Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2017 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-3) Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI ALKUVUONNA Kaasuputkihankinnat ja raakaöljyn tuonnin kasvu nostivat Venäjän suurimmaksi tuontimaaksi Suomen tavaravienti Venäjälle kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 29 prosenttia tammimaaliskuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 765 miljoonaa euroa. Viennin arvo oli vertailuajanjaksolla ja erityisesti tammikuussa 2016 poikkeuksellisen alhainen. Tuonti Venäjältä oli tammi-maaliskuussa arvoltaan hieman yli 2,4 miljardia euroa, eli tuonnin arvo kaksinkertaistui viime vuodesta. Tammi-maaliskuussa EU28-maiden vienti Venäjälle kasvoi Eurostatin mukaan 28 prosenttia ja tuonti Venäjältä 47 prosenttia.1 Suomen viennin kasvu oli siis suurin piirtein EU28- maiden viennin kasvun tasolla, mutta tuonti Venäjältä kasvoi selvästi EU28-maiden tuontia enemmän. Suomen kaupassa Venäjän kanssa tammi-maaliskuussa kauppataseen alijäämää kertyi lähes 1,7 miljardia euroa. Viime vuoden tammi-maaliskuussa vaje oli 608 miljoonaa euroa ja koko vuonna 3,2 miljardia euroa. Venäjä on ylivoimaisesti Suomen suurin alijäämämaa, vaikkakin alijäämä on pienentynyt huippuvuoden 2011 lähes kuudesta miljardista eurosta. Venäjän osuus Suomen viennistä oli tammi-maaliskuussa 5,3 prosenttia. Osuus kasvoi viime vuoden tammi-maaliskuun 4,9 prosentista. Tammi-joulukuussa viime vuonna Venäjän osuus oli 5,7 prosenttia. Tuonnissa Venäjän osuus kasvoi viime vuoden tammi-maaliskuun 9,2 prosentista kuluvan vuoden tammi-maaliskuun 16,3 prosenttiin. Tammi-joulukuussa viime vuonna Venäjän osuus Suomen tavaratuonnista oli 11,2 prosenttia. Venäjä oli tammi-maaliskuussa Suomen kuudenneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen ja Isoa-Britanniaa edellä. Viime vuonna maa oli viidennellä sijalla. Tuonnissa Venäjä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suurin Saksaa ennen, kun vielä viime vuonna vastaavaan aikaan maa oli kolmas Saksan ja Ruotsin jälkeen. Lähes kaikkien arvoltaan suurimpien tavararyhmien vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna. Huomattavinta kasvu oli henkilöautojen ja sähköteknisten koneiden ja laitteiden kohdalla. Raakaöljyn, sähkön, kaasun ja kivihiilen tuonti Venäjältä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Peruskemikaalien ja puutavaran tuonnin arvo kasvoi myös. Erityisesti kokonaistuonnin arvoa kasvatti Venäjältä alkuvuonna tuodut 488 miljoonan euron arvoiset kaasuputket. Maasta tuotiin myös 102 miljoona euron arvosta nikkelikiveä. Öljyjalosteiden tuontiin tuli hieman laskua. Suomen vienti Venäjälle kasvoi alkuvuonna selvästi enemmän kuin vienti Saksaan tai Ruotsiin. Vienti Saksaan oli tammi-maaliskuussa viime vuoden tasolla, kun taas vienti Ruotsiin kasvoi 18 prosenttia. Tuonti Saksasta kasvoi alkuvuonna yhdeksän prosenttia, tuonti Ruotsista 17 prosenttia. Kuvio 2. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja Kuvio 3. Suomen ja Venäjän välinen viennistä (1-2) kauppatase (1-3) Osuus % Tuonti Vienti Milj. e 1 Eurostat news release 83/2017

3 2 Kuvio 4. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain (tammi-maaliskuu) Milj. e Venäjä Saksa Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain (tammi-maaliskuu) Milj. e Venäjä Saksa Ruotsi Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-3) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-3) , ,

4 3 VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI LÄHES KAIKISSA TAVARARYHMISSÄ Tärkeistä tavaroista kasvu jyrkintä autojen ja sähkötekniikan kohdalla Suomi vie Venäjälle suurelta osin investointitavaroita, ja niiden vienti kehittyikin erityisen suotuisasti kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Venäjälle kasvoi kokonaisuudessaan 67 prosenttia. Vienti oli arvoltaan 323 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä maahan reilut 42 prosenttia. Ryhmän tavaroista voimakoneiden ja moottoreiden vienti kaksinkertaistui 38 miljoonaan euroon ja teollisuuden erikoiskoneiden vienti vahvistui 21 prosenttia 65 miljoonaan euroon. Voimakoneista ja moottoreista sähkögeneraattoreiden viennin arvo oli 29 miljoonaa euroa (+157 %). Erikoiskoneista maansiirto- ja kaivuukoneiden vientiin tuli kahdeksan prosenttia laskua (arvo 21 milj. e), mutta metsänhoitokoneiden ja niiden osien vienti moninkertaistui 16 miljoonaan euroon. Venäjälle vietiin vähäisessä määrin myös traktoreiden ja paperikoneiden osia. Teollisuuden yleiskoneiden vienti Venäjälle lisääntyi 36 prosenttia 56 miljoonaan euroon, josta nostamis- ja lastaamiskoneiden osuus oli 13 miljoonaa euroa (+60 %). Muuten yleiskoneiden vienti jakaantui melko tasaisesti useaan viennin arvoltaan alle kymmenen miljoonan euron ryhmään. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Venäjälle suureni 69 prosenttia 97 miljoonaan euroon. Osuudeksi kokonaisviennistä tuli tammi-maaliskuussa lähes 13 prosenttia. Tietokoneita ja niiden osia vietiin Venäjälle 13 miljoonan euron edestä (+40 %). Viestintälaitteiden, pääasiassa puhelinten, viennin arvo enentyi 205 prosenttia 22 miljoonaan euroon. Muuntajien ja induktoreiden vientiin tilastoitiin arvoksi 16 miljoonaa euroa (+127 %) ja sähkövirtapiirin kytkentä- ja ohjauslaitteiden viennin arvoksi 11 miljoonaa euroa (+85 %). Elektroniikan komponenttien vienti oli arvoltaan seitsemän miljoonaa euroa (+39 %). Kuljetusvälineiden vienti Venäjälle suureni tammi-maaliskuussa peräti 236 prosenttia edellisvuodesta 60 miljoonaan euroon. Kasvu oli jyrkkää kaikissa huomattavissa tavararyhmissä. Osuus koko viennistä Venäjälle oli 7,9 prosenttia. Venäjälle vietiin henkilöautoja 23 miljoonan euron edestä (+822 %), tavarankuljetus- ja erikoisautoja 21 miljoonan euron arvosta (+148 %). Moottoriajoneuvojen osien vienti kasvoi 241 prosenttia seitsemään miljoonaan euroon. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti Venäjälle oli tammi-maaliskuussa arvoltaan 140 miljoonaa euroa. Toimialan tuotteiden osuus Suomen viennistä maahan oli 18,3 prosenttia. Yhteenlaskettu viennin arvo ei muuttunut edellisvuodesta. Peruskemikaalien vienti kasvoi kuusi prosenttia 20 miljoonaan euroon, mutta lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti laski 47 prosenttia 19 miljoonaan euroon. Muovien vienti kohosi viidenneksen viime vuoden maaliskuuta suuremmaksi ja oli arvoltaan 54 miljoonaa euroa. Lisäksi Venäjälle vietiin väriaineita 17 miljoonan euron (+18 %) edestä ja voiteluvalmisteita 14 miljoonan euron arvosta (+29 %). Öljytuotteiden viennin arvo kohosi 48 prosenttia tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 44 miljoonaa euroa. Vientihinnat eivät muuttuneet edellisvuodesta, joten vientimäärät nousivat 48 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisvienti Venäjälle kasvoi 11 prosenttia tammi-maaliskuussa. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli 99 miljoonaa euroa; osuus kokonaisviennistä maahan oli 12,9 prosenttia. Venäjälle vietiin enimmäkseen paperia ja pahvia, jonka vienti oli arvoltaan 93 miljoonaa euroa. Viennin arvo kohosi 11 prosenttia. Tavararyhmän vientimäärät kasvoivat 15 prosenttia, mutta vientihinnat laskivat neljä prosenttia. Paperimassan vienti parani 46 prosenttia maaliskuussa edellisvuodesta neljään miljoonaan euroon. Metallien ja metallituotteiden vienti Venäjälle kasvoi 46 prosenttia tammi-maaliskuussa. Viennin arvo oli 47 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä 6,2 prosenttia. Teräksen ja raudan vienti kohosi 96 prosenttia 19 miljoonaan euroon vientimäärien ja hintojen kasvun ansiosta ja värimetallien, enimmäkseen kuparin, vienti suureni yhdeksän prosenttia neljään miljoonaan euroon. Metallista valmistettujen tuotteiden, mm. työkalujen ja kiinnitysvälineiden, viennin arvo kohosi 27 prosenttia 24 miljoonaan euroon.

5 4 Elintarvikkeiden ja juomien vienti Venäjälle kasvoi 13 prosenttia tammi-maaliskuussa. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli 27 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä maahan 3,5 prosenttia. Elintarvikkeista viljan ja viljatuotteiden vienti oli arvoltaan seitsemän miljoonaa euroa. Viennin arvo pieneni yhdeksän prosenttia. Kahvin ja suklaan viennin arvo sen sijaan kasvoi 62 prosenttia kahdeksaan miljoonaan euroon. Lisäksi Venäjälle vietiin vähäisessä määrin muun muassa kastikevalmisteita, rehuja ja alkoholijuomia. Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä kojeiden ja mittareiden vienti oli arvoltaan 16 miljoonaa euroa, eli viennin arvo kasvoi 41 prosenttia viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti Venäjälle jäi viime vuodesta 39 prosenttia, ja oli arvoltaan 13 miljoonaa euroa. Kumituotteiden, enimmäkseen renkaiden, vienti kaksinkertaistui kymmeneen miljoonaan euroon, ja kivennäisainetuotteiden vienti oli arvoltaan kahdeksan miljoonaa euroa (+13 %). Kojeet, mittarit yms. (+41 %) 2,2 % Kuljetusvälineet (+236 %) 7,9 % Kuvio 6. Vienti Venäjälle tavararyhmittäin v (1-3) Muut tavarat (-5 %) 5,8 % Elintarvikkeet ja juomat (+13 %) 3,5 % Öljytuotteet (+48 %) 5,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+0 %) 18,3 % Sähkökoneet ja -laitteet (+69 %) 12,7 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+40 %) 21,6 % Metallit ja metallituotteet (+46 %) 6,2 % Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2016 Milj. e Osuus % Muutos % Kumituotteet (+103 %) 1,4 % Paperi ja pahvi (+11 %) 12,1 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-39 %) 1,7 % Kivennäisainetuotteet (+13 %) 1,0 % 2017 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 117 3, , Öljytuotteet 149 5, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Kumituotteet 30 1, , Paperi ja pahvi , , , Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 68 2, , Kivennäisainetuotteet 35 1, , Metallit ja metallituotteet 171 5, , Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet , , , 79 Kuljetusvälineet 133 4, , Kojeet, mittarit yms. 69 2, ,2 41 Muut tavarat 227 7, ,8-5 Yhteensä , ,0 29

6 5 ENERGIAN JA METALLIPUTKIEN TUONTI VENÄJÄLTÄ KASVOI JYRKÄSTI Myös kemikaalien, värimetallien ja nikkelikiven tuonti suureni Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita. Niiden osuus viime vuoden koko tuonnista Venäjältä oli 71 prosenttia, kun vuonna 2015 osuus oli hieman yli 73 prosenttia. Kuluvana vuonna osuus on pienentynyt erittäin jyrkästi 57,5 prosenttiin Venäjältä tulleiden arvoltaan suurten metalliputkihankintojen ja nikkelikiven tuonnin kasvun vuoksi. Osuuden laskusta huolimatta energian tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna 67 prosenttia 1,4 miljardiin euroon. Venäjä oli perinteiseen tapaan Suomen suurin energian toimittaja noin kahden kolmanneksen osuudellaan sektorin tavaroiden tuonnista. Suurin osa Venäjältä tuodusta energiasta oli raakaöljyä. Sitä tuotiin alkuvuonna Venäjältä noin miljardin euron edestä. Tuonnin arvo kohosi 115 prosenttia tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Raakaöljyn tuontihinnat nousivat 65 prosenttia ja tuontimäärät 30 prosenttia. Vuonna 2016 Venäjän osuus Suomen raakaöljytuonnista arvolla mitattuna oli noin 87 prosenttia, ja osuus säilyi suurin piirtein samana myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Venäjän osuus Suomen raakaöljyn toimittajana on kasvanut, sillä osuus oli vain 73 prosenttia vuonna Raakaöljyn osuus Suomen tuonnista Venäjältä oli alkuvuonna 41 prosenttia, kun viime vuonna se oli hieman yli 48 prosenttia. Öljytuotteiden tuonti Venäjältä laski 11 prosenttia tammi-maaliskuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 138 miljoonaa euroa. Tuontihinnat nousivat 55 prosenttia, mutta tuontimäärät laskivat 43 prosenttia. Tuonti kasvoi vielä viime vuonna, jolloin arvon kasvua tilastoitiin viisi prosenttia. Venäjä on edelleen Suomen toiseksi suurin öljyjalosteiden toimittaja Ruotsin jälkeen, vaikka maan osuus on pudonnut hiukan yli neljäsosaan. Öljytuotteiden osuus Suomen tuonnista Venäjältä oli hieman alle kuusi prosenttia. Suomeen vuonna 2017 tuodusta kaasusta noin 98 prosenttia oli venäläistä alkuperää. Venäläisen kaasun osuus Suomen koko kaasuntuonnista ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Tuonnin arvo oli alkuvuonna 172 miljoonaa euroa, kasvua 13 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kaasun osuus koko tuonnista Venäjältä oli seitsemän prosenttia. Kivihiiltä tuotiin Venäjältä tammi-maaliskuussa 48 miljoonan euron edestä, mikä oli 73 prosenttia viime vuotta enemmän. Tuontimäärät nousivat kahdeksan prosenttia 434 tuhanteen tonniin ja tuontihinnat 59 prosenttia. Noin kaksi kolmasosaa Suomen tuomasta kivihiilestä tuotiin alkuvuonna Venäjältä. Kivihiilen osuus kokonaistuonnista Venäjältä oli kaksi prosenttia tuonnin arvosta. Tammi-maaliskuussa 2017 Venäjältä tuotiin sähkövirtaa 43 miljoonan euron edestä, mikä oli 15 prosenttia viime vuotta enemmän. Tuontimäärät kohosivat neljä prosenttia, tuontihinnat kymmeneksen. Kasvusta huolimatta sähkön osuus koko tuonnista Venäjältä oli vain noin kaksi prosenttia. Venäjän osuus Suomen sähkönhankinnan arvosta kohosi alkuvuonna vajaaseen neljännekseen. Ruotsi on edelleen Suomen suurin sähköntoimittaja. Maan sähköntuonnista osuus oli alkuvuonna 69 prosenttia. Muun kuin energian tuonti Venäjältä on perinteisesti ollut melko vähäistä, vain hiukan yli neljäsosa koko tuonnista. Alkuvuoden suurten metalliputkihankintojen ja nikkelikiven tuonnin vuoksi energian osuus kuitenkin putosi hieman alle 60 prosenttiin ja muiden tavaroiden osuus nousi runsaaseen 40 prosenttiin. Metallien tuonti kokonaisuudessaan moninkertaistui viime vuoden tammi-maaliskuusta ja oli arvoltaan 557 miljoonaa euroa. Metallisektorin osuus koko tuonnista Venäjältä oli 22,8 prosenttia, kun se viime vuonna oli vain 4,1 prosenttia. Rivakka kasvu johtui alkuvuoden 488 miljoonan euron kaasuputkihankinnoista, kun putkia ei viime vuonna vastaavaan aikaan tuotu Venäjältä yhtään. Alkuvuonna Venäjältä tuotiin myös kuparia 13 miljoonan euron (+231 %), nikkeliä 10 miljoonan euron (+273 %) ja alumiinia 12 miljoonan euron (-20 %) arvosta. Metallista valmistettujen tuotteiden tuonnin arvo väheni 14 prosenttia 10 miljoonaan euroon. Tuotteet olivat pääasiassa erilaisia pakkaustarvikkeita.

7 6 Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti Venäjältä oli tammi-maaliskuussa arvoltaan 188 miljoonaa euroa. Tuonnin arvoon tuli kasvua 41 prosenttia. Toimialan tuotteiden osuus kokonaistuonnista oli 7,7 prosenttia. Peruskemikaalien, mm. hiilivetyjen, alkoholin ja ammoniakin, tuonti kohosi 61 prosenttia 153 miljoonaan euroon. Lisäksi Venäjältä tuotiin lannoitteita, pääasiassa kaliumkloridia, 26 miljoonan euron (-18 %) edestä. Puutavaran tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna viisi prosenttia arvoltaan 85 miljoonaan euroon. Raakapuun osuus oli 42 miljoonaa euroa (-11 %), sahatavaran 20 miljoonaa euroa (+35 %). Puuhakkeen ja -jätteen tuontiin tuli kasvua reilu viidennes, ja ryhmän tuonnin arvo suureni 22 miljoonaan euroon. Malmien ja metalliromun tuonti Venäjältä oli alkuvuonna arvoltaan 128 miljoonaa euroa; tuonnin arvo suureni jopa 558 prosenttia. Osuus kokonaistuonnista oli reilut viis prosenttia. Nikkelikiven osuus oli kokonaisuudesta 102 miljoonaa euroa, rautamalmin 27 miljoonaa euroa. Nikkelikiveä ei Venäjältä tuotu viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ollenkaan, mutta rautamalmin tuonnin arvo kasvoi 41 prosenttia tuontihintojen nousun ansiosta. Tuontimäärät laskivat hieman. Venäjältä tuotiin lisäksi autonrenkaita 15 miljoonan euron (-42 %) ja sähköjohtimia 11 miljoonaa euron (+86 %) edestä. Rehujen, pääasiassa öljykakkujen, tuonti Venäjältä kasvoi kuusi prosenttia kymmeneen miljoonaan euroon. Kuvio 7. Tuonti Venäjältä tavararyhmittäin v (1-3) Muut tavarat (+1 %) 3,3 % Puutavara (+5 %) 3,5 % Malmit ja metalliromu (+558 %) 5,3 % Kivihiili (+73 %) 2,0 % Metallit ja metallituotteet (+>999 %) 22,8 % Kaasut (+13 %) 7,0 % Sähkövirta (+15 %) 1,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+41 %) 7,7 % Raakaöljy (+115 %) 41,1 % Öljytuotteet (-11 %) 5,6 % Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2016 Milj. e Osuus % Muutos % 2017 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 345 5, , Malmit ja metalliromu 306 5, , Kivihiili 188 3, , Raakaöljy , , Öljytuotteet , , Kaasut 438 7, , Sähkövirta 143 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet 517 8, , Metallit ja metallituotteet 249 4, ,8 >999 Muut tavarat 370 6, ,3 1 Yhteensä , ,0 103

8 VIENTI VENÄJÄLLE V (1-3) (1-3) 2017 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet 181 0,0 51 0, , maitotaloustuotteet ja munat 940 0, , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , ,1 79 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 31 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 839 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , ,0 11 0, muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 41 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 9 0,0 9 0, , sähkövirta 410 0,0 8 0, ,0 3 0, eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 546 0, , ,0 55 0, kasviöljyt ja -rasvat 953 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 30 0, , ,0 15 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 235 0, , ,0 15 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 896 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 5 0,0 56 0,0 > , YHTEENSÄ , , , ,0 29

9 TUONTI VENÄJÄLTÄ V (1-3) (1-3) 2017 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 13 0,0 20 0, ,0 2 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 145 0,0 3 0, ,0 3 0, kala- ja kalavalmisteet 130 0, , ,0 3 0, vilja ja viljatuotteet , , ,0 45 0, hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 685 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 136 0, , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet 271 0,0 68 0, ,0 10 0, juomat ja tupakka 608 0, , , , juomat 603 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 5 0,0 73 0,0 > ,0 2 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 222 0,0 98 0, ,0 65 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 9 0,0 8 0, ,0 4 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 129 0, , ,0 1 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , eläinöljyt ja -rasvat kasviöljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 65 0, , ,0 77 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 281 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 127 0,0 16 0, ,0 10 0,0 > kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , ,0 > muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 607 0, , ,0 6 0, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 77 0, , ,0 30 0, puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 267 0, , ,0 56 0, muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot 879 0, , , , muut kuljetusvälineet 259 0, , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 798 0, , , , huonekalut 441 0, , ,0 77 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 2 0, ,0 > ,0 86 0,0 > vaatteet , , , , jalkineet 88 0,0 49 0, ,0 4 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 34 0,0 27 0, ,0 12 0,0 > muut valmiit tavarat , , , ,0-4 9 muut tavarat 934 0, , ,0 31 0,0-92 YHTEENSÄ , , , ,0 103

10 Kauppa 2017 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2017:M12, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi