Kelan asumistukitilasto

Transkriptio

1 Kelan asumistukitilasto FPA-statistik Bostadsbidrag Kansaneläkelaitos Tilastoryhmä Helsinki Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Sosiaaliturva 2006 Socialskydd

2 Kelan asumistukitilasto > Verkkotilastot > Vuositilastot FPA-statistik Bostadsbidrag > Statistik på webben > Årsstatistik Toimitus Kansaneläkelaitos, tilastoryhmä PL 450, HELSINKI Pirjo Ylöstalo Puh Sähköposti Redaktion Folkpensionsanstalten, statistikgruppen PB 450, HELSINGFORS Pirjo Ylöstalo Tel E-post Tilaukset Puh Sähköposti > Julkaisut Beställningar E-post > Publikationer ISSN = Suomen virallinen tilasto (painettu) ISSN = Kelan asumistukitilasto (painettu) ISSN = Suomen virallinen tilasto (sähköinen) ISSN = Kelan asumistukitilasto (sähköinen)

3 Lukijalle Kelan asumistukitilasto 2005 sisältää keskeiset tiedot Kelan maksamista eläkkeensaajien asumistuista, yleisistä asumistuista sekä opintotuen asumislisistä. Julkaisu tarjoaa tilastoja näiden etuuksien saajista, asumisolosuhteista sekä maksetuista euromääristä. Eläkkeensaajien asumistuki, yleinen asumistuki ja opintotuen asumislisä ovat perheille myönnettäviä, suoraan asumismenoja pienentäviä asumisen tukia, joiden toimeenpano kuuluu Kelalle. Kela maksaa asumisen tukemiseen myös sotilasavustuksen asumisavustusta, mutta toimeentulotuen tyyppinen asumisavustus ei sisälly julkaisun tilastotaulukoihin. Kuitenkin suorien tukijärjestelmien piirissä olleiden määriä ja maksettuja tukia koskevissa kuvioissa sotilasavustuksen asumisavustus on mukana. Kelan maksamat asumisen tuet ovat tulosidonnaisia, verovapaita asumisen tukimuotoja. Suurin osa taulukoista sisältää samat tiedot yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajien asumistuesta. Opintotuen asumislisän erilaisen rakenteen vuoksi on sitä koskevat tiedot esitetty pääosin erillisissä taulukoissa julkaisun lopussa. Vuoden 2005 julkaisussa on tuensaajien asumiskustannuksista siirrytty käyttämään termiä asumismenot asumistukilain ja opintotukilain mukaisesti. Uudistettavana olevassa eläkkeensaajien asumistukilaissa tullaan myös käyttämään asumismenot-käsitettä. Kelan asumistukitilasto ilmestyy vuosittain. Eläkkeensaajien asumistukitilastoa on julkaistu (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T9) vuodesta 1987 joka toinen vuosi. Yleistä asumistukea koskeva julkaisu (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T15) on ilmestynyt vuodesta 1994, jolloin etuus siirtyi Kelan hoidettavaksi. Vuodesta 1996 Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastot (sarja T15) on sisältänyt molempien tukimuotojen tiedot ja vuodesta 1997 myös opintotuen asumislisän tiedot. Julkaisun alussa on selostus Kelan maksamista asumisen tuista. Tilastojulkaisun on toimittanut Pirjo Ylöstalo. Julkaisun tuottamiseen ovat osallistuneet Sirpa Railimo, Anne-Mari Saari ja Airi Selin-Pitkänen. Ruotsinkielisestä käännöksestä vastaavat Kelan kielenkääntäjät. Helsingissä lokakuussa 2006 Jussi Haapa-aho Vesa Ylönen

4 Till läsaren Publikationen FPA-statistik, bostadsbidrag 2005 innehåller centrala uppgifter om bostadsbidrag för pensionstagare, allmänt bostadsbidrag och bostadstillägg till studiestöd som betalas ut av Folkpensionsanstalten (FPA). Här finns statistik över mottagare av förmånerna, bostadsförhållanden och utbetalda belopp. Bostadsbidraget för pensionstagare, det allmänna bostadsbidraget och studiestödets bostadstillägg är bostadsbidrag som beviljas familjer, som direkt minskar boendeutgifterna och som verkställs av FPA. I bostadsbidrag betalar FPA även bostadsunderstöd till militärunderstödet, men bostadsunderstödet som är en typ av utkomststöd ingår inte i statistiktabellerna i denna publikation. Bostadsunderstödet ingår emellertid i figurerna över de utbetalda bidrag och belopp som omfattas av de direkta bidragssystemen. De bostadsbidrag som FPA betalar ut är inkomstbundna, skattefria stödformer för boende. Merparten av tabellerna innehåller samma uppgifter om det allmänna bostadsbidraget och bostadsbidraget för pensionstagare. Eftersom studiestödets bostadstillägg är annorlunda till sin struktur presenteras uppgifterna om det huvudsakligen i särskilda tabeller i slutet av publikationen. I 2005 års publikation har man övergått till att använda termen boendeutgifter i enlighet med lagstiftningen om bostadsbidrag. Begreppet boendeutgifter kommer också att införas i lagen om bostadsbidrag för pensionstagare som är under revidering. FPAs bostadsbidragsstatistik utkommer årligen. Statistik över bostadsbidrag för pensionstagare har publicerats vartannat år alltsedan 1987 (Folkpensionsanstaltens publikationer T9). Publikationen om det allmänna bostadsbidraget (Folkpensionsanstaltens publikationer T15) har utkommit sedan 1994, då skötseln av förmånen övertogs av FPA. Sedan 1996 har Folkpensionsanstaltens bostadsbidragsstatistik (serie T15) innehållit uppgifter om bägge bidragsformerna och från 1997 även uppgifter om studiestödets bostadstillägg. I början av publikationen redogörs för de bostadsbidrag som betalas ut av FPA. Denna publikation har redigerats av Pirjo Ylöstalo. Sirpa Railimo, Anne- Mari Saari och Airi Selin-Pitkänen har medverkat vid framställningen av publikationen. Översättningen till svenska har gjorts av översättarna vid FPA. Helsingfors i oktober 2006 Jussi Haapa-aho Vesa Ylönen

5 5 Sisällys Laatuseloste Asumisen tuet Kelasta lainsäädännöllinen pohja Katsaus Kelan maksamiin asumistukiin Aineisto ja sen luotettavuus Käsitteet Taulukot Perheet/Ruokakunnat 1. Asumistukea saavat asunnon hallinta- ja rahoitusmuodon mukaan Asumistukea saavat asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat ruokakunnat asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat asunnon huoneiden lukumäärän ja hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat asunnon pinta-alan ja hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat asumismenojen ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat asumistukitulojen ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat asumistuen suuruuden ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat: asumismenojen osuus perheen/ruokakunnan tuloista asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat henkilön tai ruokakunnan päämiehen ikäryhmän ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat lisäomavastuun, enimmäismääräisten asumismenojen esiintymisen ja asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeensaajien asumistukea saavat eläkerakenteen ja asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeensaajien asumistukea saavat: asumistuensaajien keskimääräiset asumistuet ja -menot, asumistukitulot, Kelan eläke sekä keskimääräiset asumismenot ja tuet lisäomavastuun (LOV) mukaan asuntotyypeittäin Asumistukea saavat perheen/ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan koko, asunnon pinta-ala ja asunnon hallintamuoto Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan keskimääräiset kuukausitulot ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan keskimääräiset asumismenot ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan keskimääräinen asumistuki ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan asuintiheys ja asuinpinta-ala ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Kaikkien asuntokuntien ja asumistukea saavien asumisväljyys Yleistä asumistukea saavat: keskimääräinen lainapääoma omistusasunnoissa ja rahoitusmuoto Yleistä asumistukea saavat: ruokakunnat ruokakuntatyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan Yleistä asumistukea saavat: ruokakunnan keskimääräiset kuukausitulot ruokakuntatyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan

6 6 24. Yleistä asumistukea saavat: ruokakunnan keskimääräiset asumismenot ruokakuntatyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan Yleistä asumistukea saavat: ruokakunnan keskimääräinen tuki ruokakuntatyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan Yleinen asumistuki: vuokra-asunnossa asuvien ruokakuntien asunnon valmistumis- tai perusparannusvuosi ja rahoitusmuoto Yleinen asumistuki: omistusasunnossa asuvien ruokakuntien asunnon valmistumis- tai perusparannusvuosi ja rahoitusmuoto Yleinen asumistuki: valtion tukemat uudet vuokra-asunnot, aravalainoitetut ja korkotukilainoitukseen hyväksytyt uudet vuokra- ja asumisoikeusasunnot arvioidun valmistumisvuoden mukaan sekä tukea saavat ruokakunnat ja tukiruokakuntien osuus valtion lainoittamista vuokra-asunnoista Yleinen asumistuki: valtion lainoittamat omistusasunnot ja ruokakuntien osuus niistä asunnon valmistumisvuoden mukaan Yleistä asumistukea saavien vuokra-asuntoruokakuntien neliövuokranormin ylitystapaukset, niiden osuus ja keskimääräinen ylitys rahoitusmuodon mukaan kuntaryhmittäin Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien pinta-alanormin ylitystapaukset, niiden osuus ja keskimääräinen ylitys asunnon hallintamuodon mukaan kuntaryhmittäin Yleistä asumistukea saavat: asumismenojen osuus ruokakunnan asumistukituloista ja asumistuen osuus asumismenoista ruokakuntatyypin mukaan Yleistä asumistukea saavat: asunnon omistajatyyppi, varallisuus ja tulo varallisuudesta Yleistä asumistukea saavat: ruokakuntatyyppi ja asunnon vuokranantaja Aikasarjat 35. Yleinen asumistuki: ruokakunnat eräiden elämäntilanteiden mukaan , tilanne kunkin vuoden lopussa Yleinen asumistuki: maksetut tuet sekä ruokakunnat ja keskimääräinen tuki kunkin vuoden lopussa asunnon hallintamuodon mukaan Yleinen asumistuki: vuokra-asunnoissa asuvien ruokakuntien keskimääräiset tulot ja asumismenot sekä valtion lainoittamissa asunnoissa asuvien osuus Yleinen asumistuki: vuokra-asunnoissa asuvien asumistuki, tuen osuus menoista, ruokakunnan ja asunnon koko sekä asumistiheys Yleinen asumistuki: omistusasunnoissa asuvien ruokakuntien keskimääräiset tulot ja asumismenot sekä valtion lainoittamissa asunnoissa asuvien osuus Yleinen asumistuki: omistusasunnoissa asuvien asumistuki, tuen osuus menoista, ruokakunnan ja asunnon koko sekä asumistiheys Eläkkeensaajien asumistuki: asumistukea saaneet asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeensaajien asumistuki: maksetut asumistuet ja asumistukikanta asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeensaajien asumistuki: asumistukea saaneet ruokakunnat asunnon hallintamuodon mukaan Yleinen asumistuki: asumistukea saaneet ruokakunnat asunnon hallintamuodon mukaan Yleinen asumistuki: asumismenojen osuus ruokakunnan asumistukituloista ruokakuntatyypin mukaan Yleinen asumistuki: vuokra-asunnossa asuvien ruokakuntien keskimääräiset neliövuokrat valtion lainoittamissa ja vapaarahoitteisissa asunnoissa Asumistukea saavat: yksin asuvien keskimääräinen asumistuki Asumisen tukia saavien keskimääräiset asumistuet, asumismenot ja tulot Yleinen asumistuki: kaikille ja lapsiperheruokakunnille maksetut tuet

7 7 Maakunnat/Kunnat 50. Asumistukea saavat: lukumäärä ja asuntojen keskimääräiset asumismenot asuinneliötä kohden kunnittain Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan keskimääräinen koko, huoneluku ja asunnon pinta-ala kunnittain Asumistukea saavat: keskimääräiset asumismenot asuinneliötä kohden kunnittain valtion lainoittamissa ja muissa vuokra-asunnoissa Yleinen asumistuki: ruokakunnat eräiden elämäntilanteiden mukaan sekä työttömyysaste kunnittain Asumistukea saavat: keskimääräiset asumistukitulot ja -menot sekä keskimääräiset asumistuet kunnittain Vuonna 2005 maksetut asumistuet ja maksetut tuet kunnan asukasta kohden Opintotuen asumislisä 56. Opintotuen asumislisän saajat : asumismuoto ja oppilaitosaste Opintotuen asumislisän saajat : ikäryhmä ja oppilaitosaste Opintotuen asumislisän saajien vuokramenot : vuokrien jakauma ja oppilaitosaste Opintotuen asumislisä: oppilaitosaste, keskimääräiset vuokramenot ja asumislisät sekä maksetut lisät vuonna Opintotuen asumislisä: asumismuoto, keskimääräiset vuokramenot ja asumislisät sekä vuonna 2005 maksetut lisät Opintotuen asumislisän saajat ja maksetut asumislisät 1989/ / Opintotuen asumislisän saajat: oppilaitosaste kunkin vuoden lopussa Opintotuen asumislisän saajat: asumismuoto kunkin vuoden lopussa Innehåll Kvalitetsbeskrivning Bostadsbidrag från FPA lagstiftningsgrunder En översikt över de bostadsbidrag som betalas av FPA Materialet och dess tillförlitlighet Begrepp... 54

8 8 Laatuseloste 1 Tilastojen relevanssi Kelan asumistukitilasto 2005 sisältää keskeiset tilastot Kelan maksamista eläkkeensaajien asumistuista, yleisistä asumistuista sekä opintotuen asumislisästä. Julkaisu tarjoaa eri näkökulmista tilastoja asumisen tukea saavista perheistä, asunnoista sekä maksetuista asumistuista. Tukien sisältöä on kuvattu luvussa 1. Julkaisu on tarkoitettu sosiaali- ja terveysturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille. Sen sisällön toivotaan kiinnostavan myös tiedotusvälineitä, alan järjestöjä ja aihealueesta kiinnostuneita kansalaisia. Yhteiskunta tukee asumista monin tavoin. Asumisen tukien tavoitteena on alentaa korkeita asumismenoja sekä lisätä asuntojen tarjontaa alueellisesti järkevästi kohdennettuna. Asumisen tuet voidaan luokitella asukkaille myönnettäviin suoriin tukiin, rakennuttajien tuotantotukiin, asuntolainojen verovähennysoikeuteen sekä muuhun kulutustukeen. Yhteiskunnan tuki rakentamiseen korkotuki- ja aravalainoituksen kautta, asukkaille suunnattu suora tuki, verovähennykset ja avustukset olivat vuonna 2005 yhteensä runsaat 1,6 miljardia euroa. Asukkaille suunnatun suoran ja tiukasti tarveharkintaisen tuen osuus oli 60 prosenttia kokonaistuesta. Kela maksaa asumisen tukia asumismenojen vähentämiseksi. Tukien tavoitteina on taata pienituloisille mahdollisuus asua kohtuutasoisessa tai kohtuullisen kokoisessa asunnossa. Asumisen tuet ovat tuloharkintaisia etuuksia, niiden saamiseen vaikuttavat omat ja perheenjäsenten tulot ja omaisuus. Kelan asumistukia tilastoidaan tukilajeittain, aluetasoittain (koko maa, maakunnat, kunnat), asuntotyypeittäin sekä saajan tai perheen päähenkilön iän mukaan. Julkaisussa käytettävät käsitteet ja luokitukset selostetaan luvussa 4. Laissa Kansaneläkelaitoksesta todetaan, että Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on mm. laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kansaneläkelaitoksen työjärjestyksen mukaan Kelan keskushallinnon aktuaari- ja tilastoosaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi. 2 Tilastoinnin menetelmäkuvaus Asumistukitilastot perustuvat asumistukia ratkaistaessa ja maksettaessa syntyviin hallinnollisiin tietoihin. Asumistukihakemukset (yleinen ja eläkkeensaajien asumistuki, osa opintotuen asumislisähakemuksista) ratkaistaan Kelan toimistoissa ja osa opintotuen asumislisähakemuksista korkeakoulujen opintotukilautakunnissa tai opintotukikeskuksessa käsittelyjärjestelmillä. Niistä syntyvästä etuustietokannasta muodostetaan henkilöpohjaiset tilastointitiedostot, jotka perustuvat kokonaisaineistoon. Asumistukitilastot tehdään henkilöpohjaisista eläke- ja vammaisetuuskannan ja yleisen asumistuen tilastointitiedostoista sekä opintotuen henki-

9 9 löpohjaisesta tilastointirekisteristä muodostetusta summatason tilastotiedostosta. Tilastointitiedostot kattavat henkilöt, jotka vuoden 2005 lopussa saivat eläkkeensaajien asumistukea, yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää asumisen tukien rahamäärät vuonna 2005 vuoden 2005 aikana maksettujen asumisen tukien rahamäärät. Tilastossa esitettävät tiedot ovat lopullista tietoa. 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Julkaisun tiedot perustuvat kokonaisaineistoon Kelan maksamista asumisen tuista. Käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedot ennen päätöksen tekemistä. Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset tapaukset korjataan, suljetaan pois tilastoista tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset. Maksettujen etuuksien tilastoissa esitetyt rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon maksatustietoihin. Jos rahamäärät eivät täsmää kirjanpidon lukuihin, tilastointitiedostot saatetaan vastaamaan kirjanpitoa. Kelan maksamat asumisen tuet perustuvat kukin omaan lakiinsa. Jokaisella asumistukietuudella on oma erillinen käsittelyjärjestelmä. Lakien ja käsittelyjärjestelmien erilaisuus sekä lainuudistusten aiheuttamat muutokset heijastuvat myös tilastointijärjestelmiin. Virheitä pyritään ehkäisemään etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä. Kelan julkaisemissa asumistukitilastoissa ei ole havaittu merkittäviä virheitä. 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Asumistukitilasto 2005 koskee tilastovuotta Tilasto julkaistaan kerran vuodessa ja se ilmestyy tilastointivuotta seuraavan vuoden neljännellä neljänneksellä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä (www. kela.fi/tilasto > Tilasto-opas > Julkistamiskalenteri). 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys Asumistukitilastolla on laaja jakelu (500 kpl), jonka merkittävä kohde ovat kirjastot. Julkaisun keskeisimmät tiedot ovat saatavissa myös Internetissä. Toimituksen yhteystiedot ja julkaisun tilaaminen on kerrottu julkaisun nimiölehden kääntöpuolella. Vastaavat tiedot ovat myös Internetissä Kela tilastoi -sivulla ( > Uusimmat julkaisut). Asumistukitilastoinnin metatietoa ei ole toistaiseksi saatavilla systemaattisen tietohakemiston muodossa. Tietohakemisto on rakenteilla. Vuoden 2005 julkaisun tekstiosuus esitetään myös ruotsin kielellä.

10 10 6 Tilastojen vertailukelpoisuus Eläkkeensaajien asumistuesta on tietoja saatavana vuodesta Vuonna 1984 tuen rakenteessa tapahtui muutos. Lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset määriteltiin valtioneuvoston vahvistamien normien mukaisina ja perusomavastuu määriteltiin samansuuruiseksi kaikille asumismuodoille. Tilastoluvut ovat vertailukelpoisia vuodesta 1984 lähtien. Yleisestä asumistuesta on tietoja saatavana vuodesta Vuonna 1981 saajaruokakuntien piiri laajeni, kun järjestelmään tehtiin muutoksia. Tällöin yksin asuvat kotitaloudet ja uusien omistusasuntojen lisäksi perusparannetuissa omistusasunnoissa asuvat pääsivät tuen piiriin. Vuonna 1987 järjestelmästä poistettiin kaikki asunnon hallintamuotoon ja ruokakuntatyyppiin liittyvät rajoitukset. Tilastoluvut ovat vertailukelpoisia vuodesta 1981 lähtien. Asuntohallitus vastasi tilastoinnista , minkä jälkeen asumistuen toimeenpano ja myös tilastointi siirtyivät Kelan hoidettaviksi. Vuonna 2000 suurin osa opiskelijoista siirtyi asteittain opintotuen asumislisän piiriin ja yleistä asumistukea saavien määrä väheni. Muutos ei vaikuta lukujen vertailukelpoisuuteen. Ruokakuntien työttömyyttä kuvaavan tiedon tilastointiperuste muuttui vuonna Muutos ei vaikuta lukujen vertailukelpoisuuteen. Opintotuen asumislisätietoja on saatavana vuodesta Opintotuen toimeenpano siirtyi Kelan tehtäväksi 1994 ja vuonna 1997 otettiin käyttöön käsittelyjärjestelmä, johon asumislisän tilastointi perustuu. Tilastotiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta Vuotta 1997 edeltävät tilastot pohjautuvat opintotukikeskuksen päätösrekistereihin. Opintotuen saaja-käsite muuttui alkaen ja muutos pienensi saajien määriä. Tämä tekninen muutos peittyi lainmuutoksen vastakkaiseen vaikutukseen. Lainmuutoksen jälkeen suurin osa opiskelijoista kuuluu asumislisän piiriin. Muutokset eivät vaikuta lukujen vertailukelpoisuuteen. Eri asumisen tukimuotojen keskinäistä vertailua rajoittaa perhe- ja ruokakuntakäsitteen eroavuus. Yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnalle, jota edustaa ruokakunnan päähenkilö, muut asumistukimuodot ovat saajakohtaisia. Myös asuntoa koskevan tietopohjan ja tulokäsitteiden eroavuudet vaikeuttavat vertailua. Opiskelijoiden asuntoja koskevia tietoja on käytettävissä rajoitetusti. Asumisen tukien maksettuja rahamääriä voidaan vertailla keskenään. Tilastossa käytetään yleisesti käytössä olevia alueluokituksia ja asumiseen soveltuvia luokituksia (ks. luku 4 Käsitteet). 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Kelan maksamat asumisen tuet kuuluvat eri hallinnonalojen vastuualueeseen. Eläkkeensaajien asumistukeen ja sotilasavustuksen asumisavustukseen kuuluvat asiat ovat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimia, yleiseen asumistukeen kuuluvat asiat ympäristöministeriön ja opintotuen asumislisään kuuluvat asiat opetusministeriön hallinnoimia. Hallinnon jakaantuminen on vaikuttanut asuntopoliittisten painotusten kautta lainsäädäntöön, etuuksien määräytymisperusteisiin ja siten myös käsittelyjärjestelmien tietosisältöön. Eläkkeensaajien asumistuen ja yleisen asumistuen saajien asuntoa koskeva tietopohja on melko yhtenäinen, mutta opintotuen asumislisää saavien asuntoja koskeva tietosisältö on niukka. Myös tukeen vaikuttavien

11 tulojen käsitteissä on eroavuutta. Opintotuen asumislisän vuositulomalli on muista poikkeava eikä asumislisää saavien tuloista ole toistaiseksi kattavia tilastotietoja. Julkaisu sisältää kattavan tiedon Kelan maksamista asumisen tuista. Muut organisaatiot eivät julkaise vastaavia tilastoja suoraan asukkaille maksettavista asumisen tuista. 11

12 12 1 Asumisen tuet Kelasta lainsäädännöllinen pohja Eläkkeensaajien asumistuki perustuu eläkkeensaajien asumistukilakiin (591/1978), -asetukseen (642/1979), lakiin kansaneläkelain muuttamisesta (639/2003 voimaantulosäännös 3 mom.) ja vuosittaiseen valtioneuvoston asetukseen. Yleinen asumistuki perustuu asumistukilakiin (408/1975), -asetukseen (949/1993), voimaantulosäännöksiin ja vuosittaiseen valtioneuvoston asetukseen asumistuen määräytymisperusteista. Opintotuen asumislisä perustuu opintotukilakiin (65/1994), -asetukseen (260/1994) sekä valtioneuvoston ja opetusministeriön asetuksiin ja päätöksiin. Sotilasavustuksen asumisavustus perustuu sotilasavustuslakiin (781/1993), asevelvollisuuslakiin (452/1950), siviilipalveluslakiin (1723/1991) sekä lakiin naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta (194/1995). Eläkkeensaajien asumistuki liittyy useimmiten eläkkeeseen, joko kansaneläkkeeseen tai työeläkkeeseen. Joissakin tapauksissa se liittyy maahanmuuttajan erityistukeen tai pitkäaikaistyöttömien eläketukeen. Eläkkeensaajien asumistuet tilastoidaan eläkkeinä. Opintotuen asumislisä luetaan opintoetuuksiin ja asumisavustus sotilasavustukseen. Kuitenkin tässä julkaisussa yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus muodostavat kokonaisuuden "asumistuet". Valtio rahoittaa maksettavat asumistuet. Niitä ei makseta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa oleville henkilöille. Asumistuet ovat verovapaita etuuksia. 1.1 Eläkkeensaajien asumistuki Eläkkeensaajien asumistukea voi saada 65 vuotta täyttänyt henkilö tai vuotias henkilö, joka saa Kelalta työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä (varhennetun vanhuuseläkkeen saajalle asumistuki myönnetään aikaisintaan hänen täytettyään 65 vuotta) työeläkkeenä täyttä työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- tai sotilasvammalain nojalla maksettua täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteistä työkyvyttömyyseläkettä tai vastaavaa korvausta tai edellä mainittua etuutta ulkomailta tai maahanmuuttajan erityistukea tai pitkäaikaistyöttömien eläketukea. Asumistuki myönnetään Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle. Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan. Tukea voidaan maksaa vain Suomessa sijaitsevan vakituisen vuokra- tai omistusasunnon menoista.

13 13 Määräytymisperusteet Asumistuen määrään vaikuttavat hakijan asumismenot, vuositulot ja omaisuus sekä perhesuhteet. Asumismenoista vähennettävä omavastuuosuus muodostuu perus- ja lisäomavastuusta. Perusomavastuu on kaikille samansuuruinen. Lisäomavastuu on 40 prosenttia perheluokan mukaisen rajan ylittävästä vuositulon osasta. Asumismenot otetaan huomioon laissa säädettyyn enimmäismäärään saakka. Asumistukena maksetaan 85 prosenttia omavastuuosuuden, mutta ei enimmäismäärää ylittävistä kohtuullisista asumismenoista. Asumistuen vuositulo- ja omaisuusrajat, perusomavastuu, menojen enimmäismäärät ja hoitomenonormit on sidottu kansaneläkeindeksiin. Valtioneuvosto tarkistaa vuosittain, vastaavatko indeksillä korotetut määrät asumismenoissa tapahtuneita muutoksia. Asumistukea ei lasketa uudelleen indeksitarkistuksissa, vaan vasta seuraavassa tarkistuksessa. Asumistuen laskukaava AT = 0,85*(AK (POV+0,4*(ATV RAT))) perheluokissa Y, P, PY AT = 0,425*(AK (POV+0,4*(ATV RAT))) perheluokassa PP Laskukaavassa esiintyvät lyhenteet: AT = asumistuen määrä vuodessa AK = huomioon otettavat asumismenot vuodessa POV = perusomavastuu ATV = asumistukeen vaikuttava vuositulo RAT = vuosituloraja, josta lukien lisäomavastuu tulee määrättäväksi (täyteen asumistukeen oikeuttava tuloraja) Y = yksinäinen henkilö P = asumistuen hakija, jonka puolisolla/rekisteröidyn parisuhteen toisella osapuolella ei ole oikeutta asumistukeen PY = asumistuen hakija, jonka alle 65-vuotias puoliso/rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli saa kansaneläkelain varhennettua vanhuuseläkettä PP = asumistuen hakija, jonka puolisolla/rekisteröidyn parisuhteen toisella osapuolella on oikeus asumistukeen Jos molemmilla puolisoilla on oikeus asumistukeen, yhteinen asumistuki maksetaan puoliksi kummallekin. Asumistukeen vaikuttavat vuositulot (ATV) Eläkkeensaajien asumistukeen vaikuttavat tuensaajan ja hänen puolisonsa tulot. Tulot arvioidaan bruttomääräisinä vuosituloina, joilla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota tuensaajan ja hänen puolisonsa voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan. Työeläkkeet ja niitä vastaavat korvaukset luetaan tuloiksi. Vuosituloksi ei lueta etuoikeutettuja tuloja, joita ovat mm. kansaneläkelain mukaiset hoitotuki ja lapsikorotus, rintamalisät, asumistuet, lapsilisä, toimeentulotuki, omaishoidon tuki, opintoraha ja suurin osa vastaavista ulkomailta maksettavista etuuksista. Myös tietyn rajan ylittävästä omaisuuden osasta lasketaan tuloa. Vuositulosta vähennetään velkojen korot ja hakijan tai hänen puolisonsa maksama syytinki. Eläkkeensaajien asumistuki on tulojen puolesta täysimääräinen, kun asumistukea laskettaessa huomioon otettava vuositulo ei ylitä täyteen asumistukeen oikeuttavaa tulorajaa (RAT) eli lisäomavastuuta ei tule määrättäväksi.

14 14 Asumismenot (AK) Hyväksyttäviksi asumismenoiksi lasketaan asunnon vuokra tai vastike ja sen yhteydessä maksettavat vesimaksut sekä sellaiset lämmityksestä ja vedestä aiheutuvat kulut, jotka eivät sisälly vuokraan tai vastikkeeseen. Omistusasunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen lainojen korot sekä tontin vuokra otetaan myös asumismenoina huomioon. Omistamassaan omakotitalossa asuvalle hakijalle lasketaan asumismenoiksi asuntovelan korkojen ja tontin vuokran lisäksi hoitomenot (lämmitys-, vesija kunnossapitokulut). Hoitomenonormit hyväksytään aina asumismenoiksi omakotitalossa asuvalle hakijalle sekä lämmitys- ja vesinormin osalta myös niille, joiden vuokraan tai vastikkeeseen ei sisälly lämmitys- tai vesikuluja. Asumismenojen kohtuullisuus. Jos vuokranantaja on lähisukulainen ja jos vuokra ylittää vastaavanlaisesta asunnosta paikkakunnalla yleensä maksettavan vuokran tai jos asunnon koko huomattavasti ylittää hakijan ja hänen perheensä tarpeen, voidaan asumismenoiksi lukea vain se osa, jota olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena. Kohtuullisuuden lähtökohtana käytetään paikkakunnan vuokratasoa. Enimmäismääräiset asumismenot. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain ne asumismenojen enimmäismäärät, joiden ylittävää osaa ei oteta huomioon asumistukea laskettaessa. Enimmäismäärät vahvistetaan asunnon sijaintikunnan perusteella. Enimmäismääriä korotetaan 20 prosentilla, jos hakijan luona asuu vähintään yksi alle 16-vuotias lapsi ja 40 prosentilla, jos hakijan luona asuu vähintään kolme alle 16-vuotiasta lasta. Kuntakohtainen luokittelu on esitetty luvussa 4.2 Asumisen tukien saajia ja asuntoja kuvaavat tekijät. 1.2 Yleinen asumistuki Yleisen asumistuen tavoitteena on tukea pienituloisia, henkilömäärältään suuria ruokakuntia pienentämällä rahallisia asumismenoja ja näin taata näiden perheiden asuminen kohtuullisen kokoisissa ja tasoisissa asunnoissa. Yleinen asumistuki koskee kaikkia Suomessa asuvia pienituloisia ruokakuntia, joilla ei ole oikeutta muuhun rahalliseen, asumismenoja pienentävään tukimuotoon kuten eläkkeensaajien asumistukeen tai opiskelijoiden asumislisään. Yleinen asumistuki on tarkoitettu kaikille perhemuodoille, myös yksin asuville. Opiskelijoista lapsiperheet, omistusasunnoissa asuvat sekä kuntoutusrahaa tai aikuiskoulutustukea saavat ja vanhempansa luona asuvat tai erityissyin vailla asumislisäoikeutta olevat kuuluvat yleisen asumistukijärjestelmän piiriin. Tukea voi saada Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-, asumisoikeus-, osaomistus- tai omistusasunnon asumismenoihin. Yleisen asumistuen perusteeksi hyväksytään enintään kohtuulliset asumismenot. Tuki maksetaan asunnon pinta-alan ja neliökustannusten mukaan määriteltyjen kohtuullisten menojen perusteella. Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koosta ja ruokakuntaan kuuluvien pysyvien kuukausitulojen määrästä riippuvan perusomavastuuosuuden. Omavastuu muodostuu näin ollen perusomavastuusta ja ns. prosentuaalisesta omavastuusta.

15 15 Määräytymisperusteet Tukea maksetaan ruokakunnalle hyväksyttävien vuokra- tai omistusasuntojen asumismenojen perusteella. Ruokakuntaan kuuluvat samassa asunnossa pysyvästi asuvat sekä vain tilapäisesti poissaolevat henkilöt, kuten opiskelijat. Asumismenoja ovat vuokra, vastike, erikseen maksettavat lämmityskulut, vesimaksut ja omistusasunnon hankkimista tai perusparantamista varten otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuiset korot. Kohtuullisista asumismenoista vähennetään valtioneuvoston asetuksessa vuosittain määritelty perusomavastuuosuus, jonka määrään vaikuttavat asunnon sijainti, ruokakunnan koko ja siihen kuuluvien henkilöiden tulot. Tulot otetaan huomioon bruttomääräisinä luontoisedut mukaan laskettuna. Tuloista ei tehdä vähennyksiä. Etuoikeutettuja tuloja, joita ei lueta pysyviksi kuukausituloiksi, ovat kansaneläkelain mukainen hoitotuki ja lapsikorotus, rintamalisät, sotilasvammalain mukaiset korvaukset, lapsen hoitotuki, lapsen elatusapu, elatustuki, lapsilisä, vammaistuki, toimeentulotuki, opintoraha ja asumislisä sekä työvoimapoliittiset ylläpitokorvaukset. Tuloihin lisätään ruokakunnan yhteenlasketusta netto-omaisuudesta 15 prosenttia siltä osin kuin se ylittää valtioneuvoston vuosittain ruokakunnan koon mukaan vahvistaman määrän. Asumismenot otetaan huomioon joko todellisen tai ruokakunnan koon mukaan määritellyn enimmäispinta-alan ja alueellisesti määriteltyjen enimmäismääräisten neliönormikustannusten mukaisina. Ruokakunnalle hyväksytyistä perusomavastuun ylittävistä asumismenoista maksetaan asumistukena 80 prosenttia. Tuensaajaruokakunta kattaa itse aina vähintään 20 prosenttia asumismenoistaan. Asumistuen kuukausittainen rahamäärä lasketaan kaavasta: asumistuki = 0,80 x (hyväksytyt asumismenot perusomavastuu). Hyväksytyt asumismenot ovat enintään valtioneuvoston asetuksen mukaiset ruokakunnan kokoa vastaavat kohtuulliset enimmäisasumis menot. Asumismenot määritellään asunnon sijainnin, henkilöluvun, ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yhteismäärän sekä kuntien neljään ryhmään tehdyn jaottelun perusteella. 1.3 Opintotuen asumislisä Opiskelijoille maksettavaan opintotukeen kuuluu osana asumislisä. Asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta opiskeluasunnon asumismenoihin. Oikeuden opintotukeen voi saada oppilaitokseen hyväksytty, päätoimisesti opiskeleva henkilö, joka edistyy opinnoissa ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Opintotukioikeutta edellyttävään asumislisään on oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokralla vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa ulkomailla opiskeleva samoin edellytyksin kuin kotimaassa opiskeleva, mutta myös siinä tapauksessa, että hän asuu vuokralla samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa. Asumislisän piiriin kuuluvat lähes kaikki vuokralla asuvat lapsettomat opiskelijat. Asumislisää ei myönnetä vanhempiensa luona asuvalle tai opiskelijalle, joka asuu samassa asunnossa oman tai aviopuolison lapsen kanssa tai asuu omistamassaan tai puolison omistamassa asunnossa.

16 16 Asumislisän määrä Asumislisän määrä on enintään 80 prosenttia kuukausivuokrasta tai käyttövastikkeesta taikka niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista. Asumislisää ei makseta, jos ne ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa. Kuukausittaiset asumismenot otettiin huomioon enintään 214,44 euron ja lukien enintään 252,00 euron suuruisina. Asumislisä voi siten olla 26,90 201,60 euroa kuukaudessa. Asumislisä on enintään 58,87 euroa / kk, jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassa tai vanhempansa omistamassa asunnossa. Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevan, oppilaitoksen asuntolassa asuvan asumislisä on 58,87 euroa / kk. Jos opiskelija on oikeutettu maksuttomaan asuntolapaikkaan, asumislisää ei yleensä myönnetä lainkaan. Ulkomailla opiskelevan sekä ulkomaan harjoittelussa olevan asumislisä on 180,80 euroa / kk ja lukien 210,00 euroa / kk. Asumislisän määrä on kuitenkin tätä pienempi seuraavissa alhaisen vuokratason maissa: 109,32 euroa Slovakiassa ja Unkarissa 75,68 euroa Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa sekä 58,87 euroa Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa opiskelevilla. Opiskelijan omat tulot otetaan huomioon vuositulomallin mukaisesti samalla tavoin kuin opintorahassa. Hakijan vanhempien tulot vaikuttavat lisään, kun hakija opiskelee toisella asteella ja on perheetön ja alle 18-vuotias. Jos vanhempien tulojen määrä on enintään euroa vuodessa, tulot eivät vähennä asumislisää. Asumislisää myönnettäessä otetaan huomioon hakijan puolison tulot verotustietojen mukaan. Täyden asumislisän voi saada, jos opiskelijan puolison tulojen yhteenlaskettu määrä on enintään euroa vuodessa. Tulorajan ylittävät tulot vähentävät asumislisää ja jos tulot ovat euroa vuodessa, asumislisää ei makseta. 1.4 Sotilasavustuksen asumisavustus Sotilasavustuksen tavoitteena on turvata palveluksessa olevan asevelvollisen omaisten toimeentulo palveluksen aikana ja korvata asevelvolliselle vakinaisesta asunnosta aiheutuvia kustannuksia. Asumisavustuksen tarkoitus on kattaa palveluksessa olevan asevelvollisen tai avustukseen oikeutetun omaisen vakinaisesta vuokra-, asumisoikeus-, tai omistusasunnosta aiheutuvat todelliset, enintään kohtuullista asumistasoa vastaavat asumismenot. Avustuksen suuruuteen vaikuttavat asevelvollisen ja avustukseen oikeutettujen omaisten palvelusaikana käytettävissä olevat tosiasialliset tulot nettotuloina. Suuruuteen vaikuttavat myös käytettävissä oleva omaisuus ja sen tuotto. Avustus on toimeentulotuen tyyppinen etuus.

17 17 2 Katsaus Kelan maksamiin asumistukiin 2.1 Kelan osuus yhteiskunnan tuesta asumiseen Yhteiskunnan asumiseen myöntämä tuki voidaan jaotella suoraan asukkaille annettavaan rahalliseen tukeen, rakennuttamisen tuotantotukeen, asuntolainan korkojen verovähennysoikeuteen ja asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotukeen. Näiden lisäksi yhteiskunta tarjoaa erityisryhmille palvelu- ja tukiasumista. Palveluasumista ei käsitellä tässä julkaisussa. Asetelma Asumisen tukimuotojen rahamäärä vuonna 2005 Tuen muoto Milj. euroa % kokonaistuesta Asumisen tuet yhteensä 1 640,6 100,0 Asumisen suorat tuet 981,7 59,8 Yleinen asumistuki 436,9 Eläkkeensaajien asumistuki 299,6 Opintotuen asumislisä 231,7 Sotilasavustuksen asumisavustus 13,4 Valtion asuntorahaston tuotantotuki 206,6 12,6 Korkotuki 32,1 Aravalainojen alikorkoisuus 104,2 Korjausavustus 39,8 Muut avustukset 19,2 Energia-avustukset 11,3 Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 52,2 3,2 Investointituet 44,2 Toiminta-avustukset 8,0 Asuntolainan korkojen verovähennys 400,0 24,4 ASP-korkotuki 0,1 0,0 Lähde: Kela, ympäristöministeriö Asuntorahoituksen tuotantotukimuotojen tarkoitus on lisätä asuntojen tarjontaa. Tuen muotoja ovat suora valtion lainoitus (aravalainat), korkotuki rahalaitoksista otetuille lainoille asuntojen hankintaan, rakentamiseen ja perusparantamiseen sekä niihin liittyvät valtion takaukset ja investointiavustukset. Raha-automaattiyhdistyksen avustus asumiseen on kohdennettu uudella tavalla. Avustukset sisältävät investointitukea ja erityisryhmien asumisyksiköiden perustamis- ja käynnistysvaiheen toimintaavustuksia.

18 18 Rakennuttajien tuet liittyvät valtion lainan alikorkoisuuteen ja valtioon lainanantajana kohdistuvaan riskiin lainojen kuoletusten ja korkojen saamisesta. Samoin korkotukijärjestelmässä tuki muodostuu valtion korkotuesta ja takauksesta. Viime vuosina vuokra-asuntojen korkotukilainoitusta on kehitetty siten, että tuki kohdentuu asukkaille. Asunnon omistajat voivat alentaa asuntorahoituskustannuksia asuntolainan korkojen verovähennyksillä. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) korkotuen merkitys on viime vuosina vähentynyt. Asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden määrä vuonna 2005 oli 400 miljoonaa euroa. Se oli noin neljännes asumisen kokonaistuista. Rakennuttamisen tuotantotuki oli vuonna 2005 yhteensä 207 miljoonaa euroa ja sen osuus kaikesta tuesta oli vajaa 13 prosenttia. Rakennuttamisen tuotantotuki, korkojen verovähennysoikeus, Raha-automaattiyhdistyksen avustukset ja ASP-korkotuki eivät sisälly julkaisun tietoihin. Kelan asumistukitilastossa käsitellään suoraan asukkaille kohdistettuja asumisen tukimuotoja. Ne ovat eläkkeensaajien asumistuki, yleinen asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus. Asumisavustus ei sisälly julkaisun taulukoihin, mutta saajia ja maksettuja rahamääriä koskevat tiedot sisältyvät saajien kokonaismääriä ja maksettuja tukia koskeviin kuvioihin. Asumistukien piirissä oli vuoden 2005 lopussa ruokakuntaa, joissa oli henkilöä. Kela maksoi asumisen tukia vuonna 2005 yhteensä 981,7 miljoonaa euroa eli vajaan miljardin. 2.2 Etuuksien laajuus Kelan maksamia asumistukia voidaan myöntää Suomessa asuville taloudellisen tuen tarpeessa oleville henkilöille tai perheille asumisen kustannusten pienentämiseksi. Opintotuen asumislisä voidaan myöntää myös ulkomaille siellä tapahtuvan opiskelun ajaksi, jos henkilö on oikeutettu opintotukeen. Yleistä asumistukea maksetaan ruokakunnalle ja sotilasavustuksen asumisavustusta useimmiten perheelle, sen sijaan eläkkeensaajien asumistuki ja opintotuen asumislisä ovat henkilökohtaisia etuuksia. Eräissä vertailuissa eläkkeensaajien asumistukea saavat on muokattu ruokakunniksi ja taas kaikki asumislisää saavat on suoraan katsottu perheiksi. Ruokakuntaa tai perhettä tarkoitettaessa puhutaan selvyyden vuoksi ruokakunnasta. Vuoden 2005 lopussa yleistä asumistukea sai , eläkkeensaajien asumistukea , asumislisää ja asumisavustusta ruokakuntaa. Saajien määrät ovat kunkin järjestelmän alun jälkeen lisääntyneet (Kuvio 1).

19 19 Asetelma Asumisen suorien tukijärjestelmien piirissä olevien väestöosuudet , tilanne kunkin vuoden lopussa Vuosi Henkilöitä tuen Tuen piirissä olevien piirissä, lkm henkilöiden osuus väestöstä, % , , , , , ,4 Asumistukia sai vuoden 2005 lopussa yhteensä ruokakuntaa, joiden piirissä oli henkilöä (tilastoinnissa mukana olevat henkilöt, ks. luku 4.2.2). Asumistukia saavien ruokakuntien määrä on lisääntynyt vuodesta 2000 runsaalla 6 600:lla. Samaan aikaan tuen piirissä olevien henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt runsaalla :lla. Yksin asumisen yleistyessä ja eräiden yksin asuvien väestöryhmien tulotason heikentyessä, on myös asumisen tukea saavien yksin asuvien osuus lisääntynyt lapsiperheiden kustannuksella. Tuen piirissä olevien henkilöiden osuus väestöstä oli 12,4 %. Osuus on 2000-luvulla hieman laskenut. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2004 lopussa asuntokuntia oli kaikkiaan Suomessa 2,4 miljoonaa. Asuntokuntiin ei lueta laitoksissa ja asuntoloissa asuvia, kun taas asumistukitilasto sisältää opiskelija-asuntolaan tukea saavat henkilöt. Kuvio 1 Asumistuensaajat kunkin vuoden lopussa Lkm Yleinen asumistuki: ruokakunnat Eläkkeensaajien asumistuki: henkilöt Opintotuen asumislisä: henkilöt Sotilasavustuksen asumisavustus: henkilöt 2005

20 20 Asumistukia maksetaan kaikille perhetyypeille ja lähes kaikille ikäryhmille. Opintotuki ja siihen kuuluva asumislisä on tarkoitettu taloudellisen tuen tarpeessa oleville peruskoulun jälkeisiä päätoimisia opintoja suorittaville opiskelijoille. Varsinaista ikärajaa ei ole, mutta opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, josta maksetaan lapsilisää. Yleisessä asumistuessa ei ole ikään liittyviä rajoja. Kuitenkin vanhempansa kodista erillään asuva alaikäinen lapsi katsotaan yleensä vanhempansa ruokakuntaan kuuluvaksi eikä hän voi saada yleistä asumistukea itsenäisenä ruokakuntana. Mikäli henkilöllä on siinä määrin tuloja, että hänen katsotaan itsenäisesti elättävän itsensä ja hän vastaa itse asumismenoistaan, hänelle voidaan myöntää asumistukea. Sen sijaan eläkkeensaajien asumistukioikeus määritetään iän perusteella. Tuki voidaan myöntää henkilölle, joka on täyttänyt 65 vuotta tai on vuotias ja saa erikseen lueteltuja eläkkeitä tai korvauksia. Asumistukea saavia on runsaimmin ikäryhmässä vuotiaat, kun saajat luokitellaan viisivuotisikäryhmiin. Tämän ikäryhmän osuus runsaasta tukea saavasta (yleisessä asumistuessa ruokakunnan päähenkilön mukaan) oli runsas neljännes (27 %). Hieman yli 10 % saajista kuului ikäryhmään vuotiaat. Kolmasosa saajista oli alle 25-vuotiaita ja vajaa puolet (44 %) oli alle 30-vuotiaita. Vajaa kolme neljäsosaa alle 30-vuotiaiden saamasta tuesta on opintotuen asumislisää, neljäsosa yleistä asumistukea ja vajaa 3 % eläkkeensaajien asumistukea. Yleistä asumistukea saa vuotiaiden ryhmä runsaimmin ja eläkkeensaajien asumistukea 55 vuotta täyttäneiden ikäryhmä. 65 vuotta täyttäneitä asumistuensaajia oli vajaa , noin viidennes saajista. Jopa yli 95-vuotiaita tuensaajia oli henkilöä (Kuvio 2). 2.3 Maksetut asumistuet Asumistukia maksettiin vuonna 2005 yhteensä 981,7 miljoonaa euroa (Kuvio 3). Eläkkeensaajien asumistukea maksettiin 299,6 miljoonaa euroa, Kuvio 2 Asumisen tukia saavien ikärakenne 1 joulukuussa 2005 Ikäryhmä Opintotuen asumislisä Yleinen asumistuki 1 Saajan tai ruokakunnan päähenkilön ikä vuoden lopussa. Eläkkeensaajien asumistuki

21 21 Kuvio 3 Maksetut asumistuet vuoden 2005 hinnoin Milj. euroa Yleinen asumistuki Eläkkeensaajien asumistuki Opintotuen asumislisä Sotilasavustuksen asumisavustus 2005 Kuvio 4 Maksetut asumistuet vuoden 2005 hinnoin, milj. euroa Milj. euroa Sotilasavustuksen asumisavustus 800 Opintotuen asumislisä 600 Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki sen osuus asumistuista oli 31 %. Yleisen asumistuen osuus oli 45 %, kaikkiaan 436,9 miljoonaa euroa. Opintotuen asumislisää maksettiin 231,7 miljoonaa euroa ja sen osuus oli vajaa neljännes. Sotilasavustuksen asumisavustuksen osuus oli runsas prosentti, yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Runsaimmin kasvua oli eläkkeensaajien asumistuen maksatuksessa, 16,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kasvuun vaikutti osaltaan pitkäaikaistyöttömien eläketuki, joka alkoi Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen kuuluvan asumistuen rahamäärä oli 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2005 (Kuvio 4). Lapsiperheet voivat saada asumistukea yleisen ja eläkkeensaajien asumistuen kautta. Lapsiperheiden saama yleinen asumistuki oli 233 miljoonaa euroa vuonna Tästä 160 miljoonaa euroa kohdistui yksin-

22 22 huoltajaperheille. Lapsiperheruokakuntia oli noin Eläkkeensaajien asumistukea maksettiin runsaalle lapsiperheelle vajaat 6 miljoonaa euroa. Tästä yksinhuoltajaperheitä oli noin ja heidän saamansa asumistuen rahamäärä oli 4 miljoonaa euroa. Yhteensä lapsiperheiden asumistuki oli vajaa 240 miljoonaa euroa vuonna Tästä 164 miljoonaa euroa oli yksinhuoltajaperheiden asumistukea. 2.4 Asumistukia saaneiden lukumäärät ja asunnot Eläkkeensaajien asumistuki Eläkkeensaajien asumistukea sai vuoden 2005 lopussa henkilöä ja ruokakunniksi muokattuna määrä oli Tuen piirissä oli henkilöä. Keskimääräinen tuki saajaa kohden oli 143,8 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien asumistukea saavien määrä kääntyi laskuun 1980-luvulla, mutta on 1990-luvulta noussut tasaisesti. Vuoden 2005 toukokuussa tuli voimaan laki pitkäaikaistyöttömien eläketuesta. Eläketukea saavilla on oikeus myös eläkkeensaajien asumistukeeen. Tällaisia asumistuensaajia oli vuoden 2005 lopussa henkilöä. Eläkkeensaajien asumistuen saajamäärän lisäys edelliseen vuoteen nähden oli 1,8 prosenttia. Vuokra-asuminen on yleistä ja on lisääntynyt myös eläkkeensaajien asumistukea saavilla (Kuvio 5). Yli kolme neljännestä heistä asui valtion lainoittamissa tai vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa ja 8 % muun tyyppisissä vuokra-asunnoissa, joissa ei ole kyse tavanomaisesta vuokrasuhteesta. Tällaisia ovat yksityisissä sairaskodeissa tai täysihoidossa olevat, joiden asumismenoista maksetaan tukea. Omistusasuntojen osuus on pienentynyt prosenttiyksikön verran 14 %:iin, mutta se oli edelleen suurempi kuin yleistä asumistukea saavilla (6 %). Valtaosa (yli 90 %) eläkkeensaajien asumistukea saavista ruokakunnista oli yksin asuvia. Tuensaajien keskimääräiset tulot, asumismenot ja tuki ovat nousseet maltillisesti 1990-luvulta. Vuoden 2005 lopussa tuensaajien keskimääräinen asumistuki oli 143,8 euroa, asumismenot 310,3 euroa ja asumistukitulot 803,2 euroa kuukaudessa (Kuviot 6, 7, 8). Kuvio 5 Eläkkeensaajien asumistuki: henkilöt asunnon hallintamuodon mukaan Lkm Muut asumismuodot Omistusasunnot Muut päävuokraasunnot Valtion lainoittamat vuokra-asunnot

23 23 Kuvio 6 Asumistuensaajien keskimääräiset kuukausitulot vuoden 2005 hinnoin /kk Yleinen asumistuki: ruokakunnat Eläkkeensaajien asumistuki: henkilöt Kuvio 7 Asumistuensaajien todelliset asumismenot vuoden 2005 hinnoin /kk Yleinen asumistuki: ruokakunnat Eläkkeensaajien asumistuki: henkilöt Opintotuen asumislisä 1 : henkilöt Normaalin määräisinä maksettavat Kuvio 8 Asumistuensaajien keskimääräinen tuki vuoden 2005 hinnoin /kk Yleinen asumistuki: ruokakunnat Opintotuen asumislisä: henkilöt Eläkkeensaajien asumistuki: henkilöt

24 24 Asumismenojen osuus asumistukituloista oli ennen asumistukea 39 % ja 21 % tuen maksamisen jälkeen. Omistusasunnoissa osuudet olivat pienemmät. Menot tuloista olivat ennen tukea 22 % ja tuen jälkeen 14 %. Kaikilla tuensaajilla asumistuen osuus oli 47 % asumismenoista. Yleinen asumistuki Yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia oli vuoden 2005 lopussa ja henkilöitä tuen piirissä oli Keskimääräinen tuki ruokakuntaa kohden oli 222,8 euroa kuukaudessa. Ruokakuntien määrä on vaihdellut jonkin verran tukeen tehtyjen säästöjen tai parannusten mukaan (Kuvio 9). Kymmenen vuotta aiemmin ruokakuntia oli , määrä on vähentynyt noin , vajaan viidenneksen. Pienituloisuus ja työttömyys ovat merkittäviä selittäjiä asumistuen tarpeelle. Tuensaajaruokakuntien keskimääräiset asumistukitulot olivat vuoden lopussa 738,0 euroa kuukaudessa (Kuvio 6). Ruokakunnista 65 prosenttia oli sellaisia, joissa hakija tai puoliso oli työtön (Kuvio 10). Työttömyyspäivärahan korotuksen jälkeen alle 500 euron tuloluokassa oli enää 16 %, kun vuoden 2004 lopussa tässä tuloluokassa oli 43 % ruokakunnista. Kolmella neljänneksellä tulot olivat alle euroa kuukaudessa. Vuokra-asunnossa asuvien tuensaajien osuus on lisääntynyt. Valtion lainoittamat vuokra-asunnot ovat yleistä asumistukea saavien vallitseva asumisen muoto (Kuvio 11). Vuonna 1996 vuokra-asunnossa asui 92 % ja vuoden 2005 lopussa noin 95 % tuensaajista. Myös yksin asuminen on yleistä. Vuonna 1996 yksin asuvia oli vajaa 40 % ja vuoden 2005 lopussa jo 53 % tuensaajaruokakunnista (Kuvio 12). Yksin asumisella on ollut vaikutusta keskimääräisten tuen perusteena olevien tulojen pienenemiseen. Yleisellä asumistuella on merkittävä osuus työikäisten pienituloisten ruokakuntien asumismenojen tasaajana. Asumismenojen osuus tuen perusteena olevista tuloista oli ennen asumistukea 59 % ja asumistuen jälkeen 29 %. Asumistuki oli runsas puolet asumismenoista. Keskimääräiset asumismenot olivat 435,9 euroa kuukaudessa. Neliökustannukset olivat 7,8 euroa kuukaudessa koko maassa ja Helsingissä ne olivat 9,5 euroa kuukaudessa. Vuokra-asuntoruokakunnista 50 %:lla asumismenot ylittivät Kuvio 9 Yleinen asumistuki: ruokakunnat Lkm Työttömyyden kasvu Alueporrastus Pitkäaikaistyöttömyys SOVE-uudistus Asumistuen leikkaus 1993, 1995 ja 1996 Asumistuen laajennus 1987 Asumismenojen vähäinen kasvu Järjestelmän käynnistysvaihe Toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovitus 1998 Asumistuen parannus Opiskelijoiden siirto asumislisän piiriin 2000 Enimmäisasumismenojen korotus

25 25 Kuvio 10 Yleinen asumistuki: kaikki työttömät ja opiskelijaruokakunnat sekä työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat henkilöt Lkm Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saavat Kaikki Työttömät Opiskelijat Kuvio 11 Yleinen asumistuki: ruokakunnat asunnon hallinta- ja rahoitusmuodon mukaan Lkm Vapaarahoitteiset omistusasunnot Valtion lainoittamat omistusasunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Valtion lainoittamat vuokra-asunnot Kuvio 12 Yleinen asumistuki: ruokakunnat ruokakuntatyypin mukaan Lkm Muut Yksinhuoltajaperheet Avio-/avolapsiperheet Lapsettomat parit Yksin asuvat

26 26 asetuksen mukaiset neliövuokranormit, kun edellisvuonna ylityksiä oli 53 %. Keskimääräinen ylitys oli 1,75 euroa / m 2 kuukaudessa. Helsingissä ylitysten osuus oli 41 %, mutta keskimääräinen ylitys oli 3,36 euroa / m 2 kuukaudessa. Tuensaajien asunnon koko oli keskimäärin 56 neliötä ja henkilöä kohden neliöitä oli 28. Pienet perheet asuvat muita väljemmin. Yhden hengen ruokakunnilla oli keskimäärin 41 neliötä käytössään, kun neljän hengen ruokakunnilla oli keskimäärin 83 neliötä. Opintotuen asumislisä Opiskelijoiden asumismenoja vähentävää opintotuen asumislisää sai vuoden 2005 lopussa opiskelijaa eli saman verran kuin edellisvuoden lopussa. Sen sijaan määrä on 1990-luvulta lisääntynyt huomattavasti. Toukokuusta 2000 lähes kaikki vuokralla asuvat opiskelijat siirtyivät asteittain yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Saajien määrä lisääntyi alle :sta nykyiseen noin :een. Maksettavat asumislisät on jaoteltu normaalin määräisinä maksettaviin ja rajoitetun määräisinä maksettaviin lisiin. Normaalin määräisinä maksettavia ovat asumislisät, jotka perustuvat asunnon kuukausivuokraan tai käyttövastikkeeseen tai niihin rinnastettaviin kiinteän suuruisiin asumismenoihin. Rajoitetun määräisenä lisiä maksetaan, kun opiskelijan asunto on vuokrattu vanhemmalta tai se on vanhemman omistama tai asunto on kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisen linjan oppilaitoksen asuntolassa tai ulkomailla. Tällöin asumislisä on määrätyn suuruinen asumismenoista riippumatta. Normaalin määräistä asumislisää sai 92 % ja rajoitetun määräistä 8 % kaikista lisää saavista. Normaalin määräisenä asumislisää saaneista 68 % asui päävuokralaisena ja 30 % opiskelija-asuntolassa. Alivuokralaisena asui 2 %. Runsaasta rajoitetun määräisenä lisää saavasta 55 % asui ulkomailla. Kolmasosa asui vanhemman omistamassa tai vanhemmalta vuokratussa asunnossa (Kuvio 13). Opintotuen asumislisää saavat asumismuodon mukaan Kuvio 13 Normaalin määräisinä maksetut Alivuokralainen Päävuokralainen Opiskelija-asuntola Eri paikkakunnalla Muu Rajoitetun määräisinä maksetut Maksullinen opisto Vanhempien omistama tai vanhemmilta vuokrattu Ulkomailla Lkm

27 27 Kuvio 14 Opintotuen asumislisää saavat oppilaitoksen mukaan Lkm Lukiot Ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopistot Ulkomaiset oppilaitokset Muut oppilaitokset Asumislisää saavista opiskeli yliopistossa 38 % ja ammattikorkeakoulussa 35 %. Kaikkiaan korkeakoulussa opiskelevia asumislisän saajia oli lähes kolme neljäsosaa kaikista lisää saaneista. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia oli vajaa viidennes ja lukioissa opiskelevia 3 %. Ulkomaisissa oppilaitoksissa opiskelevia (luvussa eivät ole mukana vaihto-ohjelmissa opiskelevat) lisän saajia oli runsas 2 % (Kuvio 14). Asumislisän saajien suurin ikäryhmä oli vuotiaat, heitä oli , kaksi kolmasosaa saajista. Asumislisän saajien mediaani-ikä oli 22 vuotta. Asumislisiä maksettiin vuonna 2005 kaikkiaan 231,7 miljoonaa euroa ja siitä 222,0 miljoonaa euroa (96 %) normaalin määräisten asumismenojen perusteella. Keskimääräinen vuokra oli 272,5 euroa kuukaudessa kaikissa normaalin määräisten asumismenojen asunnoissa. Päävuokralaisena asuvien osuus on hieman lisääntynyt, heidän osuutensa maksetuista asumislisistä oli 150,1 miljoonaa euroa (65 % kaikista). Heidän keskimääräinen vuokransa oli 289,6 euroa kuukaudessa. Opiskelija-asuntolassa asuvien rahamäärä oli 64,7 miljoonaa euroa (28 % kaikista maksetuista). Heidän keskimääräinen vuokransa oli 235,0 euroa kuukaudessa. Asumismenoina voitiin ottaa huomioon lukien enintään 252,0 euroa kuukaudessa. Rajoitetun määräisten asumismenojen perusteella maksettiin asumislisiä vuonna 2005 yhteensä 16,0 miljoonaa euroa (7 % kaikista). Näissä tapauksissa (vanhemmalta vuokrattu asunto, maksullinen opisto, ulkomailla opiskelu) asumislisälle on asetettu enimmäismäärät eikä todellisia keskimääräisiä asumismenoja voida määrittää.

28 28 3 Aineisto ja sen luotettavuus 3.1 Aineisto Julkaisun tiedot perustuvat asumistukien käsittelyjärjestelmistä syntyviin etuustietokantoihin, joista vuosittaiset tilastointitiedostot tuotetaan. Kokonaisaineistot sisältävät yksityiskohtaista tietoa asumistukia saavista henkilöistä, perheistä, asunnoista ja maksettujen etuuksien määristä. Tilastojen pohjana olevat käsittelyjärjestelmät ovat hallinnollisia etuuksien käsittelyä ja maksatusta palvelevia tietojärjestelmiä. Hakemuksen käsittelyn ja maksatuksen yhteydessä syntyvät tiedot tallentuvat etuustietokantoihin. Niistä kootaan yksilötason tilastointitiedostoihin ne tukien tiedot, joita tilastoinnissa tarvitaan. Asumistukitilastot tuotetaan eläke- ja vammaisetuuksien tilastointitiedostoista, yleisen asumistuen tilastointitiedostosta, opintotuen tilastotiedostosta ja asumisavustuksen tilastotiedostosta. Tilastointitiedostojen tietosisältöä täydennetään Kelan väestö- ja aluerekistereiden tiedoilla. Tilastoinnin menetelmäkuvauksesta ja tietojen oikeellisuudesta on kerrottu laatuselosteen kohdissa 2 ja Luotettavuus Julkaisun tilastot pohjautuvat Kelan asumisen tukia koskeviin kokonaisaineistoihin. Tiedot perustuvat etuuksien käsittelyjärjestelmistä syntyvistä etuustietokannoista muokattuihin yksilötason tilastointitiedostoihin ja summatason tilastotiedostoihin. Tilastointijärjestelmien luotettavuustarkistusten menettelystä on kerrottu laatuselosteen kohdassa 3.

29 29 4 Käsitteet 4.1 Tilastoyksiköt Asumisen tukien voimassaolo Asumisen tukia kuvaavia tilastoja esitetään voimassa olevista etuuksista eli kannasta. Tilastot koskevat aina tiettyä ajankohtaa (poikkileikkaustieto). Tässä julkaisussa tilastot saajista kuvaavat vuoden 2005 joulukuussa asumisen tukia saaneita henkilöitä. Sen sijaan etuusmenot koostuvat koko vuoden aikana maksetuista asumisen tuista. 4.2 Asumisen tukien saajia ja asuntoja kuvaavat tekijät Alue Yleisen asumistuen saajia koskevan aluejaottelujen tilastointiperusteena on etuustietokannan mukainen asunnon sijaintikunta. Eläkkeensaajien asumistukea ja opintotuen asumislisää saavien kuntatieto perustuu Kelan väestötietojärjestelmästä tuotettuun aluerekisteriin. Eläkkeensaajien asumistuen asumismenojen enimmäismäärät, joiden ylittävää osaa ei oteta huomioon asumistukea laskettaessa, määritetään asunnon sijaintipaikkakunnan perusteella. Enimmäismääriä korotetaan 20 prosentilla, jos hakijan luona asuu vähintään yksi alle 16-vuotias lapsi ja 40 prosentilla, jos hakijan luona asuu vähintään kolme alle 16-vuotiasta lasta. Kuntakohtainen luokitus on seuraava: I Ryhmä: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa II Ryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa, Vihti III Ryhmä: Muut kunnat. Yleisen asumistuen perusteena olevien asumismenojen perusomavastuun ja huomioon otettavien enimmäismenojen määrittämistä varten kunnat on jaettu neljään kuntaryhmään seuraavasti: I Kuntaryhmä: Helsinki II Kuntaryhmä: Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Ahvenanmaa III Kuntaryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti IV Kuntaryhmä: Muut kunnat. Opintotuen asumislisän ja sotilasavustuksen asumisavustuksen asumismenoja ei määritellä kuntakohtaisen luokittelun mukaan. Ikä. Tuen saajan tai ruokakunnan päähenkilön ikä vuosina lasketaan syntymäpäivän perusteella tilastoitavan kauden viimeisenä päivänä. Tietokannassa voi esiintyä keinohenkilötunnuksia mm. maahanmuuttajilla. Heistä ei ikäjaottelua ole pystytty tekemään.

30 30 Tulot. Asumisen tukien tulokäsitteet poikkeavat toisistaan. Eläkkeensaajien asumistuen tulokäsitettä on selostettu etuuden sisällöstä kertovassa kohdassa 1.1 ja yleisen asumistuen tulokäsitettä kohdassa 1.2. Tulojen vaikutusta opintotuen asumislisään selostetaan kohdassa Asumistuen saaja: henkilö ruokakunta Asumisen tukia koskevat lait on säädetty eri aikoina ja eri hallinnonaloilla koskemaan erilaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä. Siitä johtuen asumistukien määräytymisperusteiden perhekäsitteet poikkeavat toisistaan. Yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnalle yhteisesti ruokakunnan päähenkilön nimissä. Myös sotilasavustuksen asumisavustus maksetaan varusmies- tai siviilipalveluksessa olevan kautta useimmiten perheen asunnon menoihin. Sen sijaan eläkkeensaajien asumistuki ja opintotuen asumislisä maksetaan kullekin saajalle henkilökohtaisena etuutena. Eläkkeensaajien asumistuen saaja. Eläkkeensaajien asumistuki maksetaan saajakohtaisesti. Kun molemmille tuensaajapuolisoille (perheluokka PP) maksetaan asumistukea, ovat molemmat puolisot tilastossa saajina. Eläkkeensaajien asumistukea määrättäessä asumismenot otetaan huomioon hakijan ja hänen puolisonsa sekä alle 16-vuotiaiden lasten osalta. Myös yli 16-vuotiaiden maksukyvyttömien lasten osuus kustannuksista hyväksytään heidän vanhempiensa asumiskustannuksiksi. Maksukyvyttömänä henkilönä voidaan pitää harkinnan mukaan myös muuta hakijan luona asuvaa tulotonta henkilöä. Asumistukiperheen henkilöluvussa ovat mukana hakija, hänen puolisonsa ja alle 16-vuotiaat lapset sekä muut maksukyvyttömät henkilöt. Asumisen tukien vertailua helpottamaan on eläkkeensaajien asumistuessa muodostettu ruokakuntakäsite. Tällöin käytetään termiä eläkkeensaajien ruokakunta. Käsite on muodostettu hakijan, puolison ja alle 16-vuotiaiden lasten avulla. Muulloin käytetään termiä eläkkeensaajien asumistuen saaja. Yleisen asumistuen ruokakunta ja sen jäsenet. Yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnalle yhteisesti. Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Asunnon osaan erillisen sopimuksen tehneet katsotaan eri ruokakunniksi. Kuitenkin samassa asunnossa asuvat avio- ja avopuolisot, lapset, lapsenlapset ja isovanhemmat kuuluvat aina samaan ruokakuntaan. Ruokakuntaa edustaa asunnon haltija tai hänen puolisonsa taikka se, jonka nimissä vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on. Tilastoissa tuen saajana on hakemuslomakkeella tuen hakijaksi eli päämieheksi merkitty ruokakunnan jäsen, yleensä perheen isä tai äiti. Saajia koskevat taustatiedot, kuten ikä, kuvaavat siten päämieheksi merkittyä henkilöä. Ruokakunta tilastoidaan lapsiperheeksi, jos siihen kuuluu alle 18- vuotiaita lapsia. Uuden käsittelyjärjestelmän myötä on yleisen asumistuen ruokakuntien työttömyyden tilastointiperuste vuonna 2001 muuttunut. Vuosina työttömyys tilastoitiin hakijan tai puolison pääasiallisen tulolajin mukaan. Vuodesta 2001 työttömyyslukujen pohjana on hakijan tai puolison tilannetta koskeva kysymys, jolla selvitetään myös eläkkeellä oloa ja opiskelutilannetta. Vanhan ja uuden tilastointiperusteen mukaisten lukujen vertailussa ei ole havaittu suuria eroja. Luvut ovat keskenään vertailukelpoisia.

31 31 Opintotuen asumislisä on henkilökohtainen etuus. Asumislisän saajat katsotaan perheeksi. Henkilöluvussa ja saajina ovat kuitenkin mukana vain etuutta saavat Asunto Asunnot jaotellaan vuokra- ja omistusasuntoihin. Vuokra-asuntoihin rinnastetaan myös asumisoikeus- ja osaomistusasunnot. Vuokra-asuntoja ovat myös opiskelija-asuntolat. Omistusasuntoja ovat osakkeiden omistukseen perustuvat osakeasunnot, uudet omistusasuntotyypit sekä muut omistusasunnot, ts. omakotitalot. Eläkkeensaajien asumistuessa luokkaan "muut asumismuodot" kuuluvat täysihoitoloissa, sairaskodeissa, yömajoissa ja asuntoloissa sekä lähiomaisen omistamassa omakotitalossa asuvat. Asunnon hallintamuodon mukaisissa luokitteluissa muut asumismuodot sisältyvät vuokra-asuntoihin. Asunnon valmistumis- tai perusparannusvuotena käytetään tilastotauluissa tuoreinta vuosilukua. Valtion lainoittamat tai tukemat -ryhmä sisältää pääasiassa aravalainoitetut päävuokra-asunnot. Asunnon pinta-alatieto perustuu perheen tai ruokakunnan omassa käytössä olevan asunnon neliöihin. Yleisen asumistuen neliötieto esitetään ruokakuntaa, toisin sanoen asuntoa tai ruokakuntaan kuuluvia henkilöitä kohden. Eläkkeensaajien asumistuen neliötieto esitetään yleensä saajaa kohden. Tällöin neliötieto on jonkin verran todellista pienempi, sillä eläkkeensaajapuolisot ovat kumpikin saajina keskimääriä laskettaessa. Neliöitä henkilöä kohden laskettaessa, ovat mukana perheen kaikki henkilöt. Silloin kun eläkkeensaajien asumistuki perustuu normeihin, on hakijalle merkitty koko asunnon pinta-ala. Muussa asumismuodossa kuten sairaskodissa tai yömajassa asuville ei merkitä pinta-alatietoa. Tilastossa ne ovat tieto puuttuu -tapauksia, joille ei lasketa keskimääräisiä neliöitä eikä neliöitä henkilöä kohden. Opintotuen asumislisässä ei merkitä hakijan neliötietoa. Asumismenot Tuen hakijalle merkitään asumismenojen todellinen määrä, vaikka enimmäismäärän ylittävää osaa asumismenoista ei oteta huomioon tukea laskettaessa. Tauluissa esitetään pääsääntöisesti asumismenojen todelliset määrät. Kuitenkin eläkkeensaajien asumismenoja kohtuullistettaessa jo hakemusvaiheessa, on esitetty kohtuulliset menot. Yleisessä asumistuessa asumismenoiksi lasketaan vuokra, vastike ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut valtioneuvoston päätöksen normien mukaan. Omistusasunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista hyväksytään menoiksi 55 % ja yhtenäislainojen vuosimaksusta tai kiinteästä korosta 80 %. Todellisten ja hyväksyttyjen asumismenojen välisissä vertailuissa ovat lainojen korot leikattuina eivätkä maksetun suuruisina. Omakotitaloissa kustannukset lasketaan valtioneuvoston asetuksen normien perusteella ja korot leikattuina, joten todelliset ja hyväksytyt menot ovat samansuuruiset. Jos samassa asunnossa asuu yleistä asumistukea ja opintotuen asumislisää saavia, asumismenot jaetaan pääsääntöisesti pääluvun mukaan. Vastaavasti jaetaan ruokakunnan käytössä oleva asunnon osa.

32 32 Eläkkeensaajien asumismenoja on selvitetty luvussa 1.1 Eläkkeensaajien asumistuki, kohdassa Asumismenot. Opintotuen asumislisää voi saada vuokra- tai hoitomenoihin, kun opiskelija asuu vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Tilastoissa luokitellaan ns. normaalin määräisinä ja rajoitetun määräisinä maksettavat asumislisät. Normaalin määräisinä maksettavia ovat asumislisät, jotka perustuvat kuukausivuokraan tai käyttövastikkeeseen tai niihin rinnastettaviin kiinteän suuruisiin asumismenoihin. Rajoitetun määräisinä maksettavia ovat asumislisät, joita maksetaan, kun opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassaan, vanhempansa omistamassa asunnossa, kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen maksullisen linjan oppilaitoksen asuntolassa tai ulkomailla. Rajoitetun määräisinä maksettavien asumislisien perusteena olevia asumismenoja ei ole jaoteltu asumismenojen mukaan eikä niistä ole esitetty keskimäärälukuja.

33 33 Kvalitetsbeskrivning 1 Statistikens relevans FPA-statistik, bostadsbidrag 2005 innehåller centrala uppgifter om bostadsbidrag för pensionstagare, allmänt bostadsbidrag och bostadstillägg till studiestöd som betalas ut av FPA. I publikationen presenteras statistik ur olika synvinklar över de familjer som får bostadsbidrag, bostäderna och de utbetalda beloppen. Bidragen beskrivs i kapitel 1. Publikationen är avsedd för beslutsfattare, planerare och forskare inom social- och hälsotryggheten och för yrkesutbildade personer inom socialoch hälsovårdssektorn. Förhoppningsvis intresserar den även massmedier, branschorganisationer och privatpersoner. Samhället stöder boendet på många sätt. Syftet med bostadsbidragen är att sänka de höga boendeutgifterna och att öka utbudet på bostäder genom en förnuftig regional allokering. Bostadsbidragen kan delas in i riktade stöd till invånarna, produktionsbidrag för byggverksamhet, rätt till skatteavdrag för bostadslån samt övriga konsumtionsstöd. Samhällsbidragen för byggverksamhet genom räntebidrags- och aravalån, stöden till invånarna, skatteavdragen och understöden uppgick till drygt 1,6 miljarder euro totalt år Det riktade bidraget till invånarna är strikt prövningsbaserat och det stod för 60 procent av samtliga bidrag. FPA betalar bostadsbidrag för att minska boendeutgifterna. Syftet med bidragen är att garantera låginkomsttagare möjligheter att bo i bostäder med skälig boendestandard eller av skälig storlek. Bostadsbidragen är inkomstrelaterade förmåner som påverkas av egna och familjemedlemmars inkomster och förmögenhet. FPAs bostadsbidrag statistikförs enligt förmånsslag, regionnivå (hela landet, landskap och kommuner), bostadstyp och mottagarens eller familjens huvudmans ålder. De begrepp och klassificeringar som används i publikationen förklaras i kapitel 4. I lagen om Folkpensionsanstalten konstateras att Folkpensionsanstaltens uppgifter är att bl.a. utarbeta statistik, beräkningar och prognoser. Enligt Folkpensionsanstaltens arbetsordning har aktuarie- och statistikavdelningen vid Folkpensionsanstaltens centralförvaltning i uppgift att handha försäkringsteknisk kalkylering och statistikföring. 2 Metodbeskrivning Statistiken över bostadsbidrag baserar sig på de administrativa data som uppkommer då bostadsbidrags ärenden avgörs och bidragen betalas ut. Ansökningarna om bostadsbidrag (allmänt bostadsbidrag och bostadsbidrag för pensionstagare, delvis studiestödets bostadstillägg) avgörs på FPA-byråerna och en del av ansökningarna om bostadstillägg avgörs vid högskolornas studiestödsnämnder eller vid studiestödscentralen. Av de förmånsdatabaser som uppstår utifrån dessa data skapas individbaserade statistikregister som grundar sig på det totala materialet. Bostadsbidragsstatistiken uppgörs på basis av de individbaserade statistikregistren för pensions- och handikappförmånerna och det allmänna

34 34 bostadsbidraget samt det individbaserade statistikregistret för studiestödet som bildats ur ett statistikregister på summanivå. I statistikregistren ingår de personer som hade bostadsbidrag för pensionstagare, allmänt bostadsbidrag eller studiestödets bostadstillägg i slutet av beloppen av de olika bostadsbidragen 2005 de utbetalda bidragsbeloppen Den information som presenteras i statistiken är slutgiltig. 3 Riktighet och exakthet Uppgifterna i publikationen baserar sig på det samlade materialet om de bostadsbidrag som FPA betalat ut. Handläggningssystemen innehåller programmässiga rimlighetskontroller och logiska kontroller, där programmet kräver att handläggaren rättar eller kontrollerar uppgifterna innan ett beslut fattas. Också i statistiksystemen görs rimlighetskontroller och logiska kontroller i anslutning till klassificeringen av data. På basis av kontrollerna rättas eller utesluts felaktiga fall ur statistiken eller så styrs de till gruppen ospecificerade fall. De belopp som presenteras i statistiken över utbetalda förmåner avstäms månatligen och årligen mot utbetalningsuppgifterna i bokföringen. Om beloppen inte stämmer överens med uppgifterna i bokföringen, ändras statistikregistren så att de motsvarar bokföringen. Samtliga bostadsbidrag som FPA betalar ut grundar sig på egna lagar. Varje bostadsbidragsförmån har sitt eget separata handläggningssystem. Olikheterna i lagstiftningen och handläggningssystemen samt de ändringar som olika lagreformer för med sig återspeglas också i statistiksystemen. Eventuella fel försöker man förebygga genom samarbete mellan de sakkunniga som ansvarar för förmånerna och statistiken. I FPAs bostadsbidragsstatistik har inga nämnvärda fel observerats. 4 Tidsenlighet och rättidighet Bostadsbidragsstatistiken 2005 avser statistikåret Statistiken utges en gång per år och den utkommer under det fjärde kvartalet året efter det år som statistiken gäller. Tidtabellen för publiceringen av FPAs statistik finns på webben under adressen > Allmänt > Publikationskalender. 5 Tillgänglighet och transparens Distributionen av bostadsbidragsstatistiken är omfattande (500 exemplar). En betydande målgrupp är biblioteken. De centrala uppgifterna i publikationen läggs också ut på webben. På frånsidan av publikationens titelblad finns uppgifter om redaktionen och beställning av publikationen. Motsvarande uppgifter finns också på webben under > De senaste publikationerna.

35 35 Metadata för bostadsbidragsstatistiken är tills vidare inte tillgängliga i form av ett systematiskt dataregister. Ett sådant dataregister är under uppbyggnad. 6 Jämförbarhet Uppgifter om bostadsbidraget för pensionstagare finns tillgängliga från år År 1984 skedde en ändring i bidragets struktur. Uppvärmnings-, vatten- och underhållskostnaderna definierades i enlighet med de normer som fastställts av statsrådet och bassjälvrisken blev lika stor vid samtliga boendeformer. De statistiska siffrorna är jämförbara sedan år Uppgifter om det allmänna bostadsbidraget finns tillgängliga från och med år År 1981 utvidgades kretsen av mottagarhushåll när ändringar infördes i systemet. Rätt till bidraget fick då enpersonshushåll och förutom invånare i ägarbostäder även invånare i sanerade ägarbostäder. År 1987 slopades alla begränsningar i anslutning till bostadens upplåtelseform och typen av hushåll. De statistiska siffrorna är jämförbara sedan år Bostadsstyrelsen svarade för statistikföringen , varefter både verkställigheten och statistikföringen av bostadsbidraget överfördes på FPA. År 2000 omfattades merparten av de studerande gradvis av studiestödets bostadstillägg och antalet mottagare av allmänt bostadsbidrag minskade. Ändringen påverkar inte siffrornas jämförbarhet. Statistikföringsgrunden för data som beskriver arbetslösheten i hushållen ändrades år Ändringen påverkar inte siffrornas jämförbarhet. Uppgifter om studiestödets bostadstillägg finns tillgängliga från år År 1994 fick FPA i uppdrag att verkställa studiestödet och år 1997 tog man i bruk ett handläggningssystem som statistikföringen av bostadstillägget grundar sig på. De statistiska uppgifterna är jämförbara sedan år Statistiken före år 1997 baserar sig på studiestödscentralens beslutsregister. Begreppet mottagare av studiestöd ändrades och ändringen minskade antalet mottagare. Effekten av denna tekniska ändring förtogs av en lagändring med motsatt verkan. Efter lagändringen omfattas merparten av de studerande av bostadstillägget. Ändringarna påverkar inte siffrornas jämförbarhet. Jämförbarheten av de olika formerna av bidrag för boende begränsas av olikheterna i begreppen familj och hushåll. Allmänt bostadsbidrag betalas till hushåll som företräds av hushållets huvudman, medan de övriga bidragsformerna är mottagarbaserade. Också olikheterna i dataunderlaget som gäller bostaden och inkomstbegreppen försvårar jämförelser. Tillgången på uppgifter om bostäderna för studerande är begränsad. De utbetalda bidragsbeloppen kan jämföras sinsemellan. I statistiken används allmänna regionklassificeringar och klassificeringar som lämpar sig för boende (se kapitel 4 Begrepp). 7 Tydlighet och enhetlighet För de bostadsbidrag som FPA betalar ut ansvarar olika förvaltningsområden. Ärenden som rör bostadsbidraget för pensionstagare och militärunderstödets bostadsunderstöd administreras av social- och hälsovårdsministeriet, ärenden som rör det allmänna bostadsbidraget administreras av

36 36 miljöministeriet och ärenden som rör studiestödets bostadstillägg av undervisningsministeriet. Denna fördelning har genom olika bostadspolitiska prioriteringar inverkat på lagstiftningen, på förmånernas bestämningsgrunder och därmed också på handläggningssystemens datainnehåll. Dataunderlaget som gäller bostäderna för mottagare av bostadsbidrag för pensionstagare och allmänt bostadsbidrag är tämligen enhetligt, medan datainnehållet som rör bostäder för mottagare av studiestödets bostadstilllägg är rätt litet. Begreppen för de inkomster som påverkar bidraget varierar också. Årsinkomstmodellen för bostadstillägget avviker från de övriga bidragen, och tills vidare finns det inga täckande statistiska uppgifter om inkomsterna för mottagare av bostadstillägg. Publikationen innehåller täckande information om de bostadsbidrag som FPA betalar ut. Andra organisationer ger inte ut motsvarande statistik över bostadsbidrag som betalas direkt till invånarna.

37 37 1 Bostadsbidrag från FPA lagstiftningsgrunder Bostadsbidraget för pensionstagare baserar sig på lagen (591/1978) och förordningen (642/1979) om bostadsbidrag för pensionstagare, på lagen om ändring av folkpensionslagen (3 mom. i ikraftträdelsestadgandet 639/2003) och på en statsrådsförordning som ges årligen. Det allmänna bostadsbidraget baserar sig på lagen (408/1975) och förordningen (949/1993) om bostadsbidrag, på ikraftträdelsebestämmelserna och på statsrådets förordning om grunderna för bostadsbidraget som ges årligen. Studiestödets bostadstillägg baserar sig på lagen (65/1994) och förordningen (260/1994) om studiestöd samt på statsrådets och undervisningsministeriets förordningar och beslut. Militärunderstödets bostadsunderstöd baserar sig på militärunderstödslagen (781/1993), värnpliktslagen (452/1950), civiltjänstlagen (1723/1991) samt lagen om frivillig militärtjänst för kvinnor (194/1995). Bostadsbidraget för pensionstagare hänför sig oftast till pensionen, antingen folkpensionen eller arbetspensionen, och i vissa fall också till det särskilda stödet för invandrare eller till pensionsstödet för långtidsarbetslösa. Bostadsbidragen för pensionstagare statistikförs som pensioner. Studiestödets bostadstillägg räknas till studieförmånerna och bostadsunderstödet till militärunderstödet. I denna publikation hänförs dock det allmänna bostadsbidraget, bostadsbidraget för pensionstagare, studiestödets bostadstillägg och militärunderstödets bostadsunderstöd till helheten "bostadsbidrag". Bostadsbidragen finansieras av staten. De betalas inte till personer i fortgående offentlig institutionsvård. Bostadsbidragen är skattefria. 1.1 Bostadsbidrag för pensionstagare Bostadsbidrag för pensionstagare kan beviljas personer som fyllt 65 år eller åriga personer som har invaliditets-, arbetslöshets- eller efterlevandepension från FPA (mottagare av förtida ålderspension tidigast vid fyllda 65) arbetspension i form av full invalidpension eller arbetslöshetspension på full arbetsoförmåga baserad lagstadgad invalidpension eller motsvarande ersättning enligt lagen om olycksfallsförsäkring, trafikförsäkringslagen eller lagen om skada, ådragen i militärtjänst ovan nämnd utländsk förmån särskilt stöd till invandrare eller pensionsstöd för långtidsarbetslösa. Bostadsbidrag beviljas personer som är permanent bosatta i Finland. Frågan om bosättning i Finland avgörs enligt lagstiftningen om bosättningsbaserad social trygghet. Bidraget beviljas enbart för utgifterna för permanenta hyres- eller ägarbostäder i Finland.

38 38 Bestämningsgrunder På bidragsbeloppet inverkar sökandens boendeutgifter, årsinkomster och förmögenhet samt familjeförhållandena. Boendeutgifterna minskas med en självriskandel som består av en bassjälvrisk och en tilläggssjälvrisk. Bassjälvrisken är lika stor för alla. Tilläggssjälvrisken är 40 procent av den årsinkomst som överskrider inkomstgränsen för den aktuella familjeklassen. Boendeutgifterna beaktas upp till ett lagstadgat maximibelopp. I bostadsbidrag betalas 85 procent av de skäliga boendeutgifter som överstiger självrisken men inte maximibeloppet. Bostadsbidragets årsinkomst- och förmögenhetsgränser, bassjälvrisken, utgifternas maximibelopp och de normbundna skötselutgifterna är knutna till folkpensionsindex. Statsrådet kontrollerar årligen om de indexförhöjda beloppen motsvarar ändringarna i boendeutgifterna. Bostadsbidraget omräknas inte i samband med indexjusteringarna utan först vid följande kontroll. Formler för beräkning av bostadsbidraget AT = 0,85*(AK (POV+0,4*(ATV RAT))) i familjeklasserna Y, P, PY AT = 0,425*(AK (POV+0,4*(ATV RAT))) i familjeklassen PP Förkortningar AT = bostadsbidragets belopp per år AK = boendeutgifter som skall beaktas per år POV = bassjälvrisk ATV = årsinkomst som inverkar på bostadsbidraget RAT = årsinkomstgräns vid vilken tilläggssjälvrisk tillkommer (inkomstgräns för rätt till fullt bostadsbidrag) Y = ensamstående person P = sökande vars make/registrerade partner inte har rätt till bostadsbidrag PY = sökande vars make/registrerade partner som är under 65 år har förtida ålderdomspension enligt folkpensionslagen PP = sökande vars make/registrerade partner har rätt till bostadsbidrag Om bägge makarna har rätt till bostadsbidrag får de hälften var. Årsinkomster som inverkar på bostadsbidraget (ATV) På bostadsbidraget för pensionstagare inverkar mottagarens och makens inkomster. Inkomsterna beaktas till bruttobelopp som årsinkomster. Med dessa avses de faktiska fortlöpande inkomster som bidragstagaren och maken skäligen kan förväntas ha per år. Till inkomsten hänförs arbetspensioner och motsvarande ersättningar. Till årsinkomsten hänförs inte privilegierade inkomster, dvs. bland annat vårdbidrag och barntillägg enligt folkpensionslagen, fronttillägg, bostadsbidrag, barnbidrag, utkomststöd, stöd för närståendevård, studiepenning och de flesta motsvarande utländska förmånerna. Till inkomsten läggs också en del av förmögenheten som överskrider en viss gräns. Årsinkomsten minskas med låneräntor och med sytning som sökanden eller maken betalat. Fullt bidrag med hänsyn till inkomsterna betalas när den årsinkomst som skall beaktas vid beräkningen av bostadsbidraget inte överskrider inkomstgränsen för rätt till fullt bostadsbidrag (RAT), dvs. någon tilläggssjälvrisk tillkommer inte.

39 39 Boendeutgifter (AK) Som godtagbara boendeutgifter räknas bostadshyra eller -vederlag inklusive vattenavgifter samt sådana utgifter för vatten och värme som inte ingår i hyran eller vederlaget. Räntor på lån för anskaffning eller reparation av en ägarbostad samt tomthyra räknas också som boendeutgifter. För en sökande som bor i ett egnahemshus som han äger räknas som boendeutgifter förutom räntor på bostadslån och tomthyra dessutom skötselutgifter (vatten, värme och underhåll). Normbeloppen för skötselutgifterna godkänns alltid som boendeutgifter för en sökande som bor i egnahemshus, och i fråga om vatten- och värmenormen också för en sökande vars utgifter för vatten eller värme inte ingår i hyran eller vederlaget. Skäliga boendeutgifter. Om hyresvärden är en nära släkting och om hyran överstiger den gängse hyran för motsvarande bostad på orten eller om bostadens storlek avsevärt överstiger sökandens och familjens behov, kan som boendeutgifter räknas bara den andel som med hänsyn till omständigheterna kan anses skälig. Vid bedömningen utgår man från hyresnivån på orten. Boendeutgifternas maximibelopp. Statsrådet fastställer varje år de maximibelopp utöver vilka boendeutgifterna inte beaktas vid beräkningen av bostadsbidrag. Maximibeloppen fastställs enligt den kommun där bostaden är belägen. Maximibeloppet höjs med 20 procent, om minst ett barn under 16 år bor hos sökanden, och med 40 procent, om minst tre barn under 16 år bor hos sökanden. Indelningen i kommungrupper presenteras i avsnitt 4.2 Faktorer som beskriver mottagarna av bostadsbidrag och bostäderna. 1.2 Allmänt bostadsbidrag Syftet med det allmänna bostadsbidraget är att minska boendeutgifterna för hushåll med små inkomster som består av flera personer och därmed garantera dessa familjer bostäder av skälig storlek och standard. Det allmänna bostadsbidraget gäller samtliga hushåll i Finland med små inkomster som inte har rätt till något annat stöd i form av pengar som skulle minska boendeutgifterna, såsom bostadsbidrag för pensionstagare eller bostadstillägg för studerande. Det allmänna bostadsbidraget är avsett för alla familjeformer, också för ensamboende. Av de studerande omfattar det allmänna bostadsbidragssystemet barnfamiljer, studerande som bor i ägarbostäder, som har rehabiliteringspenning eller vuxenutbildningsstöd och som bor hos sina föräldrar eller som av särskilda skäl saknar rätt till bostadstillägg. Bidraget kan beviljas för en hyres-, bostadsrätts-, delägareller ägarbostad som är belägen i Finland och som kan anses permanent. Som grund för det allmänna bostadsbidraget godkänns högst skäliga boendeutgifter. Bidraget betalas enligt bostadsytan och enligt de utgifter som på basis av kostnaderna per kvadratmeter bedömts vara skäliga. Bostadsbidraget är 80 procent av de skäliga boendeutgifter som överstiger bassjälvriskandelen. Denna beror av bostadens läge, hushållets storlek och de fasta månadsinkomsterna för dem som hör till hushållet. Självrisken består sålunda av bassjälvrisken och en så kallad procentuell självrisk.

40 40 Bestämningsgrunder Bidraget betalas till hushåll utifrån godtagbara boendeutgifter för hyres- eller ägarbostäder. I ett hushåll inberäknas de personer som bor permanent i bostaden och även de som är frånvarande tillfälligt, t.ex. studerande. Boendeutgifter är hyra, vederlag, särskilda uppvärmningskostnader, vattenavgifter och årliga räntor på personliga lån för anskaffning eller sanering av en bostad. De skäliga boendeutgifterna minskas med en bassjälvriskandel som årligen fastställs genom statsrådsförordning och på vars belopp bostadens läge och hushållets storlek och inkomster inverkar. Inkomsterna beaktas till bruttobelopp med naturaförmåner och utan avdrag. Privilegierade inkomster som inte räknas som fasta månadsinkomster är vårdbidrag och barntillägg enligt folkpensionslagen, fronttillägg, ersättningar enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst, vårdbidrag för barn, underhållsbidrag för barn, underhållsstöd, barnbidrag, handikappbidrag, utkomststöd, studiepenning och bostadstillägg samt arbetskraftspolitiska ersättningar för uppehälle. Till inkomsten läggs 15 procent av den andel av hushållets sammanlagda nettoförmögenhet som överstiger det belopp som statsrådet årligen fastställer utifrån hushållets storlek. Boendeutgifterna beaktas antingen enligt den faktiska eller den enligt hushållets storlek fastställda maximala ytan och de maximala normkostnader per kvadratmeter som fastställts för orten. Av de boendeutgifter som godtagits för hushållet och som överstiger bassjälvrisken betalas 80 procent i bostadsbidrag. Hushållet skall alltid stå för minst 20 procent av boendeutgifterna. Bostadsbidraget per månad räknas ut enligt följande formel: bostadsbidraget = 0,80 x (godtagna boendeutgifter bassjälvrisken). Godtagbara boendeutgifter är högst de skäliga boendeutgifter som motsvarar hushållets storlek och som fastställts i statsrådets förordning. Boendeutgifterna definieras utifrån bostadens läge, antalet personer, hushållets sammanlagda fasta månadsinkomster samt indelningen i fyra kommungrupper. 1.3 Bostadstillägg till studiestödet I studiestödet till studerande ingår ett bostadstillägg. Bostadstillägget betalas bara för studiemånader och för boendeutgifterna för studiebostäder. Den som har antagits till en läroanstalt, studerar på heltid, har framgång i studierna och behov av ekonomiskt stöd kan ha rätt till studiestöd. Berättigad till bostadstillägg, som förutsätter rätt till studiestöd, är en studerande som bor på hyra i en hyres-, bostadsrätts- eller delägarbostad studerar utomlands enligt samma villkor som gäller för studier i hemlandet, men också i det fall att den studerande bor på hyra i samma bostad som sitt eget eller makens barn. Nästan alla studerande som bor på hyra och inte har barn omfattas av rättten till bostadstillägg. Tillägget beviljas inte den som bor hos sina föräldrar eller i samma bostad som sitt eget eller sin äkta makes barn eller som bor i sin eller makens ägarbostad.

41 41 Bostadstilläggets belopp Bostadstillägget är högst 80 procent av månadshyran eller bruksvederlaget eller av de därmed jämförbara fasta månatliga boendeutgifterna enligt hyresavtalet eller bostadsrättsavtalet. Bostadstillägg betalas inte om utgifterna är mindre än 33,63 euro per månad. Av de månatliga boendeutgifterna beaktades högst 214,44 euro och från och med högst 252,00 euro. Bostadstillägget kan därmed utgöra 26,90 201,60 euro i månaden. Bostadstillägget är högst 58,87 euro/månad om den studerande bor i en bostad som han hyr av eller som ägs av föräldrarna. Bostadstillägget för den som studerar vid avgiftsbelagd linje vid folkhögskola eller idrottsutbildningscenter och bor på skolans internat är 58,87 euro/månad. En studerande som är berättigad till gratis internatplats beviljas i regel inte något bostadstillägg alls. Bostadstillägget för den som studerar eller praktiserar utomlands är 180,80 euro i månaden och från ,00 euro. Bostadstillägget är dock mindre än så i följande länder med låg hyresnivå: 109,32 euro i Slovakien och Ungern 75,68 euro i Estland, Lettland, Litauen, Polen, Ryssland, Tjeckien, Ukraina och Vitryssland samt 58,87 euro i Bulgarien, Rumänien och Slovenien. Den studerandes egna inkomster beaktas enligt årsinkomstmodellen på samma sätt som för studiepenningen. Föräldrarnas inkomster inverkar på bostadstillägget när sökanden studerar på andra stadiet, saknar familj och är under 18 år. Om föräldrarnas årsinkomster är högst euro minskar inte bostadstillägget. Vid beviljandet av bostadstillägg beaktas sökandens makes inkomster enligt uppgifterna i beskattningen. Fullt bostadsbidrag kan beviljas en studerande vars makes sammanlagda årsinkomster är högst euro. Inkomster som överstiger inkomstgränsen minskar bostadstillägget och om de årliga inkomsterna är euro betalas inget bostadstillägg. 1.4 Militärunderstödets bostadsunderstöd Syftet med militärunderstödet är att under tjänstgöringstiden trygga försörjningen för den värnpliktiges anhöriga och att ersätta den värnpliktige för kostnaderna för en permanent bostad. Bostadsunderstödet skall täcka den värnpliktiges eller de anhörigas faktiska boendeutgifter för en permanent hyres-, bostadsrätts-, eller ägarbostad som motsvarar högst en skälig boendestandard. På understödets storlek inverkar den värnpliktiges och de till understödet berättigade anhörigas faktiska under tjänstgöringstiden disponibla nettoinkomster. Dessutom inverkar den disponibla förmögenheten och dess avkastning. Understödet är en förmån av typen utkomststöd.

42 42 2 En översikt över de bostadsbidrag som betalas av FPA 2.1 FPAs roll i samhällets stöd för boende De stöd som samhället beviljar för boende kan indelas i riktade penningstöd till invånarna, produktionsstöd för byggverksamhet, rätt till skatteavdrag för räntor på bostadslån och räntestöd för lån som beviljats enligt bostadssparpremiesystemet (BSP). Dessutom kan samhället erbjuda specialgrupper service- och stödboende. Serviceboendet behandlas inte här. Sammanställning Beloppen av olika stöd för boende år 2005 Stödform Milj. euro % av alla stöd Boendestöden totalt 1 640,6 100,0 Direkta boendestöd 981,7 59,8 Allmänt bostadsbidrag 436,9 Bostadsbidrag för pensionstagare 299,6 Bostadstillägg till studiestödet 231,7 Militärunderstödets bostadsunderstöd 13,4 Produktionsstöd ur statens bostadsfond 206,6 12,6 Räntestöd 32,1 Lågräntearavalån 104,2 Reparationsbidrag 39,8 Övriga bidrag 19,2 Energibidrag 11,3 Från penningautomatföreningen 52,2 3,2 Investeringsbidrag 44,2 Verksamhetsbidrag 8,0 Avdrag för räntor på bostadslån 400,0 24,4 BSP-räntestöd 0,1 0,0 Källa: FPA, miljöministeriet Syftet med de olika formerna av produktionsstöd för bostadsfinansiering är att öka utbudet på bostäder. Stödformerna är direkta statliga lån (aravalån), räntebidrag för lån som upptagits hos penninginrättningar för bostadsköp, byggande och sanering jämte statliga garantier och investeringsbidrag. Bidragen från penningautomatföreningen har omfördelats. Där ingår investeringsbidrag samt verksamhetsbidrag för att grunda och starta boendeenheter för specialgrupper.

43 43 Bidragen för byggverksamhet består i låga räntor på statliga lån och gäller den risk i form av obetalda amorteringar och räntor som staten tar i egenskap av långivare. I räntestödsystemet utgörs stödet likaså av statliga räntestöd och garantier. På senare år har räntebidragslånen för hyresbostäder utvecklats så att stödet riktas till invånarna. Bostadsägarna kan minska kostnaderna för finansieringen av bostaden genom skatteavdrag för räntor på bostadslån. Betydelsen av räntestödet inom bostadssparpremiesystemet (BSP) har minskat på senare år. Rätten till skatteavdrag för räntor på bostadslån omfattade 400 miljoner euro år 2005, ca en fjärdedel av samtliga boendestöd. Produktionsstödet för byggverksamhet var totalt 207 miljoner euro år 2005 och andelen av samtliga stöd knappt 13 procent. Produktionsstödet för byggverksamhet, rätten till ränteavdrag, bidragen från penningautomatföreningen och BSPräntestödet ingår inte i uppgifterna i publikationen. I FPAs bostadsbidragsstatistik behandlas sådana former av boendestöd som är direkt riktade till invånarna, dvs. bostadsbidrag för pensionstagare, allmänt bostadsbidrag, bostadstillägg till studiestödet och militärunderstödets bostadsunderstöd. Bostadsunderstödet ingår inte i publikationens tabeller, men uppgifter om mottagare och utbetalda belopp ingår i figurerna över samtliga mottagare och utbetalda bidrag. I slutet av år 2005 omfattades hushåll, personer, av bostadsbidragssystemet. FPA betalade ut totalt 981,7 miljoner euro, alltså en knapp miljard, i olika bostadsbidrag år Förmånernas omfattning Bostadsbidrag från FPA kan beviljas i syfte att minska boendekostnaderna för personer eller familjer som är bosatta i Finland och som har behov av ekonomiskt stöd. Personer som har rätt till studiestöd kan beviljas bostadstillägg till studiestödet också för studier utomlands. Sammanställning Befolkningsandelar omfattade av systemen för direkta boendestöd , läget i slutet av respektive år År Personer med Personer med stöd, stöd, antal andel av befolkningen, % , , , , , ,4

44 44 Allmänt bostadsbidrag betalas till hushållet och militärunderstödets bostadsunderstöd oftast till familjen, medan bostadsbidraget för pensionstagare och studiestödets bostadstillägg är personliga förmåner. I vissa jämförelser har mottagarna av bostadsbidrag för pensionstagare ombildats till hushåll medan alla mottagare av bostadstillägg har betraktats som familjer. När man avser ett hushåll eller en familj talar man för tydlighetens skull om hushåll. I slutet av år 2005 hade hushåll allmänt bostadsbidrag, hade bostadsbidrag för pensionstagare, hade bostadstillägg och hushåll hade bostadsunderstöd. Antalen mottagare har ökat inom samtliga system sedan starten. (Figur 1). I slutet av 2005 betalades bostadsbidrag till sammanlagt hushåll, som omfattade personer (personer som ingår i statistiken, se avsnitt 4.2.2). Antalet hushåll med bostadsbidrag har ökat med drygt sedan år Under samma tid har antalet personer som omfattas av bidraget emellertid minskat med drygt Då det blivit allt vanligare att bo ensam och inkomstnivån för vissa ensamboende befolkningsgrupper försvagats, har också andelen ensamboende som får bostadsbidrag ökat på bekostnad av barnfamiljerna. De personer som omfattades av bidraget utgjorde 12,4 % av befolkningen. Andelen har minskat något under talet. Enligt Statistikcentralen fanns det inalles 2,4 miljoner bostadshushåll i Finland i slutet av I bostadshushållen ingår inte personer som bor på institutioner och olika boenden, medan bostadsbidragsstatistiken innehåller studerande som har bidrag och bor på internat. Bostadsbidrag betalas till alla familjetyper och nästan alla åldersgrupper. Studiestödet jämte bostadstillägg är avsett för studerande som har behov av ekonomiskt stöd och bedriver studier på heltid efter grundskolan. Någon egentlig åldersgräns finns inte, men studiepenning beviljas inte studerande för vilka barnbidrag betalas. För det allmänna bostadsbidraget finns ingen åldersgräns. Ett minderårigt barn som inte bor i sitt föräldrahem anses dock i regel höra till föräldrarnas hushåll och kan inte få allmänt bostadsbidrag, eftersom barnet inte Figur 1 Mottagare av bostadsbidrag i slutet av varje år Antal Allmänt bostadsbidrag: hushåll Bostadsbidrag för pensionstagare: personer Studiestödets bostadstillägg: personer Militärunderstödets bostadsunderstöd: personer 2005

45 45 Figur 2 Åldersstrukturen 1 hos mottagare av bostadsbidrag i december 2005 Åldersgrupp Studiestödets bostadstillägg Allmänt bostadsbidrag 1 Mottagarens eller hushållets huvudmans ålder vid årets slut. Bostadsbidrag för pensionstagare anses bo i ett självständigt hushåll. En person som har så stora inkomster att han kan anses försörja sig själv och själv står för sina boendeutgifter kan få bostadsbidrag. Rätten till bostadsbidrag för pensionstagare avgörs däremot enligt ålder. Bidraget kan beviljas personer som fyllt 65 eller som är år och har pensioner eller ersättningar som nämns separat. I åldersgruppen åringar finns de flesta mottagarna av bostadsbidrag, när mottagarna redovisas som åldersgrupper i femårsintervall. Denna åldersgrupps andel av de drygt bidragstagarna (vid allmänt bostadsbidrag enligt hushållets huvudman) var drygt en fjärdedel (27 %). Åldersgruppen åringar stod för något över 10 % av mottagarna. En tredjedel var under 25 år och knappt hälften (44 %) under 30 år. Knappt tre fjärdedelar av bidragen till personer under 30 år var bostadstillägg till studiestödet, en fjärdedel var allmänt bostadsbidrag och knappt 3 % var bostadsbidrag för pensionstagare. I gruppen åringar fanns de flesta mottagarna av allmänt bostadsbidrag och i åldersgruppen som fyllt 55 fanns de flesta med bostadsbidrag för pensionstagare. Knappt bostadsbidragstagare, ca en femtedel, hade fyllt 65 år. Hela bidragstagare var över 95 år. (Figur 2). 2.3 Utbetalda bostadsbidrag År 2005 betalades sammanlagt 981,7 miljoner euro ut i bostadsbidrag (Figur 3). I bostadsbidrag för pensionstagare betalades 299,6 miljoner euro, vilket var 31 % av samtliga bostadsbidrag. Det allmänna bostadsbidragets andel var 45 %, totalt 436,9 miljoner euro. I bostadstillägg till studiestödet betalades 231,7 miljoner euro, knappt en fjärdedel. Militärunderstödets bostadsunderstöd stod för drygt en procent, totalt 13,4 miljoner euro. Utbetalningen av bostadsbidrag för pensionstagare stod för den största ökningen, 16,2 miljoner euro från föregående år. På ökningen inverkade pen-

46 46 sionsstödet för långtidsarbetslösa som började utges Beloppet av det bostadsbidrag som hör till pensionsstödet uppgick till 1,9 miljoner euro år 2005 (Figur 4). Barnfamiljer kan få bostadsbidrag i form av allmänt bostadsbidrag och bostadsbidrag för pensionstagare. År 2005 betalades 233 miljoner euro ut i allmänt bostadsbidrag till barnfamiljer, och av denna summa gick 160 miljoner euro till ensamförsörjarfamiljer. Barnfamiljshushåll fanns det ca I bostadsbidrag för pensionstagare betalades knappt 6 miljoner euro till drygt barnfamiljer. Av dem var ca ensamförsörjarfamiljer, som fick 4 miljoner euro i bostadsbidrag. År 2005 betalades sammanlagt knappt 240 miljoner euro i bostadsbidrag till barnfamiljer, och av denna summa gick 164 miljoner euro till ensamförsörjarfamiljer. Figur 3 Utbetalda bostadsbidrag i 2005 års penningvärde Milj. euro Allmänt bostadsbidrag Bostadsbidrag för pensionstagare Studiestödets bostadstillägg Militärunderstödets bostadsunderstöd Figur 4 Utbetalda bostadsbidrag i 2005 års penningvärde, milj. euro Milj. euro Militärunderstödets bostadsunderstöd 800 Studiestödets bostadstillägg 600 Bostadsbidrag för pensionstagare Allmänt bostadsbidrag

47 Mottagare av bostadsbidrag samt bostäder Bostadsbidrag för pensionstagare I slutet av år 2005 betalades bostadsbidrag för pensionstagare till personer och omvandlat till hushåll var antalet Rätt till bidraget hade personer. Bidraget per mottagare var i medeltal 143,8 euro per månad. Antalet mottagare av bostadsbidrag för pensionstagare började sjunka på 1980-talet, men sedan 1990-talet har det ökat stadigt. I maj 2005 trädde lagen om pensionsstöd för långtidsarbetslösa i kraft. Mottagare av pensionsstöd har också rätt till bostadsbidrag för pensions tagare. I slutet av år 2005 fanns det dylika bostadsbidragstagare. Antalet mottagare av bostadsbidrag för pensionstagare ökade 1,8 procent jämfört med föregående år. Att bo på hyra är vanligt och har ökat också bland dem som får bostadsbidrag för pensionstagare (Figur 5). Mer än tre fjärdedelar bor i hyresbostäder med statsfinansierade eller fritt finansierade lån och 8 % bor i någon annan typ av hyresbostäder där det inte är fråga om ett normalt hyresförhållande, utan t.ex. personer som bor i privata sjukhem eller med helpension och som får bidrag för sina boendeutgifter. Andelen ägarbostäder har minskat med en procentenhet till 14 %, men var alltjämt större än för mottagare av allmänt bostadsbidrag (6 %). Figur 5 Bostadsbidrag för pensionstagare: personer efter bostadens upplåtelseform Antal Övriga former av boende Ägarbostäder Övriga huvudhyresbostäder Hyresbostäder med statliga lån Merparten (över 90 %) av de hushåll som har bostadsbidrag för pensionstagare bestod av ensamboende. I mottagarnas genomsnittliga inkomster, boendeutgifter och bidrag har det skett en moderat ökning sedan 1990-talet. I slutet av år 2005 var mottagarnas bostadsbidrag 143,8 euro i medeltal, boendeutgifterna 310,3 euro och bostadsbidrags inkomsterna 803,2 euro i månaden (Figurer 6, 7, 8). Boendeutgifternas andel av bostadsbidragsinkomsterna var 39 % före och 21 % efter utbetalningen av bidraget. I fråga om ägarbostäderna var andelarna mindre. Utgifternas andel av inkomsterna var 22 % före och 14 % efter bidraget. För samtliga bidragstagare var bostadsbidragets andel av boendeutgifterna 47 %.

48 48 Figur 6 Mottagare av bostadsbidrag: månadsinkomster i medeltal i 2005 års penningvärde /mån Allmänt bostadsbidrag: hushåll Bostadsbidrag för pensionstagare: personer Figur 7 Mottagare av bostadsbidrag: faktiska boendeutgifter i 2005 års penningvärde /mån Allmänt bostadsbidrag: hushåll Bostadsbidrag för pensionstagare: personer Studiestödets bostadstillägg 1 : personer Med normalt belopp Figur 8 Mottagare av bostadsbidrag: bidraget i medeltal i 2005 års penningvärde /mån. 200 Allmänt bostadsbidrag: hushåll Studiestödets bostadstilläg: personer Bostadsbidrag för pensionstagare: personer

49 49 Allmänt bostadsbidrag I slutet av år 2005 fanns det hushåll med allmänt bostadsbidrag och antalet personer som omfattades av bidraget var Bidraget uppgick till 222,8 euro i medeltal per hushåll och månad. Antalet hushåll har varierat något enligt de inbesparingar eller förbättringar som gjorts (Figur 9). Tio år tidigare fanns det hushåll. Antalet har sålunda minskat med ca hushåll, en knapp femtedel. Små inkomster och arbetslöshet är viktiga orsaker till behovet av bostadsbidrag. I slutet av året var mottagarhushållens bostadsbidragsinkomster i medeltal 738,0 euro i månaden (Figur 6). Av hushållen var 65 procent sådana där sökanden eller maken var arbetslös (Figur 10). Efter att arbetslöshetspenningen hade höjts fanns bara 16 % av hushållen i inkomstklassen under 500 euro, mot 43 % av hushållen i slutet av Inkomsterna för tre fjärdedelar var under euro per månad. Figur 9 Allmänt bostadsbidrag: hushåll Antal Långtidsarbetslöshet Ökad arbetslöshet Regional gradering SOVE-reformen Nedskärning av bidraget 1993, 1995 och 1996 Utvidgning av bostadsbidraget Obetydlig ökning av boendeutgifterna Systemets inledningsskede Samordning av utkomststöd och bostadsbidrag 1998 Förbättring av bostadsbidraget Studerande börjar få bostadstillägg 2000 Höjning av boendeutgifternas maximibelopp Figur 10 Allmänt bostadsbidrag: samtliga hushåll, arbetslösa, studerande och mottagare av arbetsmarknadsstöd och grunddagpenning Antal Mottagare av arbetsmarknadsstöd och grunddagpenning Samtliga Arbetslösa Studerande

50 50 Andelen bidragstagare som bor i hyresbostäder har ökat. Hyresbostäder som finansierats med statliga lån är den förhärskande boendeformen bland dem som har allmänt bostadsbidrag (Figur 11). År 1996 bodde 92 % av mottagarna i hyresbostäder och i slutet av 2005 ca 95 %. Att bo ensam är också vanligt. År 1996 utgjorde de som bodde för sig själva knappt 40 % av bidragstagarhushållen och i slutet av 2005 var siffran uppe i 53 % (Figur 12). Ensamboendet har medverkat till att den bidragsgrundande genomsnittsinkomsten har sjunkit. Det allmänna bostadsbidraget har en anmärkningsvärd roll för utjämningen av boendeutgifterna i hushåll som består av personer i arbetsför ålder med små inkomster. Boendeutgifternas andel av de bidragsgrundande inkomsterna var 59 % före och 29 % efter bostadsbidraget. Bostadsbidraget stod för drygt hälften av boendeutgifterna. Boendeutgifterna var i medeltal 435,9 euro per månad. Kostnaderna per kvadratmeter var 7,8 euro per månad i hela landet och 9,5 euro i Helsingfors. Av hyresbostadshushållen överskred 50 % normerna för hyran per kvadratmeter mot 53 % föregående år. Normerna överskreds med i medeltal 1,75 euro/m 2 i månaden. I Helsingfors var överskridningarnas andel 41 %, men i medeltal 3,36 euro/m 2 i månaden. Bostadens storlek var i medeltal 56 kvadratmeter, och per person 28 kvadratmeter. Små familjer har mera utrymme än andra. Enpersonshushåll hade i medeltal 41 kvadratmeter till sitt förfogande, medan fyrapersonershushåll hade 83 kvadratmeter. Bostadstillägg till studiestödet I slutet av år 2005 betalades studiestödets bostadstillägg till studerande, dvs. lika mycket som i slutet av året innan. Sedan 1990-talet har antalet däremot ökat markant. Från maj 2000 övergick nästan alla studerande som bor på hyra gradvis från det allmänna bostadsbidraget till bostadstillägget för studerande. Antalet mottagare ökade från mindre än till nuvarande ca Figur 11 Allmänt bostadsbidrag: hushåll efter bostadens upplåtelse- och finansieringsform Antal Fritt finansierade ägarbostäder Ägarbostäder med statliga lån Fritt finansierade hyresbostäder Hyresbostäder med statliga lån

51 51 Figur 12 Allmänt bostadsbidrag: hushåll efter typ av hushåll Antal Övriga Barnfamiljer (ensamförsörjare) Barnfamiljer (gifta par, sambor) Barnlösa par Ensamboende Bostadstilläggen delas in i tillägg som betalas ut med normalt belopp och tillägg som betalas ut med begränsat belopp. De bostadstillägg som betalas ut med normalt belopp grundar sig på bostadens månadshyra eller bruksvederlag eller motsvarande fasta boendeutgifter. Med begränsat belopp betalas tillägget när den studerande bor i en bostad som han hyr av sina föräldrar eller som föräldrarna äger eller när han studerar vid en avgiftsbelagd linje vid folkhögskola eller idrottsutbildningscenter och bor på skolans internat eller när han bor utomlands. Bostadstillägget uppgår då till ett visst belopp oavsett boendeutgifterna. Bostadstillägg till normalt belopp fick 92 % och till begränsat belopp 8 % av samtliga mottagare. Av dem som fick normalt belopp bodde 68 % som huvudhyresgäster och 30 % i studentboenden. Som underhyresgäster bodde 2 %. Av de drygt som fick begränsat tillägg bodde 55 % utomlands. En tredjedel bodde i bostäder som de hyrt av eller som ägdes av föräldrarna (Figur 13). Figur 13 Mottagare av studiestödets bostadstillägg efter boendeform Utbetalt med normalt belopp Underhyresgäst Antal Huvudhyresgäst Studentboende På annan ort Annat Utbetalt med begränsat belopp Avgiftsbelagt institut Bostaden ägd av eller hyrd från föräldrarna Utomlands

52 52 Av dem som fick bostadstillägg studerade 38 % vid universitet och 35 % vid yrkeshögskolor. Nästan tre fjärdedelar av samtliga mottagare studerade vid högskolor. Vid yrkeshögskolor studerade knappt en femtedel och vid gymnasier 3 %. Vid utländska läroinrättningar (utbytesstuderande ingår inte i siffran) studerade drygt 2 % av mottagarna (Figur 14). Figur 14 Mottagare av studiestödets bostadstillägg efter läroinrättning Antal Gymnasier Yrkesläroanstalter Yrkeshögskolor Universitet Utländska läroinrättningar Övriga läroinrättningar Den största åldersgruppen bland mottagarna av bostadstillägg utgjordes av åringarna som var till antalet, dvs. två tredjedelar av alla mottagare. Mottagarnas medianålder var 22 år. År 2005 betalades inalles 231,7 miljoner euro ut i bostadstillägg och därav 222,0 miljoner euro (96 %) på basis av normalstora boendeutgifter. För alla bostäder med normalstora boendeutgifter var månadshyran 272,5 euro i medeltal. Andelen bostadstillägg som betalades till huvudhyresgäster ökade något till 150,1 miljoner euro (65 % av samtliga betalda tillägg). Deras månadshyra uppgick till 289,6 euro i medeltal. Till dem som bodde i studentboende betalades 64,7 miljoner euro (28 % av samtliga betalda tillägg). Deras månadshyra uppgick till 235,0 euro i medeltal. Från och med kunde högst 252,0 euro i månaden beaktas i boendeutgifter. På basis av begränsade boendeutgifter betalades i bostadstillägg år 2005 sammanlagt 16,0 miljoner euro (7 % av samtliga). I dessa fall (bostaden uthyrd av föräldrarna, avgiftsbelagd inrättning, studier utomlands) har maximibelopp fastställts för bostadstillägget, och faktiska genomsnittliga boendeutgifter kan inte definieras.

53 53 3 Materialet och dess tillförlitlighet 3.1 Material Uppgifterna i publikationen grundar sig på den information som lagrats i förmånsdatabaser i anslutning till systemen för handläggning av bostadsbidrag och som utgör underlag för den årliga produktionen av statistikregister. Det totala materialet innehåller detaljerade uppgifter om de personer, familjer och bostäder som har bostadsbidrag och om de förmånsbelopp som betalats. De handläggningssystem som är underlag för statistiken är administrativa datasystem som betjänar förmånshandläggningen och utbetalningen. Uppgifterna från handläggningen av ansökningar och utbetalningar lagras i förmånsdatabaserna. Av dessa sammanställs bidragsdata för statistikföringen på individnivå i statistikregister. Bostadsbidragsstatistiken uppgörs på basis av statistikregistren för pensions- och handikappförmåner, statistikregistret för allmänt bostadsbidrag, statistikregistret för studiestöd och statistikregistret för bostadsunderstöd. Datainnehållet i statistikregistren kompletteras med uppgifter ur FPAs befolknings- och regionregister. Statistikföringsmetoderna och uppgifternas riktighet och exakthet presenteras i kvalitetsbeskrivningen under punkterna 2 och Tillförlitlighet Uppgifterna i publikationen grundar sig på FPAs samlade material om bostadsbidragen. Uppgifterna baserar sig på statistikregister på individnivå och statistikregister på summanivå utgående från förmånsdatabaser som skapas ur sys temen för handläggning av förmåner. För kontrollen av tillförlitligheten i statistikföringssystemen redogörs i kvalitetsbeskrivningen, punkt 3.

54 54 4 Begrepp 4.1 Statistiska enheter Giltighet Statistik som beskriver bostadsbidragen presenteras för gällande förmåner, dvs. beståndet. Statistiken gäller alltid en viss tidpunkt (tvärsnittsdata). I denna publikation beskriver statistiken över mottagare de personer som fått bostadsbidrag i december Förmånsutgifterna består däremot av de bostadsbidrag som utbetalats under hela året. 4.2 Faktorer som beskriver mottagarna av bostadsbidrag och bostäderna Region Statistikföringsgrunden för regionindelningen som gäller mottagarna av allmänt bostadsbidrag är den kommun där bostaden är belägen enligt förmånsdatabasen. Kommunuppgifterna om mottagarna av bostadsbidrag för pensionstagare och studiestödets bostadstillägg grundar sig på ett regionregister som framställts på basis av FPAs befolkningsdatasystem. För bostadsbidraget för pensionstagare bestäms boendeutgifternas maximibelopp enligt den kommun där bostaden är belägen. Boendeutgifter utöver maximibeloppet beaktas inte vid beräkningen av bostadsbidraget. Maximibeloppet höjs med 20 procent, om minst ett barn under 16 år bor hos sökanden, och med 40 procent, om minst tre barn under 16 år bor hos sökanden. Kommunindelningen är följande: Grupp I: Esbo, Grankulla, Helsingfors och Vanda Grupp II: Björneborg, Borgå, Hyvinge, Joensuu, Jyväskylä, Kervo, Kouvola, Kuopio, Kyrkslätt, Lahtis, Lojo, Nurmijärvi, Reso, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sibbo, Tammerfors, Tavastehus, Träskända, Tusby, Uleåborg, Vasa, Vichtis, Villmanstrand och Åbo Grupp III: Övriga kommuner. För fastställande av boendeutgifternas bassjälvrisk och de maximiutgifter som läggs till grund för det allmänna bostadsbidraget är kommunerna indelade i fyra kommungrupper enligt följande: Kommungrupp I: Helsingfors Kommungrupp II: Esbo, Grankulla, Vanda och Åland Kommungrupp III: Björneborg, Borgå, Hyvinge, Joensuu, Jyväskylä, Kajana, Kervo, Kouvola, Kuopio, Kyrkslätt, Lahtis, Lojo, Nurmijärvi,Reso, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sibbo, Tammerfors, Tavastehus, Träskända, Tusby, Uleåborg, Vasa, Vichtis, Villmanstrand och Åbo Kommungrupp IV: Övriga kommuner. För studiestödets bostadstillägg och militärunderstödets bostadsunderstöd fastställs boendeutgifterna inte enligt någon kommunindelning.

55 55 Ålder. Bidragsmottagarens eller hushållets huvudmans ålder räknas i antal år den sista dagen i den period som statistikförs på basis av födelsedagen. Databasen kan innehålla tillfälliga personbeteckningar bl.a. för invandrare. För dem har inte någon åldersfördelning kunnat göras. Inkomster. Inkomstbegreppet varierar för de olika bostadsbidragen. I fråga om bostadsbidraget för pensionstagare förklaras inkomstbegreppet i avsnitt 1.1 som beskriver förmånens innehåll, medan inkomstbegreppet för det allmänna bostadsbidraget förklaras i avsnitt 1.2. Hur inkomsterna inverkar på studiestödets bostadstillägg beskrivs i avsnitt Mottagare av bostadsbidrag: person hushåll Lagarna om de olika bostadsbidragen har stiftats vid olika tidpunkter och inom olika förvaltningsområden för att omfatta familjer som befinner sig i olika livssituationer. Därför varierar familjebegreppet i grunderna för fastställandet av de olika bostadsbidragen. Allmänt bostadsbidrag betalas till hushållet i huvudmannens namn. Också det bostadsunderstöd som hör till militärunderstödet betalas oftast för utgifterna för familjens bostad genom den som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Däremot betalas bostadsbidraget för pensionstagare och bostadstillägget för studerande till mottagaren personligen. Mottagare av bostadsbidrag för pensionstagare. Bostadsbidraget för pensionstagare betalas till mottagaren själv. När bägge makarna (familjeklass PP) får bostadsbidrag finns båda upptagna som mottagare i statistiken. Vid fastställandet av bostadsbidrag för pensionstagare beaktas boendeutgifterna för sökanden, för dennes make och för barn under 16 år. Också betalningsoförmögna över 16-åriga barns andel av kostnaderna godkänns som boendekostnader för föräldrarna. Som betalningsoförmögen kan efter prövning betraktas också någon annan person som saknar inkoms ter och bor hos sökanden. I antalet personer i en bostadsbidragsfamilj ingår sökanden, maken och barn under 16 år samt andra betalningsoförmögna personer. För att underlätta jämförelsen av olika bostadsbidrag har ett hushållsbegrepp skapats för bostadsbidraget för pensionstagare. För detta används termen pensionstagarhushåll. Begreppet har bildats utgående från sökanden, maken och barn under 16 år. I övrigt används termen mottagare av bostadsbidrag för pensionstagare. Allmänt bostadsbidrag hushållet och dess medlemmar. Allmänt bostadsbidrag betalas till hushållet gemensamt. Personer som bor permanent i samma bostad hör till samma hushåll. Personer som ingått separat avtal om en del av bostaden betraktas som ett separat hushåll. Äkta makar och sambor, barn, barnbarn och far- och morföräldrar som bor i samma bostad anses dock alltid höra till samma hushåll. Hushållet företräds av bostadens innehavare eller dennes make eller den person i vars namn hyresavtalet eller motsvarande upplåtelseavtal ingåtts. I statistiken är bidragstagaren den av hushållets medlemmar som på ansökningsblanketten antecknats som sökande, dvs. som huvudman, i regel familjens far eller mor. Bakgrundsuppgifterna om mottagarna, t.ex. åldern, beskriver således huvudmannen. Hushållet statistikförs som barnfamilj, om där ingår barn under 18 år. I och med ett nytt handläggningssystem ändrades statistikföringsgrunden för arbetslösheten i hushåll med allmänt bostadsbidrag år Åren

56 statistikfördes arbetslösheten enligt sökandens eller makens huvudsakliga inkomstslag. Sedan år 2001 har en förfrågan som gäller sökandens eller makens situation, och med vilken också frågan om pensionering och studier utreds, använts som underlag för arbetslöshetssiffrorna. Vid en jämförelse av siffrorna enligt den gamla och den nya statistikföringsgrunden har inga stora skillnader upptäckts. Siffrorna är sinsemellan jämförbara. Studiestödets bostadstillägg är en personlig förmån. Mottagarna av bostadstillägg betraktas som familjer. Emellertid finns enbart förmånstagare med i personantalen och som mottagare Bostad Bostäderna indelas i hyres- och ägarbostäder. Med hyresbostäder jämställs bostadsrätts- och delägarbostäder. Också studentboenden är hyresbostäder. Ägarbostäder är aktiebostäder som grundar sig på aktieinnehav samt nya typer av ägarbostäder och övriga ägarbostäder såsom egnahemshus. Till gruppen "övriga boendeformer" i fråga om bostadsbidrag för pensionstagare hör personer som bor på pensionat, sjukhem, natthärbärgen och internat samt i egnahemshus som ägs av en nära anhörig. I indelningar enligt bostadens upplåtelseform upptas övriga boendeformer bland hyresbostäderna. Som det år då bostaden färdigställts eller sanerats redovisas i statistiktabellerna det senaste årtalet. Gruppen Statliga lån eller stöd innehåller huvudsakligen huvudhyresbostäder som finansierats med aravalån. Uppgiften om bostadsytan grundar sig på antalet kvadratmeter för den bostad som familjen eller hushållet har för eget bruk. Kvadratmeteruppgiften vid allmänt bostadsbidrag anges per bostad eller personer som hör till hushållet. Vid bostadsbidrag för pensionstagare anges uppgiften i regel per mottagare. Då är kvadratmeteruppgiften något mindre än i verkligheten, eftersom makar som båda får pension är mottagare vid beräkningen av medeltalen. När kvadratmeteruppgiften per person räknas ut, tas samtliga personer i familjen med. När bostadsbidraget baserar sig på avgiftsnormer har dock hela bostadsytan påförts sökanden. När det gäller övriga boendeformer såsom invånare i sjukhem eller natthärbärgen ges ingen uppgift om bostadens yta. I statistiken anges de som fall där uppgift saknas och för dem beräknas inte genomsnittligt antal kvadratmeter eller kvadratmeter per person. För sökande av studiestödets bostadstillägg anges ingen kvadratmeteruppgift. Boendeutgifter För den som ansöker om bidrag anges boendeutgifternas faktiska belopp, även om den andel av utgifterna som överstiger maximibeloppet inte beaktas vid beräkningen av bidraget. I tabellerna uppges som regel boendeutgifternas faktiska belopp. Men då en skälighetsbedömning görs redan i ansökningsskedet är det de skäliga utgifterna som redovisas. I fråga om allmänt bostadsbidrag räknas hyra och vederlag samt separata uppvärmningskostnader och vattenavgifter enligt normer i statsrådets

57 57 beslut. Av personliga lån för anskaffning eller sanering av ägarbostad godkänns i utgifter 55 % av årsräntan och av enhetslån 80 % av annuitet eller fast ränta. Vid jämförelser mellan faktiska och godkända boendeutgifter har räntorna beaktats minskade och inte till utbetalda belopp. För egnahemshus beräknas kostnaderna enligt normer i statsrådsbeslut och räntorna beaktas till minskade belopp. De faktiska och de godkända utgifterna är därmed lika stora. Om mottagare av allmänt bostadsbidrag och studiestödets bostadstillägg bor i samma bostad fördelas boendeutgifterna som regel enligt antalet personer. På motsvarande sätt fördelas den del av bostaden som hushållet disponerar. Boendeutgifterna för pensionstagare utreds under Boendeutgifter i avsnitt 1.1 Bostadsbidrag för pensionstagare. Bostadstillägg till studiestödet kan betalas för hyres- eller skötselutgifter till studerande som bor i hyres-, bostadsrätts- eller delägarbostad. I statistiken indelas bostadstilläggen i så att säga normala belopp och begränsade belopp. De bostadstillägg som utges med normalt belopp grundar sig på månadshyra eller bruksvederlag eller därmed jämförbara fasta boendeutgifter. Begränsat belopp betalas till en studerande som bor i en bostad som han hyr av eller som ägs av föräldrarna, eller som studerar vid en avgiftsbelagd linje vid folkhögskola eller idrottsutbildningscenter och bor på skolans internat eller till en studerande som bor utomlands. De boendeutgifter som läggs till grund för de bostadstillägg som utges med begränsat belopp har inte fördelats enligt boendeutgifter, och medeltal har inte redovisats för dem.

58 58

59 PERHEET/RUOKAKUNNAT 59 PERHEET/RUOKAKUNNAT

60 60 PERHEET/RUOKAKUNNAT

61 PERHEET/RUOKAKUNNAT Asumistukea saavat asunnon hallinta- ja rahoitusmuodon mukaan Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yleinen asumistuki, ruokakunnat Lkm % Lkm % Asumistukea saavat ,0 Valtion lainoittamia ,3 Muu/vapaarahoitteinen ,7 Vuokra-asunnot , ,0 Valtion lainoittamia , ,8 Muu/vapaarahoitteinen , ,2 Omistusasunnot ,0 Valtion lainoittamia ,5 Muu/vapaarahoitteinen ,5 Osakeasunnot ,0 Valtion lainoittamia ,3 Muu/vapaarahoitteinen ,7 Omakotitalot ,0 Valtion lainoittamia ,8 Muu/vapaarahoitteinen ,2 Muut asumismuodot ,0.... Lähiomaisen omakotitalo 220 1,5.... Täysihoito, sairaskoti ,9.... Yömaja, asuntola , Lukuihin sisältyvät alivuokra-asunnoissa asuvat tuensaajat. Heistä 393 henkilöä sai eläkkeensaajien asumistukea ja 381 ruokakuntaa yleistä asumistukea.

62 62 PERHEET/RUOKAKUNNAT 2. Asumistukea saavat asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yleinen asumistuki, ruokakunnat Lkm % Lkm % Kaikki asunnot , ,0 Vuokra-asunnot , ,5 Omistusasunnot , ,5 Osakeasunnot , ,1 Omakotitalot , ,9 3. Asumistukea saavat ruokakunnat asunnon hallintamuodon mukaan Yhteensä Vuokra-asunnot Omistusasunnot Lkm % Lkm % Lkm % Eläkkeensaajien asumistuki 1 Yhteensä , , ,0 Yksin asuvia , , ,5 Avio-/avopari ja lapsia 777 0, , ,9 Yksinhuoltaja ja lapsia , , ,1 Lapsettomia pareja , , ,5 Yleinen asumistuki Yhteensä , , ,0 Yksin asuvia , , ,7 Avio-/avopari ja lapsia , , ,8 Yksinhuoltaja ja lapsia , , ,5 Lapsettomia pareja , , ,7 Muita ruokakuntia , , ,3 1 Eläkkeensaajien asumistuen laskennallisen ruokakuntajaottelun perusteena ovat saaja, puoliso ja alle 16-vuotiaat lapset.

63 PERHEET/RUOKAKUNNAT Asumistukea saavat asunnon huoneiden lukumäärän ja hallintamuodon mukaan Huoneiden Kaikki asunnot Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t lukumäärä asunnot Kaikki Osake- Omakotitalot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yhteensä , , , , ,0 1 h , , , , ,5 2 h , , , , ,6 3 h , , , , ,1 4 huonetta tai enemmän , , , , ,2 Tieto puuttuu , ,3 90 0,4 22 0,2 68 0,7 Yleinen asumistuki, ruokakunnat Yhteensä , , , , ,0 1 h , , , , ,9 2 h , , , , ,1 3 h , , , , ,7 4 h , , , , ,0 5 h , , ,9 58 1, ,3 6 huonetta tai enemmän 849 0, , ,1 10 0, ,0 5. Asumistukea saavat asunnon pinta-alan ja hallintamuodon mukaan Pinta-ala, m 2 Kaikki asunnot Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t asunnot Kaikki Osake- Omakotitalot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yhteensä , , , , , , , , ,3 70 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 56 0, ,6 Tieto puuttuu , , , ,0 11 0,1 Yleinen asumistuki, ruokakunnat Yhteensä , , , , , , , , ,1 27 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 33 0, ,5

64 64 PERHEET/RUOKAKUNNAT 6. Asumistukea saavat asumismenojen ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumis- Kaikki asunnot Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t menot, asunnot euroa/kk Kaikki Osake- Omakotitalot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 63 0, , ,7 81 0,3 54 0,4 27 0, , ,6 30 0,1 27 0,2 3 0,0 Yleinen asumistuki, ruokakunnat Yhteensä , , , , , , , , ,4 58 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 7. Asumistukea saavat asumistukitulojen ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistuki- Kaikki asunnot Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t tulot, euroa/kk asunnot Kaikki Osake- Omakotitalot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yhteensä , , , , , , ,7 16 0,1 5 0,0 11 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 83 0,6 72 0,7 Yleinen asumistuki, ruokakunnat Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1

65 PERHEET/RUOKAKUNNAT Asumistukea saavat asumistuen suuruuden ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistuki, Kaikki asunnot Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t euroa/kk asunnot Kaikki Osake- Omakotitalot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 67 0, , ,6 46 0,2 32 0,2 14 0, ,0 64 0,0 2 0,0 1 0,0 1 0,0 Yleinen asumistuki, ruokakunnat Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 67 1, , , ,1 73 0,9 20 0,4 53 1,7 9. Asumistukea saavat: asumismenojen osuus perheen/ruokakunnan tuloista asunnon hallintamuodon mukaan Menojen osuus, % Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t asunnot asunnot Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Asumismenot asumistukituloista ennen asumistukea, % 38,6 41,0 22,0 24,5 18,3 Asumismenot asumistukituloista asumistuen jälkeen, % 20,7 21,7 13,9 15,0 12,2 Asumistuet asumismenoista, % 46,4 47,1 36,9 38,9 33,0 Yleinen asumistuki, ruokakunnat Asumismenot ruokakunnan bruttotuloista ennen asumistukea, % 59,1 60,2 39,8 45,3 34,1 Asumismenot ruokakunnan bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 28,9 29,2 23,2 24,9 21,4 Asumistuet asumismenoista, % 51,1 51,5 41,7 45,0 37,3

66 66 PERHEET/RUOKAKUNNAT 10. Asumistukea saavat henkilön tai ruokakunnan päämiehen ikäryhmän ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistuki, Kaikki asunnot Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t euroa/kk asunnot Kaikki Osake- Omakotitalot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Saajan ikä Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Yleinen asumistuki, ruokakunnat Päämiehen ikä Yhteensä , , , , , , , ,2 88 1,6 12 0, , , , ,5 67 2, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 3 0,0 2 0,0 1 0,0 11. Asumistukea saavat lisäomavastuun, enimmäismääräisten asumismenojen esiintymisen ja asunnon hallintamuodon mukaan Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t asunnot asunnot Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Lisäomavastuu (LOV) 1 on, % 68,7 68,8 68,1 73,1 61,0 Enimmäismääräiset asumismenot, % 23,4 26,9 1,3 1,9 0,6 Vajaamääräiset asumismenot, % 76,6 73,1 98,7 98,1 99,4 1 LOV=Lisäomavastuu, eläkkeensaajan asumistukivuositulo ylittää täyteen asumistukeen oikeuttavan tulorajan.

67 PERHEET/RUOKAKUNNAT Eläkkeensaajien asumistukea saavat eläkerakenteen ja asunnon hallintamuodon mukaan Eläkkeen rakenne Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t asunnot asunnot Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Kaikki Työeläkevähenteinen kansaneläke tai leskeneläkkeen täydennysmäärä Täysi Vähennetty Pelkkä leskeneläkkeen perusmäärä Pelkkä asumistuki Eläkkeensaajien asumistukea saavat: asumistuensaajien keskimääräiset asumistuet ja -menot, asumistukitulot, Kelan eläke sekä keskimääräiset asumismenot ja tuet lisäomavastuun (LOV) 1 mukaan asuntotyypeittäin Asuntotyyppi Asumis- Keskimäärin Keskimääräiset Keskimääräinen tuen asumismenot asumistuki saajia Asumis- Asumis- Asumis- Kelan LOV on LOV ei LOV on LOV ei yhteensä tuki menot tukitulot eläke Lkm e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk Kaikki Osakeasunto Omakotitalo Valtion lainoittama päävuokra-asunto Muu päävuokra-asunto Alivuokra-asunto Lähiomaisen omakotitalo Täysihoitola, sairaskoti Yömaja, asuntola LOV=Lisäomavastuu, eläkkeensaajan asumistukivuositulo ylittää täyteen asumistukeen oikeuttavan tulorajan.

68 68 PERHEET/RUOKAKUNNAT 14. Asumistukea saavat perheen/ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Asumistuki, Kaikki asunnot Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t euroa/kk asunnot Kaikki Osake- Omakotitalot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yhteensä , , , , ,0 1 henkilö , , , , ,9 2 henkilöä , , , , ,1 3 henkilöä tai enemmän , , ,0 76 0, ,0 Yleinen asumistuki Yhteensä , , , , ,0 1 henkilö , , , , ,7 2 henkilöä , , , , ,0 3 henkilöä , , , , ,6 4 henkilöä , , , , ,5 5 henkilöä , , ,6 83 1, ,1 6 henkilöä , , ,7 17 0, ,0 7 henkilöä 963 0, , ,8 10 0, ,6 8 henkilöä tai enemmän , , ,4 8 0, ,4 15. Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan koko, asunnon pinta-ala 1 ja asunnon hallintamuoto Perheen/ Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t ruokakunnan asunnot asunnot koko Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot Eläkkeensaajien asumistuki, m 2 /asunto Yhteensä 48,1 44,4 69,9 56,7 88,4 1 henkilö 45,5 42,0 66,7 55,6 85,2 2 henkilöä 63,0 59,2 83,6 66,2 94,7 3 henkilöä tai enemmän 87,7 77,8 112,4 83,4 117,9 Yleinen asumistuki, m 2 /asunto Yhteensä 56,1 55,1 73,2 53,8 107,9 1 henkilö 41,0 40,5 49,6 45,1 68,8 2 henkilöä 61,1 60,9 67,6 62,0 88,0 3 henkilöä 74,2 73,7 85,3 76,2 101,7 4 henkilöä 83,2 82,3 99,4 85,0 110,3 5 henkilöä 91,5 89,6 114,1 92,2 119,9 6 henkilöä 97,0 94,7 117,9 87,8 120,3 7 henkilöä 103,7 100,2 122,4 104,1 123,8 8 henkilöä tai enemmän 133,1 110,6 157,1 99,9 157,8 1 Tapauksissa, joissa neliötieto puuttuu, ei ole laskettu keskimääräisiä neliöitä.

69 PERHEET/RUOKAKUNNAT Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan keskimääräiset kuukausitulot ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Perheen/ Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t ruokakunnan asunnot asunnot koko Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot Eläkkeensaajien asumistuki, tulo euroa/saaja Yhteensä 803,2 813,4 739,3 745,0 731,3 1 henkilö 743,8 754,7 672,6 703,5 620,6 2 henkilöä 1 208, , , , ,5 3 henkilöä tai enemmän 1 095, , , , ,9 Yleinen asumistuki, tulo euroa/ruokakunta Yhteensä 738,0 739,4 714,7 565,3 981,0 1 henkilö 505,4 509,1 442,1 437,7 460,6 2 henkilöä 722,9 727,9 592,5 613,6 515,9 3 henkilöä 1 057, ,9 838,1 910,7 706,3 4 henkilöä 1 209, ,0 993, ,3 914,8 5 henkilöä 1 407, , , , ,0 6 henkilöä 1 541, , , , ,8 7 henkilöä 1 621, , , , ,1 8 henkilöä tai enemmän 1 621, , , , ,8 17. Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan keskimääräiset asumismenot ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Perheen/ Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t ruokakunnan asunnot asunnot koko Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot Eläkkeensaajien asumistuki, asumismenot euroa/asunto Yhteensä 310,3 333,9 162,3 182,6 133,6 1 henkilö 297,0 319,1 153,7 176,4 115,5 2 henkilöä 393,9 430,9 194,6 232,4 170,1 3 henkilöä tai enemmän 457,2 517,7 304,7 355,8 294,8 Yleinen asumistuki, asumismenot euroa/asunto Yhteensä 435,9 444,7 284,1 255,8 334,6 1 henkilö 335,6 343,6 197,4 209,1 148,2 2 henkilöä 474,8 481,9 291,0 303,4 246,2 3 henkilöä 565,2 574,4 343,4 364,0 306,2 4 henkilöä 620,1 633,2 395,3 427,7 370,5 5 henkilöä 665,5 687,2 403,6 467,5 386,6 6 henkilöä 692,3 722,3 416,8 477,1 412,0 7 henkilöä 708,9 759,2 438,7 492,0 434,9 8 henkilöä tai enemmän 680,0 804,1 548,1 663,4 546,6

70 70 PERHEET/RUOKAKUNNAT 18. Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan keskimääräinen asumistuki ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Perheen/ Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t ruokakunnan asunnot asunnot koko Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot Eläkkeensaajien asumistuki, tuen määrä, euroa/saaja Yhteensä 143,8 157,2 59,8 71,0 44,1 1 henkilö 149,3 162,7 61,7 72,5 43,6 2 henkilöä 101,6 112,9 40,9 52,8 33,2 3 henkilöä tai enemmän 181,2 209,1 110,9 129,5 107,3 Yleinen asumistuki, tuen määrä, euroa/saaja Yhteensä 222,8 228,9 118,6 115,0 124,9 1 henkilö 175,3 180,0 94,0 101,9 61,0 2 henkilöä 236,5 241,1 118,2 126,7 87,5 3 henkilöä 279,3 285,6 127,9 140,2 105,6 4 henkilöä 314,4 324,5 142,9 168,5 123,3 5 henkilöä 339,1 355,4 142,5 186,8 130,7 6 henkilöä 372,4 396,4 151,8 197,5 148,2 7 henkilöä 399,8 445,1 156,1 226,6 151,1 8 henkilöä tai enemmän 370,3 508,2 223,9 379,5 221,9 19. Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan asuintiheys ja asuinpinta-ala 1 ruokakunnan koon ja asunnon hallintamuodon mukaan Perheen/ Kaikki asunnot Vuokra-asunnot O m i s t u s a s u n n o t ruokakunnan koko Kaikki omistus- Osakeasunnot Omakotitalot asunnot Huone/ m 2 / Huone/ m 2 / Huone/ m 2 / Huone/ m 2 / Huone/ m 2 / henkilö henkilö henkilö henkilö henkilö henkilö henkilö henkilö henkilö henkilö Eläkkeensaajien asumistuki Yhteensä 1,9 41,8 1,7 38,9 2,7 58,3 2,6 50,8 2,8 67,1 1 henkilö 2,0 45,5 1,8 42,0 3,0 66,2 2,8 55,1 3,5 85,1 2 henkilöä 1,5 31,5 1,5 29,6 1,9 41,5 1,7 32,6 2,0 47,4 3 henkilöä tai enemmän 1,2 25,1 1,2 23,0 1,3 29,8 1,3 25,0 1,3 30,5 Yleinen asumistuki Yhteensä 1,1 28,0 1,1 28,0 1,0 27,2 1,3 33,5 0,8 23,3 1 henkilö 1,6 41,0 1,6 40,5 1,9 49,6 1,7 45,1 2,6 68,8 2 henkilöä 1,2 30,6 1,2 30,4 1,3 33,8 1,2 31,0 1,7 44,0 3 henkilöä 1,0 24,7 1,0 24,6 1,1 28,4 1,0 25,4 1,2 33,9 4 henkilöä 0,9 20,8 0,8 20,6 1,0 24,8 0,9 21,3 1,0 27,6 5 henkilöä 0,8 18,3 0,7 17,9 0,8 22,8 0,8 18,4 0,9 24,0 6 henkilöä 0,7 16,2 0,7 15,8 0,7 19,7 0,6 14,6 0,7 20,0 7 henkilöä 0,6 14,8 0,6 14,3 0,7 17,5 0,6 14,9 0,7 17,7 8 henkilöä tai enemmän 0,5 13,7 0,5 12,4 0,5 14,8 0,5 10,7 0,5 14,8 1 Tapauksissa, joissa neliötieto puuttuu, ei ole laskettu neliöitä/henkilö.

71 PERHEET/RUOKAKUNNAT Kaikkien asuntokuntien ja asumistukea saavien asumisväljyys Asuntokunnat 1 Yleinen Eläkkeen asumistuki, saajien ruokakunnat asumistuki, henkilöt Asunto- tai ruokakuntien tai henkilöiden lukumäärä m 2 /asuntokunta tai ruokakunta 79,3 56,1 48,1 m 2 /henkilö 37,1 28,0 41,8 Huoneluku/asuntokunta tai ruokakunta 3,0 2,2 2,2 Huoneluku/henkilö 1,4 1,1 1,9 1 Lähde: Tilastokeskus. 2 Tuensaajatapaukset, joissa neliötieto puuttuu, eivät ole mukana luvuissa. 21. Yleistä asumistukea saavat: keskimääräinen lainapääoma omistusasunnoissa ja rahoitusmuoto Rahoitusmuoto Kaikki Valtion lainoittamat Vapaarahoitteiset Yhteensä Osake- Omakoti- Yhteensä Osake- Omakoti- Yhteensä Osake- Omakotiasunnot talot asunnot talot asunnot talot Lainapääoma Yleinen asumistuki, ruokakunnat Ruokakuntien lkm Keskimääräinen lainapääoma, euroa Vuotuiset korot Ruokakuntien lkm Lainan keskimääräiset vuotuiset korot, euroa Mukana vain ruokakunnat, joilla oli lainapääomaa. 2 Mukana vain ruokakunnat, joilla oli lainan vuotuisia korkoja.

72 72 PERHEET/RUOKAKUNNAT 22. Yleistä asumistukea saavat: ruokakunnat ruokakuntatyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan Ruokakuntatyyppi Kaikki asunnot Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t asunnot Kaikki Osake- Omakotitalot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Kaikki ruokakunnat , , , , ,0 Kaikki lapsiperheet , , , , ,3 siitä: avio-/avopari ja lapsia , , , , ,6 yksinhuoltaja ja lapsia , , , , ,7 Kaikki lapsettomat ruokak , , , , ,7 siitä: avio-/avopareja , , , ,7 30 1,0 yksin asuvia , , , , ,7 Muut ruokakunnat , , ,3 81 1,5 31 1,0 23. Yleistä asumistukea saavat: ruokakunnan keskimääräiset kuukausitulot ruokakuntatyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan Ruokakuntatyyppi Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t asunnot asunnot Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk Kaikki ruokakunnat 738,0 739,4 714,7 565,3 981,0 Kaikki lapsiperheet 1 028, , ,7 865, ,6 siitä: avio-/avopari ja lapsia 1 387, , , , ,9 yksinhuoltaja ja lapsia 868,8 873,3 780,9 796,7 759,3 Kaikki lapsettomat ruokak. 531,5 536,2 451,9 449,6 461,9 siitä: avio-/avopareja 906,7 919,8 635,0 655,0 499,5 yksin asuvia 508,3 512,2 442,7 438,4 460,6 Muut ruokakunnat 690,1 689,7 709,1 663,8 827,3

73 PERHEET/RUOKAKUNNAT Yleistä asumistukea saavat: ruokakunnan keskimääräiset asumismenot ruokakuntatyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan Ruokakuntatyyppi Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t asunnot asunnot Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk Kaikki ruokakunnat 435,9 444,7 284,1 255,8 334,6 Kaikki lapsiperheet 566,0 576,8 391,0 358,3 413,9 siitä: avio-/avopari ja lapsia 610,9 623,3 467,0 432,6 474,5 yksinhuoltaja ja lapsia 546,2 556,9 336,0 341,6 328,3 Kaikki lapsettomat ruokak. 344,9 353,3 203,8 215,9 151,6 siitä: avio-/avopareja 449,5 455,2 332,4 344,3 251,9 yksin asuvia 338,4 346,9 197,3 208,9 148,2 Muut ruokakunnat 388,4 390,2 297,0 307,3 269,9 25. Yleistä asumistukea saavat: ruokakunnan keskimääräinen tuki ruokakuntatyypin ja asunnon hallintamuodon mukaan Ruokakuntatyyppi Kaikki Vuokra- O m i s t u s a s u n n o t asunnot asunnot Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk Kaikki ruokakunnat 222,8 228,9 118,6 115,0 124,9 Kaikki lapsiperheet 289,7 298,3 149,1 144,5 152,4 siitä: avio-/avopari ja lapsia 288,6 299,0 168,0 159,8 169,8 yksinhuoltaja ja lapsia 290,1 298,0 135,5 141,1 127,9 Kaikki lapsettomat ruokak. 176,0 180,7 95,8 103,6 62,1 siitä: avio-/avopareja 176,4 178,6 130,9 136,8 91,2 yksin asuvia 175,9 180,9 94,0 101,8 61,1 Muut ruokakunnat 201,3 203,0 113,6 124,2 85,9

74 74 PERHEET/RUOKAKUNNAT 26. Yleinen asumistuki: vuokra-asunnossa asuvien ruokakuntien asunnon valmistumis- tai perusparannusvuosi ja rahoitusmuoto Asunnon valmis- R a h o i t u s m u o t o tumis- tai perusparannusvuosi Kaikki asunnot Valtion lainoittamat Vapaarahoitteiset asunnot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 27. Yleinen asumistuki: omistusasunnossa asuvien ruokakuntien asunnon valmistumis- tai perusparannusvuosi ja rahoitusmuoto Asunnon valmis- R a h o i t u s m u o t o tumis- tai perusparannusvuosi Kaikki asunnot Valtion lainoittamat Vapaarahoitteiset asunnot asunnot Lkm % Lkm % Lkm % Yhteensä , , , ,2 4 0, , ,9 8 1, , , , , , , , ,7 19 2, , ,6 23 3, , ,5 21 3, , ,1 31 4, , ,4 29 4, , ,8 33 5, , ,6 20 3, , ,9 30 4, , ,1 21 3, , ,7 14 2, ,7

75 PERHEET/RUOKAKUNNAT Yleinen asumistuki: valtion tukemat 1 uudet vuokra-asunnot, aravalainoitetut ja korkotukilainoitukseen hyväksytyt uudet vuokra- ja asumisoikeusasunnot arvioidun valmistumisvuoden mukaan sekä tukea saavat ruokakunnat ja tukiruokakuntien osuus valtion lainoittamista vuokra-asunnoista Asunnon valmis- Aravalainoitus Korkotukilainoitus Arava- ja Tuensaaja- Tuensaajatumisvuosi korkotuki- ruokakunnat ruokakuntien Vars. 2 Asumis- Yhteen- Vuokra- Asumis- Yhteen- lainoitus osuus lainoivuokra- oikeus- sä asun- oikeus- sä yhteensä tetuista asunnot asunnot not asunnot Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , ,1 1 Lähde: Valtion asuntorahasto. Vuokra-asuntojen lainoitusluvut sisältävät vain uustuotannon. 2 Ilman opiskelijoiden ja vanhusten asuntoloita. 29. Yleinen asumistuki: valtion lainoittamat omistusasunnot ja ruokakuntien osuus niistä asunnon valmistumisvuoden mukaan Asunnon valmis- Kaikki valtion Tuensaaja- Tuensaajatumisvuosi lainoittamat ruokakunnat ruokakuntien omistusasunnot 1 osuus Lkm Lkm % Yhteensä , , , , , , , , , , , , ,6 1 Lähde: Valtion asuntorahasto. Omistusasuntojen lainoitusluvut sisältävät vain uustuotannon (arava- ja korkotukilainoitus; omakotitalot, osakelainat uusien asuntojen hankintaan).

76 76 PERHEET/RUOKAKUNNAT 30. Yleistä asumistukea saavien vuokra-asuntoruokakuntien neliövuokranormin ylitystapaukset 1,niiden osuus ja keskimääräinen ylitys rahoitusmuodon mukaan kuntaryhmittäin Kuntaryhmä 2 R a h o i t u s m u o t o Vuokra-asuntoruokakunnat Valtion lainoittamat Vapaarahoitteiset Yhteen- Ylitys- Osuus Keskim. Yhteen- Ylitys- Osuus Keskim. Yhteen- Ylitys- Osuus Keskim. sä tapauk- ylitys sä tapauk- ylitys sä tapauk- ylitys set set set Lkm Lkm % e/m 2 /kk Lkm Lkm % e/m 2 /kk Lkm Lkm % e/m 2 /kk Yhteensä ,0 1, ,7 1, ,1 2,16 I Kuntaryhmä ,4 3, ,7 1, ,9 4,29 II Kuntaryhmä ,0 1, ,1 1, ,9 2,34 III Kuntaryhmä ,1 1, ,5 1, ,8 1,94 IV Kuntaryhmä ,6 1, ,7 0, ,6 1,33 1 Koskee vain asuntoja, jotka ovat kokonaan ruokakunnan käytössä ja joissa on keskuslämmitys (osa-asunnot ja vailla keskuslämmitystä olevat, kpl, eivät ole mukana). 2 I Kuntaryhmä: Helsinki II Kuntaryhmä: Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Ahvenanmaa III Kuntaryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Pori, Porvoo, Raisio, Oulu, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa, Vihti IV Kuntaryhmä: Muut kunnat 31. Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien pinta-alanormin ylitystapaukset 1,niiden osuus ja keskimääräinen ylitys asunnon hallintamuodon mukaan kuntaryhmittäin Kunta- Kaikki asunnot Vuokra-asunto Omistusasunnot ryhmä 2 Yhteen- Ylitys- Osuus Keskim. Yhteen- Ylitys- Osuus Keskim. Yhteen- Ylitys- Osuus Keskim. sä tapauk- ylitys sä tapauk- ylitys sä tapauk- ylitys set set set Lkm Lkm % m 2 Lkm Lkm % m 2 Lkm Lkm % m 2 Yhteensä ,2 12, ,4 11, ,3 22,54 I Kuntaryhmä ,1 11, ,1 11, ,5 13,27 II Kuntaryhmä ,2 12, ,8 12, ,7 20,31 III Kuntaryhmä ,9 11, ,1 10, ,2 18,93 IV Kuntaryhmä ,4 13, ,2 12, ,4 26,98 1 Koskee vain asuntoja, jotka ovat kokonaan ruokakunnan käytössä (osa-asunnot, kpl eivät ole mukana). 2 I Kuntaryhmä: Helsinki II Kuntaryhmä: Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Ahvenanmaa III Kuntaryhmä: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Pori, Porvoo, Raisio, Oulu, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa, Vihti IV Kuntaryhmä: Muut kunnat

77 PERHEET/RUOKAKUNNAT Yleistä asumistukea saavat: asumismenojen osuus ruokakunnan asumistukituloista ja asumistuen osuus asumismenoista ruokakuntatyypin mukaan Ruokakuntatyyppi Ruokakunnat Asumismenot bruttotuloista Asumistuki asumis- Ennen tukea Tuen jälkeen menoista Lkm % % % % Yhteensä ,0 59,1 28,9 51,1 Lapsiperheitä yhteensä ,4 55,1 26,9 51,2 siitä: avio-/avopari ja lapsia ,4 44,0 23,2 47,2 yksinhuoltaja ja lapsia ,0 62,9 29,5 53,1 Lapsettomia ruokakuntia yht ,9 64,9 31,8 51,0 siitä: avio-/avopareja ,3 49,6 30,1 39,2 yksin asuvia ,6 66,6 32,0 52,0 Yhteisöruokakunnat 349 0,2 62,6 32,2 48,5 Muut ruokakunnat ,5 55,8 26,7 52,1 33. Yleistä asumistukea saavat: asunnon omistajatyyppi, varallisuus ja tulo varallisuudesta Asunnon tyyppi Kaikki Varallisuus Tuloa varallisuudesta Lkm % On, lkm Ei, lkm On, lkm Ei, lkm Yhteensä , Vuokra-asunto , siitä: osaomistusasunto 174 0, asumisoikeusasunto , Omistusasunto ,

78 78 PERHEET/RUOKAKUNNAT 34. Yleistä asumistukea saavat: ruokakuntatyyppi ja asunnon vuokranantaja Ruokakuntatyyppi Vuokra-asunnot Kunta, Muu Opiskelija- Muu Yksi- Muu yhteensä kuntain- yleis- asuntola yhteisö tyinen liitto hyödyl- vuokranlinen antaja Lkm % yhteisö Kaikki ruokakunnat: lkm % 100,0 33,6 19,2 2,5 16,0 26,7 1,9 Kaikki lapsiperheet , siitä: avio-/avopari ja lapsia , yksinhuoltaja ja lapsia , Kaikki lapsettomat ruokak , siitä: avio-/avopareja , yksin asuvia , Yhteisöruokakunnat 338 0, Muut ruokakunnat ,

79 AIKASARJAT 79 AIKASARJAT

80 80 AIKASARJAT

81 AIKASARJAT Yleinen asumistuki: ruokakunnat eräiden elämäntilanteiden 1 mukaan , tilanne kunkin vuoden lopussa Vuosi Kaikki Työttömät ruoka- Opiskelijaruoka- kunnat ruokakunnat kunnat Lkm Lkm % Lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 1 Työttömyyden tilastointiperuste on muuttunut. Vuodesta 2001 lukujen pohjana on hakijan tai puolison tilannetta koskeva kysymys. 36. Yleinen asumistuki: maksetut tuet sekä ruokakunnat ja keskimääräinen tuki kunkin vuoden lopussa asunnon hallintamuodon mukaan Vuosi Maksetut 1 tuet, milj. e/v Tuensaajat, lkm Keskimääräinen asumistuki, e/kk Yhteensä Vuokra- Omistus- Yhteensä Vuokra- Omistus- Yhteensä Vuokra- Omistusasunnot asunnot asunnot asunnot asunnot asunnot ,96 126,98 33, ,46 128,50 111, ,28 172,22 43, ,39 139,93 119, ,51 256,99 57, ,80 149,35 122, ,56 273,14 46, ,24 141,28 115, ,07 361,28 49, ,69 164,03 126, ,21 398,41 42, ,14 156,25 117, ,74 359,65 27, ,51 151,12 116, ,78 345,99 18, ,70 157,07 117, ,79 421,24 18, ,37 188,51 120, ,09 478,00 19, ,47 190,96 115, ,39 449,87 18, ,80 192,95 117, ,54 396,49 17, ,04 197,10 120, ,67 411,37 16, ,22 211,92 118, ,06 415,31 14, ,03 215,66 115, ,42 422,74 13, ,84 219,61 113, ,93 423,45 13, ,84 228,95 118,57 1 Tilaston luvut ovat vuosina taseen lukuja suuremmat, sillä ko. vuosina takaisinperinnän palautukset eivät sisältyneet tilastorekisteriin.

82 82 AIKASARJAT 37. Yleinen asumistuki: vuokra-asunnoissa asuvien ruokakuntien keskimääräiset tulot ja asumismenot sekä valtion lainoittamissa asunnoissa asuvien osuus Vuosi Kaikki Tulot Todel- Hyväk- Todel- Hyväk- Valtion vuokra- liset sytyt liset sytyt lainoitasunto- asumis- asumis- asumis- asumis- tamissa ruoka- menot menot menot menot asuvien kunnat osuus Lkm e/kk e/kk e/kk e/m 2 /kk e/m 2 /kk % ,9 258,7 244,0 4,2 4,0 70, ,9 286,1 267,8 4,8 4,5 64, ,2 304,6 291,5 5,3 5,0 61, ,7 325,3 312,3 5,6 5,4 59, ,6 332,8 318,7 5,8 5,6 57, ,6 317,4 6,0 5,8 55, ,3 351,3 313,5 6,2 5,7 55, ,3 357,9 320,4 6,3 5,9 54, ,6 357,4 320,7 6,5 6,0 51, ,6 363,8 323,4 6,6 6,2 51, ,0 378,9 327,0 6,8 6,2 54, ,7 394,5 312,0 7,0 5,9 56, ,6 414,1 339,3 7,4 6,5 55, ,1 423,0 344,9 7,6 6,6 54, ,9 432,2 346,7 7,8 6,7 53, ,4 444,8 355,0 8,1 6,9 52,8 38. Yleinen asumistuki: vuokra-asunnoissa asuvien asumistuki, tuen osuus menoista, ruokakunnan ja asunnon koko sekä asumistiheys Vuosi Kaikki Asumis- Tuen Asumismenot ruoka- Ruoka- Asunnon Asumis- Asuinvuokra- tuki osuus kunnan bruttotuloista kunnan koko tiheys pintaasunto- asumis- koko ala ruoka- menoista Ennen Tuen kunnat tukea jälkeen Lkm e/kk % % % Hlöä M 2 Hlö/hu M 2 /hlö ,2 49,2 29,6 15,1 2,6 61,1 1,1 23, ,1 49,0 31,7 16,2 2,4 59,3 1,1 24, ,4 49,0 33,7 17,2 2,3 57,9 1,0 25, ,3 43,4 43,1 24,4 2,3 57,7 1,0 25, ,0 49,4 43,4 22,0 2,2 57,8 1,0 25, ,2 45,5 47,0 25,6 2,2 57,3 1,0 26, ,2 43,0 53,4 30,4 2,2 56,8 1,0 26, ,1 43,9 55,4 31,1 2,2 56,5 1,0 26, ,5 52,7 54,3 25,7 2,0 55,1 1,0 26, ,9 52,5 55,6 26,4 2,0 54,7 1,0 27, ,9 50,9 53,9 26,4 2,1 56,1 1,0 27, ,1 50,0 56,1 28,1 2,1 56,1 0,9 27, ,9 51,2 55,3 27,0 2,0 56,0 0,9 27, ,7 51,0 56,1 27,5 2,0 55,7 0,9 27, ,6 50,8 57,8 28,4 2,0 55,3 0,9 27, ,9 51,5 60,2 29,2 2,0 55,1 0,9 28,0

83 AIKASARJAT Yleinen asumistuki: omistusasunnoissa asuvien ruokakuntien keskimääräiset tulot ja asumismenot sekä valtion lainoittamissa asunnoissa asuvien osuus Vuosi Kaikki Tulot Todel- Hyväk- Todel- Hyväk- Valtion omistus- liset sytyt liset sytyt lainoitasunto- asumis- asumis- asumis- asumis- tamissa ruoka- menot menot menot menot asuvien kunnat osuus Lkm e/kk e/kk e/kk e/m 2 /kk e/m 2 /kk % ,2 268,1 241,9 2,9 2,6 54, ,9 314,2 279,5 3,4 3,0 47, ,6 332,0 293,8 3,7 3,2 44, ,1 350,9 315,9 3,8 3,4 45, ,1 314,2 285,8 3,3 3,3 42, ,9 313,5 284,4 3,3 3,3 42, ,0 310,8 283,4 3,3 3,2 41, ,2 303,2 277,3 3,2 3,1 37, ,7 270,1 243,0 3,0 3,0 28, ,7 254,0 226,7 3,0 2,9 24, ,2 258,5 226,9 3,1 3,0 20, ,4 329,3 209,3 4,0 2,9 15, ,1 316,2 201,3 3,9 2,9 12, ,6 288,0 188,2 3,7 2,8 10, ,4 279,0 181,0 3,7 2,8 9, ,7 284,1 183,5 3,9 2,9 7,5 40. Yleinen asumistuki: omistusasunnoissa asuvien asumistuki, tuen osuus menoista, ruokakunnan ja asunnon koko sekä asumistiheys Vuosi Kaikki Asumis- Tuen Asumismenot ruoka- Ruoka- Asunnon Asumis- Asuinomistus- tuki osuus kunnan bruttotuloista kunnan koko tiheys pintaasunto- asumis- koko ala ruoka- menoista Ennen Tuen kunnat tukea jälkeen Lkm e/kk % % % Hlöä M 2 Hlö/hu M 2 /hlö ,5 41, ,3 92,0 1,2 21, ,6 38, ,1 91,7 1,2 22, ,9 37, ,9 90,3 1,1 23, ,7 33, ,2 92,6 1,2 22, ,8 40,3 24,8 14,8 4,2 94,0 1,2 22, ,1 37,5 25,9 16,2 4,3 94,4 1,2 21, ,6 37,5 28,1 17,6 4,5 95,1 1,2 21, ,9 38,9 27,8 17,0 4,6 96,0 1,2 21, ,4 44,5 27,5 15,2 3,9 88,9 1,2 22, ,7 45,6 27,6 15,0 3,7 85,7 1,1 23, ,4 45,4 28,9 15,8 3,5 83,4 1,1 24, ,0 36,8 37, ,3 82,4 1,1 24, ,4 37,5 38,5 24,1 3,2 80,3 1,0 25, ,5 40,1 37,4 22,4 3,0 77,7 1,0 25, ,0 40,9 37,6 22,2 2,8 75,2 1,0 26, ,6 41,7 39,8 23,2 2,7 73,2 1,0 27,2

84 84 AIKASARJAT 41. Eläkkeensaajien asumistuki: asumistukea saaneet asunnon hallintamuodon mukaan Vuosi Yhteensä Vuokra-asunnot O m i s t u s a s u n n o t Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot Lkm Lkm % Lkm % Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Eläkkeensaajien asumistuki: maksetut asumistuet ja asumistukikanta 1 asunnon hallintamuodon mukaan Vuosi Maksetut Asumistukikanta asumistuet Vuokra-asunnot O m i s t u s a s u n n o t Kaikki Osake- Omakotiasunnot talot e e % e % e e , ,5 79, ,4 20, , , , ,5 79, ,3 20, , , , ,9 81, ,2 18, , , , ,3 84, ,4 15, , , , ,4 85, ,9 14, , , , ,4 87, ,9 13, , , , ,6 88, ,2 11, , , , ,0 89, ,5 10, , , , ,9 90, ,5 9, , , , ,7 91, ,2 8, , , , ,6 92, ,9 8, , , , ,7 92, ,1 7, , , , ,2 92, ,6 7, , , , ,9 93, ,4 6, , , , ,0 93, ,0 6, , , , ,4 94, ,4 5, , ,3 1 Asumistukikanta on 12 kertaa joulukuun asumistukien euromäärä. Jaottelu hallintamuodon mukaan on laskennallinen.

85 AIKASARJAT Eläkkeensaajien asumistuki: asumistukea saaneet ruokakunnat asunnon hallintamuodon mukaan Vuosi Yhteensä Vuokra-asunnot Omistusasunnot Lkm Lkm % Lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 44. Yleinen asumistuki: asumistukea saaneet ruokakunnat asunnon hallintamuodon mukaan Vuosi Yhteensä Vuokra-asunnot Omistusasunnot Lkm Lkm % Lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5

86 86 AIKASARJAT 45. Yleinen asumistuki: asumismenojen osuus ruokakunnan asumistukituloista ruokakuntatyypin mukaan Vuosi Kaikki Lapsiperheet Lapsettomat Muut Lisäksi: Menojen osuus, % ruoka- ruokakunnat ruoka- Työttömät kunnat kunnat ruoka- Avio-/avo- Yksin- Avio- ja Yksin kunnat pari tai huoltaja avoparit asuvat lapsia 1996 Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 50,3 34,7 51,4 74,0 68,0 54,2 39,8 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 28,9 20,8 26,0 40,2 43,2 30,2 25, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 52,7 36,1 52,9 75,5 70,3 54,7 41,7 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 29,7 21,1 26,4 40,6 44,0 29,8 25, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 52,0 36,4 53,5 62,8 63,2 53,3 41,5 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 24,8 20,0 25,0 29,5 27,7 25,9 23, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 53,3 37,2 54,8 62,2 63,6 54,2 42,9 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 25,5 20,3 25,8 29,9 28,3 26,7 24, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 51,8 38,3 55,6 50,6 60,4 51,0 53,4 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 25,5 20,9 26,6 28,4 28,3 24,5 24, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 54,8 42,1 60,5 47,3 61,0 52,9 56,9 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 27,8 23,4 29,6 29,3 29,7 27,4 26, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 54,2 41,2 59,5 45,9 60,7 52,8 55,6 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 26,8 22,4 28,0 28,3 29,2 26,2 25, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 55,0 41,9 60,2 46,7 61,1 53,8 56,3 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 27,2 22,8 28,4 28,9 29,2 26,7 26, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 56,7 43,1 61,2 47,8 63,0 54,2 57,8 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 28,1 23,2 29,2 29,6 30,2 27,0 27, Asumismenot bruttotuloista ennen asumistukea, % 59,1 44,0 62,9 49,6 66,6 56,3 60,5 Asumismenot bruttotuloista asumistuen jälkeen, % 28,9 23,2 29,5 30,1 32,0 27,1 28,2

87 AIKASARJAT Yleinen asumistuki: vuokra-asunnossa asuvien ruokakuntien keskimääräiset neliövuokrat valtion lainoittamissa ja vapaarahoitteisissa asunnoissa Vuosi Kaikki Keskim. Valtion lainoittamat Vapaarahoitteiset vuokra- asumisasunto- menot Keskim. Keskim. ruoka- asumis- asumiskunnat menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Asumistukea saavat: yksin asuvien keskimääräinen asumistuki Vuosi Eläkkeensaajien asumistuki, henkilöt Yleinen asumistuki, ruokakunnat Kaikki Yksin asuvat Kaikki Yksin asuvat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. tuki tuki tuki tuki Lkm e/kk Lkm e/kk Lkm e/kk Lkm e/kk , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9

88 88 AIKASARJAT 48. Asumisen tukia saavien keskimääräiset asumistuet, asumismenot ja tulot Vuosi Eläkkeensaajien asumistuet Yleiset asumistuet Opintotuen asumislisät Henkilöt Ruokakunnat Henkilöt Normaalin määräisinä maksettavat Keskimääräiset Keskimääräiset Keskimääräiset tuet asumis- tulot tuet asumis- tulot lisät asumismenot menot menot e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk e/kk ,2 248,6 702,0 187,8 370,7 715,9 153,2 231, ,7 262,8 727,2 192,0 390,2 712,0 156,5 246, ,8 275,9 755,9 206,2 408,1 753,0 158,7 248, ,0 288,2 776,7 210,0 415,4 755,0 160,6 257, ,2 298,9 789,7 213,8 423,8 747,6 162,0 263, ,8 310,3 803,2 222,8 435,9 738,0 182,3 272,5 49. Yleinen asumistuki: kaikille ja lapsiperheruokakunnille maksetut tuet Vuosi Kaikki ruokakunnat Kaikki lapsiperheruokakunnat Yksinhuoltajaruokakunnat Yksinhuolt. perheen Keskim. Maks. Keskim. Maks. Lapsiperh. Keskim. Maks. osuus maktuki milj. tuki milj. osuus mak- tuki milj. setuista, % Lkm e/kk e/vuosi Lkm e/kk e/vuosi setuista, % Lkm e/kk e/vuosi ,1 441, ,7 274,31 62, ,6 147,11 33, ,5 386, ,7 233,76 60, ,4 134,15 34, ,7 364, ,8 215,03 58, ,4 128,48 35, ,4 439, ,8 225,70 51, ,2 138,83 31, ,5 497, ,4 234,98 47, ,5 149,25 30, ,8 467, ,5 231,75 49, ,0 152,12 32, ,0 400, ,0 227,38 56, ,8 149,44 37, ,2 412, ,7 231,29 56, ,7 152,86 37, ,0 430, ,6 237,28 55, ,4 158,22 36, ,8 436, ,8 235,35 53, ,8 159,10 36, ,8 436, ,7 232,94 53, ,1 159,72 36,6

89 MAAKUNNAT/KUNNAT 89 MAAKUNNAT/KUNNAT

90 90 MAAKUNNAT/KUNNAT

91 MAAKUNNAT/KUNNAT Asumistukea saavat: lukumäärä ja asuntojen keskimääräiset asumismenot asuinneliötä kohden kunnittain Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Koko maa , , Uusimaa , , Espoo , , Hanko , ,9 94 Helsinki , , Hyvinkää , ,1 691 Inkoo , ,9 62 Järvenpää , ,4 582 Karjaa , ,6 142 Karjalohja , ,9 9 Karkkila , ,5 37 Kauniainen , ,4 285 Kerava , ,5 501 Kirkkonummi , ,5 254 Lohja , ,3 449 Mäntsälä , ,1 115 Nummi-Pusula , ,0 44 Nurmijärvi , ,0 190 Pohja , ,3 50 Pornainen , ,9 19 Sammatti , ,6 16 Siuntio , ,3 48 Tammisaari , ,1 288 Tuusula , ,2 230 Vantaa , , Vihti , ,1 229 Itä-Uusimaa , , Askola , ,3 32 Lapinjärvi , ,9 51 Liljendal , ,9 25 Loviisa , ,4 87 Myrskylä , ,3 21 Pernaja , ,0 57 Porvoo , ,9 841 Pukkila , ,7 12 Ruotsinpyhtää , ,6 55 Sipoo , ,2 119 Varsinais-Suomi , , Alastaro , ,0 60 Askainen , ,5 9 Aura , ,3 37 Dragsfjärd , ,0 65 Halikko , ,5 124 Houtskari , Iniö 8 7 6, Kaarina , ,0 274 Kemiö , ,7 70 Kiikala , , Opintotuen asumislisän saajille asunnon sijaintikunta haetaan Kelan väestötietojärjestelmästä.

92 92 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Kisko , ,7 24 Korppoo , ,0 27 Koski Tl , ,0 32 Kustavi , ,4 19 Kuusjoki , ,8 22 Laitila , ,7 126 Lemu , ,5 7 Lieto , ,9 161 Loimaa , ,8 302 Marttila , ,3 26 Masku , ,5 71 Mellilä , ,6 15 Merimasku , ,2 16 Mietoinen , ,3 19 Muurla , ,8 19 Mynämäki , ,9 88 Naantali , ,1 190 Nauvo , ,3 42 Nousiainen , ,1 49 Oripää , ,8 14 Paimio , ,9 163 Parainen , ,4 189 Perniö , ,2 68 Pertteli , ,6 29 Piikkiö , ,3 68 Pyhäranta , ,2 25 Pöytyä , ,2 83 Raisio , ,3 282 Rusko , ,4 37 Rymättylä , ,6 16 Salo , ,3 533 Sauvo , ,0 41 Somero , ,1 134 Suomusjärvi , ,8 15 Särkisalo , ,4 10 Taivassalo , ,4 21 Tarvasjoki , ,8 15 Turku , , Uusikaupunki , ,8 259 Vahto , ,9 14 Vehmaa , ,4 29 Velkua 7 6 6, ,1 6 Västanfjärd 9 8 4, ,8 16 Yläne , ,2 30 Satakunta , , Eurajoki , ,1 65 Eura , ,3 134 Harjavalta , ,0 123 Honkajoki , ,9 36 Huittinen , ,3 222

93 MAAKUNNAT/KUNNAT 93 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Jämijärvi , ,9 25 Kankaanpää , ,0 355 Karvia , ,0 41 Kiikoinen , ,1 30 Kiukainen , ,7 45 Kodisjoki , ,5 7 Kokemäki , ,9 147 Köyliö , ,9 47 Lappi , ,3 43 Lavia , ,7 35 Luvia , ,1 45 Merikarvia , ,9 61 Nakkila , ,0 99 Noormarkku , ,9 60 Pomarkku , ,3 30 Pori , , Punkalaidun , ,3 50 Rauma , , Siikainen , ,4 18 Säkylä , ,8 89 Ulvila , ,4 157 Vampula , ,7 15 Kanta-Häme , , Forssa , ,0 415 Hattula , ,4 120 Hauho , ,7 34 Hausjärvi , ,6 65 Humppila , ,0 21 Hämeenlinna , , Janakkala , ,7 126 Jokioinen , ,2 74 Kalvola , ,1 29 Lammi , ,8 89 Loppi , ,8 67 Renko , ,5 17 Riihimäki , ,8 551 Tammela , ,8 89 Tuulos , ,2 16 Ypäjä , ,4 36 Pirkanmaa , , Hämeenkyrö , ,2 108 Ikaalinen , ,4 251 Juupajoki , ,6 22 Kangasala , ,7 249 Kihniö , ,0 45 Kuhmalahti , ,8 10 Kuru , ,5 42 Kylmäkoski , ,2 34 Lempäälä , ,9 187 Luopioinen , ,0 33

94 94 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Längelmäki , ,6 39 Mouhijärvi , ,1 40 Mänttä , ,2 146 Nokia , ,1 264 Orivesi , ,4 156 Parkano , ,8 119 Pirkkala , ,4 194 Pälkäne , ,9 52 Ruovesi , ,3 65 Suodenniemi , ,5 21 Tampere , , Toijala , ,0 114 Urjala , ,2 84 Valkeakoski , ,5 376 Vammala , ,6 272 Vesilahti , ,4 27 Viiala , ,5 48 Viljakkala , ,2 19 Vilppula , ,0 56 Virrat , ,6 251 Ylöjärvi , ,4 175 Äetsä , ,1 79 Päijät-Häme , , Artjärvi , ,8 18 Asikkala , ,5 109 Hartola , ,4 76 Heinola , ,5 332 Hollola , ,1 239 Hämeenkoski , ,3 28 Kärkölä , ,4 50 Lahti , , Nastola , ,0 142 Orimattila , ,5 141 Padasjoki , ,3 48 Sysmä , ,0 67 Kymenlaakso , , Anjalankoski , ,9 199 Elimäki , ,5 101 Hamina , ,8 240 Iitti , ,1 103 Jaala , ,2 20 Kotka , , Kouvola , , Kuusankoski , ,6 263 Miehikkälä , ,1 33 Pyhtää , ,0 40 Valkeala , ,8 108 Virolahti , ,2 48

95 MAAKUNNAT/KUNNAT 95 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Etelä-Karjala , , Imatra , ,1 649 Joutseno , ,0 152 Lappeenranta , , Lemi , ,3 46 Luumäki , ,8 91 Parikkala , ,3 140 Rautjärvi , ,2 53 Ruokolahti , ,0 82 Savitaipale , ,0 89 Suomenniemi , ,1 12 Taipalsaari , ,2 46 Ylämaa , ,2 22 Etelä-Savo , , Enonkoski , ,3 21 Haukivuori , ,9 42 Heinävesi , ,7 56 Hirvensalmi , ,5 32 Joroinen , ,3 86 Juva , ,9 135 Kangasniemi , ,1 128 Kerimäki , ,2 85 Mikkeli , , Mäntyharju , ,0 122 Pertunmaa , ,2 44 Pieksämäki , ,4 414 Pieksänmaa , ,2 128 Punkaharju , ,8 77 Puumala , ,3 66 Rantasalmi , ,0 80 Ristiina , ,2 68 Savonlinna , , Savonranta , ,8 27 Sulkava , ,2 73 Pohjois-Savo , , Iisalmi , ,7 528 Juankoski , ,2 106 Kaavi , ,2 42 Karttula , ,5 48 Keitele , ,4 75 Kiuruvesi , ,9 176 Kuopio , , Lapinlahti , ,6 149 Leppävirta , ,4 163 Maaninka , ,9 58 Nilsiä , ,2 126 Pielavesi , ,9 117 Rautalampi , ,1 51 Rautavaara , ,0 63 Siilinjärvi , ,7 294

96 96 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Sonkajärvi , ,4 119 Suonenjoki , ,3 107 Tervo , ,8 39 Tuusniemi , ,2 66 Varkaus , ,7 554 Varpaisjärvi , ,1 75 Vesanto , ,8 56 Vieremä , ,8 64 Pohjois-Karjala , , Eno , ,3 136 Ilomantsi , ,7 102 Joensuu , , Juuka , ,7 89 Kesälahti , ,2 66 Kitee , ,0 194 Kontiolahti , ,7 148 Lieksa , ,2 231 Liperi , ,3 137 Nurmes , ,8 179 Outokumpu , ,3 206 Polvijärvi , ,4 66 Pyhäselkä , ,9 82 Rääkkylä , ,8 50 Tohmajärvi , ,7 84 Valtimo , ,8 49 Keski-Suomi , , Hankasalmi , ,0 143 Joutsa , ,8 80 Jyväskylän mlk , ,2 402 Jyväskylä , , Jämsänkoski , ,5 134 Jämsä , ,8 272 Kannonkoski , ,9 21 Karstula , ,7 115 Keuruu , ,6 209 Kinnula , ,0 69 Kivijärvi , ,6 27 Konnevesi , ,4 60 Korpilahti , ,5 70 Kuhmoinen , ,1 38 Kyyjärvi , ,7 52 Laukaa , ,3 201 Leivonmäki , ,2 17 Luhanka , ,0 12 Multia , ,1 21 Muurame , ,4 102 Petäjävesi , ,6 54 Pihtipudas , ,9 98 Pylkönmäki , ,3 19 Saarijärvi , ,3 226 Sumiainen , ,6 16

97 MAAKUNNAT/KUNNAT 97 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Suolahti , ,4 93 Toivakka , ,4 29 Uurainen , ,2 41 Viitasaari , ,3 115 Äänekoski , ,4 248 Etelä-Pohjanmaa , , Alahärmä , ,5 133 Alajärvi , ,4 260 Alavus , ,1 293 Evijärvi , ,3 71 Ilmajoki , ,0 236 Isojoki , ,2 56 Jalasjärvi , ,0 239 Jurva , ,2 168 Karijoki , ,2 26 Kauhajoki , ,3 334 Kauhava , ,4 290 Kortesjärvi , ,1 63 Kuortane , ,2 116 Kurikka , ,9 293 Lappajärvi , ,5 109 Lapua , ,2 367 Lehtimäki , ,3 62 Nurmo , ,3 215 Seinäjoki , , Soini , ,1 70 Teuva , ,1 138 Töysä , ,6 71 Vimpeli , ,6 97 Ylihärmä , ,7 69 Ylistaro , ,2 128 Ähtäri , ,3 170 Pohjanmaa , , Isokyrö , ,1 107 Kaskinen , ,3 53 Korsnäs , ,8 63 Kristiinankaupunki , ,8 279 Kruunupyy , ,2 205 Laihia , ,1 128 Luoto , ,2 82 Maalahti , ,9 138 Maksamaa , ,4 37 Mustasaari , ,0 289 Närpiö , ,1 285 Oravainen , ,9 72 Pedersören kunta , ,7 290 Pietarsaari , ,8 530 Uusikaarlepyy , ,1 235

98 98 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Vaasa , , Vähäkyrö , ,0 49 Vöyri , ,0 94 Keski-Pohjanmaa , , Halsua , ,9 56 Himanka , ,7 78 Kannus , ,5 108 Kaustinen , ,3 146 Kokkola , , Kälviä , ,0 84 Lestijärvi , ,3 33 Lohtaja , ,7 52 Perho , ,9 113 Toholampi , ,7 139 Ullava , ,8 31 Veteli , ,7 108 Pohjois-Pohjanmaa , , Alavieska , ,6 47 Haapajärvi , ,4 166 Haapavesi , ,7 187 Hailuoto , ,3 25 Haukipudas , ,7 158 Ii , ,8 74 Kalajoki , ,5 193 Kempele , ,9 160 Kestilä , ,1 45 Kiiminki , ,3 123 Kuivaniemi , ,0 30 Kuusamo , ,8 396 Kärsämäki , ,6 70 Liminka , ,4 67 Lumijoki , ,2 18 Merijärvi , ,9 29 Muhos , ,7 108 Nivala , ,7 216 Oulainen , ,7 194 Oulunsalo , ,3 108 Oulu , , Piippola , ,8 51 Pudasjärvi , ,8 200 Pulkkila , ,2 40 Pyhäjoki , ,4 80 Pyhäjärvi , ,9 145 Pyhäntä , ,6 60 Raahe , ,6 660 Rantsila , ,1 38 Reisjärvi , ,3 78

99 MAAKUNNAT/KUNNAT 99 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Ruukki , ,9 88 Sievi , ,5 99 Siikajoki , ,6 15 Taivalkoski , ,7 99 Tyrnävä , ,4 64 Utajärvi , ,5 64 Vihanti , ,8 60 Yli-Ii , ,1 46 Ylikiiminki , ,3 37 Ylivieska , ,2 508 Kainuu , , Hyrynsalmi , ,7 63 Kajaani , , Kuhmo , ,0 226 Paltamo , ,7 127 Puolanka , ,4 78 Ristijärvi , ,7 36 Sotkamo , ,0 254 Suomussalmi , ,2 210 Vaala , ,4 60 Vuolijoki , ,7 35 Lappi , , Enontekiö , ,8 49 Inari , ,8 163 Kemijärvi , ,8 192 Keminmaa , ,9 245 Kemi , ,8 754 Kittilä , ,3 89 Kolari , ,9 132 Muonio , ,2 59 Pelkosenniemi , ,6 35 Pello , ,6 146 Posio , ,8 139 Ranua , ,4 154 Rovaniemen mlk , ,2 370 Rovaniemi , , Salla , ,9 122 Savukoski , ,7 30 Simo , ,8 64 Sodankylä , ,6 197 Tervola , ,6 72 Tornio , ,8 605 Utsjoki , ,0 39 Ylitornio , ,8 187 Ahvenanmaa , ,1 40 Brändö , ,0 - Eckerö 8 8 6, ,0 1 Finström , ,8 - Föglö , ,7 - Geta , ,6 -

100 100 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen Kunta asumislisä Henkilöt Vuokra- Keskimääräiset Ruoka- Vuokra- Keskimääräiset yhteensä asunnot asumismenot, kunnat asunnot asumismenot, kaikki asunnot yhteensä kaikki asunnot e/m 2 /kk e/m 2 /kk Hammarland , ,7 - Jomala , ,2 1 Kumlinge , ,9 - Kökar 7 6 4, ,5 - Lemland , ,4 - Maarianhamina , ,7 34 Saltvik , ,9 1 Sottunga 1 1 3, ,2 2 Sund , ,1 - Vårdö 9 9 5, ,8 1

101 MAAKUNNAT/KUNNAT Asumistukea saavat: perheen/ruokakunnan keskimääräinen koko, huoneluku ja asunnon pinta-ala kunnittain Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Koko maa ,1 2,1 48, ,0 2,2 56,1 Uusimaa ,1 2,0 45, ,2 2,3 57,7 Espoo ,1 1,9 47, ,4 2,6 62,9 Hanko 337 1,1 2,4 48, ,1 2,2 59,1 Helsinki ,1 2,0 44, ,0 2,3 54,6 Hyvinkää ,1 2,2 47, ,1 2,2 56,4 Inkoo 114 1,1 1,9 55,6 34 1,9 2,0 54,5 Järvenpää 909 1,1 2,1 47, ,0 2,3 57,5 Karjaa 282 1,1 2,0 46, ,1 2,3 61,1 Karjalohja 47 1,1 2,0 42,6 14 3,8 3,1 83,1 Karkkila 253 1,1 2,1 44, ,8 2,0 54,6 Kauniainen 107 1,2 2,0 46,8 74 2,5 2,5 63,8 Kerava 702 1,1 2,1 46, ,2 2,3 59,2 Kirkkonummi 577 1,2 2,3 49, ,0 2,3 60,4 Lohja 996 1,1 2,1 47, ,2 2,3 59,4 Mäntsälä 396 1,1 2,0 47, ,5 2,3 61,8 Nummi-Pusula 92 1,0 1,8 44,8 54 2,3 2,4 68,7 Nurmijärvi 505 1,1 2,0 48, ,3 2,4 61,6 Pohja 167 1,1 1,9 44,9 87 2,1 2,1 58,6 Pornainen 38 1,1 2,2 51,2 14 4,6 3,4 91,6 Sammatti 23 1,2 2,6 52,9 8 2,0 2,5 79,8 Siuntio 58 1,1 2,2 48,7 28 2,3 2,3 60,9 Tammisaari 393 1,1 2,2 46, ,0 2,1 58,3 Tuusula 617 1,1 1,8 45, ,3 2,5 63,1 Vantaa ,1 2,0 48, ,4 2,5 62,5 Vihti 501 1,2 2,1 51, ,0 2,3 60,3 Itä-Uusimaa ,1 2,2 48, ,2 2,3 60,2 Askola 63 1,2 2,0 48,2 21 3,0 2,5 70,7 Lapinjärvi 117 1,1 2,0 46,4 34 2,4 2,4 62,1 Liljendal 31 1,2 1,9 47,1 14 1,6 2,1 64,0 Loviisa 367 1,1 2,2 48, ,9 2,1 56,2 Myrskylä 58 1,1 2,7 45,0 16 2,6 2,5 65,5 Pernaja 95 1,2 2,5 56,7 28 2,3 2,4 64,3 Porvoo ,1 2,2 48, ,2 2,3 60,1 Pukkila 49 1,1 2,1 50,2 14 1,9 2,5 61,5 Ruotsinpyhtää 73 1,1 2,0 45,4 30 2,2 2,4 64,5 Sipoo 253 1,1 1,9 48, ,2 2,4 63,0 Varsinais-Suomi ,1 2,2 49, ,0 2,1 55,4 Alastaro 139 1,1 1,9 50,1 34 2,0 2,3 63,5 Askainen 14 1,0 1,9 38,0 6 1,2 1,3 40,9 Aura 84 1,1 1,8 50,3 38 2,4 2,4 62,9 Dragsfjärd 118 1,1 2,2 49,2 28 2,3 2,1 58,0 Halikko 244 1,2 2,4 52, ,3 2,3 62,6 Houtskari 24 1,2 2,0 53, Iniö 8 1,0 1,9 38, Kaarina 426 1,1 2,2 48, ,2 2,4 62,5 Kemiö 112 1,1 2,2 50,2 29 2,4 2,7 71,2 Kiikala 54 1,1 3,9 51,1 16 2,1 2,0 55,3 1 Tapauksissa, joissa neliötieto puuttuu, ei ole laskettu keskimääräisiä neliöitä.

102 102 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Kisko 73 1,1 2,3 52,2 21 2,4 2,8 69,5 Korppoo 21 1,5 2,0 47,8 6 1,3 2,0 45,3 Koski Tl 80 1,1 2,4 53,6 20 1,5 1,8 46,5 Kustavi 42 1,1 2,0 46,6 10 2,3 2,6 72,0 Kuusjoki 47 1,1 2,6 49,3 11 2,2 2,2 60,6 Laitila 306 1,2 2,2 50, ,0 2,2 58,4 Lemu 13 1,0 1,9 39,2 3 2,3 2,7 76,3 Lieto 219 1,1 2,2 49, ,5 2,4 66,2 Loimaa 550 1,1 2,2 52, ,9 2,1 56,7 Marttila 80 1,1 2,1 53,8 10 2,5 2,5 73,0 Masku 56 1,3 2,2 54,1 22 2,2 2,6 72,4 Mellilä 37 1,0 2,1 48,9 18 2,4 2,6 67,6 Merimasku 16 1,1 2,9 59,1 5 2,2 2,2 65,5 Mietoinen 31 1,1 2,2 48,0 3 3,0 2,3 71,7 Muurla 26 1,2 2,0 60,1 4 1,8 2,3 60,0 Mynämäki 177 1,2 2,6 52,4 50 2,4 2,5 64,8 Naantali 340 1,2 2,4 51, ,1 2,4 62,1 Nauvo 28 1,3 1,9 44,6 13 1,6 2,5 58,0 Nousiainen 52 1,1 2,3 52,4 12 2,1 2,3 62,4 Oripää 28 1,0 2,1 55,1 8 2,1 2,8 74,3 Paimio 228 1,2 2,2 48, ,9 2,0 56,0 Parainen 229 1,1 2,3 52, ,0 2,1 57,2 Perniö 195 1,1 2,1 47,8 57 2,2 2,2 59,6 Pertteli 83 1,1 2,3 53,1 39 1,7 1,9 50,9 Piikkiö 134 1,1 2,2 49,6 77 2,4 2,2 62,4 Pyhäranta 39 1,1 1,7 41,9 15 1,9 2,3 63,3 Pöytyä 169 1,1 2,3 54,6 62 2,5 2,5 68,1 Raisio 634 1,2 2,2 50, ,0 2,3 59,1 Rusko 38 1,0 1,9 46,2 15 2,4 2,2 65,2 Rymättylä 36 1,1 2,5 60,3 20 2,1 1,7 52,4 Salo 959 1,1 2,2 48, ,0 2,1 56,9 Sauvo 90 1,1 2,1 49,7 20 2,2 2,3 62,8 Somero 337 1,1 2,3 51, ,9 2,1 56,6 Suomusjärvi 35 1,3 4,1 51,5 10 2,6 2,6 74,0 Särkisalo 22 1,1 2,4 54,5 5 2,0 2,0 59,7 Taivassalo 65 1,2 2,2 50,5 7 1,0 1,3 36,9 Tarvasjoki 44 1,2 2,4 61,1 8 2,6 2,4 60,8 Turku ,1 2,2 48, ,9 2,1 53,5 Uusikaupunki 486 1,1 2,3 49, ,7 2,0 54,2 Vahto 23 1,0 1,9 44,4 7 3,3 2,9 93,3 Vehmaa 89 1,2 1,8 48,2 30 2,4 2,5 67,7 Velkua 7 1,0 2,3 40,1 4 4,8 4,0 5,9 Västanfjärd 9 1,0 2,1 45,4 5 1,2 1,8 52,7 Yläne 78 1,2 1,9 48,4 22 2,4 2,4 66,0 Satakunta ,1 2,3 49, ,9 2,1 56,2 Eurajoki 147 1,1 1,9 43,8 54 2,2 2,2 62,8 Eura 240 1,2 2,3 52, ,0 2,3 60,9 Harjavalta 193 1,2 2,5 51, ,9 2,3 58,6 Honkajoki 99 1,2 2,0 46,3 22 2,3 2,4 71,3 Huittinen 321 1,2 2,3 50, ,0 2,3 60,6

103 MAAKUNNAT/KUNNAT 103 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Jämijärvi 80 1,2 1,7 43,2 18 2,1 2,2 60,8 Kankaanpää 514 1,2 2,2 49, ,9 2,3 59,8 Karvia 141 1,2 2,3 48,5 38 1,9 2,2 58,8 Kiikoinen 45 1,2 2,0 50,2 10 2,4 2,3 62,9 Kiukainen 104 1,1 2,3 52,1 48 2,0 2,3 61,0 Kodisjoki 10 1,0 1,8 35,7 4 1,3 1,3 32,5 Kokemäki 285 1,2 2,3 51, ,9 2,1 57,7 Köyliö 78 1,2 2,2 51,1 14 2,7 2,4 64,5 Lappi 78 1,1 2,1 50,5 40 2,0 2,3 62,2 Lavia 91 1,3 2,3 51,2 32 1,9 2,3 63,1 Luvia 62 1,1 1,8 39,0 26 2,9 2,3 71,7 Merikarvia 162 1,1 1,9 43,2 62 1,9 2,0 53,5 Nakkila 125 1,1 2,3 50, ,9 2,2 58,6 Noormarkku 150 1,2 2,0 47,7 85 1,9 2,2 62,4 Pomarkku 111 1,1 2,2 51,2 33 2,1 2,2 58,6 Pori ,1 2,2 48, ,8 2,0 53,4 Punkalaidun 137 1,1 2,3 52,7 35 2,1 2,4 67,3 Rauma ,1 2,4 49, ,7 2,1 55,7 Siikainen 89 1,1 1,8 45,2 20 2,1 2,2 62,6 Säkylä 95 1,1 2,3 50,7 46 2,1 2,3 65,1 Ulvila 342 1,2 2,5 51, ,2 2,3 62,7 Vampula 60 1,3 2,3 55,4 17 3,1 2,8 67,1 Kanta-Häme ,1 2,2 47, ,0 2,1 55,8 Forssa 839 1,2 2,3 48, ,7 1,9 51,5 Hattula 184 1,1 2,0 45, ,1 2,4 64,6 Hauho 147 1,1 1,9 44,0 39 2,3 2,4 63,2 Hausjärvi 212 1,1 2,0 46, ,2 2,1 55,0 Humppila 85 1,1 2,3 52,1 40 2,2 2,2 60,8 Hämeenlinna ,1 2,2 46, ,9 2,1 54,4 Janakkala 426 1,2 2,3 49, ,0 2,1 57,3 Jokioinen 145 1,2 2,3 51,8 73 2,4 2,4 67,2 Kalvola 105 1,1 2,1 46,6 43 2,2 2,0 57,5 Lammi 172 1,1 2,1 48,5 66 2,0 2,0 54,3 Loppi 211 1,2 2,0 46,4 72 2,1 2,2 59,9 Renko 55 1,1 2,0 48,5 24 2,0 2,3 67,6 Riihimäki 871 1,1 2,3 45, ,0 2,2 56,4 Tammela 134 1,1 2,0 47,1 61 2,4 2,3 62,1 Tuulos 53 1,3 2,5 52,2 15 2,1 2,3 58,5 Ypäjä 68 1,3 2,2 51,6 39 2,3 2,4 64,2 Pirkanmaa ,1 2,2 48, ,9 2,1 54,7 Hämeenkyrö 328 1,2 2,1 50, ,1 2,2 60,9 Ikaalinen 244 1,1 2,1 49, ,2 2,4 61,7 Juupajoki 73 1,1 2,0 50,4 44 1,8 2,0 56,3 Kangasala 549 1,2 2,3 49, ,1 2,2 59,7 Kihniö 93 1,2 2,3 54,8 29 2,4 2,2 60,0 Kuhmalahti 23 1,1 2,7 59,8 13 2,2 2,3 59,1 Kuru 92 1,1 2,1 48,5 47 2,3 2,3 64,3 Kylmäkoski 59 1,1 2,2 50,5 19 3,1 2,9 75,6 Lempäälä 387 1,1 2,2 49, ,2 2,3 61,3 Luopioinen 96 1,1 2,0 49,3 27 2,4 2,6 65,5

104 104 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Längelmäki 79 1,3 2,3 53,4 22 2,0 2,0 53,4 Mouhijärvi 91 1,1 1,9 47,2 34 2,5 2,6 69,0 Mänttä 209 1,1 2,3 48, ,9 2,1 55,1 Nokia 814 1,1 2,1 47, ,0 2,1 55,2 Orivesi 311 1,1 2,0 47, ,8 2,4 54,2 Parkano 305 1,2 2,2 50, ,2 2,3 63,7 Pirkkala 235 1,3 2,4 54, ,1 2,3 60,6 Pälkäne 128 1,1 2,0 46,9 49 2,1 2,2 57,2 Ruovesi 235 1,1 2,0 48,7 64 2,0 2,1 57,2 Suodenniemi 39 1,3 2,5 52,6 12 1,8 1,9 56,0 Tampere ,1 2,2 47, ,9 2,1 53,0 Toijala 298 1,1 2,3 49, ,9 2,1 56,0 Urjala 226 1,1 2,1 49, ,1 2,5 59,6 Valkeakoski 560 1,1 2,5 53, ,8 2,1 54,6 Vammala 499 1,1 2,2 50, ,0 2,2 56,4 Vesilahti 69 1,1 1,8 44,1 26 2,4 2,3 61,3 Viiala 144 1,1 2,3 50, ,7 2,0 56,3 Viljakkala 56 1,1 1,8 44,1 16 1,9 2,3 59,4 Vilppula 165 1,1 2,3 52, ,8 2,1 57,4 Virrat 343 1,1 2,0 48, ,7 1,9 54,0 Ylöjärvi 371 1,2 2,5 54, ,3 2,4 62,7 Äetsä 175 1,2 2,5 54,8 90 2,2 2,3 65,8 Päijät-Häme ,1 2,2 47, ,9 2,1 55,0 Artjärvi 56 1,2 2,1 49,3 12 2,0 2,3 61,7 Asikkala 273 1,1 2,1 45, ,9 2,2 56,7 Hartola 189 1,1 2,0 43,5 58 2,2 2,3 59,8 Heinola 761 1,1 2,1 45, ,8 2,0 52,6 Hollola 493 1,1 2,2 49, ,2 2,3 59,9 Hämeenkoski 64 1,2 2,2 56,0 26 2,0 2,1 56,5 Kärkölä 163 1,2 2,2 49,7 92 1,9 2,0 56,0 Lahti ,1 2,2 46, ,9 2,1 54,2 Nastola 456 1,1 2,1 50, ,8 2,3 59,5 Orimattila 486 1,1 2,1 47, ,9 2,1 57,1 Padasjoki 145 1,2 2,3 51,1 41 1,5 1,9 54,2 Sysmä 210 1,1 2,2 49,1 76 1,9 2,0 56,1 Kymenlaakso ,1 2,1 45, ,8 2,1 53,3 Anjalankoski 567 1,1 2,2 48, ,7 2,2 55,5 Elimäki 269 1,1 2,1 42, ,1 2,2 58,8 Hamina 719 1,1 2,1 46, ,8 2,2 56,0 Iitti 274 1,1 2,0 45, ,1 2,3 61,0 Jaala 55 1,0 1,5 35,9 21 1,9 2,2 56,6 Kotka ,1 2,0 44, ,7 2,0 51,2 Kouvola ,1 2,3 47, ,7 2,1 52,2 Kuusankoski 738 1,1 2,0 44, ,7 2,0 52,0 Miehikkälä 168 1,1 2,0 46,9 28 2,4 2,8 65,6 Pyhtää 129 1,1 1,8 42,3 54 2,3 2,5 64,3 Valkeala 288 1,1 2,3 44, ,3 2,5 65,2 Virolahti 128 1,1 2,0 44,5 56 1,8 2,4 60,6

105 MAAKUNNAT/KUNNAT 105 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Etelä-Karjala ,1 2,0 45, ,8 2,1 54,0 Imatra ,2 2,1 45, ,7 2,1 54,2 Joutseno 311 1,2 1,7 44, ,8 2,3 56,3 Lappeenranta ,2 2,1 45, ,8 2,1 52,9 Lemi 77 1,1 1,8 42,7 28 2,5 2,5 68,7 Luumäki 193 1,1 2,0 47,5 87 1,8 2,3 59,4 Parikkala 312 1,2 1,9 46,2 75 1,9 2,1 54,8 Rautjärvi 177 1,1 2,3 49,9 58 1,9 2,5 55,9 Ruokolahti 196 1,1 1,9 43,5 68 1,8 2,1 55,9 Savitaipale 172 1,1 1,8 42,8 67 1,8 2,1 58,3 Suomenniemi 22 1,0 1,9 40,9 13 2,4 2,5 69,8 Taipalsaari 85 1,1 1,6 40,2 57 2,1 2,2 55,9 Ylämaa 63 1,1 1,7 44,2 19 1,7 2,5 66,3 Etelä-Savo ,1 2,1 46, ,9 2,1 54,5 Enonkoski 81 1,1 2,1 45,9 29 1,8 2,3 57,8 Haukivuori 130 1,1 2,2 49,5 36 2,4 2,2 57,9 Heinävesi 277 1,2 2,0 43,7 46 2,0 2,2 59,1 Hirvensalmi 147 1,2 2,2 45,3 28 1,5 2,0 49,1 Joroinen 253 1,1 2,2 48,1 97 2,0 2,3 56,6 Juva 392 1,2 2,2 46, ,9 2,1 54,7 Kangasniemi 307 1,2 2,0 44, ,9 2,1 57,2 Kerimäki 232 1,1 1,9 48,2 85 2,0 2,2 57,6 Mikkeli ,1 2,2 46, ,8 2,2 54,3 Mäntyharju 348 1,2 1,9 46, ,2 2,3 60,7 Pertunmaa 127 1,1 1,8 43,4 15 2,0 2,5 69,6 Pieksämäki 696 1,1 2,1 45, ,8 2,0 51,8 Pieksänmaa 283 1,1 2,1 48,9 81 2,4 2,3 62,3 Punkaharju 166 1,2 2,1 46,0 61 1,9 2,2 55,5 Puumala 148 1,2 2,0 45,3 27 1,7 2,0 59,7 Rantasalmi 219 1,1 1,9 45,1 64 2,2 2,7 60,3 Ristiina 187 1,1 2,1 47,3 94 1,9 2,2 56,5 Savonlinna ,1 2,2 46, ,8 2,0 51,7 Savonranta 94 1,1 1,9 47,7 22 2,0 2,4 61,1 Sulkava 121 1,1 2,0 41,7 43 2,1 2,5 73,1 Pohjois-Savo ,2 2,2 47, ,9 2,1 53,6 Iisalmi ,2 2,2 48, ,9 2,1 53,3 Juankoski 325 1,2 2,1 52, ,8 1,9 52,1 Kaavi 271 1,2 2,3 49,0 94 2,0 2,2 56,2 Karttula 159 1,2 2,0 48,9 42 2,0 2,0 56,0 Keitele 152 1,1 2,3 46,9 43 1,8 2,1 56,5 Kiuruvesi 586 1,2 2,1 47, ,0 2,2 53,3 Kuopio ,1 2,2 46, ,9 2,1 52,5 Lapinlahti 370 1,1 2,0 47, ,1 2,2 57,8 Leppävirta 513 1,1 2,0 46, ,0 2,3 59,1 Maaninka 199 1,1 2,2 49,3 32 2,7 2,8 72,5 Nilsiä 359 1,1 1,8 49, ,9 2,6 58,2 Pielavesi 330 1,2 2,0 45,2 98 2,1 2,2 57,0 Rautalampi 252 1,2 2,1 47,9 69 1,9 2,0 52,8 Rautavaara 186 1,3 2,3 50,8 36 1,8 2,2 57,3 Siilinjärvi 505 1,2 2,2 48, ,2 2,3 58,7

106 106 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Sonkajärvi 282 1,2 2,1 46, ,9 2,2 56,8 Suonenjoki 497 1,2 2,4 48, ,8 2,1 52,3 Tervo 111 1,2 2,2 48,2 29 2,1 2,4 62,9 Tuusniemi 195 1,3 2,3 52,8 55 2,0 2,4 59,6 Varkaus ,2 2,3 47, ,7 2,0 51,9 Varpaisjärvi 198 1,2 2,4 54,2 52 2,2 2,2 63,1 Vesanto 146 1,1 2,0 46,3 52 1,5 2,0 53,8 Vieremä 235 1,1 2,1 47,6 48 2,3 2,2 61,7 Pohjois-Karjala ,2 2,1 48, ,9 2,1 55,1 Eno 365 1,2 2,3 49, ,8 2,0 53,9 Ilomantsi 421 1,2 2,2 53, ,8 2,2 58,1 Joensuu ,1 2,1 46, ,9 2,1 53,4 Juuka 419 1,2 2,0 47, ,9 2,0 56,3 Kesälahti 154 1,1 2,1 47,5 50 2,4 2,4 63,3 Kitee 503 1,2 2,2 49, ,8 2,0 54,1 Kontiolahti 279 1,2 2,0 47, ,1 2,2 58,2 Lieksa 759 1,1 2,1 48, ,6 1,9 53,2 Liperi 462 1,2 2,2 50, ,2 2,3 61,5 Nurmes 572 1,2 2,1 48, ,0 2,1 56,0 Outokumpu 413 1,2 2,2 51, ,8 2,2 58,2 Polvijärvi 341 1,2 2,2 51, ,7 2,0 55,9 Pyhäselkä 210 1,1 1,8 49, ,8 2,5 67,4 Rääkkylä 246 1,1 1,9 45,9 88 1,8 2,0 54,6 Tohmajärvi 282 1,2 2,2 50, ,0 2,1 59,9 Valtimo 177 1,2 1,9 48,7 49 1,8 2,1 57,1 Keski-Suomi ,1 2,1 47, ,9 2,2 53,1 Hankasalmi 277 1,1 2,0 48, ,0 2,1 58,3 Joutsa 212 1,1 2,0 45,1 62 1,8 1,9 52,9 Jyväskylän mlk 850 1,2 2,3 49, ,1 2,4 58,0 Jyväskylä ,1 2,2 45, ,8 2,1 49,4 Jämsänkoski 261 1,1 2,3 52, ,9 2,2 56,7 Jämsä 511 1,1 2,0 48, ,7 2,1 52,8 Kannonkoski 92 1,2 1,8 46,9 21 2,8 2,3 69,3 Karstula 223 1,3 2,1 48,8 75 2,0 2,3 56,9 Keuruu 454 1,1 2,1 46, ,8 1,9 52,8 Kinnula 110 1,2 2,4 53,9 23 4,0 3,0 76,8 Kivijärvi 70 1,1 2,1 53,5 36 2,8 2,3 64,8 Konnevesi 148 1,2 2,3 52,1 43 2,0 2,3 60,9 Korpilahti 201 1,2 2,0 47,0 79 2,0 2,3 58,5 Kuhmoinen 124 1,1 2,0 49,0 40 1,8 2,1 56,9 Kyyjärvi 78 1,1 2,1 48,9 22 2,7 2,5 69,6 Laukaa 514 1,1 2,0 49, ,6 2,5 66,4 Leivonmäki 59 1,3 2,1 56,0 13 1,6 2,2 61,9 Luhanka 37 1,1 2,3 60,2 6 1,2 1,8 51,3 Multia 91 1,1 1,7 42,7 28 2,2 2,2 62,3 Muurame 179 1,1 2,1 45, ,4 2,5 61,6 Petäjävesi 171 1,2 2,3 49,0 76 1,8 2,1 58,1 Pihtipudas 202 1,2 2,2 50, ,9 2,2 54,6 Pylkönmäki 76 1,3 2,1 49,5 19 1,7 2,0 57,4 Saarijärvi 419 1,2 1,9 53, ,0 2,2 58,1 Sumiainen 49 1,1 1,9 42,0 10 1,8 1,8 55,8

107 MAAKUNNAT/KUNNAT 107 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Suolahti 264 1,2 2,1 48, ,6 1,8 48,9 Toivakka 65 1,1 2,1 44,2 17 2,1 2,1 61,5 Uurainen 112 1,2 2,0 48,8 48 2,8 2,5 69,0 Viitasaari 353 1,1 2,0 45, ,0 2,3 60,5 Äänekoski 490 1,1 2,2 46, ,9 2,1 53,1 Etelä-Pohjanmaa ,2 2,3 51, ,1 2,3 59,9 Alahärmä 155 1,1 2,0 46,4 24 2,6 2,3 64,4 Alajärvi 390 1,2 2,6 60, ,3 2,8 74,8 Alavus 398 1,2 2,3 54, ,4 2,3 62,3 Evijärvi 110 1,1 2,2 50,5 31 2,5 2,5 64,8 Ilmajoki 423 1,2 2,4 52, ,1 2,3 62,1 Isojoki 161 1,2 2,3 50,1 19 1,9 2,4 60,0 Jalasjärvi 373 1,2 2,2 56,3 92 2,2 2,4 61,5 Jurva 175 1,2 2,5 53,2 44 1,6 2,0 51,4 Karijoki 48 1,1 2,2 47,6 11 2,4 2,8 77,3 Kauhajoki 600 1,2 2,3 51, ,0 2,2 60,0 Kauhava 340 1,2 2,3 50, ,2 2,4 62,4 Kortesjärvi 87 1,2 2,2 47,6 19 3,2 2,7 76,8 Kuortane 163 1,2 2,1 51,7 30 2,3 2,7 66,4 Kurikka 434 1,2 2,4 54, ,2 2,4 63,9 Lappajärvi 167 1,1 2,2 50,4 28 3,0 2,9 73,3 Lapua 488 1,2 2,3 53, ,1 2,2 60,1 Lehtimäki 82 1,1 2,0 47,4 16 2,8 2,7 72,3 Nurmo 189 1,2 2,4 53, ,2 2,5 63,2 Seinäjoki ,2 2,3 50, ,8 2,2 55,2 Soini 106 1,2 2,1 44,8 25 1,8 2,6 59,6 Teuva 231 1,2 2,3 54,3 76 2,1 2,3 61,1 Töysä 135 1,2 2,6 51,5 50 2,7 2,5 63,7 Vimpeli 139 1,1 2,2 51,8 37 2,2 2,2 59,2 Ylihärmä 134 1,2 2,4 52,7 27 2,1 2,4 59,6 Ylistaro 217 1,2 2,1 46,8 76 2,3 2,4 64,5 Ähtäri 255 1,1 2,0 45,0 99 2,3 2,5 63,6 Pohjanmaa ,2 2,3 50, ,1 2,4 59,6 Isokyrö 162 1,1 2,3 49,2 69 2,5 2,5 67,2 Kaskinen 26 1,0 2,2 51,4 4 2,3 3,0 72,5 Korsnäs 61 1,1 2,5 56,1 12 1,8 2,3 58,0 Kristiinankaupunki 287 1,2 2,5 54,5 74 1,9 2,4 56,3 Kruunupyy 188 1,2 2,3 49,4 22 3,0 2,8 73,1 Laihia 219 1,2 2,2 50,5 78 2,2 2,5 61,7 Luoto 63 1,1 1,9 45,2 19 6,5 3,6 9,7 Maalahti 178 1,2 2,4 55,5 40 1,8 2,5 66,2 Maksamaa 44 1,1 3,0 65,0 6 2,5 2,5 67,6 Mustasaari 252 1,1 2,4 58,8 92 2,1 2,6 66,8 Närpiö 236 1,2 2,3 48,9 46 1,9 2,5 61,5 Oravainen 66 1,1 2,3 52,8 18 4,2 3,3 83,8 Pedersören kunta 158 1,1 2,1 49,2 46 4,1 3,1 83,2 Pietarsaari 584 1,1 2,2 43, ,1 2,3 58,6 Uusikaarlepyy 209 1,1 2,3 54,2 38 2,2 2,3 67,8 Vaasa ,2 2,2 48, ,0 2,3 57,5 Vähäkyrö 120 1,1 2,1 52,4 48 2,7 2,5 63,0 Vöyri 132 1,2 2,4 52,8 20 2,5 2,5 66,1

108 108 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Keski-Pohjanmaa ,2 2,4 51, ,2 2,4 60,6 Halsua 55 1,2 2,5 48,2 8 3,1 3,4 78,4 Himanka 109 1,2 2,2 51,0 26 2,6 2,7 77,5 Kannus 203 1,1 2,4 50,5 82 2,4 2,4 62,8 Kaustinen 121 1,3 2,5 57,6 49 2,4 2,4 61,1 Kokkola ,2 2,4 51, ,0 2,3 58,3 Kälviä 144 1,2 2,4 54,4 32 2,4 2,3 65,0 Lestijärvi 59 1,2 2,3 49,8 9 2,4 2,6 63,2 Lohtaja 98 1,2 2,5 57,2 20 1,6 3,7 60,4 Perho 107 1,2 2,2 50,6 43 4,1 3,0 79,9 Toholampi 143 1,2 2,3 51,7 35 2,8 2,9 77,7 Ullava 46 1,2 2,2 50,1 4 1,5 3,3 48,0 Veteli 121 1,2 2,3 50,5 34 2,1 2,3 63,9 Pohjois-Pohjanmaa ,2 2,2 50, ,2 2,3 57,8 Alavieska 124 1,1 2,3 51,3 32 2,6 2,5 67,8 Haapajärvi 368 1,2 2,1 50, ,7 2,6 65,5 Haapavesi 315 1,1 2,3 54, ,3 2,8 72,6 Hailuoto 28 1,1 1,5 41,8 8 1,6 1,8 50,4 Haukipudas 427 1,2 2,4 53, ,5 2,5 64,3 Ii 196 1,2 2,2 53, ,9 2,7 72,9 Kalajoki 240 1,2 2,3 55, ,1 2,6 73,1 Kempele 208 1,2 2,2 52, ,5 2,5 64,7 Kestilä 109 1,2 2,4 56,1 11 2,6 2,4 69,7 Kiiminki 143 1,1 1,8 45, ,0 2,6 68,0 Kuivaniemi 105 1,2 2,2 53,1 45 2,8 2,5 70,1 Kuusamo 686 1,2 1,9 45, ,0 2,3 57,6 Kärsämäki 179 1,2 2,8 49,8 40 2,6 2,4 63,4 Liminka 171 1,2 2,2 50,1 98 3,9 2,9 76,8 Lumijoki 64 1,1 2,4 53,9 37 3,1 2,7 70,9 Merijärvi 38 1,3 2,2 52,3 16 7,0 3,9 0,7 Muhos 233 1,2 1,9 47, ,5 2,7 60,8 Nivala 416 1,2 2,4 52, ,8 2,6 71,4 Oulainen 306 1,2 2,3 52, ,6 2,4 62,8 Oulunsalo 112 1,2 2,0 51, ,3 3,2 77,4 Oulu ,2 2,2 48, ,9 2,1 51,9 Piippola 90 1,1 2,4 49,2 21 3,1 2,6 73,7 Pudasjärvi 470 1,2 2,2 56, ,7 2,6 68,3 Pulkkila 105 1,1 2,4 53,7 21 2,8 2,3 66,1 Pyhäjoki 90 1,1 2,1 45,5 41 2,6 2,0 64,9 Pyhäjärvi 397 1,1 2,1 47, ,9 2,2 56,2 Pyhäntä 66 1,2 2,3 53,6 19 4,3 2,9 80,9 Raahe 620 1,1 2,2 46, ,9 2,2 56,3 Rantsila 115 1,2 2,2 51,2 30 3,5 2,7 76,1 Reisjärvi 159 1,2 2,3 55,4 24 3,5 3,1 85,0 Ruukki 185 1,2 2,6 56,5 67 2,1 2,0 52,8 Sievi 219 1,2 2,1 56,3 75 4,0 3,0 82,2 Siikajoki 38 1,0 1,8 44,1 18 5,2 3,7 2,9 Taivalkoski 227 1,2 2,4 53, ,8 2,8 72,5 Tyrnävä 175 1,2 1,9 46,9 83 5,5 3,6 98,2

109 MAAKUNNAT/KUNNAT 109 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Utajärvi 214 1,3 2,1 54,0 64 2,8 2,3 66,3 Vihanti 110 1,1 2,2 48,4 37 2,8 2,8 71,3 Yli-Ii 94 1,2 2,1 52,0 25 4,2 2,5 71,6 Ylikiiminki 126 1,2 2,0 53,8 59 2,9 2,6 65,5 Ylivieska 435 1,2 2,2 52, ,1 2,4 59,1 Kainuu ,1 2,1 47, ,9 2,1 54,6 Hyrynsalmi 191 1,1 2,3 50,1 58 2,1 2,3 56,4 Kajaani ,1 2,0 44, ,9 2,1 53,2 Kuhmo 546 1,2 2,3 50, ,8 2,1 54,8 Paltamo 236 1,1 2,1 46, ,0 2,3 56,8 Puolanka 235 1,2 2,3 47,2 88 1,9 2,2 57,8 Ristijärvi 90 1,1 1,9 41,7 28 1,6 1,9 53,4 Sotkamo 484 1,1 1,9 47, ,0 2,1 55,2 Suomussalmi 562 1,2 2,2 48, ,8 2,1 54,8 Vaala 200 1,2 2,5 49,6 88 2,3 2,4 61,1 Vuolijoki 114 1,1 2,0 48,9 68 2,9 2,6 66,4 Lappi ,1 2,2 51, ,0 2,2 56,8 Enontekiö 69 1,2 3,3 78,3 24 1,7 2,1 64,2 Inari 278 1,2 2,0 53, ,7 2,2 58,3 Kemijärvi 434 1,1 2,1 51, ,8 2,3 57,9 Keminmaa 221 1,1 2,4 54, ,3 2,4 65,7 Kemi ,1 2,2 48, ,8 2,2 54,9 Kittilä 196 1,1 1,9 51,9 97 1,9 2,2 58,0 Kolari 125 1,1 2,4 59,2 62 2,4 2,6 66,8 Muonio 34 1,1 2,7 67,7 24 2,6 2,5 57,3 Pelkosenniemi 55 1,2 2,5 64,3 18 2,7 2,6 69,4 Pello 162 1,1 2,5 56,9 46 2,0 2,3 65,6 Posio 207 1,2 2,2 51,1 67 2,0 2,2 62,0 Ranua 212 1,2 2,3 55, ,3 2,8 75,1 Rovaniemen mlk 525 1,2 2,1 50, ,3 2,4 63,2 Rovaniemi ,1 2,1 46, ,8 2,1 51,5 Salla 290 1,2 2,2 49, ,9 2,2 56,7 Savukoski 55 1,2 2,8 61,9 15 1,5 1,9 49,7 Simo 104 1,2 2,4 58,6 52 2,5 2,3 61,4 Sodankylä 379 1,1 2,0 53, ,8 2,4 59,4 Tervola 133 1,1 2,1 54,9 62 2,0 2,1 57,7 Tornio 653 1,1 2,2 53, ,0 2,3 59,7 Utsjoki 43 1,2 2,2 67,0 22 1,6 2,2 61,5 Ylitornio 242 1,3 2,3 55,0 79 1,9 2,3 60,2 Ahvenanmaa 418 1,1 2,3 47, ,2 2,5 64,2 Brändö 12 1,3 2,0 47,5 1 3,0 3,0 82,0 Eckerö 8 1,0 1,6 41,3 4 2,3 3,0 59,8 Finström 31 1,1 2,3 47,0 18 2,6 2,9 68,4 Föglö 18 1,3 2,4 52,7 4 3,8 4,0 2,6 Geta 11 1,0 1,5 36,2 2 2,5 3,5 91,3

110 110 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Saajat Perheen Huone- Asunnon Ruoka- Ruoka- Huone- Asunnon yhteen- koko luku/ pinta- kunnat kunnan luku/ruo- pintasä saaja ala 1 yhteensä koko kakunta ala Lkm Hlöä Lkm m 2 Lkm Hlöä Lkm m 2 Hammarland 11 1,2 1,8 41,5 12 2,3 2,5 62,7 Jomala 19 1,1 1,6 40,6 14 3,3 3,3 77,0 Kumlinge 14 1,0 2,6 48,4 1 1,0 2,0 38,0 Kökar 7 1,0 2,0 42,1 1 1,0 2,0 52,5 Lemland 16 1,1 1,8 36,1 6 1,7 2,2 59,7 Maarianhamina 235 1,1 2,4 49, ,0 2,4 61,1 Saltvik 12 1,0 2,3 59,1 6 2,8 3,3 91,0 Sottunga 1 1,0 3,0 57,0 1 1,0 1,0 35,0 Sund 14 1,3 2,5 51,6 2 2,0 2,0 73,0 Vårdö 9 1,0 2,1 49,1 2 2,0 2,5 75,0

111 MAAKUNNAT/KUNNAT Asumistukea saavat: keskimääräiset asumismenot asuinneliötä kohden kunnittain valtion lainoittamissa ja muissa vuokra-asunnoissa Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Yhteensä , , , ,31 Uusimaa , , , ,38 Espoo 476 8, , , ,73 Hanko 43 7, , , ,03 Helsinki , , , ,62 Hyvinkää 371 7, , , ,75 Inkoo 12 6, ,35 8 7, ,21 Järvenpää 137 8, , , ,19 Karjaa 41 7, , , ,72 Karjalohja 7 7, ,21 7 6,38 1 5,96 Karkkila 24 6, , , ,26 Kauniainen 10 7, , , ,73 Kerava 112 8, , , ,03 Kirkkonummi 3 7, , , ,68 Lohja 90 7, , , ,77 Mäntsälä 37 7, , , ,89 Nummi-Pusula 15 6, , , ,41 Nurmijärvi 68 8, , , ,48 Pohja 41 7, , , ,20 Pornainen 4 6, ,32 4 8,89 7 8,05 Sammatti 4 5, ,76 3 4,95 3 3,42 Siuntio ,92 3 9, ,43 Tammisaari 50 7, , , ,27 Tuusula 82 9, , , ,35 Vantaa , , , ,66 Vihti 114 7, , , ,98 Itä-Uusimaa , , , ,86 Askola 15 6, ,76 7 5, ,47 Lapinjärvi 59 5, , , ,09 Liljendal 9 4, ,52 2 7,23 8 6,73 Loviisa 153 6, , , ,57 Myrskylä 33 6, ,46 9 6,88 5 6,76 Pernaja 44 6, ,56 8 6, ,97 Porvoo 628 8, , , ,64 Pukkila 8 6, ,04 7 6,05 5 7,28 Ruotsinpyhtää 39 6, , , ,09 Sipoo 36 8, , , ,32 Varsinais-Suomi , , , ,96 Alastaro 16 6, , , ,34 Askainen 2 4,67 8 6,40 3 4,64 2 7,59 Aura 7 6, , , ,71 Dragsfjärd 57 5, , , ,49 Halikko 2 7, , , ,32 1 Luokittelussa eivät ole mukana alivuokra-asunnot, lähiomaisen omakotitalot, täysihoito- ja sairaskotiasunnot eivätkä asuntolat ja yömajat.

112 112 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Houtskari 6 5,53 9 4, Iniö 3 7,37 4 7, Kaarina 55 7, , , ,46 Kemiö 59 5, ,13 8 5, ,59 Kiikala 1 5, ,45 9 6,25 5 6,65 Kisko 1 8, ,94 2 7, ,84 Korppoo 5 5,58 8 5,60 2 5,11 4 4,91 Koski Tl 1 5, ,11 2 4, ,65 Kustavi 17 7, ,63 8 6,85 2 5,13 Kuusjoki ,12 4 5,09 4 5,80 Laitila 51 6, , , ,39 Lemu 2 6,70 6 7,35 1 6,18 2 5,43 Lieto 30 7, , , ,21 Loimaa 42 6, , , ,28 Marttila 3 6, ,21 2 6,94 6 5,84 Masku 7 6, ,00 4 8, ,19 Mellilä 1 5, ,63 5 5, ,79 Merimasku 5 7,61 5 5, ,27 Mietoinen 10 7, ,26 2 6, Muurla ,89 3 8, Mynämäki 33 8, , , ,83 Naantali 28 6, , , ,57 Nauvo 7 7, ,59 6 6,99 6 4,92 Nousiainen 5 6, ,28 1 7, ,43 Oripää 1 6, ,21 2 5,31 6 4,62 Paimio 27 7, , , ,90 Parainen 62 6, , , ,31 Perniö 80 6, , , ,79 Pertteli 1 8, , , ,63 Piikkiö 11 7, , , ,58 Pyhäranta 8 6, ,73 3 7,41 9 5,92 Pöytyä 22 6, ,75 8 6, ,88 Raisio 101 7, , , ,45 Rusko 1 5, ,90 5 6,84 8 7,18 Rymättylä 3 4, ,48 7 8, ,72 Salo 15 8, , , ,93 Sauvo 11 6, ,30 6 6, ,68 Somero 28 6, , , ,62 Suomusjärvi ,80 3 5,92 6 4,97 Särkisalo 2 5, ,37 2 6,11 3 4,87 Taivassalo 19 6, ,68 4 6,42 3 6,37 Tarvasjoki ,21 1 7,41 6 6,08 Turku , , , ,41 Uusikaupunki 88 6, , , ,97 Vahto 2 8, ,78 1 5,62 2 7,43 Vehmaa 31 7, , , ,58 Velkua ,99 1 5,76 1 8,71 Västanfjärd 4 5,43 2 4,23 2 5,06 3 2,92 Yläne 1 5, ,08 4 5, ,68

113 MAAKUNNAT/KUNNAT 113 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Satakunta , , , ,17 Eurajoki 35 7, , , ,43 Eura 25 6, , , ,53 Harjavalta 32 5, , , ,40 Honkajoki 47 5, ,30 7 5, ,35 Huittinen 104 5, , , ,13 Jämijärvi 41 7, ,83 5 6, ,19 Kankaanpää 191 6, , , ,39 Karvia 65 5, , , ,39 Kiikoinen 16 5, ,08 1 5,29 7 5,91 Kiukainen 19 6, , , ,74 Kodisjoki 3 4,53 1 5,23 3 5,67 1 5,14 Kokemäki 65 6, , , ,20 Köyliö 17 6, ,95 5 6,23 8 6,36 Lappi 20 7, , , ,57 Lavia 29 6, ,96 9 6, ,47 Luvia 34 8, ,08 1 5, ,87 Merikarvia 86 6, , , ,14 Nakkila 15 7, , , ,47 Noormarkku 73 6, , , ,60 Pomarkku 44 7, ,30 4 5, ,92 Pori , , , ,55 Punkalaidun 70 6, ,38 9 6, ,45 Rauma 302 6, , , ,52 Siikainen 34 5, ,72 9 6,01 9 6,40 Säkylä 8 6, , , ,56 Ulvila 136 7, , , ,94 Vampula 4 6, ,71 2 5, ,41 Kanta-Häme , , , ,93 Forssa 289 7, , , ,26 Hattula 45 7, , , ,82 Hauho 36 7, , , ,85 Hausjärvi 34 6, , , ,23 Humppila 9 6, , , ,64 Hämeenlinna 553 8, , , ,56 Janakkala 80 7, , , ,02 Jokioinen 30 6, , , ,53 Kalvola 19 6, , , ,45 Lammi 32 7, , , ,52 Loppi 26 7, , , ,70 Renko 12 7, , ,18 7 6,80 Riihimäki 219 7, , , ,14 Tammela 41 7, , , ,97 Tuulos 9 6, ,44 3 6, ,78 Ypäjä 12 4, , , ,86

114 114 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Pirkanmaa , , , ,26 Hämeenkyrö 32 6, , , ,64 Ikaalinen 53 6, , , ,72 Juupajoki 13 5, , , ,19 Kangasala 101 6, , , ,16 Kihniö 42 6, ,44 8 5, ,18 Kuhmalahti 3 3, ,98 2 4,71 9 6,61 Kuru 22 6, , , ,60 Kylmäkoski 18 6, ,07 3 6, ,22 Lempäälä 112 8, , , ,60 Luopioinen 8 7, ,51 9 6, ,14 Längelmäki 13 5, ,08 5 5, ,32 Mouhijärvi 21 6, , , ,64 Mänttä 54 6, , , ,34 Nokia 254 7, , , ,68 Orivesi 54 6, , , ,87 Parkano 106 7, , , ,31 Pirkkala 114 7, , , ,83 Pälkäne 11 7, , , ,17 Ruovesi 46 5, , , ,92 Suodenniemi 7 5, ,72 6 5,37 3 5,48 Tampere , , , ,08 Toijala 62 6, , , ,22 Urjala 21 6, , , ,38 Valkeakoski 58 5, , , ,88 Vammala 128 7, , , ,73 Vesilahti 12 6, , , ,94 Viiala 38 6, , , ,81 Viljakkala 13 7, ,40 2 7, ,89 Vilppula 58 5, , , ,29 Virrat 25 5, , , ,22 Ylöjärvi 109 8, , , ,87 Äetsä 68 6, , , ,12 Päijät-Häme , , , ,98 Artjärvi 13 6, ,33 3 7,41 8 7,17 Asikkala 29 7, , , ,70 Hartola 30 6, , , ,43 Heinola 439 6, , , ,17 Hollola 138 7, , , ,27 Hämeenkoski 23 6, ,13 8 7, ,42 Kärkölä 31 7, , , ,98 Lahti , , , ,57 Nastola 164 6, , , ,56 Orimattila 60 7, , , ,85 Padasjoki 51 6, , , ,54 Sysmä 28 6, , , ,95

115 MAAKUNNAT/KUNNAT 115 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Kymenlaakso , , , ,41 Anjalankoski 95 6, , , ,16 Elimäki 17 6, , , ,90 Hamina 322 7, , , ,15 Iitti 98 6, , , ,19 Jaala 7 6, ,25 9 6, ,45 Kotka 681 7, , , ,74 Kouvola 69 6, , , ,66 Kuusankoski 111 6, , , ,33 Miehikkälä 59 7, ,48 9 6, ,17 Pyhtää 53 8, , , ,12 Valkeala 15 6, , , ,41 Virolahti 57 7, , , ,79 Etelä-Karjala , , , ,97 Imatra 613 7, , , ,65 Joutseno 103 7, , , ,32 Lappeenranta 657 7, , , ,63 Lemi 21 6, , , ,09 Luumäki 22 6, , , ,03 Parikkala 121 6, , , ,71 Rautjärvi 63 6, , , ,96 Ruokolahti 52 7, , , ,65 Savitaipale 51 7, , , ,77 Suomenniemi 4 6, ,13 6 6,45 5 5,57 Taipalsaari 17 6, , , ,38 Ylämaa 7 7, ,77 3 6, ,41 Etelä-Savo , , , ,92 Enonkoski 37 6, , ,97 6 7,11 Haukivuori 42 6, , , ,05 Heinävesi 70 6, , , ,52 Hirvensalmi 33 6, , ,92 5 5,20 Joroinen 47 6, , , ,49 Juva 137 6, , , ,24 Kangasniemi 43 6, , , ,40 Kerimäki 40 7, , , ,92 Mikkeli 489 7, , , ,60 Mäntyharju 99 6, , , ,77 Pertunmaa 46 6, ,69 6 6,69 4 3,86 Pieksämäki 141 6, , , ,77 Pieksänmaa 44 6, , , ,95 Punkaharju 78 6, , , ,72 Puumala 36 6, , ,15 9 4,90 Rantasalmi 28 5, , , ,91 Ristiina 51 7, , , ,69 Savonlinna 612 7, , , ,74 Savonranta 14 6, , ,38 4 4,70 Sulkava 29 6, , , ,25

116 116 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Pohjois-Savo , , , ,80 Iisalmi 512 6, , , ,30 Juankoski 13 5, , , ,50 Kaavi 3 7, , , ,44 Karttula 74 7, , , ,94 Keitele 55 6, , ,88 9 6,02 Kiuruvesi 17 6, , , ,19 Kuopio , , , ,75 Lapinlahti 101 7, , , ,41 Leppävirta 118 7, , , ,70 Maaninka 31 7, ,40 8 7, ,12 Nilsiä 86 7, , , ,51 Pielavesi 65 6, , , ,98 Rautalampi 59 7, , , ,37 Rautavaara 37 6, , , ,53 Siilinjärvi 142 7, , , ,52 Sonkajärvi 13 6, , , ,88 Suonenjoki 142 6, , , ,77 Tervo 55 7, , ,83 9 5,77 Tuusniemi 37 6, ,17 8 5, ,93 Varkaus 199 6, , , ,32 Varpaisjärvi 39 5, , , ,17 Vesanto 51 6, , , ,33 Vieremä 32 6, , , ,25 Pohjois-Karjala , , , ,11 Eno 133 6, , , ,25 Ilomantsi 69 6, , , ,08 Joensuu 493 7, , , ,26 Juuka 45 6, , , ,89 Kesälahti 44 8, ,50 8 7, ,55 Kitee 165 6, , , ,54 Kontiolahti 43 6, , , ,78 Lieksa 187 7, , , ,50 Liperi 182 7, , , ,57 Nurmes 141 6, , , ,20 Outokumpu 55 7, , , ,46 Polvijärvi 153 6, , , ,25 Pyhäselkä 59 7, , , ,64 Rääkkylä 38 6, , , ,29 Tohmajärvi 61 6, , , ,53 Valtimo 9 6, , , ,51 Keski-Suomi , , , ,03 Hankasalmi 12 6, , , ,86 Joutsa 6 6, , , ,86 Jyväskylän mlk 170 7, , , ,72 Jyväskylä 608 7, , , ,01 Jämsänkoski 44 6, , , ,74

117 MAAKUNNAT/KUNNAT 117 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Jämsä 69 6, , , ,27 Kannonkoski 10 6, ,65 5 5, ,49 Karstula 30 7, , , ,06 Keuruu 35 6, , , ,02 Kinnula 32 6, , ,87 6 5,87 Kivijärvi 8 6, , , ,86 Konnevesi 20 6, , , ,09 Korpilahti 12 7, , , ,23 Kuhmoinen 13 4, , , ,55 Kyyjärvi 19 5, ,82 7 6,15 9 6,11 Laukaa 29 7, , , ,67 Leivonmäki 2 6, ,20 5 6,49 7 4,83 Luhanka ,00 2 5,75 3 7,24 Multia 14 6, , , ,97 Muurame 29 8, , , ,90 Petäjävesi 18 7, , , ,90 Pihtipudas 54 5, , , ,76 Pylkönmäki 18 6, , ,42 8 5,73 Saarijärvi 46 6, , , ,45 Sumiainen 9 5, ,90 4 4,61 4 6,98 Suolahti 24 7, , , ,55 Toivakka 10 6, ,71 3 6, ,31 Uurainen 21 6, , , ,64 Viitasaari 88 6, , , ,39 Äänekoski 82 7, , , ,64 Etelä-Pohjanmaa 819 6, , , ,14 Alahärmä 11 7, , , ,37 Alajärvi 50 6, , , ,38 Alavus 9 7, , , ,53 Evijärvi , , ,51 Ilmajoki 111 7, , , ,32 Isojoki 9 7, ,86 4 5, ,40 Jalasjärvi 117 6, , , ,31 Jurva 41 5, , , ,38 Karijoki 4 6, ,74 3 5,27 7 5,31 Kauhajoki 40 8, , , ,04 Kauhava 21 7, , , ,28 Kortesjärvi ,04 9 6,56 6 5,80 Kuortane 7 7, , , ,27 Kurikka 115 6, , , ,32 Lappajärvi 3 5, , ,71 8 5,22 Lapua 6 7, , , ,60 Lehtimäki 9 5, ,34 9 5,73 6 4,95 Nurmo 16 6, , , ,88 Seinäjoki 106 7, , , ,78 Soini 15 6, ,80 8 6, ,93

118 118 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Teuva 32 6, , , ,32 Töysä 2 6, , , ,61 Vimpeli 22 6, , ,43 4 6,67 Ylihärmä 4 8, , ,03 8 6,75 Ylistaro 32 6, , , ,32 Ähtäri 37 6, , , ,49 Pohjanmaa 523 6, , , ,26 Isokyrö 14 6, , , ,19 Kaskinen 1 5, ,13 1 4,82 3 6,70 Korsnäs 2 5, ,75 1 6, ,93 Kristiinankaupunki 14 5, , , ,02 Kruunupyy 68 6, ,23 8 5, ,18 Laihia 61 6, , , ,40 Luoto 10 6, ,75 3 7,16 5 5,83 Maalahti 15 6, , , ,00 Maksamaa 2 6, ,02 3 6,59 2 5,86 Mustasaari 6 6, , , ,34 Närpiö 10 4, , , ,31 Oravainen 4 6, , ,17 7 5,55 Pedersören kunta 22 5, ,05 7 6, ,87 Pietarsaari 102 6, , , ,39 Uusikaarlepyy 84 6, , , ,74 Vaasa 90 7, , , ,02 Vähäkyrö 5 6, , , ,49 Vöyri 13 6, ,91 5 5, ,82 Keski-Pohjanmaa 524 6, , , ,00 Halsua 21 5, ,69 4 6,15 2 4,20 Himanka 9 6, ,15 8 5, ,53 Kannus 2 7, , , ,10 Kaustinen 27 6, , , ,67 Kokkola 348 7, , , ,25 Kälviä 23 7, ,32 8 6, ,24 Lestijärvi 4 5, ,86 5 5,47 4 5,13 Lohtaja 4 6, ,71 9 6, ,48 Perho 33 5, , , ,59 Toholampi 4 5, , ,06 9 5,90 Ullava 14 6, ,08 1 5, ,16 Veteli 35 6, , ,97 9 5,60 Pohjois-Pohjanmaa , , , ,01 Alavieska 24 6, , , ,62 Haapajärvi 102 6, , , ,32 Haapavesi 73 6, , , ,45 Hailuoto 7 6, ,65 4 5,87 4 6,70 Haukipudas 2 8, , , ,95 Ii 8 6, , , ,47 Kalajoki 34 6, , , ,27 Kempele 40 7, , , ,27 Kestilä 61 6, ,62 3 7,04 6 5,74 Kiiminki 32 8, , , ,78

119 MAAKUNNAT/KUNNAT 119 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Kuivaniemi 12 6, , , ,34 Kuusamo 41 8, , , ,16 Kärsämäki 1 7, , , ,11 Liminka 20 8, , , ,74 Lumijoki 11 4, , , ,68 Merijärvi 6 4, ,36 5 4,85 4 4,65 Muhos 19 8, , , ,07 Nivala 85 7, , , ,79 Oulainen 50 6, , , ,33 Oulunsalo 20 7, , , ,82 Oulu 911 7, , , ,14 Piippola 52 6, ,79 9 6,19 8 5,08 Pudasjärvi 133 7, , , ,39 Pulkkila 49 6, , ,46 6 5,93 Pyhäjoki 18 6, , , ,81 Pyhäjärvi 16 5, , , ,98 Pyhäntä 38 6, , ,91 2 5,02 Raahe 78 7, , , ,60 Rantsila 63 6, , ,44 9 6,21 Reisjärvi 41 6, ,99 7 5, ,00 Ruukki 26 6, , , ,88 Sievi 80 7, , , ,07 Siikajoki 7 8, ,73 7 6,84 6 4,42 Taivalkoski 14 6, , , ,08 Tyrnävä 30 7, , , ,08 Utajärvi 4 7, , , ,61 Vihanti 28 6, , , ,79 Yli-Ii 6 8, , ,42 7 5,73 Ylikiiminki 16 6, , , ,16 Ylivieska 162 6, , , ,04 Kainuu 713 7, , , ,12 Hyrynsalmi 26 6, , , ,37 Kajaani 258 7, , , ,92 Kuhmo 140 6, , , ,24 Paltamo 12 6, , , ,26 Puolanka 20 7, ,79 7 7, ,96 Ristijärvi 17 7, , , ,24 Sotkamo 64 7, , , ,44 Suomussalmi 137 7, , , ,26 Vaala 14 7, , , ,71 Vuolijoki 25 7, , , ,80 Lappi , , , ,30 Enontekiö 2 7, , ,13 6 4,96 Inari , , ,18 Kemijärvi 236 6, , , ,04 Keminmaa 50 6, , , ,40 Kemi 288 7, , , ,10

120 120 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki, vuokra-asunnot 1 Yleinen asumistuki, vuokra-asunnot Kunta Valtion lai- Muut Valtion lai- Muut noittamat noittamat Keskim. Keskim. Keskim. Keskim. asumis- asumis- asumis- asumismenot menot menot menot Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Lkm e/m 2 /kk Kittilä 68 6, , , ,33 Kolari 38 7, , , ,70 Muonio 3 4, , , ,14 Pelkosenniemi 26 5,71 5 4, ,40 5 5,47 Pello 1 6, , , ,06 Posio 3 6, , , ,96 Ranua 21 6, , , ,69 Rovaniemen mlk 222 7, , , ,16 Rovaniemi 620 8, , , ,59 Salla 46 6, , , ,84 Savukoski 26 7, ,43 7 5,95 8 5,37 Simo 27 6, , , ,17 Sodankylä 32 6, , , ,51 Tervola 16 6, , , ,64 Tornio 117 6, , , ,53 Utsjoki , ,51 8 5,78 Ylitornio 42 6, , , ,19 Ahvenanmaa 187 7, , , ,20 Brändö 5 5,88 6 5,80 1 4, Eckerö 2 7,54 6 6, ,98 Finström 14 6, , ,19 7 7,63 Föglö 13 7, , ,00 Geta 7 6,70 4 5,83 1 4,47 1 3,16 Hammarland 9 5,54 2 8,88 3 4,98 9 5,79 Jomala 8 7, ,04 4 7,21 8 6,49 Kumlinge 5 5,71 5 7, ,87 Kökar 6 5, , Lemland 9 7,22 7 7, ,83 Maarianhamina 87 8, , , ,62 Saltvik 3 6,28 3 7, ,39 Sottunga 1 3, ,17 Sund 10 5,84 2 5, ,29 Vårdö 8 5,87 1 5,52 2 5,85 - -

121 MAAKUNNAT/KUNNAT Yleinen asumistuki: ruokakunnat eräiden elämäntilanteiden mukaan sekä työttömyysaste 1 kunnittain Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Koko maa ,6 9,4 40,4 28,0 52,6 10,8 Uusimaa ,6 9,0 46,1 32,2 47,6 7,9 Espoo ,0 10,9 52,6 34,2 40,7 6,4 Hanko ,4 1,9 41,1 29,5 56,0 8,8 Helsinki ,6 9,9 42,1 29,5 51,2 9,1 Hyvinkää ,5 6,2 47,4 34,5 47,7 9,2 Inkoo 34 70,6 2,9 29,4 20,6 67,6 6,7 Järvenpää ,2 9,7 43,3 32,9 51,6 7,0 Karjaa ,7 2,4 47,0 35,5 48,8 8,7 Karjalohja 14 50,0-78,6 57,1 21,4 6,9 Karkkila ,5 3,9 34,4 31,3 61,7 7,4 Kauniainen 74 51,4 14,9 55,4 36,5 36,5 4,1 Kerava ,5 8,0 48,0 36,5 46,2 5,3 Kirkkonummi ,2 4,3 40,5 28,5 52,8 7,0 Lohja ,4 7,3 51,6 41,7 43,7 6,9 Mäntsälä ,1 7,4 56,1 41,3 41,8 5,9 Nummi-Pusula 54 64,8 5,6 50,0 33,3 50,0 8,0 Nurmijärvi ,5 4,2 51,6 40,3 44,1 4,8 Pohja 87 65,5 2,3 47,1 34,5 50,6 8,3 Pornainen 14 35,7 14,3 92,9 57,1 7,1 4,9 Sammatti 8 50,0 12,5 50,0 50,0 37,5 6,6 Siuntio 28 60,7 3,6 42,9 21,4 53,6 5,0 Tammisaari ,0 5,6 42,4 28,1 52,4 7,4 Tuusula ,1 7,9 52,4 41,6 42,1 5,4 Vantaa ,9 6,6 53,4 36,7 40,5 8,0 Vihti ,4 4,2 43,2 34,6 51,7 7,1 Itä-Uusimaa ,1 4,3 47,4 35,1 47,7 7,6 Askola 21 61,9-71,4 47,6 28,6 6,5 Lapinjärvi 34 55,9 2,9 52,9 47,1 47,1 9,2 Liljendal 14 57,1 7,1 35,7 28,6 64,3 7,8 Loviisa ,0 0,9 35,8 28,9 59,6 11,2 Myrskylä 16 68,8-68,8 50,0 31,3 10,0 Pernaja 28 67,9-35,7 21,4 57,1 7,5 Porvoo ,9 4,8 49,0 36,3 45,5 8,0 Pukkila 14 71,4-42,9 35,7 57,1 7,0 Ruotsinpyhtää 30 63,3 3,3 50,0 30,0 46,7 8,4 Sipoo ,6 9,0 49,2 34,4 45,9 4,6 Varsinais-Suomi ,2 11,6 39,4 27,8 53,9 9,3 Alastaro 34 64,7 2,9 47,1 35,3 52,9 8,8 Askainen 6 66, ,3 7,4 Aura 38 55,3 13,2 60,5 57,9 34,2 6,9 Dragsfjärd 28 67,9-46,4 35,7 50,0 6,8 Halikko ,6 8,1 54,0 45,2 41,9 6,6 Houtskari ,4 Iniö ,4 Kaarina ,3 10,9 50,9 39,0 43,9 6,3 Kemiö 29 62,1 3,4 51,7 37,9 41,4 6,3 Kiikala 16 56,3 6,3 56,3 43,8 43,8 7,4 1 Lähde: Työministeriö: työttömät työnhakijat.

122 122 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Kisko 21 52,4 4,8 57,1 47,6 38,1 8,6 Korppoo 6 83,3 16,7 16,7 16,7 83,3 9,6 Koski Tl 20 75,0-20,0 20,0 80,0 5,6 Kustavi 10 40,0-50,0 20,0 50,0 8,1 Kuusjoki 11 54,5-45,5 36,4 54,5 7,7 Laitila ,8 5,8 38,4 31,9 51,4 8,9 Lemu 3 33,3 33,3 66,7 66,7 33,3 5,6 Lieto ,7 9,7 57,6 40,3 39,6 6,1 Loimaa ,4 14,1 37,8 28,6 55,6 8,6 Marttila 10 40,0-80,0 80,0 20,0 6,9 Masku 22 45,5 4,5 59,1 54,5 36,4 4,7 Mellilä 18 83,3-44,4 33,3 50,0 8,7 Merimasku 5 60,0 20,0 60,0 40,0 40,0 4,4 Mietoinen 3 33,3-66,7 66,7 33,3 5,4 Muurla 4 25,0 25,0 50,0 25,0 50,0 6,5 Mynämäki 50 68,0 2,0 56,0 42,0 30,0 6,9 Naantali ,8 8,0 55,1 47,5 41,5 7,8 Nauvo 13 61,5 7,7 46,2 46,2 53,8 6,8 Nousiainen 12 58,3-41,7 33,3 50,0 5,5 Oripää 8 75,0-62,5 62,5 37,5 8,5 Paimio ,8 8,7 36,5 32,2 60,0 4,1 Parainen ,4 6,7 42,4 32,7 47,9 7,0 Perniö 57 59,6 5,3 52,6 40,4 45,6 7,3 Pertteli 39 79,5 2,6 30,8 23,1 69,2 6,1 Piikkiö 77 67,5 1,3 46,8 35,1 50,6 6,7 Pyhäranta 15 80,0-46,7 46,7 40,0 10,0 Pöytyä 62 64,5 6,5 59,7 46,8 37,1 7,1 Raisio ,9 4,7 43,6 33,9 51,5 7,8 Rusko 15 26,7 6,7 60,0 53,3 33,3 5,5 Rymättylä 20 30,0 5,0 40,0 30,0 60,0 7,3 Salo ,8 6,0 45,3 33,4 46,9 8,3 Sauvo 20 65,0-55,0 50,0 45,0 4,1 Somero ,6 4,7 40,6 34,0 57,5 7,5 Suomusjärvi 10 60,0 20,0 40,0 10,0 60,0 9,7 Särkisalo 5 80,0-40,0 40,0 40,0 9,7 Taivassalo 7 42,9 14, ,0 7,1 Tarvasjoki 8 50,0 12,5 62,5 62,5 37,5 5,0 Turku ,8 13,8 36,5 24,1 56,1 12,2 Uusikaupunki ,0 5,4 34,6 27,4 61,7 13,0 Vahto 7 57,1 28,6 57,1 42,9 28,6 6,5 Vehmaa 30 73,3 3,3 46,7 40,0 53,3 7,8 Velkua 4 25,0-0,0 50,0-6,1 Västanfjärd 5 40,0-20,0 20,0 80,0 3,1 Yläne 22 81,8-54,5 36,4 40,9 8,8 Satakunta ,7 7,8 37,9 28,6 55,6 13,0 Eurajoki 54 72,2 7,4 42,6 29,6 51,9 11,0 Eura ,9 3,1 40,4 32,9 54,0 7,9 Harjavalta ,8 6,7 41,9 31,4 54,8 13,5 Honkajoki 22 40,9 4,5 45,5 40,9 50,0 10,3 Huittinen ,8 8,7 42,4 30,4 52,2 9,3

123 MAAKUNNAT/KUNNAT 123 Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Jämijärvi 18 61,1 5,6 50,0 44,4 44,4 11,1 Kankaanpää ,0 5,5 41,7 32,3 51,7 13,8 Karvia 38 84,2-23,7 13,2 71,1 14,7 Kiikoinen 10 70,0-40,0 20,0 40,0 13,7 Kiukainen 48 60,4 6,3 37,5 29,2 54,2 11,6 Kodisjoki 4 0,0-25,0 25,0 75,0 14,2 Kokemäki ,6 7,5 36,9 26,9 56,3 11,2 Köyliö 14 71,4 7,1 50,0 42,9 42,9 6,6 Lappi 40 70,0 10,0 42,5 32,5 55,0 10,3 Lavia 32 75,0 9,4 31,3 25,0 65,6 15,3 Luvia 26 65,4 19,2 65,4 34,6 30,8 12,7 Merikarvia 62 82,3 3,2 30,6 24,2 58,1 15,3 Nakkila ,3 7,8 37,1 26,7 56,0 13,6 Noormarkku 85 72,9 3,5 40,0 27,1 51,8 12,9 Pomarkku 33 81,8 3,0 39,4 30,3 51,5 15,5 Pori ,8 8,5 36,3 27,6 56,9 15,4 Punkalaidun 35 80,0 2,9 42,9 22,9 57,1 8,5 Rauma ,2 8,1 35,0 27,2 58,3 12,8 Siikainen 20 60,0 5,0 40,0 30,0 55,0 13,3 Säkylä 46 56,5 6,5 54,3 41,3 41,3 6,6 Ulvila ,0 9,8 50,0 35,8 45,1 11,4 Vampula 17 64,7-58,8 35,3 35,3 8,9 Kanta-Häme ,2 5,7 41,0 31,2 53,4 10,1 Forssa ,8 4,3 34,4 28,2 60,9 11,8 Hattula ,2 7,2 48,6 41,4 46,8 8,4 Hauho 39 71,8 2,6 41,0 28,2 59,0 9,7 Hausjärvi ,4 5,8 48,1 34,6 49,0 8,5 Humppila 40 62,5-62,5 52,5 35,0 10,0 Hämeenlinna ,0 6,6 39,3 29,0 54,6 10,8 Janakkala ,7 4,1 42,4 35,1 53,5 9,7 Jokioinen 73 64,4 2,7 60,3 46,6 34,2 8,4 Kalvola 43 69,8 9,3 41,9 23,3 55,8 8,5 Lammi 66 57,6 9,1 40,9 34,8 53,0 8,3 Loppi 72 72,2 1,4 40,3 33,3 55,6 8,4 Renko 24 62,5-45,8 37,5 50,0 9,4 Riihimäki ,7 5,8 42,2 31,9 50,9 11,0 Tammela 61 67,2 6,6 45,9 29,5 44,3 8,3 Tuulos 15 60,0 6,7 46,7 26,7 53,3 10,8 Ypäjä 39 71,8 2,6 51,3 38,5 43,6 10,7 Pirkanmaa ,9 10,4 37,7 26,3 55,8 11,5 Hämeenkyrö ,6 5,3 47,4 35,5 49,3 11,4 Ikaalinen ,2 9,6 47,2 29,6 44,0 9,9 Juupajoki 44 77,3 2,3 34,1 27,3 65,9 12,1 Kangasala ,0 5,7 45,2 34,6 50,4 7,9 Kihniö 29 65,5 3,4 41,4 24,1 58,6 13,4 Kuhmalahti 13 69,2-38,5 15,4 53,8 8,8 Kuru 47 78,7 2,1 44,7 38,3 46,8 11,4 Kylmäkoski 19 63,2 5,3 63,2 47,4 31,6 11,1 Lempäälä ,1 4,7 44,6 30,6 48,9 9,2 Luopioinen 27 63,0 3,7 51,9 44,4 37,0 8,5

124 124 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Längelmäki 22 72,7-31,8 13,6 68,2 14,2 Mouhijärvi 34 61,8 17,6 50,0 26,5 44,1 9,5 Mänttä ,3 5,6 36,4 26,2 58,5 14,1 Nokia ,9 5,9 41,2 27,7 53,4 10,6 Orivesi ,1 4,7 32,2 24,6 63,0 13,7 Parkano ,5 0,9 39,6 26,1 55,0 11,4 Pirkkala ,6 7,3 44,4 31,6 47,6 8,7 Pälkäne 49 59,2 6,1 40,8 32,7 44,9 7,3 Ruovesi 64 70,3 4,7 42,2 23,4 54,7 9,9 Suodenniemi 12 58,3 8,3 41,7 41,7 58,3 9,0 Tampere ,6 12,8 36,1 24,8 56,8 12,7 Toijala ,0 3,2 39,6 30,8 56,0 13,3 Urjala ,5 5,7 48,6 38,1 47,6 12,6 Valkeakoski ,2 4,6 36,3 28,7 58,9 13,0 Vammala ,3 6,1 42,8 32,3 51,9 9,6 Vesilahti 26 65,4 3,8 38,5 15,4 50,0 9,0 Viiala ,8 2,4 31,0 22,2 65,1 14,2 Viljakkala 16 68,8 6,3 31,3 25,0 62,5 8,9 Vilppula ,3 3,8 33,8 22,3 63,1 14,0 Virrat ,3 7,4 31,8 20,9 64,9 9,8 Ylöjärvi ,5 5,4 47,6 33,9 46,4 8,9 Äetsä 90 65,6 7,8 41,1 28,9 53,3 11,7 Päijät-Häme ,3 5,5 38,7 28,1 55,1 12,9 Artjärvi 12 91,7-41,7 33,3 58,3 9,2 Asikkala ,9 2,3 36,4 26,4 55,0 12,2 Hartola 58 62,1-43,1 36,2 55,2 11,4 Heinola ,8 3,6 35,4 28,1 59,9 13,8 Hollola ,5 4,7 46,6 35,2 47,5 9,4 Hämeenkoski 26 73,1-38,5 23,1 57,7 10,1 Kärkölä 92 69,6 6,5 38,0 34,8 59,8 11,1 Lahti ,1 6,2 38,7 27,2 54,8 14,5 Nastola ,8 3,1 33,3 25,0 57,8 11,9 Orimattila ,9 6,8 40,6 33,1 54,3 10,2 Padasjoki 41 78,0 2,4 24,4 19,5 73,2 12,4 Sysmä 76 76,3-40,8 32,9 53,9 11,4 Kymenlaakso ,4 4,7 34,8 27,0 59,2 12,6 Anjalankoski ,6 2,6 32,9 28,6 60,3 11,9 Elimäki ,3 4,0 48,5 38,6 46,5 9,6 Hamina ,6 3,5 40,1 31,2 55,4 11,8 Iitti ,6 4,0 45,2 34,1 49,2 11,9 Jaala 21 61,9 4,8 38,1 33,3 61,9 12,3 Kotka ,0 5,8 32,0 24,0 61,5 14,4 Kouvola ,8 5,1 33,6 25,9 60,3 14,1 Kuusankoski ,4 3,0 33,3 26,0 62,7 12,2 Miehikkälä 28 60,7 3,6 42,9 25,0 50,0 8,9 Pyhtää 54 50,0 1,9 53,7 42,6 37,0 9,8 Valkeala ,7 3,7 55,2 48,5 38,8 9,6 Virolahti 56 71,4 3,6 33,9 25,0 57,1 9,8

125 MAAKUNNAT/KUNNAT 125 Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Etelä-Karjala ,0 8,3 35,1 25,4 56,9 13,6 Imatra ,2 5,4 32,1 23,2 61,1 15,7 Joutseno ,1 3,9 34,8 28,0 57,3 15,0 Lappeenranta ,1 10,9 36,3 25,6 54,9 13,2 Lemi 28 75,0 7,1 42,9 32,1 50,0 10,4 Luumäki 87 67,8 5,7 33,3 25,3 65,5 13,0 Parikkala 75 80,0 2,7 37,3 29,3 58,7 14,8 Rautjärvi 58 60,3-41,4 34,5 53,4 12,7 Ruokolahti 68 75,0 5,9 35,3 25,0 54,4 11,2 Savitaipale 67 67,2 1,5 31,3 28,4 64,2 11,3 Suomenniemi 13 46,2 7,7 69,2 61,5 30,8 15,2 Taipalsaari 57 70,2 3,5 33,3 21,1 54,4 9,5 Ylämaa 19 78,9-26,3 21,1 63,2 11,4 Etelä-Savo ,1 7,7 36,8 25,2 55,2 13,0 Enonkoski 29 72,4-24,1 13,8 69,0 20,2 Haukivuori 36 58,3 8,3 44,4 22,2 47,2 13,6 Heinävesi 46 56,5 8,7 39,1 28,3 58,7 10,5 Hirvensalmi 28 89,3-21,4 14,3 71,4 11,6 Joroinen 97 63,9 3,1 42,3 32,0 52,6 11,0 Juva ,8 5,4 35,4 22,3 60,0 11,2 Kangasniemi ,5 0,9 32,5 18,8 61,5 13,7 Kerimäki 85 65,9 3,5 44,7 31,8 47,1 13,0 Mikkeli ,4 9,3 37,2 25,8 54,8 12,7 Mäntyharju ,8 5,1 52,1 38,5 41,0 10,9 Pertunmaa 15 66,7 6,7 40,0 26,7 60,0 7,9 Pieksämäki ,8 9,4 35,2 26,6 57,9 13,1 Pieksänmaa 81 65,4 7,4 46,9 32,1 45,7 11,1 Punkaharju 61 72,1 4,9 36,1 29,5 52,5 12,0 Puumala 27 88,9-25,9 11,1 74,1 11,7 Rantasalmi 64 62,5 7,8 53,1 37,5 40,6 14,0 Ristiina 94 80,9 2,1 35,1 20,2 57,4 12,2 Savonlinna ,2 8,4 33,7 22,1 56,3 15,6 Savonranta 22 77,3 4,5 36,4 22,7 50,0 19,9 Sulkava 43 81,4 2,3 39,5 30,2 53,5 14,5 Pohjois-Savo ,9 11,1 36,1 24,1 55,2 12,6 Iisalmi ,0 10,3 37,2 26,0 53,0 14,8 Juankoski ,8 6,5 31,5 25,0 63,7 11,7 Kaavi 94 72,3 2,1 28,7 17,0 63,8 15,5 Karttula 42 52,4 2,4 31,0 16,7 61,9 11,5 Keitele 43 74,4 4,7 37,2 30,2 55,8 13,2 Kiuruvesi ,2 8,7 39,7 24,7 54,8 13,3 Kuopio ,3 14,2 35,9 23,3 53,8 12,5 Lapinlahti ,9 8,6 35,3 22,3 56,8 11,6 Leppävirta ,9 6,8 39,0 29,8 54,1 11,4 Maaninka 32 71,9 3,1 46,9 28,1 43,8 11,2 Nilsiä ,1 2,9 34,3 19,0 59,0 9,1 Pielavesi 98 71,4 4,1 38,8 25,5 59,2 13,1 Rautalampi 69 58,0 1,4 33,3 24,6 60,9 14,1 Rautavaara 36 86,1-19,4 8,3 77,8 14,1 Siilinjärvi ,1 6,5 47,3 33,0 45,5 9,8

126 126 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Sonkajärvi ,9 6,7 39,4 24,0 55,8 15,5 Suonenjoki ,2 5,1 31,8 24,7 65,7 13,5 Tervo 29 65,5 3,4 44,8 24,1 44,8 13,0 Tuusniemi 55 81,8 1,8 36,4 14,5 58,2 15,8 Varkaus ,8 8,9 32,3 23,6 62,1 13,8 Varpaisjärvi 52 65,4 9,6 34,6 25,0 57,7 12,4 Vesanto 52 55,8 3,8 26,9 23,1 65,4 14,6 Vieremä 48 66,7 6,3 45,8 31,3 47,9 10,8 Pohjois-Karjala ,4 9,5 35,7 23,5 55,6 16,3 Eno ,8 4,3 33,0 22,2 59,1 20,2 Ilomantsi ,4 3,0 31,1 20,7 61,6 20,6 Joensuu ,5 14,2 36,7 24,3 52,4 15,8 Juuka ,7 3,6 32,5 16,9 61,4 17,6 Kesälahti 50 70,0 2,0 54,0 30,0 42,0 17,5 Kitee ,9 5,0 35,0 27,5 58,8 16,5 Kontiolahti ,0 7,5 40,9 25,8 50,9 11,1 Lieksa ,8 3,5 27,3 20,7 66,1 20,9 Liperi ,4 6,4 42,8 26,8 51,2 12,3 Nurmes ,0 3,4 38,9 25,6 57,7 17,8 Outokumpu ,7 6,9 35,8 24,5 57,7 17,2 Polvijärvi ,7 4,9 28,2 18,4 65,0 16,1 Pyhäselkä ,2 5,7 41,8 19,9 51,8 12,7 Rääkkylä 88 86,4 4,5 29,5 17,0 67,0 18,3 Tohmajärvi ,8 2,0 31,1 16,2 60,1 18,8 Valtimo 49 83,7 2,0 30,6 18,4 65,3 17,3 Keski-Suomi ,7 11,5 35,3 23,7 56,1 13,7 Hankasalmi ,4 1,9 35,8 21,7 61,3 14,5 Joutsa 62 71,0 1,6 33,9 27,4 62,9 12,5 Jyväskylän mlk ,4 7,5 41,5 27,1 52,0 12,0 Jyväskylä ,2 16,8 32,4 20,5 56,4 14,8 Jämsänkoski ,5 5,2 37,3 28,3 56,6 14,6 Jämsä ,4 3,6 32,5 26,0 61,2 12,4 Kannonkoski 21 81,0-42,9 19,0 47,6 17,5 Karstula 75 77,3 1,3 34,7 24,0 60,0 13,1 Keuruu ,9 4,0 34,2 24,5 60,4 12,7 Kinnula 23 73,9-47,8 21,7 43,5 15,6 Kivijärvi 36 69,4-22,2 5,6 72,2 13,1 Konnevesi 43 67,4-37,2 30,2 60,5 13,8 Korpilahti 79 78,5 1,3 40,5 29,1 54,4 11,9 Kuhmoinen 40 72,5 5,0 35,0 30,0 62,5 16,0 Kyyjärvi 22 77,3-40,9 27,3 54,5 11,6 Laukaa ,9 4,2 47,8 31,3 48,6 12,1 Leivonmäki 13 69,2-38,5 30,8 61,5 14,4 Luhanka 6 0, ,3 12,9 Multia 28 60,7 10,7 50,0 42,9 50,0 14,8 Muurame ,3 6,3 51,4 36,6 43,4 10,1 Petäjävesi 76 67,1 6,6 39,5 32,9 56,6 14,0 Pihtipudas ,0-31,0 26,0 60,0 14,4 Pylkönmäki 19 94,7-15,8-78,9 17,1 Saarijärvi ,7 7,9 38,6 27,0 53,5 13,9 Sumiainen 10 70,0-40,0 40,0 60,0 12,1

127 MAAKUNNAT/KUNNAT 127 Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Suolahti ,6 4,1 27,1 18,8 68,8 15,4 Toivakka 17 76,5 11,8 47,1 35,3 41,2 14,3 Uurainen 48 60,4 4,2 47,9 31,3 41,7 14,8 Viitasaari ,3 4,8 41,1 30,8 54,1 14,2 Äänekoski ,0 4,9 37,6 29,3 57,9 15,9 Etelä-Pohjanmaa ,0 6,9 42,0 28,6 53,0 9,3 Alahärmä 24 50,0-45,8 29,2 50,0 5,2 Alajärvi ,8 6,2 53,1 23,1 40,8 10,9 Alavus ,7 2,4 41,1 23,4 52,4 9,2 Evijärvi 31 51,6 6,5 48,4 29,0 45,2 7,6 Ilmajoki ,3 4,2 41,0 31,3 54,9 8,8 Isojoki 19 78,9-47,4 47,4 52,6 9,6 Jalasjärvi 92 54,3 5,4 51,1 38,0 42,4 9,0 Jurva 44 63,6 6,8 27,3 22,7 65,9 9,1 Karijoki 11 72,7-63,6 45,5 36,4 11,0 Kauhajoki ,4 6,5 38,6 28,0 58,2 11,8 Kauhava ,7 10,4 45,2 26,1 51,3 6,7 Kortesjärvi 19 47,4-63,2 31,6 31,6 7,7 Kuortane 30 46,7 10,0 53,3 36,7 46,7 6,1 Kurikka ,3 8,4 52,2 38,2 42,1 10,1 Lappajärvi 28 67,9-50,0 35,7 50,0 9,6 Lapua ,0 6,4 42,6 33,2 55,0 8,1 Lehtimäki 16 68,8 6,3 68,8 43,8 31,3 9,8 Nurmo ,1 6,4 57,1 48,6 37,1 7,0 Seinäjoki ,0 8,7 35,8 23,1 58,2 10,7 Soini 25 72,0-32,0 24,0 64,0 13,2 Teuva 76 60,5 6,6 50,0 40,8 43,4 9,1 Töysä 50 64,0 2,0 56,0 26,0 42,0 8,6 Vimpeli 37 67,6 2,7 35,1 18,9 59,5 10,3 Ylihärmä 27 51,9 11,1 48,1 40,7 51,9 5,4 Ylistaro 76 69,7 5,3 46,1 34,2 44,7 8,4 Ähtäri 99 63,6 4,0 47,5 34,3 49,5 10,0 Pohjanmaa ,6 11,0 41,4 27,4 51,6 7,5 Isokyrö 69 50,7 7,2 53,6 30,4 39,1 8,5 Kaskinen 4 75,0-50,0 50,0 25,0 6,9 Korsnäs 12 66,7-41,7 41,7 58,3 3,6 Kristiinankaupunki 74 73,0-31,1 21,6 62,2 8,1 Kruunupyy 22 45,5 9,1 59,1 45,5 27,3 5,5 Laihia 78 61,5 5,1 44,9 26,9 50,0 8,2 Luoto 19 36,8 10,5 73,7 15,8 26,3 4,1 Maalahti 40 62,5 5,0 35,0 27,5 62,5 5,5 Maksamaa 6 50,0 16,7 66,7 50,0 33,3 5,3 Mustasaari 92 47,8 12,0 48,9 41,3 44,6 5,1 Närpiö 46 60,9 10,9 43,5 30,4 45,7 3,8 Oravainen 18 77,8-77,8 38,9 22,2 4,3 Pedersören kunta 46 43,5 2,2 63,0 32,6 34,8 4,3 Pietarsaari ,9 6,5 40,6 31,5 54,3 8,9 Uusikaarlepyy 38 52,6 13,2 39,5 31,6 50,0 4,3

128 128 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Vaasa ,2 13,0 39,3 25,3 53,0 10,3 Vähäkyrö 48 58,3 6,3 56,3 39,6 37,5 7,2 Vöyri 20 45,0 10,0 55,0 40,0 40,0 3,8 Keski-Pohjanmaa ,7 7,3 43,5 28,8 50,4 10,5 Halsua 8 50,0-50,0 12,5 50,0 9,8 Himanka 26 50,0 11,5 65,4 42,3 34,6 10,0 Kannus 82 58,5 6,1 42,7 26,8 51,2 7,9 Kaustinen 49 71,4 4,1 46,9 32,7 38,8 6,9 Kokkola ,6 7,5 41,5 28,0 52,6 12,2 Kälviä 32 59,4-50,0 34,4 43,8 10,3 Lestijärvi 9 66,7-66,7 55,6 33,3 8,6 Lohtaja 20 55,0 10,0 35,0 35,0 65,0 9,6 Perho 43 55,8 7,0 60,5 23,3 32,6 10,9 Toholampi 35 57,1 17,1 48,6 22,9 42,9 6,6 Ullava 4 50,0-25,0-75,0 6,6 Veteli 34 73,5 5,9 52,9 47,1 35,3 8,8 Pohjois-Pohjanmaa ,9 13,4 39,8 23,9 52,5 12,5 Alavieska 32 68,8 6,3 43,8 25,0 56,3 9,5 Haapajärvi ,9 8,2 44,7 23,3 52,2 10,4 Haapavesi ,8 9,7 52,6 26,6 42,9 11,1 Hailuoto 8 75,0-37,5 25,0 62,5 10,9 Haukipudas ,9 7,9 50,4 32,1 43,4 12,1 Ii ,3 6,3 51,6 30,2 43,4 15,6 Kalajoki ,6 4,6 54,6 30,6 41,7 10,8 Kempele ,8 12,4 52,9 34,8 42,4 10,0 Kestilä 11 63,6-54,5 36,4 45,5 8,9 Kiiminki ,1 10,3 59,5 38,1 34,9 10,2 Kuivaniemi 45 75,6 2,2 46,7 26,7 48,9 20,5 Kuusamo ,6 3,8 35,3 23,5 53,6 13,5 Kärsämäki 40 77,5 2,5 47,5 35,0 47,5 11,5 Liminka 98 48,0 10,2 58,2 26,5 31,6 10,8 Lumijoki 37 67,6 5,4 43,2 16,2 43,2 12,4 Merijärvi 16 25,0 18,8 87,5 25,0 12,5 11,0 Muhos ,4 10,8 46,2 27,2 47,5 9,8 Nivala ,8 6,0 46,2 24,6 50,8 10,9 Oulainen ,8 11,5 44,8 24,7 50,0 10,3 Oulunsalo ,3 18,4 67,6 35,3 29,4 9,3 Oulu ,2 17,7 35,3 22,2 56,1 12,9 Piippola 21 66,7 19,0 52,4 23,8 42,9 12,8 Pudasjärvi ,6 1,7 48,7 29,3 47,4 18,3 Pulkkila 21 66,7-38,1 14,3 47,6 10,9 Pyhäjoki 41 56,1 4,9 48,8 39,0 43,9 12,2 Pyhäjärvi ,4 2,3 33,1 23,3 61,7 16,5 Pyhäntä 19 47,4 10,5 57,9 15,8 42,1 9,5 Raahe ,2 9,5 31,9 20,8 59,2 15,7 Rantsila 30 63,3-53,3 36,7 40,0 9,8 Reisjärvi 24 50,0 4,2 62,5 29,2 33,3 6,5

129 MAAKUNNAT/KUNNAT 129 Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Ruukki 67 61,2 4,5 35,8 19,4 61,2 13,8 Sievi 75 50,7 6,7 58,7 21,3 36,0 8,3 Siikajoki 18 50,0 5,6 61,1 22,2 22,2 12,4 Taivalkoski ,9 0,8 47,7 26,5 44,7 21,3 Tyrnävä 83 50,6 12,0 72,3 14,5 26,5 11,0 Utajärvi 64 67,2 9,4 48,4 21,9 46,9 13,2 Vihanti 37 67,6 8,1 54,1 29,7 43,2 14,2 Yli-Ii 25 36,0 4,0 52,0 24,0 48,0 12,8 Ylikiiminki 59 64,4 5,1 52,5 28,8 33,9 19,1 Ylivieska ,4 11,6 40,1 24,2 50,5 11,0 Kainuu ,7 6,0 36,3 22,9 54,4 18,0 Hyrynsalmi 58 69,0 1,7 37,9 24,1 58,6 22,8 Kajaani ,3 9,2 36,3 23,3 53,1 16,3 Kuhmo ,2 1,7 32,3 23,6 59,3 22,1 Paltamo ,5 2,0 40,2 22,5 51,0 18,2 Puolanka 88 76,1-30,7 19,3 65,9 19,8 Ristijärvi 28 82,1-28,6 21,4 64,3 17,0 Sotkamo ,9 3,1 41,0 26,4 51,5 14,3 Suomussalmi ,0 0,8 33,3 21,0 56,0 22,5 Vaala 88 78,4 3,4 35,2 18,2 61,4 17,7 Vuolijoki 68 75,0 1,5 54,4 16,2 42,6 16,6 Lappi ,0 10,6 39,2 26,5 51,9 16,9 Enontekiö 24 70,8-41,7 41,7 54,2 21,9 Inari ,9 3,7 31,5 22,8 63,6 17,8 Kemijärvi ,0 4,0 36,6 27,1 57,5 19,4 Keminmaa ,6 6,8 49,1 33,5 45,3 13,1 Kemi ,6 8,6 36,4 25,6 53,9 17,0 Kittilä 97 56,7 2,1 37,1 27,8 61,9 16,2 Kolari 62 72,6 3,2 46,8 32,3 41,9 19,6 Muonio 24 58,3-50,0 20,8 45,8 15,0 Pelkosenniemi 18 77,8-50,0 27,8 50,0 24,8 Pello 46 73,9 2,2 37,0 21,7 50,0 17,4 Posio 67 88,1-31,3 19,4 64,2 17,6 Ranua ,4 3,8 53,1 24,6 41,5 20,8 Rovaniemen mlk ,5 10,8 51,8 34,3 40,9 14,0 Rovaniemi ,5 17,7 36,7 23,6 52,0 16,8 Salla ,2 0,9 39,3 29,0 56,1 24,4 Savukoski 15 0,0-26,7 20,0 73,3 22,1 Simo 52 57,7 7,7 55,8 34,6 42,3 15,5 Sodankylä ,8 6,4 37,0 27,3 56,6 20,1 Tervola 62 77,4 4,8 35,5 27,4 58,1 17,8 Tornio ,0 7,8 39,8 28,4 49,9 15,0 Utsjoki 22 86,4-27,3 18,2 72,7 15,2 Ylitornio 79 70,9 3,8 41,8 34,2 55,7 16,2 Ahvenanmaa ,1 11,3 57,7 50,4 38,3 2,3 Brändö ,0 0,0-3,4 Eckerö ,0 75,0 25,0 2,3 Finström 18 33,3 5,6 77,8 72,2 22,2 2,0 Föglö ,0 75,0-2,1 Geta ,0 0,0-1,8

130 130 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Ruokakunnat Työttö- Opiskeli- Kaikkien Yksin- Yksin- Työttö- Kunta yhteensä mien jaruoka- lapsi- huolta- asuvien myysruoka- kuntien perhei- japer- osuus aste kuntien osuus den heiden osuus osuus osuus Lkm % % % % % % Hammarland 12 66,7 25,0 58,3 41,7 41,7 2,1 Jomala 14 28,6 21,4 85,7 71,4 14,3 1,5 Kumlinge 1 0, ,0 2,9 Kökar 1 0, ,0 3,2 Lemland 6 16,7 16,7 33,3 33,3 66,7 1,8 Lumparland ,0 Maarianhamina ,9 11,5 53,4 47,1 41,4 2,8 Saltvik 6 50,0-66,7 33,3 33,3 1,8 Sottunga ,0 1,7 Sund 2 50,0-50,0 50,0 50,0 1,9 Vårdö 2 50,0-50,0 50,0 50,0 2,6

131 MAAKUNNAT/KUNNAT Asumistukea saavat: keskimääräiset asumistukitulot ja -menot sekä keskimääräiset asumistuet kunnittain Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Koko maa ,2 310,3 143, ,0 435,9 222,8 Uusimaa ,5 375,2 168, ,0 520,7 261,4 Espoo ,7 404,8 180, ,5 556,6 275,3 Hanko ,7 330,8 145, ,2 406,6 202,2 Helsinki ,2 380,2 169, ,8 516,8 263,9 Hyvinkää ,2 340,8 150, ,8 454,7 227,3 Inkoo ,6 289,4 125, ,5 374,7 156,4 Järvenpää ,3 369,2 163, ,0 482,3 234,5 Karjaa ,2 306,2 137, ,4 403,9 190,9 Karjalohja ,1 257,4 102, ,2 404,8 161,0 Karkkila ,5 295,3 131, ,9 409,6 208,4 Kauniainen ,1 410,9 179, ,0 598,9 267,5 Kerava ,6 377,5 172, ,4 504,0 243,9 Kirkkonummi ,9 388,7 169, ,7 515,5 246,7 Lohja ,3 317,5 150, ,4 432,5 218,2 Mäntsälä ,3 303,7 139, ,6 440,9 207,1 Nummi-Pusula ,9 267,3 144, ,5 415,6 176,7 Nurmijärvi ,1 336,7 158, ,6 491,5 227,3 Pohja ,4 279,7 115, ,2 367,2 182,6 Pornainen ,6 326,7 150, ,5 627,8 246,9 Sammatti ,7 223,7 105, ,5 285,0 182,4 Siuntio ,1 326,8 141, ,2 446,1 181,6 Tammisaari ,9 303,5 131, ,6 412,0 199,4 Tuusula ,5 364,4 167, ,8 514,9 232,9 Vantaa ,9 398,4 182, ,1 553,1 274,2 Vihti ,8 347,8 159, ,6 489,1 245,2 Itä-Uusimaa ,2 319,7 147, ,5 450,7 220,2 Askola ,8 225,1 113, ,3 377,1 166,9 Lapinjärvi ,3 246,0 114, ,1 365,2 202,6 Liljendal ,2 193,8 79, ,8 313,5 132,5 Loviisa ,7 311,9 130, ,8 358,7 189,1 Myrskylä ,4 243,7 128, ,6 415,0 168,6 Pernaja ,3 264,0 123, ,2 383,8 183,5 Porvoo ,5 350,9 162, ,8 474,8 231,0 Pukkila ,8 226,8 113, ,2 352,9 166,8 Ruotsinpyhtää ,9 267,8 121, ,2 361,2 188,2 Sipoo ,8 315,5 154, ,0 513,7 235,5 Varsinais-Suomi ,6 307,8 144, ,7 416,3 219,8 Alastaro ,1 256,6 115, ,3 316,8 171,9 Askainen ,2 218,3 115, ,0 184,8 119,2 Aura ,6 250,1 110, ,0 397,4 223,4 Dragsfjärd ,5 252,7 103, ,6 292,8 164,4 Halikko ,9 280,0 131, ,1 409,2 197,8 Houtskari ,7 156,6 59, Iniö 8 612,5 234,3 147, Kaarina ,0 329,8 153, ,0 438,5 211,1 Kemiö ,7 233,9 99, ,3 331,1 183,8 Kiikala ,9 218,7 107, ,1 322,2 183,9

132 132 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Kisko ,5 272,3 135, ,3 398,1 186,4 Korppoo ,6 177,5 75, ,7 226,4 131,3 Koski Tl ,6 205,5 86, ,9 231,0 141,0 Kustavi ,8 289,7 141, ,9 459,2 158,5 Kuusjoki ,9 204,3 97, ,6 289,5 135,6 Laitila ,0 251,8 118, ,0 335,1 166,2 Lemu ,2 188,1 100, ,7 421,9 162,5 Lieto ,9 281,7 130, ,9 455,4 225,5 Loimaa ,9 261,8 126, ,5 326,9 183,7 Marttila ,4 212,4 101, ,2 389,5 190,9 Masku ,7 265,6 121, ,5 471,3 171,5 Mellilä ,2 223,6 121, ,3 313,8 177,4 Merimasku ,0 200,2 85, ,4 535,4 271,7 Mietoinen ,8 254,0 134, ,7 383,0 160,2 Muurla ,9 267,5 129, ,3 468,5 263,8 Mynämäki ,3 276,4 124, ,4 381,3 185,3 Naantali ,1 345,0 142, ,7 438,6 218,1 Nauvo ,1 231,8 80, ,2 306,5 158,0 Nousiainen ,9 246,4 115, ,1 440,6 227,2 Oripää ,7 204,3 105, ,1 355,3 156,5 Paimio ,1 279,4 121, ,0 331,9 178,2 Parainen ,9 280,9 126, ,2 365,1 185,2 Perniö ,3 258,1 123, ,3 370,2 190,4 Pertteli ,9 234,8 113, ,6 334,9 191,9 Piikkiö ,4 306,2 138, ,2 453,1 215,6 Pyhäranta ,9 229,5 117, ,4 329,4 150,1 Pöytyä ,1 217,9 102, ,1 355,3 166,7 Raisio ,8 321,4 150, ,0 431,2 214,4 Rusko ,1 248,2 116, ,1 414,3 215,4 Rymättylä ,3 215,2 87, ,9 397,8 150,7 Salo ,6 309,6 144, ,0 416,0 210,1 Sauvo ,8 233,8 104, ,0 375,1 181,4 Somero ,2 243,1 113, ,4 347,8 192,9 Suomusjärvi ,9 234,8 91, ,6 355,6 164,1 Särkisalo ,4 244,4 88, ,2 320,8 138,0 Taivassalo ,8 240,3 106, ,4 236,3 148,2 Tarvasjoki ,7 236,1 99, ,3 352,0 169,3 Turku ,9 345,3 163, ,9 427,8 229,9 Uusikaupunki ,2 255,4 123, ,3 316,7 168,5 Vahto ,8 234,2 105, ,7 359,6 135,7 Vehmaa ,2 252,6 126, ,4 365,8 202,8 Velkua 7 758,6 247,6 115, ,8 542,0 173,3 Västanfjärd 9 743,1 224,8 97, ,0 201,4 113,2 Yläne ,3 212,6 92, ,7 343,3 183,2 Satakunta ,1 292,0 139, ,4 374,6 199,3 Eurajoki ,6 252,3 124, ,1 382,4 193,1 Eura ,9 284,3 122, ,1 384,0 197,7 Harjavalta ,0 271,9 136, ,1 349,7 191,8 Honkajoki ,2 214,9 96, ,9 347,8 191,0 Huittinen ,1 261,0 125, ,7 322,8 162,6

133 MAAKUNNAT/KUNNAT 133 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Jämijärvi ,0 234,9 118, ,5 356,4 186,8 Kankaanpää ,3 268,4 133, ,7 360,4 190,3 Karvia ,5 244,9 118, ,7 295,3 152,7 Kiikoinen ,1 215,3 114, ,9 321,0 131,4 Kiukainen ,6 244,3 114, ,7 346,8 200,0 Kodisjoki ,5 193,6 120, ,0 179,6 141,4 Kokemäki ,4 252,5 121, ,5 341,0 176,1 Köyliö ,0 248,2 115, ,8 380,6 181,2 Lappi ,3 279,5 127, ,3 331,4 174,4 Lavia ,6 202,9 97, ,8 299,6 152,2 Luvia ,8 274,8 123, ,8 435,5 211,2 Merikarvia ,0 234,7 113, ,4 315,1 177,8 Nakkila ,4 279,4 128, ,6 351,9 178,7 Noormarkku ,0 289,6 134, ,5 371,0 174,8 Pomarkku ,8 257,1 136, ,4 308,6 161,4 Pori ,6 328,9 159, ,6 387,2 211,6 Punkalaidun ,9 249,0 122, ,8 358,5 178,3 Rauma ,3 295,8 134, ,5 372,1 190,8 Siikainen ,8 220,5 105, ,2 339,4 187,1 Säkylä ,8 276,3 121, ,4 378,9 181,2 Ulvila ,5 269,6 119, ,8 399,6 202,5 Vampula ,9 215,4 107, ,6 316,4 150,9 Kanta-Häme ,9 317,3 147, ,1 419,1 214,1 Forssa ,5 296,0 132, ,1 359,9 186,3 Hattula ,2 276,1 134, ,7 413,5 191,8 Hauho ,0 268,5 125, ,4 424,5 217,8 Hausjärvi ,9 280,0 135, ,0 365,5 177,2 Humppila ,2 250,7 121, ,4 365,8 153,9 Hämeenlinna ,0 366,1 171, ,3 446,8 227,4 Janakkala ,7 288,1 129, ,3 382,6 199,7 Jokioinen ,7 276,9 109, ,2 419,2 200,2 Kalvola ,4 263,5 127, ,6 352,5 178,9 Lammi ,0 290,1 140, ,8 368,1 194,8 Loppi ,3 282,3 124, ,2 404,8 213,5 Renko ,1 283,3 144, ,3 373,1 168,0 Riihimäki ,6 340,2 161, ,2 440,5 231,2 Tammela ,5 234,4 113, ,4 359,7 173,2 Tuulos ,7 304,2 156, ,1 365,2 151,8 Ypäjä ,3 197,8 72, ,8 346,0 172,1 Pirkanmaa ,1 312,9 142, ,4 442,6 213,7 Hämeenkyrö ,7 263,5 122, ,7 378,8 191,4 Ikaalinen ,5 244,2 114, ,0 392,4 192,8 Juupajoki ,2 267,0 109, ,4 316,2 192,6 Kangasala ,7 295,2 123, ,0 401,2 195,6 Kihniö ,5 234,9 109, ,7 297,4 168,3 Kuhmalahti ,1 250,4 119, ,8 343,2 149,1 Kuru ,4 235,7 103, ,6 352,0 192,0 Kylmäkoski ,6 237,6 128, ,8 394,4 198,0 Lempäälä ,7 327,4 150, ,7 423,3 204,0 Luopioinen ,5 205,6 100, ,8 391,2 172,5

134 134 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Längelmäki ,7 234,2 99, ,3 299,4 148,9 Mouhijärvi ,2 222,7 101, ,5 353,3 159,0 Mänttä ,8 248,2 107, ,8 342,5 184,1 Nokia ,8 304,2 135, ,2 391,7 188,2 Orivesi ,9 269,7 125, ,1 349,6 190,2 Parkano ,4 278,5 132, ,2 367,5 173,6 Pirkkala ,8 319,9 128, ,2 445,7 210,1 Pälkäne ,6 275,6 131, ,4 393,5 182,1 Ruovesi ,5 251,8 112, ,8 300,6 145,9 Suodenniemi ,9 183,6 68, ,3 250,8 130,9 Tampere ,2 352,3 162, ,3 472,3 225,1 Toijala ,1 297,8 135, ,9 389,0 198,2 Urjala ,0 277,7 137, ,7 367,6 195,9 Valkeakoski ,1 272,1 121, ,5 353,7 177,5 Vammala ,2 262,3 123, ,7 370,7 197,0 Vesilahti ,3 226,0 123, ,5 395,6 201,4 Viiala ,5 312,8 129, ,7 365,3 179,4 Viljakkala ,8 243,3 123, ,6 307,7 179,0 Vilppula ,9 216,8 98, ,6 286,9 147,9 Virrat ,2 244,5 110, ,9 299,8 158,9 Ylöjärvi ,6 327,8 141, ,2 467,4 224,6 Äetsä ,3 248,6 110, ,5 334,8 168,3 Päijät-Häme ,4 306,7 142, ,0 406,5 209,8 Artjärvi ,3 281,1 122, ,9 417,9 210,4 Asikkala ,3 261,3 117, ,0 368,7 164,0 Hartola ,9 247,5 118, ,5 383,8 193,7 Heinola ,0 274,5 129, ,4 343,7 183,4 Hollola ,8 301,8 137, ,2 427,4 205,0 Hämeenkoski ,0 256,9 115, ,0 357,3 167,7 Kärkölä ,6 299,7 130, ,0 413,7 194,0 Lahti ,1 326,9 151, ,8 422,4 220,3 Nastola ,8 281,8 129, ,6 358,1 185,3 Orimattila ,2 286,9 135, ,8 373,4 188,8 Padasjoki ,2 254,0 118, ,5 285,8 141,9 Sysmä ,7 256,3 132, ,0 338,9 172,8 Kymenlaakso ,2 295,8 138, ,6 365,2 192,0 Anjalankoski ,2 279,6 135, ,0 325,7 168,0 Elimäki ,8 273,0 119, ,2 382,3 197,5 Hamina ,3 290,6 131, ,2 382,2 188,4 Iitti ,0 270,4 132, ,2 372,1 176,8 Jaala ,3 212,8 109, ,4 408,9 220,3 Kotka ,7 304,7 140, ,5 360,6 190,1 Kouvola ,5 313,4 150, ,4 374,1 205,0 Kuusankoski ,9 288,1 134, ,0 345,4 188,0 Miehikkälä ,7 291,6 147, ,6 335,4 172,2 Pyhtää ,5 283,0 128, ,1 386,5 173,9 Valkeala ,7 284,7 137, ,6 443,0 212,3 Virolahti ,6 284,6 144, ,3 374,0 178,5

135 MAAKUNNAT/KUNNAT 135 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Etelä-Karjala ,8 303,7 141, ,6 401,4 207,4 Imatra ,7 297,9 137, ,9 381,9 191,3 Joutseno ,4 301,0 135, ,8 396,6 183,8 Lappeenranta ,0 333,6 155, ,1 419,7 223,6 Lemi ,7 248,0 129, ,8 430,6 208,3 Luumäki ,7 246,8 117, ,1 347,0 164,8 Parikkala ,3 252,1 119, ,5 292,6 143,2 Rautjärvi ,6 247,4 107, ,0 346,3 170,8 Ruokolahti ,7 264,2 120, ,4 336,6 154,4 Savitaipale ,9 266,7 129, ,3 352,5 175,3 Suomenniemi ,3 279,8 159, ,8 356,0 174,8 Taipalsaari ,9 243,1 123, ,3 403,3 205,3 Ylämaa ,3 317,8 171, ,5 347,5 159,1 Etelä-Savo ,2 284,5 135, ,1 369,9 192,5 Enonkoski ,5 248,5 125, ,9 362,0 166,2 Haukivuori ,4 241,3 127, ,6 339,6 176,9 Heinävesi ,4 254,6 124, ,7 337,8 183,5 Hirvensalmi ,1 263,8 112, ,1 316,9 177,1 Joroinen ,1 259,0 131, ,3 355,6 176,3 Juva ,0 269,3 130, ,0 324,2 177,9 Kangasniemi ,9 242,1 119, ,9 349,3 172,2 Kerimäki ,4 246,5 119, ,1 354,5 182,6 Mikkeli ,4 323,4 152, ,8 385,0 199,1 Mäntyharju ,7 257,8 116, ,8 362,7 186,6 Pertunmaa ,7 254,9 124, ,9 289,6 140,4 Pieksämäki ,4 271,6 136, ,9 329,8 181,3 Pieksänmaa ,8 230,1 114, ,2 324,0 156,1 Punkaharju ,5 273,7 126, ,9 324,6 177,5 Puumala ,7 267,7 119, ,4 318,8 142,5 Rantasalmi ,4 226,8 113, ,1 363,5 192,4 Ristiina ,3 281,3 137, ,5 349,9 177,0 Savonlinna ,5 322,6 147, ,5 393,9 205,8 Savonranta ,3 271,0 130, ,4 355,1 175,1 Sulkava ,3 238,8 118, ,3 377,9 180,3 Pohjois-Savo ,8 273,6 129, ,9 382,0 202,0 Iisalmi ,5 268,4 124, ,6 356,4 186,2 Juankoski ,0 241,4 121, ,9 321,1 174,0 Kaavi ,1 250,1 122, ,9 348,3 192,8 Karttula ,8 274,9 135, ,7 365,6 195,7 Keitele ,5 246,9 114, ,7 359,9 203,2 Kiuruvesi ,7 239,0 112, ,0 312,1 168,0 Kuopio ,1 315,7 146, ,3 408,9 218,6 Lapinlahti ,0 243,7 126, ,3 325,7 172,9 Leppävirta ,3 257,6 122, ,2 377,2 181,3 Maaninka ,8 276,3 143, ,8 357,0 151,1 Nilsiä ,9 234,1 114, ,6 360,2 172,5 Pielavesi ,7 243,5 113, ,0 337,6 179,8 Rautalampi ,7 246,4 118, ,3 322,2 149,0 Rautavaara ,3 228,9 99, ,3 289,1 156,5 Siilinjärvi ,0 296,7 140, ,0 395,8 194,3

136 136 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Sonkajärvi ,6 234,7 115, ,2 306,4 166,2 Suonenjoki ,7 275,2 129, ,2 327,8 179,3 Tervo ,1 289,0 130, ,2 428,2 224,8 Tuusniemi ,9 221,2 105, ,2 312,7 155,4 Varkaus ,9 276,1 131, ,6 348,7 187,1 Varpaisjärvi ,6 196,7 92, ,0 323,7 161,0 Vesanto ,4 238,6 121, ,0 309,5 161,5 Vieremä ,6 233,0 116, ,0 358,8 182,6 Pohjois-Karjala ,3 272,1 131, ,7 368,9 199,7 Eno ,0 266,5 128, ,8 337,1 188,4 Ilomantsi ,2 251,3 120, ,7 333,2 154,4 Joensuu ,7 306,3 146, ,3 389,4 219,0 Juuka ,0 233,0 112, ,7 322,1 169,8 Kesälahti ,7 335,1 161, ,4 395,1 195,2 Kitee ,3 266,1 128, ,8 322,8 166,5 Kontiolahti ,2 260,2 128, ,9 447,2 194,4 Lieksa ,6 279,2 134, ,4 331,2 183,0 Liperi ,2 280,5 133, ,8 386,8 179,7 Nurmes ,1 242,0 114, ,4 325,5 181,3 Outokumpu ,2 284,2 131, ,4 367,3 193,8 Polvijärvi ,3 232,8 119, ,8 302,5 162,8 Pyhäselkä ,2 240,2 123, ,9 396,0 190,9 Rääkkylä ,3 243,1 123, ,6 317,4 178,5 Tohmajärvi ,8 256,6 126, ,7 339,2 167,3 Valtimo ,1 218,0 109, ,3 275,5 142,8 Keski-Suomi ,6 290,7 137, ,1 397,0 208,7 Hankasalmi ,4 257,2 120, ,4 347,1 184,4 Joutsa ,3 224,3 106, ,7 304,7 144,5 Jyväskylän mlk ,4 315,5 146, ,3 417,3 209,5 Jyväskylä ,5 332,8 154, ,4 409,4 220,0 Jämsänkoski ,0 279,6 139, ,0 369,1 200,4 Jämsä ,1 276,6 134, ,9 356,8 185,5 Kannonkoski ,3 225,4 102, ,6 340,9 194,9 Karstula ,1 256,0 121, ,9 323,3 165,5 Keuruu ,3 270,4 127, ,1 350,3 181,8 Kinnula ,8 251,3 109, ,0 380,7 214,6 Kivijärvi ,9 232,1 113, ,8 295,6 154,4 Konnevesi ,4 285,1 140, ,4 391,7 193,9 Korpilahti ,5 272,4 124, ,6 382,6 179,0 Kuhmoinen ,2 231,9 103, ,9 292,6 149,3 Kyyjärvi ,7 237,6 116, ,7 328,0 175,6 Laukaa ,0 290,8 139, ,9 418,6 206,3 Leivonmäki ,9 222,7 110, ,2 321,3 163,3 Luhanka ,2 231,2 111, ,8 307,8 134,1 Multia ,9 187,2 92, ,6 318,2 174,2 Muurame ,8 317,2 148, ,9 457,8 215,0 Petäjävesi ,4 284,6 138, ,0 385,3 192,0 Pihtipudas ,2 236,9 107, ,4 324,7 174,3 Pylkönmäki ,1 209,5 96, ,7 301,8 146,5 Saarijärvi ,0 270,5 127, ,7 364,8 186,4 Sumiainen ,5 193,5 90, ,9 254,5 144,6

137 MAAKUNNAT/KUNNAT 137 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Suolahti ,6 278,5 126, ,7 313,4 166,2 Toivakka ,5 209,5 107, ,2 329,5 176,0 Uurainen ,9 271,5 137, ,8 425,4 218,2 Viitasaari ,3 257,8 128, ,7 383,0 198,7 Äänekoski ,1 307,3 145, ,9 393,5 205,7 Etelä-Pohjanmaa ,9 275,3 130, ,8 391,5 200,5 Alahärmä ,1 270,2 127, ,7 418,4 224,4 Alajärvi ,6 259,3 122, ,5 403,8 208,6 Alavus ,6 282,4 129, ,6 376,9 190,1 Evijärvi ,2 232,9 110, ,7 342,3 149,2 Ilmajoki ,5 280,9 130, ,4 371,2 178,3 Isojoki ,2 245,0 117, ,5 309,8 135,5 Jalasjärvi ,0 241,4 114, ,8 371,2 180,8 Jurva ,4 246,5 123, ,6 267,3 152,5 Karijoki ,3 229,6 111, ,3 325,9 154,0 Kauhajoki ,1 271,1 133, ,1 380,4 200,8 Kauhava ,3 298,8 146, ,7 399,3 204,7 Kortesjärvi ,1 248,5 115, ,3 391,0 224,5 Kuortane ,8 247,7 118, ,6 347,2 159,3 Kurikka ,9 270,3 127, ,1 378,3 186,8 Lappajärvi ,2 242,7 120, ,1 332,9 159,4 Lapua ,4 297,2 142, ,0 372,6 190,5 Lehtimäki ,4 191,6 96, ,3 383,0 202,5 Nurmo ,7 297,3 128, ,2 462,8 205,6 Seinäjoki ,2 325,3 157, ,6 411,8 217,7 Soini ,7 239,3 115, ,7 306,0 152,1 Teuva ,4 241,2 106, ,4 373,9 174,4 Töysä ,0 270,0 115, ,0 357,3 190,4 Vimpeli ,9 221,7 107, ,2 331,1 159,4 Ylihärmä ,9 321,9 147, ,3 398,3 201,4 Ylistaro ,4 247,8 112, ,7 397,5 197,6 Ähtäri ,5 243,2 112, ,3 338,9 167,5 Pohjanmaa ,7 294,0 131, ,3 419,2 219,2 Isokyrö ,0 245,9 119, ,8 408,9 188,9 Kaskinen ,0 248,6 128, ,8 455,6 153,1 Korsnäs ,2 228,4 98, ,8 275,8 163,4 Kristiinankaupunki ,6 237,6 108, ,0 326,6 156,3 Kruunupyy ,8 258,6 121, ,4 377,1 176,3 Laihia ,3 259,2 110, ,4 379,1 175,2 Luoto ,6 252,9 120, ,3 457,9 157,6 Maalahti ,1 266,0 122, ,4 323,8 164,7 Maksamaa ,7 243,9 112, ,2 362,3 195,2 Mustasaari ,8 261,1 118, ,2 397,8 180,0 Närpiö ,1 226,8 99, ,2 310,5 147,3 Oravainen ,2 275,1 122, ,4 496,6 241,0 Pedersören kunta ,9 219,8 101, ,6 394,5 160,7 Pietarsaari ,2 299,8 130, ,1 401,3 203,6 Uusikaarlepyy ,5 276,8 122, ,3 348,6 180,6

138 138 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Vaasa ,6 346,6 153, ,6 435,9 235,4 Vähäkyrö ,9 240,3 123, ,9 377,0 184,1 Vöyri ,6 258,7 102, ,0 327,6 148,1 Keski-Pohjanmaa ,8 278,9 129, ,8 393,5 198,7 Halsua ,6 206,3 103, ,6 307,2 146,7 Himanka ,8 227,4 100, ,5 365,8 162,0 Kannus ,1 242,7 112, ,3 344,4 176,2 Kaustinen ,4 242,9 105, ,7 385,0 177,0 Kokkola ,8 313,3 145, ,4 403,0 207,0 Kälviä ,9 260,1 122, ,4 388,8 156,4 Lestijärvi ,6 246,6 122, ,9 336,8 179,9 Lohtaja ,8 264,7 119, ,3 342,9 153,5 Perho ,6 228,5 108, ,4 389,3 199,2 Toholampi ,0 255,0 123, ,3 362,5 169,0 Ullava ,1 227,1 100, ,5 278,3 134,5 Veteli ,2 238,1 116, ,2 365,9 176,0 Pohjois-Pohjanmaa ,5 292,6 138, ,0 413,3 210,8 Alavieska ,9 243,8 120, ,9 313,4 171,4 Haapajärvi ,8 246,9 116, ,0 353,1 187,5 Haapavesi ,7 247,0 120, ,6 414,7 200,6 Hailuoto ,8 231,6 95, ,6 318,8 146,9 Haukipudas ,6 288,9 131, ,4 428,3 214,8 Ii ,0 251,1 117, ,1 421,3 194,5 Kalajoki ,4 243,7 114, ,1 399,2 185,9 Kempele ,0 318,7 152, ,1 446,1 216,1 Kestilä ,5 248,6 118, ,4 355,0 181,5 Kiiminki ,7 295,8 144, ,6 499,2 237,7 Kuivaniemi ,3 242,4 115, ,0 347,5 173,2 Kuusamo ,7 305,7 146, ,5 393,9 191,8 Kärsämäki ,8 262,1 123, ,8 352,2 208,9 Liminka ,1 277,6 133, ,8 492,3 211,5 Lumijoki ,6 193,1 90, ,2 371,8 184,3 Merijärvi ,1 221,1 122, ,0 391,3 195,1 Muhos ,6 276,5 132, ,7 404,6 200,8 Nivala ,5 286,0 132, ,2 406,6 197,7 Oulainen ,4 254,9 127, ,5 355,5 189,1 Oulunsalo ,5 307,6 157, ,4 486,4 227,1 Oulu ,8 357,7 166, ,5 425,7 221,3 Piippola ,5 220,9 94, ,8 356,7 165,3 Pudasjärvi ,7 268,1 123, ,5 399,2 192,0 Pulkkila ,8 244,3 123, ,5 342,0 163,8 Pyhäjoki ,8 223,1 104, ,4 352,7 187,3 Pyhäjärvi ,5 231,9 111, ,8 331,0 183,4 Pyhäntä ,1 247,1 121, ,2 369,1 150,1 Raahe ,3 280,9 142, ,6 370,2 195,4 Rantsila ,2 253,4 123, ,8 391,3 204,6 Reisjärvi ,7 234,8 108, ,0 365,3 157,5

139 MAAKUNNAT/KUNNAT 139 Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Ruukki ,7 243,1 112, ,4 310,8 172,6 Sievi ,3 278,0 121, ,3 449,8 198,4 Siikajoki ,8 260,2 131, ,7 477,7 218,4 Taivalkoski ,5 270,8 140, ,8 409,9 208,9 Tyrnävä ,7 285,7 131, ,1 533,8 229,8 Utajärvi ,9 234,0 109, ,2 363,5 189,5 Vihanti ,9 199,8 102, ,0 338,8 161,5 Yli-Ii ,7 227,0 101, ,9 361,8 181,2 Ylikiiminki ,5 248,6 125, ,6 350,3 171,8 Ylivieska ,5 265,7 126, ,4 366,1 186,7 Kainuu ,3 274,1 131, ,6 366,5 194,6 Hyrynsalmi ,6 258,3 126, ,1 323,4 153,3 Kajaani ,3 301,5 140, ,6 381,4 211,8 Kuhmo ,3 257,3 124, ,5 329,4 167,6 Paltamo ,2 269,6 122, ,5 378,7 177,2 Puolanka ,4 260,6 125, ,3 314,3 172,6 Ristijärvi ,0 253,6 126, ,6 302,2 163,3 Sotkamo ,1 265,1 129, ,1 384,9 177,6 Suomussalmi ,0 263,9 129, ,0 337,6 168,1 Vaala ,4 235,8 108, ,3 332,2 163,8 Vuolijoki ,9 268,3 148, ,7 376,7 201,0 Lappi ,7 295,0 136, ,6 393,7 203,2 Enontekiö ,2 227,2 106, ,4 374,9 156,7 Inari ,0 253,1 113, ,7 337,1 161,1 Kemijärvi ,0 279,0 136, ,1 338,2 170,1 Keminmaa ,0 277,5 126, ,0 388,6 201,5 Kemi ,1 305,8 139, ,6 374,7 198,6 Kittilä ,7 264,0 120, ,7 368,1 165,3 Kolari ,5 258,9 118, ,5 458,9 178,2 Muonio ,6 165,7 62, ,7 411,4 146,4 Pelkosenniemi ,0 227,5 96, ,2 385,5 155,3 Pello ,9 252,2 118, ,0 364,2 162,0 Posio ,6 226,1 96, ,3 297,7 157,9 Ranua ,0 262,2 126, ,5 406,4 199,8 Rovaniemen mlk ,2 306,0 147, ,1 452,6 213,9 Rovaniemi ,2 349,7 165, ,0 408,2 223,0 Salla ,0 288,5 128, ,3 335,7 166,4 Savukoski ,2 276,3 119, ,9 280,6 149,3 Simo ,5 267,5 123, ,1 358,3 195,8 Sodankylä ,5 295,1 138, ,0 389,2 191,4 Tervola ,6 260,8 123, ,5 324,5 180,2 Tornio ,4 301,6 137, ,1 403,6 201,0 Utsjoki ,9 234,1 118, ,4 368,6 182,1 Ylitornio ,5 255,9 112, ,3 347,4 192,1 Ahvenanmaa ,0 309,5 134, ,6 454,7 216,4 Brändö ,1 254,1 132, ,0 406,7 189,5 Eckerö 8 713,7 279,2 146, ,5 357,6 226,7 Finström ,4 280,3 121, ,1 468,1 224,2 Föglö ,5 241,1 112, ,0 586,1 205,1 Geta ,3 229,4 125, ,0 329,3 156,8

140 140 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Eläkkeensaajien asumistuki Yleinen asumistuki Kunta Henkilöt Keskimääräiset Ruoka- Keskimääräiset yhteen- asumis- asumis- asumis- kunnat asumis- asumis- asumissä tukitulot menot tuet yhteensä tukitulot menot tuet Lkm e/kk e/kk e/kk Lkm e/kk e/kk e/kk Hammarland ,9 248,0 112, ,3 355,2 218,0 Jomala ,0 291,8 152, ,9 479,9 242,4 Kumlinge ,0 186,7 92, ,0 185,2 59,2 Kökar 7 721,8 178,3 75, ,0 238,4 134,4 Lemland ,3 260,7 107, ,0 380,5 182,7 Maarianhamina ,7 353,9 148, ,1 471,3 221,4 Saltvik ,4 230,3 99, ,8 355,9 136,2 Sottunga 1 720,8 220,5 112, ,0 181,1 126,8 Sund ,8 250,5 112, ,5 302,3 111,6 Vårdö 9 842,6 286,5 106, ,0 438,6 200,2

141 MAAKUNNAT/KUNNAT Vuonna 2005 maksetut asumistuet ja maksetut tuet kunnan 1 asukasta kohden Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Koko maa , , , ,1 Uusimaa , , , ,5 Espoo , , , ,3 Hanko , , , ,4 Helsinki , , , ,9 Hyvinkää , , , ,3 Inkoo , , , ,5 Järvenpää , , , ,6 Karjaa , , , ,7 Karjalohja , , , ,0 Karkkila , , , ,1 Kauniainen , , , ,5 Kerava , , , ,1 Kirkkonummi , , , ,9 Lohja , , , ,4 Mäntsälä , , , ,1 Nummi-Pusula , , , ,8 Nurmijärvi , , , ,7 Pohja , , , ,4 Pornainen , , , ,6 Sammatti 66 51, , , ,3 Siuntio , , , ,7 Tammisaari , , , ,9 Tuusula , , , ,9 Vantaa , , , ,6 Vihti , , , ,0 Itä-Uusimaa , , , ,4 Askola , , , ,4 Lapinjärvi , , , ,8 Liljendal 82 55, , , ,3 Loviisa , , , ,5 Myrskylä , , , ,1 Pernaja , , , ,4 Porvoo , , , ,4 Pukkila , , , ,7 Ruotsinpyhtää , , , ,5 Sipoo , , , ,6 Varsinais-Suomi , , , ,0 Alastaro , , , ,0 Askainen 44 47, ,4 7 9, ,5 Aura , , , ,2 Dragsfjärd , , , ,5 Halikko , , , ,8 1 Opintotuen asumislisän saajille asunnon sijaintikunta haetaan Kelan väestötietojärjestelmästä.

142 142 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Houtskari 52 76, ,8 1 2, ,5 Iniö 24 95, ,3 0 1, ,5 Kaarina , , , ,1 Kemiö , , , ,1 Kiikala , , , ,2 Kisko , , , ,2 Korppoo 66 75, , , ,6 Koski Tl , , , ,0 Kustavi , , , ,2 Kuusjoki , , , ,6 Laitila , , , ,6 Lemu 34 20,9 12 8,4 11 8, ,4 Lieto , , , ,0 Loimaa , , , ,2 Marttila , , , ,9 Masku , , , ,8 Mellilä , , , ,0 Merimasku 47 30, ,8 9 7, ,8 Mietoinen 90 52, , , ,7 Muurla 87 59, , , ,6 Mynämäki , , , ,7 Naantali , , , ,2 Nauvo , , , ,3 Nousiainen , ,6 34 9, ,3 Oripää 86 65, , , ,1 Paimio , , , ,0 Parainen , , , ,1 Perniö , , , ,8 Pertteli , , , ,0 Piikkiö , , , ,4 Pyhäranta , , , ,1 Pöytyä , , , ,9 Raisio , , , ,8 Rusko , , , ,2 Rymättylä , , , ,9 Salo , , , ,4 Sauvo , , , ,0 Somero , , , ,1 Suomusjärvi 87 66, , , ,5 Särkisalo 51 68, , , ,2 Taivassalo , , , ,1 Tarvasjoki 90 45, ,6 14 9, ,0 Turku , , , ,1 Uusikaupunki , , , ,0 Vahto 57 30, ,8 12 8, ,0 Vehmaa , , , ,9 Velkua 20 83, ,6 5 24, ,3 Västanfjärd 42 52, ,1 9 13, ,1 Yläne , , , ,7

143 MAAKUNNAT/KUNNAT 143 Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Satakunta , , , ,5 Eurajoki , , , ,5 Eura , , , ,1 Harjavalta , , , ,5 Honkajoki , , , ,1 Huittinen , , , ,8 Jämijärvi , , , ,3 Kankaanpää , , , ,7 Karvia , , , ,5 Kiikoinen , , , ,3 Kiukainen , , , ,6 Kodisjoki 29 55, ,5 6 14, ,4 Kokemäki , , , ,4 Köyliö , , , ,2 Lappi , , , ,4 Lavia , , , ,7 Luvia , , , ,6 Merikarvia , , , ,8 Nakkila , , , ,7 Noormarkku , , , ,3 Pomarkku , , , ,9 Pori , , , ,7 Punkalaidun , , , ,2 Rauma , , , ,8 Siikainen , , , ,6 Säkylä , , , ,8 Ulvila , , , ,7 Vampula , , , ,0 Kanta-Häme , , , ,7 Forssa , , , ,4 Hattula , , , ,0 Hauho , , , ,0 Hausjärvi , , , ,7 Humppila , , , ,4 Hämeenlinna , , , ,2 Janakkala , , , ,9 Jokioinen , , , ,9 Kalvola , , , ,3 Lammi , , , ,0 Loppi , , , ,2 Renko , , , ,1 Riihimäki , , , ,0 Tammela , , , ,7 Tuulos , , , ,8 Ypäjä , , , ,7

144 144 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Pirkanmaa , , , ,9 Hämeenkyrö , , , ,8 Ikaalinen , , , ,1 Juupajoki , , , ,0 Kangasala , , , ,2 Kihniö , , , ,1 Kuhmalahti 68 61, , , ,4 Kuru , , , ,7 Kylmäkoski , , , ,1 Lempäälä , , , ,7 Luopioinen , , , ,1 Längelmäki , , , ,2 Mouhijärvi , , , ,1 Mänttä , , , ,8 Nokia , , , ,3 Orivesi , , , ,9 Parkano , , , ,5 Pirkkala , , , ,4 Pälkäne , , , ,9 Ruovesi , , , ,3 Suodenniemi 78 57, , , ,5 Tampere , , , ,4 Toijala , , , ,0 Urjala , , , ,2 Valkeakoski , , , ,9 Vammala , , , ,9 Vesilahti , , , ,7 Viiala , , , ,1 Viljakkala , , , ,9 Vilppula , , , ,6 Virrat , , , ,1 Ylöjärvi , , , ,7 Äetsä , , , ,5 Päijät-Häme , , , ,1 Artjärvi , , , ,9 Asikkala , , , ,7 Hartola , , , ,5 Heinola , , , ,0 Hollola , , , ,8 Hämeenkoski , , , ,5 Kärkölä , , , ,8 Lahti , , , ,3 Nastola , , , ,5 Orimattila , , , ,8 Padasjoki , , , ,9 Sysmä , , , ,2

145 MAAKUNNAT/KUNNAT 145 Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Kymenlaakso , , , ,5 Anjalankoski , , , ,4 Elimäki , , , ,5 Hamina , , , ,6 Iitti , , , ,1 Jaala , , , ,8 Kotka , , , ,9 Kouvola , , , ,7 Kuusankoski , , , ,7 Miehikkälä , , , ,9 Pyhtää , , , ,7 Valkeala , , , ,2 Virolahti , , , ,8 Etelä-Karjala , , , ,0 Imatra , , , ,8 Joutseno , , , ,3 Lappeenranta , , , ,6 Lemi , , , ,8 Luumäki , , , ,1 Parikkala , , , ,1 Rautjärvi , , , ,2 Ruokolahti , , , ,7 Savitaipale , , , ,9 Suomenniemi , , , ,3 Taipalsaari , , , ,6 Ylämaa , , , ,5 Etelä-Savo , , , ,2 Enonkoski , , , ,9 Haukivuori , , , ,2 Heinävesi , , , ,1 Hirvensalmi , , , ,0 Joroinen , , , ,2 Juva , , , ,2 Kangasniemi , , , ,4 Kerimäki , , , ,7 Mikkeli , , , ,5 Mäntyharju , , , ,1 Pertunmaa , , , ,8 Pieksämäki , , , ,1 Pieksänmaa , , , ,7 Punkaharju , , , ,6 Puumala , , , ,7 Rantasalmi , , , ,2 Ristiina , , , ,4 Savonlinna , , , ,0 Savonranta , , , ,0 Sulkava , , , ,1

146 146 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Pohjois-Savo , , , ,5 Iisalmi , , , ,0 Juankoski , , , ,0 Kaavi , , , ,3 Karttula , , , ,8 Keitele , , , ,9 Kiuruvesi , , , ,8 Kuopio , , , ,6 Lapinlahti , , , ,5 Leppävirta , , , ,5 Maaninka , , , ,0 Nilsiä , , , ,7 Pielavesi , , , ,5 Rautalampi , , , ,7 Rautavaara , , , ,8 Siilinjärvi , , , ,1 Sonkajärvi , , , ,1 Suonenjoki , , , ,2 Tervo , , , ,4 Tuusniemi , , , ,9 Varkaus , , , ,5 Varpaisjärvi , , , ,5 Vesanto , , , ,5 Vieremä , , , ,8 Pohjois-Karjala , , , ,0 Eno , , , ,4 Ilomantsi , , , ,7 Joensuu , , , ,7 Juuka , , , ,9 Kesälahti , , , ,6 Kitee , , , ,2 Kontiolahti , , , ,2 Lieksa , , , ,2 Liperi , , , ,8 Nurmes , , , ,2 Outokumpu , , , ,4 Polvijärvi , , , ,9 Pyhäselkä , , , ,1 Rääkkylä , , , ,5 Tohmajärvi , , , ,7 Valtimo , , , ,6 Keski-Suomi , , , ,5 Hankasalmi , , , ,1 Joutsa , , , ,1 Jyväskylän mlk , , , ,9 Jyväskylä , , , ,2 Jämsänkoski , , , ,0

147 MAAKUNNAT/KUNNAT 147 Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Jämsä , , , ,5 Kannonkoski , , , ,6 Karstula , , , ,3 Keuruu , , , ,3 Kinnula , , , ,7 Kivijärvi , , , ,7 Konnevesi , , , ,2 Korpilahti , , , ,5 Kuhmoinen , , , ,2 Kyyjärvi , , , ,1 Laukaa , , , ,5 Leivonmäki , , , ,2 Luhanka 84 94, , , ,3 Multia , , , ,5 Muurame , , , ,4 Petäjävesi , , , ,0 Pihtipudas , , , ,4 Pylkönmäki , , , ,1 Saarijärvi , , , ,2 Sumiainen 93 71, , , ,3 Suolahti , , , ,0 Toivakka , , , ,4 Uurainen , , , ,9 Viitasaari , , , ,0 Äänekoski , , , ,6 Etelä-Pohjanmaa , , , ,7 Alahärmä , , , ,4 Alajärvi , , , ,3 Alavus , , , ,8 Evijärvi , , , ,4 Ilmajoki , , , ,5 Isojoki , , , ,6 Jalasjärvi , , , ,6 Jurva , , , ,1 Karijoki , , , ,2 Kauhajoki , , , ,4 Kauhava , , , ,2 Kortesjärvi , , , ,9 Kuortane , , , ,9 Kurikka , , , ,9 Lappajärvi , , , ,0 Lapua , , , ,0 Lehtimäki , , , ,9 Nurmo , , , ,3 Seinäjoki , , , ,3 Soini , , , ,2

148 148 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Teuva , , , ,6 Töysä , , , ,8 Vimpeli , , , ,2 Ylihärmä , , , ,1 Ylistaro , , , ,9 Ähtäri , , , ,4 Pohjanmaa , , , ,4 Isokyrö , , , ,3 Kaskinen , ,9 10 7, ,7 Korsnäs , , , ,0 Kristiinankaupunki , , , ,4 Kruunupyy , ,1 48 8, ,8 Laihia , , , ,5 Luoto , , , ,1 Maalahti , , , ,9 Maksamaa , , , ,4 Mustasaari , , , ,0 Närpiö , , , ,1 Oravainen , , , ,2 Pedersören kunta , , , ,7 Pietarsaari , , , ,2 Uusikaarlepyy , , , ,0 Vaasa , , , ,7 Vähäkyrö , , , ,9 Vöyri , , , ,6 Keski-Pohjanmaa , , , ,9 Halsua , , , ,9 Himanka , , , ,9 Kannus , , , ,8 Kaustinen , , , ,5 Kokkola , , , ,9 Kälviä , , , ,2 Lestijärvi , , , ,1 Lohtaja , , , ,0 Perho , , , ,1 Toholampi , , , ,4 Ullava , ,5 7 9, ,1 Veteli , , , ,1 Pohjois-Pohjanmaa , , , ,7 Alavieska , , , ,2 Haapajärvi , , , ,8 Haapavesi , , , ,3 Hailuoto 90 93, , , ,7 Haukipudas , , , ,1

149 MAAKUNNAT/KUNNAT 149 Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Ii , , , ,1 Kalajoki , , , ,7 Kempele , , , ,2 Kestilä , , , ,0 Kiiminki , , , ,1 Kuivaniemi , , , ,0 Kuusamo , , , ,6 Kärsämäki , , , ,3 Liminka , , , ,8 Lumijoki , , , ,2 Merijärvi , , , ,3 Muhos , , , ,0 Nivala , , , ,2 Oulainen , , , ,9 Oulunsalo , , , ,5 Oulu , , , ,5 Piippola , , , ,5 Pudasjärvi , , , ,6 Pulkkila , , , ,8 Pyhäjoki , , , ,8 Pyhäjärvi , , , ,0 Pyhäntä , , , ,9 Raahe , , , ,1 Rantsila , , , ,2 Reisjärvi , , , ,9 Ruukki , , , ,8 Sievi , , , ,3 Siikajoki , , , ,7 Taivalkoski , , , ,5 Tyrnävä , , , ,5 Utajärvi , , , ,7 Vihanti , , , ,7 Yli-Ii , , , ,6 Ylikiiminki , , , ,0 Ylivieska , , , ,6 Kainuu , , , ,3 Hyrynsalmi , , , ,9 Kajaani , , , ,3 Kuhmo , , , ,2 Paltamo , , , ,1 Puolanka , , , ,6 Ristijärvi , , , ,6 Sotkamo , , , ,4 Suomussalmi , , , ,8 Vaala , , , ,6 Vuolijoki , , , ,0

150 150 MAAKUNNAT/KUNNAT Maakunta Maksetut vuonna 2005 Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Vuonna 2005 maksetut Kunta eläkkeensaajien asumistuet yleiset asumistuet opintotuen asumislisät Asumisen Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut Yhteensä Maksetut tuet tuet tuet tuet tuet yhteensä kunnan kunnan 16 v. kunnan kunnan asukasta täyttänyttä 0-64 v v. kohden asukasta asukasta asukasta kohden kohden kohden e e/v e e/v e e/v e e/v Lappi , , , ,6 Enontekiö , , , ,5 Inari , , , ,1 Kemijärvi , , , ,9 Keminmaa , , , ,0 Kemi , , , ,9 Kittilä , , , ,9 Kolari , , , ,1 Muonio , , , ,9 Pelkosenniemi , , , ,2 Pello , , , ,8 Posio , , , ,6 Ranua , , , ,4 Rovaniemen mlk , , , ,6 Rovaniemi , , , ,3 Salla , , , ,3 Savukoski , , , ,4 Simo , , , ,0 Sodankylä , , , ,3 Tervola , , , ,1 Tornio , , , ,2 Utsjoki , , , ,5 Ylitornio , , , ,1 Ahvenanmaa , , , ,1 Brändö 27 51, ,4 2 4,3 1 7,4 Eckerö 20 22, ,2 5 6,7 2 11,1 Finström 93 37, , ,0 1 1,6 Föglö 37 63, , ,2 1 6,1 Geta ,6 5 12,6 - - Hammarland 41 29, , ,4 1 3,3 Jomala 85 23, , ,3 3 4,1 Kumlinge 18 49, ,1 1 2,7 1 16,8 Kökar 9 30,2 7 31,0 1 5,6 0 9,5 Lemland , ,2 - - Lumparland , Maarianhamina , , , ,9 Saltvik 26 15,2 13 9,5 12 8,3 1 3,6 Sottunga 7 56,6 2 18,0 2 22, ,7 Sund ,6 4 4,3 - - Vårdö 21 48, ,5 6 17,1 1 11,7

151 OPINTOTUEN ASUMISLISÄ 151 OPINTOTUEN ASUMISLISÄ

152 152 OPINTOTUEN ASUMISLISÄ

153 OPINTOTUEN ASUMISLISÄ Opintotuen asumislisän saajat : asumismuoto ja oppilaitosaste Asumismuoto Oppilaitosaste Kaikki % Yli- Ammatti- Ammatil- Lukiot Ulkomaiset Muut opistot korkea- liset oppilaikoulut oppilai- tokset tokset Normaalin määräisinä maksettavat Alivuokralainen , Päävuokralainen , Opiskelija-asuntola , Muu (asumisoikeus-/ osaomistusasunto) , Eri paikkakunnalla kodin ulkopuolella 45 0, Yhteensä , Rajoitetun määräisinä maksettavat Maksullinen opisto , Vanhempien omistama tai vanhemmilta vuokrattu , Opiskelee ulkomailla , Yhteensä , Kaikki saajat , Sisältää myös ulkomaisissa vaihto-ohjelmissa opiskelevien asumislisät. 57. Opintotuen asumislisän saajat : ikäryhmä ja oppilaitosaste Ikäryhmä Mediaani-ikä Oppilaitosaste Kaikki Yli- Ammatti- Ammatil- Lukiot Ulkomaiset Muut opistot korkea- liset oppilaikoulut oppilai- tokset tokset Yhteensä Mediaani-ikä

154 154 OPINTOTUEN ASUMISLISÄ 58. Opintotuen asumislisän saajien vuokramenot : vuokrien jakauma ja oppilaitosaste Vuokra, euroa/kk Oppilaitosaste Kaikki Yli- Ammatti- Ammatil- Lukiot Ulkomaiset Muut opistot korkea- liset oppilaikoulut oppilai- tokset tokset Normaalin määräisinä maksettavat Yhteensä Rajoitetun määräisinä maksettavat Maksullinen opisto Vanhempien omistama tai vanhemmilta vuokrattu Opiskelee ulkomailla Yhteensä Kaikki saajat Sisältää myös ulkomaisissa vaihto-ohjelmissa opiskelevien asumislisät. 59. Opintotuen asumislisä: oppilaitosaste, keskimääräiset vuokramenot ja asumislisät sekä maksetut lisät vuonna 2005 Oppilaitosaste Lkm % Keski- Keski- Vuonna 2005 määräinen määräinen maksetut vuokra, asumislisä, asumislisät, euroa/kk euroa/kk euroa Normaalin määräisinä maksettavat Yhteensä ,0 272,5 182, ,1 Yliopistot ,1 277,5 185, ,6 Ammattikorkeakoulut ,6 274,2 183, ,9 Ammatilliset oppilaitokset ,7 264,6 176, ,5 Lukiot ,5 246,5 169, ,2 Muut oppilaitokset ,0 272,2 179, ,1 Kaikki asumislisän saajat , ,6

155 OPINTOTUEN ASUMISLISÄ Opintotuen asumislisä: asumismuoto, keskimääräiset vuokramenot ja asumislisät sekä vuonna 2005 maksetut lisät Asumismuoto Kaikki % Keski- Keski- Vuonna 2005 määräinen määräinen maksetut vuokra asumislisä asumislisät, , , euroa euroa/kk euroa/kk Normaalin määräisinä maksettavat Alivuokralainen ,6 256,0 180, ,7 Päävuokralainen ,9 289,6 186, ,1 Opiskelija-asuntola ,0 235,0 173, ,4 Muu (asumisoikeus-/ osaomistusasunto) ,1 266,3 183, ,2 Eri paikkakunnalla kodin ulkopuolella 45 0,0 308,5 192,9 88,8 Yhteensä ,6 272,5 182, ,1 Rajoitetun määräisinä maksettavat Maksullinen opisto ,0-58,1 897,8 Vanhempien omistama tai vanhemmilta vuokrattu ,8-58, ,7 Opiskelee ulkomailla ,6-204, ,6 Tieto puuttuu ,6 Yhteensä ,4-136, ,1 Kaikki saajat ,0-178, ,6 1 Sisältää myös ulkomaisissa vaihto-ohjelmissa opiskelevien asumislisät. 61. Opintotuen asumislisän saajat ja maksetut asumislisät 1989/ /2005 Lukuvuosi Saajat lukuvuoden aikana Vuosi Kalenterivuoden aikana maksetut asumislisät Lkm Milj. euroa 1989/ , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / , / ,66

156 156 OPINTOTUEN ASUMISLISÄ 62. Opintotuen asumislisän saajat: oppilaitosaste kunkin vuoden lopussa Vuosi Kaikki Yliopistot Ammatti- Ammatil- Lukiot Ulkomai- Muut korkea- liset oppi- set oppi- oppikoulut laitokset laitokset laitokset Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Huom. Sarakkeen Kaikki luvuista on poistettu mahdolliset päällekkäisyydet. 63. Opintotuen asumislisän saajat: asumismuoto kunkin vuoden lopussa Vuosi Kaikki Normaalin määräisinä maksettavat Rajoitetun määräisinä maksettavat Alivuokra- Päävuokra- Opiskelija- Muu Eri paikka- Maksulli- Vanhem- Opiskelee asunto/ lainen asuntola 1 asunto kunnalla nen opisto pien omis- ulkomailla 2 asunnon kodin tama/vanosa ulko- hemmilta puolella vuokrattu asunto Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm Huom. Sarakkeen Kaikki luvuista on poistettu mahdolliset päällekkäisyydet. 1 Sisältää pääasiassa ne asuntolat, joiden vuokratieto tulee Kelalle sähköisesti. 2 Sisältää myös ulkomaisissa vaihto-ohjelmissa opiskelevien asumislisät... Tietoa ei ole saatu.