuorma-autojen tuonnin arvo kasvoi tammi-heinäkuussa, kun taas linja- ja pakettiautojen tuonti kääntyi laskuun. Autojen vienti lisääntyi vuosisadan vaihteessa nopeasti. Huippuunsa vienti kohosi vuonna 2001, jolloin viennin arvo oli runsaat 1,2 miljardia euroa. Sen jälkeen vienti on supistunut nopeasti. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa viennin lasku kuitenkin päättyi, ja viennin arvo kohosi 539 miljoonaan euroon eli kolme prosenttia viimevuotista suuremmaksi. Käänne johtui kuorma- ja pakettiautojen viennin lisääntymisestä; henkilöautovienti puolestaan supistui edellisvuosien tapaan. Saksa on selvästi tärkein henkilöautojen toimittaja: sillä on neljänneksen osuus henkilöautojen tuonnin arvosta ja viidenneksen osuus tuontimäärästä. Muita suuria tuontimaita ovat Japani, Iso- Britannia ja Ranska. Myös pakettiautojen tuonnissa Saksa on selvästi tärkein, kun taas kuormaautoista valtaosa on ruotsalaista alkuperää. Henkilöautovienti suuntautuu pääosin Venäjälle ja Saksaan. Vienti Venäjälle on jyrkässä kasvussa, kun taas vienti Saksaan on viime vuosina supistunut selvästi. Ruotsi on kuluvana vuonna ollut selvästi tärkein kuorma-autojen ostaja. Taulukko 1. Suomen autotuonti ja vienti (1-7) Vuosi Tuonti Henkilökulj. tarkoitetut Milj. e Muutos % Tuonti Tavarakulj. tarkoitetut Milj. e Muutos % Vienti Henkilökulj. tarkoitetut Milj. e Muutos % Vienti Tavarakulj. tarkoitetut Milj. e Muutos % (1-7) Henkilöautotuonti voimakkaassa kasvussa; käytetyillä autoilla vähäinen merkitys tuonnin kasvussa Henkilöautojen tuonti on ollut vahvassa nousussa vuoden 2001 jälkeen. Tuolloin henkilöautotuonnin arvo oli vajaat 1,1 miljardia euroa, vuotta myöhemmin lähes 1,4 miljardia euroa ja viime vuonna runsaat 1,8 miljardia euroa. Kasvu on jatkunut voimakkaana myös kuluvana vuonna: tammi-heinäkuussa henkilöautotuonnin arvo kohosi runsaaseen 1,2 miljardiin euroon eli lähes viidenneksen viime vuoden tammi-heinäkuuta suuremmaksi. Tuonnin kasvu on johtunut suureksi osaksi hintojen noususta, sillä tuontimäärä on viime vuosina kasvanut selvästi hitaammin kuin tuonnin arvo. Tänä vuonna henkilöautojen tuontimäärä kasvoi viidellä prosentilla. Tullihallitus Tilastoyksikkö

116 2 Saksa on säilyttänyt asemansa tärkeimpänä henkilöautojen tuontimaana. Sillä on viime vuosina ollut selvästi yli neljänneksen osuus Suomen henkilöautotuonnista. Japanin, Ison-Britannian ja Ranskan osuudet ovat hieman vaihdelleet, mutta perinteisesti ne ovat olleet Saksan jälkeen tärkeimmät tuontimaat. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa Saksan osuus henkilöautotuonnistamme oli 332 milj. euroa, Japanin 194 milj. euroa, Ison-Britannian 188 milj. euroa ja Ranskan 156 milj. euroa. Käytettyjen henkilöautojen tuonti on lisääntynyt voimakkaasti, mutta niiden merkitys koko henkilöautotuonnista on silti vähäinen. Käytettyjen henkilöautojen tuonnin arvo kohosi vuoden 2001 runsaasta seitsemästä miljoonasta eurosta vuoden 2003 hieman yli 26 milj. euroon. Kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna: tammi-heinäkuun tuonnin arvo oli 19 milj. euroa eli 14 % viimevuotista enemmän. Käytetyt autot tulevat lähinnä Saksasta, mutta myös ruotsalaista ja yhdysvaltalaista alkuperää olevilla autoilla on merkittävä osuus. Pakettiautoja on kuluvana vuonna tuotu erityisesti Saksasta, Italiasta ja Espanjasta. Saksalla oli ryhmän tuonnista kolmanneksen, Italialla neljänneksen ja Espanjalla viidenneksen osuus. Tuonti Japanista on viime vuosina heilahdellut voimakkaasti ja Japanin osuus vaihdellut seitsemän ja runsaan kahdenkymmenen prosentin välillä. Kuorma-autoja tuodaan perinteisesti lähinnä Ruotsista. Kuluvana vuonna Ruotsin osuus kuorma-autotuonnistamme oli lähes kolme neljännestä eli 75 milj. euroa. Autoviennin painopiste siirtynyt Venäjälle ja Baltiaan Henkilöautojen viennistä suuntautui vielä vuosisadan vaihteessa lähes viidennes suoraan Yhdysvaltoihin, ja Yhdysvallat oli yksi tärkeimmistä autojen ostajamaista. Vuonna 2003 vienti Yhdysvaltoihin supistui viidesosaan edellisvuotisesta ja maan osuus Suomen autoviennistä seitsemän prosentin paikkeille. Myös vienti Saksaan on ollut jyrkässä laskussa: vuonna 2001 henkilöautoja vietiin Saksaan 583 milj. euron arvosta, vuotta myöhemmin viennin arvo oli 500 milj. euroa ja viime vuonna enää 319 milj. euroa. Tämän vuoden 130 milj. euron arvoisella viennillä Saksa on toiseksi tärkein henkilöautojen vientimaamme. Henkilöautojen vienti Venäjälle on viime vuosina vaihdellut miljoonan euron välillä. Kuluvana vuonna vienti on moninkertaistunut viimevuotisesta ja kohonnut 149 milj. euroon. Myös vienti Viroon, Latviaan ja Liettuaan on kuluvana vuonna lisääntynyt selvästi. Suomi vie nykyään lähinnä uusia henkilöautoja. Käytettyjen autojen vuotuisen viennin arvo on jäänyt muutamaan miljoonaan euroon ja on viime vuosina ollut selvässä laskussa. Vuonna 2001 käytettyjä henkilöautoja vietiin vajaan kuuden miljoonan euron arvosta, sen jälkeen vienti on laskenut kolmen miljoonan euron tuntumaan, ja tämän vuoden tammi-heinäkuussa käytettyjä henkilöautoja on viety vain 0,7 milj. euron arvosta. Vientikohteina ovat lähinnä Venäjä ja Viro. Suomen kuorma-autovienti on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. Vuoden 2001 vajaasta 40 miljoonasta eurosta noustiin viime vuonna 73 milj. euroon, ja tämän vuoden tammi-heinäkuussa kuorma-autoviennin arvo on kohonnut 102 milj. euroon. Ruotsi on ollut viime aikoina tärkein ostajamaa, mutta vienti Saksaan on kasvanut hyvin voimakkaasti. Tullihallitus Tilastoyksikkö

117 Autojen tuonti ja tammi-heinäkuussa 2004, henkilöautot (Tärkeimmät maat tammi-heinäkuun 2004 suuruusjärjestyksen perusteella) Ryhmä / tärkeimmät maat (1-7) Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Henkilöautot 1 076, , , , Saksa 328, , , , Japani 106, , , , Iso-Britannia 133, , , , Ranska 154, , , , Belgia 115, , , , Turkki 0,0 x 0 x 23,4 x x 64, , Ruotsi 67, , , , Espanja 38, , , , Italia 30, , , , Muut 101, , , , Uudet 1 068, , , , Saksa 323, , , , Japani 106, , , , Iso-Britannia 133, , , , Ranska 154, , , , Belgia 115, , , , Turkki 0,0 x 1 x 23,4 x x 64, , Ruotsi 66, , , , Muut 168, , , , Käytetyt 7, , , , Saksa 5, , , , Ruotsi 0, , , , USA 0, , , , Iso-Britannia 0,1 x , , , Japani 0, , , , Muut 1, , , , Tavararyhmien selitykset: Henkilöautot (myös matkailuautot) CN (Autot henkilökuljetukseen, muut kuin CN8702) Käytetyt henkilöautot (myös matkailuautot) CN , CN , CN , CN , CN , CN ja CN

118 Autojen tuonti ja tammi-heinäkuussa 2004, muut kuin henkilöautot (Tärkeimmät maat tammi-heinäkuun 2004 suuruusjärjestyksen perusteella) Ryhmä / tärkeimmät maat (1-7) Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Linja-autot ym. 15, , , , Ruotsi 3, , , , Saksa 1, , , , Puola 0, , , , Belgia 0, , ,5 x 23 x 0, Muut 9, , , , Pakettiautot 208, , , , Saksa 62, , , , Italia 36, , , , Espanja 15, , , , Iso-Britannia 10, , , , Japani 41, , , , Turkki 0,0 x 0 x 0,0 x 0 x 8,6 x 756 x 7, Muut 43, , , , Kuorma-autot 145, , , , Ruotsi 107, , , , Saksa 22, , , , Muut 14, , , , Tavararyhmien selitykset: Linja-autot ym. Pakettiautot Kuorma-autot CN 8702 (Moottoriajoneuvot vähintään 10 henkilön kuljettamiseen) CN ja (Enintään 5 tonnia painavat tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot) CN ja (Yli 5 tonnia painavat tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot)

119 Autojen vienti ja tammi-heinäkuussa 2004, henkilöautot (Tärkeimmät maat tammi-heinäkuun 2004 suuruusjärjestyksen perusteella) Ryhmä / tärkeimmät maat (1-7) Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos %Kpl Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Henkilöautot 1 001, , , , Venäjä 66, , , , Saksa 582, , , , Viro 34, , , , Latvia 7, , , , Liettua 7, , , , Muut 303, , , , Uudet 995, , , , Venäjä 62, , , , Saksa 582, , , , Viro 33, , , , Latvia 7, , , , Liettua 7, , , , Muut 302, , , , Käytetyt 5, , , , Venäjä 4, , , , Viro 0, , , , Muut 0, , , , Tavararyhmien selitykset: Henkilöautot (myös matkailuautot) CN (Autot henkilökuljetukseen, muut kuin CN8702) Käytetyt henkilöautot (myös matkailuautot) CN , CN , CN , CN , CN , CN ja CN

120 Autojen vienti ja tammi-heinäkuussa 2004, muut kuin henkilöautot (Tärkeimmät maat tammi-heinäkuun 2004 suuruusjärjestyksen perusteella) Ryhmä / tärkeimmät maat (1-7) Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Milj. e Muutos % Kpl Muutos %Kpl Milj. e Muutos % Kpl Muutos % Linja-autot ym. 81, , , , Ruotsi 45, , , , Norja 28, , , , Muut 7, , , , Pakettiautot 4, , , , Venäjä 0, , , , Viro 1, , , , Liettua 1, , , , Muut 1, , , , Kuorma-autot 36, , , , Ruotsi 9, , , , Venäjä 7, , , , Saksa 0, , , , Norja 8, , , , Muut 11, , , , Tavararyhmien selitykset: Linja-autot ym. Pakettiautot Kuorma-autot CN 8702 (Moottoriajoneuvot vähintään 10 henkilön kuljettamiseen) CN ja (Enintään 5 tonnia painavat tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot) CN ja (Yli 5 tonnia painavat tavarankuljetukseen tarkoitetut moottoriajoneuvot)

121 Ulkomaankauppa 2004:M23 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen autovienti ja -tuonti Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

122 Ulkomaankauppa 2004:M24 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa v (1-8) 5000 Milj. e (1-8) Tuonti Vienti 2004 (1-8) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

123 1 KAUPPA ISON-BRITANNIAN KANSSA SUPISTUNUT JYRKÄSTI Erityisesti matkapuhelinten vienti vähentynyt Suomen vienti Isoon-Britanniaan kääntyi jyrkkään laskuun vuoden 2002 lopulla. Erityisesti matkapuhelinten vienti on vähentynyt viime ja kuluvan vuoden aikana. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti on myös ollut hienoisessa laskussa. Tuonnin vähenemiseen on selkeimmin vaikuttanut kone- ja laitetuonnin heikkeneminen. Henkilöautojen tuonti on puolestaan ollut voimakkaassa kasvussa. Ison-Britannian osuus Suomen koko viennistä on pienentynyt nopeasti. Kuluvan vuoden tammielokuussa osuus oli enää runsaat 7 %, kun se vielä vuonna 2002 oli lähes kymmenes. Tuonnista Ison-Britannian osuus on ollut tasaisessa laskussa jo vuodesta 1997 lähtien, ja tänä vuonna osuus painui jo alle 5 %:n. Iso-Britannia oli tammi-elokuussa neljänneksi tärkein vientimaistamme Ruotsin, Saksan ja Venäjän jälkeen. Tuonnista sen osuus oli kuudenneksi suurin. Viennin arvo Isoon-Britanniaan oli tammi-elokuussa 2,2 mrd. euroa ja tuonnin sieltä lähes 1,1 mrd. euroa. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna sekä vienti että tuonti supistuivat 11 %. Kaupan ylijäämää Suomelle kertyi lähes 1,1 mrd. euroa eli enemmän kuin minkään muun maan kanssa käytävässä kaupassa. Kuvio 2. Vienti Isoon-Britanniaan, Saksaan, Ruotsiin ja Venäjälle kuukausittain Mrd. e SE Ruotsi DE Saksa RU Venäjä GB Iso-Britannia Kuvio 3. Ison-Britannian osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-8) Osuus % Tuonti Vienti (1-8) Tullihallitus Tilastoyksikkö Kuvio 4. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppatase (1-8) Milj. e (1-8) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia.

124 2 Taulukko 1. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa v (1-8) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , , MATKAPUHELINTEN VIENTI VÄHENI JYRKÄSTI Metsäteollisuuden tuotteiden osuus viennistä kohosi lähes puoleen Matkapuhelinten vienti Isoon-Britanniaan on vähentynyt selvästi viime ja kuluvan vuoden aikana. Tammi-elokuussa matkapuhelinten viennin väheneminen syveni edelleen, ja niitä vietiin 37 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Matkapuhelinten viennin arvo supistui 28 % ja oli 312 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan puhelinlaitteita vietiin Isoon-Britanniaan 386 milj. euron arvosta eli kolmannes viimevuotista vähemmän. Puhelinlaitteiden osuus koko viennistä Isoon- Britanniaan supistui 17 %:iin, kun osuus vuonna 2003 oli lähes 23 % ja vuotta aiemmin kolmannes. Suomesta vietiin tammi-elokuussa kaikkiaan lähes 20 miljoonaa matkapuhelinta eli 8 % viimevuotista enemmän. Arvoltaan matkapuhelinvienti supistui kuitenkin viidenneksen ja oli 2,6 mrd. euroa. Arabiemiirikunnat oli tammi-elokuussa viime vuoden tapaan tärkein vientimaa, ja sen osuus viennistä oli 3,5 miljoonaa kappaletta. Venäjän osuus viennistä oli 3,3, Ison-Britannian 1,4 ja Saksan 1,3 miljoonaa kappaletta. Vuosina Iso-Britannia oli matkapuhelinten selvästi tärkein vientimaa. Paperin ja pahvin viennin arvo jäi 735 milj. euroon eli 2 % viime vuoden tammi-elokuuta pienemmäksi. Määrältään paperin ja pahvin vienti pysytteli viimevuotisella tasolla. Iso-Britannia oli lähes 14 %:n osuudellaan Saksan jälkeen toiseksi tärkein paperin vientimaista. Puutavaran viennin arvo, 213 milj. euroa, kohosi miltei viimevuotiselle tasolle. Iso-Britannia oli runsaan viidenneksen osuudellaan tärkein puutavaran vientimaista. Puutuotteiden viennin arvo oli 84 milj. euroa (+ 5 %) ja paperimassan 38 milj. euroa (- 15 %). Kaiken kaikkiaan metsäteollisuuden viennin arvo oli vajaat 1,1 mrd. euroa eli 2 % viime vuoden tammi-elokuuta pienempi. Sen osuus koko viennistä kohosi kuitenkin 48 %:iin, kun etenkin puhelinlaitteiden ja öljytuotteiden vienti supistui voimakkaasti. Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin arvo jäi 115 milj. euroon eli 14 % viime vuoden tammielokuuta pienemmäksi. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvoi neljänneksen ja kohosi 156 milj. euroon, kun varsinkin värimetallien vienti lisääntyi. Öljytuotteiden vienti Isoon-Britanniaan jäi tammi-elokuussa alle puoleen viimevuotisesta. Niiden viennin arvo supistui 50 milj. euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi 3 % ja kohosi arvoltaan 128 milj. euroon. Tästä oli muovien osuus 54 milj. euroa (- 5 %). Kojeiden ja mittareiden vienti lisääntyi kymmeneksen ja oli arvoltaan 39 milj. euroa. Lasin vienti pysytteli viimevuotisella tasolla 25 milj. eurossa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

125 3 Kuvio 5. Vienti Isoon-Britanniaan v tammi-elokuussa Muut tavarat 14,2 % (- 4 %) Puutavara 9,6 % (- 1 %) Paperimassa 1,7 % (- 15 %) Puutuotteet 3,8 % (+ 5 %) Puhelinlaitteet 17,4 % (- 33 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 5,2 % (- 14 %) Paperi ja pahvi 33,1 % (- 2 %) Metallit ja metallituotteet 7,0 % (+ 27 %) Kemialliset aineet Öljytuotteet ja tuotteet 2,2 % (- 61 %) 5,8 % (+ 3 %) Taulukko 2. Vienti Isoon-Britanniaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-8) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 313 8, , Paperimassa 66 1, , Öljytuotteet 195 5, , Kemialliset aineet ja tuotteet 178 4, , Puutuotteet 120 3, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 197 5, , Teollisuuden koneet ja laitteet 195 5, , Puhelinlaitteet , ,4-33 Muut tavarat , ,2-4 Yhteensä , ,0-11 KONEIDEN JA LAITTEIDEN TUONTI SUPISTUI NELJÄNNEKSEN Henkilöautojen tuonti lisääntyi voimakkaasti Koneiden ja laitteiden tuonti Isosta-Britanniasta väheni edelleen tammi-elokuussakin, jolloin niiden tuonti jäi miltei neljänneksen viimevuotista pienemmäksi. Viime vuonna niiden tuonti oli vähentynyt lähes kolmanneksen. Iso-Britannia on menettänyt asemiaan etenkin atk-laitteiden tuonnissa. Niitä tuotiin sieltä tammi-elokuussa enää 38 milj. euron arvosta eli vain puolet viimevuotisesta. Iso-Britannia oli vielä vuonna 2001 tärkein ja seuraavanakin vuonna Saksan jälkeen toiseksi tärkein näiden laitteiden tuontimaista. Tammi-elokuussa Iso-Britannia oli pudonnut jo kahdeksanneksi runsaan 4 %:n osuudellaan. Näiden laitteiden koko tuonti Suomeen kasvoi 12 %, ja tuontiaan kasvattivat erityisesti Kiina ja Yhdysvallat. Puhelinlaitteiden tuonti jäi viidenneksen viimevuotista pienemmäksi ja oli arvoltaan 45 milj. euroa. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla 98 milj. eurossa. Kaikkiaan koneita ja laitteita tuotiiin Isosta-Britanniasta 269 milj. euron arvosta eli miltei neljännes viime vuoden tammi-elokuuta vähemmän. Niiden osuus koko tuonnista sieltä supistui 23 %:iin. Tullihallitus Tilastoyksikkö

126 4 Henkilöautojen tuonti Isosta-Britanniasta kasvoi edelleen voimakkaasti. Tuonnin arvo kohosi tammi-elokuussa 208 milj. euroon eli 22 % viimevuotista suuremmaksi. Sieltä tuotiin kaikkiaan lähes henkilöautoa eli 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Iso-Britannia putosi kuitenkin autojen kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi, kun tuonti Japanista kasvoi vieläkin voimakkaammin, ja sieltä tuotiin lähes autoa. Saksa säilytti asemansa selvästi suurimpana tuontimaana, kun tuonnin määrä sieltä pysytteli viimevuotisella tasolla vajaassa kappaleessa. Suomeen tuotiin tammi-elokuussa kaikkiaan lähes henkilöautoa eli 5 % viimevuotista enemmän. Arvoltaan autotuonti kasvoi lähes viidenneksen. Vertailuajankohtaan osunut alustoimitus painoi kuljetusvälineiden koko tuonnin kymmeneksen laskuun. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti kasvoi 8 % ja kohosi arvoltaan 220 milj. euroon. Lääkkeiden tuonnin arvo oli 60 milj. euroa eli 39 % viimevuotista suurempi. Muovien tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla 45 milj. eurossa. Raakaöljyn tuonti Isosta-Britanniasta on jäänyt viime vuosina hyvin vähäiseksi. Öljyä on tuotu Suomeen pääasiassa Venäjältä ja pienempiä määriä Tanskasta, Norjasta sekä Kazakstanista. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo oli 69 milj. euroa (+ 7 %), josta raudan ja teräksen osuus oli 38 milj. euroa (+ 42 %). Kaoliinin tuonti Isosta-Britanniasta supistui neljänneksen ja oli arvoltaan 34 milj. euroa. Tekstiilituotteiden tuonnin arvo oli 20 ja vaatteiden vajaat 12 milj. euroa; molempien tuotteiden tuonti supistui kymmeneksen. Elintarvikkeiden tuonti lisääntyi 7 % ja oli arvoltaan 32 milj. euroa. Kojeiden ja mittareiden tuonti supistui 15 % ja jäi 23 milj. euroon. Kuvio 6. Tuonti Isosta-Britanniasta v tammi-elokuussa Muut tavarat 19,0 % (- 16 %) Kojeet ja mittarit 2,0 % (- 15 %) Kuljetusvälineet 22,2 % (- 11 %) Elintarvikkeet 2,8 % (+ 4 %) Kaoliini 2,9 % (- 24 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 19,0 (+ 8 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 2,7 % (- 9 %) Metallit ja metallituotteet 6,0 % (+ 7 %) Koneet ja laitteet 23,3 % (- 23 %) Taulukko 3. Tuonti Isosta-Britanniasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-8) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 48 2, , Kaoliini 64 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet , ,0 8 65,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 52 2, , Metallit ja metallituotteet 98 5, , Koneet ja laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms. 40 2, ,0-15 Muut tavarat , ,0-16 Yhteensä , ,0-11 Tullihallitus Tilastoyksikkö

127 VIENTI ISOON-BRITANNIAAN V JA TAMMI-ELOKUUSSA V (1-8) 2004(1-8) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 101 0,0 36 0, , , maitotaloustuotteet ja munat 686 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 893 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 638 0, , ,0 10 0, rehuaineet 22 0,0 49 0, ,0 27 0, erinäiset elintarvikkeet , , , ,1-9 1 juomat ja tupakka 545 0, , , , juomat 545 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 1 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 2 0,0 7 0, ,0 24 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 28 0, , , ,0-1 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0, ,0 > , ,0 > valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 655 0, , , , lannoitteet, valmistetut 889 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,3-7 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 64 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet 609 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,3-3 9 muut tavarat , , , ,7-51 YHTEENSÄ , , , ,0-11

128 TUONTI ISOSTA-BRITANNIASTA V JA TAMMI-ELOKUUSSA V (1-8) 2004(1-8) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet 157 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat 668 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 281 0, , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,7-7 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 488 0, , , ,0-3 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 84 0, , ,0 69 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 28 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 365 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 506 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat , , , , kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , ,1-3 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 805 0, , ,0 51 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 484 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 410 0, , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,8-5 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,8-4 9 muut tavarat , , , ,0-22 YHTEENSÄ , , , ,0-11

129 Ulkomaankauppa 2004:M24 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

130 Ulkomaankauppa 2004:M27 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Belgian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Belgian välinen kauppa v (1-9) 1500 Milj. e (1-9) Tuonti Vienti 2004 (1-9) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

131 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain 6-10 maa- ja toimialakatsausta. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 1779/2002) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta ( Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.

132 1 VIENTI BELGIAAN VÄHENEMÄSSÄ Tuonti kääntyi jälleen nousuun Suomen vienti Belgiaan kääntyi laskuun pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Vienti kasvoi selvästi vuosina , kohosi vielä viime vuonna edellisen vuoden tasolle, mutta tammi-syyskuun vienti jäi seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi. Viennin vähenemiseen vaikutti merkittävimmin kone- ja laitetoimitusten supistuminen. Tuonti Belgiasta kääntyi puolestaan jälleen kasvuun. Kolme vuotta jatkunut tuonnin kasvu pysähtyi viime vuonna, mutta tammi-syyskuussa tuonnin arvo kohosi kuusi prosenttia viimevuotista suuremmaksi. Tuontia kasvattivat erityisesti metallit ja kemianteollisuuden tuotteet. Kauppa Belgian kanssa kehittyi alkuvuonna samalla tavalla kuin kauppa koko EU-alueelle eli vienti väheni ja tuonti lisääntyi. Belgian naapurimaista Alankomaat oli kuitenkin poikkeus, sillä vienti sinne oli selvässä kasvussa. Viennin arvo Belgiaan oli tammi-syyskuussa 891 milj. euroa ja tuonnin sieltä 689 milj. euroa. Kauppa oli näin Suomelle edelleen selvästi ylijäämäistä. Belgian osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista oli samaa luokkaa eli noin kaksi ja puoli prosenttia. Vientimaista Belgia oli 12. tärkein ja tuonnissa sen sijoitus oli 14. Kuvio 2. Vienti Belgiaan, Alankomaihin ja Ranskaan kuukausittain Milj. e NL Alankomaat FR Ranska BE Belgia Kuvio 3. Belgian osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-9) Osuus % 4 Kuvio 4. Suomen ja Belgian välinen kauppatase (1-9) Milj. e Tuonti Vienti (1-9) (1-9) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia. Tullihallitus Tilastoyksikkö

133 2 Taulukko 1. Suomen ja Belgian välinen kauppa v (1-9) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-9) , ,5 202 PAPERIN VIENTI HIENOISESSA KASVUSSA Koneiden ja laitteiden vienti puolestaan supistui selvästi Paperin ja pahvin vienti Belgiaan kohosi tammi-syyskuussa 304 milj. euroon eli runsaan prosentin viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Määrältään paperin ja pahvin viennissä oli lisäystä 8 %. Paperin ja pahvin osuus viennistä Belgiaan oli runsas kolmannes. Suomen koko paperiviennistä Belgiaan suuntautui 5 %, ja se oli kuudenneksi tärkein tämän tavararyhmän vientimaista. Puutavaran vienti lisääntyi viidenneksen ja oli arvoltaan 17 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden vienti jäi selvästi viimevuotista vähäisemmäksi. Paperiteollisuuskoneita ei viety tammi-syyskuussa juuri lainkaan, kun niitä viime vuonna vietiin lähes 50 milj. euron arvosta. Puhelinlaitteiden vienti väheni viidenneksen ja oli arvoltaan 33 milj. euroa, josta matkapuhelinten osuus oli 18 milj. euroa. Matkapuhelinten viennin arvo supistui, mutta niitä vietiin lähes kappaletta eli neljännes viime vuotista enemmän. Muuntajien, muuttajien ja sähkökytkentälaitteiden vienti puolestaan kasvoi viidenneksen ja oli arvoltaan 16 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden osuus viennistä Belgiaan supistui kymmenekseen, kun osuus viime vuonna oli lähes 15 %. Raudan ja teräksen viennin arvo kohosi 38 milj. euroon eli kymmeneksen viimevuotista suuremmaksi. Nikkelin vienti kasvoi 4 % ja oli arvoltaan 43 milj. euroa. Kuparin vienti puolestaan miltei tyrehtyi, kun sitä vielä viime vuonna vietiin 41 milj. euron arvosta. Kaiken kaikkiaan metalleja ja metallituotteita vietiin Belgiaan 107 milj. euron arvosta, mikä oli 12 % koko viennistä sinne. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo kohosi 174 milj. euroon eli 4 % viimevuotista suuremmaksi. Orgaanisten ja epäorgaanisten kemiallisten aineiden vienti pysytteli miltei samalla tasolla kuin vuosi sitten eli 75 milj. eurossa. Muovien viennin arvo oli 57 milj. euroa (+ 15 %). Lääkkeiden ja lääkeaineiden vienti supistui 6 % ja oli arvoltaan 35 milj. euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko viennistä Belgiaan oli viidennes. Öljytuotteiden viennin kasvu jatkui tammi-syyskuussa, kun niiden viennin arvo kohosi 82 milj. euroon eli 18 % viimevuotista suuremmaksi. Elintarvikkeiden vienti supistui 8 % ja oli arvoltaan 23 milj. euroa, josta voin osuus oli runsaat 6 milj. euroa ja juuston 14 milj. euroa. Belgia oli Venäjän ja Yhdysvaltain jälkeen kolmanneksi tärkein juuston vientimaista. Tullihallitus Tilastoyksikkö

134 3 Kuvio 5. Vienti Belgiaan v tammi-syyskuussa Muut tavarat 10,4 % (+ 1 %) Elintarvikkeet 2,6 % (- 8 %) Puutavara 1,9 % (+ 20 %) Koneet ja laitteet 10,1 % (- 43 %) Paperi ja pahvi 34,2 % (+ 1 %) Metallit ja metallituotteet 12,0 % (- 22 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 19,6 % (+ 4 %) Öljytuotteet 9,2 % (+ 18 %) Taulukko 2. Vienti Belgiaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-9) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 34 2, , Puutavara 18 1, , Öljytuotteet 121 9, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet , , Koneet ja laitteet , ,1-43 Muut tavarat 125 9, ,4 1 Yhteensä , ,0-7 METALLIEN TUONTI KASVOI VOIMAKKAASTI Myös kemiallisten tuotteiden tuonti lisääntyi Kemiallisten tuotteiden tuonnin arvo Belgiasta kohosi tammi-syyskuussa 224 milj. euroon eli 6 % viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Belgia oli kemiallisten aineiden ja tuotteiden tärkeimpiä tuontimaita. Muovien koko tuonnista sen osuus kohosi runsaaseen kymmenekseen. Muovien tuonti Belgiasta lisääntyi 7 % ja oli arvoltaan 89 milj. euroa. Orgaanisten ja epäorgaanisten kemiallisten aineiden tuonnin arvo oli 48 milj. euroa (+ 8 %). Lääkevalmisteita tuotiin 33 milj. euron arvosta (+ 7 %). Kaikkiaan kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko tuonnista Belgiasta oli lähes kolmannes. Metallien tuonti lisääntyi voimakkaasti viimevuotisesta, mutta kasvun syynä oli pitkälti niiden hintojen kohoaminen. Raudan ja teräksen tuonnin arvo kohosi 33 milj. euroon (+ 38 %) ja kuparin 20 milj. euroon (+ 79 %). Metallirikasteiden tuonti yli nelinkertaistui ja oli arvoltaan 18 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden tuonti supistui 11 % ja oli arvoltaan 91 milj. euroa. Tuonnin väheneminen johtui atk-laitteista ja niiden osista, joiden tuonnin arvo jäi 13 milj. euroon eli alle puoleen viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna. Monissa muissa kone- ja laiteryhmissä oli hienoista kasvua. Henkilöautojen tuonnin arvo kohosi 88 milj. euroon eli runsaan viidenneksen viime- Tullihallitus Tilastoyksikkö

135 4 vuotista suuremmaksi. Belgiasta tuotiin runsaat henkilöautoa. Suomeen tuotiin kaikkiaan yli henkilöautoa, ja Belgia oli niiden viidenneksi suurin tuontimaa Saksan, Japanin, Ison- Britannian ja Ranskan jälkeen. Kaikkiaan koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä tuotiin Belgiasta 195 milj. euron arvosta, mikä oli 28 % koko tuonnista sieltä. Elintarvikkeiden tuonti kasvoi 7 % ja oli arvoltaan 49 milj. euroa. Kasvisten ja hedelmien osuus tuonnista oli 15 milj. euroa (+ 11 %). Tekstiilien ja vaatteiden tuonnin arvo oli 26 milj. euroa eli hieman viime vuoden tammi-syyskuuta suurempi. Kuvio 6. Tuonti Belgiasta v tammi-syyskuussa Muut tavarat 15,8 % (- 7 %) Elintarvikkeet 7,1 % (+ 7 %) Malmit ja metalliromu 2,6 % (+ 452 %) Metallit ja metallituotteet 9,9 (+ 47 %) Kuljetusvälineet 15,0 % (+ 6 %) Koneet ja laitteet 13,2 % (- 11 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 32,6 % (+ 6 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 3,8 % (+ 2 %) Taulukko 3. Tuonti Belgiasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-9) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 61 7, , Malmit ja metalliromu 4 0, , Kemialliset aineet ja tuotteet , ,6 6 65,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 36 4, , Metallit ja metallituotteet 62 7, , Koneet ja laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet , ,0 6 Muut tavarat , ,8-7 Yhteensä , ,0 6 Tullihallitus Tilastoyksikkö

136 VIENTI BELGIAAN V JA TAMMI-SYYSKUUSSA V (1-9) 2004(1-9) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 4 0,0 17 0, ,0 60 0, maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 7 0,0 0 0, ,0 0 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 165 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 373 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 7 0,0 7 0, ,0 12 0, rehuaineet 149 0,0 36 0, ,0 6 0, erinäiset elintarvikkeet 357 0, , , , juomat ja tupakka 222 0,0 50 0, , ,1 > juomat 222 0,0 50 0, ,0 49 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,1 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 42 0,0 x 42 0,0 0 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 162 0,0 23 0, , ,2 > puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet ,1 4 0, ,0 0 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 578 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 51 0,0 48 0, ,0 34 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 90 0, ,2 > , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0, ,0 x 0 0, ,1 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 109 0,0 30 0, ,0 34 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 57 0, , ,0 54 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet ,1 8 0, ,0 49 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms ,0 25 0, , , vaatteet , , , , jalkineet 246 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 62 0,0 63 0, ,0 46 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,4-63 YHTEENSÄ , , , ,0-7

137 TUONTI BELGIASTA V JA TAMMI-SYYSKUUSSA V (1-9) 2004(1-9) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 392 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 77 0,0 74 0, ,0 84 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,6 6 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 15 0,0 86 0, , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki 240 0, , , , paperimassa 35 0,0 11 0, ,0 27 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 867 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,4 7 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,1 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 7 0,0 1 0, , ,2 > sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 45 0,0 29 0, ,0 18 0, kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , ,1 32 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,4 0 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 611 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 543 0, , ,0 95 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,9 3 9 muut tavarat , , , ,7-31 YHTEENSÄ , , , ,0 6

138 Ulkomaankauppa 2004:M27 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Belgian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service