Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2017 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-5) Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI RUOTSIIN JATKOI NOUSUAAN ALKUVUONNA Alijäämä Ruotsin-kaupassa kääntyi kasvuun Suomen tavaravienti Ruotsiin kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 11 prosenttia tammitoukokuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan hieman yli 2,5 miljardia euroa. Viime vuonna viennin arvo kasvoi vain prosentin vuodesta Tuonti Ruotsista oli tammitoukokuussa 2017 arvoltaan 2,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 13 prosenttia viime vuoden vastaavan ajankohdan tuontia suurempi. Vuonna 2016 tuonnin arvo laski prosentin edellisvuodesta. Ruotsin osuus Suomen viennin arvosta oli tammi-toukokuussa 10,3 prosenttia. Osuus väheni viime vuoden tammi-toukokuun 11 prosentin osuudesta hieman. Viime vuoden tammi-joulukuussa osuus oli 10,7 prosenttia. Tuonnissa Ruotsin osuus ei muuttunut viime vuoden tammi-toukokuun 11,1 prosentista. Ruotsin osuudet sekä tuonnissa että viennissä ovat säilyneet viime vuosina lähes ennallaan. Ruotsi oli tammi-toukokuussa Suomen toiseksi suurin vientimaa Saksan jälkeen ja Alankomaita edellä. Tuonnissa Ruotsi oli kolmanneksi suurin Venäjän ja Saksan jälkeen ja Kiinaa ennen. Viime vuonna Ruotsi oli sekä Suomen toiseksi suurin tuontimaa että vientimaa Saksan jälkeen. Suomen kaupassa Ruotsin kanssa kauppataseen alijäämää kertyi tammi-toukokuussa 268 miljoonaa euroa. Viime vuoden tammi-toukokuussa vaje oli 189 miljoonaa euroa. Suomen kauppa Ruotsin kanssa on ollut alijäämäistä vuodesta 2012 alkaen, ja alijäämä on kasvanut vuosittain vuodesta 2012 lähtien lukuun ottamatta vuotta Lähes kaikkien tärkeimpien tavararyhmien vienti Ruotsiin kasvoi alkuvuonna. Teollisuuskoneiden ja laitteiden vienti laski hienoisesti. Ruotsiin viedään erityisesti öljyjalosteita, metalleja ja koneita sekä laitteita. Öljytuotteiden vientimäärät Ruotsiin laskivat alkuvuonna, mutta vientihintojen nousun ansiosta viennin arvo suureni. Sähkövirran tuonti Ruotsista väheni tammi-toukokuussa tuontimäärien laskun vuoksi. Öljyjalosteiden, kemikaalien ja koneiden ja laitteiden tuontiin tuli sen sijaan kasvua. Myös elintarvikkeiden ja metallien tuonti Ruotsista vahvistui. Sinkki- ja rautamalmin tuonti Ruotsista kasvoi jyrkästi tuontihintojen noustua. Suomen vienti kolmeen suurimpaan kauppakumppaniin, Ruotsiin, Venäjälle ja Saksaan, on kasvanut alkuvuonna. Jyrkimmin vienti suureni Saksaan. Ruotsiin vienti on kasvanut selvästi vähemmän kuin vienti Saksaan tai Venäjälle. Tuonti Ruotsista on suurentunut suurin piirtein yhtä nopeasti kuin tuonti Saksastakin, mutta tuonti Venäjältä on kasvanut selvästi kahta muuta maata nopeammin. Kuvio 2. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-5) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase (1-5) Milj. e

3 2 Kuvio 4. Vienti Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle kuukausittain (tammi-toukokuu) Milj. e Ruotsi Saksa Venäjä Kuvio 5. Tuonti Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä kuukausittain (tammi-toukokuu) Milj. e Ruotsi Saksa Venäjä Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-5) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-5) , ,3-268

4 3 LÄHES KAIKKIEN TÄRKEIMPIEN TAVARARYHMIEN VIENTI RUOTSIIN KASVOI ALKUVUONNA Metallien vienti suureni sekä vientimäärien että -hintojen nousun vuoksi Ruotsi on Suomen suurin öljyjalosteiden ostaja arvolla laskettuna. Öljytuotteiden viennin arvo kohosi viisi prosenttia tammi-toukokuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 413 miljoonaa euroa. Vientihinnat nousivat 43 prosenttia, mutta vientimäärät laskivat 27 prosenttia. Muiden kemianteollisuuden tuotteiden vienti Ruotsiin oli tammi-toukokuussa arvoltaan 273 miljoonaa euroa. Toimialan tuotteiden osuus Suomen viennistä maahan oli 10,8 prosenttia, ja niiden yhteenlaskettu viennin arvo nousi 13 prosenttia vientimäärien kasvun vuoksi. Suurin osuus sektorin viennistä oli muoveilla, joiden vienti kohosi 11 prosenttia viime vuoden toukokuuta suuremmaksi ja oli arvoltaan 113 miljoonaa euroa. Peruskemikaalien vienti madaltui kaksi prosenttia 48 miljoonaan euroon, mutta lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti parani 65 prosenttia 26 miljoonaan euroon. Lannoitteita vietiin Ruotsiin 24 miljoonan euron (+58 %), väriaineita 21 miljoonan euron (-18 %) edestä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin kasvoi kokonaisuudessaan kuusi prosenttia tammi-toukokuussa. Vienti oli arvoltaan 553 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä maahan 21,8 prosenttia. Ryhmän tavaroista teollisuuskoneiden ja laitteiden vienti kutistui prosentin. Vienti oli arvoltaan 265 miljoonaa euroa. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti aleni prosentin 30 miljoonaan euroon, mutta teollisuuden erikoiskoneiden vienti kasvoi 20 prosenttia 122 miljoonaan euroon. Voimakoneista ja moottoreista sähkögeneraattoreiden ja -moottoreiden viennin arvo oli 11 miljoonaa euroa (+6 %). Teollisuuden erikoiskoneista metsänhoito- ja maatalouskoneiden vienti oli arvoltaan 26 miljoonaa euroa (+8 %). Traktoreiden vienti kohosi 13 prosenttia 27 miljoonaan euroon. Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo oli 32 miljoonaa euroa (+46 %), paperikoneiden ja niiden osien viennin arvo 17 miljoonaa euroa (+36 %). Teollisuuden yleiskoneiden vienti väheni 15 prosenttia 110 miljoonaan euroon. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden viennin arvo laski jyrkästi (-40 %) 24 miljoonaan euroon, nostamis- ja lastaamiskoneiden viennin arvo hieman loivemmin (-10 %) 41 miljoonaan euroon. Hanojen ja venttiilien vienti sen sijaan kasvoi prosentin 15 miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Ruotsiin nousi seitsemän prosenttia 107 miljoonaan euroon, eli osuudeksi kokonaisviennistä tuli tammi-toukokuussa 4,2 prosenttia. Tietokoneita vietiin 13 miljoonan euron edestä (+60 %). Viestintälaitteiden viennin arvo madaltui 23 prosenttia. Niiden vienti oli arvoltaan 14 miljoonaa euroa. Muuntajien ja muiden tehoelektroniikkalaitteiden vientiin tilastoitiin arvoksi 21 miljoonaa euroa (+5 %) ja sähkövirran kytkentä- ja ohjauslaitteiden viennin arvoksi 15 miljoonaa euroa (+19 %). Sähköjohtimien vienti oli arvoltaan 16 miljoonaa euroa, viennin arvossa kasvua viisi prosenttia vuoden takaisesta. Kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin suureni 19 prosenttia 181 miljoonaan euroon. Osuus koko viennistä Ruotsiin tammi-toukokuussa oli 7,2 prosenttia. Ruotsiin vietiin tavarankuljetus- ja erikoisautoja 35 miljoonan euron arvosta (+13 %). Moottoriajoneuvojen osien vienti suureni viidenneksen 40 miljoonaan euroon. Perävaunujen vienti oli arvoltaan 31 miljoonaa euroa (-8 %), huvi- ja urheilualusten viennin arvo 46 miljoonaa euroa (+21 %). Sekä perävaunujen että alusten viennissä Ruotsi oli Suomen suurin kauppakumppani. Aluksia toimitettiin Ruotsiin alkuvuonna 3700 kappaletta, tavarankuljetus- ja erikoisautoja 365 kappaletta ja perävaunuja 1995 kappaletta. Metallien ja metallituotteiden vienti Ruotsiin suureni 18 prosenttia tammi-toukokuussa. Viennin arvo oli 483 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä 19,1 prosenttia. Teräksen ja raudan vienti suureni 31 prosenttia 287 miljoonaan euroon sekä vientimäärien että hintojen kasvun myötä, mutta värimetallien vienti väheni 14 prosenttia 85 miljoonaan euroon. Värimetalleista kuparin vienti heikkeni 29 prosenttia (arvo 42 milj. e), mutta alumiinin vienti nousi 11 prosenttia (arvo 16 milj. e). Nikkelin vienti kasvoi 39 prosenttia 18 miljoonaan euroon. Metallista valmistettujen tuotteiden viennin arvo suureni viidenneksen 111 miljoonaan euroon. Näistä tuotteista metallirakenteiden osuus oli 41 miljoonaa euroa (+14 %), säiliöiden ja astioiden 17 miljoonaa euroa (+112 %) Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaisvienti Ruotsiin vahvistui 12 prosenttia tammi-toukokuussa. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli 235 miljoonaa euroa, eli osuus kokonaisviennistä maahan oli 9,3

5 4 prosenttia. Paperin ja pahvin vienti oli arvoltaan 128 miljoonaa euroa. Viennin arvo nousi kaksi prosenttia. Tavararyhmän vientimäärät laskivat neljä prosenttia, mutta vientihinnat kasvoivat kuusi prosenttia. Paperimassan vienti enentyi 75 prosenttia toukokuussa edellisvuodesta 33 miljoonaan euroon. Massan vientimäärät kohosivat 52 prosenttia ja vientihinnat 15 prosenttia. Puutavaran vienti nousi 21 prosenttia 28 miljoonaan euroon ja puutuotteiden, pääasiassa vanerin ja puusepäntuotteiden, vienti kymmeneksen 47 miljoonaan euroon. Elintarvikkeiden ja juomien vienti Ruotsiin nousi kaksi prosenttia tammi-toukokuussa. Toimialan tavaroiden viennin arvo oli 121 miljoonaa euroa. Osuus kokonaisviennistä maahan oli 4,8 prosenttia. Maitotaloustuotteiden osuus oli 40 miljoonaa euroa (-6 %), viljan 13 miljoonaa euroa (+16 %). Lihaa vietiin 14 miljoonan euron arvosta (-14 %). Suklaan vienti suureni 12 prosenttia 12 miljoonaan euroon. Alkoholijuomia vietiin tammi-toukokuussa Ruotsiin kymmenen miljoonan euron edestä (+1 %). Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä kojeiden ja mittareiden vienti oli arvoltaan 28 miljoonaa euroa, eli viennin arvo kasvoi kaksi prosenttia. Malmien ja metalliromun, enimmäkseen kuparimalmin, viennin arvoksi tuli 90 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti viennin arvon 153 prosentin vahvistumista. Malmien ja metalliromun osuus Suomen viennistä Ruotsiin nousi 3,6 prosenttiin. Ruotsiin vietiin pääasiassa kuparimalmia. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden viennin arvoksi tilastoitiin 68 miljoonaa euroa. Viennin arvo kasvoi 13 prosenttia, ja osuus koko viennistä Ruotsiin oli hieman alle kolme prosenttia. Lvikalusteiden, tehdasvalmisteisten talojen ja valaisimien vienti nousi 29 prosenttia 28 miljoonaan euroon muun muassa kylpyhuonekeramiikan viennin kasvun vuoksi. Kivennäisainetuotteita, mm. erinäisten rakennusaineiden ja lasin, vienti oli arvoltaan 25 miljoonaa euroa (+9 %). Kumista valmistettujen tuotteiden, pääasiassa autonrenkaiden, vienti jäi 14 prosenttia viime vuotta pienemmäksi ja oli arvoltaan 33 miljoonaa euroa. Tavaroiden kanto- ja pakkaustarvikkeiden ym. muovituotteiden vienti sen sijaan kasvoi yhdeksän prosenttia 27 miljoonaan euroon.

6 5 Sähkökoneet ja -laitteet (+7 %) 4,2 % Kuvio 6. Vienti Ruotsiin tavararyhmittäin v (1-5) Kojeet, mittarit yms. (+2 %) Tehdasvalmisteiset 1,1 % talot;lvi- ja valaisinkalusteet (+29 %) 1,1 % Kuljetusvälineet (+19 %) 7,2 % Muut tavarat (-5 %) 6,1 % Elintarvikkeet ja juomat (+2 %) Puutavara (+21 %) 4,8 % 1,1 % Paperimassa (+75 %) 1,3 % Puutuotteet (+10 %) 1,8 % Paperi ja pahvi (+2 %) 5,0 % Malmit ja metalliromu (+153 %) 3,6 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (-1 %) 10,5 % Öljy ja öljytuotteet (+5 %) 16,3 % Metallit ja metallituotteet (+18 %) 19,1 % Kivennäisainetuotteet (+9 %) 1,0 % Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (+13 %) 2,7 % SITC- tavararyhmä 2016 Milj. e Osuus % Muutos % Kemialliset aineet ja tuotteet (+13 %) 10,8 % Muovituotteet (+9 %) 1,1 % Kumituotteet (-14 %) 1,3 % 2017 (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 290 5, , Puutavara 63 1, , Paperimassa 62 1, , Malmit ja metalliromu 97 1, , Öljy ja öljytuotteet , ,3 5 5 Kemialliset aineet ja tuotteet , , Kumituotteet 106 1, , Puutuotteet 99 1, , Paperi ja pahvi 286 5, ,0 2 65, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 154 2, , Kivennäisainetuotteet 59 1, , Metallit ja metallituotteet , , Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet 246 4, ,2 7 78, 79 Kuljetusvälineet 380 6, , Tehdasvalmisteiset talot; lvi- ja valaisinkalusteet 60 1, , Kojeet, mittarit yms. 65 1, , Muovituotteet 59 1, ,1 9 Muut tavarat 422 7, ,1-5 Yhteensä , ,0 11 ÖLJYN TUONTI RUOTSISTA KASVOI TAMMI-TOUKOKUUSSA JYRKÄSTI Sähkövirran tuontimäärät laskivat Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti Ruotsista kasvoi kokonaisuudessaan kymmenen prosenttia tammi-toukokuussa. Tuonti oli arvoltaan 786 miljoonaa euroa ja osuus kokonaistuonnista maasta 28,1 prosenttia. Teollisuuskoneiden ja laitteiden tuonti vahvistui prosentin ja oli arvoltaan 302 miljoonaa euroa. Näistä tavaroista voimakoneiden ja moottoreiden tuonti nousi kymmenen prosenttia 61 miljoonaan euroon, mutta teollisuuden erikoiskoneiden tuonti väheni neljä prosenttia 99 miljoonaan euroon. Voimakoneista ja moottoreista mäntämoottoreiden tuonnin arvo oli 13 miljoonaa euroa (+24

7 6 %). Ruotsista tuotiin lisäksi ydinpolttoainetta 31 miljoonan euron arvosta (+8 %). Teollisuuden erikoiskoneista huomattavinta oli maansiirto- ja kaivuukoneiden (tuonnin arvo 44 milj. e, +10 %) ja metsä- ja maatalouskoneiden (22 milj. e, -10 %) tuonti. Teollisuuden yleiskoneiden tuonti kasvoi prosentin 137 miljoonaan euroon. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden osuus tästä kokonaisuudesta oli 42 miljoonaa euroa (+5 %), nostamis- ja lastaamiskoneiden 36 miljoonaa euroa (+18 %). Hanoja ja venttiilejä tuotiin Ruotsista 19 miljoonan euron arvosta. Viennin arvo kasvoi kymmenen prosenttia. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonti Ruotsista kasvoi 12 prosenttia 225 miljoonaan euroon. Osuudeksi kokonaistuonnista tuli tammi-toukokuussa kahdeksan prosenttia. Tietokoneita tuotiin 53 miljoonan euron edestä (+55 %). Puhelin- ja verkkolaitteiden tuonnin arvo enentyi 26 prosenttia. Niiden tuonti oli arvoltaan 73 miljoonaa euroa. Televisioiden ja monitoreiden tuonti Ruotsista ylsi 14 miljoonaan euroon (+21 %). Sähkövirran kytkentä- ja ohjauslaitteiden tuonnin arvoksi tilastoitiin 18 miljoonaa euroa (-16 %). Sähköjohtimien tuonti oli arvoltaan 21 miljoonaa euroa, eli tuonnin arvo laski 12 prosenttia. Lisäksi Ruotsista tuotiin kotitalouskoneita kymmenen miljoonan euron (-29 %) arvosta. Kuljetusvälineiden tuonti suureni 19 prosenttia 258 miljoonaan euroon. Osuus koko tuonnista Ruotsista oli tammi-toukokuussa 9,2 prosenttia. Ruotsista tuotiin henkilöautoja 86 miljoonan euron edestä (+67 %), tavarankuljetus- ja erikoisautoja 104 miljoonan euron arvosta (+50 %). Henkilöautoja tuotiin tammitoukokuussa Ruotsista yhteensä 3021 kappaletta, mikä oli reilut viisi prosenttia Suomen koko henkilöautotuonnista. Moottoriajoneuvojen osien tuonti kohosi kahdeksan prosenttia 43 miljoonaan euroon. Öljytuotteiden tuonnin arvo kohosi 60 prosenttia tammi-toukokuussa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan 410 miljoonaa euroa. Sekä tuontihinnat että tuontimäärät kasvoivat selvästi. Raffinoituja öljyjalosteita tuotiin Ruotsista 725 tuhatta tonnia, mikä oli 45 prosenttia Suomen koko tuonnista. Ruotsi oli selvästi suurin jalosteiden toimittaja ennen Venäjää. Sähkövirtaa tuotiin Ruotsista tammi-toukokuussa 204 miljoonan euron edestä. Tuonnin arvo laski 12 prosenttia tuontimäärien 21 prosentin laskun vuoksi. Tuontihinnat sen sijaan kasvoivat tammi-toukokuussa 11 prosenttia viime vuodesta. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen alkuvuonna reilut kuusi terawattituntia, mikä oli lähes kaksi kolmannesta Suomen koko sähkötuonnista. Sähköä tuodaan Suomeen myös Venäjältä, Virosta ja vähäisessä määrin Norjasta. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti Ruotsista oli tammi-toukokuussa arvoltaan 218 miljoonaa euroa. Toimialan tuotteiden osuus Suomen tuonnista maasta oli 7,8 prosenttia. Yhteenlaskettu tuonnin arvo suureni neljä prosenttia tuontimäärien kasvun vuoksi. Tuontihinnat laskivat hieman. Peruskemikaalien tuonti nousi prosentin 23 miljoonaan euroon, mutta lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden tuonti laski neljä prosenttia 39 miljoonaan euroon. Muovien tuonti kohosi yhdeksän prosenttia viime vuoden toukokuuta suuremmaksi ja oli arvoltaan 66 miljoonaa euroa. Väriaineiden tuonti Ruotsista oli 23 miljoonan euron (-4 %) arvoista. Kosmetiikan ja puhdistusaineiden tuonti Ruotsista laski 23 miljoonaan euroon (- 3 %), mutta puuöljyjen tuonti nousi 12 miljoonaan euroon (+151 %). Metallien ja metallituotteiden tuonti Ruotsista kasvoi 22 prosenttia tammi-toukokuussa. Tuonnin arvo oli 216 miljoonaa euroa ja osuus kokonaistuonnista 7,7 prosenttia. Teräksen ja raudan tuonti kasvoi 35 prosenttia 100 miljoonaan euroon tuontimäärien noustua. Metallista valmistettujen tuotteiden tuonnin arvo kohosi yhdeksän prosenttia 73 miljoonaan euroon. Värimetallien tuonti suureni 18 prosenttia 44 miljoonaan euroon, joista kuparin tuonti parani 16 prosenttia 25 miljoonaan euroon ja alumiinin tuonti 14 prosenttia 15 miljoonaan euroon. Elintarvikkeiden ja juomien tuonti Ruotsista suureni kaksi prosenttia tammi-toukokuussa. Toimialan tavaroiden tuonnin arvo oli 204 miljoonaa euroa, ja osuudeksi kokonaistuonnista kirjattiin 7,3 prosenttia. Elintarvikkeista viljan ja viljatuotteiden, pääasiassa leivonnaisten, tuonti oli arvoltaan 28 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo kohosi kolme prosenttia. Kahvin ja suklaan tuonti suureni 36 prosenttia 31 miljoonaan euroon. Hedelmiä ja kasviksia tuotiin 21 miljoonan euron (-10 %) edestä. Lihan tuonti oli arvoltaan 14 miljoonaa euroa (-11 %), maitotaloustuotteiden tuonti 18 miljoonaa euroa (+21 %). Kalaa, enimmäkseen lohta, tuotiin Ruotsista 29 miljoonan euron edestä (+1 %). Lisäksi Ruotsista tuotiin mm. margariinia, valmiskastikkeita ja ravintovalmisteita.

8 7 Malmien ja metalliromun tuonnin arvoksi tuli tammi-toukokuussa 180 miljoonaa euroa, eli tuonnin arvo suureni 53 prosenttia. Rautamalmin osuus oli 66 miljoonaa euroa (+34 %), sinkkimalmin 103 miljoonaa euroa (+75 %). Kasvu johtui malmien tuontihintojen noususta, sillä tuontimäärät laskivat hieman. Rautamalmia tuotiin Ruotsista 729 tuhatta tonnia, mikä oli hieman yli puolet Suomen koko rautamalmin tuonnista. Sinkkimalmin tuontimäärät ylsivät 99 tuhanteen tonniin, mikä oli myös noin puolet koko Suomen tuonnista. Molempien malmien kohdalla Ruotsi oli ylivoimaisesti suurin tavaran toimittaja. Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaistuonti Ruotsista kasvoi kolme prosenttia tammi-toukokuussa. Toimialan tavaroiden tuonnin arvo oli 101 miljoonaa euroa, mikä oli 3,6 prosentin osuus kokonaistuonnista. Paperin ja pahvin tuonti oli arvoltaan 74 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo heikkeni kolme prosenttia. Sekä tuontimäärät että tuontihinnat laskivat. Puutuotteiden tuonti kasvoi viidenneksen 12 miljoonaan euroon. Paperimassan tuonti kasvoi 47 prosenttia toukokuussa edellisvuodesta niin ikään 12 miljoonaan euroon sekä tuontihintojen että määrien kasvun vuoksi. Muista arvoltaan merkittävistä tavararyhmistä kojeiden ja mittareiden tuonti oli arvoltaan 28 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo aleni kolme prosenttia. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tuonti Ruotsista laski alkuvuonna prosentin 59 miljoonaan euroon. Huonekalujen tuonti sen sijaan kasvoi prosentin 30 miljoonaan euroon.

9 8 Kuvio 7. Tuonti Ruotsista tavararyhmittäin v (1-5) Kojeet, mittarit yms. (-3 %) 1,0 % Huonekalut ja niiden osat (+1 %) 1,1 % Kuljetusvälineet (+19 %) 9,2 % Muut tavarat (+5 %) 14,0 % Elintarvikkeet ja juomat (+2 %) 7,3 % Malmit ja metalliromu (+53 %) 6,4 % Öljytuotteet (+60 %) 14,6 % Sähkökoneet ja -laitteet (+12 %) 8,0 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+1 %) 10,8 % Metallit ja metallituotteet (+22 %) 7,7 % Taulukko 3. Tuonti Ruotsista; tärkeimmät tavararyhmät Sähkövirta (-12 %) 7,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+4 %) 7,8 % Paperi ja pahvi (-3 %) 2,6 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-1 %) 2,1 % SITC- tavararyhmä 2016 Milj. e Osuus % Muutos % 2017 (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 493 8, , Malmit ja metalliromu 339 5, , Öljytuotteet , , Sähkövirta 512 8, , Kemialliset aineet ja tuotteet 488 7, , Paperi ja pahvi 178 2, ,6-3 65, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 147 2, , Metallit ja metallituotteet 432 7, , Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet 460 7, , , 79 Kuljetusvälineet 524 8, , Huonekalut ja niiden osat 76 1, , Kojeet, mittarit yms. 67 1, ,0-3 Muut tavarat , ,0 5 Yhteensä , ,0 13

10 VIENTI RUOTSIIN V (1-5) (1-5) 2017 (1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 230 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 248 0, , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 358 0, , ,0 9 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 2 0,0 32 0,0 > ,0 5 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 30 0, ,1 > ,0 6 0, sähkövirta 28 0, ,0 > , ,1 >999 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 75 0,0 20 0, ,0 23 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 6 0,0 2 0, ,0 1 0,0 1 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,3 2 YHTEENSÄ , , , ,0 11

11 TUONTI RUOTSISTA V (1-5) (1-5) 2017 (1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 510 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,8-3 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 57 0,0 90 0, ,0 17 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 111 0, , ,0 56 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2-3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta , , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 28 0, , ,0 33 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , ,0 0 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,6 9 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,1-6 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,1 17 YHTEENSÄ , , , ,0 13

12 Kauppa 2017 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 2017:M16, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta Ulkomaankauppatilastojen hakupalvelusta (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi