Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea. Vuoden aikana yleistä asumistukea maksettiin in yhteensä, miljoonaa euroa. Keskimääräinen asumistuki oli euroa kuukaudessa. Asumistuen saantiin vaikuttavat tulot olivat keskimäärin 7 euroa kuukaudessa. Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso Yleisimmin yleisen asumistuen saajat asuivat yksin. Tuen saajista 8 prosenttia oli työttömien ruokakuntia. Suhteellisesti eniten tukea tarvittiin yhden huoltajan lapsiperheissä, joista prosenttia sai yleistä asumistukea. Tilastoja ISSN 17-721X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. () 1 8 etunimi.sukunimi@hel.fi h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille. Pääasiassa asumistukeen ovat oikeutettuja kotitaloudet, jotka saavat sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia tai elävät keskimääräistä pienemmillä palkkatuloilla (Honkanen 28). Vuoden 21 lopussa Helsingissä oli 2 827 ruokakuntaa, jotka saivat yleistä asumistukea ja tukea sai 8 prosenttia kaikista asuntokunnista. Yleisimmin asumistukea saatiin vuokra-asuntoon, joissa asui prosenttia tukea saavista ruokakunnista. Vain prosenttia tuen saajista asui omistusasunnossa. Keskimäärin Helsingin yleistä asumistukea saavassa ruokakunnassa asuu kaksi henkeä. Tukea saavista asuntokunnista hieman yli puolet eli prosenttia, oli yhden hengen kotitalouksia. Tukea saavista asuntokunnista 2 prosenttia oli yhden huoltajan ja 12 prosenttia kahden huoltajan lapsiperheitä eli perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. 7 % 2 2 2 1 12 11 Yksin asuvat Lapsettomat Khd Kahden Yhden Muut parit huoltajan huoltajan Kuva 1. Yleisen asumistuen saajat 21 ruokakuntatyypin mukaan, % kaikista saajista Tietolaatikko: Mitä on yleinen asumistuki? Yleinen asumistuki perustuu asumistukilakiin (8/17), asetukseen (/1), voimaantulosäännöksiin ja vuosittaiseen valtioneuvoston asetukseen asumistuen määräytymisperusteista. Yleistä asumistukea myönnetään pienituloiselle ruokakunnalle asumismenojen vähentämiseksi. Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt, ja asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti. Yleistä asumistukea voi saada vuokra-, asumisoikeus-, osaomistus- tai omistusasuntoon. Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan henkilöluku, asunnon pinta-ala, asunnon sijaintikunta, valmistumis- tai perusparannusvuosi sekä lämmitysjärjestelmä, bruttokuukausitulojen yhteismäärä sekä omaisuus. Asumistuki myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi eteenpäin, eikä sitä myönnetä muutaman kuukauden ajaksi esimerkiksi lyhytkestoisen ja väliaikaisen työttömyyden ajaksi. Tilastoissa tuen saajana on hakemuslomakkeella tuen hakijaksi eli päämieheksi merkitty ruokakunnan jäsen, yleensä perheen isä tai äiti. Saajia koskevat taustatiedot, kuten ikä, kuvaavat siten päämieheksi merkittyä henkilöä. Ruokakunta tilastoidaan lapsiperheeksi, jos siihen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Ruokakuntien elämäntilannetieto eli tieto työttömyydestä tai opiskelusta perustuu päähenkilön ja/ tai puolison etuustietoihin. Yleinen asumistuki on tarkoitettu sekä perheille että yksinasuville. Asumistuen suuruus on 8 prosenttia siitä huomioon otettavien asumismenojen määrästä, joka ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koosta ja ruokakuntaan kuuluvien pysyvien kuukausitulojen määrästä riippuvan perusomavastuuosuuden. Yleisen asumistuen perusteena olevien asumismenojen perusomavastuun ja huomioon otettavien enimmäismenojen määrittämistä varten kunnat on jaettu neljään kuntaryhmään, joista muodostaa yksinään kuntaryhmän I. Yleisen asumistuen lisäksi muita Kansaneläkelaitoksen hoitamia asumisen tukia ovat eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä sekä sotilasavustuksen asumisavustus. Lisää yleisestä asumistuesta www.kela.fi ja Kelan asumistukitilasto 21 2 TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Taulukko 1. Yleistä asumistukea saavat ruokakunnat Helsingissä perhetyypeittäin vuosina 27 21 Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Lapsi yhteensä Kahden huoltajan Yhden huoltajan Muut Asuntokuntia 21 2 827 1 771 2 8 1 2 2 2 17 12 2 78 11 7 1 28 2 78 1 18 7 8 2 2 8 8 27 21 1 82 17 2 77 812 % osuutena vastaavista asuntokunnista ja perheistä 21 8,2, 1, 17, 7,, 2 8 8,7 1, 1, 7,, 28, 7,1,8 1,7,7 8, 27 7, 7,, 1,7 7,2, Vastaaviin asuntokuntiin suhteutettuna yleisintä tuen saaminen Helsingissä oli yksinhuoltajaperheissä, joista prosenttia sai yleistä asumistukea. Kahden huoltajan lapsiperheistä 8 prosenttia sai yleistä asumistukea. Kaikista lapsiperheistä tukea sai 17 prosenttia. Yksin asuvista helsinkiläisistä yleistä asumistukea sai prosenttia ja lapsettomista pareista 1 prosentti tukea sai tukea. Asumistukea saavan asuntokunnan yleisin elämäntilanne oli työttömyys, 8 prosenttia tukea saavista ruokakunnista oli työttömien ruokakuntia. Työssä käyvien ruokakuntia oli 1 prosenttia. Tuen saajista prosenttia oli eläkeläisruokakuntia ja 1 prosenttia oli opiskelijaruokakuntia. Näiden kahden ryhmän osalta täytyy kuitenkin huomioida se, että opiskelijoiden ensisijaisena asumistukena toimii opintotuen asumislisä ja eläkkeensaajat saavat pääasiassa eläkkeensaajan asumistukea. Työttömien ja yksinasuvien ruokakuntien osuus yleisen asumistuen saajista on kasvanut 2-luvulla. Vuonna 7 8 7 2 1 8 2 21 1 % % 2 2 1 1 1 1 2 Työttömät Opiskelijat Eläkkeensaajat Työssä olevat Kuva 2. Yleisen asumistuen saajat 21 ruokakunnan elämäntilanteen mukaan, % kaikista saajista 2 1 1 1 1 1 1 Työttömät Opiskelijat kl Kahden Yhden Yksinasuvat huoltajan huoltajan Kuva. Ruokakuntien osuus yleisen asumistuen saajista ja Helsingin tilastollinen vuosikirja 21 12 TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 2 tukea saavista kotitalouksista prosenttia oli työttömiä ja tuen saajista prosenttia asui yksin. Vuonna 21 työttömien kotitalouksien osuus oli 8 prosenttia ja yksin asuvien osuus prosenttia. Vastaavasti lapsiperheiden osuus tuen saajista on laskenut, vuonna 2 heitä oli 8 prosenttia ja nyt 8 prosenttia tuen saajista. Yleinen asumistuki pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vista a asuntok kunnis sta vastaa % 2 2 1 1 8 1 1 Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat Kahden Yhden parit huoltajan huoltajan Kuva. Yleistä asumistukea saavat ruokakunnat Helsingissä ja koko maassa vuonna 21, osuutena kaikista vastaavista asuntokunnista ja perheistä ja Tilastokeskus 8 Yleisen asumistuen saaminen on vähentynyt koko maassa 1- luvun puolivälistä, jolloin sekä koko maan, että Helsingin, Espoon ja Vantaan asuntokunnista yli kymmenen prosenttia sai yleistä asumistukea. Vuonna 28 tuen saajien osuus asuntokunnista oli alhaisimmillaan koko maassa ja pääkaupunkiseudulla Kauniaista lukuun ottamatta. Kauniaisissa tosin tuen saajien osuus on jatkuvasti ollut huomattavasti koko maata ja muuta pääkaupunkiseutua alhaisempaa. Kuitenkin viimeiset kaksi vuotta yleistä asumistukea saavien ruokakuntien osuus kaikista asuntokunnista on ollut kasvussa. Yleisen asumistuen saaminen oli Helsingissä hieman yleisempää kuin koko maassa. Vuoden 21 lopussa tukea sai prosenttia Suomen asuntokunnista kun Helsingissä sitä sai samanaikaisesti 8 prosenttia asuntokunnista. Erityisesti eroa oli lapsiperheiden osalta, koko maan kahden huoltajan lapsiperheistä prosenttia ja yhden huoltajan perheistä prosenttia sai asumistukea. Pääkaupunkiseudun kunnista yleistä asumistukea saatiin useimmiten Helsingissä ja Vantaalla, jossa kummassakin tukea sai vuoden 21 lopussa 8 prosenttia asuntokunnista. Espoossa tukea sai prosenttia ja Kauniaisissa prosenttia asuntokunnista 1. Lapsiperheiden osuus yleisen asumistuen saajista oli isompi muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingissä. Yksin asuvista asuntokunnista useimmin yleistä asumistukea saatiin Vantaalla, jossa nista sta asun ntokun % kaikis 1 1 12 11 1 8 7 Espoo Vantaa 1 1 18 2 22 2 2 28 21 Kuva. Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2-211 1 Kauniaisissa yleistä asumistukea sai 8 ruokakuntaa eikä raportissa tarkastella tuen saajia Kauniaisissa tämän tarkemmin. TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Taulukko 2. Yleisen asumistuen saajat perhetyypeittäin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko maassa vuonna 21 Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Lukumääränä Lapsi yhteensä Kahden huoltajan Yhden huoltajan 2 827 1 771 2 8 Espoo 812 2 18 28 1 7 2 18 Vantaa 7 8 7 21 2 1 8 2 Koko maa 1 1 1 7 8 77 17 82 8 % kaikista yleisen asumistuen saajista 1,,2,1 8, 12,2 2,1 Espoo 1,, 2, 8, 1,8 2,1 Vantaa 1,,1,2 8,1 1,, Uusimaa 1,,7,,8 1, 2, % vastaavista asuntokunnista 8,2, 1, 17, 7,, Espoo, 8,2,7 1,2,2, Vantaa 8,2,8 1, 1,,7 2, Koko maa,,,8 1,1,8,7 Keskimääräinen asumistuki e/kk 2 2 2 Espoo 27 21 27 1 2 Vantaa 1 2 27 2 8 Koko maa 2 2 222 Keskimääräinen asumistukitulo e/kk 7 1 7 1 1 1 7 1 1 Espoo 872 1 7 1 22 1 1 7 Vantaa 87 1 82 1 22 1 1 Koko maa 71 1 1 77 Keskimääräiset asumismenot e/kk 2 7 77 82 7 Espoo 1 8 82 8 8 Vantaa 8 772 87 7 Koko maa 7 727 Keskimääräinen asumistuki, % asumismenoista,,,7 1,,,1 Espoo,,2,,2,2,7 Vantaa, 8,,,8, 1, Koko maa 1,2 2,1 1, 1,1 7,, TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 yksin asuvista 1 prosenttia sai yleistä asumistukea. Kahden huoltajan lapsiperheistä tukea saivat yleisimmin Helsingin lapsi, joista yleistä asumistukea sai 8 prosenttia. Espoossa tukea sai prosenttia ja Vantaalla prosenttia lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheistä tukea saivat eniten Vantaan yksinhuoltaja, joista tukea sai prosenttia. Helsingissä prosenttia ja Espoossa prosenttia yksinhuoltajaperheistä sai yleistä asumistukea. Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Kahden huoltajan 2 2 Asumistuki ja siihen vaikuttavat tulot Helsingissä Yhden huoltajan Vuonna 21 yleistä asumistukea maksettiin in, miljoonaa euroa. Tukea maksettiin 7, miljoonaa euroa eli 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, ja 1 miljoonaa eli 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 27. Eniten yleistä asumistukea maksettiin vuoden 21 aikana 22 -vuotiaille (ruokakuntaa edustava henkilö), jotka saivat 8 prosenttia Helsingin asumistuista. Asumistukien suuruudessa näkyy pääkaupunkiseudun asuntojen kalleus suhteessa muuhun maahan. Vuonna 21 keskimääräi- Muut 28 1 2 /kk Kuva 7. Keskimääräinen yleinen asumistuki Helsingissä vuonna 21, /kk 1 1 21 Yhteensä 7 12 27 Yksin asuvat 1 1 8 Lapsettomat parit 7 Kahden huoltajan 1 7 Yhden huoltajan 1 1 2 Muut 88 Kuva. Maksetut yleiset asumistuet Helsingissä vuosina 27 ja 21 iän mukaan 1 1 2 /kk Kuva 8. Yleistä asumistukea saavan asumistukeen vaikuttavat tulot keskimäärin Helsingissä vuonna 21, /kk TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 nen asumistuki oli Helsingissä euroa kuukaudessa, mikä on 17 prosenttia korkeampi kuin koko maassa (2 /kk). Toisaalta kuuluu yksinään yleisen asumistuen määrään vaikuttavaan ylimpään kalleusluokkaan. Muualla pääkaupunkiseudulla maksettiin kuitenkin keskimäärin ä korkeampia asumistukia. Yleistä asumistukea maksettiin Espoossa keskimäärin 27 euroa, Vantaalla 1 euroa ja Kauniaisissa 7 euroa kuukaudessa. Helsingin ero muuhun pääkaupunkiseutuun selittyy yksin asuvien tuensaajien suuremmalla osuudella. Erot tasoittuvat kun otetaan huomioon perhetyypin vaikutus keskimääräisiin tukiin. Espoossa kuitenkin maksettiin perhetyypistä riippumatta hieman korkeampia asumistukia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Vantaalla perhetyypeittäin tarkasteltuna tuen suuruus oli hieman matalampi kuin Helsingissä lukuun ottamatta lapsettomia pareja. Keskimäärin korkeimmat yleiset asumistuet maksettiin Helsingissä kahden huoltajan ( /kk) ja yhden huoltajan lapsiperheessä ( /kk). Yksin asuvilla tuki oli keskimäärin 2 euroa kuukaudessa ja lapsettomilla pareilla 2 euroa kuukaudessa. Perhetyyppien eroja selittää ruokakunnan ja asunnon koon vaikutus tuen suuruuteen. Vuokra-asuntoon saatava keskimääräinen asumistuki oli lähes puolet korkeampi kuin omistusasuntoon saatava keskimääräinen asumistuki. Vuokra-asunnossa tukea saatiin keskimäärin euroa kuukaudessa kun omistusasuntoihin saatava keskimääräinen tuki oli 1 euroa kuukaudessa. Yleisen asumistuen saajan asumismenot olivat Helsingissä keskimäärin 2 euroa kuukaudessa eli asumistuki korvasi keskimäärin puolet asumismenoista. Asumistukeen vaikuttavat tulot olivat vuonna 21 Helsingissä keskimäärin 7 euroa kuukaudessa. Pienimmät tulot olivat yksin asuvalla kotitaloudella (1 /kk), ja suurimmat tulot olivat kahden huoltajan lapsiperheellä (17 /kk). Yleistä asumistukea saavan yksinhuoltajaperheen asumistukeen vaikuttavat tulot olivat keskimäärin 11 euroa kuukaudessa. Yleistä asumistukea saava ruokakunta voi saada tuloja useista eri lähteistä. Yleisin asumistukea saavan ruokakunnan tulolaji oli Helsingissä vuoden 21 lopussa perusturvan työttömyyspäivära- 8 2 2 2 27 2 1 1 Perusturvan työttömyyspäivärahatulo Palkkatulo Ei tuloja Lastenhoidon tukitulo Ansiopäivärahatulo Muu tulo Vanhempainpäivärahatulo ä h Vuor.korv. tai kuntoutusrahatulo Eläketulo, Kelan ja työeläkkeen työeläkkeen Yritystulo Sairauspäivärahatulo Pääomatulo Liik. ja tapat.vakuutuslain eläketulo Maa ja metsätalouden ansiotulo % Hels sinki Espoo o Koko maa Vantaa 27 21 27 21 27 21 27 21 1 1 11 1 11 1 1 1 1 1 2 2 % kaikista yleisen asumistuen saajista Kuva. Yleistä asumistukea saavat ruokakunnan tulolajin mukaan, osuutena kaikista tuen saajista Kuva 1. Tulottomien ruokakuntien osuus kaikista yleisen asumistuen saajista 7 TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Yleisen asumistuen saajat, joilla ei ole asumistukeen vaikuttavia tuloja 1.12.27-21 Helsingissä Tulottomat asumistuen saajat Heistä %: Yksin asuvat Kahden huoltajan Yhden huoltajan Työttömät ruokakunnat Opiskelija ruokakunnat Tulottomien osuus kaikista asumistuen saajista 21 2 81,, 12, 1, 1,1 1,8 2 82 7,, 1,8 2, 1, 1,8 28 2 8 78,8,7 1, 1, 1, 1, 27 2 11 78,, 1,2 7, 17, 1, hatulo, eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha, jota saatiin prosentissa tukea saavista ruokakunnista. Palkkatuloa saatiin noin joka neljännessä tukea saavassa asuntokunnassa (27 %). Lastenhoidon tukia saatiin prosentissa ja vanhempainpäivärahaa prosentissa yleistä asumistukea saavista asuntokunnista. Eläketulojen pientä osuutta ( %) selittää se, että pienituloiset eläkkeensaajat saavat pääasiassa eläkkeensaajan asumistukea, joka on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. 1 prosentilla yleisen asumistuen saajista ei ollut mitään asumistukeen vaikuttavia tuloja. Helsingissä vailla asumistukeen vaikuttavia tuloja oli vuoden lopussa 21 yhteensä 2 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa. Asumistukituloina ei huomioida mm. lapsilisää, opintorahaa, toimeentulotukea, lapsen elatusapua tai elatustukea, vammaistukia tai lapseneläkettä. Myöskään tilapäiset pienet tulot, kuten asevelvollisen päiväraha tai alle 18-vuotiaiden lasten tilapäiset tai vähäiset palkkatulot, eivät vaikuta asumistukeen. Tulottomien ruokakuntien osuus yleistä asumistukea saavista ruokakunnista on lisääntynyt sekä Helsingissä että koko maassa. Neljässä vuodessa heidän määränsä on kasvanut Helsingissä 1 772 ruokakunnalla eli 82 prosentilla. Samaan aikaan kaikkien yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on kasvanut 2 ruokakunnalla eli 1 prosentilla. Koko maassa kasvua vuodessa 27 vuoteen 21 oli tulottomien ruokakuntien osalta prosenttia ja kaikilla 1 prosenttia. Vuonna 21 Helsingin yleistä asumistukea saavista tulottomista ruokakunnista suurin osa, 81 prosenttia asui yksin, yhden huoltajan perheitä heistä oli 12 prosenttia. Tulottomista yli puolet, 2 prosenttia, oli työttömiä ruokakuntia ja 12 prosenttia opiskelijaruokakuntia. Opiskelijaruokakuntien osuuden selittää osaltaan se, että opintotukia ei huomioida asumistukitulona. Pertti Honkanen arvio Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/211 tulottomuuden todennäköisimmin johtuvan työttömyysturvan odotusajasta eli karenssista, jolloin henkilöllä ei ole vielä oikeutta työttömyysturvaan tai hän on menettänyt oikeutensa siihen. Merkittäviksi syiksi karensseihin hän nosti 2 lakiuudistuksen, joka perusteella pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuki voidaan lakkauttaa, jos henkilö ei noudata työvoimatoimiston määräyksiä, sekä 1-luvun lopulla säädetyn lain alle 2-vuotiaiden koulutuspakosta. 8 TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s
YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 21 Laatuseloste AINEISTO: Aineistona on käytetty Kansaneläkelaitoksen tilastotietokannasta Kelastosta poimittuja tilastoja yleisen asumistuen saajista sekä muita Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastoja. Suhteutukset vastaaviin asuntokuntiin ja perheisiin on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen perhe ja asuntokuntatilastoja. LÄHTEET: Honkanen, Pertti: Perusturva ja kannustavuus. Laskelmia asumistuesta, toimeentulotuesta ja työttömyysturvasta. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita /28. Kelan tutkimusosasto. Honkanen, Pertti: Perusturvan kasvava aukko tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa. Hyvinvointikatsaus 2/211. sivut 2-. Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN=178-21. : Tilastokeskus [viitattu: 1.8.211].Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/perh/perh_fi.asp Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=178-7. : Tilastokeskus [viitattu: 1.8.211]. Saantitapa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/asu/asas/ asas_fi.asp Suomen virallinen tilasto (SVT): Kelan asumistukitilasto 21. Tilastotietokanta Kelasto: Asumisen tuen raportit. [viitattu: 1.8.211]. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/kelasto_ sislue#asumisentuet TILASTOJA 211:2 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s