Suomen ja Norjan välinen kauppa

Transkriptio

1 Ulkomaankauppa 2006:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v (1-10) Milj. e (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta ( Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.

3 1 KAUPPA NORJAN KANSSA KÄÄNTYNYT KASVUUN Vientiä vauhdittivat viime vuonna öljytuotteet ja tuontia kaasu Suomen vienti Norjaan kääntyi kasvuun vuonna 2004, jolloin vientiä kasvatti etenkin loppuvuonna toimitettu risteilyalus. Viime vuoden tammi-lokakuussa puolestaan öljytuotteiden vienti kohosi edellisvuosia selvästi korkeammalle tasolle. Tuonnin käänsi viime vuonna kasvuun erityisesti kaasu, mutta myös kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi selvästi. Raakaöljyn tuonti Norjasta on supistunut hyvin vähäiseksi. Norjan osuus Suomen koko viennistä oli tammi-lokakuussa 2,6 % eli samaa suuruusluokkaa kahden muun Suomea lähellä sijaitsevan maan Viron ja Tanskan kanssa. Tuonnista Norjan osuus jäi 2,3 %:iin, joka oli miltei prosenttiyksikön pienempi kuin kahden em. maan osuudet. Viennin arvo Norjaan oli tammi-lokakuussa lähes 1,1 mrd. euroa eli 13 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Tuonti kasvoi 9 % ja oli arvoltaan 878 milj. euroa. Kaupan tase oli näin Suomelle 215 milj. euroa ylijäämäinen. Kuvio 2. Norjan, Viron ja Tanskan osuudet Suomen viennistä (1-10) 4 Osuus % 3 2 Norja Viro Tanska (1-10) Kuvio 3. Norjan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-10) Osuus % Tuonti Vienti (1-10) Milj. e Kuvio 4. Suomen ja Norjan välinen kauppatase (1-10) (1-10) Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 2 Taulukko 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , ,6 215 ÖLJYTUOTTEET VAUHDITTIVAT VIENTIÄ NORJAAN Myös monien muiden tärkeiden tavaroiden vienti lisääntyi Öljytuotteiden vienti Norjaan kohosi tammi-lokakuussa selvästi viime vuosia suuremmaksi. Niiden viennin arvo kohosi 66 milj. euroon eli kolminkertaiseksi viime vuosien keskimääräiseen vientiin verrattuna. Öljytuotteiden osuus koko viennistä Norjaan kasvoi 6 %:iin. Koneet ja laitteet olivat lähes kolmanneksen osuudellaan selvästi tärkein tavararyhmä viennissä Norjaan. Niiden viennin arvo kasvoi 6 % ja kohosi 331 milj. euroon. Eniten lisääntyi voimakoneiden ja moottoreiden vienti, joiden viennin arvo oli 37 milj. euroa eli yli kaksinkertainen edellisvuoden tammi-lokakuuhun verrattuna. Traktoreiden viennin arvo oli 20 milj. euroa (+ 4 %) ja muiden maatalouskoneiden 18 milj. euroa (- 1 %). Maansiirto- ja kaivuukoneita vietiin myös 18 milj. euron arvosta (+ 3 %). Puhelinlaitteiden vienti supistui hieman ja jäi 82 milj. euroon. Matkapuhelinten vienti kuitenkin lähes kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 40 milj. euroon. Sähkömuuntajia ja muuttajia, sähkönkytkentälaitteita sekä muita sähköteknisiä tuotteita Norjaan vietiin runsaan 38 milj. euron arvosta eli 11 % edellisvuotista enemmän. Kuljetusvälineiden viennin arvo kohosi 110 milj. euroon eli 13 % edellisvuoden tammi-lokakuuta suuremmaksi. Alustoimitusten arvo kasvoi 14 % ja oli 32 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2004 joulukuussa Norjaan toimitettiin lähes 300 milj. euron arvoinen risteilyalus. Moottoriajoneuvojen viennin arvo kasvoi 13 % ja oli 78 milj. euroa. Tästä oli tavarankuljetusautojen osuus 26 milj. euroa (+9 %) ja linja-autojen 25 milj. euroa (+ 30 %). Paperin ja pahvin viennin arvo supistui 11 % ja jäi 85 milj. euroon. Puutuotteiden vienti puolestaan kohosi 46 milj. euroon eli 17 % edellisvuotista suuremmaksi. Puutavaran viennin arvo oli hienoisessa kasvussa ja kohosi 20 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo oli viidenneksen kasvussa ja kohosi 141 milj. euroon. Raudan ja teräksen osuus tästä viennistä oli 81 milj. euroa (+ 19 %), kuparin 10 milj. euroa (+ 25 %) ja metallituotteiden 46 milj. euroa (+ 17 %). Kemiallisia aineita ja tuotteita Norjaan vietiin tammi-lokakuussa 97 milj. euron arvosta eli viidennes edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Muovien viennin arvo kohosi 55 milj. euroon (+ 16 %). Ajoneuvojen renkaiden viennin arvo kasvoi 8 % ja kohosi 30 milj. euroon. Kojeita, mittareita yms. vietiin 18 milj. euron arvosta eli 12 % edellisvuotista enemmän. Painotuotteiden vienti puolestaan supistui viidenneksen ja jäi 21 milj. euroon. Tevanake-tuotteiden vienti oli myös laskussa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 3 Tekstiilien viennin arvo oli 5 milj. euroa (- 3 %), vaatteiden 10 milj. euroa (- 3 %) ja jalkineiden 5 milj. euroa (- 7 %). Kuvio 5. Vienti Norjaan v tammi-lokakuussa Muut tavarat 18,1 % (+ 0 %) Puutavara 1,8 % (+ 3 %) Puutuotteet 4,2 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 7,8 % (- 11 %) Öljytuotteet 6,0 % (+ 647 %) Kuljetusvälineet 10,1 % (+ 13 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,9 % (+ 20 %) Koneet ja laitteet 30,2 % (+ 6 %) Metallit ja metallituotteet 12,9 % (+ 19 %) Taulukko 2. Vienti Norjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 23 1, , Öljytuotteet 16 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 97 6, , Kumituotteet 35 2, , Puutuotteet 49 3, , Paperi ja pahvi 115 7, , Metallit ja metallituotteet 145 9, , Koneet ja laitteet , ,2 6 78,79 Kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms. 20 1, , Painotuotteet 30 2, ,9-21 Muut tavarat 146 9, ,5 0 Yhteensä , ,0 13 RAAKAÖLJYN TUONTI NORJASTA ENÄÄ HYVIN VÄHÄISTÄ Kaasun tuonti puolestaan kasvussa Raakaöljyn tuonti Norjasta on vähentynyt viime vuosien aikana niin, että viime vuoden tammilokakuussa sieltä tuotiin enää hieman yli 2 % Suomessa käytetystä raakaöljystä. Määrältään tuonti supistui puoleen vuoden takaisesta. Tuonnin arvo väheni viidenneksen ja jäi 72 milj. euroon. Venäjän osuus Suomeen tuodusta raakaöljystä oli jo 84 %, Tanskan 9 % ja Kazakstanin vajaat 4 %. Öljyn tuonti Suomeen kääntyi viime vuonna laskuun, ja tuotu määrä jäi 15 % edellisvuotista pienemmäksi. Tuonnin arvo kohosi kuitenkin lähes viidenneksen. Öljytuotteiden tuonti Norjasta väheni määrältään 13 %, mutta tuonnin arvo kasvoi 15 % ja kohosi 170 milj. euroon. Kaasun tuonnin arvo kohosi 45 milj. euroon eli viisinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Sähkön tuonnin arvo oli vajaat 13 milj. euroa. Energiatuotteiden osuus koko tuonnista Norjasta oli runsas kolmannes. Tullihallitus Tilastoyksikkö

6 4 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi 11 % ja oli arvoltaan 171 milj. euroa. Orgaanisten aineiden tuonti kaksinkertaistui ja kohosi 42 milj. euroon. Epäorgaanisten aineiden tuonti puolestaan supistui neljänneksen ja jäi 45 milj. euroon. Muovien tuonnin arvo oli 41 milj. euroa eli 41 % edellisvuotista suurempi. Raudan ja teräksen tuonnin arvo supistui 8 % ja oli 88 milj. euroa. Alumiinin tuonnin arvo kohosi 40 milj. euroon (+ 9 %). Kaikkiaan metalleja ja metallituotteita tuotiin Norjasta 147 milj. euron arvosta eli hieman vuoden takaista vähemmän. Malmien ja malmirikasteiden tuonti supistui 43 % ja jäi 17 milj. euroon. Koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä Norjasta tuotiin tammi-lokakuussa 86 milj. euron arvosta eli 2 % edellisvuotista enemmän. Kotitalouskoneiden ja laitteiden osuus tästä tuonnista oli 14 milj. euroa (+ 10 %) ja puhelinlaitteiden 12 milj. euroa (+ 124 %). Maatalouskoneiden ja laitteiden (pl. traktorit) tuonti kasvoi neljänneksen ja kohosi runsaaseen 5 milj. euroon. Moottoreita sekä nostamis- ja lastaamiskoneita tuotiin kumpiakin vajaan 5 milj. euron arvosta. Kalan ja kalavalmisteiden tuonti supistui 4 % ja oli arvoltaan 50 milj. euroa. Tuoreen tai jäähdytetyn lohen tuonti jäi määrältään viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Arvoltaan lohen tuonti väheni 3 % ja oli 35 milj. euroa. Kala-, äyriäis- yms. valmisteiden tuonti kohosi 8 milj. euroon eli 12 % vuoden takaista suuremmaksi. Suomeen tuotiin kalaa ja kalavalmisteita kaikkiaan 124 milj. euron arvosta eli 4 % edellisvuotista enemmän. Norjan osuus tuonnista oli 40 %, Ruotsin 19 %, Tanskan 12 % ja Thaimaan 6 %. Kuvio 6. Tuonti Norjasta v tammi-lokakuussa Muut tavarat 13,5 % (+ 32 %) Kala ja kalavalmisteet 5,7 % (- 4 %) Malmit ja malmirikasteet 1,9 % (- 43 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 9,8 % (+ 2 %) Metallit ja metallituoteet 16,7 % (- 2 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 19,5 % (+ 11 %) Kaasu 5,2 % (+ 434 %) Öljy ja öljytuotteet 27,7 % (+ 2 %) Taulukko 3. Tuonti Norjasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 03 Kala ja kalavalmisteet 63 6, , Malmit ja malmirikasteet 33 3, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasu 14 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Metallit ja metallituotteet , ,7-2 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , ,8 2 Muut tavarat , ,5 32 Yhteensä , ,0 9 Tullihallitus Tilastoyksikkö

7 VIENTI NORJAAN V JA TAMMI-LOKAKUUSSA (1-10) 2005(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 29 0,0 20 0, ,0 37 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 440 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 58 0, , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 819 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 391 0, , , , erinäiset elintarvikkeet 771 0, , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 110 0, , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 14 0,0 7 0, ,0 0 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 210 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 294 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 29 0,0 25 0, ,0 39 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 314 0,0 96 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 26 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 22 0,0 0 0, ,0 22 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 4 0, ,0 > , ,3 > valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 803 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,4-14 YHTEENSÄ , , , ,0 13

8 TUONTI NORJASTA V JA TAMMI-LOKAKUUSSA (1-10) 2005(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 78 0,0 21 0, ,0 33 0, liha ja lihatuotteet 7 0,0 14 0, ,0 16 0, maitotaloustuotteet ja munat 160 0,0 35 0, ,0 93 0, kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 88 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 636 0, , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka 277 0, , , , juomat 277 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 9 0,0 x 9 0,0 2 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 263 0, , , ,8 > öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 604 0, , , , puutavara ja korkki 133 0,0 46 0, , , paperimassa 841 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 48 0,0 20 0, ,0 75 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2-9 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,4 0 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta 3 0,0 0 0, , ,4 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat , , , , kasviöljyt ja -rasvat 2 0,0 0 0, ,0 1 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 291 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,6-9 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 19 0,0 25 0, ,0 42 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 568 0, , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 29 0, vaatteet , , , , jalkineet 64 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 834 0, , , , muut valmiit tavarat , , , ,7-6 9 muut tavarat , , , ,6-30 YHTEENSÄ , , , ,0 9

9 Ulkomaankauppa 2006:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

10 Ulkomaankauppa 2006:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Australian välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Australian välinen kauppa v (1-11) (1-11) Tuonti Vienti 2005 (1-11) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

12 1 KAIVOSTOIMINNAN KONEET KASVATTIVAT VIENTIÄ AUSTRALIAAN Tuonnin jalostusaste hyvin alhainen Vienti Australiaan kasvoi viime vuoden tammi-marraskuussa 12 % ja kohosi 402 milj. euroon. Vienti kasvoi lähinnä erilaisten poraus-, louhinta- ja maansiirtokoneiden ansiosta. Tärkeistä tavararyhmistä paperin vienti oli hienoisessa laskussa. Australiasta tuodaan pääasiassa raaka-aineita ja kivihiiltä. Tuonnin arvo heilahtelee vuosittain voimakkaasti mm. hintojen muutosten vuoksi. Viime vuoden tammi-marraskuussa tuonnin arvo jäi 297 milj. euroon eli 14 % edellisvuotista pienemmäksi, kun nikkelirikasteen tuonnin arvo supistui lähes neljänneksen. Kauppa Australian kanssa on ollut perinteisesti ylijäämäistä. Vuosina ylijäämä supistui selvästi, mutta viime vuonna kauppatase kehittyi edellisiä vuosia suotuisammin ja päätyi tammimarraskuussa 105 milj. euron ylijäämään. Australialla on viime vuosina ollut 0,7-0,9 %:n osuus sekä Suomen viennistä että tuonnista. Näillä osuuksillaan Australia oli viime vuonna Suomen 22. tärkein vientimaa ja 25. tärkein tuontimaa. Euroopan, Kaakkois-Aasian ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisista maista se on kokonaiskauppavaihdoltaan tärkein Arabiemiirikuntien jälkeen. Kuvio 2. Kauppa Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisten maiden kanssa 2005(1-11) Milj. e Tuonti Vienti Arabiemiirikunnat Australia Brasilia Saudi-Arabia Chile Etelä-Afrikka Meksiko Egypti Mauritius Kolumbia Kuvio 3. Australian osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-11) Osuus % 1,5 1,2 0,9 0,6 0, (1- Tuonti Vienti 11) Kuvio 4. Suomen ja Australian välinen kauppatase (1-11) Milj. e (1-11) Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 2 Taulukko 1. Suomen ja Australian välinen kauppa v (1-11) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-11) , ,8 105 KAIVOSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVIEN KONEIDEN JA KULJETUSVÄLINEIDEN VIENTI KOLMINKERTAISTUI Metsäteollisuus menettänyt asemansa viennin tärkeimpänä toimialana Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ovat kasvattaneet tasaisesti osuuttaan Suomen viennistä Australiaan. Vuonna 2003 ryhmän osuus koko viennistä oli runsaat 39 %, vuotta myöhemmin yli 48 % ja viime vuoden tammi-marraskuussa lähes 53 %. Erilaisia louhinta-, poraus- ja maansiirtokoneita (55 milj. euroa) vietiin 40 % edellisvuotista enemmän. Kaivosten louhintamassojen yms. raskaiden massakuormien kuljetukseen tarkoitettujen työmaa-ajoneuvojen (ns. dumppereiden) vienti viisinkertaistui vuoden 2004 tammi-marraskuusta ja kohosi 17 milj. euroon. Nosto- ja lastauskoneita vietiin 12 milj. euron, paperiteollisuuskoneita yhdeksän miljoonan euron ja sekä moottoreita että ilmapumppuja, kompressoreja yms. seitsemän miljoonan euron arvosta. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti lähes kaksinkertaistui vuonna Viime vuoden tammimarraskuussa viennin kasvu hidastui selvästi ja jäi kuuteen prosenttiin. Puhelin- ja radiolaitteita vietiin 30 milj. euron arvosta eli 12 % edellisvuotista vähemmän. Sähkölääkintälaitteiden vienti (10 milj. euroa) puolitoistakertaistui ja muuntajien vienti (kuusi miljoonaa euroa) yli kaksinkertaistui. Vaikka koneja laitevienti on kasvanut, vienti Australiaan on kuitenkin yhä painottunut perinteisiin vientitavararyhmiin (metsäteollisuus, metallien perusteollisuus, teollisuuden koneet ja laitteet), eikä puhelinlaitteiden yms. korkean teknologian tuotteiden osuus ole kehittynyt niin myönteisesti kuin Suomen kokonaisviennissä. Korkean teknologian tuotteiden osuus viennistä Australiaan oli viime vuonna alle 16 %, kun niiden osuus koko viennistä oli yli 21 %. Paperin ja pahvin vienti jäi tammi-marraskuussa 123 milj. euroon eli kolme prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Tällä viennillä Australia oli Suomen tärkeimpiä EU:n ulkopuolisia paperin ostajamaita; sen edellä olivat vain USA ja Venäjä. Muun viennin nopean kasvun vuoksi ryhmän osuus Suomen koko viennistä Australiaan on supistunut jyrkästi. Vielä vuonna 2003 se oli lähes 41 %, mutta putosi seuraavana vuonna 35 %:iin ja viime vuonna 30 %:n tuntumaan. Mekaanisen metsäteollisuuden vienti Australiaan on hyvin vähäistä. Sahatavaraa vietiin tammimarraskuussa vajaan viiden miljoonan euron ja vaneria ym. levytuotteita vajaan neljän miljoonan euron arvosta. Kojeiden ja mittareiden vienti on ollut useiden vuosien ajan selvässä kasvussa. Vienti lisääntyi sekä vuonna 2004 että viime vuoden tammi-marraskuussa %. Ryhmän viennin arvo oli viime vuonna lähes 19 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

14 3 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti (vajaat 15 milj. euroa) kääntyi parin vuoden laskun jälkeen tammi-marraskuussa 14 %:n kasvuun. Kasvu johtui lääkevalmisteiden viennin (seitsemän miljoonaa euroa) puolitoistakertaistumisesta. Sen sijaan kemian perusteollisuuden vienti (kolme miljoonaa euroa) oli yhdeksän prosentin laskussa. Raudan ja teräksen viennin arvo on kasvanut vauhdikkaasti. Vuonna 2003 viennin arvo oli kaksi miljoonaa euroa. Vuotta myöhemmin hintojen kaksinkertaistuminen nosti viennin arvon vajaaseen neljään miljoonaan euroon, vaikka vientimäärä supistui. Viime vuoden tammi-marraskuussa vientimäärän kaksinkertaistuminen kohotti viennin arvon yli kuuteen miljoonaan euroon, vaikka vientihinnat olivat hienoisessa laskussa. Sekä värimetallien että metallituotteiden vienti supistui selvästi vuonna 2003, mutta kääntyi viime vuoden aikana vahvaan kasvuun. Kuvio 5. Vienti Australiaan v (1-11) Muut tavarat 4,1 % (- 13 %) Kojeet, mittarit 4,6 % (+ 15 %) Moottoriajoneuvot 8,1 % (+ 226 %) Sähkölaitteet 13,6 % (+ 6 %) Kemiall. aineet 3,7 % (+ 14 %) Puutavara 1,2 % (+ 18 %) Paperi ja pahvi 30,5 % (- 3 %) Rauta ja teräs 1,5 % (+ 88 %) Eri toimialojen koneet 29,6 % (+ 9 %) Moottorit 1,8 % (+ 68 %) Metallituotteet 1,4 % (+ 47 %) Taulukko 2. Vienti Australiaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 5 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 14 3, , Paperi ja pahvi , , Rauta ja teräs 4 0, , Metallituotteet 4 1, , Voimakoneet ja moottorit 5 1, , Eri toimialojen koneet ja laitt , , Sähkökoneet ja -laitteet 60 15, , Moottoriajoneuvot 10 2, , Kojeet, mittarit yms. 20 4, ,6 15 Muut tavarat 21 5, ,1-13 Yhteensä , ,0 12 Tullihallitus Tilastoyksikkö

15 4 ALHAINEN JALOSTUSASTE OMINAISTA TUONNILLE AUSTRALIASTA Tuonti heilahtelee malmirikasteiden tuontimäärien mukaan Nikkelirikasteella on viime vuosina ollut suunnilleen 80 %:n osuus Suomen tuonnista Australiasta. Vuonna 2004 nikkelirikasteen tuonti oli hinnan nousun ansiosta 45 %:n kasvussa ja kohosi 319 milj. euroon. Viime vuoden tammi-marraskuussa tuonti jäi tuontimäärän supistumisen vuoksi vajaaseen 226 milj. euroon eli neljänneksen vuoden takaista vähäisemmäksi. Lähes kolme neljännestä Suomeen tuodusta nikkelirikasteesta oli viime vuonna peräisin Australiasta. Nikkelin lisäksi Australiasta tuodaan vuosittain vähäisiä määriä myös muita malmirikasteita, mm. kuparirikastetta. Rikasteiden ohella Australiasta tuodaan säännöllisesti kivihiiltä. Vuonna 2004 kivihiilen tuonti supistui 17 %, mutta kohosi viime vuoden tammi-marraskuussa lähes 42 milj. euroon eli kolme neljännestä edellisvuotista suuremmaksi. Kasvu johtui suureksi osaksi hinnan noususta; tuontimäärän kasvu jäi seitsemään prosenttiin. Pitkälle jalostettujen investointi- ja kulutustavaroiden osuus tuonnissa Australiasta on pysytellyt kymmeneksen paikkeilla. Alkoholijuomien, lähinnä viinien, tuonti puolitoistakertaistui viime vuonna ja nousi yhdeksään miljoonaan euroon. Nosto- ja lastauskoneiden yms. eri toimialojen erikoiskoneiden tuonnin arvo oli neljä miljoonaa euroa. Lääkkeiden tuonti putosi edellisen vuoden runsaasta seitsemästä miljoonasta vajaaseen neljään miljoonaan euroon. Kojeita ja mittareita, pääasiassa lääkintäkojeita, tuotiin kolmen miljoonan euron arvosta. Kuvio 6. Tuonti Australiasta v (1-11) Kivihiili 14,1 % (+ 76 %) Kemiall. tuotteet 1,5 % (- 43 %) Malmit ja rikasteet 76, 0 % (- 24 %) Koneet yms. 2,3 % (+ 58 %) Kojeet, mittarit 1,1 % (+ 32 %) Muut tavarat 1,9 % (+ 18 %) Juomat 3,1 % (+ 49 %) Taulukko 3. Tuonti Australiasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 11 Juomat 7 1, , Malmit ja rikasteet , , Kivihiili 24 6, , Kemialliset aineet ja tuotteet 8 2, , Koneet, laitteet, kulj.välineet 5 1, , Kojeet, mittarit yms. 3 0, ,1 32 Muut tavarat 5 1, ,9 18 Yhteensä , ,0-14 Tullihallitus Tilastoyksikkö

16 VIENTI AUSTRALIAAN JA TAMMI-MARRASKUUSSA (1-11) 2005(1-11) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 855 0, , , , elävät eläimet 1 0,0 0 0, ,0 1 0,0-01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-02 maitotaloustuotteet ja munat 121 0,0 64 0, ,0 25 0, kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-04 vilja ja viljatuotteet 72 0, , , , hedelmät ja kasvikset 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 516 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 6 0,0 7 0, ,0 71 0, rehuaineet 14 0,0 0 0, ,0 0 0,0-09 erinäiset elintarvikkeet 125 0, , ,0 61 0, juomat ja tupakka 448 0, , , , juomat 448 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-24 puutavara ja korkki , , , , paperimassa 171 0, , ,0 0 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 5 0,0 3 0, ,0 5 0, kivennäisaineet, valmistamattomat 40 0,0 79 0, ,0 90 0, malmit ja metalliromu 0 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 1 0,0-3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 15 0,0 23 0, ,0 32 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 1 0,0 11 0, ,0 30 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 14 0,0 13 0, ,0 3 0, kaasut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 14 0,0-41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0-0 0,0 14 0,0-5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 106 0, , ,0 74 0, lannoitteet, valmistetut 39 0, , ,1 0 0, muovit, valmistamattomat 350 0, , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet 776 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 1 0,0 0 0, ,0 3 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 323 0, , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet ,4 78 0, ,0 7 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 427 0, , , , huonekalut 275 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 69 0,0 36 0, ,0 57 0, vaatteet 391 0, , , , jalkineet 3 0,0 1 0, ,0 3 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 31 0,0 21 0, ,0 43 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 0 0,0 3 0,0-3 0,0 0 0, erittelemäton 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 0 0,0 3 0,0-3 0,0 0 0, kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0 - YHTEENSÄ , , , ,0 +12

17 TUONTI AUSTRALIASTA JA TAMMI-MARRASKUUSSA (1-11) 2005(1-11) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 13 0,0 15 0, ,0 14 0, liha ja lihatuotteet 451 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat 154 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 2 0,0 2 0, ,0 0 0, vilja ja viljatuotteet 39 0,0 33 0, ,0 41 0, hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 3 0,0 85 0,0 > ,0 26 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-08 rehuaineet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-09 erinäiset elintarvikkeet 184 0, , ,0 84 0, juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 709 0, , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 23 0,0 27 0, ,0 33 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-24 puutavara ja korkki 584 0, , , , paperimassa 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 11 0,0-6 0,0 1 0, kivennäisaineet, valmistamattomat 18 0,0 25 0, , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 24 0, ,1 > , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 6 0,0 6 0, ,0 4 0, kaasut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0-41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0-43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet 39 0,0 2 0, ,0 9 0, epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 32 0,0 15 0, ,0 75 0, väri- ja parkitusaineet 78 0, , ,0 40 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 108 0,0 28 0, ,0 75 0, lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-57 muovit, valmistamattomat 3 0,0 0 0, ,0 16 0,0-58 muovit, valmistetut 11 0,0 17 0, ,0 5 0, erinäiset kemialliset tuotteet 209 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 604 0, , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 23 0,0 18 0, ,0 4 0, kumituotteet 70 0,0 21 0, , ,1 > puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 0 0,0 14 0,0 > ,0 19 0, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 44 0,0 40 0, , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 47 0,0 84 0, , , kivennäisainetuotteet 213 0, , , , rauta ja teräs 3 0,0 1 0, ,0 2 0, muut metallit 10 0, ,1 > ,1 2 0, tuotteet epäjalosta metallista 193 0, , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit 105 0, , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 55 0, , ,1 91 0, yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 455 0, , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet 825 0, , , , moottoriajoneuvot 174 0, , , , muut kuljetusvälineet 41 0,0 9 0, , ,0 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 4 0,0 20 0, ,0 3 0, huonekalut 18 0,0 6 0, ,0 1 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 98 0, , , , vaatteet 48 0,0 54 0, ,0 64 0, jalkineet 5 0,0 10 0, ,0 16 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 101 0, , , , muut valmiit tavarat 935 0, , , , muut tavarat 31 0,0 19 0, ,0 1 0, erittelemäton 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0-96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 9 0,0 19 0, ,0 1 0, kulta, ei monetaarinen 22 0,0 0 0, ,0 0 0,0 - YHTEENSÄ , , , ,0-14

18 Ulkomaankauppa 2006:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Australian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu Skillnadsgatan Erottajankatu PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

19 Ulkomaankauppa 2006:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2005 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v Mrd. e Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

21 1 KORKEAN TEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN ULKOMAANKAUPPA PALASI HUIPPUTASOLLE Neljä vuotta kestänyt supistuminen kääntyi selvään kasvuun viime vuonna Korkean teknologian tuotteiden ulkomaankauppa kohosi viime vuonna vuoden 2000 tasolle, joka oli aiemmin näiden tuotteiden paras vuosi sekä viennin että tuonnin arvolla mitattuna. Tuon huippuvuoden jälkeen korkean teknologian tuotteiden ulkomaankauppa oli supistuvalla uralla neljän vuoden ajan. Kaupan käänsivät viime vuonna kasvuun tietoliikennevälineet, jotka ovat keskeisiä tuotteita niin viennissä kuin tuonnissakin. Vaikka korkean teknologian ulkomaankaupassa päästiin arvolla mitattuna huipputasolle, jäi näiden tavaroiden osuus Suomen koko ulkomaankaupasta kuitenkin vielä alemmalle tasolle kuin muutama vuosi sitten. Viennistä korkean teknologian tuotteiden osuus oli 21,3 % ja tuonnista 15,7 %. Korkeimmillaan osuudet ovat olleet vuonna 2000, jolloin osuus viennistä oli 23,3 % ja tuonnista 18,9 %. Korkean teknologian tuotteiden viennin arvo kohosi viime vuonna 11,1 mrd. euroon eli lähes kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Tuonti lisääntyi neljänneksen ja kohosi 7,3 mrd. euroon. Kauppa oli näin Suomelle 3,8 mrd. euroa ylijäämäistä. Kuvio 2. Korkean teknologian tuotteiden osuudet koko tuonnista ja viennistä v Osuus % Tuonti Vienti Matkapuhelinten vienti kohosi ennätyslukemiin Tietoliikennevälineiden viennin arvo kohosi 9 mrd. euroon eli kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Matkapuhelinten osuus tästä viennistä oli runsaat 6,5 mrd. euroa. Viennin arvo oli puolitoistakertainen edellisvuoteen verrattuna ja neljänneksen suurempi kuin aiempana huippuvuotena Suomesta vietiin viime vuonna kaikkiaan 34,6 milj. matkapuhelinta, mikä oli 8 % edellisvuotista ja samalla aiempaa huippuvuotta enemmän. Tärkeimpiä vientimaita olivat Venäjä (8,8 milj. kpl), Arabiemiirikunnat (4,0 milj. kpl) ja Iso-Britannia (2,6 milj. kpl). Tieteellisten instrumenttien vienti kasvoi 12 % ja kohosi arvoltaan jo lähes miljardiin euroon. Tieto- ja toimistokoneiden viennin arvo kohosi 446 milj. euroon eli 37 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Venäjä vahvisti asemiaan korkean teknologian tuotteiden tärkeimpänä vientimaana, kun etenkin matkapuhelinten vienti sinne lisääntyi edelleen. Venäjän osuus korkean teknologian tuotteiden viennistä kohosi 17 %:iin. Selvässä kasvussa oli vienti Arabiemiirikuntiin, Isoon-Britanniaan, Saksaan, Italiaan, Yhdysvaltoihin ja Saudi-Arabiaan. Vienti Kiinaan ja Ruotsiin puolestaan supistui. Korkean teknologian tuotteiden määritelmänä on tässä katsauksessa käytetty OECD:n vuonna 1995 julkaisemaa määritelmää (kts. liite 1). Tavaroiden luokittelu perustuu SITC-luokitukseen (Standard International Trade Classification, Rev. 3). Korkean teknologian tuotteiksi luetaan tavarat, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 % toimialan liikevaihdosta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

22 2 Kiina vahvisti asemiaan tärkeimpänä tuontimaana Korkean teknologian tuotteiden tuonti Kiinasta lisääntyi 46 % eli selvästi voimakkaammin kuin näiden tuotteiden koko tuonti. Kiina oli noussut jo edellisvuonna tärkeimmäksi tuontimaaksi, ja näin se vahvisti edelleen asemiaan. Kiinasta tuotiin etenkin tietoja toimistokoneita sekä tietoliikennevälineitä. Korkean teknologian tuotteiden tuonti lisääntyi voimakkaasti myös Saksasta, Virosta, Unkarista, Etelä-Koreasta ja Taiwanilta. Tuonti Yhdysvalloista ja Japanista oli puolestaan laskussa. Tietoliikennevälineiden tuonti lisääntyi 40 % ja kohosi arvoltaan yli 3,8 mrd. euroon. Matkapuhelinten osuus tästä tuonnista oli 1,3 mrd. euroa, ja Suomeen tuotiin kaikkiaan yli 19 miljoonaa matkapuhelinta. Tieto- ja toimistokoneiden tuonnin arvo oli 1,4 mrd. euroa eli 12 % edellisvuotista suurempi. Tieteellisten instrumenttien tuonti kasvoi miltei samaa vauhtia ja kohosi arvoltaan 581 milj. euroon. Sähkökoneiden tuonnin arvo oli 619 milj. euroa (+ 23 %) ja lääkkeiden 289 milj. euroa (+ 24 %). Taulukko 1. Korkean teknologian tuonti ja vienti tuoteryhmittäin v Tuoteryhmien osuudet Suomen koko tuonnista ja viennistä sekä muutos edellisestä vuodesta Tuoteryhmä TUONTI Milj. e Osuus % Muutos % VIENTI Milj. e Osuus % Muutos % Avaruus ja ilmailu 207 0, ,2 244 Tieto- ja toimistokoneet , ,9 37 Tietoliikennevälineet , ,3 31 Lääkkeet 289 0, ,3 46 Tieteelliset instrumentit 581 1, ,9 12 Sähkökoneet 619 1, ,2 10 Kemialliset aineet 158 0, ,1 1 Ei-sähköiset koneet 153 0, ,3 3 Aseet 74 0, ,2 117 YHTEENSÄ , ,3 30 KOKO TUONTI / VIENTI Taulukko 2. Korkean teknologian tuonti ja vienti maittain v tärkeintä maata TUONTI Milj. e Osuus % Muutos % VIENTI Milj. e Osuus % Muutos % Kiina ,7 46 Venäjä ,2 57 Saksa ,2 34 Arabiemiirikunnat 968 8,7 11 Yhdysvallat 654 8,9-10 Iso-Britannia 833 7,5 20 Viro 533 7,3 274 Saksa 635 5,7 50 Unkari 459 6,3 84 Italia 521 4,7 69 Japani 405 5,5-4 Yhdysvallat 505 4,5 24 Etelä-Korea 371 5,1 54 Saudi-Arabia 495 4,4 518 Ruotsi 303 4,1 14 Kiina 448 4,0-20 Iso-Britannia 252 3,4 2 Ruotsi 332 3,0-7 Taiwan 249 3,4 56 Ranska 276 2,5 48 Muut maat ,1 19 Muut maat ,8 27 Kaikki maat yhteensä Kaikki maat yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

23 3 Taulukko 3. Korkean teknologian tuonti ja vienti v TUONTI Milj. e Muutos % Osuus koko tuonnista % VIENTI Milj. e Muutos % Osuus koko viennistä % Tase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Kuvio 3. Korkean teknologian tuonti ja vienti kuukausittain v Milj. e Vienti Tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

24 4 TULLIHALLITUS LIITE 1 Tilastoyksikkö Korkean teknologian tuotteiden ryhmät ja SITC-luokat (SITC Rev. 3) OECD:n määritelmä Avaruus ja ilmailu ( ) Tieto- ja toimistokoneet ( ) Tietoliikennevälineet ( ) Lääkkeet Tieteelliset instrumentit ( ) Sähkökoneet Kemialliset aineet Ei-sähköiset koneet Aseet 891 Tullihallitus Tilastoyksikkö

25 Ulkomaankauppa 2006:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

26 Ulkomaankauppa 2006:M07 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v Mrd. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

28 1 VIENNIN KASVU RUOTSIIN HIDASTUI VIIME VUONNA Tuonti puolestaan vahvistui edelleen Suomen vienti Ruotsiin kasvoi voimakkaasti vuodesta 2003 aina viime vuoden puoliväliin asti. Kasvua pitivät yllä etenkin metallit. Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla raudan ja teräksen vienti kuitenkin väheni selvästi. Lisäksi sähkön vienti jäi hyvin vähäiseksi koko vuoden aikana. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti puolestaan kääntyi voimakkaaseen kasvuun. Kaikkiaan viennin kasvu Ruotsiin jäi viime vuonna neljään prosenttiin. Tuonti puolestaan oli edellisvuoden tapaan kymmeneksen kasvussa. Etenkin teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti lisääntyi. Sähkön tuonti Ruotsista kohosi viime vuonna moninkertaiseksi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Raudan ja teräksen tuonti puolestaan väheni. Ruotsin osuus Suomen koko viennistä oli selvästi suurin vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Loppuvuonna vienti Ruotsiin kuitenkin heikkeni. Samanaikaisesti vienti Venäjälle ja Saksaan kasvoi voimakkaasti, ja Venäjä nousi vuositasolla tärkeimmäksi vientimaaksi ja Saksa hyvin lähelle Ruotsia. Tuontimaista Ruotsi oli kolmanneksi tärkein Saksan ja Venäjän jälkeen. Kauppa Ruotsin kanssa oli edelleen Suomelle selvästi ylijäämäistä. Viennin arvo oli 5,6 mrd. euroa ja tuonnin 4,9 mrd. euroa, jolloin ylijäämää kertyi runsaat 700 milj. euroa. Kuvio 2. Vienti Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle kuukausittain Milj. e Venäjä Saksa Ruotsi Kuvio 3. Tuonti Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä kuukausittain Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Tullihallitus Tilastoyksikkö

29 2 Kuvio 4. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase Milj. e Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 714 KONE- JA LAITEVIENTI RUOTSIIN KÄÄNTYI VAHVAAN KASVUUN Sähkön vienti lähes tyrehtyi viime vuonna Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti Ruotsiin kääntyi viime vuonna voimakkaaseen kasvuun kolmen tasaisen vuoden jälkeen. Niiden viennin arvo kohosi 747 milj. euroon eli puolitoistakertaiseksi edellisvuosiin verrattuna. Vientiä vauhdittivat etenkin paperiteollisuuskoneet, joiden viennin arvo nelinkertaistui ja kohosi 142 milj. euroon. Nosto- ja lastauskoneiden viennin arvo nousi 90 milj. euroon eli neljänneksen edellisvuotista suuremmaksi. Voimakoneita ja moottoreita Ruotsiin vietiin myös liki 90 milj. euron arvosta, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Traktoreiden viennin arvo, 42 milj. euroa, jäi hieman edellisvuotista pienemmäksi, kun muiden maatalouskoneiden ja laitteiden vienti puolestaan lisääntyi neljänneksen ja kohosi 68 milj. euroon. Puhelinlaitteiden vienti jäi viidenneksen pienemmäksi kuin vuotta aiemmin ja oli arvoltaan 178 milj. euroa. Atk-laitteiden vienti puolestaan kohosi 73 milj. euroon eli runsaan viidenneksen edellisvuotista suuremmaksi. Sähkömuuntajien ja muuttajien, sähkön kytkentälaitteiden sekä kaapelien vienti pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla vajaassa 170 milj. eurossa. Kaikkiaan sähkökoneita ja laitteita vietiin Ruotsiin 518 milj. euron arvosta eli 7 % edellisvuotista vähemmän. Kuljetusvälineiden vienti lisääntyi 28 % ja kohosi arvoltaan 410 milj. euroon. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien viennin arvo oli 115 milj. euroa eli 11 % edellisvuotista suurempi. Kuormaautojen viennin arvo oli 60 milj. euroa (+ 25 %), perävaunujen yms. 58 milj. euroa (+ 10 %) ja linja-autojen 56 milj. euroa (+ 37 %). Alusviennin arvo kohosi viime vuonna 52 milj. euroon, kun edellisvuonna niitä ei viety lainkaan. Huvi- ja urheilukäyttöön tarkoitettujen alusten ja veneiden vienti jäi hieman edellisvuotista pienemmäksi ja oli arvoltaan 38 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

30 3 Kaikkiaan koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä vietiin Ruotsiin viime vuonna 1,7 mrd. euron arvosta eli lähes neljännes edellisvuotista enemmän. Niiden osuus koko viennistä Ruotsiin kohosi miltei 30 prosenttiin. Sähkön vienti Suomesta jäi hyvin vähäiseksi heti viime vuoden alusta lukien. Sähköä on viety lähinnä vain Ruotsiin, ja viennin arvo supistui edellisvuoden 204 milj. eurosta viime vuonna 26 milj. euroon. Sähkön viennin lähes tyrehtyminen hidasti selvästi Suomen koko viennin kasvua Ruotsiin. Ruotsi säilytti asemansa öljytuotteiden tärkeimpänä vientimaana. Näiden tuotteiden vienti sinne kasvoi 15 % eli hieman hitaammin kuin koko öljytuotevienti, joka oli viidenneksen kasvussa. Suomesta vietiin Ruotsiin öljytuotteita viime vuonna 728 milj. euron arvosta, josta bensiinin osuus oli 299 milj. euroa (+ 4 %) sekä dieselin ja kevyiden polttoöljyjen 384 milj. euroa (+ 37 %). Määrältään näiden tuotteiden vienti jäi edellisvuotista vähäisemmäksi eli viennin kasvu johtui hintojen kohoamisesta. Lähes kolmannes Suomen öljytuotteiden viennistä suuntautui Ruotsiin. Saksan osuus viennistä oli 18 %, Yhdysvaltain 12 % ja Kanadan 7 %. Öljytuotteiden osuus Suomen koko viennistä Ruotsiin oli lähes 13 %. Metallit olivat viime vuonnakin tärkein tavararyhmä viennissä Ruotsiin. Metallien osuus koko viennistä pysyi lähes neljänneksessä, kun niiden viennin arvo kasvoi samaa vauhtia koko viennin kanssa. Metalleja vietiin Ruotsiin kaikkiaan lähes 1,4 mrd. euron arvosta eli 4 % edellisvuotista enemmän. Raudan ja teräksen vienti kääntyi laskuun vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, ja viennin arvo supistui vuositasolla 3 % jääden 838 milj. euroon. Määrältään raudan ja teräksen vienti supistui arvoa enemmän. Kuparin viennin arvo kohosi 220 milj. euroon eli runsaan kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Nikkelin viennin arvo jäi 97 milj. euroon, mikä oli 13 % edellisvuotista vähemmän. Metallituotteiden viennin arvo kasvoi neljänneksen ja kohosi 171 milj. euroon. Ruotsin osuus metallien koko viennistä oli 22 %, Alankomaiden 15 % ja Saksan 10 %. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kohosi 409 milj. euroon eli prosentin edellisvuotista suuremmaksi. Muovien vienti lisääntyi kymmeneksen ja kohosi arvoltaan 180 milj. euroon. Kemian perusteollisuuden tuotteiden kuten esimerkiksi hiilivetyjen viennin arvo pysytteli edellisvuoden tasolla 96 milj. eurossa. Väriaineiden vienti puolestaan supistui 12 % ja jäi 45 milj. euroon. Paperin ja pahvin viennin arvo oli 205 milj. euroa eli 14 % edellisvuotista pienempi. Paperimassan vienti supistui 7 % ja jäi arvoltaan 106 milj. euroon. Puutuotteiden vienti puolestaan kasvoi 6 % ja kohosi 81 milj. euroon. Myös puutavaran vienti lisääntyi ja viennin arvo oli lähes 54 milj. euroa (+ 17 %). Elintarvikkeiden vienti väheni kymmeneksen ja oli arvoltaan 139 milj. euroa. Lihan ja lihatuotteiden viennin arvo oli 26 milj. euroa (- 18 %), maitotaloustuotteiden 33 milj. euroa (- 5 %) ja suklaan 24 milj. euroa (- 8 %). Tekstiilien viennin arvo jäi 38 milj. euroon eli kymmeneksen edellisvuotista pienemmäksi. Vaatteita Ruotsiin vietiin 32 milj. euron (- 2 %) ja jalkineita 22 milj. euron arvosta (- 4 %). Vaatevienti Ruotsiin on ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien, jolloin niiden viennin arvo oli kaksinkertainen viimevuotiseen verrattuna. Jalkineiden vienti on puolestaan pysytellyt miltei samalla tasolla jo kymmenen vuoden ajan. Huonekalujen vienti oli viime vuonna kasvussa ja niiden viennin arvo kohosi 61 milj. euroon (+ 8 %). Painotuotteiden viennin arvo, 102 milj. euroa, oli lähes 40 % edellisvuotista suurempi. Kojeiden, mittareiden yms. vienti lisääntyi 8 % ja oli arvoltaan 81 milj. euroa. Kumirenkaiden vienti pysytteli edellisvuoden tasolla 50 milj. eurossa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

31 4 Kuvio 6. Vienti Ruotsiin tavararyhmittäin v Muut tavarat 25,5 % (- 14 %) Öljytuotteet 12,9 % (+ 15 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 7,3 % (+ 1 %) Kuljetusvälineet 7,3 % (+ 28 %) Sähkökoneet ja laitteet 9,2 % (- 7 %) Teollisuuden koneet ja laitteet sekä voimakoneet ja moottorit 13,2 % (+ 54 %) Metallit ja metallituotteet 24,6 % (+ 4 %) Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 153 2, , Paperimassa 113 2, , Öljytuotteet , , Sähkö 204 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet 404 7, , Paperi ja pahvi 239 4, , ,84,85 Tekstiilit, vaatteet, jalkineet 98 1, , Metallit ja metallituotteet , , Teollisuuden koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit 486 9, , Sähkökoneet ja -laitteet , ,2-7 78,79 Kuljetusvälineet 319 5, ,3 28 Muut tavarat , ,4 0 Yhteensä , ,0 4 SÄHKÖ JA KONEET VAUHDITTIVAT TUONTIA RUOTSISTA Raudan ja teräksen tuonti puolestaan supistui Sähkön tuonti Ruotsista lisääntyi voimakkaasti viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Tuonnin arvo kohosi vuositasolla 204 milj. euroon eli yli seitsenkertaiseksi verrattuna edellisvuoden tuontiin. Ruotsista tuodun sähkön arvo kohosi jo lähelle Venäjän-tuontia (229 milj. euroa). Norjasta sähköä tuotiin 13 milj. euron arvosta. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti Ruotsista lisääntyi 12 % ja kohosi arvoltaan 1,5 mrd. euroon. Tavararyhmän osuus koko tuonnista Ruotsista oli lähes 31 %. Voimakoneiden ja moottoreiden tuonti kohosi 91 milj. euroon eli 29 % edellisvuotista suuremmaksi. Paperikoneiden tuonti lähes kaksinkertaistui ja nousi 43 milj. euroon. Maansiirto- ja kaivinkoneita tuotiin 88 milj. euron arvosta (+ 8 %) ja nosto- ja lastauskoneita 77 milj. euron arvosta (+ 17 %). Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja laitteiden tuonti kohosi hieman edellisvuotista suuremmaksi ja oli arvoltaan 73 milj. euroa. Maatalouskoneiden (pl. traktorit) tuonti kohosi 43 milj. eurosta 55 milj. euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

32 5 Puhelinlaitteiden tuonti puolitoistakertaistui ja kohosi arvoltaan 118 milj. euroon. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden sekä niiden osien tuonti pysytteli edellisvuotisella tasolla 59 milj. eurossa. Kotitalouskoneiden ja laitteiden tuonti puolestaan supistui kymmeneksen ja jäi arvoltaan 77 milj. euroon. Sähkömuuntajien ja muuttajien, sähkön kytkentälaitteiden sekä kaapelien tuonnin arvo kohosi 110 milj. euroon eli 8 % edellisvuotista suuremmaksi. Kuljetusvälineiden tuonnin arvo nousi 408 milj. euroon eli 6 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Kuorma-autojen tuonti lisääntyi 16 % ja kohosi 164 milj. euroon. Ruotsi oli runsaan kolmanneksen osuudellaan näiden autojen tärkein tuontimaa. Henkilöautojen tuonnissa Ruotsi oli kymmenenneksi tärkein. Sieltä tuotiin runsaat henkilöautoa, ja niiden tuonnin arvo oli 105 milj. euroa (+ 15 %). Kaikkiaan Suomeen tuotiin viime vuonna yli autoa. Eniten niitä tuotiin Saksasta, Isosta-Britanniasta, Japanista ja Ranskasta. Henkilöautojen tuonti lisääntyi erityisen voimakkaasti Etelä-Koreasta, Tsekin tasavallasta ja Slovakiasta. Moottoriajoneuvojen alustoja ja osia Ruotsista tuotiin 83 milj. euron arvosta (- 14 %). Raudan ja teräksen tuonnin arvo supistui 18 % ja jäi 328 milj. euroon. Määrältään raudan ja teräksen tuonti väheni vieläkin voimakkaammin. Kuparin tuonnin arvo pysytteli edellisvuoden tasolla 53 milj. eurossa. Alumiinin tuonnin arvo kasvoi 12 % ja kohosi miltei 54 milj. euroon. Rautamalmin ja rikasteiden tuonnin arvo kohosi 154 milj. euroon eli yli puolitoistakertaiseksi edellisvuotisesta. Määrältään tuonti lisääntyi kymmeneksen. Ruotsi oli kaikkien edellä mainittujen metallien ja malmien tärkein tuontimaa. Kaikkiaan metalleja, malmeja ja rikasteita tuotiin 864 milj. euron arvosta, mikä oli lähes 18 % koko tuonnista Ruotsista. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonnin arvo kohosi 583 milj. euroon eli 4 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Muovien tuonti lisääntyi 3 % ja oli arvoltaan 172 milj. euroa. Ruotsi oli Saksan jälkeen toiseksi tärkein muovien tuontimaista. Lääkkeitä Ruotsista tuotiin 141 milj. euron arvosta eli 5 % edellisvuotista enemmän. Lääketuonnissa Ruotsi oli kolmanneksi tärkein Saksan ja Tanskan jälkeen. Elintarvikkeiden tuonti Ruotsista lisääntyi 8 % ja oli arvoltaan 278 milj. euroa. Viljatuotteiden osuus tuonnista oli 42 milj. euroa, maitotaloustuotteiden 28 milj. euroa ja lihatuotteiden 26 milj. euroa. Saksa ja Ruotsi olivat tärkeimmät elintarvikkeiden tuontimaista. Paperin ja pahvin tuonnin arvo oli viime vuonna 230 milj. euroa eli 12 % edellisvuotista suurempi. Öljytuotteiden tuonnin arvo kohosi 104 milj. eurosta 180 milj. euroon. Tekstiilituotteiden tuonti Ruotsista on pysytellyt miltei samalla tasolla runsaassa 50 milj. eurossa jo vuodesta 1997 lähtien. Vaatteiden tuonti sieltä oli kasvussa vuoteen 2002 asti, mutta sen jälkeen tuonnin arvo on pysytellyt 73 milj. euron tuntumassa vuosittain. Jalkineiden tuonti on puolestaan edelleen selvässä kasvussa. Viime vuonna niitä tuotiin lähes 16 milj. euron arvosta eli kolminkertaisesti vuoteen 2000 verrattuna. Huonekalujen tuonti kääntyi viime vuonna kasvuun kahden heikomman vuoden jälkeen. Niiden tuonnin arvo oli 93 milj. euroa eli 7 % edellisvuotista suurempi. Tullihallitus Tilastoyksikkö

33 6 Kuvio 7. Tuonti Ruotsista tavararyhmittäin v Muut tavarat 40,0 % (+ 17 %) Malmit ja rikasteet sekä metalliromu 5,1 % (+ 36 %) Metallit ja metallituotteet 12,5 % (- 8 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 11,8 % (+ 4 %) Kuljetusvälineet 8,3 % (+ 6 %) Sähkökoneet ja -laitteet 8,7 % (+ 8 %) Teollisuuden koneet ja -laitteet, voimakoneet ja moottorit 13,6 % (+ 19 %) Taulukko 3. Tuonti Ruotsista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 257 5, , Malmit ja rikasteet sekä metalliromu 184 4, , Öljytuotteet 104 2, , Sähkövirta 27 0, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 205 4, , ,84,85 Tekstiilit, vaatteet, jalkineet 137 3, , Metallit ja metallituotteet , , Teollisuuden koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit , , Sähkökoneet ja laitteet 397 8, ,7 8 78,79 Kuljetusvälineet 386 8, , Huonekalut 87 2, ,9 7 Muut tavarat , ,1-3 Yhteensä , ,0 11 Tullihallitus Tilastoyksikkö

34 VIENTI RUOTSIIN SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 1 0,0 13 0,0 > , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 443 0, , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 8 0,0 4 0, , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , ,0-8 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut ,0 84 0, , sähkövirta , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , eläinöljyt ja -rasvat 35 0,0 1 0, ,0 > kasviöljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,3 4 9 muut tavarat , , ,8-27 YHTEENSÄ , , ,0 4

35 TUONTI RUOTSISTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 150 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , ,6-1 1 juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , ,0 7 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 323 0, , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 450 0, , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , ,2 8 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut , , , sähkövirta , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , eläinöljyt ja -rasvat 471 0, , , kasviöljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , ,5-4 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , ,5 7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat , , ,2-13 YHTEENSÄ , , ,0 11

36 Ulkomaankauppa 2006:M07 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu Skillnadsgatan Erottajankatu PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

37 Ulkomaankauppa 2006:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kaakkois-Aasian maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kaakkois-Aasian välinen kauppa v Milj. euroa Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

39 1 KAAKKOIS-AASIAN OSUUS SUOMEN TUONNISTA KOHONNUT 14 %:IIN Viennissä Etelä-Korea ja Indonesia Kaakkois-Aasian kasvukohteita Suomen tuonti Kaakkois-Aasian maista on ollut kolme viime vuotta selvässä kasvussa. Viime vuonna tuonti nousi hieman yli 6,5 miljardiin euroon eli neljänneksen edellisvuotista suuremmaksi. Vienti Kaakkois-Aasiaan on heilahdellut voimakkaasti. Vuonna 2004 vienti oli viidenneksen kasvussa, mutta kääntyi viime vuonna 13 %:n laskuun. Viennin arvo oli viime vuonna vajaat 4,2 miljardia euroa. Kauppataseeseen Kaakkois-Aasian kanssa kertyi viime vuonna alijäämää ennätykselliset lähes 2,4 miljardia euroa. Parina edellisenä vuonna alijäämä pysytteli puolen miljardin euron tuntumassa. Vielä vuonna 2001 kauppa Kaakkois-Aasian kanssa oli puoli miljardia euroa ylijäämäistä. Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet kattavat yli kolme neljännestä tuonnistamme Kaakkois- Aasiasta. Valtaosa ryhmän tuonnista koostuu puhelinlaitteista, elektroniikan komponenteista yms. sähkölaitteista. Viime vuonna sähkölaitetuonti oli 30 %:n kasvussa lähinnä Kiinan, Etelä-Korean ja Taiwanin ansiosta. Viennissä koneiden ja laitteiden osuus on liikkunut 50 %:n tuntumassa. Viime vuonna sähkölaitteiden vienti oli selvässä laskussa. Myös teollisuuden koneiden ja metsäteollisuustuotteiden vienti oli laskussa, kun taas raudan ja teräksen vienti jatkoi kasvuaan. Kiina on ollut useiden vuosien ajan selvästi tärkein kaakkoisaasialainen kauppakumppanimme noin 40 %:n osuudella Suomen kokonaiskauppavaihdosta Kaakkois-Aasian kanssa. Japani on yhtä selvästi toiseksi suurin ja Etelä-Korea kolmanneksi suurin sekä tuonnissa että viennissä. Kaakkois-Aasian osuus Suomen kokonaistuonnista oli 1990-luvun lopulla vahvassa kasvussa ja nousi vuoteen 2000 mennessä hieman yli 13 %:iin. Seuraavana vuonna osuus putosi jyrkästi, mutta alkoi sitten jälleen kasvaa nopeasti ja kohosi viime vuonna 14 %:iin. Alueen osuus Suomen koko viennistä on viime vuosina vaihdellut vajaasta yhdeksästä prosentista lähes kymmeneen prosenttiin. Viime vuonna osuus jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, 7,9 %:iin. Milj. e Kuvio 2. Vienti maaryhmittäin EU Muu Eurooppa Kaakkois-Aasia Amerikka Muut maat Tullihallitus Tilastoyksikkö

40 2 Kuvio 3. Tuonti maaryhmittäin Milj. e EU Muu Eurooppa Kaakkois-Aasia Amerikka Muut maat Kuvio 4. Kaakkois-Aasian osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Kaakkois-Aasian välinen kauppatase Milj. e Taulukko 1. Suomen ja Kaakkois-Aasian välinen kauppa v Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , SÄHKÖLAITEVIENTI KAAKKOIS-AASIAAN SUPISTUI JYRKÄSTI VIIME VUONNA Raudan ja teräksen sekä moottoreiden vienti kasvussa Koneiden ja laitteiden vienti Kaakkois-Aasiaan oli vielä vuonna 2004 viidenneksen kasvussa, mutta kääntyi viime vuonna samansuuruiseen laskuun. Vuonna 2004 ryhmän vienti kasvoi lähinnä paperiteollisuuskoneiden ja elektroniikan komponenttien ansiosta. Puhelinlaitteiden vienti oli tuolloin 15 %:n laskussa. Viime vuonna puhelinlaitteita vietiin 556 milj. euron arvosta eli 16 % Tullihallitus Tilastoyksikkö

41 3 edellisvuotista vähemmän. Viennin supistuminen johtui mm. erilaisten puhelinkytkentälaitteiden ja osien viennin vähenemisestä; matkapuhelinviennin arvo puolestaan kohosi 142 milj. eurosta 200 milj. euroon. Paperiteollisuuskoneiden vienti jäi 227 milj. euroon eli puoleen vuoden 2004 viennistä. Elektroniikan komponenttien vienti putosi 296 milj. eurosta 99 milj. euroon. Moottoreiden vienti Kaakkois-Aasiaan lisääntyi viime vuonna kymmeneksen. Sähkögeneraattoreita ja moottoreita (153 milj. euroa) vietiin hieman edellisvuotista vähemmän, kun taas veneiden ja laivojen moottoreiden vienti (68 milj. euroa) oli yli neljänneksen kasvussa. Muita kasvualoja koneja laiteryhmässä olivat mm. nosto- ja lastauskoneet (97 milj. euroa, lisäystä 12 %) ja sähkömuuntajat, laturit yms. (87 milj. euroa; vienti puolitoistakertaistui vuodesta 2004). Kiina on ollut vuosikaudet selvästi tärkein koneja laiteviennin kohdemaa Kaakkois-Aasiassa. Viime vuonna Kiinan osuus alueelle suuntautuneesta puhelinlaiteviennistä oli kaksi kolmannesta eli 362 milj. euroa. Muita suuria ostajia olivat Taiwan (53 milj. euroa) ja Thaimaa (46 milj. euroa). Paperiteollisuuskoneiden viennistä Kiinan osuus oli 131 milj. euroa ja elektroniikan komponenttien viennistä 79 milj. euroa. Paperiteollisuuskoneita vietiin myös mm. Indonesiaan (45 milj. euroa) ja Etelä-Koreaan (30 milj. euroa). Suurimmat moottoreiden ostajat olivat Kiina (90 milj. euroa), Indonesia (54 milj. euroa) ja Japani (46 milj. euroa). Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen viennistä Kaakkois-Aasiaan on pysytellyt viime vuosina viidenneksen tuntumassa. Paperia ja pahvia vietiin viime vuonna 443 milj. euron arvosta, mikä oli 16 % edellisvuotista vähemmän. Vienti kaikkiin suuriin ostajamaihin oli laskussa. Sahatavaran vienti (257 milj. euroa) oli kuuden prosentin laskussa, ja paperimassan vienti (48 milj. euroa) supistui yli viidenneksen. Sen sijaan puutuotteita vietiin hieman edellisvuotista enemmän. Ryhmän vienti kohosi 86 milj. euroon. Japani oli selvästi suurin metsäteollisuustuotteiden ostaja. Paperin ja pahvin viennistä Japanin osuus oli viime vuonna 135 milj. euroa, Kiinan osuus 87 milj. euroa ja Taiwanin osuus 42 milj. euroa. Japani oli Suomen neljänneksi suurin EU:n ulkopuolinen paperin ostaja. Kaakkois-Aasiaan suuntautuneesta sahatavaraviennistä Japanin osuus oli 88 % eli 225 milj. euroa. Liimapuuta ym. rakennuspuusepän tuotteita vietiin Japaniin 56 milj. euron arvosta ja vaneria ym. levytuotteita Etelä-Koreaan 18 milj. euron arvosta. Kiina oli alueen tärkein paperimassan ostaja 37 milj. euron osuudellaan. Metallien viennin kasvu laantui viime vuonna. Vielä vuonna 2004 raudan ja teräksen viennin arvo kasvoi 40 % ja värimetallien viennin arvo yli kaksinkertaistui. Viime vuonna raudan ja teräksen viennin kasvu jäi 12 %:iin ja värimetallien vienti kääntyi 15 %:n laskuun. Rautaa ja terästä vietiin 372 milj. euron arvosta. Tästä oli Kiinan osuus 121 milj. euroa ja Etelä-Korean osuus 119 milj. euroa. Värimetallien viennin arvo oli viime vuonna 192 milj. euroa; tästä oli Japanin osuus 119 milj. euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti Kaakkois-Aasiaan jäi viime vuonna 229 milj. euroon eli kolme prosenttia vuoden 2004 vientiä pienemmäksi. Kemian perusteollisuuden tuotteiden osuus ryhmän viennistä oli 106 milj. euroa, siitä Japanin osuus 30 milj. euroa. Lannoitteita vietiin 33 milj. euron arvosta (suurin osa Kiinaan) ja muoveja 31 milj. euron arvosta. Turkisnahkojen vienti, 166 milj. euroa, pysytteli edellisvuotisella tasolla. Hongkongin osuus viennistä oli 145 milj. euroa. Tasan puolet Suomen koko turkisnahkaviennistä suuntautui Hongkongiin. Kojeita ja mittareita vietiin 150 milj. euron arvosta eli viidennes edellisvuotista enemmän. Tästä oli Kiinan osuus 48 milj. euroa ja Japanin osuus 36 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

42 4 Kuvio 6. Vienti Kaakkois-Aasiaan tavararyhmittäin v Muut tavarat 6,9 % (- 3 %) Kojeet, mittarit 3,6 % (+19 %) Turkisnahat 4,0 % (- 0 %) Puutavara 6,2 % (-6 %) Paperimassa 1,2 % (- 22 %) Puutuotteet 2,1 % (+4 %) Sähkökoneet ja - laitteet 22,8 % (-22 %) Eri toimialojen koneet 16,8 % (-27 %) Voimakoneet ja moottorit 6,9 % (+10 %) Paperi ja pahvi 10,6 % (-16 %) Kemiall. tuotteet 5,5 % (-3 %) Rauta ja teräs 8,9 % (+12 %) Muut metallit 4,6 % (- 15 %) Taulukko 2. Vienti Kaakkois-Aasiaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 212 Turkisnahat 166 3, , Puutavara 272 5, , Paperimassa 62 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 237 5, , Puutuotteet 83 1, , Paperi ja pahvi , , Rauta ja teräs 332 7, , Muut metallit 227 4, , Voimakoneet ja moottorit 259 5, , Eri toimialojen koneet ja laitt , , Sähkökoneet ja -laitteet , , Kojeet, mittarit yms , ,6 19 Muut tavarat 296 6, ,9-3 Yhteensä , ,0-13 YLI 40 % SUOMEN SÄHKÖLAITETUONNISTA PERÄISIN KAAKKOIS-AASIASTA Ryhmän tuonti puolitoistakertaistunut kahdessa vuodessa Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ovat viime vuosina kattaneet lähes kolme neljännestä Suomen koko tuonnista Kaakkois-Aasiasta. Suurin osa koneja laitetuonnista koostuu sähkölaitteista. Sähkölaitetuonnin arvo on kohonnut vuoden 2003 hieman yli 2,5 mrd. eurosta toissa vuonna kolmeen miljardiin euroon ja viime vuonna 3,9 mrd. euroon. Tämä kattoi lähes 42 % Suomen koko sähkölaitetuonnista. Tullihallitus Tilastoyksikkö

43 5 Voimakkaimmin kasvoi viime vuonna erilaisten puhelinlaitteiden tuonnin arvo (runsaat 1,2 mrd. euroa; lisäystä 55 %). Sekä elektroniikan komponenttien (738 milj. euroa) että atk-laitteiden ja niiden osien (703 milj. euroa) tuonti oli runsaan viidenneksen kasvussa. Erilaisten näyttölaitteiden ym. sähkömerkinantolaitteiden tuonnin arvo oli 437 milj. euroa. Sähkökytkentälaitteita tuotiin 161 milj. euron ja akkuja ja paristoja 81 milj. euron arvosta. Kiina on selvästi tärkein sähkölaitteiden tuontimaista. Sen osuus viimevuotisesta puhelinlaitetuonnista oli 635 milj. euroa. Japanista puhelinlaitteita tuotiin 329 milj. euron, Etelä-Koreasta 97 milj. euron ja Thaimaasta 54 milj. euron arvosta. Kiina oli Suomen tärkein puhelinlaitteiden tuontimaa 20 %:n osuudella Suomen koko tuonnista. Japani oli neljänneksi tärkein kymmenen prosentin osuudella. Kaikkiaan Kaakkois-Aasialla oli 38 %:n osuus Suomen puhelinlaitetuonnista. Elektroniikan komponenttien tuonnista Suomeen 57 % on peräisin Kaakkois-Aasiasta. Komponentteja tuotiin lähinnä Etelä-Koreasta (198 milj. euroa), Taiwanista (127 milj. euroa) ja Malesiasta (124 milj. euroa). Atk-laitteiden tuonnista 350 milj. euron osuus oli peräisin Kiinasta. Taiwanin osuus oli 94 milj. euroa ja Japanin osuus 88 milj. euroa. Sähköisiä näyttö- yms. merkinantolaitteita tuotiin lähinnä Kiinasta. Muusta koneja laitetuonnista tärkeimpiä olivat erilaiset moottorit (53 milj. euroa, josta japanilaisten vesialusmoottoreiden osuus 24 milj. euroa) sekä maansiirto- ja kaivuukoneet (51 milj. euroa, lähes puoliksi Japanista ja Etelä-Koreasta). Moottoriajoneuvoja ja niiden osia tuotiin Kaakkois- Aasiasta 575 milj. euron arvosta eli 11 % enemmän kuin vuonna Henkilöautoja tuotiin 450 milj. euron arvosta. Siitä Japanin osuus oli 346 milj. euroa ja Etelä-Korean 93 milj. euroa. Japani oli Suomen kolmanneksi tärkein henkilöautojen tuontimaa 13 %:n osuudella koko tuonnista. Moottoripyöriä ja mopoja tuotiin Kaakkois-Aasiasta 43 milj. euron ja ajoneuvojen osia 31 milj. euron arvosta. Tevanake-tuotteiden tuonnin vuotuinen kasvuvauhti on pysytellyt viidenneksen tuntumassa. Viime vuonna tevanake-tuonti Kaakkois-Aasiasta kohosi 534 milj. euroon, mikä kattoi yli kahdeksan prosenttia koko tuonnistamme alueelta. Vaatteiden tuonnin arvo oli 400 milj. euroa, josta 317 milj. euron osuus oli peräisin Kiinasta ja 22 milj. euron osuus Hongkongista. Jalkineita tuotiin 88 milj. euron arvosta (Kiinan osuus 57 milj. euroa ja Vietnamin osuus 16 milj. euroa) ja tekstiilituotteita 42 milj. euron arvosta, tärkeimpänä maana Kiina. Erilaisten tallennusvälineiden, kuten magneettikorttien, CD-levyjen yms. tuonti lähes kaksinkertaistui ja kohosi 155 milj. euroon. Siitä oli eteläkorealaista alkuperää olevien tuotteiden osuus 92 milj. euroa. Metallituotteita, esim. nauloja, ruuveja, taloustavaroita ja käsityövälineitä, tuotiin 137 milj. euron arvosta, siitä yli puolet Kiinasta. Ryhmän tuonti lisääntyi yli neljänneksen. Kemiallisia aineita ja tuotteita tuotiin 121 milj. euron arvosta, josta kemian perusteollisuuden osuus oli 45 milj. euroa ja muovien osuus 32 milj. euroa. Tärkeimmät tuontimaat olivat Japani (54 milj. euroa) ja Kiina (34 milj. euroa). Leluja, pelejä ja urheiluvälineitä tuotiin lähinnä Kiinasta 95 milj. euron arvosta, kojeita ja mittareita mm. Japanista 87 milj. euron arvosta ja kuparirikastetta Indonesiasta 81 milj. euron arvosta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

44 6 Kuvio 7. Tuonti Kaakkois-Aasiasta tavararyhmittäin v Moottoriajoneuvot 8,8 % (+11 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 26,8 % (+23 %) Jalkineet 1,3 % (+13 Vaatteet 6,1 % (+22 %) %) Kojeet, mittarit 1,3 % (-1 %) Lelut, pelit yms. 1,5 % (+7 %) Tietotallennevälineet 2,4 % (+85 %) Muut tavarat 8,5 % (+2 %) Malmit 1,3 % (+137 %) Metallituott. 2,1 % (+28 %) Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet 20,8 % (+48 %) Toimistokoneet ja atk-laitteet 12,0 % (+20 %) Kemiall. tuotteet 1,9 % (+29 %) Moottorit, eri toimialojen koneet 5,2 % (+29 %) Taulukko 3. Tuonti Kaakkois-Aasiasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 28 Malmit ja metalliromu 35 0, , Kemialliset aineet ja tuotteet 94 1, , Metallituotteet 107 2, , Moottorit, eri toimialojen koneet 262 5, , Toimistokoneet ja atk-laitteet , , Puhelin-, radio- yms. laitteet , , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot 517 9, , Vaatteet 329 6, , Jalkineet 78 1, , Kojeet, mittarit yms. 87 1, , Lelut, pelit, urheiluvälineet 89 1, , Tietotallennevälineet 84 1, ,4 85 Muut tavarat , ,5 2 Yhteensä , ,0 25 KIINAN OSUUS TUONNISTA KAAKKOIS-AASIASTA KOHONNUT 43 %:IIN Viennissä Etelä-Korea ja Indonesia viime vuonna vahvimmat kasvualueet Vienti useimpiin suuriin kaakkoisaasialaisiin kauppakumppaneihin oli viime vuonna jyrkässä laskussa. Vienti Kiinaan supistui viidenneksen ja jäi vajaaseen 1,6 mrd. euroon. Kiinan osuus Suomen koko viennistä Kaakkois-Aasiaan putosi 41 %:sta 37 %:iin. Vienti sekä Japaniin (877 milj. euroa) että Hongkongiin (327 milj. euroa) supistui runsaan kymmeneksen ja vienti Taiwaniin (209 milj. euroa) yli neljänneksen. Tullihallitus Tilastoyksikkö

45 7 Vienti Etelä-Koreaan kasvoi kolmanneksen ja kohosi 409 milj. euroon. Suurista vientimaista olivat kasvussa lisäksi Indonesia (194 milj. euroa eli 53 % edellisvuotista enemmän) ja Malesia (152 milj. euroa, kasvua 11 %). Tuonti Kiinasta on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Vuonna 2003 tuonnin arvo oli vajaat 1,6 mrd. euroa, vuotta myöhemmin lähes kaksi miljardia euroa ja viime vuonna jo yli 2,8 mrd. euroa. Kiinan osuus koko tuonnista Kaakkois-Aasiasta on samaan aikaan kohonnut 34 %:sta 43 %:iin. Tuonti Japanista on sen sijaan polkenut paikallaan pari viime vuotta ja osuus alueen koko tuonnista pudonnut 33 %:sta vajaaseen 24 %:iin. Viime vuonna Japanin tuonnin arvo oli hieman yli 1,5 mrd. euroa. Tuonti Etelä-Koreasta on kasvanut vielä Kiinaakin nopeammin. Kahdessa vuodessa tuonti sieltä on yli kaksinkertaistunut ja noussut 688 milj. euroon. Etelä-Korean osuus koko Kaakkois-Aasiasta tulleesta tuonnista on samaan aikaan kivunnut seitsemästä prosentista yli kymmeneen prosenttiin. Myös tuonti Taiwanista (422 milj. euroa), Malesiasta (303 milj. euroa) ja Thaimaasta (201 milj. euroa) on vahvassa kasvussa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

46 VIENTI KAAKKOIS-AASIAN MAIHIN e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% CN Kiina , , ,3-21 JP Japani , , ,1-11 KR Etelä-Korea , , ,8 +34 HK Hongkong , , ,8-12 TW Taiwan , , ,0-28 ID Indonesia , , ,7 +53 SG Singapore , , ,0-28 TH Thaimaa , , ,6-3 MY Malesia , , ,6 +11 PH Filippiinit , , ,7-41 VN Vietnam , , ,9-39 KH Kambodza 190 0, ,2 > ,4 +67 KP Pohjois-Korea ,0 57 0, ,1 >999 MO Macao , , , MM Myanmar 192 0, , ,0-19 LA Laos 72 0, ,3 > ,0-98 BN Brunei , , ,0-46 TL Timor-Leste 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x YHTEENSÄ , , ,0-13 TUONTI KAAKKOIS-AASIAN MAISTA e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% CN Kiina , , ,1 +42 JP Japani , , ,5 +2 KR Etelä-Korea , , ,5 +59 TW Taiwan , , ,4 +35 MY Malesia , , ,6 +12 TH Thaimaa , , ,1 +20 ID Indonesia , , ,5 +39 SG Singapore , , ,0-33 PH Filippiinit , , ,7 +70 HK Hongkong , , ,5-17 VN Vietnam , , ,8 +5 MO Macao , , ,1-45 KH Kambodza , , ,1 +9 LA Laos 912 0, , ,0-7 MM Myanmar 462 0, , ,0-16 KP Pohjois-Korea 347 0,0 15 0, ,0 >999 BN Brunei 6 0,0 0 0, ,0 >999 TL Timor-Leste 0 0,0 24 0,0 x 0 0,0-100 YHTEENSÄ , , ,0 +25

47 SUOMEN VIENTI KAAKKOIS-AASIAAN SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 155 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet 30 0, ,0 > , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 54 0,0 72 0, , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka 452 0, , , juomat 452 0, , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 839 0,0 59 0, , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 720 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 53 0, , , kaasut 1 0,0 0 0, ,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 101 0, , , eläinoljyt ja -rasvat 38 0,0 25 0, , kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0, ,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 63 0, , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 748 0, , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet 167 0, , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 602 0, , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat , , , erittelemäton 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) , , , kulta, ei monetaarinen 3 0,0 2 0, ,0-100 YHTEENSÄ , , ,0-13

48 SUOMEN TUONTI KAAKKOIS-AASIASTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 5 0,0 5 0, , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat 6 0,0 4 0, ,0 > kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 664 0, , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 853 0, , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka 238 0, , , juomat 238 0, , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 4 0,0 47 0, , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 718 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 517 0, , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 12 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 1 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 3 0,0 2 0, , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut 29 0,0 83 0, , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 72 0,0 77 0, , erittelemäton 61 0,0 44 0, , metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 4 0,0 26 0, , kulta, ei monetaarinen 7 0,0 6 0, ,0-100 YHTEENSÄ , , ,0 +25

49 Ulkomaankauppa 2006:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kaakkois-Aasian maiden välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu Skillnadsgatan Erottajankatu PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

50 Ulkomaankauppa 2006:M09 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen kauppa Romanian ja Bulgarian kanssa Kuvio 1. Suomen ja EU:n hakijamaiden Romanian ja Bulgarian välinen kauppa v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

52 1 MATKAPUHELIMET VAUHDITTIVAT SUOMEN VIENTIÄ EU:N HAKIJAMAIHIN ROMANIAAN JA BULGARIAAN Suomen vienti kahteen EU:n jäsenyyttä hakeneeseen maahan, Romaniaan ja Bulgariaan, kääntyi viime vuonna voimakkaaseen kasvuun matkapuhelinten viennin ansiosta. Niiden vienti kaksinkertaistui ja nousi arvoltaan 36 milj. euroon. Vuosina Suomen vienti hakijamaihin pysytteli milj. euron tuntumassa. Vienti Romaniaan oli hienoisessa kasvussa, kun vienti Bulgariaan supistui. Viime vuonna viennin arvo kohosi 121 milj. euroon, kun matkapuhelinten vienti etenkin Romaniaan voimistui. Tuonti hakijamaista on ollut kasvavalla uralla. Viime vuonna tuonnin arvo oli 65 milj. euroa eli nelinkertainen vuoteen 1996 verrattuna. Kaupan tase oli viime vuonna jälleen Suomelle selvästi ylijäämäinen, kun edellisvuosina kauppa oli lähes tasapainottumassa. Romanian ja Bulgarian yhteenlaskettu osuus Suomen koko viennistä on pysytellyt 0,2 %:n tuntumassa viime vuosikymmenen aikana. Tuonnista niiden osuus on ollut hieman yli 0,1 %. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus viennistä hakijamaihin oli 61 %, paperin ja pahvin 13 % sekä metallien ja metallituotteiden 11 %. Tuonnista puolestaan vaatteiden, tekstiilien ja jalkineiden osuus oli lähes 40 % sekä koneiden ja laitteiden vajaa kolmannes. Kuvio 2. Suomen ja Romanian välinen kauppa v Milj. e Vienti Tuonti Kuvio 3. Suomen ja Bulgarian välinen kauppa v Milj. e Vienti Tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

53 2 Taulukko 1. Suomen ja EU:n hakijamaiden Romanian ja Bulgarian välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,2 2 MATKAPUHELINTEN VIENTI LISÄÄNTYI VOIMAKKAASTI Paperin ja pahvin vienti puolestaan väheni Matkapuhelinten viennin arvo Romaniaan kohosi viime vuonna 34 milj. euroon eli nelinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Määrältään niiden vienti kaksinkertaistui ja kohosi lähes kappaleeseen. Bulgariaan vietiin puolestaan lähes matkapuhelinta, joiden arvo oli yhteensä runsaat 2 milj. euroa. Vienti kaksinkertaistui sekä arvoltaan että määrältään. Matkapuhelinten osuus koko yhteenlasketusta viennistä Romaniaan ja Bulgariaan kohosi lähes kolmannekseen. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti hakijamaihin kasvoi lähes 50 % ja oli arvoltaan 18 milj. euroa. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo kaksinkertaistui ja kohosi 10 milj. euroon. Sähkömuuntajien ja muuttajien, sähkön kytkentälaitteiden, kaapelien yms. viennin arvo oli lähes 5 milj. euroa eli kymmeneksen edellisvuotista suurempi. Kaikkiaan koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä vietiin hakijamaihin 74 milj. euron arvosta, mikä oli 61 % koko viennistä näihin maihin. Paperin ja pahvin viennin arvo jäi vajaaseen 16 milj. euroon eli 16 % edellisvuotista pienemmäksi. Romanian osuus tästä viennistä oli runsaat 7 milj. euroa ja Bulgarian 8 milj. euroa. Raudan ja teräksen viennin arvo yli kolminkertaistui ja kohosi 10 milj. euroon. Metallituotteita hakijamaihin vietiin 3 milj. euron arvosta eli viidennes edellisvuotista enemmän. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo kohosi 9 milj. euroon eli puolitoistakertaiseksi vuotta aikaisemmasta. Muovien osuus tästä viennistä oli 4 milj. euroa (+ 67 %) ja väriaineiden vajaat 3 milj. euroa (+ 85 %). Kojeiden, mittareiden yms. vienti supistui neljänneksen ja jäi vajaaseen 2 milj. euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

54 3 Kuvio 4. Vienti Romaniaan ja Bulgariaan tavararyhmittäin v Muut tavarat 5,8 % (+ 12 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 7,4 % (+ 45 %) Kojeet, mittarit yms. 1,6 % (- 23 %) Paperi ja pahvi 12,9 % (- 16 %) Metallit ja metallituotteet 11,0 % (+ 131 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 61,2 % (+ 128 %) Taulukko 2. Vienti Romaniaan ja Bulgariaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 6 8, , Paperi ja pahvi 19 26, , Metallit ja metallituotteet 6 8, , Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 33 45, , Kojeet, mittarit yms. 2 3, ,6-23 Muut tavarat 6 8, ,8 12 Yhteensä , ,0 68 VAATTEIDEN TUONTI LISÄÄNTYI Vaatteiden tuonti lisääntyi viime vuonna etenkin Romaniasta. Vaatteita tuotiin sieltä lähes 15 milj. euron arvosta eli 14 % edellisvuotista enemmän. Niiden tuonti Bulgariasta pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla vajaassa 7 milj. eurossa. Romanian ja Bulgarian yhteenlaskettu osuus Suomen koko vaatetuonnista oli 2 %. Jalkineita näistä kahdesta hakijamaasta on tuotu viime vuosina runsaan 3 milj. euron arvosta vuosittain. Tekstiilien tuonti kohosi hieman yli miljoonaan euroon. Kaikkiaan vaatteita, jalkineita ja tekstiilituotteita tuotiin lähes 26 milj. euron arvosta, mikä oli lähes 40 % koko tuonnista näistä maista. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus tuonnista oli lähes kolmannes. Niiden tuonnin arvo oli 21 milj. euroa eli 2 % edellisvuotista suurempi. Romaniasta tuotiin sähköliesiä lähes 10 milj. euron arvosta eli yli kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Tv-laitteita tuotiin vielä edellisvuonna lähinnä Romaniasta 9 milj. euron arvosta, mutta viime vuonna niiden tuonti lähes tyrehtyi. Mikrofoneja, kaiuttimia yms. tuotiin runsaan 2 milj. euron arvosta. Huonekaluja Romaniasta ja Bulgariasta tuotiin runsaan 3 milj. euron arvosta eli viidennes edellisvuotista enemmän. Ilman sähköä toimivia uuneja, kamiinoja, liesiä yms. tuotiin Romaniasta vajaan 3 milj. euron arvosta. Kumirenkaiden tuonnin arvo Romaniasta oli lähes 2 milj. euroa. Bulgariasta tuotiin auringonkukan siemeniä 2 milj. euron arvosta. Viinien tuonnin arvo Bulgariasta ja Romaniasta pysytteli edellisvuoden tasolla miljoonassa eurossa. Näiden maiden osuus Suomeen tuodusta viinistä oli vajaa prosentti. Tullihallitus Tilastoyksikkö

55 4 Kuvio 5. Tuonti Romaniasta ja Bulgariasta tavararyhmittäin v Huonekalut 5,3 % (+ 19 %) Muut tavarat 8,9 % (- 29 %) Juomat 1,5 % (+ 1 %) Öljysiemenet 3,0 % (+ 24 %) Kumituotteet 4,6 % (+ 15 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 32,4 % (+ 2 %) Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet 39,6 % (+ 8 %) Metallituotteet 4,7 % (+ 54 %) Taulukko 3. Tuonti Romaniasta ja Bulgariasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 11 Juomat 1 1, , Öljysiemenet 2 2, , Kumituotteet 3 4, , , 84, 85 Tekstiilit, vaatteet, jalkineet 24 38, , Metallituotteet 2 3, , Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 21 33, , Huonekalut 3 4, ,3 19 Muut tavarat 8 13, ,9-29 Yhteensä , ,0 3 Tullihallitus Tilastoyksikkö

56 5 Taulukko 4. Suomen ja Romanian välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) 8 8 0, ,10 1 Taulukko 5. Suomen ja Bulgarian välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,06 1 Tullihallitus Tilastoyksikkö

57 SUOMEN VIENTI EU:N HAKIJAMAIHIN ROMANIAAN JA BULGARIAAN SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 460 0, , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 22 0,0 > , maitotaloustuotteet ja munat 3 0,0 5 0, , kala- ja kalavalmisteet 18 0,0 22 0, , vilja ja viljatuotteet 17 0,0 19 0, , hedelmät ja kasvikset 22 0,0 39 0, , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 8 0,0 10 0, , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 15 0,0 14 0, , rehuaineet 3 0,0 2 0, , erinäiset elintarvikkeet 375 0, , ,3-7 1 juomat ja tupakka 613 0, , , juomat 613 0, , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 467 0, , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0, ,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki 96 0, , , paperimassa 74 0,1 89 0, , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 31 0,0 3 0, ,4 > kivennäisaineet, valmistamattomat 211 0, , , malmit ja metalliromu 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 55 0,1 0 0, ,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 118 0, , , kivihiili, koksi, briketit yms. 10 0,0 10 0, , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 108 0, , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 1 0,0 4 0, , eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 1 0,0 4 0, , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 147 0,2 54 0, , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 207 0, , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 592 0, , , lannoitteet, valmistetut 148 0, , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut 333 0, , , erinäiset kemialliset tuotteet 291 0, , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 33 0,0 19 0, , kumituotteet 957 1, , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 392 0, , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 272 0, , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit 335 0, , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 323 0, , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot 216 0, , , muut kuljetusvälineet ,6 0 0, ,8 x 8 erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 335 0, , , huonekalut 53 0, , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 24 0,0 2 0, , vaatteet 42 0,1 60 0, , jalkineet 6 0,0 1 0, , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 12 0,0 2 0, ,1 > muut valmiit tavarat 416 0, , ,7-6 9 muut tavarat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x YHTEENSÄ , , ,0 68

58 SUOMEN TUONTI EU:N HAKIJAMAISTA ROMANIASTA JA BULGARIASTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 398 0, , , elävät eläimet 1 0,0 0 0, ,0 x 01 liha ja lihatuotteet 5 0,0 0 0, ,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 9 0,0 2 0, , vilja ja viljatuotteet 1 0,0 26 0,0 > , hedelmät ja kasvikset 333 0,6 77 0, , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 0 0,0 57 0,1 x 28 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 48 0,1 86 0, , rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 22 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 1 0,0 1 0, , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 33 0,1 28 0, , puutavara ja korkki 19 0, ,6 > , paperimassa 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 0 0,0 x 21 0,0 x 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 14 0,0 23 0, , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 7 0,0 x 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 0 0,0 0 0,0 x 7 0,0 x 34 kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 41 eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet 251 0, , , orgaaniset kemialliset aineet 8 0,0 16 0, , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 0 0,0 0 0,0 x 13 0,0 x 53 väri- ja parkitusaineet 0 0,0 0 0, ,0 x 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 53 0,1 30 0, , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 2 0,0 10 0, ,2 > lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 57 muovit, valmistamattomat 186 0, , , muovit, valmistetut 1 0,0 2 0, , erinäiset kemialliset tuotteet 1 0,0 0 0, ,0 >999 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 26 0,0 33 0, , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 593 1, , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 16 0,0 27 0, , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 754 1, , , kivennäisainetuotteet 926 1, , , rauta ja teräs 261 0, , , muut metallit 920 1,7 18 0, , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit 311 0,6 97 0, ,9 > eri toimialojen erikoiskoneet 488 0, , , metalliteollisuuskoneet 888 1, , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 15 0,0 22 0, , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot 337 0, , , muut kuljetusvälineet 69 0, , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 148 0, , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 99 0, , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms. 67 0,1 95 0, , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 212 0, , , muut valmiit tavarat 728 1, , , muut tavarat 1 0,0 1 0, ,0-88 YHTEENSÄ , , ,0 3

59 Ulkomaankauppa 2006:M09 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen kauppa Romanian ja Bulgarian kanssa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

60 Ulkomaankauppa 2006:M10 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-2) Milj. e (1-2) Tuonti Vienti 2006 (1-2) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

62 1 KAUPPA VENÄJÄN KANSSA KASVAA EDELLEEN VOIMAKKAASTI Suomen ja Venäjän välinen kauppa jatkoi viime vuonna edellisvuosien tapaan voimakasta kasvuaan. Myös kuluvan vuoden tammi-helmikuussa kauppa kohosi selvästi viimevuotista korkeammalle tasolle. Vientiä ovat vauhdittaneet etenkin puhelinlaitteet ja autot, mutta viime vuonna myös teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti kääntyi selvään kasvuun. Matkapuhelinten viennissä Venäjä kohosi tärkeimmäksi vientimaaksi, kun joka neljäs Suomesta toimitettu matkapuhelin suuntautui sinne. Tuontia ovat hallinneet energiatuotteet, joista viime vuonna korostuivat raakaöljy ja öljytuotteet pitkälti niiden hintojen nousun seurauksena. Venäjän osuus Suomeen tuodusta raakaöljystä kohosi yli 80 %:iin. Viennin arvo Venäjälle oli viime vuonna 5,7 mrd. euroa eli lähes kolmanneksen edellisvuotista suurempi. Tuonti kasvoi miltei neljänneksen ja kohosi arvoltaan 6,5 mrd. euroon. Kauppa oli näin Suomelle noin 800 milj. euroa alijäämäistä. Venäjä nousi viime vuonna jo tärkeimmäksi vientimaaksi ja toiseksi tärkeimmäksi tuontimaaksi. Viennistä sen osuus oli 11 % ja tuonnista lähes 14 %. Kuvio 2. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain (1-2) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 3. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain (1-2) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Tullihallitus Tilastoyksikkö

63 2 Kuvio 4. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-2) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase (1-2) Milj. e (1-2) (1-2) Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,0-379 KONEIDEN, LAITTEIDEN JA KULJETUSVÄLINEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE VOIMAKKAASSA KASVUSSA Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin arvo Venäjälle kohosi viime vuonna 3,5 mrd. euroon eli lähes puolitoistakertaiseksi edellisvuoteen verrattuna ja kaksinkertaiseksi vuoteen 2003 verrattuna. Voimakkaimmin on kasvanut puhelin- ja atk-laitteiden sekä moottoriajoneuvojen vienti, mutta viime vuonna myös teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti kääntyi selvään kasvuun. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus koko viennistä Venäjälle oli jo lähes 62 %. Puhelinlaitteiden viennin arvo puolitoistakertaistui edellisvuodesta ja kohosi 1,5 mrd. euroon viime vuonna. Matkapuhelinten osuus tästä oli lähes 1,2 mrd. euroa eli 68 % edellisvuotista suurempi. Venäjä nousi matkapuhelinten tärkeimmäksi vientimaaksi sekä arvolla että määrällä mitaten. Suomesta vietiin viime vuonna lähes 35 miljoonaa matkapuhelinta, josta Venäjän osuus oli 8,8 milj. kpl, Arabiemiirikuntien 4 milj. kpl, Ison-Britannian 2,6 milj. kpl ja Saudi-Arabian 1,7 milj. kpl. Kotitalouskoneiden vienti lisääntyi 5 % ja oli arvoltaan 196 milj. euroa. Televisiovastaanottimien viennin arvo kaksinkertaistui 189 milj. euroon. Lähes kaksinkertaiseksi eli 194 milj. euroon nousi atk-laitteiden ja niiden osien vienti. Sähkön kytkentälaitteiden vienti kohosi 102 milj. euroon (+85%) ja elektroniikan komponenttien 61 milj. euroon (+ 38 %). Henkilöautojen viennin arvo oli 372 milj. euroa eli 46 % edellisvuotista suurempi. Suomesta vietiin Venäjälle kaikkiaan lähes henkilöautoa. Kuorma- ja pakettiautojen viennin arvo oli 55 milj. euroa eli viidenneksen edellisvuotista suurempi. Valtaosa Suomen kautta Venäjälle vietävistä autoista kuljetetaan kuitenkin transitona, jolloin ne eivät tule mukaan viralliseen ulkomaankauppati- Tullihallitus Tilastoyksikkö

64 3 lastoon. Viime vuonna näitä transitona kuljetettuja henkilö- ja pakettiautoja oli lähes kappaletta eli 43 % edellisvuotista enemmän. 1 Alusviennin arvo kohosi edellisvuoden 7 milj. eurosta viime vuonna lähes 76 milj. euroon, kun Venäjälle toimitettiin 64 milj. euron arvoinen monitoimialus. Maansiirto-, kaivuu- yms. koneiden vienti lisääntyi kolmanneksen ja oli arvoltaan 78 milj. euroa. Lähes samaa vauhtia kasvoi nosto- ja lastauskoneiden vienti, joka kohosi arvoltaan 65 milj. euroon. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja laitteiden viennin arvo oli 54 milj. euroa (+ 61 %). Paperiteollisuuskoneita vietiin 64 milj. euron arvosta (+ 66 %). Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo oli 62 milj. euroa (+ 49 %). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi viidenneksen ja kohosi 697 milj. euroon. Lääkkeiden viennin arvo oli 222 milj. euroa eli puolitoistakertainen edellisvuoteen verrattuna. Venäjä oli 41 %:n osuudellaan selvästi suurin lääkkeiden vientimaista. Väriaineiden viennin arvo kohosi 153 milj. euroon eli 6 % edellisvuotista suuremmaksi. Muovien vienti oli viidenneksen kasvussa, ja niiden viennin arvo kohosi samoin 153 milj. euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko viennistä Venäjälle supistui hieman ja oli viime vuonna 12 %. Paperin ja pahvin viennin arvo kohosi 333 milj. euroon eli kymmeneksen edellisvuotista suuremmaksi. Raudan ja teräksen viennin arvo oli 131 milj. euroa (+ 14 %) ja metallituotteiden 113 milj. euroa (+ 7 %). Elintarvikkeiden vienti lisääntyi myös 7 % ja oli arvoltaan 175 milj. euroa. Maitotaloustuotteiden osuus elintarvikeviennistä oli 93 milj. euroa. Venäjä oli viidenneksen osuudellaan suurin elintarvikkeiden vientimaista ennen Ruotsia ja Viroa. Öljytuotteiden, lähinnä voiteluaineiden, viennin arvo oli 116 milj. euroa eli kolmanneksen edellisvuotista suurempi. Painotuotteiden vienti supistui 16 % ja jäi 83 milj. euroon. Painotuotteet 1,4 % (- 16 %) Kuvio 6. Vienti Venäjälle v Muut tavarat 9,3 %(+ 2 %) Kuljetusvälineet 9,4 % (+ 57 %) Elintarvikkeet 3,1 % (+ 7 %) Öljytuotteet 2,0 % (+ 32 %) Kemiall. aineet ja tuotteet 12,1 % (+ 20 %) Paperi ja pahvi 5,8 % (+ 11 %) Metallit ja metallituotteet 4,6 % (+ 10 %) Sähkökoneet ja -laitteet 40,5 % (+ 49 %) Teoll. koneet, moottorit yms. 11,7 % (+ 45 %) 1 Lisätietoja transitosta saa mm. Tullihallituksen neljännesvuosittain julkaisemasta katsauksesta Itään suuntautuva maantietransito. Katsaus löytyy Tullin Internet-sivuilta ( ja Ulkomaankauppatilastot -> Tilastokatsaukset). Tullihallitus Tilastoyksikkö

65 4 Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 163 3, , Öljytuotteet 88 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 301 6, , Metallit ja metallituotteet 239 5, , Teollisuuden koneet, moottorit yms , , Sähkökoneet ja -laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet 345 7, , Painotuotteet 99 2, ,4-16 Muut tavarat , ,3 2 Yhteensä , ,0 32 ÖLJYLLÄ JA ÖLJYTUOTTEILLA YHÄ KESKEISEMPI OSA TUONNISSA VENÄJÄLTÄ Raakaöljyn tuonnin arvo Venäjältä kohosi viime vuonna lähes 2,6 mrd. euroon eli 28 % edellisvuotista suuremmaksi. Määrältään raakaöljyn tuonti kuitenkin väheni kymmeneksen. Kun raakaöljyn tuonti Suomeen väheni muista maista vieläkin selvemmin, kohosi Venäjän osuus tästä tuonnista jo yli 80 %:iin. Öljytuotteiden tuonnin arvo Venäjältä kaksinkertaistui kohoten 884 milj. euroon, kun etenkin dieselin ja kevyiden polttoöljyjen tuonti lisääntyi. Raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus koko tuonnista Venäjältä oli viime vuonna jo 53 %. Kaasun tuonnin arvo kohosi 574 milj. euroon eli 15 % edellisvuotista suuremmaksi. Sähkön tuonnin arvo pysytteli lähes edellisvuotisella tasolla 229 milj. eurossa. Määrältään sähkön tuonti supistui 16 %. Kivihiilen tuonti jäi puoleen edellisvuotisesta ja oli arvoltaan 144 milj. euroa. Energiatuotteiden osuus koko tuonnista Venäjältä nousi viime vuonna yli kahteen kolmasosaan. Niiden tuonnin arvo kasvoi 29 % ja kohosi 4,4 mrd. euroon. Metallien, rikasteiden ja metalliromun tuonnin voimakas kasvu pysähtyi viime vuonna. Nikkelin tuonnin arvo oli 266 milj. euroa eli vain 2 % edellisvuotista suurempi. Raudan ja teräksen tuonti supistui 28 % ja jäi 96 milj. euroon. Malmirikasteita ja metalliromua Venäjältä tuotiin 338 milj. euron arvosta eli 6 % edellisvuotista vähemmän. Tuonnin supistumiseen vaikutti erityisesti rauta- ja teräsromu, jonka tuonti väheni 15 % ja oli arvoltaan 276 milj. euroa. Puutavaran tuonti Venäjältä lisääntyi edelleen. Sen tuonnin arvo kohosi viime vuonna 609 milj. euroon eli 16 % edellisvuotista suuremmaksi. Raakapuun osuus tuonnista oli 521 milj. euroa ja sahatavaran 52 milj. euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonnin arvo oli 492 milj. euroa eli 29 % edellisvuotista suurempi. Tullihallitus Tilastoyksikkö

66 5 Kuvio 7. Tuonti Venäjältä v Kemialliset aineet ja tuotteet 7,5 % (+ 29 %) Sähkö 3,5 % (- 1 %) Kaasu 8,8 % (+ 15 %) Muut tavarat 3,9 % (+ 38 %) Puutavara 9,3 % (+ 16 %) Malmit ja metalliromu 5,2 % (- 6 %) Metallit 6,4 % (- 2 %) Kivihiili 2,2 % (- 46 %) Öljy ja öljytuotteet 53,3 % (+ 42 %) Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 523 9, , Malmit ja metalliromu 358 6, , Kivihiili 267 5, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasu 497 9, , Sähkö 232 4, ,5-1 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 380 7, , ,68 Metallit 428 8, ,4-2 Muut tavarat 187 3, ,9 38 Yhteensä , ,0 23 Tullihallitus Tilastoyksikkö

67 VIENTI VENÄJÄLLE SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 177 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , ,0-5 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 2 0,0 8 0, , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 193 0, , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu 132 0, , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 56 0,0 59 0, , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut 3 0,0 1 0, , sähkövirta 149 0, , ,0 4 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , eläinöljyt ja -rasvat , , , kasviöljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , ,0 7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,5-8 9 muut tavarat 7 0,0 9 0, ,0 14 YHTEENSÄ , , ,0 32

68 TUONTI VENÄJÄLTÄ SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 47 0,0 40 0, , liha ja lihatuotteet 5 0,0 0 0, ,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 6 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 560 0, , , vilja ja viljatuotteet 917 0, , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 0 0,0 0 0,0 x 1 0,0 x 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 2 0,0 1 0, , rehuaineet 22 0, , , erinäiset elintarvikkeet 73 0, , , juomat ja tupakka 380 0, , , juomat 221 0, , , tupakka ja tupakkavalmisteet 160 0,0 81 0, , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 19 0,0 0 0, ,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 32 0,0 47 0, , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 403 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut , , , sähkövirta , , ,5-1 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 0 0, ,0 x 62 0, eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0, ,0 x 62 0, valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet 27 0, , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 0 0,0 0 0,0 x 32 0,0 > haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 269 0,0 42 0, , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut 111 0,0 81 0, , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 113 0,0 19 0, , kumituotteet 444 0, , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 564 0, , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet 320 0, , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 206 0,0 31 0, , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet 615 0, , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 113 0, , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet 486 0, , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 503 0, , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 64 0,0 3 0, ,0-100 YHTEENSÄ , , ,0 23

69 Ulkomaankauppa 2006:M10 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

70 Ulkomaankauppa 2006:M14 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v (1-2) (1-2) Tuonti Vienti 2006 (1-2) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

72 1 TUONTI VIROSTA PUOLITOISTAKERTAISTUI Vienti polkee paikallaan Suomen tuonti Virosta kohosi viime vuonna selvästi edellisvuosia korkeammalle tasolle. Tuonnin arvo oli puolitoistakertainen verrattuna viiteen edelliseen vuoteen, jolloin tuonti oli pysytellyt lähes samalla tasolla vuosittain. Viime vuonna tuontia vauhdittivat matkapuhelimet. Vienti Viroon on puolestaan pysytellyt melko samalla tasolla jo vuodesta 1997 lähtien. Viennin rakenne on kuitenkin vaihdellut. Aiemmin vientiä vauhdittivat puhelinlaitteiden osat, kun viime vuosina ovat korostuneet risteilyalukset ja moottoriajoneuvot. Viime vuonna henkilöautojen vienti lähes kaksinkertaistui. Viennin arvo Viroon oli viime vuonna vajaa 1,4 mrd. euroa eli kaksi prosenttia edellisvuotista pienempi. Tuonti puolestaan lisääntyi 46 % ja kohosi arvoltaan lähes 1,5 mrd. euroon. Kauppa kääntyi näin Suomelle 121 milj. euroa alijäämäiseksi. Viron osuus Suomen viennistä ja tuonnista on pysytellyt viime vuosina kolmen prosentin tuntumassa. Osuus on samaa luokkaa kuin kahden muun naapurimaamme, Tanskan ja Norjan, osuudet. 1 Viro oli viime vuonna kymmenenneksi tärkein vientimaista ja tuontimaista se oli yhdestoista. Kuvio 2. Vienti Viroon, Tanskaan ja Norjaan kuukausittain (1-2) Milj. e Viro Tanska Norja Kuvio 3. Tuonti Virosta, Tanskasta ja Norjasta kuukausittain (1-2) Milj. e Viro Tanska Norja Tullihallitus julkaisee syksyllä katsauksen Suomen ja EU:hun liittyneiden maiden välisestä kaupasta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

73 Kuvio 4. Viron osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-2) Osuus % Tuonti Vienti (1-2) Kuvio 5. Suomen ja Viron välinen kauppatase (1-2) Milj. e (1-2) Taulukko 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,4 23 HENKILÖAUTOJEN VIENTI VIROON LÄHES KAKSINKERTAISTUI Henkilöautojen viennin arvo Viroon kohosi viime vuonna 154 milj. euroon eli lähes kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Autoja vietiin yli kappaletta, kun niitä edellisvuonna vietiin vajaat kappaletta. Suomesta vietiin viime vuonna kaikkiaan henkilöautoa, josta Saksan osuus oli lähes , Venäjän samoin lähes , Viron , Latvian ja Liettuan kappaletta. Kuljetusvälineiden viennin arvo Viroon jäi kuitenkin edellisvuotista pienemmäksi, sillä vuonna 2004 sinne toimitettiin 140 milj. euron arvoinen risteilyalus, mutta viime vuonna alustoimituksia ei ollut. Kaikkiaan kuljetusvälineiden viennin arvo oli viime vuonna 192 milj. euroa (- 28 %). Puhelinlaitteiden ja niiden osien viennin arvo kohosi 82 milj. euroon eli 12 % edellisvuotista suuremmaksi. Sähkön kytkentälaitteita, sähkömuuntajia ja muuttajia sekä sähkökaapelia yms. vietiin 78 milj. euron arvosta (- 5 %). Atk-laitteiden ja niiden osien vienti väheni 14 % ja oli arvoltaan 21 milj. euroa. Nosto- ja lastauskoneiden ja laitteiden viennin arvo oli 21 milj. euroa eli 14 % edellisvuotista suurempi. Voimakoneita ja moottoreita vietiin myös 21 milj. euron arvosta (+ 13 %). Kaikkiaan koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä vietiin Viroon 563 milj. euron arvosta eli miltei kymmenes edellisvuotista vähemmän. Niiden osuus koko viennistä Viroon oli 41 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö

74 3 Raudan ja teräksen viennin arvo kohosi 101 milj. euroon eli kymmeneksen suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Metallituotteiden viennin arvo kasvoi neljänneksen ja nousi 71 milj. euroon. Kemiallisia aineita ja tuotteita vietiin 102 milj. euron arvosta eli 3 % edellisvuotista enemmän. Muovien osuus tästä viennistä oli 42 milj. euroa (+ 11 %) ja väriaineiden 23 milj. euroa (- 14 %). Tekstiilituotteiden vienti väheni edelleen viime vuonna, jolloin viennin arvo jäi 38 milj. euroon eli 14 % edellisvuotista pienemmäksi. Vielä neljä vuotta aiemmin tekstiiliviennin arvo ylitti 60 milj. euroa. Vaatevienti puolestaan kääntyi viime vuonna laskuun, kun vienti supistui 13 % ja jäi arvoltaan 35 milj. euroon. Jalkineiden vienti on pysytellyt 9-14 milj. eurossa jo kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna niiden viennin arvo oli 11 milj. euroa (+ 17 %). Viron osuus Suomen koko tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden viennistä oli 14 % eli kolmanneksi suurin Venäjän ja Ruotsin jälkeen. Elintarvikkeiden viennin arvo kohosi 62 milj. euroon eli 6 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Lihan ja lihatuotteiden vienti kasvoi neljänneksen ja oli arvoltaan 13 milj. euroa. Kahvin vienti puolestaan jäi 7 milj. euroon eli puoleen edellisvuotisesta. Viro oli 8 %:n osuudellaan kolmanneksi tärkein elintarvikkeiden vientimaista Venäjän ja Ruotsin jälkeen. Alkoholijuomien viennissä Viro oli selvästi suurin lähes neljänneksen osuudellaan, vaikka niiden viennin arvo sinne jäikin hieman edellisvuotista vähäisemmäksi eli vajaaseen 20 milj. euroon. Paperin ja pahvin viennin arvo supistui 13 % ja jäi 39 milj. euroon. Valaisimien ja niiden osien viennin arvo kohosi 27 milj. euroon eli lähes kaksinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Turkisnahkojen vienti lisääntyi 44 % ja oli arvoltaan 15 milj. euroa. Lasin viennin arvo oli 14 milj. euroa eli 7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kojeiden, mittareiden yms. viennin arvo pysytteli edellisvuoden tasolla 16 milj. eurossa. Samoin muovituotteita vietiin viime vuonnakin 17 milj. euron arvosta. Kuvio 6. Vienti Viroon v Muut tavarat 21,5 % (+ 7 %) Elintarvikkeet ja juomat 6,2 % (+ 2 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 7,5 % (+ 3 %) Paperi ja pahvi 2,8 % (- 13 %) Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet 6,3 % (- 11 %) Kuljetusvälineet 14,1 % (- 28 %) Metallit ja metallituotteet 14,2 % (+ 10 %) Sähkökoneet ja -laitteet 16,8 % (+ 2 %) Teoll. koneet, moottorit yms. 10,5 % (+ 13 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

75 4 Taulukko 2. Vienti Viroon; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 00-07,09,11 Elintarvikkeet ja juomat 82 5, ,2 2 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 100 7, , Paperi ja pahvi 44 3, , ,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet 95 6, , Metallit ja metallituotteet , , Teollisuuden koneet, moottorit yms , , Sähkökoneet ja -laitteet , ,8 2 78,79 Kuljetusvälineet , ,1-28 Muut tavarat , ,5 7 Yhteensä , ,0-2 MATKAPUHELINTEN TUONTI VIROSTA KAKSINKERTAISTUI VIIME VUONNA Vaatetuonti kääntyi laskuun Virosta tuotiin Suomeen viime vuonna 4,5 miljoonaa matkapuhelinta eli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Suomeen tuotiin kaikkiaan yli 19 miljoonaa matkapuhelinta, kun niitä vuotta aiemmin tuotiin 11 miljoonaa kappaletta. Eniten tuonti lisääntyi Unkarista, kun sieltä tuotujen puhelinten määrä kohosi 3,4 miljoonasta kappaleesta 8 miljoonaan kappaleeseen. Kiinasta ja Saksasta tuotiin kummastakin 2,4 miljoonaa puhelinta. 2 Virosta tuotujen matkapuhelinten arvo kohosi 393 milj. euroon eli viisinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Puhelinlaitteiden osien tuonnin arvo oli 169 milj. euroa (+ 4 %). Kaikkiaan puhelinlaitteita tuotiin 586 milj. euron arvosta, mikä oli lähes 40 % koko tuonnista Virosta. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden tuonnin arvo kohosi 128 milj. euroon eli 39 % edellisvuotista suuremmaksi. Tästä oli sähkön kytkentälaitteiden osuus 33 milj. euroa (+ 26 %), kaapelien, eristimien yms. 26 milj. euroa (- 43 %), elektroniikan komponenttien 20 milj. euroa (+ 197 %) ja muuntajien, muuttajien yms. 14 milj. euroa (+ 93 %). Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti lisääntyi runsaan kolmanneksen ja kohosi arvoltaan 145 milj. euroon. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden tuonnin arvo oli 53 milj. euroa eli 36 % edellisvuotista suurempi. Samaa vauhtia lisääntyi nosto- ja lastauskoneiden tuonti, ja niiden tuonnin arvo kohosi 44 milj. euroon. Vaatteiden tuonti Virosta kääntyi selvään laskuun kaksi vuotta sitten. Viime vuonna niiden tuonnin arvo jäi 78 milj. euroon eli viidenneksen pienemmäksi kuin vuonna Tekstiilien tuonti pysytteli viime vuonna vielä hieman kasvavalla uralla. Niiden tuonnin arvo kohosi 27 milj. euroon eli niukasti edellisvuotista suuremmaksi. Jalkineiden tuonnin arvo oli 16 milj. euroa, mikä oli viime vuosien keskitasoa. Kaikkiaan tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita tuotiin Virosta viime vuonna 122 milj. euron arvosta (- 4 %). Viron osuus tämän tavararyhmän koko tuonnista Suomeen oli runsaat 6 %. Viro säilytti asemansa neljänneksi tärkeimpänä tuontimaana voimakkaasti osuuttaan kasvattaneen Kiinan (21 %) sekä Saksan (11 %) ja Ruotsin (8 %) jälkeen. Huonekalujen tuonti pysytteli kahden edellisvuoden tasolla 75 milj. eurossa. Viron osuus Suomen koko huonekalutuonnista oli 18 % eli toiseksi suurin Ruotsin (23 %) jälkeen. 2 Valtaosa Suomeen tuoduista matkapuhelimista viedään edelleen muihin maihin joko sellaisenaan tai jalostuksen jälkeen. Viime vuonna Suomesta vietiin kaikkiaan lähes 35 miljoonaa matkapuhelinta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

76 5 Puutavaraa Virosta tuotiin viime vuonna 73 milj. euron arvosta eli 4 % edellisvuotista vähemmän. Viro oli 8 %:n osuudellaan Venäjän jälkeen (71 %) toiseksi tärkein puutavaran toimittajamaista. Puutuotteiden tuonti Virosta pysytteli edellisvuoden tasolla 35 milj. eurossa. Metallituotteiden tuonnin arvo oli 43 milj. euroa. Puolet tästä oli metallirakenteita, joiden tuonnin arvo kohosi 22 milj. euroon eli 16 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Kojeiden, mittareiden yms. tuonti lisääntyi kolmanneksen ja kohosi arvoltaan 33 milj. euroon. Kuvio 7. Tuonti Virosta v Muut tavarat 16,3 % (+ 29 %) Kojeet, mittarit yms. 2,2 % (+ 31 %) Huonekalut 5,1 % (- 2 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 8,7 % (+ 39 %) Puutavara 4,9 % (- 4 %) Puutuotteet 2,4 % (+ 1 %) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 8,2 % (- 4 %) Metallituotteet 2,9 % (+ 15 %) Teollisuuden koneet ja laitteet, moottorit 9,8 % (+ 37 %) Puhelinlaitteet 39,6 % (+ 130 %) Taulukko 3. Tuonti Virosta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 76 7, , Puutuotteet 35 3, ,4 1 65,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet , , Metallituotteet 37 3, , Teollisuuden koneet ja laitteet, moottorit , , Puhelinlaitteet , , ,77 Muut sähkökoneet ja laitt. 92 9, , Huonekalut 77 7, , Kojeet, mittarit yms. 25 2, ,2 31 Muut tavarat , ,3 29 Yhteensä , ,0 46 Tullihallitus Tilastoyksikkö

77 VIENTI VIROON SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 503 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 15 0,0 10 0, , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 135 0, , , puutavara ja korkki , , , paperimassa 358 0, , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 68 0, , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut 1 0, ,0 > , sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , eläinöljyt ja -rasvat 22 0,0 58 0, , kasviöljyt ja -rasvat 863 0, , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , ,7 0 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , ,2 > , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,4 6 9 muut tavarat 199 0, ,8 > ,8 19 YHTEENSÄ , , ,0-2

78 TUONTI VIROSTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 106 0,0 33 0, , liha ja lihatuotteet 1 0, ,1 > , maitotaloustuotteet ja munat 306 0, , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet 83 0, , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 278 0, , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 130 0, , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet 655 0, , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 1 0,0 x 0 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 93 0,0 5 0, , puutavara ja korkki , , , paperimassa 298 0, , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 718 0, , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 839 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 89 0, ,1 > , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet ,2 74 0, , kaasut 161 0,0 0 0, ,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 860 0, , , eläinöljyt ja -rasvat 1 0,0 0 0, ,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 859 0, , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 1 0,0 0 0, , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet 671 0, , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 7 0,0 53 0, , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 618 0, , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet 610 0, , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 556 0, , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 366 0, , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 36 0, ,0 > ,9 5 YHTEENSÄ , , ,0 46

79 Ulkomaankauppa 2006:M14 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

80 Ulkomaankauppa 2006:M18 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa vuonna 2005 Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa (milj. e) Tuonti Vienti Kauppatase Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

82 1 KEHITYSMAAKAUPAN YLIJÄÄMÄ ALIMMILLAAN 11 VUOTEEN Viennin kasvu jäi 7 %:iin samalla kun tuonti kasvoi 27 % Kauppamme kehitysmaiden kanssa jatkui suotuisasti sekä viennin että tuonnin kohotessa kaikkien aikojen korkeimpiin arvoihinsa. Kehitysmaatuontimme nousi 6,7 miljardiin euroon, kun kasvua edellisvuodesta oli 27 %. Kehitysmaavientimme, 8,4 miljardia euroa, kasvoi sen sijaan edellisvuotta hitaammin. Viennin kasvu oli 7 %, kun vastaava lukema vuonna 2004 oli 18 %. Kauppavaihto oli edellisvuosien tapaan ylijäämäistä mutta ylijäämää kertyi vain noin 1,7 miljardia euroa. Kauppataseen ylijäämä oli alhaisempi kuin kertaakaan vuoden 1994 jälkeen. Vuonna 2004 tase oli lähes 2,6 miljardia euroa ylijäämäinen ja vuosituhannen vaihteessa kehitysmaavientimme oli jopa kolme miljardia euroa tuontiamme suurempi. Kehitysmaakauppamme suunnan määrää pitkälti muutaman suuren kauppakumppanin viennin ja tuonnin kehittyminen. Viime vuonna huomattavat muutokset Kiinan kaupassa näkyivät selvästi useiden toimialojen kasvuluvuissa. Kehitysmaatuonnissa Kiinan osuus olikin runsaat 42 %. Viennissä kauppakumppaneiden osuudet tasaantuivat hieman edellisvuosilta. Kiinan osuus viennistä oli enää 18,6 %, kun lukema edellisvuonna oli 25,1 %. Seuraavaksi suurimpina vientimaina Arabiemiirikuntien osuus viennistä oli 13,4 % ja Saudi-Arabian 7,7 %. Kehitysmaiden osuus Suomen kokonaisviennistä pysytteli edellisvuoden tasolla 16 prosentissa. Tuonnissa kehitysmaiden osuus kasvoi edelleen hyvää vauhtia: vuosituhannen vaihteessa kehitysmaiden osuus oli noin 10 % kokonaistuonnista, kun viime vuonna osuus oli jo 14,2 %. Tässä katsauksessa on käytetty kehitysmaaluokitusta, joka noudattaa pääpiirteissään YK:n käyttämää luokitusta. Olennainen ero YK-luokitukseen verrattuna on, että Euroopan alueella olevia valtioita ei ole tässä yhteydessä pidetty kehitysmaina. Siksi Malta ja Turkki sekä kaikki entisen Jugoslavian alueelle syntyneet valtiot jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Kehitysmaihin on laskettu kuuluviksi seuraavat maat: Afrikka: kaikki muut maat paitsi Etelä-Afrikan tasavalta; Amerikka: kaikki muut maat paitsi Kanada ja USA; Aasia: kaikki muut maat paitsi Israel ja Japani; Oseania: kaikki muut maat paitsi Australia ja Uusi Seelanti. Kehitysmaiksi on siis tässä katsauksessa laskettu myös mm. seuraavat maat: Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Mongolia, Pohjois-Korea, Tadzikistan, Turkmenia, Uzbekistan, Vietnam. Erityisesti on huomattava, että tässä katsauksessa ei ole tarkasteltu yksinomaan ns. GSPmaita eli maita, jotka ovat oikeutettuja kehitysmaille myönnettävään tullietuuskohteluun. Perinteistä GSP-katsausta ei enää Suomen EU-jäsenyyden aikana laadita. Tullihallitus Tilastoyksikkö

83 2 SUOMEN JA KEHITYSMAIDEN VÄLINEN KAUPPA milj. e Tuonti Vienti Taulukko 1. Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa vuosina Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj.e Muutos% Osuus% Milj.e Muutos% Osuus% Milj.e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tullihallitus Tilastoyksikkö

84 3 Vienti Suomen kehitysmaaviennin rakenne on säilynyt viime vuosina kutakuinkin entisellään. Metsäteollisuustuotteiden osuuden hidas lasku jatkuu edelleen yhä korkeamman teknologian tuotteiden, etenkin matkapuhelimien viennin kasvaessa. Hienoisessa kasvussa oleva koneja laitevienti kattaa edellisvuosien tapaan kaksi kolmannesta Suomen kehitysmaaviennistä. Monien pitkään kasvussa olleiden koneja laiteryhmien vienti kääntyi kuitenkin laskuun viime vuonna. Matkapuhelinten lisäksi kasvua oli merkittävistä koneja laiteryhmistä vain yleiskäyttöisten teollisuuskoneiden, kuten nosto- ja lastauslaitteiden viennissä. Miltei kolmannes kehitysmaaviennistämme koostuu yhä kasvavasta matkapuhelinviennistä. Koneiden ja laitteiden suurimmat ostajat ovat Kiina ja Arabiemiirikunnat yli miljardin euron osuuksilla. Arabiemiirikuntiin viedään lähes yksinomaan matkapuhelimia. Kasvua Arabiemiirikuntien koneja laiteviennissä oli 12 % vuodesta Koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan kääntyi viime vuonna laskuun ja oli kolmanneksen vähemmän kuin vuonna Kiinan viennin muutokset vaikuttavat pitkälti koko kehitysmaaviennin vuosittaisiin heilahteluihin. Kiinaan suuntautuneen viennin vähenemisen vuoksi koneiden ja laitteiden kehitysmaaviennin kasvu jäikin vain yhdeksään prosenttiin. Monien merkittävien vientimaiden, kuten Saudi-Arabian ja Chilen, koneja laitevienti kasvoi samaan aikaan moninkertaiseksi. Kasvu matkapuhelinviennin kokonaisarvossa johtuu puhelinten kappalehintojen noususta, eli siirtymisestä yhä hienompiin puhelimiin. Vaikka puhelimien kappalemääräinen vienti kääntyikin laskuun, nousi viennin arvo 2,3 miljardiin euroon eli 49 % edellisvuotta korkeammaksi. Matkapuhelimia vietiin kehitysmaihin viime vuonna noin yksitoista miljoonaa kappaletta, mikä oli 0,7 miljoonaa puhelinta vähemmän kuin vuonna Muutos arvokkaampiin puhelimiin oli havaittavissa kaikissa merkittävissä vientimaissa Kiinaa ja Hongkongia lukuun ottamatta. Kehitysmaiden osuus on jo yli kolmannes Suomen matkapuhelinviennistä. Matkapuhelinten kirkkaasti tärkeimpänä ostajana pysyi edelleen Arabiemiirikunnat, minne vietiin neljä miljoonaa matkapuhelinta lähes miljardilla eurolla. Vienti Saudi-Arabiaan yhdeksänkertaistui, kun viennin arvo kohosi lähes puoleen miljardiin euroon. Saudi-Arabia nousikin viime vuonna Suomen toiseksi tärkeimmäksi matkapuhelinostajaksi kehitysmaiden ryhmässä. Kolmanneksi tärkein ostajamaa oli Kiina 187 miljoonan euron ja vajaan kahden miljoonan puhelimen osuudella. Matkapuhelinvienti Mauritiukselle ja Jordaniaan kasvoi yli kaksinkertaiseksi nostaen maat Suomelle merkittävien vientimaiden joukkoon. Hongkongin matkapuhelinviennissä jatkui jo vuonna 2004 alkanut voimakas lasku ja maan vienti jäi vain kuudesosaan edellisvuoden arvosta. Paperiteollisuuskoneiden vienti laski 30 % vuodesta 2004 jääden 240 miljoonaan euroon. Ryhmän vienti on perinteisesti ollut hyvin vaihtelevaa. Kiinan vienti hupeni kolmasosaan vuoden 2004 huippulukemasta, samalla kun vienti Chileen kasvoi kuusitoistakertaiseksi. Myös vienti Indonesiaan kasvoi kuusinkertaiseksi vuodesta Paperiteollisuuskoneiden vienti Kiinaan oli arvoltaan 131 miljoonaa euroa, Chileen 77 miljoonaa euroa ja Indonesiaan 45 miljoonaa euroa. Sähkögeneraattoreiden ja -moottoreiden vienti (361 miljoonaa euroa) supistui 22 % edellisvuodesta, vaikka uutena ostajamaana Irak toi Suomesta sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden osia 74 miljoonan euron arvosta. Vastaavasti vienti Hondurasiin putosi 96 Tullihallitus Tilastoyksikkö

85 4 miljoonalla eurolla vuoden 2004 lukemasta. Merkittävää laskua oli myös elektroniikan komponenttien viennissä (107 miljoonaa euroa), joka väheni kolmannekseen vuodesta 2004 Kiinan viennin supistumisen johdosta. Sen sijaan sähkömuuntajien vienti Kiinaan kaksinkertaistui, mikä nosti niiden kokonaisvientiä kehitysmaihin 41 %. Sähkömuuntajien viennin arvo oli 146 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen viennin kasvu (13 %) hidastui vuodesta 2004, jolloin kasvua oli ollut hintojen noususta johtuen 37 %. Ryhmän kokonaisvienti oli 440 miljoonaa euroa. Suurimmat ostajat olivat Kiina (121 miljoonaa euroa) ja Etelä-Korea (119 miljoonaa euroa). Vienti Kiinaan pysyi likimain ennallaan mutta Etelä-Korean vienti lähes kaksinkertaistui vuodesta Metsäteollisuudessa puutavaran vienti (236 miljoonaa euroa) oli hienoisessa kasvussa. Puutavaran vienti suuntautui Pohjois-Afrikan maiden lisäksi Saudi-Arabiaan. Paperituotteiden vienti sen sijaan kääntyi laskuun, kun sekä paperimassan että paperin ja pahvin merkittävin ostaja Kiina vähensi tuontiaan Suomesta. Kiinaan vietiin paperimassaa 37 miljoonan, ja paperia ja pahvia 87 miljoonan euron edestä. Paperin ja pahvin muita merkittäviä ostajia olivat Saudi-Arabia (60 miljoonaa euroa) sekä Brasilia, Intia, Taiwan ja Meksiko noin 40 miljoonan euron osuuksillaan. Paperi ja pahvi ovat hienoisesta laskustaan huolimatta toiseksi tärkein vientiryhmä Suomen kehitysmaaviennissä heti puhelinlaitteiden jälkeen. Ryhmän osuus (781 milj. euroa) on edelleen 9,3 %. Osuus on laskenut merkittävästi 1990-luvun lopulta, jolloin paperin ja pahvin vienti kattoi jopa 16 % kehitysmaaviennistämme. Viime vuonna metsäteollisuuden tuotteiden viennin supistumiseen vaikuttivat jonkin verran myös touko-kesäkuun työtaistelutoimet Suomen metsäteollisuudessa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden kokonaisvienti (360 miljoonaa euroa) kasvoi 8 % edellisvuodesta, vaikka kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti (120 miljoonaa euroa) kääntyikin laskuun. Kasvua ryhmän viennissä näkyi lääkevalmisteiden (51 miljoonaa euroa), lannoitteiden (53 miljoonaa euroa) ja muovien (62 miljoonaa euroa) viennissä. Kemian perusteollisuuden tuotteiden ostajat löytyvät Aasiasta, suurimpina Etelä-Korea, Singapore, Thaimaa ja Kiina. Lääkevalmisteita vietiin viime vuonna eniten Kazakstaniin, jonne lääkevienti kasvoi 81 %. Lannoitteiden vienti tärkeimpiin ostajamaihin Kiinaan (9 miljoonaa euroa) ja Thaimaahan (9 miljoonaa euroa) kasvoi edellisvuodesta puolella. Myös lannoitevienti Kaakkois-Afrikan kehitysmaihin kasvoi uusien vientimaiden myötä. Muoveja vietiin eniten Kiinaan (14 miljoonaa euroa). Vienti maittain Vienti Kiinaan, 1,56 miljardia euroa, laski lähes puolella miljardilla vuoden 2004 ennätyslukemista. Laskua aiheutti ennen kaikkea kehno vuosi paperiteollisuuskoneiden ja elektroniikan komponenttien viennissä. Lähes viidennes kehitysmaaviennistämme päätyy kuitenkin Kiinaan pitäen maan edelleen tärkeimpänä vientimaana kehitysmaakaupassamme. Arabiemiirikunnat säilytti asemansa toiseksi tärkeimpänä vientimaana. Vuoden 2004 notkahduksen jälkeen Suomen vienti Arabiemiirikuntiin palasi vuoden 2003 tasolle. Kasvua viennin arvossa (1,1 miljardia euroa) oli puhelinviennin ansiosta 12 %. Suomen vienti Saudi-Arabiaan kolminkertaistui, mikä nosti maan kolmanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi kehitysmaakaupassamme. Viennin arvo (645 milj. euroa) oli lähes puoli miljardia euroa edellisvuotta korkeampi matkapuhelinviennin yhdeksänkertaistumisen Tullihallitus Tilastoyksikkö

86 5 johdosta. Etelä-Korea nousi järjestyksessä neljänneksi ostamalla yhä enenevin määrin rautaa ja terästä sekä muun muassa paperiteollisuuskoneita. Vienti Etelä-Koreaan oli arvoltaan 410 miljoonaa euroa. Tärkeysjärjestyksessä kolmannelta sijalta viidenneksi laskeneen Hongkongin viennin lasku jatkui jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vienti supistui 12 % ja oli arvoltaan 327 miljoonaa. Tärkeimmän eteläamerikkalaisen vientimaan, Chilen, vienti (312 milj. euroa) yli kaksinkertaistui edellisvuodesta paperiteollisuuskoneiden ja yleiskäyttöisten teollisuuskoneiden viennin vauhdittuessa. Chile oli Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa kehitysmaiden ryhmässä. Afrikan maista tärkein oli Egypti, jonne vietiin tavaraa 210 miljoonan euron edestä (kehitysmaista yhdeksäs). Merkittäviä muutoksia oli muun muassa Mauritiuksen ja Jordanian vienneissä, kun maiden matkapuhelinvientien vahva kasvu nosti maat Suomen kahdenkymmenen tärkeimmän vientimaan joukkoon kehitysmaiden ryhmässä. Myös Irak nousi vuodessa Suomelle tärkeäksi vientikohteeksi ostamalla matkapuhelimien ohella osia sähkögeneraattoreihin ja -moottoreihin. Irakin viennin arvo kasvoi yli seitsenkertaiseksi vuoden 2004 arvosta. Tuonti Jo yli puolet Suomen tuonnista kehitysmaista koostuu koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Niiden tuonnin arvo oli viime vuonna yli 3,7 miljardia euroa ja kasvua edellisvuodesta oli 42 %. Kehitysmaatuontimme oli hienoisessa kasvussa lähes kaikilla muillakin tuotannonaloilla. Perinteisten kehitysmaatuonnin tavararyhmien, kuten vaatteiden, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden, osuus kokonaistuonnista on kuitenkin laskenut hiljalleen viime vuosina. Tärkeistä tuontiryhmistä koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden sekä vaatteiden tuonti on keskittynyt Aasiaan, kun taas elintarvikkeita ja malmirikasteita tuodaan eniten Etelä-Amerikasta. Afrikan osuus kehitysmaatuonnistamme on vain noin kolme prosenttia. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonti nousi lähes miljardilla eurolla 3,2 miljardiin euroon, josta Kiinan tuonti (1,8 miljardia euroa) kattoi yli puolet. Ryhmään kuuluvien puhelin-, radioja tv-laitteiden tuonti ylitti viime vuoden voimakkaan kasvun (67 %) jälkeen miljardin euron rajan. Suurin tuontiryhmä oli kuitenkin edellisvuosien tapaan muut korkean teknologian sähkökoneet ja laitteet, joiden tuonti oli viime vuonna yli 1,5 miljardia euroa. Mainittuun ryhmään luetaan muun muassa elektroniikan komponentit, sähkökytkentälaitteet ja sähkömuuntajat. Kehitysmaatuonnistamme 10 prosenttia eli 666 miljoonaa euroa koostuu elektroniikan komponenteista. Niitä tuotiin edellisvuosien tapaan eniten Etelä-Koreasta (198 milj. euroa). Toiseksi tärkeimmäksi tuontimaaksi nousi Taiwan (127 miljoonaa euroa) ja kolmanneksi tärkeimpänä oli Malesia 124 miljoonan euron osuudellaan. Yli puolet Suomeen tuotavista elektroniikan komponenteista on peräisin kehitysmaista. Sähkökytkentälaitteita ja sähkömuuntajia tuotiin molempia 103 miljoonalla eurolla, pääasiassa Kiinasta. Muista sähkölaitteista tuotiin eniten nestekidenäyttöisiä ilmaisintauluja, joiden tuonnin (418 milj. euroa) osuus kehitysmaatuonnistamme oli viime vuonna yli kuusi prosenttia. Myös ilmaisintauluja tuotiin etupäässä Kiinasta. Toimistokoneita ja atk-laitteita tuotiin viime vuonna 675 miljoonan euron arvosta. Suurin osa tuonnista oli atk-laitteita, joiden tuonti kehitysmaista on ollut vahvassa kasvussa viime vuosina. Niiden kokonaistuonti oli 524 miljoonaa euroa. Tärkein tuontiartikkeli oli kannetta- Tullihallitus Tilastoyksikkö

87 6 vat tietokoneet, joita tuotiin muiden atk-laitteiden tapaan eniten Kiinasta. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tärkeitä tuojia ovat Kiinan (390 milj. euroa) ohella Taiwan (91 milj. euroa) ja Singapore (59 milj. euroa). Matkapuhelimia tuotiin kehitysmaista 319 miljoonalla eurolla eli kaksi kertaa niin paljon kuin edellisvuonna. Matkapuhelimien lukumääräinen tuonti pysyi kuitenkin likimain vuoden 2004 lukemissa ollen noin neljä miljoonaa. Tuonnin kasvun taustalla onkin siirtyminen yhä arvokkaampiin puhelimiin. Etenkin kahden tärkeimmän tuontimaan, Kiinan ja Etelä- Korean, kohdalla tuonnin kasvu johtuu pitkälti kappalehintojen noususta. Kiinasta tuotiin 2,4 miljoonaa puhelinta 202 miljoonalla eurolla ja Etelä-Koreasta 0,9 miljoonaa puhelinta 84 miljoonalla eurolla. Enemmän kuin puhelimia, tuotiin kehitysmaista osia puhelin- ja radiolaitteisiin. Niiden tuonti oli 358 miljoonaa, josta Kiinan osuus oli 260 miljoonaa ja Thaimaan 51 miljoonaa euroa. Sekä moottoriajoneuvojen että muiden kuljetusvälineiden tuonti nousi voimakkaasti viime vuonna. Henkilöautojen tuonti Etelä-Koreasta kolminkertaistui edellisvuoteen nähden ja oli 93 miljoonaa euroa. Brasiliasta tuodut neljä lentokonetta (95 milj. euroa) taas nostivat muiden kuljetusvälineiden tuonnin yli kaksinkertaiseksi vuodesta Kuljetusvälineitä tuotiin kehitysmaista yhteensä 282 miljoonan euron arvosta, kun vastaava luku edellisvuonna oli 135 miljoonaa euroa. Metallien tuonti kääntyi muutaman vuoden vahvan nousun jälkeen laskuun: raudan ja teräksen tuonti laski 18 prosenttia ja jäi 110 miljoonaan euroon; värimetallien tuonti, 42 miljoonaa euroa, jäi alle puoleen vuoden 2004 lukemasta. Malmirikasteiden tuonti kasvoi selvästi kokonaistuontia hitaammin ja oli 482 miljoonaa euroa. Rikasteista eniten tuotiin kuparirikasteita (266 miljoonaa euroa), joiden tuonnissa kasvua oli 18 %. Niiden tuonti jakaantui Indonesian (81 milj. euroa), Perun (73 milj. euroa) ja Chilen (71 milj. euroa) kesken. Kongon demokraattisesta tasavallasta tuotavien kobolttirikasteiden tuonti (64 miljoonaa euroa) sen sijaan laski voimakkaasti edellisvuoden huippulukemista. Muiden kobolttituotteiden tuonti Kongosta laski vielä tuntuvammin. Niitä tuotiin enää 29 miljoonan euron arvosta, kun vastaava luku vuonna 2004 oli 82 miljoonaa euroa. Yhä noin kymmenen prosenttia kehitysmaatuonnistamme koostuu tekstiili-, vaate-, nahkaja kenkäteollisuuden tuotteista. Niiden tuonti, 689 miljoonaa euroa, kasvoi viime vuonna yhteensä 15 %; toimialan eri tavararyhmissä kasvua oli tasaisesti %. Vaatteiden osuus toimialan tuonnista oli edellisvuosien tapaan noin kolme neljännestä. Kehitysmaiden ryhmässä kutakuinkin kaikki tevanake-teollisuuden tuotteet tulevat Aasiasta. Selvästi tärkein toimittaja oli Kiina, jonka tuonti, 403 miljoonaa euroa, kasvoi 39 % viime vuonna. Muista perinteisistä tevanake-toimittajista vain Intian tuonti (63 milj. euroa) oli kasvussa viime vuoden aikana. Elintarvikkeissa kehitysmaatuontimme on keskittynyt kahviin ja hedelmiin. Kahvin (115 milj. euroa) osuus elintarviketuonnista on reilu kolmannes ja hedelmien tuonti (120 milj. euroa) kattaa miltei 40 prosentin osuuden. Kahvin tärkein toimittajamaa oli Brasilia 49 miljoonan euron osuudellaan ja seuraavina tulevat Kolumbia (22 milj. euroa) sekä Nicaragua ja Guatemala. Hedelmiä tuotiin eniten Costa Ricasta (49 milj. euroa), jonka tuonti koostui lähinnä banaaneista. Elintarvikkeiden kokonaistuonti, 328 miljoonaa euroa, nousi selvästi kehitysmaatuontimme kokonaiskasvua (27 %) hitaammin, kun kasvua oli 16 %. Elintarvikkeiden osuus kehitysmaatuonnistamme on laskenut vauhdilla 90-luvun lopun lähes 15 prosentista nykyiseen 4,9 prosenttiin. Tullihallitus Tilastoyksikkö

88 7 Merkittäviin lukemiin kehitysmaatuonnissamme ylsivät myös Kazakstanin raakaöljytuonti (128 milj. euroa), tyhjien CD-levyjen piristämä, lähes kaksinkertaistunut, musiikkilaitetuonti (134 milj. euroa) sekä Kiinan johtamat metallituotetuonti (138 milj. euroa) ja kemian alan tuonti (112 milj. euroa). Huomattavaa kasvua oli havaittavissa mm. Brasilian johtamassa paperimassatuonnissa (43 milj. euroa, kasvua 129 %), kun taas merkityksellistä laskua ei näkynyt yhdelläkään tuontisektorilla. Tuonti maittain Yli 40 prosenttia kehitysmaatuonnistamme on peräisin Kiinasta. Tuonti Kiinasta kasvoi viime vuonna selvästi edellisvuosia nopeammin. Tuonnin arvo, 2,8 miljardia euroa, oli 43 prosenttia korkeampi kuin vuonna Tuonnin huomattava kasvu vahvisti edelleen Kiinan asemaa neljänneksi tärkeimpänä tuontimaana Suomen kokonaiskaupassa. Kiinasta tuodaan yhä enemmän kannettavia tietokoneita, matkapuhelimia ja niiden osia sekä muita korkean tekniikan tuotteita, perinteisen vaatetuonnin ohella. Kasvua Kiinan tuonnissa oli nähtävissä lähes kaikilla tuotannonaloilla. Elektroniikan komponenttien, henkilöautojen, matkapuhelimien ja tyhjien CD-levyjen tuonnin voimakas kasvu vahvisti Etelä-Korean asemaa toiseksi tärkeimpänä tuontimaana kehitysmaakaupassamme. Tuonti Etelä-Koreasta kasvoi 59 prosenttia nousten miltei 700 miljoonaan euroon. Elektroniikan komponenttien ja tietotekniikan tuonti piti myös kolmanneksi tärkeimmän tuontimaan, Taiwanin, tuonnin vahvassa kasvussa (kasvua edellisvuoteen 34 %). Samoilla tuotteilla käytiin kauppaa myös järjestyksessä viidennen maan, Malesian, kanssa. Kasvua maan tuonnissa oli selvästi edellisvuotta vähemmän. Naapurimaan Singaporen tuonti kääntyi viime vuonna vahvaan laskuun, laskua oli 33 %. Taiwanin tuonti oli viime vuonna 418 miljoonaa, Malesian 303 miljoonaa ja Singaporen enää 129 miljoonaa euroa. Aasian ulkopuolisista maista Brasilian tuonti oli arvoltaan suurin. Lentokonetoimitukset nostivat maan Suomen neljänneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi kehitysmaiden ryhmässä. Brasilian tuonnin arvo oli 409 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen oli 61 %. Suomelle tärkein afrikkalainen tuontimaa oli Kongon demokraattinen tasavalta, jonka tuonti Suomeen laski rajusti kobolttirikasteiden ja koboltin välituotteiden tuonnin laskettua edellisvuoden huippulukemista. Tuonti Kongosta oli enää 93 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2004 oli 207 miljoonaa euroa. Entisen Neuvostoliiton alueelle syntyneistä kehitysmaista tärkein oli öljyjä toimittava Kazakstan (181 milj. euroa), jonka tuonti pysyi edellisvuoden tasolla. Tullihallitus Tilastoyksikkö

89 VIENTI KEHITYSMAIHIN , TÄRKEIMMÄT MAAT Milj. euroa Osuus% Milj. euroa Osuus% Muutos% Milj. euroa Osuus% Muutos% CN Kiina 1 283,2 19, ,7 25, ,1 18,6-21 AE Arabiemiirikunnat 1 105,9 16,8 997,9 12, ,3 13,4 +12 SA Saudi-Arabia 382,8 5,8 200,2 2, ,5 7, KR Etelä-Korea 316,3 4,8 306,5 3, ,8 4,9 +34 HK Hongkong 407,8 6,2 369,9 4, ,6 3,9-12 CL Chile 173,2 2,6 125,0 1, ,7 3, IN Intia 205,1 3,1 258,9 3, ,0 3,3 +7 BR Brasilia 212,4 3,2 309,8 4, ,6 2,8-23 EG Egypti 111,6 1,7 154,1 2, ,8 2,5 +36 TW Taiwan 294,9 4,5 289,0 3, ,8 2,5-28 ID Indonesia 73,6 1,1 127,0 1, ,0 2,3 +53 KZ Kazakstan 80,4 1,2 151,0 1, ,2 2,1 +17 SG Singapore 181,5 2,8 232,1 3, ,7 2,0-28 IR Iran 148,1 2,2 147,3 1, ,2 1,9 +10 TH Thaimaa 132,3 2,0 157,2 2, ,0 1,8-3 MY Malesia 103,5 1,6 136,7 1, ,8 1,8 +11 MU Mauritius 11,3 0,2 68,1 0, ,0 1, JO Jordania 29,0 0,4 68,6 0, ,4 1, IQ Irak 21,7 0,3 18,5 0, ,7 1, MX Meksiko 137,2 2,1 128,3 1, ,6 1,6 +4 Muut kehitysmaat 1 186,5 18, ,9 20, ,7 18,1-5 Yhteensä 6 598,4 100, ,6 100, ,5 100,0 +7 TUONTI KEHITYSMAISTA , TÄRKEIMMÄT MAAT Milj. euroa Osuus% Milj. euroa Osuus% Muutos% Milj. euroa Osuus% Muutos% CN Kiina 1 581,6 37, ,4 37, ,1 42,3 +43 KR Etelä-Korea 329,2 7,7 433,2 8, ,6 10,4 +59 TW Taiwan 264,4 6,2 311,2 5, ,0 6,3 +34 BR Brasilia 214,2 5,0 254,3 4, ,8 6,1 +61 MY Malesia 215,9 5,1 269,9 5, ,8 4,5 +12 TH Thaimaa 153,9 3,6 167,7 3, ,6 3,0 +20 KZ Kazakstan 176,6 4,2 183,2 3, ,7 2,7-1 ID Indonesia 178,3 4,2 118,4 2, ,0 2,5 +39 CL Chile 86,0 2,0 116,7 2, ,4 2,4 +36 IN Intia 93,2 2,2 112,5 2, ,2 2,0 +17 SG Singapore 137,7 3,2 192,3 3, ,7 1,9-33 PH Filippiinit 70,6 1,7 66,5 1, ,6 1,7 +69 MX Meksiko 38,5 0,9 49,0 0, ,2 1, HK Hongkong 100,5 2,4 117,2 2, ,8 1,5-17 PE Peru 35,3 0,8 60,1 1, ,4 1,4 +55 CD Kongo (dem. tasavalta) 50,9 1,2 207,0 3, ,4 1,4-55 DO Dominikaaninen tasavalta 28,9 0,7 64,5 1, ,0 0,9-6 CR Costa Rica 65,2 1,5 61,1 1,2-6 60,3 0,9-1 VN Vietnam 41,1 1,0 49,4 0, ,0 0,8 +5 AR Argentiina 71,8 1,7 79,6 1, ,8 0,7-37 Muut kehitysmaat 317,5 7,5 359,8 6, ,6 4,9-9 Yhteensä 4 251,4 100, ,1 100, ,8 100,0 +27

90 SUOMEN VIENTI KEHITYSMAIHIN SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 138 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet 329 0,0 36 0, , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset 561 0, , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 137 0, , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 329 0,0 77 0, , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0, ,0 X 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 839 0,0 62 0, , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 722 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut 1 0,0 0 0, ,0 X 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 X 0 0,0 X 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 X 11 0,0 X 42 kasvioljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet 827 0, , , jalkineet 138 0, , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 386 0, , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat , , , erittelemäton 0 0,0 0 0,0 X 0 0,0 X 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) , , , kulta, ei monetaarinen 3 0,0 13 0, ,0-100 YHTEENSÄ , , ,0 +7

91 SUOMEN TUONTI KEHITYSMAISTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 2 0, ,0 > , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat 6 0,0 4 0, ,0 > kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 852 0, , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut , , , sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 5 0,0 5 0,0 13 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , ,2-8 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 98 0,0 71 0, , erittelemäton 63 0,0 45 0, , metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 18 0,0 26 0, , kulta, ei monetaarinen 17 0,0 0 0, ,0 x YHTEENSÄ , , ,0 +27

92 Ulkomaankauppa 2006:M18 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Salme Rasimus Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

93 Ulkomaankauppa 2006:M20 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa v (1 4) Milj. e (1-4) Tuonti Vienti 2006 (1-4) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

95 KAUPPA ISON-BRITANNIAN KANSSA LÄHTI UUTEEN KASVUUN Tuonti nousi tammi-huhtikuussa 2006 korkeammaksi kuin koskaan 1 Suomen tuonti Isosta-Britanniasta kasvoi viime vuonna 14 % vuodesta Tuonnin arvo, 2,1 miljardia euroa, jäi vain hieman tuonnin huippuvuosia matalammaksi. Erityisen voimakasta kasvu oli viime vuoden lopussa sekä tammi-huhtikuussa 2006, kun tuonti kasvoi raakaöljytuonnin vauhdittamana ennätykselliset 48 %. Alkuvuoden 2006 tuonti, liki miljardi euroa, oli korkeampi kuin koskaan vastaavana ajankohtana. Myös vienti kääntyi muutaman vuoden laskun jälkeen kasvuun. Viennin arvo oli viime vuonna 3,5 miljardia euroa, mikä oli 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Viennin kasvu jatkui edelleen tammihuhtikuussa 2006, jolloin kasvua kertyi 11 %. Erityisesti puhelinlaitteiden ja metallien vienti vauhdittui viime ja kuluvana vuonna. Ison-Britannian osuus Suomen kokonaisviennistä on pienentynyt nopeasti vuosituhannen vaihteesta. Viime vuonna osuus oli alle 7 %, kun vielä vuonna 2002 lähes kymmenesosa viennistämme päätyi sinne. Tuonnissa Ison-Britannian osuus on kutistunut tasaisesti jo vuodesta 1997 lähtien. Viime vuonna Suomen tuonnista enää 4,5 % oli peräisin Isosta-Britanniasta. Tammi-huhtikuussa 2006 maan tuontiosuus kuitenkin nousi liki kuuteen prosenttiin. Iso-Britannia oli viime vuonna neljänneksi tärkein vientimaamme Venäjän, Ruotsin ja Saksan jälkeen; tuonnissa Ison-Britannian ohitti näiden maiden lisäksi myös Kiina. Ison-Britannian kauppa on perinteisesti ollut hyvin ylijäämäistä; tuonnin kasvusta huolimatta ylijäämää kertyi vielä viime vuonnakin 1,4 miljardia euroa. Tuonti on viime vuosina kasvanut selvästi vientiä nopeammin myös Suomen kokonaiskaupassa ja kauppataseen ylijäämä on pienentynyt nopeasti vuosituhannen vaihteen lukemista. Vuosina 2004 ja 2005 kauppataseen ylijäämää kertyi Ison- Britannian kaupassa selvästi enemmän kuin minkään muun maan kanssa. Kuvio 2. Tuonti Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista, Alankomaista ja Kiinasta kuukausittain Milj. e Iso-Britannia Yhdysvallat Alankomaat Kiina Kuvio 3. Vienti Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Alankomaihin ja Kiinaan kuukausittain Milj. e Iso-Britannia Yhdysvallat *) Alankomaat Kiina *) Vienti Yhdysvaltoihin kohosi huhtikuussa 2006 laivatoimituksen vuoksi lähes miljardiin euroon, minkä vuoksi Yhdysvaltain huhtikuun vienti jää kuviossa käytetyn tarkasteluasteikon ulkopuolelle. Tullihallitus Tilastoyksikkö

96 2 Kuvio 4. Ison-Britannian osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1 4) Osuus % 12,0 Kuvio 5. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppatase (1 4) Milj. e ,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tuonti Vienti (1-4) (1-4) 06 (1-4) Taulukko 1. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa v (1 4) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-4) , ,5 286 MATKAPUHELINVIENTI KÄÄNTYI JÄLLEEN KASVUUN Metsäteollisuustuotteiden vienti laskussa jo viidettä vuotta peräkkäin Matkapuhelinten vienti kääntyi viime vuonna muutaman vuoden laskun jälkeen kasvuun. Viennin kasvu jatkui voimakkaana myös vuoden 2006 tammi-huhtikuussa. Isoon-Britanniaan vietiin viime vuonna 2,63 miljoonaa matkapuhelinta 640 miljoonalla eurolla, kun vastaavat lukemat vuonna 2004 olivat 2,56 miljoonaa puhelinta ja 511 miljoonaa euroa. Kasvu matkapuhelinviennin kokonaisarvossa johtui viime vuonna pitkälti puhelinten kappalehintojen noususta. Matkapuhelimien ohella myös puhelinlaitteiden osia vietiin huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna. Puhelinlaitteiden yhteenlaskettu osuus koko viennistä Isoon-Britanniaan kohosi neljännekseen. Isoon-Britanniaan suuntautuvan matkapuhelinviennin huippuvuosina vastaava osuus oli yli 30 %. Vuonna 2005 Suomen koko matkapuhelinvienti nousi uuteen ennätyslukemaansa niin myytyjen puhelimien määrässä (35 milj. kpl) kuin arvossakin (6,5 mrd. euroa) mitattuna. Sen sijaan vuonna 2004 matkapuhelinviennin arvo oli pienempi kuin kahtena edeltävänä vuonna. Näin ollen matkapuhelinvienti Isoon-Britanniaan noudattelee samoja suuntaviivoja matkapuhelimien kokonaisviennin kanssa. Viime vuonna Iso-Britannia oli matkapuhelinten kolmanneksi tärkein vientimaa Venäjän (1,15 mrd. euroa) ja Arabiemiirikuntien (926 milj. euroa) jälkeen. Tullihallitus Tilastoyksikkö

97 Paperin ja pahvin vienti, 914 miljoonaa euroa, jäi viime vuonna 16 % vuoden 2004 vientiä pienemmäksi. Myös puutavaran (245 milj. euroa) ja paperimassan (34 milj. euroa) viennit jäivät selvästi edellisvuosia vähäisemmiksi. Osakseen metsäteollisuuden tuotteiden viennin supistumiseen vaikuttivat touko-kesäkuun 2005 työtaistelutoimet Suomen metsäteollisuudessa. Metsäteollisuustuotteiden yhteenlaskettu vienti Isoon-Britanniaan on kuitenkin laskenut jo viitenä peräkkäisenä vuonna. Vuosina 2003 ja 2004 kokonaisviennin lasku piti ryhmän vientiosuuden korkealla ja ryhmän vienti kattoi vielä miltei puolet Ison-Britannian viennistämme. Viime vuonna metsäteollisuustuotteiden viennin arvo sekä osuus viennistä laskivat jo tuntuvammin ja lasku jatkui edelleen kuluvan vuoden tammihuhtikuussa. Ryhmän vienti kattoi viime vuonna 38 % ja kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa 35 % Isoon-Britanniaan suuntautuvasta viennistä. Viennin laskusta huolimatta Iso-Britannia säilytti asemansa metsäteollisuustuotteiden toiseksi tärkeimpänä vientimaana heti Saksan jälkeen. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo kohosi viime vuonna 363 miljoonaan euroon kattaen yli 10 % Ison-Britannian viennistämme. Ryhmän viennin arvo on viime vuosina kasvanut hinnannousujen vuoksi. Painossa mitattuna metallia ja metallituotteita vietiin viime vuonna vain hieman enemmän kuin vuonna 2003, jolloin ryhmän vienti oli ollut 197 miljoonaa euroa. Teollisuuden koneita ja laitteita vietiin viime vuonna 204 miljoonan euron edestä, mikä oli 7 % edellisvuotta enemmän. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti pysyi edellisvuoden tasolla noin 200 miljoonassa eurossa. Moottoriajoneuvoja vietiin 53 miljoonalla eurolla eli 16 % edellisvuotta enemmän. Kojeiden ja mittareiden vienti sen sijaan laski kymmenyksellä 57 miljoonaan euroon. Öljytuotteiden vienti Isoon-Britanniaan on ollut hyvin vaihtelevaa. Vuonna 2005 hintojen noustessa öljytuotteiden vienti (52 milj. euroa) puolittui edellisvuodesta. Sen sijaan tammi-huhtikuussa 2006 öljytuotteita vietiin korkeista hinnoista huolimatta moninkertaisesti viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 3 Kuvio 6. Vienti Isoon-Britanniaan v Muut tavarat 13,8 % (-1 %) Puhelinlaitteet 25,2 % (+38 %) Puutavara 7,0 % (-17 %) Paperimassa 1,0 % (-39 %) Puutuotteet 3,8 % (+4 %) Paperi ja pahvi 26,0 % (-16 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 5,8 % (+7 %) Metallit ja metallituotteet 10,3 % (+55 %) Öljytuotteet 1,5 % (-48 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 5,7 % (-1 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

98 4 Taulukko 2. Vienti Isoon-Britanniaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-4) Milj.e Osuus % Muutos % Milj.e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 245 7, , Paperimassa 34 1, , Öljytuotteet 52 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 199 5, , Puutuotteet 135 3, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet , , Teollisuuden koneet ja laitteet 204 5, , Puhelinlaitteet , ,0 +26 Muut tavarat , ,3 +2 Yhteensä , ,0 +11 RAAKAÖLJYN TUONTI MONINKERTAISTUI EDELLISVUOSISTA Henkilöautojen tuonti jatkoi edelleen kasvuaan Vuosina hyvin vähäiseksi jäänyt raakaöljyn tuonti kasvoi moninkertaiseksi viime vuonna. Raakaöljyä tuotiin Isosta-Britanniasta lähes 150 miljoonan euron edestä, kun tuonti oli edellisenä vuonna ollut 20 miljoonaa euroa. Vielä voimakkaampaa tuonnin kasvu oli tammi-huhtikuussa 2006: raakaöljyn tuonti nousi yli 300 miljoonan euron ennätyslukemiin kattaen kolmasosan koko Ison- Britannian tuonnista. Tuonnin kasvun johdosta Iso-Britannia nousi Suomen toiseksi tärkeimmäksi raakaöljyn toimittajaksi. Suurin osa Suomen raakaöljystä tuodaan kuitenkin Venäjältä, jonka tuonti oli alkuvuonna 2006 yli miljardi euroa. Sekä viime vuonna että kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa Ison- Britannian tuonnin arvon kasvuun vaikutti myös raakaöljyn hinnan nousu. Henkilöautojen tuonti Isosta-Britanniasta jatkoi kasvuaan edelleen vuonna Lähes 370 miljoonan euron arvoisella tuonnillaan Iso-Britannia nousi jälleen Suomen toiseksi tärkeimmäksi autojen tuontimaaksi. Isosta-Britanniasta tuotiin liki 31 tuhatta henkilöautoa, mikä oli kymmenyksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin tuontimaa oli edellisvuosien tapaan Saksa, josta tuotiin viime vuonna yli 45 tuhatta autoa. Saksan osuus Suomen autotuonnista oli 22 %, Ison-Britannian 15 % ja Japanin 13 %. Suomeen tuotavien henkilöautojen kokonaismäärä nousi 14 prosentilla 211 tuhanteen kappaleeseen. Tammi-huhtikuussa 2006 Ison-Britannian autotuonti pysytteli vertailuajankohdan tasolla noin kymmenessä tuhannessa kappaleessa. Koneiden ja laitteiden tuonti kattoi viime vuonna reilun viidenneksen Suomen tuonnista Isosta- Britanniasta. Ryhmän tuonti kasvoi 8 % vuodesta 2004 ja oli arvoltaan 458 miljoonaa euroa. Koneiden ja laitteiden tuonti on kuitenkin laskenut merkittävästi huippuvuosista , jolloin ryhmän tuonti oli 900 miljoonan euron paikkeilla. Teollisuuden koneita tuodaan Isosta-Britanniasta yhä melkein yhtä paljon kuin näinä vuosina mutta atk- ja puhelinlaitteiden, sekä muiden korkean teknologian sähkölaitteiden tuonti on vähentynyt huomattavasti. Vielä vuonna 2001 Iso-Britannia oli Suomen tärkein atk-laitteiden toimittaja mutta vuonna 2005 se oli pudonnut jo seitsemänneksi. Muun muassa lisääntynyt tuonti Kiinasta on korvannut näiden laitteiden tuontia Isosta-Britanniasta. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonnista lääketuonti kattoi jo reilun kolmanneksen vuonna Lääketuonti jatkoi voimakasta kasvuaan ja nousi 140 miljoonaan euroon. Kemian alan kokonaistuonti kasvoi 11 % ja oli arvoltaan 386 miljoonaa euroa. Muovien tuonti, 69 miljoonaa euroa, pysyi edellisvuoden tasolla. Metallien ja metallituotteiden tuonti nousi hinnan noususta johtuen 144 miljoonaan euroon. Vaikka tuonnin arvo nousi viime vuonna 31 %, oli ryhmän tuonti painossa mitattuna vähemmän kuin vuonna Alkuvuodesta 2006 metallien tuonnin arvo laski hintojen laskun mukana. Tullihallitus Tilastoyksikkö

99 Kaoliinin tuonti, 49 miljoonaa euroa, oli hienoisessa laskussa vuonna Alkuvuodesta 2006 sen tuonti lähti uuteen kasvuun ja oli tammi-huhtikuussa neljänneksen vuoden 2005 vastaavaa ajankohtaa suurempi. Elintarvikkeiden ja juomien yhteenlaskettu tuonti pysyi edellisvuoden tasolla 74 miljoonassa eurossa. Juomien osuus ryhmän tuonnista on kasvanut viime vuosina; tammi-huhtikuussa osuus oli jo 42 %. Tekstiilituotteiden tuonti pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla 30 miljoonassa eurossa mutta vaatetuonti, 14 miljoonaa euroa, väheni 23 % edellisvuodesta. Kojeita ja mittareita tuotiin Isosta-Britanniasta 39 miljoonalla eurolla eli hienoisesti enemmän kuin edellisvuonna. 5 Kuvio 7. Tuonti Isosta-Britanniasta v Muut tavarat 14,3 % (-4 %) Kojeet ja mittarit 1,9 % (+3 %) Kuljetusvälineet 20,9 % (+7 %) Elintarvikkeet ja juomat 3,5 % (-1 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 2,1 % (-10 %) Kaoliini 2,3 % (-8 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 18,4 % (+11 %) Öljytuotteet 7,9 % (+392 %) Koneet ja laitteet 21,8 % (+8 %) Metallit ja metallituotteet 6,8 % (+31 %) Taulukko 3. Tuonti Isosta-Britanniasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-4) Milj.e Osuus % Muutos % Milj.e Osuus % Muutos % 01-07,09,11 Elintarvikkeet ja juomat 74 3, , Kaoliini 49 2, , Öljytuotteet 167 7, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , ,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 44 2, , Metallit ja metallituotteet 144 6, , Koneet ja laitteet , ,2-6 78,79 Kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms. 39 1, ,5 +16 Muut tavarat , ,9 +16 Yhteensä , ,0 +48 Tullihallitus Tilastoyksikkö

100 VIENTI ISOON-BRITANNIAAN V JA TAMMI-HUHTIKUUSSA V (1-4) 2006(1-4) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 559 0, , ,0 92 0, maitotaloustuotteet ja munat 498 0, , ,0 90 0, kala- ja kalavalmisteet 1 0,0 2 0, ,0 0 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 228 0, , ,0 23 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 25 0,0 36 0, ,0 58 0, rehuaineet 27 0,0 67 0, ,0 20 0, erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka 724 0, , , , juomat 724 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 205 0, , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 1 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 27 0,0 7 0, ,0 1 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 258 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 639 0,0 0 0, , ,1 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 301 0, , ,0 37 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 148 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,4-7 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 80 0, vaatteet , , , , jalkineet 929 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 524 0, , ,0 30 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , , YHTEENSÄ , , , ,0 +11

101 TUONTI ISOSTA-BRITANNIASTA V JA TAMMI-HUHTIKUUSSA V (1-4) 2006(1-4) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet 890 0, , ,0 98 0, maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 359 0, , ,0 71 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,3-7 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 255 0, , ,0 89 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 699 0, , ,0 77 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 110 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 210 0,0 17 0, ,0 0 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 410 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 842 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , ,1 8 0, sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat , , , , kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 565 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 199 0, , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,8-4 9 muut tavarat , , , ,8 +29 YHTEENSÄ , , , ,0 +48

102 Ulkomaankauppa 2006:M20 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Salme Rasimus p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

103 Ulkomaankauppa 2006:M23 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen kauppa EU:n Välimeren alueen kumppanuusmaiden kanssa Kuvio 1. Suomen kauppa EU:n Välimeren alueen kumppanuusmaiden kanssa (1-5) (lukuun ottamatta Turkkia) Milj. euroa (1-5) Tuonti Vienti 2006 (1-5) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

105 1 KAUPPA VÄLIMEREN ALUEEN KUMPPANUUSMAIDEN KANSSA SELVÄSSÄ KASVUSSA Puhelinlaitteet viennin kasvun johdossa Suomen vienti EU:n Välimeren alueen kumppanuusmaihin eli ns. Euromed-kumppaneihin lisääntyi viime vuonna 13 % ja kohosi 766 milj. euroon. (Lukuihin ei sisälly selvästi tärkeimmän Euromedkumppanin eli EU-hakijamaihin kuuluvan Turkin osuutta.) 1 Viennin kasvu johtui lähinnä sähköteknisten tuotteiden viennistä, mutta myös puutavaran sekä paperin ja pahvin vienti lisääntyi. Tuonti Välimeren alueen maista (138 milj. euroa) kasvoi vuonna 2005 seitsemän prosenttia edellisvuotisesta. Kasvu johtui poikkeuksellisesta israelilaisten lentokoneen osien tuonnista. Jos tätä tuontia ei otettaisi huomioon, tuonti Välimeren alueen kumppanuusmaista olisi jäänyt viime vuonna viisi prosenttia vuoden takaista pienemmäksi. Jos Turkin hallitsevaa osuutta ei lasketa mukaan, Israel on selvästi tärkein Euromed-alueen tuontimaista ja Egypti puolestaan tärkein vientimaa. Suomen kauppa Välimeren alueen kanssa on ollut perinteisesti ylijäämäistä. Vuonna 2004 ylijäämä kohosi 548 milj. euroon ja vuotta myöhemmin 628 milj. euroon. Vuoden 2006 tammi-toukokuussa ylijäämää kertyi 296 milj. euroa. Välimeren alueen kumppanuusmaiden osuus Suomen koko ulkomaankaupasta on pysynyt hyvin tasaisena. Osuus koko viennistä on pysytellyt vuosikaudet 1,3-1,4 %:ssa, vaikka nousikin viime vuonna ja kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 1,5 %:iin. Alueen osuus Suomen tuonnista on ollut hyvin tasaisesti 0,3-0,4 % Kuvio 2. Kauppa EU:n Välimeren alueen kumppanuusmaiden kanssa 2005 (lukuun ottamatta Turkkia) Milj. e Tuonti Vienti Israel Egypti Jordania Marokko Algeria Tunisia Libanon Syyria Palestiinalaisalue 1) Tässä katsauksessa käsitellään Suomen kauppaa yhdeksän EU:n Välimeren alueen kauppakumppanin eli ns. Euromed-kumppaneiden kanssa. Nämä maat ovat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Syyria, Tunisia ja palestiinalaisalueet. EU:n Välimeren alueen kumppanuushankkeen taustalla on vuonna 1995 käynnistynyt ns. Barcelonan prosessi. Tuolloisista EU:n kumppanuusmaista Kypros ja Malta ovat jo liittyneet EU:n jäseniksi. Turkki on myös kumppanuusmaa, mutta EU-hakija-asemansa vuoksi sitä ei ole otettu mukaan tähän katsaukseen, vaan siitä julkaistaan muiden liittyjä- ja hakijamaiden tavoin oma katsauksensa. Viimeksi Tullihallitus on julkaissut katsauksen Suomen ja Turkin välisestä kaupasta marraskuussa Kokonaiskauppavaihdon mukaan Turkin osuus Suomen ulkomaankaupasta on suunnilleen yhtä suuri kuin tässä katsauksessa käsiteltyjen yhdeksän muun kumppanuusmaan osuus yhteensä. Libya ja Mauritania ovat tällä hetkellä Euromed-yhteistyön tarkkailijajäseniä. Libyalle on jo tarjottu Euromedjäsenyyttä ja Mauritania on jäsenyydestä kiinnostunut. Myös EU:n ulkopuolisten Balkanin maiden mahdollisuutta Euromed-kumppanuuteen on EU:ssa käsitelty. Tässä katsauksessa kaikki nämä maat on kuitenkin jätetty tarkastelun ulkopuolelle, ja katsaus koskee vain edellä mainittuja yhdeksää kumppanuusmaata. Tullihallitus Tilastoyksikkö

106 2 Kuvio 3. Välimeren alueen osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-5) Osuus % 1,8 1,5 1,2 0,9 0,6 0, Tuonti Vienti (1-5) Kuvio 4. Suomen ja Välimeren alueen välinen kauppatase (1-5) Milj. e (1-5) Taulukko 1. Suomen ja Välimeren alueen kumppanuusmaiden välinen kauppa v (1-5) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-5) , ,5 296 PUHELINLAITTEET NOSTIVAT VIENNIN VAHVAAN KASVUUN Puutavaran vienti perinteisesti voimakasta Kone- ja laitevienti kattaa lähes puolet Suomen koko viennistä Euromed-kumppanuusalueelle. Viime vuonna puhelinlaitteita vietiin 298 milj. euron arvosta. Tästä oli matkapuhelimien osuus 285 milj. euroa. Tärkeimmät puhelimien ostajat olivat Jordania (124 milj. euroa), Egypti (72 milj. euroa) ja Israel (48 milj. euroa). Puhelinlaitteiden vienti kasvoi 30 % vuodesta Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa puhelinlaitevienti Välimeren alueen kumppanuusmaihin on lisääntynyt kolmanneksen. Eri toimialojen koneita ja moottoreita vietiin viime vuonna 51 milj. euron arvosta eli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tästä oli nosto- ja lastauskoneiden osuus 17 milj. euroa. Ryhmän vienti suuntautui lähinnä Syyriaan (kahdeksan miljoonaa euroa) ja Tunisiaan (neljä miljoonaa euroa). Moottoreiden viennin arvo oli viisi miljoonaa euroa ja maansiirto- ja kaivuukoneiden neljä miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti Välimeren alueelle kehittyi viime vuonna epätasaisesti. Puutuotteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja puutavaran sekä paperin vienti kuusi prosenttia, kun sen sijaan paperimassan vienti jäi viidenneksen edellisvuotista vähäisemmäksi. Sahatavaraa vietiin perinteiseen tapaan eniten Egyptiin (66 milj. euroa) ja Algeriaan (48 milj. euroa). Suuria ostajamaita olivat myös Israel (32 milj. euroa), Marokko (23 milj. euroa) ja Tunisia (22 milj. euroa). Yhdek- Tullihallitus Tilastoyksikkö

107 3 sän miljoonan euron raakapuuviennistä suurin osa suuntautui Egyptiin. Paperia vietiin viime vuonna 101 milj. euron arvosta; siitä oli Israelin osuus 27 milj. euroa, Egyptin osuus 21 milj. euroa ja Syyrian osuus 18 milj. euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti jäi viime vuonna 28 milj. euroon eli 11 % edellisvuotista pienemmäksi, kun sekä väriaineiden että muovien vienti supistui. Kemian perusteollisuuden vienti kasvoi 15 % ja kohosi yhdeksään miljoonaan euroon. Väriaineita vietiin vajaan kahdeksan miljoonan ja muoveja hieman yli seitsemän miljoonan euron arvosta. Kemian teollisuuden tärkeimpiä ostajamaita olivat Israel (12 milj. euroa) ja Egypti (seitsemän miljoonaa euroa). Elintarvikkeiden vienti Euromed-alueelle kohosi viime vuonna lähes 18 milj. euroon eli kuusi prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Ryhmän viennistä maitotaloustuotteiden osuus oli 14 milj. euroa ja sokerin osuus kolme miljoonaa euroa. Tärkeimmät maitotaloustuotteiden ostajat olivat Egypti (seitsemän miljoonaa euroa) ja Libanon (viisi miljoonaa euroa). Kuvio 5. Vienti Välimeren alueen kumppanuusmaihin 2005 Muut tavarat 4,1 % (+ 9 %) Elintarvikkeet 2,3 % (+ 6 %) Kojeet, mittarit yms. 1,1 % (- 4 %) Puutavara 26,1 % (+ 6 %) Sähkökoneet ja - laitteet 41,6 % (+ 29 %) Paperimassa 1,2 % (- 22 %) Paperi ja pahvi 13,2 % (+ 6 %) Moottorit, eri toimialojen koneet 6,6 % (+ 8 %) Kemialliset tuott. 3,7 % (- 11 %) Taulukko 2. Vienti Välimeren alueen kumppanuusmaihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 18 2, , Puutavara , , Paperimassa 9 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 28 3, , Paperi ja pahvi , , Moottorit, eri toimialojen 51 6, ,6 23 koneet ja laitteet Sähkökoneet ja -laitteet , , Kojeet, mittarit yms. 9 1, ,7 23 Muut tavarat 31 4, ,6 22 Yhteensä , ,0 30 Tullihallitus Tilastoyksikkö

108 4 SÄHKÖLAITTEILLA KOLMANNEKSEN OSUUS TUONNISTA VÄLIMEREN ALUEELTA Valtaosa tuonnista peräisin Israelista Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Välimeren alueen kumppanuusmaista jäi viime vuonna 46 milj. euroon eli 14 % edellisvuotista pienemmäksi. Suurin syy tuonnin supistumiseen oli yli viidenneksen notkahdus puhelinlaitteiden tuonnissa. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa sähkölaitteiden tuonti on kääntynyt lähes neljänneksen kasvuun. Puhelinlaitteita tuotiin viime vuonna Euromed-alueelta, lähinnä Israelista, vajaan 32 milj. euron arvosta. Myös viiden miljoonan euron arvoinen atk-laitteiden tuonti oli lähes kokonaan peräisin Israelista. Elektroniikan komponentteja, sähkökytkentälaitteita yms. sähkölaitteita tuotiin Israelin lisäksi myös mm. Marokosta. Muun koneja laitetuonnin lisäksi Israelista tuotiin viime vuonna muista vuosista poiketen lähes 15 milj. euron arvosta lentokoneiden osia. Hedelmien ja kasvisten tuonti pysytteli viime vuonna 25 milj. eurossa eli miltei edellisvuotisella tasolla. Sitrushedelmiä tuotiin Israelista kahdeksan miljoonan euron, Marokosta seitsemän miljoonan euron ja Egyptistä vajaan neljän miljoonan euron arvosta. Tomaatteja ym. kasviksia tuotiin Israelista vajaan neljän miljoonan euron arvosta. Tekstiilituotteiden ja vaatteiden tuonti Välimeren alueelta oli viime vuonna selvässä kasvussa, mutta kääntyi tämän vuoden tammi-toukokuussa lähes kymmeneksen laskuun. Vaatteita tuotiin viime vuonna 18 milj. euron arvosta; tästä Marokon osuus oli miltei yhdeksän miljoonaa euroa ja sekä Tunisian että Egyptin osuus neljä miljoonaa euroa. Tekstiilituotteita tuotiin neljän miljoonan euron arvosta pääasiassa Egyptistä. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonnin arvo supistui viime vuonna viidenneksen ja jäi vajaaseen 12 milj. euroon. Kemian perusteollisuuden osuus tuonnista oli kahdeksan miljoonaa euroa ja muovien osuus kolme miljoonaa euroa. Ryhmän tuotteita on tuotu lähinnä Israelista, kemian perusteollisuuden tuotteita myös Jordaniasta. Kuluvana vuonna kemian tuonti on ollut vahvassa kasvussa jordanialaisen lannoitetuonnin ansiosta. Muista tuontitavaroista mainittakoon kojeet ja mittarit (viime vuonna runsaat kolme miljoonaa euroa, pääasiassa Israelista) ja Tunisiasta tuotu sinkkirikaste (vajaat kaksi miljoonaa euroa). Kuvio 6. Tuonti Välimeren alueen kumppanuusmaista v Muut tavarat 8,3 % (+ 1 %) Kojeet, mittarit yms. 2,4 % (+ 19 %) Lentokoneiden osat 10,6 % Hedelmät ja kasvikset 18,0 % (- 1 %) Malmit ja rikasteet 1,2 % Kemiall. tuotteet 8,5 % (- 21 %) Tekstiilituotteet 3,2 % (+ 4 %) Sähkökoneet ja - laitteet 33,0 % (- 14 %) Eri toimialojen koneet 1,8 % (- 7 %) Vaatteet 12,9 % (+ 17 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

109 5 Taulukko 3. Tuonti Välimeren alueen kumppanuusmaista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 05 Hedelmät ja kasvikset 25 18, , Malmit ja rikasteet 2 1,2 x 3 3, Kemialliset aineet ja tuotteet 12 8, , Tekstiilituotteet 4 3, , Eri toimialojen koneet ja laitt. 3 1, , Sähkökoneet ja laitteet 46 33, , Lentokoneiden osat 15 10,6 x 0 0,0 x 84 Vaatteet 18 12, , Kojeet, mittarit yms. 3 2, ,7 143 Muut tavarat 12 8, ,1 40 Yhteensä , ,0 21 Tullihallitus Tilastoyksikkö

110 VIENTI EU:N VÄLIMEREN ALUEEN KUMPPANUUSMAIHIN (1-5) (lukuun ottamatta Turkkia) Vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä (1-5) 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % EG Egypti , ,7 20 IL Israel , ,6 68 JO Jordania , ,5 65 DZ Algeria , ,5 25 MA Marokko , ,6 4 TN Tunisia , ,3 4 LB Libanon , ,7 25 SY Syyria , ,2-29 PS Palestiinalaisalue 71 0, ,0-44 Yhteensä , ,0 30 TUONTI EU:N VÄLIMEREN ALUEEN KUMPPANUUSMAISTA (1-5) (lukuun ottamatta Turkkia) Vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä (1-5) 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % IL Israel , ,7 14 MA Marokko , ,1 29 EG Egypti , ,7 8 TN Tunisia , ,4-37 JO Jordania , ,7 707 LB Libanon 403 0, ,2 44 SY Syyria 117 0, ,1-3 DZ Algeria 66 0, ,1 70 PS Palestiinalaisalue 0 0,0 x 0 0,0 x Yhteensä , ,0 21 KAUPPATASE EU:N VÄLIMEREN ALUEEN KUMPPANUUSMAIDEN KANSSA (1-5) (lukuun ottamatta Turkkia) Vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä (1-5) 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % EG Egypti , ,5 22 JO Jordania , ,5 55 DZ Algeria , ,2 25 IL Israel , ,1 386 MA Marokko , ,3-7 LB Libanon , ,7 25 TN Tunisia , ,7 14 SY Syyria , ,0-29 PS Palestiinalaisalue 71 0, ,0-44 Yhteensä , ,0 32 Turkki kuuluu Välimeren alueen kumppanuusmaihin, mutta hakija-asemansa vuoksi siitä julkaistaan oma katsauksensa. Viimeksi Tullihallitus on julkaissut katsauksen Suomen ja Turkin välisestä kaupasta marraskuussa Vienti Turkkiin kohosi v lähes 618 milj. euroon ja tuonti sieltä 308 milj. euroon.

111 VIENTI EUROMED-KUMPPANUUSMAIHIN 2004 JA 2005 SEKÄ TAMMI-TOUKOKUUSSA 2005 JA 2006 (LUKUUN OTTAMATTA TURKKIA) (1-5) 2006(1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 6 0,0 41 0, ,0 55 0, hedelmät ja kasvikset 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 48 0,0 93 0, ,0 23 0, rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 131 0, , ,0 16 0, juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 59 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 3 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat 164 0, , ,0 41 0, malmit ja metalliromu 35 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 24 0,0 > ,0 0 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 792 0, , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 336 0, , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,5 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0, kasvioljyt ja -rasvat 271 0, , ,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 297 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut 586 0, , , , erinäiset kemialliset tuotteet 627 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 90 0,0 93 0, ,0 13 0, kumituotteet 90 0, , ,0 61 0, puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 710 0, , , , kivennäisainetuotteet 935 0, , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 762 0, , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 4 0,0 80 0,0 > , ,2 x 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut 165 0, , ,0 90 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 21 0,0 8 0, ,0 10 0,0 > vaatteet 75 0,0 48 0, ,0 14 0, jalkineet 2 0,0 4 0, ,0 0 0,0 x 87 kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 20 0,0 69 0, ,0 67 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 95 0,0 3 0, ,0 0 0, erittelemäton 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 95 0,0 3 0, ,0 0 0, kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0 30

112 TUONTI EUROMED-KUMPPANUUSMAISTA 2004 JA 2005 SEKÄ TAMMI-TOUKOKUUSSA 2005 JA 2006 (LUKUUN OTTAMATTA TURKKIA) (1-5) 2006(1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 1 0,0 x 1 0,0 0 0, liha ja lihatuotteet 39 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 91 0,1 61 0, ,1 24 0, vilja ja viljatuotteet 5 0,0 6 0, ,0 0 0, hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 1 0, ,1 > , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 166 0,1 37 0, ,0 45 0, rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 205 0, , , , juomat ja tupakka 429 0, , ,2 83 0, juomat 429 0, , ,2 83 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 822 0, , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 10 0,0 x 10 0,0 0 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 68 0,1 6 0, ,0 0 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki 1 0,0 0 0, ,0 8 0,0 x 25 paperimassa 95 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 21 0, ,2 > , , kivennäisaineet, valmistamattomat 126 0,1 86 0, ,1 54 0, malmit ja metalliromu 0 0, ,2 x 878 1, , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 513 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 33 0,0 0 0, ,0 0 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 33 0,0 0 0, ,0 0 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 23 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 23 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 52 0, , ,2 74 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 311 0, , , , lannoitteet, valmistetut ,6 57 0, , ,3 > muovit, valmistamattomat 81 0,1 47 0, , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet 683 0,5 79 0, , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 116 0,1 67 0, ,0 6 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 228 0,2 50 0, ,0 4 0, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 149 0, , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet 973 0, , , , rauta ja teräs 191 0,1 59 0, ,0 28 0, muut metallit 721 0, , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit 36 0,0 84 0, ,1 42 0, eri toimialojen erikoiskoneet 814 0, , , , metalliteollisuuskoneet 467 0, , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot 207 0, , ,1 89 0, muut kuljetusvälineet 12 0, ,6 > ,1 20 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 60 0, , , , huonekalut 183 0,1 43 0, ,0 27 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet 89 0,1 70 0, ,1 54 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 189 0, , ,4 52 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 1 0,0 0 0, , ,8 x 93 erittelemäton 1 0,0 0 0, , ,8 x 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 97 kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0 21

113 Ulkomaankauppa 2006:M23 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen kauppa EU:n Välimeren alueen kumppanuusmaiden kanssa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

114 Ulkomaankauppa 2006:M24 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v (1-6) Milj. e (1-6) Tuonti Vienti 2006 (1-6) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

116 1 KAUPPA KIINAN KANSSA KÄÄNTYNYT SELVÄSTI ALIJÄÄMÄISEKSI Tammi-kesäkuussa yli neljännes Suomen sähkölaitetuonnista kiinalaista alkuperää Kiina oli alkuvuodesta kokonaiskauppavaihdoltaan Suomen kuudenneksi suurin kauppakumppani. Tuontimaistamme se oli neljänneksi suurin seitsemän prosentin osuudella Suomen kokonaistuonnista. Viennissä se sijoittui yhdeksänneksi 3,1 %:n osuudella koko viennistämme. Suomen kauppa Kiinan kanssa oli vielä tämän vuosikymmenen alkuun asti selvästi ylijäämäistä. Tuonnin, erityisesti sähkölaitetuonnin, vahvan kasvun ja viennin heilahtelevan kehityksen vuoksi kauppatase kääntyi alijäämäiseksi vuonna Viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla alijäämä on moninkertaistunut edellisiin vuosiin verrattuna. Vielä vuonna 2004 kauppatase oli lähes tasapainossa, mutta viime vuonna alijäämää kertyi miltei 1,3 mrd. euroa ja kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 921 milj. euroa. Tuonti Kiinasta lisääntyi viime vuonna 43 %, kun taas vienti kääntyi viidenneksen laskuun. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa tuonnin kasvu on yhä kiihtynyt: tuonnin arvo kohosi miltei 1,9 mrd. euroon eli 60 % viime vuoden alkupuoliskoa suuremmaksi. Vientikin on kääntynyt kuluvana vuonna jälleen kasvuun ja noussut 932 milj. euroon, mutta kasvu on jäänyt viidennekseen eli selvästi tuonnin kasvua hitaammaksi. Kuvio 2. Suomen ja Kiinan välinen kauppa; tuonnin ja viennin muutokset edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta (1-6) % Tuonti Vienti Kuvio 3. Kiinan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-6) Osuus % (1-6) Kuvio 4. Suomen ja Kiinan välinen kauppatase (1-6) Milj. e Tuonti Vienti (1-6) Tullihallitus Tilastoyksikkö

117 2 Taulukko 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v (1-6) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-6) , ,1-921 PUHELINLAITTEET NOSTIVAT ALKUVUODEN VIENNIN KASVUUN Metallien vienti Kiinaan kehittynyt epätasaisesti Erilaisten puhelin- ja radiolaitteiden vienti Kiinaan on kehittynyt viime aikoina myönteisesti. Viime vuonna ryhmän viennin arvo oli viidenneksen kasvussa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa vienti lisääntyi kahdella kolmanneksella ja kohosi 239 milj. euroon. Osuus koko viennistä Kiinaan kohosi neljännekseen, kun se jäi viime vuoden alkupuoliskolla 18 %:iin. Matkapuhelimien osuus ryhmän viennistä oli tammi-kesäkuussa 165 milj. euroa. Viennin arvo yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Matkapuhelimien vientimäärä nousi vajaasta puhelimesta yli 1,6 miljoonaan puhelimeen, eli kappalehinta laski vajaasta 113 eurosta alle 102 euroon. Erilaisten puhelin- ja radiolaitteiden osia vietiin alkuvuodesta yli 40 milj. euron arvosta. Puhelinlaitteiden lisäksi myös sähkömuuttajien ja suuntaajien vienti kasvoi tammi-kesäkuussa ja kohosi viime vuoden alkupuoliskon 17 milj. eurosta 42 milj. euroon. Sähkökytkentälaitteiden vienti pysytteli miltei viime vuoden tasolla eli 21 milj. eurossa. Sen sijaan elektroniikan komponenttien vienti supistui tammi-kesäkuussa selvästi ja jäi kahdeksaan miljoonaan euroon, kun viennin arvo vuotta aiemmin oli 70 milj. euroa. Kone- ja laiteviennin arvo on heilahdellut viime vuosina voimakkaasti sen mukaan, ajoittuuko vuodelle paperikonetoimitusten kaltaisia suuria konetoimituksia. Viime vuonna koneja laitevienti jäi puoleen edellisvuotisesta paperikoneiden viennin vähentymisen vuoksi. Tämän vuoden tammikesäkuussa paperiteollisuuskoneiden vienti (97 milj. euroa) kasvoi 17 % ja maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti (28 milj. euroa) 61 %. Nosto- ja lastauskoneiden vienti (16 milj. euroa) jäi hieman edellisvuotista pienemmäksi. Voimakoneita ja moottoreita on tänä vuonna viety Kiinaan vajaan 45 milj. euron arvosta eli kahdeksan prosenttia viimevuotista enemmän. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti kasvoi yli kolmanneksen ja kohosi 24 milj. euroon. Höyrykattiloiden vienti supistui seitsemästä miljoonasta eurosta kahteen miljoonaan euroon. Metallien viennin kehitykseen on vaikuttanut sekä vientimäärien että hintojen muutos. Viime vuonna raudan ja teräksen vienti pysytteli edellisvuotisella tasolla, kun vientimäärä supistui viisi prosenttia, mutta vientihinta nousi saman verran. Värimetallien viennin arvo kasvoi samaan aikaan kahdella kolmanneksella osaksi hintojen nousun vuoksi, osaksi sen vuoksi, että nikkelin vientimäärä lähes kaksinkertaistui. Kuluvana vuonna raudan ja teräksen viennin arvo supistui kolmanneksen, kun vientimäärä supistui yli 40 %, mutta hinnat nousivat samaan aikaan miltei viidenneksen. Myös kuparin ja alumiinin vienti väheni, mutta nikkelin viennin arvo (28 milj. euroa) kaksinkertaistui, kun sekä vientimäärä että hinta olivat kasvussa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

118 3 Metsäteollisuuden vienti Kiinaan lisääntyi tammi-kesäkuussa selvästi. Paperin ja pahvin viennin arvo kohosi 49 milj. euroon eli runsaan kolmanneksen vuoden takaista suuremmaksi. Paperimassan viennin arvo kaksi- ja puolikertaistui ja kohosi 41 milj. euroon. Osa tälle vuodelle kirjatusta metsäteollisuuden viennin kasvusta johtui vuoden 2005 touko-kesäkuulle ajoittuneista metsäteollisuuden työtaistelutoimista, joiden vuoksi vertailuvuoden vientiluvut olivat tavanomaista pienempiä. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vuotuisen viennin arvo on vaihdellut lähinnä lannoiteviennin muutosten vuoksi. Tämän vuoden alkupuoliskolla kemian vienti on kohonnut viime vuoden tammi-kesäkuun vajaasta 22 milj. eurosta yli 32 milj. euroon. Lannoitteiden viennin arvo (kymmenen miljoonaa euroa) yli kaksinkertaistui ja kemian perusteollisuuden vienti (yhdeksän miljoonaa euroa) kasvoi yli kahdella kolmanneksella. Muusta tammi-kesäkuun viennistä mainittakoon kojeet ja mittarit (26 milj. euroa; kasvua 41 %) ja metallijätteet (24 milj. euroa, josta kuparijätteen ja romun osuus 19 milj. euroa). Kuvio 5. Vienti Kiinaan tavararyhmittäin v. 2006(1-6) Muut tavarat 5,3 % (+ 12 %) Paperimassa 4,4 % (+ 146 %) Paperi ja pahvi 5,2 % (+ 36 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 3,5 % (+ 50 %) Kojeet, mittarit 2,8 % (+ 41 %) Metallijätteet 2,6 % (+ 160 %) Rauta ja teräs 7,1 % (- 31 %) Värimetallit 3,1 % (+ 95 %) Sähkökoneet ja -laitteet 35,4 % (+ 23 %) Voimakoneet ja moottorit 4,8 % (+ 8 %) Eri toimialojen koneet 25,7 % (+ 14 %) Taulukko 2. Vienti Kiinaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-6) Milj. e Osuus % Muutos % 25 Paperimassa 37 2, , Metallijätteet ja -romu 27 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 58 3, , Paperi ja pahvi 87 5, , Rauta ja teräs 121 7, , Värimetallit 28 1, , Voimakoneet ja moottorit 90 5, , Eri toimialojen koneet ja laitt , , Sähkökoneet ja laitteet , , Kojeet, mittarit yms. 48 3, ,8 41 Muut tavarat 102 6, ,3 12 Yhteensä , ,0 20 Tullihallitus Tilastoyksikkö

119 4 PUHELINTUONTI NOSTANUT KIINAN NELJÄNNEKSI TÄRKEIMMÄKSI TUONTIMAAKSI Sähkölaitteilla jo lähes 70 %:n osuus Suomen tuonnista Kiinasta Puhelin-, radioja televisiolaitteiden tuonti Kiinasta Suomeen kaksinkertaistui viime vuonna. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa tuonnin kasvu on entisestään kiihtynyt: ryhmän tuonnin arvo kohosi 659 milj. euroon eli yli kolminkertaiseksi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Matkapuhelimia tuotiin tammi-kesäkuussa Kiinasta 326 milj. euron arvosta; tuotujen puhelimien määrä kohosi lähes kolmeen miljoonaan kappaleeseen. Vuotta aiemmin suurin osa kiinalaisten puhelinlaitteiden tuonnista oli osien tuontia. Valmiiden matkapuhelimien tuonnin arvo jäi tuolloin 23 milj. euroon, eli kappaleeseen. Myös erilaisten puhelin-, radioja televisiolaitteiden osien tuonti on lisääntynyt kuluvana vuonna selvästi. Osia tuotiin tammi-kesäkuussa 187 milj. euron arvosta, kun tuonti vuotta aiemmin jäi 88 milj. euroon. Kiina nousi tämän vuoden alkupuoliskolla Suomen tärkeimmäksi matkapuhelimien tuontimaaksi. Sen osuus koko puhelintuonnin arvosta oli 52 %. Seuraavina olivat Viro 18 %:n osuudellaan ja Unkari 11 %:n osuudella. Vuotta aiemmin Unkarin osuus puhelintuonnista oli 42 % ja Viron osuus 22 %. Kiina oli silloin vasta kuudentena viiden prosentin tuontiosuudellaan. Myös puhelin-, radioja televisiolaitteiden osien tuonnissa Kiina on ollut kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa tärkein tuontimaa yli kolmanneksen osuudella ryhmän koko tuonnista. Vuosi sitten Kiina jäi osien tuonnissa Japanin jälkeen toiseksi runsaan viidenneksen osuudellaan. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti Kiinasta kasvoi alkuvuodesta neljänneksen; tuonnin arvo kohosi 197 milj. euroon. Elektroniikan komponenttien tuonnin arvo (73 milj. euroa) kaksi- ja puolikertaistui. Myös muuntajien (43 milj. euroa) ja sähkökytkentälaitteiden (37 milj. euroa) tuonti oli selvässä kasvussa. Sähkölaitteiden ohella muukin koneja laitetuonti oli kasvussa. Nosto- ja lastauskoneiden tuonnin arvo yli kaksinkertaistui ja kohosi kymmeneen miljoonaan euroon. Lähes yhtä vahvassa kasvussa oli moottoreiden tuonti: tuonnin arvo nousi neljästä miljoonasta eurosta kahdeksaan miljoonaan euroon. Tevanake-tuotteiden tuonti Kiinasta kasvoi tämän vuoden alkupuoliskolla 17 %. Jalkineiden tuonti (40 milj. euroa) lisääntyi 43 % ja tekstiilituotteiden tuonti (15 milj. euroa) lähes kolmanneksen, mutta vaatteiden tuonti (145 milj. euroa) kasvoi vain 10 %. Kiina on Suomen selvästi tärkein tevanake-tuotteiden tuontimaa yli viidenneksen osuudella ryhmän koko tuonnista. Muita merkittäviä tuontitavaroita ovat kuluvana vuonna olleet taloustavarat, naulat, ruuvit yms. metallituotteet (50 milj. euroa) ja kulkuneuvot (43 milj. euroa, josta alustuonnin osuus 22 milj. euroa ja moottoripyörien osuus kymmenen miljoonaa euroa). Lelujen, pelien ja urheiluvälineiden tuonti kasvoi viidenneksen. Tuonnin arvo, 37 milj. euroa, kattoi yli kolmanneksen ryhmän koko tuonnista Suomeen. Tullihallitus Tilastoyksikkö

120 5 Kuvio 6. Tuonti Kiinasta tavararyhmittäin v. 2006(1-6) Lelut, pelit, urheiluvälineet 2,0 % (+ 20 %) Jalkineet 2,1 % (+ 43 %) Vaatteet 7,8 % (+ 10 %) Huonekalut 1,5 % (+ 59 %) Kulkuneuvot 2,3 % (+ 174 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 22,3 % (+ 22 %) Kemiall. tuott. 1,0 % (+ 35 %) Muut tavarat 9,0 % (+ 27 %) Metallituotteet 2,7 % (+ 24 %) Moottorit, eri toimialojen koneet 3,1 % (+ 38 %) Toimistokoneet ja akt-laitteet 10,6 % (+ 24 %) Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet 35,5 % (+ 217 %) Taulukko 3. Tuonti Kiinasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-6) Milj. e Osuus % Muutos % 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 34 1, , Metallituotteet 78 2, , Moottorit, eri toimialojen koneet ja laitteet 84 3, , Toimistokoneet ja atk-laitteet , , Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet , , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , Kulkuneuvot 26 0, , Huonekalut 33 1, , Vaatteet , , Jalkineet 57 2, , Lelut, pelit, urheiluvälineet yms. 80 2, ,0 20 Muut tavarat , ,0 27 Yhteensä , ,0 60 Tullihallitus Tilastoyksikkö

121 VIENTI KIINAAN 2004 JA 2005 SEKÄ TAMMI-KESÄKUUSSA 2005 JA (1-6) 2006(1-6) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 849 0, , , ,0 x 01 liha ja lihatuotteet 275 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 6 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 12 0,0 21 0, ,0 46 0, hedelmät ja kasvikset , , ,1 50 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 226 0, , ,0 45 0,0 > rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 0 0,0 4 0,0 x 4 0,0 0 0, juomat ja tupakka 103 0, , , , juomat 103 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 54 0,0 12 0, ,0 3 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 194 0,0 41 0, ,0 16 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 54 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 18 0,0 18 0, ,0 67 0,0 > kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 4 0,0 x 4 0,0 0 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 18 0,0 14 0, ,0 67 0,0 > kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 104 0, , ,0 74 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,3-6 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 81 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 156 0, , ,1 9 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut 791 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 29 0,0 18 0, ,0 10 0, vaatteet 109 0, , , , jalkineet 91 0,0 97 0, ,0 17 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 83 0, , ,0 40 0,0 > muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 3 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 93 erittelemäton 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 3 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 97 kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0 20

122 TUONTI KIINASTA 2004 JA 2005 SEKÄ TAMMI-KESÄKUUSSA 2005 JA (1-6) 2006(1-6) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 1 0,0 12 0,0 > ,0 0 0, maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 324 0, , , , vilja ja viljatuotteet 142 0,0 95 0, ,0 46 0, hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 762 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 303 0, , , , rehuaineet 0 0,0 27 0,0 > ,0 19 0, erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka 35 0,0 45 0, ,0 19 0, juomat 35 0,0 45 0, ,0 19 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 46 0,0 7 0, ,0 0 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 36 0,0 0 0, ,0 7 0,0 x 24 puutavara ja korkki 98 0, , , , paperimassa 302 0,0 82 0, ,0 0 0,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 484 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 931 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 362 0, , , ,0-5 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 1 0,0 88 0,0 > , ,0 > kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 19 0,0 32 0, ,0 21 0, eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 19 0,0 24 0, ,0 6 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 8 0,0 x 0 0,0 15 0,0 >999 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 784 0, , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 708 0, , , , lannoitteet, valmistetut 51 0,0 75 0, ,0 42 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,2 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 39 0,0 63 0, , ,4 > erittelemäton 39 0,0 63 0, , ,4 > metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 97 kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0 60

123 Ulkomaankauppa 2006:M24 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

124 Ulkomaankauppa 2006:M25 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Intian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v (1-6) 400 Milj. e (1-6) Tuonti Vienti 2006 (1-6) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

126 1 SUOMEN JA INTIAN VÄLINEN KAUPPA KASVOI NOPEAMMIN KUIN KOKO ULKO- MAANKAUPPA Suomen ja Intian välinen kauppa kääntyi selvään kasvuun vuonna 2004, jolloin sekä Suomen vienti Intiaan että tuonti sieltä kohosivat selvästi edellisvuosia suuremmiksi. Viime vuonna kaupan kasvu hieman hidastui, mutta kuluvan vuoden alkupuolella kasvu jälleen kiihtyi, ja kauppa Intian kanssa lisääntyi koko ulkomaankauppaa selvästi nopeammin. Vienti Intiaan on kehittynyt melko epätasaisesti. Korkein viennin arvo saavutettiin vuonna 2000, jolloin etenkin voimakoneiden ja moottoreiden vienti oli korkealla tasolla kattaen yli puolet koko viennin arvosta. Koneiden ja laitteiden osuus viennistä Intiaan on ollut viime vuosina kahden kolmasosan luokkaa. Tuonti Intiasta on ollut kasvavalla uralla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vaatteiden ja tekstiilituotteiden tuonti on ollut kasvussa, mutta niiden osuus koko tuonnista on supistunut jo alle puoleen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla vaatteiden tuonti kuitenkin lisääntyi kolmanneksen. Intian osuus Suomen koko vaatetuonnista oli 5 %. Tammi-kesäkuussa viennin arvo Intiaan kohosi 166 milj. euroon eli 55 % viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Tuonti kasvoi runsaan neljänneksen ja kohosi 81 milj. euroon. Kauppa oli näin Suomelle 85 milj. euroa ylijäämäistä. Intian osuus Suomen koko viennistä oli alkuvuonna 0,6 % ja tuonnista 0,3 %. Näillä osuuksilla Intia oli Suomen vientimaista 29. suurin ja tuontimaista se oli 35. Kuvio 2. Intian osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-6) Kuvio 3. Suomen ja Intian välinen kauppatase (1-6) Osuus % 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Tuonti Vienti Milj. e (1-6) (1-6) Taulukko 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v (1-6) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-6) , ,6 85 Tullihallitus Tilastoyksikkö

127 2 KONE- JA LAITEVIENTI INTIAAN PUOLITOISTAKERTAISTUI Metsäteollisuuden vienti myös selvässä kasvussa Koneiden ja laitteiden vienti Intiaan lisääntyi voimakkaasti tammi-kesäkuussa. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna niiden viennin arvo kohosi puolitoistakertaiseksi eli 105 milj. euroon. Koneiden ja laitteiden osuus koko viennistä Intiaan oli lähes kaksi kolmannesta. Puhelinlaitteiden vienti kasvoi 8 milj. eurosta 18 milj. euroon. Laitteet olivat pääasiassa langallisia puhelinjärjestelmiä varten. Sähkömuuntajia ja muuttajia vietiin lähes 10 milj. euron arvosta eli yli kaksinkertaisesti viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti lisääntyi neljänneksen ja kohosi 13 milj. euroon. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti jäi viimevuotiselle tasolle 25 milj. euroon. Paperiteollisuuskoneiden osien viennin arvo lähes nelinkertaistui kohoten 12 milj. euroon. Paperia ja pahvia Intiaan vietiin alkuvuonna lähes 30 milj. euron arvosta, kun vuosi sitten sen viennin arvo jäi vajaaseen 17 milj. euroon. Paperimassan viennin arvo kohosi runsaasta miljoonasta eurosta seitsemään miljoonaan euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti lisääntyi kymmeneksen ja kohosi lähes 8 milj. euroon. Muovien osuus tästä viennistä oli 3 milj. euroa (+ 44 %). Kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti puolestaan supistui 6 % ja jäi 3 milj. euroon. Kojeita, mittareita yms. Intiaan vietiin 5 milj. euron arvosta eli 49 % viimevuotista enemmän. Kuvio 4. Vienti Intiaan v tammi-kesäkuussa Kojeet, mittarit yms. 3,2 % (+ 49 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 12,6 % (+ 119 %) Puhelinlaitteet 11,2 % (+ 118 %) Muut tavarat 7,1 % (+ 39 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 23,8 % (+ 45 %) Paperimassa 4,2 % (+ 369 %) Paperi ja pahvi 18,0 % (+ 79 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 4,6 % (+ 12 %) Voimakoneet ja moottorit 15,3 % (+ 4 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

128 3 Taulukko 2. Vienti Intiaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-6) Milj. e Osuus % Muutos % 25 Paperimassa 3 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 15 5, , Paperi ja pahvi 43 15, , Voimakoneet ja moottorit 64 23, , Teollisuuden koneet ja laitteet 70 25, , Puhelinlaitteet 28 10, , ,77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 25 8, , Kojeet, mittarit yms. 6 2, ,2 49 Muut tavarat 22 8, ,1 39 Yhteensä , ,0 55 VAATETUONTI INTIASTA KOLMANNEKSEN KASVUSSA Myös tekstiilien tuonti lisääntyi Vaatteiden tuonti Intiasta kasvoi alkuvuonna kolmanneksen verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Arvoltaan niiden tuonti kohosi 26 milj. euroon eli lähes kolmasosaan koko tuonnista Intiasta. Eniten lisääntyi naisten ja tyttöjen vaatteiden tuonti. Intian osuus Suomen koko vaatetuonnista oli vajaat 5 %, kun Kiinan osuus oli 27 %, Saksan 8 % ja Viron, Ruotsin sekä Turkin kunkin noin 6 %. Tekstiilituotteiden tuonti lisääntyi 16 % ja kohosi 10 milj. euroon. Etenkin sisustustavaroiden kuten verhojen ja mattojen tuonti lisääntyi. Intia oli Belgian ja Alankomaiden ohella mattojen tärkeimpiä tuontimaita. Vaatteiden ja tekstiilituotteiden tuonti Intiasta on ollut hienoisessa kasvussa viimeisten kymmenen vuoden ajan. Niiden osuus koko tuonnista sieltä on kuitenkin ollut supistuvalla uralla. Vuonna 1996 kaksi kolmasosaa tuonnista oli näitä tuotteita, mutta viime vuonna niiden osuus oli laskenut jo 45 %:iin. Puhelinlaitteiden ja niiden osien tuonnin arvo kohosi alkuvuonna 4 milj. euroon, kun viime vuonna niitä ei tuotu juuri lainkaan. Voimakoneita ja moottoreita tuotiin 3 milj. euron arvosta (- 24 %). Sähköteknisten tuotteiden tuonti lisääntyi kolmanneksen ja kohosi runsaaseen 2 milj. euroon. Kaikkiaan koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnin arvo kohosi lähes 12 milj. euroon eli 49 % suuremmaksi kuin vuosi sitten. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla 9 milj. eurossa. Tästä kemian perusteollisuuden osuus oli 4 milj. euroa ja lääkkeiden vajaat 4 milj. euroa. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo oli 5 milj. euroa (+ 28 %). Hedelmien ja kasvisten tuonti kasvoi neljänneksen ja kohosi 3 milj. euroon. Puolet tästä tuonnista oli viinirypäleitä. Tullihallitus Tilastoyksikkö

129 4 Kuvio 5. Tuonti Intiasta v tammi-kesäkuussa Muut tavarat 17,0 % (+ 30 %) Hedelmät ja vihannekset 3,9 % (+ 27 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 11,6 % (- 0 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 14,5 % (+ 49 %) Tekstiilituotteet 12,5 % (+ 16 %) Metallit ja metallituotteet 6,0 % (+ 28 %) Huonekalut 2,3 % (+ 43 %) Vaatteet 32,1 % (+ 31 %) Taulukko 3. Tuonti Intiasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-6) Milj. e Osuus % Muutos % 05 Hedelmät ja kasvikset 4 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet 18 13, , Tekstiilituotteet 20 15, , Metallit ja metallituotteet 8 6, , Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 14 10, , Huonekalut 3 2, , Vaatteet 40 29, ,1 31 Muut tavarat 26 19, ,0 30 Yhteensä , ,0 26 Tullihallitus Tilastoyksikkö

130 VIENTI INTIAAN JA TAMMI-KESÄKUUSSA (1-6) 2006(1-6) SITC-TAVARARYHMÄ Rev e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 76 0, , ,0 73 0, elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 1 0,0 3 0, ,0 5 0, hedelmät ja kasvikset 0 0,0 1 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 0 0,0 67 0,0 x 24 0,0 0 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 75 0,0 33 0, ,0 68 0, rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 1 juomat ja tupakka 67 0,0 53 0, ,0 47 0, juomat 67 0,0 53 0, ,0 47 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,1 x 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki 54 0,0 37 0, ,0 46 0, paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 34 0,0 27 0, ,0 8 0, kivennäisaineet, valmistamattomat 63 0, , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 3 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 3 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 34 kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 30 0, ,2 > , , eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 30 0, ,2 > , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 213 0,1 89 0, ,0 82 0, haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 3 0,0 14 0, ,0 56 0,0 > lannoitteet, valmistetut 191 0, , ,1 47 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet 547 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 19 0,0 12 0, ,0 44 0, kumituotteet 284 0, , ,0 93 0, puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 288 0,1 60 0, ,0 81 0, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet 240 0, , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista 677 0, , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot 641 0, , , , muut kuljetusvälineet 1 0, ,1 > ,0 2 0,0 x 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 161 0, , , , huonekalut 32 0, , , ,2 > matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 0 0,0 2 0, ,0 0 0,0 x 84 vaatteet 17 0,0 9 0, ,0 0 0, jalkineet 0 0,0 2 0,0 x 1 0,0 18 0,0 > kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 20 0,0 6 0, ,0 0 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0 55

131 TUONTI INTIASTA JA TAMMI-KESÄKUUSSA (1-6) 2006(1-6) SITC-TAVARARYHMÄ Rev e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 5 0,0 23 0, ,0 5 0, vilja ja viljatuotteet 7 0, ,1 > , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 18 0,0 14 0, ,0 15 0, juomat ja tupakka 30 0,0 28 0, ,0 3 0, juomat 30 0,0 28 0, ,0 3 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 89 0,1 27 0, ,0 40 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 15 0,0 x 15 0,0 0 0, puutavara ja korkki 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 79 0,1 > paperimassa 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0, ,1 x 78 0,1 0 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , ,8 6 0, muut eläin- ja kasviraaka-aineet 381 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 0 0,0 36 0,0 x 36 0,1 0 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 0 0,0 36 0,0 x 36 0,1 0 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 714 0, , , , eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 710 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 3 0,0 1 0, ,0 4 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet 443 0, , , , väri- ja parkitusaineet 191 0, , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 485 0, , , , lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 57 muovit, valmistamattomat 143 0, , , , muovit, valmistetut 434 0, , , , erinäiset kemialliset tuotteet 10 0,0 55 0, , ,3 >999 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 341 0, , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 196 0, , ,1 84 0, tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit 102 0, , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet 432 0, , , , metalliteollisuuskoneet 46 0, , ,1 82 0, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 115 0, , ,1 61 0, puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , ,2 > muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 2 0,0 3 0, ,0 3 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 112 0,1 75 0, ,1 54 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 1 0,0 0 0, , ,3 >999 YHTEENSÄ , , , ,0 26

132 Ulkomaankauppa 2006:M25 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Intian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

133 Ulkomaankauppa 2006:M27 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Brasilian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Brasilian välinen kauppa v (1-7) 500 Milj. e (1-7) Tuonti Vienti 2006 (1-7) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

135 1 KAUPPA BRASILIAN KANSSA VAHVASSA KASVUSSA KULUVANA VUONNA Moottorivienti ja paperimassan tuonti kasvun taustalla Suomen vienti Brasiliaan yli puolitoistakertaistui tämän vuoden tammi-heinäkuussa ja kohosi 202 milj. euroon. Suurin osa kasvusta johtui lisääntyneestä moottoreiden viennistä. Tuonti Brasiliasta nousi 263 milj. euroon eli 42 % viime vuoden tammi-heinäkuun tuontia suuremmaksi. Tuontia kasvattivat erityisesti paperimassan tuonti sekä 40 milj. euron arvoiset lentokonetoimitukset. Kauppamme Brasilian kanssa oli tämän vuosikymmenen alkuun asti selvästi ylijäämäistä, mutta kääntyi viime vuonna jyrkästi alijäämäiseksi. Vajetta kertyi viime vuonna 170 milj. euroa ja kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 61 milj. euroa. Brasilia on selvästi suurin kauppakumppanimme Etelä-Amerikassa. Tänä vuonna Suomen kokonaiskauppavaihto Brasilian kanssa on kohonnut 465 milj. euroon, kun kauppavaihto Chilen kanssa jäi 276 milj. euroon ja kauppavaihto Argentiinan kanssa 96 milj. euroon. Kuvio 2. Vienti Brasiliaan, Chileen ja Argentiinaan kuukausittain (1-7) 50 Milj. e Brasilia Chile Argentiina Kuvio 3. Tuonti Brasiliasta, Chilestä ja Argentiinasta kuukausittain (1-7) Milj. e Brasilia Chile Argentiina Tullihallitus Tilastoyksikkö

136 2 Kuvio 4. Brasilian osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-7) Osuus % 1 0,8 0,6 0,4 0, (1-7) Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Brasilian välinen kauppatase (1-7) Milj. e (1-7) Taulukko 1. Suomen ja Brasilian välinen kauppa v (1-7) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-7) , ,6-61 MOOTTOREIDEN VIENTI VETI VIENNIN VOIMAKKAASEEN KASVUUN Voimakoneita ja moottoreita vietiin tämän vuoden tammi-heinäkuussa Brasiliaan lähes 67 milj. euron arvosta. Vuotta aikaisemmin ryhmän vienti jäi kuuteen miljoonaan euroon. Sähkömoottoreiden ja generaattoreiden osia on tänä vuonna viety 48 milj. euron arvosta, muiden moottoreiden osia kuuden miljoonan euron arvosta ja kuumavesikattiloita 12 milj. euron arvosta. Eri toimialojen erikoiskoneiden vienti on pysytellyt miltei viimevuotisella tasolla eli 41 milj. eurossa. Tästä oli paperiteollisuuskoneiden osuus vajaat viisi miljoonaa euroa, maansiirto- ja kaivuukoneiden osuus neljä miljoonaa euroa ja maatalouskoneiden sekä ilmapumppujen ja kompressoreiden osuus kolme miljoonaa euroa. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti Brasiliaan supistui tammi-heinäkuussa yli kolmanneksen ja jäi 20 milj. euroon. Puhelinlaitteiden viennin arvo oli 12 milj. euroa, siitä matkapuhelimien osuus hieman yli kaksi miljoonaa euroa, puhelinlaitteiden osien osuus neljä miljoonaa euroa ja muun teletekniikan, mm. kytkentälaitteiden, osuus kuusi miljoonaa euroa. Muu sähkölaitevienti koostui latureista ja tasasuuntaajista (kaksi miljoonaa euroa) sekä sähkökytkentälaitteista, kondensaattoreista, sähkölääkintälaitteista ja atk-laitteista (kunkin ryhmän vienti miljoonan euron paikkeilla). Kuljetusvälineviennin arvo on jäänyt kuluvana vuonna vajaaseen seitsemään miljoonaan euroon eli neljä prosenttia vuoden takaista pienemmäksi. Lentokoneiden osia vietiin lähes viiden miljoonan euron arvosta ja kuorma-autoja vajaan kahden miljoonan euron arvosta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

137 3 Paperin ja pahvin viennin arvo kaksinkertaistui tammi-heinäkuussa ja kohosi 38 milj. euroon. Kasvu johtui osaksi touko-kesäkuulle 2005 ajoittuneista työtaistelutoimista, joiden vuoksi vertailuvuoden luvut jäivät poikkeuksellisen alhaisiksi, mutta vientiä kasvattivat myös vientimäärien ja hintojen nousu tämän vuoden tammi-huhtikuussa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti Brasiliaan on tänä vuonna lisääntynyt seitsemän prosenttia. Ryhmän viennin arvo oli 12 milj. euroa, josta entsyymien, metallisuolojen ym. kemian perusteollisuuden tuotteiden osuus oli runsaat neljä miljoonaa euroa ja laboratorioreagenssien yms. osuus yli kolme miljoonaa euroa. Muita tärkeitä vientituotteita ovat kuluvana vuonna olleet kojeet ja mittarit (yhdeksän miljoonaa euroa), rauta ja teräs (neljä miljoonaa euroa) ja tekstiilituotteet (kaksi miljoonaa euroa). Kojeet, mittarit 4,3 % (+ 90 %) Kuljetusvälineet 3,3 % (- 4 %) Sähkökoneet ja -laitteet 9,8 % (- 35 %) Kuvio 6. Vienti Brasiliaan 2006 (1-7) Muut tavarat 1,4 % (- 13 %) Kemiall. aineet ja tuotteet 6,2 % (+ 7 %) Paperi ja pahvi 18,9 % (+ 98 %) Tekstiilituotteet 1,2 % (+ 70 %) Eri toimialojen erikoiskoneet 20,3 % (- 2 %) Rauta ja teräs 1,8 % (+ 30 %) Voimakoneet ja moottorit 33,0 % (+ >999 %) Taulukko 2. Vienti Brasiliaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-7) Milj. e Osuus % Muutos % 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 21 8, , Paperi ja pahvi 43 18, , Tekstiilituotteet 3 1, , Rauta ja teräs 6 2, , Voimakoneet ja moottorit 13 5, ,0 > Eri toimialojen erikoiskoneet 66 27, , Sähkökoneet ja -laitteet 55 23, , ,79 Kuljetusvälineet 13 5, , Kojeet, mittarit yms. 12 5, ,3 90 Muut tavarat 5 2, ,4-13 Yhteensä , ,0 58 Tullihallitus Tilastoyksikkö

138 4 PAPERIMASSAN TUONTI BRASILIASTA VIISINKERTAISTUNUT KULUVANA VUONNA Paperimassan tuonti Brasiliasta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2004 sellua tuotiin kuuden miljoonan euron arvosta. Viime vuonna tuonnin arvo kohosi 34 milj. euroon ja kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa jo 46 milj. euroon, eli viisinkertaiseksi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kuljetusvälinetuonnin arvo on tammi-heinäkuussa kolminkertaistunut viimevuotisesta pääasiassa lentokonetoimitusten vuoksi. Brasiliasta on tuotu kaksi lentokonetta, yhteisarvoltaan 40 milj. euroa. Moottoriajoneuvojen osien tuonti kasvoi 12 % ja kohosi neljään miljoonaan euroon. Kone- ja laitetuonnin arvo jäi 17 milj. euroon eli puoleen viimevuotisesta. Tuonnin supistuminen johtui puhelinlaitteiden tuonnin putoamisesta 26 milj. eurosta kolmeen miljoonaan euroon. Eri toimialojen erikoiskoneita tuotiin yli yhdeksän miljoonan euron arvosta. Elintarvikkeet kattavat yli viidenneksen Suomen tuonnista Brasiliasta. Kuluvana vuonna elintarviketuonnin arvo on ollut lähes 57 milj. euroa. Raakakahvin tuonnin arvo oli 27 milj. euroa, eli yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuoden 2005 tammi-heinäkuussa. Lihan ja lihatuotteiden tuonti lisääntyi 14 % ja kohosi 15 milj. euroon; ryhmän tuonnista naudanlihan osuus oli 11 milj. euroa. Hedelmiä ja kasviksia on tänä vuonna tuotu Brasiliasta lähes 11 milj. euron arvosta. Appelsiinimehun tuonti lisääntyi yli viidenneksen ja kohosi yli kuuteen miljoonaan euroon, kun taas omenoiden tuonti supistui kolmanneksen ja jäi vajaaseen kolmeen miljoonaan euroon. Malmirikasteiden tuonti Brasiliasta puolitoistakertaistui tammi-heinäkuussa. Nikkelirikasteita tuotiin 30 milj. euron arvosta ja kuparirikasteita 18 milj. euron arvosta. Kaoliinia on kuluvana vuonna tuotu 32 milj. euron arvosta eli neljännes viimevuotista enemmän. Metallien tuonnissa raudan ja teräksen tuonti supistui, kun taas alumiinin tuonti moninkertaistui. Kuvio 7. Tuonti Brasiliasta v (1-7) Kuljetusvälineet 16,9 % (+ 193 %) Koneet ja laitteet 6,5 % (- 54 %) Muut tavarat 5,8 % (+ 18 %) Liha ja lihatuott. 5,8 % (+ 14 %) Hedelmät ja kasvikset 4,1 % (- 2 %) Raakakahvi 10,4 % (+ 9 %) Alumiini 1,6 % (+ 622 %) Paperimassa 17,5 % (+ 400 %) Rauta ja teräs 1,3 % (- 11 %) Malmit ja rikasteet 18,0 % (+ 54 %) Kaoliini 12,1 % (+ 24 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

139 5 Taulukko 3. Tuonti Brasiliasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-7) Milj. e Osuus % Muutos % 01 Liha ja lihatuotteet 24 5, , Hedelmät ja kasvikset 18 4, , Raakakahvi 48 11, , Paperimassa 34 8, , Kaoliini 48 11, , Malmit ja rikasteet 56 13, , Rauta ja teräs 5 1, , Alumiini 1 0, , Koneet ja laitteet 50 12, , ,79 Kuljetusvälineet ,1 > ,9 193 Muut tavarat 22 5, ,8 18 Yhteensä , ,0 42 Tullihallitus Tilastoyksikkö

140 VIENTI BRASILIAAN JA TAMMI-HEINÄKUUSSA (1-7) 2006(1-7) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 257 0, , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 174 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 05 hedelmät ja kasvikset 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 9 0,0 x 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 37 0,0 38 0, ,0 41 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 08 rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 47 0,0 98 0, ,0 0 0, juomat ja tupakka 68 0,0 84 0, ,0 0 0, juomat 68 0,0 84 0, ,0 0 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 102 0,0 57 0, ,0 53 0, vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 1 0,0 0 0, ,0 1 0,0 x 24 puutavara ja korkki 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 25 paperimassa 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 1 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 100 0,0 57 0, ,0 52 0, malmit ja metalliromu 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 41 0,0 24 0, ,0 15 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 34 0,0 18 0, ,0 15 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 7 0,0 5 0, ,0 0 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 357 0, , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 12 0,0 19 0, ,0 20 0, lannoitteet, valmistetut ,4 50 0, , ,1 x 57 muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut 719 0, , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 46 0,0 57 0, ,0 6 0, kumituotteet 845 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 25 0,0 0 0, ,0 1 0,0 > paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista 829 0, , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , ,0 > eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,4-8 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 18 0,0 7 0, ,0 11 0, huonekalut 15 0,0 14 0, ,0 0 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 1 0,0 1 0, ,0 0 0, vaatteet 5 0,0 2 0, ,0 3 0,0 x 85 jalkineet 16 0,0 31 0, ,0 14 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 14 0,0 20 0, ,0 17 0, muut valmiit tavarat 792 0, , , , muut tavarat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0 +58

141 TUONTI BRASILIASTA JA TAMMI-HEINÄKUUSSA (1-7) 2006(1-7) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 3 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 32 0,0 31 0, ,0 10 0, vilja ja viljatuotteet 8 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 05 hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 54 0,0 24 0, ,0 0 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet 0 0,0 3 0,0 x 0 0,0 14 0,0 x 1 juomat ja tupakka 80 0,0 42 0, ,0 25 0, juomat 39 0,0 42 0, ,0 25 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 41 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 22 0,0 x 22 0,0 0 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 1 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki 575 0, , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 3 0, ,0 3 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 100 0, , ,1 37 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 2 0,0 0 0, ,0 0 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 2 0,0 0 0, ,0 0 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 1 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 1 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 150 0, , ,1 15 0, väri- ja parkitusaineet 510 0, , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 375 0, , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 71 0,0 81 0, ,0 47 0, lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 57 muovit, valmistamattomat 113 0, , ,4 5 0, muovit, valmistetut 28 0,0 33 0, ,0 52 0, erinäiset kemialliset tuotteet 973 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet 336 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 199 0, , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 187 0, , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista 810 0, , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 125 0, , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 29 0,0 46 0, ,0 32 0, puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 7 0, ,2 > , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 16 0,0 1 0, ,0 3 0,0 x 82 huonekalut 729 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 65 0, , ,0 96 0, vaatteet 201 0, , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 69 0,0 76 0, ,0 17 0, muut valmiit tavarat 582 0, , , , muut tavarat 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,6 x YHTEENSÄ , , , ,0 +42

142 Ulkomaankauppa 2006:M27 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Brasilian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

143 Ulkomaankauppa 2006:M28 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja EU:hun liittyneiden maiden välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja EU:hun liittyneiden maiden välinen kauppa v (1-7) (1-7) Tuonti Vienti 2006 (1-7) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

145 1 VIENTI EU:N UUSIIN JÄSENMAIHIN VAUHDITTUI ALKUVUONNA Tuonti kohosi korkeammalle tasolle jo viime vuonna Suomen vienti EU:hun liittyneisiin maihin0f0f0f1 lisääntyi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa runsaan neljänneksen verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vuonna 2005 vienti uusiin jäsenmaihin kasvoi vajaan kymmeneksen. Viennin kasvu näihin maihin on siten ollut hieman nopeampaa kuin koko viennin lisääntyminen. Viime vuonna vientiä vauhdittivat etenkin puhelinlaitteet. Kuluvana vuonna niiden vienti on kuitenkin kääntynyt laskuun, ja vientiä ovat kasvattaneet risteilyalus, metallit sekä koneet ja laitteet. Tuonti uusista jäsenmaista kasvoi viime vuonna 46 % eli selvästi koko tuontia nopeammin. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa tuonti jäi kuitenkin miltei viimevuotiselle tasolle. Viime vuonna puhelinlaitteiden tuonti kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna, mutta tänä vuonna niiden tuonti kääntyi laskuun, kun etenkin matkapuhelinten tuontia Unkarista on korvautunut tuonnilla Kiinasta. Tuontia ovat kasvattaneet metallit, koneet ja laitteet sekä moottoriajoneuvot. Uusien jäsenmaiden osuus Suomen koko viennistä on kasvanut hieman jäsenyyttä edeltäneeltä tasolta. Tammi-heinäkuussa niiden osuus viennistä oli lähes 8 %, kun se vuonna 2003 oli runsaat 7 %. Tuonnin hiipuminen alkuvuonna painoi liittyjämaiden osuuden lähes jäsenyyttä edeltäneelle tasolle 6,5 %:iin. Viime vuonna osuus oli ehtinyt kohota 8 %:iin. Kauppa uusien jäsenmaiden kanssa on ollut Suomelle ylijäämäistä. Viime vuonna ylijäämä jäi 201 milj. euroon, mutta kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa se jälleen kohosi ja oli 687 milj. euroa. Viennin arvo oli alkuvuonna 2,7 mrd. euroa ja tuonnin 2 mrd. euroa. Tammi-heinäkuussa vienti oli kasvussa kaikkiin uusiin jäsenmaihin Kyprosta lukuun ottamatta, jonne vienti supistui selvästi. Tuonti Puolasta, Slovakiasta ja Sloveniasta oli voimakkaassa kasvussa, kun tuonti Unkarista puolestaan supistui kolmanneksen. Viro oli alkuvuonna uusista jäsenmaista selvästi suurin kauppakumppani niin viennissä kuin tuonnissakin, kun sen osuus molemmista kohosi lähes 40 %:iin. Puolan osuus viennistä oli neljännes ja tuonnista lähes viidennes. Latvian osuus viennistä oli 9 %. Unkari pysyi kolmanneksi suurimpana tuontimaana 12 %:n osuudellaan. Milj. e Kuvio 2. Suomen kauppa EU:hun liittyneiden maiden kanssa v tammi-heinäkuussa (kauppavaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä) Vienti Tuonti Viro Puola Unkari Tsekin tasavalta Latvia Liettua Slovakia Slovenia Malta Kypros 1 Viro, Unkari, Puola, Tsekin tasavalta, Slovakia, Slovenia, Latvia, Liettua, Kypros ja Malta Tullihallitus Tilastoyksikkö

146 2 Osuus % Kuvio 3. EU:hun liittyneiden maiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-7) Tuonti Vienti (1-7) Milj. e Kuvio 4. Suomen ja EU:hun liittyneiden maiden välinen kauppatase (1-7) (1-7) Taulukko 1. Suomen kauppa EU:hun liittyneiden maiden kanssa v (1-7) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-7) , ,8 687 RISTEILYALUS KASVATTI ALKUVUODEN VIENTIÄ UUSIIN JÄSENMAIHIN Myös metallien sekä koneiden ja laitteiden vienti vahvassa kasvussa Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti EU:n uusiin jäsenmaihin kasvoi tammiheinäkuussa neljänneksen verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Niiden viennin arvo kohosi lähes 1,2 mrd. euroon. Koko viennistä liittyjämaihin näiden tavaroiden osuus oli 43 %. Eniten tämän tavararyhmän viennin kasvuun vaikutti huhtikuussa Viroon toimitettu 165 milj. euron arvoinen risteilyalus, sillä viime vuoteen ei ajoittunut merkittäviä alustoimituksia uusiin jäsenmaihin. Moottoriajoneuvojen vienti lisääntyi 12 % ja kohosi arvoltaan 218 milj. euroon, josta henkilöautojen osuus oli 163 milj. euroa. Henkilöautojen vienti Baltian maihin on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Tammi-heinäkuussa niitä vietiin Viroon runsaat kappaletta, Latviaan lähes kappaletta ja Liettuaan kappaletta. Baltian maiden osuus Suomen koko henkilöautojen viennistä oli viidennes. Valtaosa tästä viennistä oli muista maista tuotujen autojen jälleenvientiä. Eri toimialojen koneiden ja laitteiden sekä voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo kasvoi lähes neljänneksen ja kohosi 302 milj. euroon. Maansiirto-, kaivuu- yms. koneiden viennin arvo oli 41 milj. euroa eli kaksinkertainen viime vuoden tammi-heinäkuuhun verrattuna. Puolet näiden koneiden viennistä suuntautui Puolaan. Traktoreiden viennin arvo oli 19 milj. euroa (+ 4 %) ja maatalouskoneiden ja laitteiden 21 milj. euroa (+ 19 %). Nosto- ja lastauskoneiden ja laitteiden vienti lisääntyi neljänneksen ja kohosi arvoltaan 31 milj. euroon. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo, 35 milj. euroa, oli lähes kaksinkertainen viimevuotiseen verrattuna. Matkapuhelinten vienti oli selvässä kasvussa kaikkiin muihin liittyjämaihin paitsi Kyprokselle, jonne niiden viennin arvo jäi kolmasosaan viimevuotisesta. Vuosi sitten Kyproksen osuus matkapuhelinten koko viennistä liittyjämaihin oli puolet. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa matkapuhe- Tullihallitus Tilastoyksikkö

147 3 limia vietiin näihin maihin 123 milj. euron arvosta (+ 10 %). Puolan osuus tästä viennistä oli 32 milj. euroa (+ 63 %), Unkarin 25 milj. euroa (+ 95 %), Kyproksen 19 milj. euroa (- 66 %) ja Tsekin tasavallan 16 milj. euroa (+ 135 %). Määrällisesti matkapuhelimia vietiin lähes kappaletta, josta Unkarin osuus oli runsas kolmannes. Muiden puhelinlaitteiden vienti puolestaan supistui neljänneksen ja jäi arvoltaan 148 milj. euroon. Vienti väheni etenkin Viroon, Unkariin ja Puolaan. Kaikkiaan puhelinlaitteita vietiin uusiin jäsenmaihin 271 milj. euron arvosta eli 13 % viimevuotista vähemmän. Puolan osuus näiden laitteiden viennistä oli 82 milj. euroa (- 9 %), Unkarin 65 milj. euroa (- 11 %) ja Viron 38 milj. euroa (- 20 %). Sähkön kytkentälaitteiden vienti pysytteli lähes viimevuotisella tasolla 43 milj. eurossa. Sähkökaapelin yms. viennin arvo kohosi 26 milj. euroon eli neljänneksen viime vuoden tammi-heinäkuuta suuremmaksi. Sähkömuuntajien ja muuttajien vienti lisääntyi 4 % ja kohosi 25 milj. euroon. Viron osuus näiden sähköteknisten tuotteiden viennistä oli lähes puolet. Atk-laitteiden vienti lisääntyi 46 % ja kohosi arvoltaan 49 milj. euroon. Liettuan osuus tästä viennistä oli 19 milj. euroa (+ 51 %), Viron 14 milj. euroa (+ 31 %) ja Latvian 12 milj. euroa (+ 48 %). Liittyjämaiden osuus Suomen atk-laitteiden koko viennistä oli 15 %. Raudan ja teräksen viennin arvo kohosi 208 milj. euroon eli runsaan neljänneksen viimevuotista suuremmaksi. Määrältään tämä vienti kasvoi suunnilleen samaa vauhtia. Tärkeimmät vientimaat olivat Puola (91 milj. euroa), Viro (65 milj. euroa) ja Tsekin tasavalta (32 milj. euroa). Värimetallien viennin arvo liki kaksinkertaistui ja kohosi 66 milj. euroon. Metallituotteita liittyjämaihin vietiin 76 milj. euron arvosta eli 12 % viime vuoden tammi-heinäkuuta enemmän. Paperin ja pahvin viennin arvo kohosi 265 milj. euroon eli 46 % viimevuotista suuremmaksi. Voimakkaaseen kasvuun vaikuttivat vertailuajankohtaan ajoittuneet paperiteollisuuden työtaistelut. Puola oli selvästi tärkein paperin vientimaista 148 milj. euron osuudellaan. Paperimassan viennin arvo liittyjämaihin oli 26 milj. euroa, puutuotteiden 24 milj. euroa ja puutavaran 14 milj. euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin kasvu hidastui alkuvuonna viiteen prosenttiin, kun viime vuonna niiden vienti lisääntyi vielä kymmeneksen. Kasvua ovat pitäneet yllä lähinnä muovit ja lääkkeet. Muovien viennin arvo kohosi 102 milj. euroon eli 13 % viime vuoden tammi-heinäkuuta suuremmaksi. Lääkkeiden vienti lisääntyi 42 % lähinnä Unkarin-viennin ansiosta. Lääkkeitä vietiin liittyjämaihin 36 milj. euron arvosta. Kaikkiaan kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo oli 222 milj. euroa. Öljytuotteiden vienti Puolaan liki nelinkertaistui ja kohosi arvoltaan 47 milj. euroon. Kaikkiaan öljytuotteita vietiin uusiin jäsenmaihin 58 milj. euron arvosta. Elintarvikkeiden vienti lisääntyi lähes kolmanneksen ja kohosi 68 milj. euroon. Viennin kasvu tuli pitkälti toimituksista Viroon, sillä viennin arvo sinne kohosi 36 milj. eurosta 47 milj. euroon. Tekstiilituotteiden ja vaatteiden vienti supistui jo kolmatta vuotta. Vuonna 2004 niiden vienti väheni 7 %, viime vuonna 13 % ja kuluvana vuonna 2 %. Alkuvuonna niiden viennin arvo oli 61 milj. euroa, josta Viron osuus oli 36 milj. euroa (- 11 %) ja Latvian 13 milj. euroa (+ 11 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

148 4 Kuvio 5. Vienti EU:hun liittyneisiin maihin v tammi-heinäkuussa Muut tavarat 18,4 % (+ 28 %) Elintarvikkeet 2,5 % (+ 30 %) Öjytuotteet 2,2 % (+ 106 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,3 % (+ 5 %) Paperi ja pahvi 9,9 % (+ 46 %) Kuljetusvälineet 14,4 % (+ 96 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 2,3 % (- 2 %) Metallit ja metallituotteet 13,1 % (+ 32 %) Sähkökoneet ja -laitteet Eri toimialojen koneet 17,8 % (- 3 %) ja laitteet sekä voimakoneet ja moottorit 11,2 % (+ 23 %) Taulukko 2. Vienti EU:hun liittyneisiin maihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-7) Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 95 2, , Öljytuotteet 48 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 360 9, , Paperi ja pahvi 348 8, , ,84 Tekstiilituotteet, vaatteet 114 2, , Metallit ja metallituotteet , , Eri toimialojen koneet ja laitteet sekä voimakoneet ja moottorit , , Sähkökoneet ja -laitteet , ,8-3 78,79 Kuljetusvälineet 371 9, ,4 96 Muut tavarat , ,4 28 Yhteensä PUHELINLAITTEIDEN TUONTI UUSISTA JÄSENMAISTA KÄÄNTYI LASKUUN Metallien tuonti puolestaan lisääntyi Puhelinlaitteiden tuonti EU:hun liittyneistä maista jäi tammi-heinäkuussa lähes kolmanneksen viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Samalla niiden osuus koko tuonnista liittyjämaista supistui 19 %:iin. Tuonnin arvo oli 384 milj. euroa, josta matkapuhelinten osuus oli 207 milj. euroa. Matkapuhelinten tuonti väheni 42 % eli muuta puhelinlaitetuontia selvemmin. Matkapuhelinten tuonnin arvo Unkarista jäi 71 milj. euroon, mikä oli vain kolmannes viimevuotisesta. Tuonti Virosta supistui 8 % ja oli arvoltaan 136 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan Suomeen tuotujen matkapuhelinten määrä pysytteli viime vuoden tammi-heinäkuun tasolla 8,9 milj. kappaleessa, josta Kiinan osuus oli 3,9 milj. kpl ja Viron sekä Unkarin kummankin runsaat 1,6 milj. kpl. Etenkin Unkari menetti tuontiosuuttaan Kiinalle. Vuosi sitten Unkarista tuotiin vielä lähes 4,1 milj. matkapuhelinta, kun niiden tuonti Kiinasta vilkastui vasta viime vuoden loppupuolella. Tuonti Virosta väheni vain hieman. Televisiovastaanotinten tuonti liittyjämaista lisääntyi 38 % ja kohosi arvoltaan 52 milj. euroon. Jo 28 % näiden laitteiden tuonnista Suomeen tuli uusista jäsenmaista. Tuonti Slovakiasta kohosi 24 milj. euroon (+ 46 %), Puolasta 14 milj. euroon (+ 55 %) ja Unkarista 10 milj. euroon (+ 106 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

149 5 Suurin tuontimaa oli edelleen Espanja, mutta tuonti sieltä väheni 16 % ja jäi arvoltaan 44 milj. euroon. Kaikkiaan Suomeen tuotiin tv-vastaanottimia 172 milj. euron arvosta eli 15 % viime vuoden tammi-heinäkuuta enemmän. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla 53 milj. eurossa. Tästä Tsekin tasavallan osuus oli 27 milj. euroa ja Unkarin 25 milj. euroa. Suomeen tuotiin näitä laitteita kaikkiaan 859 milj. euron arvosta (+ 3 %), joten liittyjämaiden osuus koko tuonnista oli 6 %. Kiina kasvatti osuutensa tuonnista jo 27 %:iin. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden tuonti lisääntyi 16 % ja kohosi arvoltaan 190 milj. euroon. Sähkömuuntajia ja muuttajia, sähkön kytkentälaitteita ja sähkökaapeleita uusista jäsenmaista tuotiin 94 milj. euron arvosta eli viidennes viimevuotista enemmän. Viron osuus tästä tuonnista oli puolet ja Puolan viidennes. Kotitalouskoneiden tuonnin arvo oli 34 milj. euroa eli 6 % viimevuotista suurempi. Unkarista näitä laitteita tuli 19 milj. euron ja Puolasta 8 milj. euron arvosta. Voimakoneiden ja moottoreiden tuonnin arvo kohosi 54 milj. euroon eli 46 % viime vuoden tammi-heinäkuuta suuremmaksi. Virosta tuotujen sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden osuus tästä tuonnista oli 39 milj. euroa. Nosto- ja lastauskoneiden ja laitteiden tuonnin arvo oli 38 milj. euroa, josta Viron osuus oli 24 milj. euroa. Henkilöautojen tuonti uusista jäsenmaista, etenkin Slovakiasta ja Tsekin tasavallasta, on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa liittyjämaista tuotiin jo lähes henkilöautoa, josta Slovakian osuus oli kappaletta ja Tsekin tasavallan lähes kappaletta. Suomen koko henkilöautojen tuonnista liittyjämaiden osuus oli runsaat 6 %. Suurimmat tuontimaat olivat Saksa ( kpl), Iso-Britannia ( kpl), Japani (16 700) ja Ranska ( kpl). Henkilöautojen tuonnin arvo liittyjämaista oli 178 milj. euroa eli viidenneksen viimevuotista suurempi. Kaiken kaikkiaan koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä tuotiin uusista jäsenmaista lähes 1,1 mrd. euron arvosta. Matkapuhelinten tuonnin vähenemisestä johtuen tämän tavararyhmän tuonti jäi 5 % viime vuoden tammi-heinäkuuta pienemmäksi. Näiden tavaroiden osuus koko tuonnista liittyjämaista oli 54 %. Vuonna 2005 osuus kohosi jo 61 %:iin, kun tavararyhmän tuonti oli voimakkaassa kolmen neljäsosan kasvussa. Raudan ja teräksen tuonnin arvo kohosi 83 milj. euroon eli kolmanneksen viimevuotista suuremmaksi. Kasvu johtui pitkälti tuonnin lisääntymisestä Puolasta, sillä sieltä tuodun raudan ja teräksen arvo lähes kaksinkertaistui kohoten 32 milj. euroon. Tuonti Tsekin tasavallasta pysytteli lähes viime vuoden tammi-heinäkuun tasolla 21 milj. eurossa. Metallituotteiden tuonti Puolasta yli kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 39 milj. euroon. Virosta metallituotteita tuotiin 27 milj. euron arvosta eli viidennes viimevuotista enemmän. Kaiken kaikkiaan metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo uusista jäsenmaista kohosi 174 milj. euroon (+ 42 %). Vaatteiden tuonti uusista jäsenmaista supistui 4 % ja jäi arvoltaan 69 milj. euroon. Tuontia vähensi etenkin Viro, josta tuotujen vaatteiden arvo oli 39 milj. euroa eli 12 % viimevuotista pienempi. Useimmista muista uusista jäsenmaista vaatetuonti lisääntyi hieman. Suomen koko vaatetuonnista uusien jäsenmaiden osuus supistui kymmenekseen. Osuus oli kuitenkin toiseksi suurin Kiinan jälkeen (28 %). Tekstiilituotteiden tuonti liittyjämaista pysytteli viimevuotisella tasolla 27 milj. eurossa. Jalkinetuonti puolestaan kasvoi 14 % ja kohosi arvoltaan 14 milj. euroon. Puutavaran tuonnin arvo kohosi 96 milj. euroon eli kymmeneksen viimevuotista suuremmaksi. Puutavaraa tuotiin pääasiassa Virosta ja Latviasta. Viron osuus tuonnista oli 49 milj. euroa (+ 16 %) ja Latvian 36 milj. euroa (+ 13 %). Puutuotteiden tuonnin arvo kohosi 36 milj. euroon. Viron osuus puutuotteiden tuonnista oli kaksi kolmasosaa. Huonekalujen tuonti uusista jäsenmaista pysytteli lähes viime vuoden tammi-heinäkuun tasolla 67 milj. eurossa. Tämä oli lähes neljännes Suomen koko huonekalutuonnin arvosta. Viron osuus Tullihallitus Tilastoyksikkö

150 6 tuonnista oli 44 milj. euroa. Viro oli Ruotsin jälkeen (57 milj. euroa) toiseksi suurin huonekalujen tuontimaista. Elintarvikkeiden tuonti liittyjämaista kaksinkertaistui vuodesta 2003 vuoteen 2005, jolloin niiden tuonnin arvo oli 97 milj. euroa. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa elintarviketuonnin arvo oli 60 milj. euroa eli runsaan kymmeneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Tuontia on kasvattanut mm. juuston tuonti Puolasta ja sittemmin myös Virosta. Alkuvuonna maitotaloustuotteita tuotiin 16 milj. euron arvosta eli lähes kaksinkertaisesti viimevuotiseen verrattuna. Hedelmien ja kasvisten tuonti on pysytellyt lähes jäsenyyttä edeltäneellä tasolla, ja alkuvuonnakin niitä tuotiin viime vuoden tapaan vajaan 14 milj. euron arvosta. Puolasta tuotujen elintarvikkeiden arvo oli 23 milj. euroa ja Virosta 18 milj. euroa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti kohosi viime vuonna selvästi aikaisempia vuosia korkeammalle tasolle, ja tuonnin lisääntyminen on jatkunut kuluvana vuotena. Tuonnin arvo kohosi 52 milj. euroon eli neljänneksen suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Tuontia ovat kasvattaneet etenkin muovit, joiden osuus tuonnista oli 18 milj. euroa. Puolasta tuodun kivihiilen arvo oli 45 milj. euroa (-16 %). Kuvio 6. Tuonti EU:hun liittyneistä maista v tammi-heinäkuussa Muut tavarat 15,4 % (- 9 %) Huonekalut 3,3 % (+ 2 %) Kuljetusvälineet 11,6 % (+ 23 %) Elintarvikkeet 3,0 % (+11 %) Puutavara 4,8 % (+ 11 %) Kivihiili, koksi, briketit yms. 2,3 % (- 21 %) Metallit ja metallituotteet 8,7 % (+ 42 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 2,6 % (+ 25 %) Tekstiilituotteet, vaatteet, jalkineet 5,5 % (- 1 %) Sähkökoneet ja -laitteet 34,2 % (- 16 %) Eri toimialojen koneet ja laitteet sekä voimakoneet ja moottorit 8,6 % (+ 21 %) Taulukko 3. Tuonti EU:hun liittyneistä maista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-7) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 97 2, , Puutavara 148 3, , Kivihiili, koksi, briketit yms. 96 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet 78 2, , ,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet, jalk , , Metallit, metallituotteet 211 5, , Eri toimialojen koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit 274 7, , Sähkökoneet ja -laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet 338 9, , Huonekalut 111 3, ,3 +2 Muut tavarat , ,4-9 Yhteensä , ,0 +2 Tullihallitus Tilastoyksikkö

151 7 Taulukko 4. Vienti EU:hun liittyneisiin maihin maittain v (1-7) MAA: Osuus Muutos 2006(1-7) Osuus Muutos Milj.e Milj.e Milj.e % % Milj.e % % 1 EE Viro , , PL Puola , , LV Latvia , , HU Unkari , , LT Liettua , , CZ Tsekin tasavalta , , SI Slovenia , , SK Slovakia , , CY Kypros , , MT Malta , , YHTEENSÄ , ,0 +27 Taulukko 5. Tuonti EU:hun liittyneistä maista maittain v (1-7) MAA: Osuus Muutos 2006(1-7) Osuus Muutos Milj.e Milj.e Milj.e % % Milj.e % % 1 EE Viro , , PL Puola , , HU Unkari , , CZ Tsekin tasavalta , , SK Slovakia , , LV Latvia , ,5-4 7 LT Liettua , , SI Slovenia , , MT Malta , ,2 > CY Kypros , ,1 +41 YHTEENSÄ , ,0 +2 Tullihallitus Tilastoyksikkö

152 VIENTI EU:HUN LIITTYNEISIIN MAIHIN TAVARARYHMITTÄIN V JA TAMMI-HEINÄKUUSSA (1-7) 2006(1-7) SITC-TAVARARYHMÄ Rev e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,4 3 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 16 0,0 18 0, ,0 31 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 696 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 639 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 82 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 105 0,0 47 0, , ,1 > sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 240 0, , , , kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,3 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,2 119 YHTEENSÄ , , , ,0 27

153 TUONTI EU:HUN LIITTYNEISTÄ MAISTA TAVARARYHMITTÄIN V JA TAMMI-HEINÄKUUSSA (1-7) 2006(1-7) SITC-TAVARARYHMÄ Rev e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 87 0,0 2 0, ,0 3 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 426 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , ,3 > , , kaasut 746 0,0 6 0, ,0 0 0, sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 15 0, , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,9 71 YHTEENSÄ , , , ,0 2

154 Ulkomaankauppa 2006:M28 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja EU:hun liittyneiden maiden välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

155 Ulkomaankauppa 2006:M30 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen metsäteollisuuden vienti ja asema maailmanmarkkinoilla Mrd. euroa Kuvio 1. Metsäteollisuuden vienti v (1-8) (1-8) 2006(1-8) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

157 1 METSÄTEOLLISUUDEN OSUUS VIENNISTÄ LASKENUT VIIDENNEKSEEN Suomi edelleen viidenneksi suurin metsäteollisuustuotteiden viejä Metsäteollisuuden tuotteiden osuus Suomen koko viennistä on jatkanut supistumistaan tällä vuosikymmenellä. Vielä vuonna 2000 niiden osuus viennistä oli runsaat 26 %, mutta viime vuonna osuus laski jo lähelle viidennestä. Viime vuoden osuutta heikensivät kesän työtaistelutoimet, mutta osuus ei ole juurikaan noussut kuluvan vuoden tammi-elokuussa muiden alojen viennin voimakkaasta kasvusta johtuen. Viennin arvo oli nousussa aina vuoteen 2000 asti, jolloin saavutettiin toistaiseksi korkein vuositason arvo eli 13 mrd. euroa. Sen jälkeen metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo kääntyi laskuun, ja vuonna 2004 arvo oli enää 11,8 mrd. euroa. Viime vuonna arvo supistui jo 10,6 mrd. euroon. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa vienti kasvoi neljänneksen viimevuotisesta, mutta voimakas kasvu aiheutui vertailuajankohdan alhaisesta tasosta. Määrältään paperin ja pahvin, puutavaran sekä puutuotteiden vienti oli vuonna 2004 suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Paperimassan vienti oli puolestaan selvässä kasvussa. Työtaisteluvuonna 2005 näiden tavararyhmien viennin määrät jäivät edellisvuotista pienemmiksi. Suomi oli viime vuonna maailman viidenneksi suurin metsäteollisuuden tuotteiden vientimaista. Suomen osuus koko metsäteollisuusviennistä oli 5,3 %. Paperin ja pahvin viennistä Suomen osuus oli 7 %. Eurooppa ja etenkin EU-alue on keskeinen metsäteollisuuden viennissä. Kaksi kolmannesta tämän alan viennistä suuntautui EU:hun viime vuonna. Viennin arvo sinne on kuitenkin supistunut neljänneksellä vuodesta 2000 vuoteen Saksa ja Iso-Britannia olivat viime vuonna selvästi tärkeimmät vientimaat, ja niiden yhteenlaskettu osuus metsäteollisuuden koko viennistä oli 30 %. EU-alueelle toimitetuista metsäteollisuustuotteista Suomen osuus on supistunut tällä vuosikymmenellä. Suomi oli viime vuonna Saksan ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi tärkein näiden tuotteiden toimittajamaista. Venäjän markkinoilla Suomi oli Saksan jälkeen toiseksi suurin. Yhdysvaltain tuontia hallitsee Kanada lähes 60 %:n osuudellaan. Suomi on kuitenkin vahvistanut asemiaan etenkin paperin ja pahvin tuonnissa sinne, ja viime vuonna Suomi oli Kanadan ja Kiinan jälkeen kolmanneksi tärkein tuoja. Kuvio 2. Eri tuoteluokkien osuudet viennistä v (1-8) Osuus % Metalli-, koneja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet (CPA 27-29,34-35) Sähköteknisen teollisuuden tuotteet (CPA 30-33) Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet (CPA 20-21) Kemian teollisuuden tuotteet (CPA 23-25) (1-8) CPA-luokkiin 20 ja 21 sisältyvät puutavara, paperimassa, puutuotteet, paperi ja pahvi sekä paperi- ja pahvituotteet ja tehdasvalmisteiset talot, mutta eivät painotuotteet eivätkä huonekalut. SITC-luokkiin 24,25,63 ja 64 sekä HS-luokkiin 44,47 ja 48 kuuluvat muut em. puu- ja paperiteollisuuden tuotteet paitsi tehdasvalmisteiset talot, painotuotteet ja huonekalut. CPA-luokituksen avulla seurataan mm. eri toimialojen tuotteiden ulkomaankauppaa. SITC- ja HS-luokitukset ovat kansainvälisiä tavaraluokituksia. Eri luokituksista löytyy tarkempia tietoja oheisesta tuoteselosteesta ja Tullin Internet-sivuilta kohdasta Ulkomaankauppatilastot. Tullihallitus Tilastoyksikkö

158 2 Paperin ja pahvin viennin arvo supistunut Paperin ja pahvin sekä niistä valmistettujen tuotteiden viennin arvo kohosi korkeimpaan arvoonsa kautta aikain vuonna Tuolloin tämän tavararyhmän viennin arvo oli runsaat 9,3 mrd. euroa. Sen jälkeen ryhmän vienti kääntyi laskuun, ja vuonna 2003 viennin arvo oli supistunut 8 mrd. euroon. Seuraavana vuonna vienti hieman kasvoi, mutta vuotta myöhemmin se supistui miljardilla eurolla työtaistelujen seurauksena. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa paperin ja pahvin viennin arvo oli neljänneksen viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Määrältään paperin ja pahvin vienti supistui vuonna 2001, mutta lisääntyi sen jälkeen vuoteen 2004 asti, jolloin viennin määrä ylitti hieman vuoden 2000 tason. Vuonna 2005 paperin ja pahvin vienti jäi sekä arvoltaan että määrältään 12 % edellisvuotista pienemmäksi. Puutavaran viennin arvo on ollut laskusuunnassa tällä vuosikymmenellä. Viime vuonna viennin arvo jäi 13 % vuotta 2000 pienemmäksi. Puutuotteiden viennin arvo kohosi puolestaan samaan aikaan 6 %. Määrältään näiden tavararyhmien viennissä ei tapahtunut suuria muutoksia. Paperimassan vienti on lisääntynyt, mutta viennin arvo on kehittynyt selvästi heikommin Milj.e Kuvio 3. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti v Paperi ja pahvi Puutavara Puutuotteet Paperimassa Saksa ja Iso-Britannia tärkeimmät vientimaat Eurooppa ja etenkin EU-alue ovat keskeisiä metsäteollisuuden tuotteiden viennissä. Vienti EUalueelle on kuitenkin supistunut neljänneksellä vuodesta 2000 vuoteen Kuluvan vuoden tammi-elokuussa yhteisön maiden osuus tämän tavararyhmän viennistä oli pienentynyt vajaaseen kahteen kolmasosaan, kun osuus vuosituhannen alussa oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä suurempi. Selvästi tärkeimmät vientimaat olivat alkuvuonna edelleen Saksa ja Iso-Britannia. Saksan osuus metsäteollisuuden koko viennistä oli 17,5 % ja Ison-Britannian runsaat 11 %. Ranskan ja Espanjan osuudet viennistä olivat hieman yli 5 %. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa vienti useimpiin EU-maihin kohosi selvästi viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Heikoksi kasvu jäi viennissä Alankomaihin, Ruotsiin ja Tanskaan. Vienti Yhdysvaltoihin kääntyi selvään kasvuun vuonna Yhdysvallat onkin kohonnut 7,5 %:n osuudellaan kolmanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi alkuvuonna. Yhdysvaltoihin viedään pääasiassa paperia ja pahvia. Vienti Japaniin on ollut kasvussa lähinnä lisääntyneen puutavaran viennin ansiosta. Japani onkin kohonnut puutavaran viennissä Ison-Britannian jälkeen toiseksi tärkeimmäksi maaksi. Paperin ja pahvin vienti on puolestaan nostanut Venäjän jo kahdeksanneksi tärkeimmäksi vientimaaksi metsäteollisuustuotteissa alkuvuoden aikana. Tullihallitus Tilastoyksikkö

159 3 Kuluvan vuoden tammi-elokuussa vienti Turkkiin kasvoi voimakkaasti. Viennin arvo sinne yli kaksinkertaistui, ja Turkki nousi jo 15. tärkeimmäksi vientimaaksi metsäteollisuudelle. Vienti Kiinaan kohosi samalle tasolle Turkin kanssa. Vienti Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan, etenkin Kauko-Itään, kääntyi selvään kasvuun vuonna Nämä maanosat ovatkin kasvattaneet osuuttaan metsäteollisuuden viennistä, kun vienti EU:hun on samaan aikaan ollut laskusuunnassa. Kuvio 4. Metsäteollisuuden tuotteiden tärkeimmät vientimaat v. 2006(1-8) Osuus % viennin arvon mukaan Saksa 17,5 % Muut maat 31,0 % Iso-Britannia 11,4% Italia 3,6 % Belgia 3,6 % Alankomaat 3,6 % Venäjä 3,7 % Yhdysvallat 7,5 % Espanja 5,3 % Ranska 5,1 % Ruotsi 3,8 % Japani 3,9 % Suomi menettänyt asemiaan EU:n markkinoilla Yhdysvaltain ja Venäjän markkinoilla asema edelleen vahva Suomen osuus EU-alueelle toimitetuista metsäteollisuustuotteista on supistunut tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2000 runsas kymmenes näistä tuotteista toimitettiin Suomesta. Vuonna 2004 Suomen osuus oli supistunut vajaaseen 9 %:iin, ja työtaisteluvuonna 2005 osuus supistui edelleen yhdellä prosenttiyksiköllä. Suomi oli viime vuonna Saksan ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi tärkein tämän tavararyhmän toimittajista. Saksa on vahvistanut asemiaan suurimpana toimittajamaana. Kahtena viime vuotena sen osuus on ollut hieman yli 16 % eli kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Ruotsin osuus on pysytellyt kymmenen prosentin tuntumassa. Ranskan osuus tuonnista oli viime vuonna vajaat 7 %, Itävallan ja Belgian runsaat 5 % ja Alankomaiden vajaat 5 %. Yhdysvaltain osuus on supistunut kuudessa vuodessa lähes kahdella prosenttiyksiköllä ja oli viime vuonna runsaat 3 %. Venäjän markkinoilla Suomi oli suurin tuoja vuosina Vuonna 2004 Suomen osuus Venäjälle tuoduista metsäteollisuustuotteista oli 15 %, kun Saksan, Ukrainan ja Puolan osuudet jäivät hieman alle 14 %:iin. Vuonna 2005 Saksa kohosi Suomen ohi tärkeimmäksi tuontimaaksi. Ruotsin osuus tuonnista oli vajaat 6 %. Kanada on hallinnut selvästi Yhdysvaltain metsäteollisuustuotteiden tuontia. Kanadan osuus on kuitenkin supistunut tällä vuosikymmenellä. Viime vuonna sen osuus oli enää 59 %, kun se vuonna 2000 oli vielä yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi. Paperin ja pahvin tuonnista Kanadan osuus supistui viime vuonna 57 %:iin. Osuuttaan tuonnista on kasvattanut etenkin Kiina, jonka osuus, runsaat 9 %, on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. Suomen osuus oli kasvussa vuosina , mutta viime vuonna osuus supistui hieman ja oli 5,3 %. Saksan osuus tuonnista oli vajaat 5 % ja Meksikon 4 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö

160 4 Suomi viidenneksi suurin viejä Suomi oli viime vuonna maailman viidenneksi suurin metsäteollisuuden tuotteiden vientimaista. Suomen osuus koko metsäteollisuusviennistä oli 5,3 %. Kanadan osuus oli 13,9 %, Saksan 10,5 %, Yhdysvaltain 9,3 % ja Ruotsin 6,1 %. Vuoteen 2000 verrattuna Suomen osuus oli supistunut yhdellä prosenttiyksiköllä. Saksa ja Ruotsi olivat kasvattaneet osuuttaan, kun Kanadan ja Yhdysvaltain osuudet olivat pienentyneet. Paperin ja pahvin viennistä Suomen osuus oli 7 %. Vuonna 2000 osuus oli vielä lähes puolitoista prosenttiyksikköä suurempi. Vuosina Euroopan maat kasvattivat selvästi paperin ja pahvin viennin arvoja, kun Kanadan ja Yhdysvaltain viennit pysyttelivät miltei samalla tasolla. Saksa on kohonnut tämän tavararyhmän selvästi tärkeimmäksi vientimaaksi lähes 15 %:n osuudellaan viime vuonna. Kanadan osuus oli 9,8 %, Yhdysvaltain 9,5 % ja Ruotsin 7,1 %. Paperimassan viennistä Suomen osuus oli viime vuonna 4,4 % ja puutavaran sekä puutuotteiden viennistä 3,3 %. Metsäteollisuuden tuotteiden viennistä Suomen osuus (5,3 %) oli selvästi suurempi kuin kaikkien tavaroiden viennistä. Viime vuonna Suomesta vietyjen tavaroiden osuus oli 0,7 % maailman kaikkien maiden yhteenlasketusta tavaraviennin arvosta. Kuvio 5. Suurimmat paperin ja pahvin viejämaat v Lähde: UNcomtrade Mrd. dollaria Saksa Kanada Yhdysvallat Ruotsi Suomi Ranska Italia Belgia Alankomaat Itävalta Tullihallitus Tilastoyksikkö

161 Taulukko 1. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen koko viennistä v (1-8) CPA-luokituksen mukaan (Classification of Products by Activities); Milj. euroa Puu- ja paperi- Osuus Muutos Kemian teolli- Osuus Muutos Metalli-, koneja Osuus Muutos Sähköteknisen Osuus Muutos Muut Osuus Muutos teollisuuden % % suuden tuotteet % % kulkuneuvoteol- % % teollisuuden % % tuotteet % % tuotteet (CPA 23-25) lisuuden tuotteet tuotteet (CPA 20-21) (CPA 27-29,34-35) (CPA 30-33) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , , , , ,5 19 Taulukko 2. Metsäteollisuustuotteiden viennin kehitys SITC-tavararyhmittäin v (1-8) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); Milj. euroa Puutavara Osuus Muutos Paperimassa Osuus Muutos Puutuotteet Osuus Muutos Paperi ja pahvi Osuus Muutos Metsäteollisuus Osuus Muutos (SITC 24) % % (SITC 25) % % (SITC 63) % % (SITC 64) % % yhteensä % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , , , , ,0 25

162 Taulukko 3. Metsäteollisuustuotteiden vienti maanosittain v (1-8) Milj. euroa Osuus % Muutos % 2005 Osuus % Muutos % 2005(1-8) 2006(1-8) Osuus % Muutos % Eurooppa , , ,3 21 EU , , ,6 19 Muu Eurooppa , , ,6 43 Pohjois-Afrikka , , ,2 44 Muu Afrikka , , ,9 79 Lähi- ja Keski-Itä , , ,5 42 Muu Aasia , , ,2 33 Pohjois-Amerikka , , ,9 29 Väli-Amerikka , , ,7 98 Etelä-Amerikka , , ,7 72 Oseania , , ,5 17 Kaikki maat yhteensä , , ,0 25 Taulukko 4. Metsäteollisuustuotteiden vienti tärkeimpiin maihin v (1-8) Maat vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä, Milj. euroa Osuus % Muutos % 2005 Osuus % Muutos % 2005(1-8) 2006(1-8) Osuus % Muutos % 1 Saksa , , , Iso-Britannia , , , Yhdysvallat , , , Ranska , , , Espanja , , , Alankomaat , , ,6 6 7 Ruotsi , , ,8 7 8 Japani , , , Belgia , , , Venäjä , , , Italia , , , Tanska , , , Puola , , , Norja , , , Australia , , , Kiina , , , Turkki , , , Sveitsi , , , Kreikka , , , Itävalta , , ,0 16 Muut maat yhteensä , , ,7 34 Kaikki maat yhteensä , , ,0 25

163 Taulukko 5. EU-alueen tärkeimmät metsäteollisuustuotteiden toimittajamaat v Osuudet EU-alueen tuonnista vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä; Osuus % tuonnin arvosta; HS-ryhmät 44, 47 ja Saksa 13,9 14,2 14,7 15,1 16,1 16,1 2 Ruotsi 9,9 10,1 10,2 9,8 9,4 9,9 3 Suomi 10,3 10,0 9,7 9,4 8,9 7,9 4 Ranska 7,0 7,1 6,9 6,8 6,8 6,7 5 Itävalta 4,6 4,5 4,7 5,0 5,3 5,2 6 Belgia 5,0 5,2 5,3 5,3 5,4 5,1 7 Alankomaat 4,6 4,6 4,5 4,6 4,7 4,6 8 Italia 3,9 4,2 4,3 4,5 4,3 4,3 9 Yhdysvallat 5,0 4,5 4,0 3,5 3,3 3,3 10 Espanja 2,4 2,5 2,7 2,7 2,6 2,8 11 Iso-Britannia 3,1 3,0 3,0 2,9 2,7 2,7 12 Venäjä 2,2 2,2 2,2 2,3 2,4 2,6 13 Puola 1,9 2,1 2,4 2,7 2,4 2,4 14 Brasilia 1,8 1,6 1,7 1,8 2,0 2,2 15 Kiina 0,9 1,0 1,1 1,3 1,5 2,0 16 Sveitsi 2,1 2,2 2,1 2,1 2,0 1,9 17 Kanada 3,2 2,7 2,3 2,0 1,9 1,8 18 Portugali 1,7 1,6 1,8 1,8 1,7 1,7 19 Tsekin tas. 1,4 1,4 1,5 1,6 1,5 1,5 20 Norja 1,8 1,8 1,7 1,5 1,6 1,5 Yhteensä 86,7 86,5 86,8 86,7 86,5 86,2 HS 44, 47, 48: Puutavara, selluloosa, puutuotteet, paperi ja pahvi Lähde: Eurostatin tilastotietokanta Easy Comext Taulukko 6. Venäjän tärkeimmät metsäteollisuustuotteiden tuontimaat v Vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä; Osuus % tuonnin arvosta; HS-ryhmät 44, 47, 48: Saksa 14,1 16,1 14,2 13,0 13,7 16,2 2 Suomi 12,9 13,7 15,8 15,4 15,1 14,2 3 Ukraina 14,8 14,5 13,0 13,0 13,7 13,3 4 Puola 11,1 12,3 13,5 14,5 13,9 13,3 5 Ruotsi 3,9 4,2 5,0 6,0 5,6 5,7 Yhteensä 56,8 60,8 61,5 61,9 62,0 62,7 HS 44, 47, 48: Puutavara, selluloosa, puutuotteet, paperi ja pahvi Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta UNcomtrade

164 Taulukko 7. Suomen ja eräiden muiden merkittävien maiden osuudet Yhdysvaltain metsäteollisuustuotteiden tuonnista v Vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä; Osuus % tuonnin arvosta; HS-ryhmät 44, 47 ja Kanada 67,9 67,1 63,1 60,9 59,9 58,6 2 Kiina 4,3 4,8 5,9 7,1 7,8 9,2 3 Brasilia 3,5 3,7 4,2 4,8 5,4 5,5 4 Saksa 2,3 2,5 2,9 2,8 3,2 3,6 5 Suomi 2,2 2,2 2,4 2,8 2,6 2,3 6 Ruotsi 0,8 0,9 1,1 1,2 1,1 1,1 Yhteensä 81,0 81,2 79,6 79,6 80,0 80,3 HS 44, 47, 48: Puutavara, selluloosa, puutuotteet, paperi ja pahvi Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta UNcomtrade Taulukko 8. Yhdysvaltain tärkeimmät paperin ja pahvin tuontimaat v Vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä; Osuus % tuonnin arvosta; HS-ryhmä Kanada 64,6 65,8 62,4 58,5 57,1 57,2 2 Kiina 4,2 4,4 5,7 7,2 8,1 9,3 3 Suomi 4,6 4,4 4,8 5,7 6,0 5,3 4 Saksa 3,9 3,7 3,8 4,1 4,6 4,6 5 Meksiko 3,2 3,4 3,8 4,0 4,3 4,2 6 Japani 3,5 3,0 3,5 3,5 3,5 3,3 7 Korean tas. 2,2 1,9 2,3 2,7 2,7 2,6 8 Iso-Britannia 2,4 2,2 1,9 1,8 1,6 1,7 9 Ranska 1,3 1,2 1,4 1,5 1,5 1,4 10 Brasilia 0,7 0,8 1,1 1,3 1,3 1,2 11 Ruotsi 0,9 1,0 1,1 1,3 1,2 1,1 Yhteensä 91,7 91,8 91,6 91,6 91,9 91,8 HS 48: Paperi ja pahvi Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta UNcomtrade

165 Taulukko 9. Puutavaran ja puutuotteiden suurimmat viejämaat v. 2000, 2004 ja 2005 HS 44; Viennin arvot vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä; Milj. dollaria 2000 Osuus % 2004 Osuus % Arvon 2005 Osuus % Arvon muutos % muutos % 2000/ / Kanada , , ,6-1 2 Saksa , , ,3 1 3 Kiina , , , Yhdysvallat , , ,8 4 5 Venäjä , , , Malesia , , ,6 9 7 Ruotsi , , ,5 5 8 Itävalta , , ,4 6 9 Brasilia , , , Suomi , , ,3-4 Muut maat yhteensä , , ,8-2 Kaikki maat yhteensä , , ,0 3 Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta UNcomtrade Taulukko 10. Paperimassan suurimmat viejämaat v. 2000, 2004 ja 2005 HS 47; Viennin arvot vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä; Milj. dollaria 2000 Osuus % 2004 Osuus % Arvon 2005 Osuus % Arvon muutos % muutos % 2000/ / Kanada , , ,9-6 2 Yhdysvallat , , , Brasilia , , , Ruotsi 196 0, , ,9-5 5 Chile , , ,0 0 6 Suomi 985 4, , , Indonesia 714 3, , , Saksa 669 3, , ,4 5 9 Venäjä 587 2, , , Alankomaat 423 1, , ,7 12 Muut maat yhteensä , , ,9-12 Kaikki maat yhteensä , , ,0 1 Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta UNcomtrade Taulukko 11. Paperin ja pahvin suurimmat viejämaat v. 2000, 2004 ja 2005 HS 48; Viennin arvot vuoden 2005 suuruusjärjestyksessä; Milj. dollaria 2000 Osuus % 2004 Osuus % Arvon 2005 Osuus % Arvon muutos % muutos % 2000/ / Saksa , , ,6 3 2 Kanada , , ,8 7 3 Yhdysvallat , , ,5 7 4 Ruotsi , , ,1 2 5 Suomi , , , Ranska , , ,9 1 7 Italia , , ,7 4 8 Belgia , , ,8-3 9 Alankomaat , , , Itävalta , , ,3-5 Muut maat yhteensä , , ,6 1 Kaikki maat yhteensä , , ,0 1 Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta UNcomtrade

166 Ulkomaankauppa 2006:M30 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen metsäteollisuuden vienti ja asema maailmanmarkkinoilla Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

167 Ulkomaankauppa 2006:M31 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-8) 8 Mrd. e Tuonti Vienti (1-8) 2006(1-8) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

169 1 VIENTI SAKSAAN KÄÄNTYI VAHVAAN KASVUUN TAMMI-ELOKUUSSA Kauppatase kuitenkin jo neljättä vuotta alijäämäinen Suomen vienti Saksaan kasvoi kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes kolmanneksen viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja kohosi runsaaseen 4,4 mrd. euroon. Tuonnin arvossa (4,9 mrd. euroa) oli kasvua kymmenen prosenttia. Vienti kasvoi lähinnä koneiden, laitteiden ja autojen ansiosta. Tuonnin kasvusta huomattava osa syntyi moottoriajoneuvojen ja niiden osien tuonnista. Kauppamme Saksan kanssa oli selvästi ylijäämäistä vuoteen 2002 saakka. Sen jälkeen tuonnin suotuisampi kehitys on painanut taseen alijäämäiseksi. Viime vuonna vajetta kertyi lähes 1,5 mrd. euroa ja tämän vuoden tammi-elokuussa 456 milj. euroa. Saksa oli pitkään Suomen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani. Sen osuus kokonaistuonnista pysytteli prosentin paikkeilla ja osuus koko viennistä vaihteli vajaasta 11 prosentista 13 prosenttiin. Viime aikoina Saksan ykkösasema on kuitenkin horjunut, kun kauppa Venäjän kanssa on kasvanut nopeasti. Tämän vuoden heinä-elokuussa Venäjä kohosi kokonaiskauppavaihdossa Saksaa suuremmaksi, mutta alkuvuoden suotuisan kehityksen ansiosta Saksa oli tärkein kauppakumppani tammi-elokuun luvuissa. Kuvio 2. Vienti Saksaan, Venäjälle ja Ruotsiin kuukausittain v Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 3. Tuonti Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista kuukausittain v Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Tullihallitus Tilastoyksikkö

170 2 Kuvio 4. Saksan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-8) Osuus % (1-8) Kuvio 5. Suomen ja Saksan välinen kauppatase (1-8) 0 Milj. e Tuonti Vienti (1-8) Taulukko 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-8) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , ,2-456 HENKILÖAUTOJEN VIENTI KAKSINKERTAISTUI TAMMI-ELOKUUSSA Matkapuhelinvienti nousi lähes kahteen miljoonaan kappaleeseen Saksaan vietiin kuluvan vuoden tammi-elokuussa yli henkilöautoa. Viennin arvo nousi 502 milj. euroon. Vuotta aikaisemmin vienti jäi puolta pienemmäksi, hieman yli autoon, joiden arvo oli 255 milj. euroa. Tänä vuonna Saksa oli tärkein henkilöautojen vientimaa viennin arvo perusteella. Venäjälle on tosin viety lähes autoa, mutta niiden arvo on jäänyt Saksan-vientiä pienemmäksi, 488 milj. euroon. Baltian maihin on viety lähes autoa. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti on kuluvana vuonna kasvanut yli kolmanneksen ja kohonnut 573 milj. euroon. Ryhmän viennistä puhelin- ja radiolaitteiden viennin arvo oli 445 milj. euroa. Matkapuhelimia vietiin 342 milj. euron arvosta, yhteensä lähes kaksi miljoonaa kappaletta. Saksalla oli vajaan kymmeneksen osuus Suomen koko matkapuhelinviennistä. Vuotta aikaisemmin matkapuhelinviennin arvo oli 223 milj. euroa ja vietyjen puhelimien määrä vajaat 1,2 milj. kappaletta. Erilaisten digitaalijärjestelmissä käytettävien teleliikennelaitteiden vienti kaksinkertaistui tammi-elokuussa ja nousi yli 50 milj. euroon. Sähkömuuntajien ja muuttajien vienti pysyi suunnilleen viimevuotisella tasolla eli 44 milj. eurossa. Sähkökytkentälaitteiden vienti lisääntyi kolmanneksen ja kohosi 25 milj. euroon. Muista koneista ja laitteista vahvimmassa kasvussa oli paperiteollisuuskoneiden vienti. Viennin arvo, 55 milj. euroa, kaksi- ja puolikertaistui viimevuotisesta. Sekä nosto- ja lastauskoneiden (89 Tullihallitus Tilastoyksikkö

171 3 milj. euroa) että voimansiirtolaitteiden (22 milj. euroa) vienti oli neljänneksen kasvussa. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti jäi sen sijaan viime vuoden tammi-elokuun tasolle eli vajaaseen 60 milj. euroon. Tämänvuotinen metsäteollisuustuotteiden viennin kasvu on johtunut osaksi vertailuvuoden toukokesäkuulle ajoittuneista metsäteollisuuden työtaistelutoimista. Paperin ja pahvin viennin arvo nousi tammi-elokuussa 935 milj. euroon eli neljänneksen viimevuotista suuremmaksi. Paperimassan viennin arvo, 309 milj. euroa, puolitoistakertaistui viimevuotisesta. Myös puutuotteiden (101 milj. euroa) ja puutavaran (67 milj. euroa) vienti oli muutaman prosentin kasvussa. Kaikkiaan metsäteollisuustuotteilla oli lähes kolmanneksen osuus Suomen koko viennistä Saksaan. Metallien vienti on parin viime vuoden aikana kehittynyt kaksijakoisesti osaksi vientihinnoissa, osaksi vientimäärissä tapahtuneiden heilahtelujen vuoksi. Raudan ja teräksen viennin arvo supistui viime vuonna viidenneksen ja tänä vuonna viennin kasvu on jäänyt viiteen prosenttiin. Värimetallien viennin arvo puolestaan kasvoi viime vuonna yli kolmanneksen ja tämän vuoden tammielokuussa se on miltei kaksinkertaistunut. Raudan ja teräksen viennin arvo on tänä vuonna ollut 267 milj. euroa, kuparin 125 milj. euroa ja sekä nikkelin että alumiinin 20 milj. euroa. Öljytuotteita vietiin tammi-elokuussa Saksaan 300 milj. euron arvosta. Vienti kasvoi 30 %. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti lisääntyi 15 % ja kohosi 255 milj. euroon. Muovien osuus ryhmän viennistä oli 101 milj. euroa ja kemian perusteollisuuden tuotteiden osuus 90 milj. euroa. Kojeiden ja mittareiden viennin arvo jäi 66 milj. euroon eli neljä prosenttia pienemmäksi kuin viime vuoden tammi-elokuussa. Kuvio 6. Vienti Saksaan tavararyhmittäin v. 2006(1-8) Kojeet, mittarit 1,5 % (- 4 %) Muut tavarat 8,3 % (+ 12 %) Puutavara 1,5 % (+ 3 %) Paperimassa 6,9 % (+ 47 %) Puutuotteet 2,3 % (+ 12 %) Moottoriajoneuvot 12,2 % (+ 85 %) Sähkökoneet ja -laitteet 12,9 % (+ 35 %) Paperi ja pahvi 21,0 % (+ 24 %) Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 9,3 % (+ 27 %) Värimetallit 5,5 % (+ 93 %) Rauta ja teräs 6,0 % (+ 5 %) Öljytuotteet 6,7 % (+ 30 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 5,7 % (+ 15 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

172 4 Taulukko 2. Vienti Saksaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-8) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 101 1, , Paperimassa 344 6, , Öljytuotteet 396 7, , Kemialliset aineet ja tuotteet 339 6, , Puutuotteet 140 2, , Paperi ja pahvi , , Rauta ja teräs 352 6, , Värimetallit 230 4, , Moottorit, eri toimialojen 532 9, ,3 27 erikoiskoneet Sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot 550 9, , Kojeet, mittarit yms , ,5-4 Muut tavarat 509 9, ,3 12 Yhteensä , ,0 31 YLI KOLMANNES TUONNIN KASVUSTA JOHTUI AUTOJEN JA NIIDEN OSIEN TUONNISTA Kemian teollisuus toinen suuri tuonnin kasvuala Saksasta tuotiin tämän vuoden tammi-elokuussa moottoriajoneuvoja ja niiden osia miltei miljardin euron arvosta. Tuonti kasvoi viidenneksen vuoden takaisesta. Henkilöautoja tuotiin kappaletta, yhteisarvoltaan 541 milj. euroa. Saksa oli Suomen tärkein henkilöautojen tuontimaa 28 %:n osuudella tuotujen autojen arvosta ja 21 %:n osuudella autojen määrästä. Kuorma- ja pakettiautoja tuotiin 100 milj. euron arvosta ja erilaisia ajoneuvojen osia 275 milj. euron arvosta. Kone- ja laitetuonti kehittyi hyvin epätasaisesti. Mäntäpolttomoottoreiden tuonti (162 milj. euroa) kasvoi lähes kahdella kolmanneksella ja sähkökytkentälaitteiden tuonti (131 milj. euroa) samoin kuin nosto- ja lastauskoneiden tuonti (51 milj. euroa) viidenneksen. Atk-laitetuonti kasvoi neljä prosenttia ja kohosi 110 milj. euroon. Sen sijaan puhelin- ja radiolaitteiden tuonti (152 milj. euroa) oli viidenneksen laskussa. Erilaisten pumppujen ja kompressoreiden tuonti supistui kymmeneksen ja jäi 110 milj. euroon. Kotitalouskoneiden ja laitteiden tuonnissa (61 milj. euroa) oli vähennystä kolme prosenttia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti kattoi tammi-elokuussa miltei 15 % koko tuonnistamme Saksasta. Ryhmän tuonnin arvo kohosi 728 milj. euroon eli 11 % viimevuotista suuremmaksi. Lähes kaikkien tärkeimpien tuotteiden tuonti oli kasvussa. Erilaisten happojen, hiilivetyjen yms. orgaanisen kemian perustuotteiden tuonti kasvoi viidenneksen ja nousi 66 milj. euroon. Miltei yhtä voimakkaassa kasvussa oli lääkkeiden tuonti (182 milj. euroa, kasvua 18 %). Muovien tuonti (199 milj. euroa) lisääntyi vajaan kymmeneksen. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo oli 430 milj. euroa. Kuparin tuonnin arvo (46 milj. euroa) kaksinkertaistui. Metallituotteiden tuonti kasvoi neljänneksen ja kohosi 177 milj. euroon. Raudan ja teräksen tuonti jäi 166 milj. euroon eli 13 % viimevuotista pienemmäksi. Elintarviketuonti on ollut kuluvana vuonna muutaman prosentin kasvussa. Tärkeimmistä tuotteista sekä maitotaloustuotteiden (35 milj. euroa) ja lihavalmisteiden (24 milj. euroa) että rehuaineiden (21 milj. euroa) tuonti oli tammi-elokuussa 12 %:n kasvussa. Juomien tuonti (28 milj. euroa) lisääntyi neljä prosenttia ja tupakan tuonti (39 milj. euroa) pysyi viimevuotisella tasolla. Hedelmien ja kasvisten tuonti supistui kymmeneksen ja jäi 37 milj. euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

173 5 Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat tekstiilituotteet ja vaatteet (139 milj. euroa, kasvua 14 %), kojeet ja mittarit (120 milj. euroa, kasvua 15 %) sekä paperi ja pahvi (66 milj. euroa eli yhdeksän prosenttia viimevuotista vähemmän). Kuvio 7. Tuonti Saksasta tavararyhmittäin v. 2006(1-8) Muut tavarat 13,9 % (+ 13 %) Kojeet, mittarit 2,4 % (+ 15 %) Moottoriajoneuvot 20,0 % (+ 20 %) Elintarvikkeet ym. 5,4 % (+ 3 %) Kemiall. aineet ja tuott. 14,8 % (+ 11 %) Paperi ja pahvi 1,4 % (- 9 %) Tekstiilit, vaatteet 2,8 % (+ 14 %) Rauta ja teräs 3,4 % (- 13 %) Värimetallit 1,8 % (+ 42 %) Sähkökoneet ja -laitteet 13,6 % (+ 2 %) Eri toimialojen erikoiskoneet 12,5 % (+ 2 %) Metallituotteet 3,6 % (+ 25 %) Moottorit 4,3 % (+ 29 %) Taulukko 3. Tuonti Saksasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-8) Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet, juomat, tupakka 392 5, ,4 3 5 Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 107 1, ,4-9 65,84 Tekstiilituotteet, vaatteet 183 2, , Rauta ja teräs 272 3, , Värimetallit 94 1, , Metallituotteet 254 3, , Voimakoneet ja moottorit 259 3, , Eri toimialojen erikoiskoneet , , Sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot , , Kojeet, mittarit yms , ,4 15 Muut tavarat , ,9 13 Yhteensä , ,0 10 Tullihallitus Tilastoyksikkö

174 VIENTI SAKSAAN JA TAMMI-ELOKUUSSA (1-8) 2006(1-8) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 306 0, , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 110 0,0 64 0, ,0 18 0, erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet ,0 0 0, ,0 2 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 8 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 1 0,0 3 0, ,0 2 0, kasvioljyt ja -rasvat , , ,1 0 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 390 0, , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , , erittelemäton , , , , metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) , , , , kulta, ei monetaarinen , , , ,8 +40 YHTEENSÄ , , , ,0 +31

175 TUONTI SAKSASTA JA TAMMI-ELOKUUSSA (1-8) 2006(1-8) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 215 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 963 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 765 0, , , , sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 7 0,0 3 0, ,0 1 0, kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,4-2 9 muut tavarat , , , , erittelemäton , , , , metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 7 0,0 4 0, ,0 11 0, kulta, ei monetaarinen , , , , YHTEENSÄ , , , ,0 +10

176 Ulkomaankauppa 2006:M31 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

177 Ulkomaankauppa 2006:M32 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Belgian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Belgian välinen kauppa v (1-9) 1500 Milj. e (1-9) Tuonti Vienti 2006 (1-9) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

179 1 VIENTI BELGIAAN KÄÄNTYI KASVUUN Kemian teollisuuden tuotteet keskeisiä sekä viennissä että tuonnissa Suomen vienti Belgiaan kääntyi kasvuun kuluvan vuoden tammi-syyskuussa. Viennin arvo kohosi 17 % viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Vuosina viennin arvo pysytteli miltei samalla tasolla, ja vuonna 2005 vienti supistui paperiteollisuuden työtaistelujen seurauksena viisi prosenttia. Kuluvana vuonna vientiä ovat kasvattaneet etenkin kemian teollisuuden tuotteet ja öljytuotteet. Tuonti Belgiasta kääntyi selvään kasvuun vuonna 2004, josta alkaen tuonti sieltä on kasvanut lähes kymmeneksen vuosittain. Etenkin kemiallisten aineiden ja tuotteiden sekä metallien tuonti on lisääntynyt. Viennin arvo Belgiaan oli tammi-syyskuussa milj. euroa ja tuonnin sieltä 845 milj. euroa. Kauppa oli näin Suomelle runsaat 200 milj. euroa ylijäämäistä. Belgian osuus sekä Suomen viennistä että tuonnista on supistunut hieman viime vuosina. Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa osuudet painuivat lähelle kahta prosenttia. Belgia oli 13. tärkein maa viennissä ja 14. tärkein tuonnissa. Alkuvuonna vienti Belgiaan kasvoi lähes samaa vauhtia kuin Suomen koko vienti ja vienti EUalueelle. Belgian naapurimaihin verrattuna Suomen vienti Alankomaihin oli voimakkaassa kasvussa, kun vienti Ranskaan puolestaan lisääntyi koko vientiä hitaammin. Kuvio 2. Vienti Belgiaan, Alankomaihin ja Ranskaan kuukausittain Milj. e NL Alankomaat FR Ranska BE Belgia Kuvio 3. Belgian osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-9) Osuus % Tuonti Vienti (1-9) Kuvio 4. Suomen ja Belgian välinen kauppatase (1-9) Milj. e (1-9) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia. Lisätietoja tilastointiperiaatteista löytyy Tullin Internet-sivuilta ( kohdasta Ulkomaankauppatilastot -> Ulkomaankauppatilastojen sisältö -> Laatuseloste. Tullihallitus Tilastoyksikkö

180 2 Taulukko 1. Suomen ja Belgian välinen kauppa v (1-9) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-9) , ,3 201 KEMIAN JA ÖLJYTEOLLISUUDEN TUOTTEIDEN VIENTI LISÄÄNTYI SELVÄSTI Paperin ja pahvin vienti palasi työtaisteluja edeltäneelle tasolle Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti Belgiaan lisääntyi tammi-syyskuussa 28 % ja kohosi arvoltaan 257 milj. euroon. Etenkin orgaanisten kemiallisten aineiden kuten hiilivetyjen vienti lisääntyi, kun niiden viennin arvo kohosi 98 milj. euroon eli puolitoistakertaiseksi viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna. Muovien vienti oli runsaan neljänneksen kasvussa, ja niiden viennin arvo nousi 93 milj. euroon. Lääkkeiden, lääkeaineiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti pysytteli viimevuotisella tasolla runsaassa 40 milj. eurossa. Kaikkiaan kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus viennistä Belgiaan kohosi lähes neljännekseen. Belgian osuus Suomen tämän tavararyhmän viennistä oli lähes 8 % eli neljänneksi suurin Venäjän, Ruotsin ja Saksan jälkeen. Öljytuotteiden viennin arvo puolitoistakertaistui ja kohosi 147 milj. euroon. Etenkin voiteluöljyjen ja rasvojen vienti lisääntyi, ja niiden viennin arvo oli 113 milj. euroa eli kaksinkertainen viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna. Öljytuotteiden viennissä Belgia oli kuudenneksi tärkein vientimaa runsaan 6 %:n osuudellaan. Paperin ja pahvin vienti Belgiaan on palautunut viime vuoden työtaistelutoimia edeltäneelle tasolle. Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa paperin ja pahvin viennin arvo Belgiaan kohosi 292 milj. euroon eli 16 % viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Paperin ja pahvin osuus viennistä Belgiaan oli 28 %. Suomen koko paperiviennistä Belgiaan suuntautui lähes 5 %, ja se oli kuudenneksi tärkein tämän tavararyhmän vientimaista. Puutavaran vienti lisääntyi runsaan kolmanneksen ja kohosi arvoltaan 17 milj. euroon. Puutuotteiden vienti supistui viidenneksen ja jäi 8 milj. euroon. Paperimassan vienti puolestaan viisinkertaistui kohoten vajaaseen 8 milj. euroon. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin arvo supistui 14 % ja jäi 121 milj. euroon. Eniten supistui nosto- ja lastauskoneiden ja laitteiden vienti. Niiden viennin arvo oli 17 milj. euroa eli alle puolet viime vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti oli kolmanneksen kasvussa ja kohosi arvoltaan 13 milj. euroon. Puhelinlaitteita Belgiaan vietiin 20 milj. euron arvosta eli kymmenes viimevuotista enemmän. Sähkömuuntajien ja muuttajien, sähkön kytkentälaitteiden yms. vienti pysytteli viimevuotisella tasolla 14 milj. eurossa. Raudan ja teräksen viennin arvo oli 30 milj. euroa eli neljänneksen viimevuotista pienempi. Muiden metallien vienti puolestaan lähes kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 49 milj. euroon. Elintarvikkeiden vienti supistui 6 % ja oli arvoltaan 20 milj. euroa. Juuston osuus viennistä oli 14 milj. euroa. Lasin viennin arvo oli 18 milj. euroa (+ 7 %) ja kojeiden, mittareiden yms. 16 milj. euroa (+ 8 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

181 3 Kuvio 5. Vienti Belgiaan v tammi-syyskuussa Muut tavarat 12,0 % (+ 14 %) Elintarvikkeet 1,9 % (- 6 %) Öljytuotteet 14,1 % (+ 56 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 11,5 % (- 14 %) Metallit ja metallituotteet 7,9 % (+ 12 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 24,6 % (+ 28 %) Paperi ja pahvi 28,0 % (+ 16 %) Taulukko 2. Vienti Belgiaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-9) Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 30 2, , Öljytuotteet , , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 96 7, , Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , ,5-14 Muut tavarat , ,0 14 Yhteensä , ,0 17 KEMIALLISTEN TUOTTEIDEN TUONTI KASVUSSA Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti Belgiasta lisääntyi tammi-syyskuussa viidenneksen verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Muovien tuonti lisääntyi 14 % ja kohosi 117 milj. euroon. Orgaanisten ja epäorgaanisten kemiallisten aineiden tuonnin arvo oli 64 milj. euroa eli lähes neljänneksen suurempi kuin vuosi sitten. Lääkkeiden tuonti lähes kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 54 milj. euroon. Kaikkiaan kemiallisia aineita ja tuotteita tuotiin Belgiasta 297 milj. euron arvosta, mikä oli runsas kolmannes koko tuonnista sieltä. Belgia oli seitsemänneksi tärkein näiden tavaroiden tuontimaista, ja sen osuus koko tuonnista oli lähes 7 %. Kuparin tuonnin arvo kohosi 48 milj. euroon eli kaksinkertaiseksi viimevuotiseen verrattuna. Raudan ja teräksen tuonnin arvo puolestaan supistui 18 % ja jäi 44 milj. euroon. Metallituotteiden tuonti lisääntyi kolmanneksen kohoten 19 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden osuus koko tuonnista Belgiasta oli lähes 14 %. Lisäksi Belgiasta tuotiin malmirikasteita 14 milj. euron arvosta (- 17 %). Koneiden ja laitteiden tuonti lisääntyi kymmeneksen ja kohosi arvoltaan 104 milj. euroon. Voimakoneita ja moottoreita Belgiasta tuotiin lähes 15 milj. euron arvosta eli kolmannes viimevuotista enemmän. Maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonti supistui 7 % ja jäi 17 milj. euroon. Teollisuuden käyttöön tarkoitettujen koneiden ja laitteiden tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla Tullihallitus Tilastoyksikkö

182 4 29 milj. eurossa. Sähkön kytkentälaitteiden ja sähkökaapelin yms. tuonnin arvo kohosi 10 milj. euroon eli kolmanneksen suuremmaksi kuin vuosi sitten. Henkilöautojen tuonnin arvo oli 84 milj. euroa eli 14 % viimevuotista pienempi. Belgiasta tuotiin runsaat autoa, ja se oli seitsemänneksi tärkein autojen tuontimaista. Kaikkiaan Suomeen tuotiin tammi-syyskuussa lähes autoa. Elintarvikkeiden tuonti Belgiasta lisääntyi 4 % ja kohosi arvoltaan 52 milj. euroon. Kasvisten osuus tuonnista oli 7 milj. euroa ja hedelmien 5 milj. euroa. Viljatuotteiden tuonnin arvo oli 7 milj. euroa ja maitotuotteiden 8 milj. euroa. Tekstiilituotteiden tuonti supistui 15 % ja jäi arvoltaan 23 milj. euroon. Vaatteiden tuonti puolestaan lähes kaksinkertaistui kohoten 4 milj. euroon. Öljytuotteiden tuonnin arvo oli 15 milj. euroa eli hieman yli puolet viimevuotisesta. Kuvio 6. Tuonti Belgiasta v tammi-syyskuussa Kuljetusvälineet 12,3 % (- 8 %) Muut tavarat 14,0 % (+ 16 %) Elintarvikkeet 6,1 % (+ 4 %) Malmit ja metalliromu 1,6 % (- 17 %) Metallit ja metallituotteet 13,5 % (+ 20 %) Koneet ja laitteet 12,3 % (+ 11 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 3,2 % (- 7 %) Öljytuotteet 1,8 % (- 44 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 35,2 % (+ 19 %) Taulukko 3. Tuonti Belgiasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2005 Milj. e Osuus % Muutos % 2006(1-9) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 64 6, , Malmit ja metalliromu 22 2, , Öljytuotteet 29 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , ,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 39 3, , Metallit ja metallituotteet , , Koneet ja laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet , ,3-8 Muut tavarat , ,0 16 Yhteensä , ,0 8 Tullihallitus Tilastoyksikkö

183 VIENTI BELGIAAN V JA TAMMI-SYYSKUUSSA V (1-9) 2006(1-9) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 62 0,0 33 0, ,0 1 0, maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 1 0,0 3 0, ,0 0 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 203 0, , ,0 37 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 193 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 14 0,0 39 0, ,0 41 0, rehuaineet 7 0,0 27 0, ,0 0 0, erinäiset elintarvikkeet 276 0,0 78 0, , , juomat ja tupakka 805 0,1 71 0, ,0 71 0, juomat 60 0,0 71 0, ,0 71 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 745 0,1 0 0, ,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 6 0,0 x 6 0,0 0 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , ,0 28 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 2 0,0 5 0, , ,0 > kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 47 0,0 33 0, ,0 20 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 64 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , , ,1 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0, ,0 1 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 545 0, , ,2 56 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 93 0,0 99 0, ,0 67 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 65 0, , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 94 0, vaatteet , , , , jalkineet 254 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 70 0,0 60 0, , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,8 138 YHTEENSÄ , , , ,0 17

184 TUONTI BELGIASTA V JA TAMMI-SYYSKUUSSA V (1-9) 2006(1-9) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 367 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 145 0,0 88 0, ,0 53 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 896 0, , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 695 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 616 0, , , , puutavara ja korkki 604 0, , , , paperimassa 37 0, ,2 > ,2 12 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 482 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms ,1 0 0, ,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut ,1 0 0, , ,1 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 24 0,0 36 0, ,0 45 0, kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 96 0, , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,6-5 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 231 0,0 67 0, ,0 56 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tvyms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 180 0, , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet 417 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,0-6 9 muut tavarat , , , ,3 4 YHTEENSÄ , , , ,0 8

185 Ulkomaankauppa 2006:M32 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Belgian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

Näytä lisää