POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 2/2010 + Storlien klassisk turistort Nordisk träff i Tavastehus 6 8 augusti Meänmaa-hanke kurkottaa yli rajojen Kesän kulttuuritapahtumat Grönlanti tulevaisuuden öljymahti? 1
Oavsett plats Oavsett roll U n i f i e d c O m m U n i c at i O n S är vägen framåt för organisationer som vill samverka effektivare och ha enklare tillgång till information och kompetens.enligt analysföretaget IDC är Telia en ledare i Sverige inom uc. Rapporten* lyfter bland annat fram Telias affärs-fokus i uc-lösningarna. Steget till bättre affärer tas alltid med Telia. * IDC : Sweden IP and UC (IDC #SE540910R9, May 2009)
Oavsett redskap 3
PÄÄKIRJOITUS & LEDARE Poliittinen kielipäätös Pohjoismaalaiset ymmärtävät toisiaan yhä huonommin. Reykjavikissa ei enää pärjää muilla skandinaavisilla kielillä. Yhä pienempi joukko suomalaisia hallitsee hyvin ruotsia, puhumattakaan siitä, että ymmärtäisi vaivattomasti tanskaa tai norjaa. Tämä on vielä jollakin lailla ymmärrettävää, vaikkakaan ei toivottavaa. Varsinainen isku perinteistä pohjoismaalaista kommunikaatiota vastaan tulee kuitenkin Tanskasta ja Ruotsista, missä nuoret eivät enää ymmärrä toisiaan. Syy on kaksijakoinen. Toisaalta naapurikielien ymmärtämiseen ei panosteta kouluissa. Toisaalta tanskan kieli on vuosikymmenien varrella muuttunut yhä vaikeammaksi muiden korvissa. Voimme toki puhua englantia, kuten monen yrityksen virallisissa kokouksissa ja tieteellisissä seminaareissa jo tehdään. Voimme myös todeta, että monelle nuorelle englannin kieli on jo niin vahva, että se muodostaa kaikkein luonnollisimman kommunikointikanavan moni ainakin luulee niin. Suomen osalta kysymys on pääasiassa poliittinen. Meille suomalaisille ruotsinkieli on silta ennen kaikkea Ruotsiin, mutta myös ruotsin kielen ja Ruotsin kautta muuhun Pohjolaan. Politiskt språkbeslut Nordborna förstår varandra allt sämre. I Reykjavik klarar man sig inte längre på andra skandinaviska språk. En allt mindre grupp finländare behärskar god svenska för att inte tala om att de obehindrat skulle förstå danska eller norska. Detta är ännu på något sätt förståeligt även om det inte är önskvärt. Det verkliga slaget mot traditionell nordisk kommunikation kommer dock från Danmark och Sverige då ungdomarna där inte längre förstår varandra. Orsaken är tudelad. Å ena sidan satsar man inte i skolorna på grannspråkförståelse. Å andra sidan har danskan under årtionden blivit allt svårare för andra att förstå. Vi kan givetvis tala engelska såsom redan är fallet vid många företags officiella möten och vid vetenskapliga seminarier. Vi kan också konstatera att engelskan för många unga är såpass stark att den utgör den allra naturligaste kommunikationskanalen så tror åtminstone många. För Finlands del är frågan i huvudsak politisk. För oss finländare är svenskan en bro framförallt till Sverige men också via svenskan och Sverige till övriga Norden. För finskspråkiga finländare har språket på sätt och Larserik Häggman Päätoimittaja / Chefredaktör Suomenkielisten suomalaisten kannalta kieli on aina tavallaan muodostanut, ei esteen, mutta kynnyksen, vaikka tutkimus tutkimuksen jälkeen todistaa, miten pohjoismaalaisia suomalaiset ovat. Pohjoismaisuus on kuitenkin enemmän kuin maantieteellinen kysymys. Se on aina ollut ja pysyy osana identiteettiämme ja vaatii sen takia myös poliittisia ratkaisuja niin kouluopetuksen kuin muun suuntautumisemme suhteen. Siksi on tärkeää, että Suomessa tulevaisuudessakin löytyy tarpeeksi ihmisiä, jotka kykenevät välittömään kanssakäymiseen Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa skandinaavisilla kielillä, eli useimmiten ruotsiksi. Demokratian kannalta on erityisen tärkeää, että kaikille taataan tämä mahdollisuus. Pohjola-Norden tukeekin opetusministerin ja pohjoismaisen yhteistyöministerin kannanottoja ruotsin opetuksen aloittamisen aikaistamiseksi. Liitto on myös korostanut pohjoismaisen opetuksen lisäämisen tärkeyttä opetussuunnitelmia ja tuntijakoa uudistettaessa niin historian, yhteiskuntatiedon kuin kulttuurin osalta. Kyse on poliittisista päätöksistä, jotka vastaavat Suomen etuja ja julkituotuja yleisiä tavoitteita Pohjoismaana. vis alltid utgjort, inte ett hinder, men en tröskel, trots att undersökning efter undersökning bevisar hur nordiska finländarna är. Det nordiska är dock mer än en fråga om geografi det har alltid varit och förblir en del av vår identitet och kräver därför också politiska avgöranden både när det gäller skolundervisning och övrig inriktning. Därför är det viktigt att det i Finland också i framtiden finns tillräckligt många människor som kan umgås omedelbart med svenskar och andra nordbor på skandinaviska språk vilket oftast betyder på svenska. Ur demokratisk synvinkel är det speciellt viktigt att alla ges denna möjlighet. Pohjola-Norden stöder undervisningsministerns och nordiska samarbetsministerns ställningstaganden för att tidigarelägga inledningen av undervisningen i svenska i grundskolan. Förbundet har även betonat vikten av att öka undervisningen om Norden när läroplan och timfördelning förnyas. Det gäller både historia, samhällskunskap och kultur. Det handlar om politiska beslut som svarar mot Finlands intressen och allmänna mål som nordiskt land. s i s ä l l y s i n n e h å l l 4
4 Pääkirjoitus / Ledare 6 Ajankohtaista / Aktuellt 10 Teemakolumni / Temakolumn: Demografia ja hyvinvointiyhteiskunta / Demografi och välfärdssamhälle 13 Täällä / Här är Stockholm 15 Täällä / Här är Köpenhamn 16 Storlien klassinen matkailukohde rajan tuntumassa / Storlien klassisk turistort i gränsbygd AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 Päätoimittaja / Chefredaktör Larserik Häggman Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Anna Leino lehti@pohjola-norden.fi Osoite / Adress Fredrikinkatu/ Fredriksgatan 61 A 11 00100 Helsinki / Helsingfors puh. / tfn 09-4542 080 faksi / fax 09-753 1634 pohjola-norden@unionimedia.fi www.pohjola-norden.fi h2pohjola-norden Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Kjell Skoglund puh. / tfn 09-4542 080 faksi / fax 09-753 1634 kjell.skoglund@pohjola-norden.fi Storlienissä on vain parisataa vakituista asukasta. Storlien har endast 200 bofasta innevånare. s.16 Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Tomi Westerholm Unionimedia 20 Meänmaa-hanke harppaa yli rajojen 23 Täällä / Här är Reykjavik 24 Nordisk träff i Tavastehus / Pohjoismainen tapaaminen Hämeenlinnassa 27 Täällä / Här är Oslo 28 Grönlanti omille teilleen 32 Tyrväällä ennätyssuuret Pohjolan pidot 34 Rapport från resestipendiaten Paino / Tryckeri Forssan kirjapaino Oy 2010 Painos / Upplaga 12 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2010 3/10 DL 11.8., ilmestyy / utkommer 10.9 4/10 DL 27.10., ilmestyy / utkommer 28.11 Hinta 20 e / vuosikerta Pris 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild Greenland Mediagallery 40 Tulossa / På kommande 48 Verkkopuoti / Nätboden Till Nordisk träff kommer det deltagare från hela Norden. Pohjoismaiseen tapaamiseen saapuu osanottajia kaikkialta Pohjolasta. s.24 5
Ajankohtaista & aktuellt Toni Härkönen PN:n kirjallisuuspalkinto Sofi Oksasen Puhdistukselle Kirjailija Sofi Oksanen (s. 1977) on nimetty vuoden 2010 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi romaanillaan Puhdistus (WSOY 2008). Palkinto luovutetaan Pohjoismaiden neuvoston 62. istunnon yhteydessä Reykjavikissa marraskuun 2010 alussa. Suomessa ensimmäisenä romaanina sekä Finlandia- että Runeberg-palkinnot saanutta Puhdistusta on myyty kotimaassa huikeat 142 400 kappaletta. Romaani jatkaa voittokulkuaan kansainvälisesti ja sai ilmiömäisen hyvät kritiikit Ruotsissa, missä kirjalle povattiin jopa Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Teoksen englanninkielinen käännös julkaistiin 1. huhtikuuta. Puhdistus kertoo petoksesta, johon epätoivoiset tunteet ajavat. Romaani avaa myös Viron vaiettua lähihistoriaa yhden suvun kokemusten kautta. Kirja antaa äänen sodan, kommunismin ja sorron uhreille. Teoksessa nousee esiin nykynaisiin epävakaissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa kohdistuva hyväksikäyttö. Ulkosuomalaisten juhla ensi vuonna Turussa Turku odottaa ulkosuomalaisia vieraakseen Aurajokivarteen 2. 4. heinäkuuta 2011. Paikalle toivotaan kokoontuvan noin tuhat osanottajaa. Ulkosuomalaisjuhla on osa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta Turussa. Siirtolaisuusinstituutti, Suomi-Seura ry ja ystävyysseurat järjestävät ulkosuomalaistapahtuman kunnioittaakseen suomalaisia, jotka ovat siirtyneet asumaan muualle maailmaan. Suomi sydämessä -tapahtuman on tarkoitus koota Turkuun kaikenikäisiä suomalaisia siirtolaisia ja siirtolaisten jälkeläisiä maailman eri kolkista ja vahvistaa heidän siteitään Suomeen. Myös siirtolaisten eri puolilla Suomea asuvien sukulaisten ja ystävien toivotaan saapuvan tapaamiseen. Turussa valmistelutoimikunta on jo aloittanut työnsä, ja luvassa on värikästä ohjelmaa niin Kupittaan Paviljongin ympäristössä, Tuomiokirkon edustalla kuin Siirtolaisuusinstituutissakin. Luvassa on myös saaristolaivaretkiä sekä pesäpallon ja golfin peluuta upeassa Kakskerran saaressa. Myös Tasavallan presidentin ja arkkipiispan on toivottu osallistuvan tapahtumaan. Turun kaupunki Alustavia hotellivarauksia on Turussa jo tehty tapahtuman varalle. Järjestelyjen edistymiseen ja yksityiskohtiin voi parhaiten tutustua netissä: http://www.migratioinstitute. fi/suomisydamessa.htm. 6
Ajankohtaista & aktuellt Pohjoismainen ruokasanasto kätevästi kännykkään Ravintolassa ruokaa tilatessa ei aina muistu mieleen ruoka-aineiden nimet toisella pohjoismaisella kielellä. Pohjoismainen ruokasanasto on nykyisin myös sähköisessä muodossa ja on ladattavissa iphoneen ja ipod Touchiin Appstoresta. Sanasto toimii pohjoismaisilla kielillä ja lisäksi englanniksi. Sanastosta voi nopeasti tarkistaa muun muassa yrtit, kalat ja vihannekset ruokakaupassa, lomalla tai ravintolassa ruokalistaa selatessa. Napinpainalluksella näet myös kuvat kaloista ja saat lisätietoja eri sanoista. Lataa sovellus ilmaiseksi itunesin, AppStoresta. Käytä hakusanaa Nordic Food Glossary. Sanasto löytyy myös verkkosivulta nordicfoodglossary.org. Nordic Food Glossary on tehty Norden-yhdistysten liiton aloitteesta ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä NordGenin tukema. Verkkosivuilta voi käydä lukemassa myös pohjoismaisia reseptejä sekä jättää oman pohjoismaisen reseptiehdotuksen. Pohjola-Norden sosiaalisessa mediassa Maaliskuun aikana Pohjola-Norden on avannut oman Facebook-sivun, josta voi seurata Pohjolaan liittyviä uutisia, Pohjola-Nordenin järjestämiä seminaareja ja tapahtumia sekä paljon muuta Pohjolaan liittyvää asiaa. Pohjola-Norden löytyy myös mikroblogipalvelu Twitteristä. Pohjola-Norden i sociala medier Under marsmånaden har Pohjola-Norden öppnat en egen Facebook-sida var du kan följa med nyheter och seminarier, evenemang som Pohjola-Norden arrangerar samt mycket annat med anknytning till Norden. Pohjola-Norden finns också i mikrobloggtjänsten Twitter. 7
Ajankohtaista & aktuellt Kesän kulttuuritapahtumat Ikkunat Islantiin -näyttely on esillä Luontotalo Arkissa, Porissa 12.3.2010 29.8.2010 Näyttelyssä kävijät pääsevät tutustumaan Islannin luonnonilmiöihin. Esiteltävinä ovat Geysirit, linnut, tulivuoret, jäätiköt, joet ja taivas. Näyttelyn tuottajana on islantilainen The Gagarin Design Team. Vesi on keskeinen elementti Susanna Majurin valokuvissa, joiden kuvauspaikat ovat löytyneet usein Islannista, Norjasta, Färsaarilta tai Ruotsista. Hahmot liikkuvat vedenalaisissa maisemissa, ja taustalta saattaa löytyä vaikkapa kirpputorilta löydetty suklaarasian kansi, jota kuvittaa lentoon pyrähtänyt sorsaparvi tai venäläisen museon talvinen seinämä. Susanna Majurin näyttely Vedentutkijan tytär, Suomen valokuvataiteen museossa, Helsingissä, 27.1.2010 23.5.2010. Helsingin Taidehallissa 15.5.2010 13.6.2010 esillä oleva RE:think näyttely valjastaa taiteilijat ilmastolähettiläiksi. Taiteilijat pohtivat ilmastonmuutoksen teemaa positiivisesta ja innovatiivisesta näkökulmasta: Millaisia uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen aiheuttama uusi yhteisöllisyys tuo? Entä voisiko dystopiasta ja katastrofista syntyä jotakin hyvää? Pohjoismainen kulttuurirahasto on valinnut näyttelyn vuoden pohjoismaiseksi näyttelyksi 2008 2010. Helsingin lisäksi näyttely kiertää muissa Pohjoismaissa. Mukana on noin 20 ympäri maailmaa kotoisin olevaa taiteilijaa. Näyttelyn tuottaa århusilainen Alexandra-instituutti, joka toimii tieteellisenä tutkimuslaitoksena ja idealaboratoriona. Designmuseon uusittu ja laajennettu perusnäyttely Suomalainen muoto esittelee suomalaisen muotoilun historiaa 1800-luvun lopulta tähän päivään saakka. Näyttely esittelee keskeiset suunnittelijat ja valmistajat. Esineiden ohella kerrotaan luonnoksin, hahmomallein ja prototyypein tuotteiden suunnitteluprosesseista. Näyttelyyn liittyy myös interaktiivinen kartta ja virtuaaligalleria. Kiasmassa on esillä suomalaista ja ruotsalaista nykytaidetta 14.04.2010 19.09.2010. Teokset ottavat kantaa nykyelämän ilmiöihin muun muassa työnteon ja unelmien, sekä kulttuurillisen identiteetin kautta. Teoksissa yksityinen ja julkinen, esteettisen ja poliittinen käyvät vuoropuhelua. Pietarsaaressa, Arktinen museo Nanoqissa on 21.5.2010 1.9.2010 esillä näyttely kristinuskosta Grönlannissa ja Arktisilla alueilla. Nanoqin rakentama kirkko on kopio yhdestä maailman pohjoisimmista kirkoista, joka rakennettiin Uummannaq-kylään, Luoteis-Grönlantiin vuonna 1909. Vasta silloin kristinusko levisi Grönlannin pohjoisimpiin osiin. Ensimmäinen katekeetta ja pappi Uummannaqissa oli Gustav Olsen, Kristian Olsen aajun isoisä. Grönlannin eteläosiin kristinusko tuli 1700-luvulla tanskalaisen lähettilään Hans Egeden mukaan. Hän saapui Grönlantiin perheineen vuonna 1721 ja otti elämäntehtäväkseen saarnata inuiittien keskellä. www.nanoq.fi Etelä-Karjalan museossa on 9.5.2010 29.8.2010 näyttely Prinsessa Dagmar Keisarinna Maria Fjodorovna. Näyttely Dagmarista esittelee hänen vaiherikasta elämäänsä sekä hänen vierailujaan Lappeenrannassa ja muualla Suomessa. Tanskan kuningas Kristian IX:n tytär Dagmar kihlautui Venäjän keisarin Aleksanteri II:n vanhimman pojan, Nikolai Aleksandrovitshin, kanssa, mutta kruununperillinen kuoli tuberkuloosiin vuonna 1865. Kruununperimys siirtyi Nikolain veljelle Aleksanterille, samoin morsian. Pari avioitui vuonna 1866 ja erikoisista lähtökohdista huolimatta avioliitosta tuli onnellinen. Keisari Aleksanteri III ja tämän puoliso keisarinna Maria Fjodorovna olivat pidettyjä Suomen suuriruhtinaskunnassa. Pohjoismaista syntyperää oleva keisarinna oli myös Suomen ystävä. Näyttelyn yhteistyökumppaneina toimivat Pav- 8
Ajankohtaista & aktuellt Futureimagebank lovskin palatsimuseo Pietarissa, Amalienborgin kuninkaallinen museo Kööpenhaminassa sekä Suomessa useat museot ja Presidentinlinna. Turun taidemuseon kokoelmanäyttelyn Tämä matka yhteydessä esitellään ensimmäistä kertaa julkisuudessa Henry Lönnforsin korkeatasoinen miniatyyrikokoelma. Vuonna 2004 lahjoituksena vastaanotetun kokoelman miniatyyrit ovat pääosin ruotsalaisia ja peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta. Ajanjaksoa pidetään ruotsalaisen miniatyyrimaalauksen kulta-aikana. Koska oikeustieteen professori Henry Lönnfors matkusti elinaikanaan runsaasti, sisältyy kokoelmaan myös useita keskieurooppalaisia miniatyyrejä aina 1600-luvulta alkaen. Näyttelyn yhteydessä Turun taidemuseo julkaisee kirjan Amour unit deux cœurs - Henry Lönnforsin miniatyyrikokoelma, Henry Lönnfors miniatyrsamling. Suomen- ja ruotsinkielisten artikkeleiden lisäksi julkaisussa on englanninkielinen tiivistelmä. Julkaisu esittelee kaikki kokoelman miniatyyrit teosluetteloineen värikuvina. Ilmainen sisäänpääsy perjantaisin klo 16 19. Hopeanäyttely Ajaton aarre Tidlös skatt jatkuu Hämeen linnassa 30.9.2010 saakka. Henrik Ibsenin näytelmä Peer Gynt jatkuu Kajaanin teatteritalolla kevään 2010. www.pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi www.pohjola-norden.fi Katse Kalotille Blicken på Kalotten Pohjoiskalottikonferenssi järjestetään Kolarin Ylläksellä 20. 22.8. 2010. Jo 25. kerran Norden-järjestöt kutsuvat Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten pyynnöstä Pohjoiskalotin asukkaat, järjestöväen, kunnalliset ja alueelliset päättäjät pohtimaan alueen tulevaisuutta ja muotoilemaan viestejä valtakunnallisille päättäjille. Vuoropuhelun keinoin pyritään löytämään ratkaisuja ja mahdollisuuksia, joiden avulla kaikki osapuolet voivat yhteistyössä toimia alueensa kehittämiseksi. Katse kalotille -konferenssissa pohditaan, miten saataisiin nuoret tulemaan takaisin opintojen jälkeen, miten kalotin vetovoima voidaan taata, miten luonnonvaroja voi käyttää kestävällä tavalla, miten kunnat voivat valmistautua vastaanottamaan ulkomaalaisia, ja miten tutkimustuloksia voi hyödyntää paikallisissa yhteisöissä. Kuinka sovitetaan yhteen elinkeinojen, luonnon, kulttuurin, kyläyhteisöjen ja ihmisten tarpeet? Aiheista luennoivat lukuisat poliitikot, tutkijat ja muut asiantuntijat. Väestökehityksestä ja työvoimantarpeesta puhuvat kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä, valtiosihteeri Johan Tiedemann, professori Nils-Gustav Lundgren ja yrittäjä Jukka Lakkapää. Kuntien vetovoimasta ja yritysten yhteiskuntavastuusta puheenvuorot pitävät kansanedustaja Hannes Manninen, kunnanneuvos Sven-Erik Bucht ja projektipäällikkö Riitta Leinonen. Maahanmuuttoa ja asenteita käsittelevät Uppsalan yliopiston tutkija Susanne Stenbacka ja tutkija Maj Camilla Munkejord. Nuoret kommentoivat jokaista aihetta. Puheenvuorot päättää maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors. Konferenssia emännöi kansanedustaja Ulla Karvo. Kolari on kuin laboratorio käsiteltävistä asioista. Kolarissa kaikki yhteiskuntarakenteen muutokset ovat tapahtuneet nopeasti: maa- ja metsätalous vaihtui 1960-luvulla kaivostoimintaan, ja edelleen 1990-luvulla kehitykseen kaikkien tuntemaksi matkailukunnaksi. Matkailun lisäksi viritellään jälleen myös kaivostoimintaa yhdessä Pajalan kanssa. Ylläs ja Kolari tarjoavat erinomaiset puitteet paneutumiselle Pohjoiskalotin uudenlaiseen vetovoimaan, alkuteollisuuden ja avattavien kaivosten yhteen nivoutumiseen, ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin. Konferenssin lomassa upeat luonnonmaisemat kutsuvat vapaa-ajalla vaellusretkille. www.pohjola-norden.fi/se www.pohjola-norden.fi/se www.pohjola-norden.fi/se 9
Teemakolumni / Temakolumn 2/2010 J.P. Roos Professori/professor Helsingin yliopisto/helsingfors universitet Demografia ja hyvinvointivaltio Mikä on tärkein demografian ja hyvinvointivaltion yhteys? On kaksi ehdokasta: syntyvyyden aleneminen ja väestön ikääntyminen. Ja nehän ovat saman asian kaksi eri puolta. Eläkkeet tulevat kalliiksi, vanhusten hoito maksaa ja vaatii työvoimaa. Uusimpien tilastojen mukaan meillä on nyt lähes miljoona 65-vuotiasta ja tätä vanhempaa ihmistä. Eläkemenot vievät yli 40 prosenttia sosiaalimenoista ja yli 10 prosenttia kansantuotteesta. Ennusteiden teko on ilmeisen ongelmallista, koska kaikki keskeiset muuttujat ovat epäselviä. Toisessa ääripäässä on terve vanhus, joka käy töissä ja siirtää suuren osan tuloistaan lapsenlapsilleen. Toisessa päässä on ensin jossain etelässä rahansa käyttävä vanhus, joka palaa yhteiskunnan hoidettavaksi eikä anna penniäkään lapsilleen. Ero elinajanodotteen ja tosiasiallisen eliniän välillä kasvaa jatkuvasti, ja yli satavuotiaiksi elävien osuus on monikymmenkertainen ennusteeseen verrattuna. On myös ilmeistä, että ihmiset elävät pitempään terveinä ilman vakavampia haittatekijöitä. Parhaassa tapauksessa siis nyt 63-vuotiaana eläkkeelle menevä elää terveenä jopa 30 40 vuotta. Hyvinvointivaltio on varmasti tärkein tekijä sille, että elinikämme on pidentynyt niin paljon ja nopeasti. Yhdysvallat, joka ei ole hyvinvointivaltio, on juuri eliniän pituudessa merkittävästi jäljessä muita kehittyneitä maita. Mitä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti tasa-arvoisempi jokin maa on, sitä paremmin ihmiset voivat. Jos terveet eläkeläiset alkavatkin olla sekä töissä että eläkkeellä, sillä on iso merkitys odotettuun työvoimapulaan ja heikkoon elatussuhteeseen. Jos työolot paranevat ja työajat lyhenevät, ihmiset jaksavat pitempään. On aivan varmaa, että eri sukupolvet tasaavat perheiden välisiä elintasoeroja paljon merkittävämmin kuin ennen. Suuret ikäluokat on ensimmäinen sukupolvi, joka on mainittavasti kyennyt tukemaan taloudellisesti lapsiaan, mutta se tuskin on viimeinen. Terveet, työssäkäyvät eläkeläiset luultavasti satsaavat varsin paljon lastensa elintasoon, ja perinnöt ovat myös huomattavan suuria verrattuna aikaisempaan. Ne tosin tulevat vasta kun lapset itsekin ovat eläkeiässä... Pohjoismaissa tapahtuva jatkuva eriarvoistuminen on paha uhka. Suomessa oltiin kaikkein tasa-arvoisimpia tulojen suhteen 1980-luvun alussa. Sitten erot taas kasvoivat, ja nyt olemme nousemassa laadullisesti uudelle tasolle. Eriarvoisuuden luonne on myös muuttunut. Perinteisesti olimme kahtiajakautuneita niin, että keskiluokan palkat olivat selvästi työläisten palkkoja korkeampia. Iso osa ihmisistä oli suorastaan köyhiä. Nyt suurin osa ihmisistä tulee kohtuullisesti toimeen, mutta meillä on kasvava ryhmä todella suurituloisia. He vertaavat elintasoaan ja tulojaan Länsi-Euroopan ja USA:n eliittiin. Heitä ei ole kovin paljoa, mutta heillä on myös paljon valtaa: päätökset tehdään heidän ehdoillaan. Tällainen tilanne ei lupaa hyvää hyvinvointivaltiolle. Demografi och välfärdssamhälle Vilken är det viktigaste sambandet mellan demografi och välfärdssamhälle? Det finns två förslag: lägre nativitet och längre livslängd. De är ju två olika sidor av samma sak. Pensionerna blir dyra, åldringsvården kostar och kräver arbetskraft. Enligt den senaste statistiken har vi nu nästan en miljon 65-åringar eller ännu äldre personer. Pensionskostnaderna står för över 40 procent av socialkostnaderna och över 10 procent av bruttonationalprodukten. Det är uppenbart svårt att göra upp prognoser eftersom de viktigaste faktorerna är oklara. Den ena ytterligheten utgörs av en frisk åldring som arbetar och överför en stor del av sina inkomster till sina barnbarn. Den andra ytterligheten är en åldring som använder sina pengar någonstans i södern och återvänder för att låta samhället ta hand om sig och inte ger sina barn en cent. Skillnaden mellan den förväntade och den faktiska livslängden växer hela tiden, och antalet 100-åringar överskrider prognosen mångfalt. Det är också uppenbart att människor lever allt längre friska utan större men. I bästa fall är en nybliven 63-årig pensionär frisk i 30 40 år. Välfärdssamhället är säkert den viktigaste orsaken till att vår livslängd ökat så mycket och så snabbt. I USA som inte utgör något välfärdssamhälle är uttryckligen livslängden kortare än i andra utvecklade länder. Ju jämlikare ett land är i ekonomiskt, socialt och kulturellt hänseende, desto bättre mår människorna. Om friska pensionärer börjar vara både yrkesaktiva och lediga pensionärer, spelar det en stor roll för den förväntade bristen på arbetskraft. Om arbetsförhållandena blir bättre och arbetstiderna kortare, orkar människor längre. Det är helt säkert att olika generationer i högre grad än tidigare generationer jämnar ut skillnaderna i levnadsstandard mellan olika familjer. De stora åldersklasserna är den första generation som nämnvärt kunnat stöda sina barn ekonomiskt, men är knappast det sista. Friska och yrkesaktiva pensionärer satsar sannolikt mycket på sina barns levnadsstandard och den ärvda förmögenheten är betydligt större än tidigare. Visserligen får arvingarna ut sitt arv först när de själva är i pensionsåldern... I Norden utgör de ständigt ökande inkomstskillnaderna ett riktigt hot. I Finland var inkomstfördelningen som jämnast i början av 1980-talet. Sedan ökade skillnaderna igen och nu håller på att kvalitativt komma på en ny nivå. Skillnaderna har också ändrat karaktär. Traditionellt fanns det en tudelning mellan medelklassens klart högre löner än arbetarnas. En stor del av människorna var rent av fattiga. Nu har de flesta en ganska god utkomst, men vi har en växande grupp med verkligt höga inkomster. De jämför sin levnadsstandard och lön med den västeuropeiska och amerikanska eliten. De är inte särskilt många, men de utövar mycket makt: beslut tas på deras villkor. En sådan situation bådar inte gott för välfärdssamhället. 10
YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA TULE MUKAAN! o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa www.pnn.fi. Effective Business Reach with Nordicum Magazine Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Syntymävuosi Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin o kulttuuritoiminta o koulutoiminta o elinkeinoelämän toiminta o matkat o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb o muu, mikä? o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Päiväys ja allekirjoitus & ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN KOM MED! o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnu.fi. Namn Adress Postnummer och -anstalt E-post Födelseår Jag är intresserad av Pohjola-Nordens o kulturaktiviteter o skolverksamhet o verksamhet inom näringslivet o resor o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb o annat, vad? o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående. Datum och underskrift LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11
Taita ja niittaa tästä Föreningar NORDEN Yhdistykset Pohjola-Norden maksaa postimaksun Pohjola-Norden betalar portot Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki Foreningene Nordens Forbund Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE-211 25 Malmö puh./tfn +46 (0)40 238 610 faksi/fax +46 (0)40 238 410 fnf@norden.se, www.fnf.se Föreningen Norden, Sverige Box 22 087 SE-104 22 Stockholm Hantverkargatan 29, 1 tr Stockholm Tel +46 (0)8 506 113 00 Fax +46 (0)8 506 113 20 foreningen@norden.se Foreningen Norden, Danmark Malmøgade 3, DK-2100 København Ø puh./tfn +45 3542 6325 faksi/fax +45 3542 8088 landskontoret@foreningen-norden.dk www.foreningen-norden.dk Foreningen Norden, Norge Abbediengen hovedgård Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo puh./tfn +47 22 516 760 faksi/fax +47 22 516 761 foreningen@norden.no, www.norden.no Föreningen Norden på Åland Hamngatan 4 puh./tfn +358 (0)18 17279 faksi/fax +358 (0)18 17597 norden@aland.net, www.norden.ax Norrøna Felagid i Føroyum J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn puh./tfn +298 315 319 faksi/fax +298 315 727, hogni@kringvarp.fo Norræna Felagid, Island Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik puh./tfn +354 551 0165 faksi/fax +354 562 8296 norden@norden.is, www.norden.is Föreningen Norden på Grønland N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, Postboks 770, GL-3900 Nuuk Eesti Põhjala Ühing Lai 29,EE-10133 Tallinn puh./tfn +372 627 3100 faksi/fax +372 627 3110 info@norden.ee, www.norden.ee/norden Biedriba Norden Latvija BOX 217, LV-1024 Riga puh./tfn.+371 7529409 pj./ordf: elsberga@hotmail.com 12 & Föreningen Norden i Litauen Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius puh./tfn: +370 222 021
Konkret handling, inte inriktning Samarbetet i Norden har fått en ny dynamik, tyckte de fem nordiska utrikesministrarna i en artikel i samband med sitt marsmöte i Köpenhamn. De verkade vara glada över detta. Och utlovade konkret handling. Detta låter ju mycket lovande. Ministrarna pekar särskilt på den förre norske utrikesministern Thorvald Stoltenbergs förslag till säkerhetssamarbete för ett år sedan. Varje nordist måste glädjas! Tills man ser vad ministrarna vill göra: identifiera inriktningen i arbetet och dokumentera resultaten. God dag yxskaft! Stoltenberg kom med tretton förslag. Några var långtgående, vissa var, som finländska röster påpekat, för ensidigt atlantiska. Men andra var mycket konkreta som system för att motverka datastörningar (som dem mot Estland), gemensam flygövervakning över Island och marin miljöövervakning i Östersjön och Barents hav. Inga av dessa förslag låter de nordiska staterna övergå till konkret handling. Löftet Tekoja sanojen sijaan om starkare band med Baltikum är lika innehållslöst. Här finns ju annars ett uppenbart utrymme. Både att markera att den nordiska regionen hör samman och att den bör breddas till Baltikum. Litauens nya president Dalia Grybauskaite har i vår markerat att Norden och Baltikum borde agera ihop regionalt inom EU. Då kan Norge inte vara med. Men alla behöver inte vara med om allt i andra fall kan icke-nato-staterna Sverige och Finland stå utanför. De nordiska utrikesministrarna vill dock nöja sig med att identifiera inriktningen. Då kommer man inte längre än till skrivbordskanten. Detta visar värdet av att det finns folkliga rörelser som Föreningarna Norden. Det borde bli en central uppgift för dem att ännu mer än hittills slå bryggor till Baltikum. Och att kräva att den konkreta handling som utrikesministrarna utlovar också blir verklighet. Pohjoismaiden yhteistyö on saanut uutta dynamiikkaa, kirjoittivat viiden Pohjoismaan ulkoministerit yhteisessä artikkelissaan Kööpenhaminan maaliskuisen kokouksen alla. He tuntuivat olevan tästä mielissään. Ja lupasivat konkreettista toimintaa. Kuulostaa todella lupaavalta. Ministerit viittasivat erityisesti Norjan entisen ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin vuoden takaiseen ehdotukseen turvallisuusyhteistyöstä. Jokaisella nordistilla on siis aihetta iloon! Ainakin siihen asti, kun näkee ministerien suunnitelmat: identifioida työn kohteet ja dokumentoida tulokset. Hyvää päivää kirvesvartta! Stoltenbergillä oli kolmetoista ehdotusta. Jotkin niistä olivat kauaskantoisia, jotkin taas kuten Suomesta todettiin liian yksipuolisesti atlanttisia. Toiset olivat hyvin konkreettisia, kuten järjestelmä tietoliikennehyökkäysten estämiseksi (sellaisten kuin Viroa kohtaan), Islannin merialueiden ilmavalvonta sekä Itämeren ja Barentsin meren ympäristövalvonta. Pohjoismaat eivät kuitenkaan anna minkään näistä ehdotuksista jalostua konkreettiseksi toiminnaksi. Lupaus tiiviimmistä yhteyksistä Baltian maiden kanssa on yhtä sisällyksetön. Juuri tällä alueella olisi muutoinkin ilmeistä tilaa sekä tehdä selväksi pohjoismaisten alueiden yhteenkuuluvuus että tarve laajentaa sitä Baltiaan. Liettuan uusi presidentti Dalia Grybauskaite on tänä keväänä esittänyt, että Pohjoismaiden ja Baltian tulisi toimia alueellisesti yhdessä EU:ssa. Tuolloin kuitenkaan Norja ei voisi olla mukana. Mutta ei kaikkien tarvitse kaikessa mukana ollakaan joissakin tapauksissa Natoon kuulumattomat Ruotsi ja Suomi jäävät ulkopuolelle. Pohjoismaiden ulkoministerit tyytyvät kuitenkin identifioimaan työn kohteet. Silloin ei päästä kirjoituspöydän reunaa pidemmälle. Tämä osoittaa Norden-yhdistysten kaltaisten kansalaisliikkeiden arvon. Niiden keskeisenä tehtävänä tulisi olla yhteyksien luominen Baltian maihin vielä nykyistäkin selvemmin. Ja sen vaatiminen, että ulkoministerien lupaamasta konkreettisesta toiminnasta myös tulee totta. HÄR ÄR TÄÄLLÄ Olof Kleberg Frilansjournalist Vapaa toimittaja STOCKHOLM Johannes Jansson/norden.org 13
Skandinaavista ylellisyyttä. Katolla. Tai ilman. Volvo C70 -mallisto, alkaen: autoveroton hinta 36.400, autovero 10.902,13, kokonaishinta 47.302,13. EU-yhd. 6,0 8,9 l/100 km, CO 2 158 209 g/km. Volvo Sopimus alkaen 48 /kk (3 vuoden sopimus 20 000 km/vuosi). 1.024 /KK Volvo Autorahoitus huoltoleasing, alkaen (36 kk/60 000 km) UUDISTUNUT VOLVO C70 Lue lisää: www.volvocars.fi Volvo C70 on upea avoauto, jonka muotoilu on uudistunut entistä yksilöllisemmäksi. Katsoipa sitä mistä suunnasta tahansa, se näyttää elegantilta ja tasapainoiselta. C70 tuo uuden ulottuvuuden usein niin arkiselta tuntuvaan autoiluun. Hengität suolaista merituulta, tunnet metsän tuoksun sateen jälkeen, nautit kaupungin sykkeestä ilman rajoittavaa kattoa. Volvo C70 muuntautuu kovakattoisesta coupésta 14 avoautoksi alle 30 sekunnissa. Laske katto alas. Avaa mielesi uusille ajatuksille. Tässä ja nyt.
De magra åren Efter sju feta år kommer sju magra. Ett fantasieggande uttryck, men är väl bara en omskrivning av att goda och onda tider växlar i ekonomin. Danskarna har under större delen av 2000-talet njutit av feta år. Eller, som de själva säger, de flesta av dem har levt i ett smørhul varit uppe i smöret. Gott om arbete. Höga löner. Ordentliga skattesänkningar. Bra socialt skyddsnät, för de flesta. Lätt att låna pengar till låga räntor. Politisk stabilitet. Ja, danskarna har till och med ansetts vara världens lyckligaste folk! Med den förstaplatsen har man förmodligen inte räknat in att klyftan mellan rika och fattiga har ökat eller att invandrarna och flyktingarna, speciellt de från muslimska länder, knappast ingår i lycko-kalkylen. De feta åren tycks vara slut. Det gäller inte endast danskarnas privata ekonomi. Det gäller också staten. I hålet i finansministerns portmonnä finns plats för åtskilliga miljarder. Hur dessa pengar ska skaffas fram är oklart. Antingen skär man i den allmänna välfärden eller så höjer man skatterna. Pest eller kolera. Under tiden stiger arbetslösheten. Huspriserna sjunker till värden under de belopp man lånat för husköpen. Det har sett bättre ut i smørhulet. Laihat vuodet Seitsemää lihavaa vuotta seuraa seitsemän laihaa vuotta. Mielikuvitusta kiihottava ilmaus, joka kuitenkin taitaa olla vain kiertoilmaus sille, että taloudessa hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Tanskalaiset ovat nauttineet lihavista vuosista suurimman osan 2000-lukua. Tai kuten he itse sanovat, useimmat heistä ovat eläneet voikirnussa. Riittävästi töitä. Korkeat palkat. Reilut veronalennukset. Hyvä sosiaalinen suojaverkko, useimmille. Helppoa lainarahaa alhaisilla koroilla. Poliittinen vakaus. Niin, tanskalaisia on jopa pidetty maailman onnellisimpana kansana! Kärkisijalta ei ehkä ole tullut huomanneeksi, että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on syventynyt, tai että maahanmuuttajat ja pakolaiset, erityisesti islamilaisista maista tulleet, eivät ole mukana onnellisuuslaskelmassa. Lihavat vuodet tuntuvat olevan ohi niin tanskalaisten yksityisessä kuin valtionkin taloudessa. Valtiovarainministerin lompakossa on miljardien mentävä aukko. Miten nämä rahat hankitaan, on vielä epäselvää. Joko höylätään yleisestä hyvinvoinnista tai sitten korotetaan veroja. Valittavana on rutto tai kolera. Samaan aikaan työttömyys kasvaa. Asuntojen hinnat laskevat alle asunnon ostoa varten otetun lainan arvon. Voikirnussa näkymät olivat paremmat. Samtidigt som danskarna sägs vara världens lyckligaste folk är de också industrivärldens mest skuldsatta. Besöken i bankernas generösa utlåningsavdelningar har varit lika vanliga som användandet av kreditkorten. Nu, när de magra åren ersatt de feta, växer i stället kön till gratis rådgivning för skuldsatta som inte klarar av att betala tillbaka sina lån. 208 000 danskar är registrerade i det största registret över dåliga betalare. Tillsammans har de skulder på nio miljarder danska kronor, en ökning med en halv miljard på drygt ett år. I januari i år måste 450 personer lämna sina bostäder eftersom de inte klarade av att betala sina bostadslån. På ytan ser man ännu inte mycket av de magra åren, men folk håller i slantarna, de som har överskott stoppar dem hellre i madrassen än att konsumera och därmed få fart på produktion och ekonomi. De feta åren har också varit så långa att stora skaror unga med aptit på livet aldrig har upplevt magra tider. För dem tycks fortfarande gälla det som en dansk finansminister sade på 1970-talet: Vi är på väg mot den ekonomiska avgrunden, men vi reser i första klass! Samalla kun tanskalaisten sanotaan olevan maailman onnellisin kansa, maa on myös teollistuneen maailman velkaisimpia. Käynti pankin anteliaalla lainaluukulla on ollut yhtä tavallista kuin luottokortin käyttö. Nyt, kun laihat vuodet ovat korvanneet lihavat, jonoja ilmaiseen velkaneuvontaan venyttävät velalliset, jotka eivät kykene maksamaan lainojaan takaisin. Huonot luottotiedot on rekisteröity 208 000 tanskalaiselle. Heillä on yhteensä yhdeksän miljardin Tanskan kruunun velat, lisäystä reilun vuoden aikana on tullut puoli miljardia. Tammikuussa 450 ihmistä joutui jättämään kotinsa, koska ei kyennyt selviytymään asuntolainoistaan. Pinnalle laihat vuodet eivät vielä juurikaan näy, mutta ihmiset pitävät kiinni rahoistaan. He, joilla on ylimääräistä, säilövät rahat mieluummin patjan alle kuin kuluttaisivat ja näin pistäisivät vauhtia tuotantoon ja talouteen. Lihavat vuodet ovat myös kestäneet niin kauan, että suuri joukko elämännälkäisiä nuoria ei ole koskaan eläessään kokenut laihoja vuosia. Heille tuntuu yhä pätevän se, mitä eräs tanskalainen valtiovarainministeri sanoi 1970-luvulla: Olemme matkalla kohti taloudellista kuilua, mutta ainakin me matkustamme ensimmäisessä luokassa! HÄR ÄR TÄÄLLÄ Sture Näslund Frilansjournalist Vapaa toimittaja KÖPENHAMN Johannes Jansson/norden.org 15
Storlien Klassinen matkailukohde Tunturihotelli ja kauppojen edulliset houkutukset tuovat matkailijoita pikkukaupunkiin. Ruotsissa on jo ammoisista ajoista lähtien kulkenut kauppaväylä Pohjanmeren rannikolta Ruotsin Sundsvallista Östersundin kautta tuntureiden yli Norjan Trondheimiin. Vuonna1882 tälle välille rakennettiin rautatie ja perustettiin rautatieasema lähelle Norjan rajaa Storlieniin, jossa tuolloin asui vain muutama uudisrakentaja. Ruotsin pohjoisin asema on edelleen Storlienissa, täsmälleen puurajan kohdalla 600 metrin korkeudessa. Vuoden kuluttua rautatien rakentamisesta tänne saapui Enköpingistä Mälarin järven rannalta lääkäri nimeltään Ernst Westerlund. Hän ihastui seudun runsaslajiseen tunturikasvustoon ja raikkaaseen ilmaan ja suostutteli erään paikallisen perheen perustamaan paikkakunnalle täysihoitolan. Vuonna 1888 seudulla olikin jo terveys- kylpylä ja kaksi vastarakennettua hotellia. Ilman Ernst Westerlundia Storlienin rautatieasemaa ei kenties enää olisi olemassa. Hänen suunnitelmansa olivat alkuna seudun kehittymiselle. Ja tuo suuntaus jatkuu edelleen. Prinssiparille mökki häälahjaksi Kun Ruotsin kruununprinssi Kustaa Adolf (Ruotsin nykyisen kuninkaan isä, joka sai surmansa lento-onnettomuudessa Kastrupissa 1947) avioitui Saksan prinsessa Sibyllan kanssa v. 1933, hääpari sai lahjaksi Storlienissä sijaitsevan mökin. Ruotsin kuningasperhe viettää täällä edelleenkin joulut, uudet vuodet ja pääsiäiset. Näiden juhlien aikana ei olekaan harvinaista nähdä aidon hiihtokuninkaan kiitävän ohitseen laskettelumäessä. Storlienin tunturihotelli vihittiin vuonna 1935. Se oli jo silloin lajissaan yksi Ruotsin suurimmista. Hotellissa on nykyään 192 huonetta, pienestä yhden hengen huoneesta aina sviittiin, jossa on avotakka ja oma ruokasali. Hotellissa on suuri ravintola ja baari sekä sisätiloissa uima-allas ja kylpyläosasto. Storlien on luotettu tavaramerkki, jonka houkuttelee hiihtäjiä ja retkeilijöitä reippailemaan sekä yrityksiä kokoustamaan ja pitämään hauskaa. Lisää kauppoja norjalaisia varten Storlienissä on nykyisellään parisataa vakituista asukasta, mutta tiettyinä kausina asukasmäärä kymmenkertaistuu. Varsinkin norjalaiset ovat rakentaneet mökkejä Storlieniin ja sen lähiseuduille. Lisäksi Storlienin saapuu autoillaan päivittäin 500 1000 norjalaista ostoksille kylän ruokakauppaan. 16
Tuulten temppeli Storlien-tunturin huipulla, muutaman kilometrin kävelymatkan päässä tunturihotellista. Lähes koskematon tunturimaasto ympäröi Storlienia kymmenien kilometrien säteellä. Storlienin raja-aseman ruotsalainen henkilökunta hoitaa sekä Ruotsin että Norjan tullimuodollisuudet. Storlienissa voi tehdä kymmenien kilometrien hiihtoretkiä tunturimaastossa. Tunturihotellin ja mökkikylien ympäristössä on laskettelumäkiä kaikenikäisille. rajan tuntumassa Parhaillaan on rakenteilla suuri kauppakeskus, jonka lähes kahdestakymmenestä liikkeestä voi ostaa ruokaa, vaatteita, tupakkaa ja muuta huomattavasti halvempaan hintaan kuin Ruotsista. Rajan toisella puolella Tröndelagissa taas on satoja tuhansia ostohaluisia norjalaisia. Pikku Storlienin siis tuskin tarvitsee pelätä asiakaskatoa. Sundsvallin ja Trondheimin välisen rautatien kanssa rinnakkain kulkeva Eurooppa 14-tie kulkee Storlienin raja-aseman kautta. Sen ruotsalainen henkilöstö huolehtii sekä Ruotsin että Norjan tullin tehtävistä. Tällaista ainutlaatuista yhteistyötä on harjoitettu Ruotsin ja Norjan välillä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Kaikilla näiden kahden maan välisillä rajaasemilla on yhteiset henkilöstöt ja tilat, niin että toinen maa hoitaa molempien maiden tullimuodollisuudet. Tämä on helpotus sekä tulliviranomaisille että matkustajille. 1 643 kilometrin pituisen rajan nykyisistä kolmestatoista tulliasemasta seitsemän on norjalaista ja viisi ruotsalaista. Kala ja koivuhalot vaihtavat omistajaa Raja on Storlienin kohdalla myös EU:n ulkoraja, joten kaikkien rekka-autojen on pysähdyttävä täällä tullaamaan lastinsa. Monet suomalaiset ja venäläiset rekat kulkevat tätä kautta noudettuaan kalalastin Trondheimista. Menomatkalla Trondheimiin niissä on usein lastina koivupuuta. Se ei kenties ole taloudellisesti kovin tuottoisaa, mutta kuitenkin edullisempaa kuin ajaa tyhjänä. Myös Ruotsi vie melkoisesti koivupuuta Norjaan. Norjan rajakauppaa ja Ruotsin jatkuvasti norjalaistuvaa klassista tunturimatkailua. Mitähän tohtori Ernst Westerlund mahtaisi sanoa nähdessään, millaista vilkasta tunturiyhdyskuntaa hän aikoinaan oli luomassa? Teksti ja kuvat: L-G Nilsson Lisää Storlienista verkossa www.storlienturistbyra.se www.storlienfjallen.se www.storlienservice.se www.mevik.se/storlien (Vanhoja kuvia Storlienista) 17
Storlien Klassisk turistort i Fjällhotellet och förmånliga butiker lockar turister till småstaden. SSedan urminnes tider har det funnits en handelsled från Sundsvall vid svenska Bottenhavskusten över Östersund och vidare över fjällmassiven till Trondheim i Norge. År 1882 byggdes här en järnväg och strax före norska gränsen anlades en järnvägsstation i den svenska orten Storlien, som då bara hade några få nybyggare. Storlien är fortfarande Sveriges högst belägna järnvägsstation, precis vid trädgränsen på 600 meters höjd. Ett år efter att järnvägen hade byggts kom en läkare vid namn Ernst Westerlund från staden Enköping vid Mälardalen till Storlien. Han fascinerades av fjällflorans artrikedom och fann luften här uppe hälsosam och han lyckades övertyga en familj på orten att starta pensionatsverksamhet. Från 1888 drevs sedan en luftkurortsverksamhet här och det fanns då två nybyggda hotell. Utan Ernst Westerlund hade kanske Storliens järnvägsstation varit nedlagd i dag. Hans idéer blåste liv i den här bygden. Ett liv som ännu frodas och växer i styrka. En stuga i gåva åt brudparet När den svenske kronprinsen Gustav Adolf (den nuvarande svenske kungens pappa, som omkom i en flygolycka vid Kastrup 1947) gifte sig med Sibylla från Tyskland 1933, fick de en stuga i Storlien som bröllopspresent. Den stugan använs ännu i dag av den nuvarande svenska kungafamiljen som brukar fira jul, nyår och påsk här. Vid dessa helger kan man när som helst bli omåkt av en äkta skidkung som kommer nedsusande utför slalombacken. Storliens högfjällshotell invigdes 1935 och var redan då ett av Sveriges största högfjällshotell. I dag finns här 192 rum och man kan välja standard från ett litet enkelrum till en svit som har vardagsrum med öppen spis och egen matsal. Hotellet har en stor restaurang och bar och naturligtvis en inomhusbassäng med relaxavdelning. Storlien är sedan gammalt ett starkt varumärke som lockar skidåkare och vandrare med friluftsliv och företag med konferenser och kick-off arrangemang. Vindarnas tempel på toppen av Storlienfjället, några kilometers promenad från högfjällshotellet. Fler butiker åt norska kunder Storlien har ungefär 200 bofasta innevånare, men under vissa perioder på året tiodubblas befolkningen, främst beroende på alla norrmän som har byggt hytter i Storlien och dess omgivningar. Varje dag kommer dessutom mellan femhundra och tusen norska personbilar för att handla i byns mataffär. Nu ska man bygga en stor galleria också med ett tjugotal butiker där man kan handla mat, kläder, tobak och annat. Det mesta är betydligt mycket billigare i Sverige än i Nor- 18
gränsbygd Från järnvägsstationen är det bara en kort promenad uppför en trappa till högfjällshotellet. Där bakom ligger hela fjällvärlden öppen. På sommaren fjällvandrar man eller fiskar i den vackra fjällnaturen. ge och det finns flera hundra tusen köpsugna norrmän i Tröndelag på andra sidan gränsen. Så inte behöver lilla Storlien oroa sig för att inte få några kunder till sina affärer. Europaväg 14 som går parallellt med järnvägen från Sundsvall till Trondheim, passerar en gränsstation i Storlien. Den är bemannad av svenska tullare som sköter både svenska och norska tullens uppgifter. Ett sådant unikt samarbete har pågått i femtio år mellan Sverige och Norge. Vid alla gränsstationer mellan länderna delar man på personal och lokaler, så att det ena landets personal sköter båda ländernas tullärenden. Detta förenklar inte bara för tullmyndigheterna, utan även för dem som passerar gränserna. Av dagens tolv tullstationer utefter den 1643 kilometer långa gränsen mellan länderna är sju norska och fem svenska. Fisk ock ved byter ägare Eftersom gränsen vid Storlien utgör EU:s yttre gräns, måste alla långtradare stanna här och deklarera sina varor. Många finska och ryska långtradare passerar här när de har hämtat last av fisk i Trondheim. Ofta har de björkved i lasten när de åker till Trondheim. Det kanske inte ger så stora pengar, men det är bättre att ha ved med sig än att åka tom dit. Även Sverige exporterar en hel del björkved till Norge. Gränshandel för norrmän och klassisk svensk fjällturism som blir allt mer norsk. Det är dagens livsluft för Storlien. Undrar vad doktor Ernst Westerlund skulle ha sagt om han fick se vilken livaktig fjällbygd han en gång lade grunden till. Text och bild: L-G Nilsson Läs mer om Storlien på webben www.storlienturistbyra.se www.storlienfjallen.se www.storlienservice.se www.mevik.se/storlien (Gamla bilder från Storlien) Norska hytter på rad. 19
Meänmaa-hanke harppaa yli rajojen Kolarin ja Pajalan välisellä valtakunnan rajalla ei ole juuri ollut merkitystä ihmisten mielissä. Alueella on oma identiteettinsä: yhteinen meänkieli ja kulttuuri. Meänmaa-hanke pyrki rakentamaan siltoja myös hallinnollisella tasolla. H Helmikuussa päättyneen parivuotisen Meänmaa-hankkeen tavoitteena oli kahden eri valtakunnassa olevan kunnan yhteinen tulevaisuuden suunnittelu. Taustalla oli Ruotsin Pajalan ja Suomen Kolarin kuntia yhdistävä malmikenttä. Liikkeellepanevana tekijänä on ollut kanadalaisen Northland Resources S.A:n käynnistämä kaivostoiminnan valmistelu, valottaa projektijohtaja Simo Rundgren. Meänmaa-hanke perustettiin edesauttamaan logistiikan rakentamista ja kuntien välistä yhteistyötä. Pajalan malmille löytyi kauppareitti Alueen malmivarat on tunnettu 1700-luvulta lähtien. Kolarissa oli toimiva kaivos vajaan kahdenkymmenen vuoden ajan 1970 1980-luvuilla. Ruotsin puolella on katsottu, että rautamalmia ei kannata hyödyntää, koska rautatietä ei ole lähellä. Tarvittiin kanadalainen, alueen ulkopuolelta tuleva toimija ennen kuin tajuttiin, että Pajalan malmi voidaan kuljettaa lähelle ulottuvaa Kolarin rataa pitkin maailman markkinoille, Simo Rundgren kuvailee. Hanke ajoikin Etelä-Suomesta Kolariin yltävän junaradan käyttämistä rautamalmin kuljetuksessa. Kunnat ovat tehneet myös työtä, jotta Kolarista rakennettaisiin Suomen raideleveydellä rata Pajalaan. Kolariin tulevan radan perusparannus on saatu valtion ohjelmaan siten, että se valmistuu vuonna 2011. Ruotsin hallitus on tehnyt periaatepäätöksen radan toteuttamisesta, Rundgren valottaa. Hanke juuttui ensimmäiseen vaiheeseen Meänmaa-hankkeen oli tarkoitus jatkua toiseen vaiheeseen, mutta toisin kävi. Erityisesti Pajala oli haluton hakemaan rahoitusta hankkeen toiselle vaiheelle. Kuntien yhteistyö kuitenkin jatkuu, ja tässä vaiheessa kunnat pyrkivät toteuttamaan omia kaivostoimintaan liittyviä hankkeitaan. Kaivosprojekti etenee. Kunnat ovat tehneet perustyön ja puhuneet hankkeen puolesta oman maansa valtiovallalle, Rundgren painottaa. Kaivostoiminta voi käynnistyä ensimmäisenä Ruotsin puolella Tapulinvuomassa, ehkä jo tänä vuonna. 20