RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto!
Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena uudismoottoritien (Vt8 Kotiranta -Stormossen STKU) -suunnittelu ja rakentaminen mallipohjaisesti! Tilaaja Liikennevirasto (Ari Mäkelä), pääurakoitsija Skanska Infra Oy (Kyösti Ratia), suunnittelija Ramboll Finland Oy (Seppo Parantala)! Infra FINBIM pilotointiin osallistuvat lisäksi WSP Finland Oy (Antti Karjalainen) ja Oulun yliopisto (Rauno Heikkilä)! Pilotti kestää koko urakka-ajan 1.10.2012-30.11.2014!
Tavoite! Tutkia ja kehittää hankkeen reunaehdoin väylärakentamiseen soveltuva tietomallintamisen ja automaation toimintamalli sekä julkaista se koko alan hyödynnettäväksi tilaajan ohjeistuksella! Osatavoitteita! Luoda järjestelmällinen tapa siirtää mallitietoa kahteen suuntaan suunnittelun ja tuotannon välillä reaaliaikaisesti! Tutkia rakennussuunnittelun ja toteutusmallin kehittämistä sekä toteutumien mittaamisen ja tarkastamisen kehittämistä, dokumentointia ja analysointia! Kehittää ja tutkia hankkeessa tarvittavia tiedonsiirron rajapintoja!
Pilotti Vt8 Kotiranta-Stormossen!
Hankkeen ja pilotin toteutuksen päävaiheet! 1.!Aloitusvaihe! 2.!Toimintamallin ohjeistuksen tarkentaminen! 3.!Tuotevaatimusten täsmentäminen! 4.!Suunnittelun mallinnustyö! 5.!Rakentamisen kehittäminen! 6.!Tuotannon toteumatieto!
Suunnittelu mallintamalla (Ramboll Finland Oy)!
Suunnittelijan kokemuksia (Ramboll Finland Oy)!
Urakoitsijan BIM-toimintamallia suunnittelusta toteutuksen ohjaukseen! Novapointohjelmisto 3D-Win-ohjelmisto Väylämalli viedään 2 vk välein koordinointimalliin (Stara.bat -> Virtual Map) hankeryhmän käytettäväksi, käytetään yhteensovittamiseen, tarkistamiseen ja suunnittelun etenemisen seurantaan
Tiedonsiirto BIM-malleista 3D-mittalaitteille! Trimble GNSS Leica -takymetri Trimble -takymetri
Työkoneiden ohjaus! Massastabilointi! Pilaristabilointi" Lyöntipaalutus! Kaivukoneet" Puskutraktorit! Pyöräkuormaajat! Tiehöylät! Dumpperit ja kuorma-autot! Asfaltinlevittimet! Tiivistyskoneet!!
Tiedonsiirto 3D-ohjatulle kaivukoneelle - esimerkki! IM2 periaatteessa olisi toiminut, käytettyyn Novatron-järjestelmään kaivantojen tiedot siirrettiin kuitenkin DXF:llä
Koneohjausmalli pilaristabilointikoneelle geometria, vielä erillinen sideaineiden syöttö! 3D-Win-aineisto Stabilointi koordinointimallista
Pilaristabiloinnin koneautomaatio!
Arviointia lähtötietojen hankinta ja mallintaminen! Lähtötietoja hankitaan käytännössä hankkeen koko elinkaaren ajan! Lähtötiedot täydentyvät ja tarkentuvat koko ajan, tämä aiheuttaa joskus ristiriitoja uuden ja vanhan tiedon kesken! Oleellista on tietää tiedon laatu, tarkkuus, luotettavuus ja käyttökelpoisuus, lähtötietojen mallintajan tulee selvittää ja varmistua lähtötietojen riittävä tarkkuus! Lähtötietomalli ei ole koskaan absoluuttinen totuus, vaan sisältää epätarkkuuksia ja tietoaukkoja esimerkiksi kairauspisteiden välillä!
Arviointia suunnittelu mallintamalla! Tierakenteiden pintojen mallintaminen kolmioverkoiksi on tehty hieman poikkeavalla tavalla InfraFINBIM:n toteutusmalliohjeeseen nähden, merkitsevää eroa tai merkitystä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole arvioitu olevan! Tierakenteen karkea suunnittelu tehdään ennen rakennustöiden aloittamista! Tierakenteen tarkka suunnittelu tehdään kallioalueella vasta kalliopinnan paljastamisen jälkeen, myös siirtymäkiilat mallinnetaan! Jatkuvan tai lähes jatkuvan mallin tekeminen lisää suunnittelutyötä! Koordinointimallin käyttöönottaminen suunnittelun eri osa -alueiden yhteensovittamisessa on oleellista ja erittäin tärkeää!
Arviointia rakentamisen toteutus mallipohjaisesti! Mittausohjausmallien tiedonsiirtoon 3D-mittausjärjestelmiin panostettu tässä vaiheessa vahvasti! Työkoneiden 3D-ohjausta ei vielä ole kovin laajasti kokeiltu ja hyödynnetty, 3D-ohjausjärjestelmiä on käytetty tähän mennessä pilaristabilointikoneen ja kaivukoneen ohjaukseen! Pilaristabiloinnissa urakoitsija käyttää nykyisin pelkästään 3D-koneohjausta, joka menetelmänä on vakiintunut geometrisessa ohjauksessa, koneohjausmalli laadittiin tätä varten työmaalla DWG-tiedostoon, joka siirrettiin DXF-tiedostona koneohjausjärjestelmään, varsinaisen stabilointiaineen syöttö tehdään erillisellä järjestelmällä, joka toimii automaattisesti! Kaivukoneen 3D-ohjaus on toiminut ilman ongelmia, tiedonsiirto Novapointista LandXML-formaatilla 3D-Win-ohjelmaan, josta muunnos DXF:ksi koneohjausjärjestelmää varten! Laajemman koneautomaation potentiaalilaskenta tekeillä, ryöstöillä moninkertaistava taloudellinen merkitys! Työnjohtajien BIM-käyttöliittymät hankinnassa!
Arviointia toteutuman mittaaminen mallintamisprosessissa! hankkeessa on kehitetty uusi menettely laadunvalvonnan toteutukseen! Periaatteena on, että vähennetään yksittäisiä tarkemittauksia, hyödynnetään ja tukeudutaan silmämääräisiin havaintoihin ja valokuvaukseen sekä koneohjausjärjestelmään! Koneohjausjärjestelmien tarkkuutta seurataan tekemällä säännöllinen tarkistusmittaus referenssipisteillä, painopistettä siirretään tällöin laaduntarkastuksesta ennakoivaan laadunvarmistukseen!
Arviointia avoimen tiedonsiirron mahdollisuudet ja toimivuus! mittausaineiston tuottaminen on helpottunut alkuvaiheiden opetteluiden, havaittujen vaikeuksien ja sitä kautta saatujen ohjelmistopäivitysten jälkeen, avoin LandXML-tiedonsiirto mittalaitteisiin on tämän jälkeen toiminut! lähtötietojen tiedonsiirto on ollut jo pidempään avointa, mutta ei kuitenkaan LandXML-standardiin perustuvaa! siltamallit on siirretty DWG-formaatilla koordinointimalliin, IFC:tä ei hanke käyttänyt!
Arviointia hankintamenetelmien kehittäminen (vrt. AP1)! Suunnittelun hankinnassa olennaista mille tarkkuustasolle mallinnustyö tulee viedä hankkeen erityispiirteet huomioonottaen.! Hankintamenetelmän ja kilpailutuksen tulisi erityisesti kannustaa laadukkaaseen suunnitteluun! Siirtymävaiheessa ST-malli on luontevampi hankintamenetelmä KU-hankintaan verrattuna! ST-malli ohjaa tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan tiiviiseen yhteistyöhön! KU-hankintatapa edellyttää hyvin tarkkoja lähtötietoja, jolloin lähtötietojen hankintaan ja mallintamiseen on panostettava merkittävästi!
Arviointia toteutuman mittaaminen mallintamisprosessissa! Hankkeessa on kehitetty uusi menettely laadunvalvonnan toteutukseen! Periaatteena on, että vähennetään yksittäisiä tarkemittauksia, hyödynnetään ja tukeudutaan silmämääräisiin havaintoihin ja valokuvaukseen sekä koneohjausjärjestelmään! Toleranssien sisällä olevasta toteutuksesta ei tehdä erillistä uutta toteutumamallia! Koneohjausjärjestelmien tarkkuutta seurataan tekemällä säännöllinen tarkistusmittaus referenssipisteillä, painopistettä siirretään tällöin laaduntarkastuksesta ennakoivaan laadunvarmistukseen!
Kokonaisarviointia mallintamisen käytöstä! Erilaisia tietomalleja syntyy ja käsitellään yhden väylärakentamishankkeen sisällä valtava määrä! Osamallit yhdessä voivat muodostaa kokonaismallin, so. yhdistelmämallin! Jokaisen mallin käsittelyssä olisi voitava lukea ja saada selville mallin tarkkuus, luotettavuus ja siten käyttökelpoisuus! Uusi prosessi muuttaa eniten työmaan toimintaa ja työprosesseja:! mittaajien työnsisältö muuttuu radikaalisti mallidatan käsittelijäksi! työnjohtajan keinot ja tarpeet työkaluille muuttuvat erilaisiksi!
Kiitos huomiostanne!