30.1.2012 Aalto-yliopiston opetuksen ja koulutuksen arvioinnin yhteydessä tehdyn opiskelijakyselyn avoimien vastauksien yhteenveto Liite dokumenttiin The Student Feedback: Aalto University Teaching Evaluation Exercise 2010-2011 Sähkötekniikan korkeakoulu Lena Levander, Reetta Koivisto ja Pauli Pakarinen 1
Tietoa kyselystä Tiivistelmä pohjautuu helmikuussa 2011 tehtyyn opiskelijapalautekyselyyn, joka oli osa Aaltoyliopiston opetuksen ja koulutuksen arviointia (Teaching and Education Evaluation, TEE). Kysely lähetettiin yli kolmelle tuhannelle opiskelijalle, jotka olivat aloittaneet opintonsa arvioinnissa mukana olleissa koulutusohjelmissa vuosina 2007, 2008 ja 2009. Opiskelijakyselyyn vastasi 464 opiskelijaa. Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijoista kyselyyn vastasi 64 opiskelijaa. Sähkötekniikan korkeakoulusta arviointiin osallistuivat seuraavat koulutusohjelmat: automaatioja systeemitekniikka, bioinformaatioteknologia, elektroniikka ja sähkötekniikka, tietoliikennetekniikka, Master's Programme in Communications Engineering, Master's Programme in Electrical Engineering ja Master's Programme in Micro and Nanotechnology. Opiskelijakyselyn kvantitatiivisen osan vastauksista koostettu raportti oli osa kansainvälisille arviointipaneeleille lähetettyä ennakkomateriaalia. Tässä raportissa ei kuitenkaan ollut mahdollista käsitellä laajemmin opiskelijoiden avointen vastausten muodossa antamaa palautetta opetuksesta. Koska opiskelijakyselyn avoimet vastaukset sisälsivät opetuksen kehittämisen kannalta arvokkaita opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä omista opinnoistaan, päätimme tehdä niistä kouluittain yhteenvedon. Kun vielä niin moni vastaaja esitti toiveen siitä, että vastauksilla olisi jotain todellista merkitystä, emme voineet antaa tämän materiaalin vain olla ja unohtua. Vastauksia on päädytty käsittelemään koulujen tasolla. Tämä johtuu siitä, että vastauksien määrä jäisi yksittäisten koulutusohjelmien kohdalla turhan pieneksi ja toisaalta siitä, että pienten koulutusohjelmien kohdalla vastaajien anonymiteetti saattaisi vaarantua. Opiskelijakyselyn kvantitatiivinen data on luettavissa raportista The Student Feedback: Aalto University Teaching Evaluation Exercise 2010-2011. Avoimista vastauksista laadittu tiivistelmä on täydennys tähän raporttiin. Raportin kvantitatiivisesta osasta on luettavissa numeerinen data koulujen ja yksittäisen koulutusohjelmien tasolla. Sen liitteenä on myös käytetty kyselylomake. Sekä kvantitatiivisen osan että avointen vastausten yhteenvedon on laatinut Pauli Pakarinen. Raportti löytyy Aalto Insidesta: Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki/tutkimuksen ja opetuksen arviointi/tee dokumentit Linkki Opintojen muodostama kokonaisuus Kyselyyn vastanneista Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijoista 58 prosenttia ilmoittaa suorittaneensa opintonsa suositellussa järjestyksessä. Niistä vastaajista, jotka ovat suorittaneet opintonsa suositellussa järjestyksessä, 40 prosenttia kokee, että opinnot muodostavat loogisen jatkumon hyvin tai erinomaisesti. Vastaajista 13 prosenttia vastaajista kokee, että opinnot muodostavat loogisen jatkumon huonosti tai melko huonosti. Avoimissa vastauksissa opiskelijat perustelevat opintojensa suorittamista suositellussa järjestyksessä kurssien esitietovaatimuksilla, mallilukujärjestyksillä ja omahopsilla, jotka kaikki tuntuvat ohjaavan siihen. Syitä siihen, miksi vastaaja ei ollut suorittanut opintoja suositellussa järjestyksessä, ovat kurssien järjestäminen ainoastaan joka toinen vuosi, kurssien päällekkäisyys, 2
luentojen ja harjoitusten päällekkäisyys, opintojen kuormittavuus ja kurssien jääminen välistä. Eräs vastaaja kertoo myös ottaneensa diplomitason (maisteritason) kursseja motivoidakseen itseään. Kommenteissa vastaajat pitävät opintoja pääosin loogisena jatkumona. Osalla vastaajista on kokemuksia myös siitä, että tietyllä kurssilla oletetaan opiskelijan osaavan asioita, joita ei ole käsitelty esitiedoissa mainituilla kursseilla. Jotkut vastaajat pitävät opintoja myös irrallisina toisistaan. Vastaajista 43 prosenttia on sitä mieltä, että perusopinnot (kaikille yhteiset opinnot kuten kielet, viestintä, tietotekniikka, matematiikka ja kemia) ovat tukeneet myöhempiä opintoja hyvin tai erinomaisesti. Vastaajista 41 prosenttia on sitä mieltä, että perusopinnot ovat tukeneet myöhempiä opintoja kohtalaisesti ja 16 prosenttia on sitä mieltä, että melko huonosti tai huonosti. Avoimissa vastauksissa moni vastaajista kommentoi, että perusopinnot kuten matematiikka, kemia ja fysiikka, ovat luoneet hyvän pohjan myöhemmille opinnoille ja tuottaneet esimerkiksi laskurutiinia. Osa vastaajista on kuitenkin kriittisempiä tämän suhteen. He kokevat, että perusopinnoissa, kuten matematiikassa, käsitellään asioita paljon laajemmin ja paljon yleisemmästä näkökulmasta, kuin myöhempien opintojen kannalta olisi tarpeen. Myös se, mitkä perusopinnoista tukevat myöhempiä opintoja näyttäisi vaihtelevan koulutusohjelmittain. Moni vastaaja kuitenkin kommentoi matemaattis-luonnontieteellisten perusopintojen olevan yleissivistäviä ja osa insinöörin yleissivistystä. Vastaajat ehdottavat myös perusopintojen jakamista useammalle vuodelle rinnakkain muiden opintojen kanssa sekä perusopintojaksojen räätälöimistä koulutusohjelmittain. Palaute opiskelijoille Kyselyyn vastanneiden sähkötekniikan opiskelijoiden mukaan opintosuorituksista ja oppimisesta saatava palaute on lähes poikkeuksetta numeroarvosanan tai hyväksytty/hylätty -arvioiden muodossa: 94 prosenttia saa palautteensa tässä muodossa aina tai usein. Vastanneista 57 prosenttia on sitä mieltä, että mallivastaukset ovat saatavilla aina tai usein ja 23 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että mallivastaukset ovat saatavilla silloin tällöin. Muut palautteen muodot oppilaille ovat satunnaisempia kyselyn perusteella. Avoimissa vastauksissa suurin osa kommentoijista toivoo saavansa henkilökohtaista palautetta suullisesti tai kirjallisesti opintosuorituksestaan ja oppimistuloksistaan. Useat kommentoijat toivovat myös mallivastauksia, joihin voisi verrata omia vastauksiaan, näkyville esimerkiksi verkkoon. Muutama kommentoija ehdottaa myös yleisiä palautekeskusteluja. Yksi kommentoija toivoisi kokeiden saamista takaisin korjattuna. Muutama vastaaja on tosin hieman erimieltä. Heidän mielestään palautetta saa, kun sitä kokee tarvitsevansa ja erikseen pyytää. Muutama kommentoija huomauttaa myös henkilökohtaisen palautteen antamisen kuluttavan liikaa opetusresursseja ja siten numeraalisen arvostelun olevan tehokkaampaa tässä suhteessa. 3
Palaute opettajille Sähkötekniikan korkeakoulussa yleisin tapa antaa palautetta opettajille opintojaksoista ja kursseista on sähköisen palautelomakkeen täyttäminen kurssin jälkeen. Vastaajista 90 prosenttia on sitä mieltä, että sähköistä palautelomaketta käytetään aina tai usein. Myös muita palautteen antamisen muotoja on käytössä: Paperinen palautelomake kurssin aikana (18% ainakin silloin tällöin), paperinen palautelomake kurssin jälkeen (27% ainakin silloin tällöin), elektroninen palautelomake kurssin aikana (19% aina tai usein, 25% silloin tällöin), henkilökohtainen palautekeskustelu kurssin aikana (24% ainakin silloin tällöin), henkilökohtainen palautekeskustelu kurssin jälkeen (24% ainakin silloin tällöin), ryhmäpalaute kurssin aikana (22% ainakin silloin tällöin) ja ryhmäkeskustelu kurssin jälkeen (26% ainakin silloin tällöin). Koulutusohjelmakohtaiset osuudet ovat luettavissa raportista The Student Feedback: Aalto University Teaching and Education Evaluation 2010-2011. Kommenteissa kerrottiin myös tekstiviestien käytöstä palautteen antamiseen, kiltojen kautta toimivista palauteryhmistä ja blogin kautta tapahtuvasta palautteen antamisesta. Vastaajien kommenteissa, jotka koskevat hyviä tapoja antaa palautetta korostuu kolme teemaa. Yleisin teema on se, että palautetta tulisi antaa ja kerätä jo kurssin aikana ja/tai läpi koko kurssin. Useat vastaajat kokevat, että vasta kurssin loputtua annettavalla palautteella ei ole vaikutusta ja että kurssin aikana annetun palautteen perusteella voidaan puuttua ongelmakohtiin jo meneillään olevan kurssin aikana. Toinen teema on toive henkilökohtaisen palautteen antamisesta. Kolmas teema liittyy motivaatioon antaa palautetta ja sen tukemiseen. Kommentoijat ehdottavat muun muassa palautteen antamisen integroimista osaksi kurssisuoritusta. Muutama kommentoija myös kritisoi strukturoituja palautelomakkeita: he näkevät, että niiden täyttäminen on mekaanista eikä niiden avulla voida puuttua välttämättä ongelmakohtiin. Mielestäni palautelomakkeet verkossa ovat ihan toimivia tilastoinnin kannalta, mutta suurimpia epäkohtia ei ehkä sitä kautta tule esiin. Siksi kannatankin vapaamuotoista palautetta suoraan kurssin järjestäjälle Jos palautetta annettaisiin jo kurssin kesken, sitä voisi kehittää jo kyseisille kurssilaisille, eikä vasta seuraaville Vastaajista 13 prosenttia on sitä mieltä, että palautetta käsitellään yhdessä opettajan ja/tai oppilaiden kanssa aina tai yleensä, 21 prosenttia on sitä mieltä, että sitä käsitellään näin silloin tällöin. Vastaajista 9 prosenttia on sitä mieltä, että palaute tai osia siitä on kaikkien nähtävillä aina tai usein, 24 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että näin on silloin tällöin. Vastaajien kommentoidessa heidän mielestään parasta tapaa käsitellä opetuksesta ja opintojaksoista saatua palautetta, esiin nousee vahvasti kaksi teemaa. Ensimmäinen teema on palautteen julkisuus. Kommentoijien mielestä myös opiskelijoiden tulisi voida tutustua annettuun palautteeseen tai ainakin siitä tehtyihin yhteenvetoihin. Palautetta tulisi myös käsitellä julkisesti ja sen perusteella tehdyt kehittämisideat ja toimenpiteet tulisi olla myös julkisia. Tämä toisi opiskelijoille myös luottamusta ja uskoa siihen, että palautteella on merkitystä. Toinen teema on keskustelu palautteesta ja siihen liittyvä vuorovaikutus. Kommentoijien mielestä palautetta tulisi käsitellä yhdessä kurssilla ja keskustella siitä. Eikä ainoastaan kurssin päätteeksi, vaan myös sen aikana tai esimerkiksi käsitellä aikaisempien kurssien palautteita ensimmäisellä kurssikerralla. Keskustelu ja vuorovaikutus liittyvät myös siihen, että useat vastaajat toivovat opettajilta vastinetta ja reagointia palautteeseen. 4
Jos opettaja vaikka kirjoittaisi pienen vastikkeen kaikelle palautteelle noppaan ja omia ideoita opetuksen parantamiseksi, niin silloin ainakin tietäisi, että palaute on luettu ja otetaan todesta. Avoin keskustelu. Palauteyhteenvedot esimerkiksi Oodissa annetusta palautteesta ja yhteenvetoon liitetyt kehitysehdotukset ovat mielestäni hyvä lähtökohta. Tärkeää olisi, että opiskelijat voivat käytännössä todeta heidän antamansa palautteen tulevan huomioiduksi. Vastaajista 24 prosenttia on sitä mieltä, että hänen antamallaan palautteellaan on ollut vaikutusta, 24 prosenttia on sitä mieltä, että hänen antamallaan palautteella ei ole ollut vaikutusta ja 52 prosenttia vastaajista ei tiedä, onko hänen antamallaan palautteella ollut vaikutusta. Se, että vastaajat eivät tiedä, onko heidän antamallaan palautteella ollut vaikutusta, johtuu kommenttien perusteella kahdesta asiasta. Ensinnäkin, koska palaute annetaan yleensä ainoastaan kurssin loputtua eikä samaa kurssia käydä uudestaan, on vastaajien mukaan mahdotonta todeta sen vaikutusta. Toinen, kenties konkreettisempi ja helpommin muutettava asia on, että vastaajat eivät tiedä mitä palautteelle tapahtuu, kenelle se menee, kuka sitä lukee ja mitä sen perusteella tapahtuu. Muutama kommentoija on hyvin positiivinen palautteen vaikutuksen suhteen ja muutama epäilee, luetaanko sitä lainkaan. Pääsääntöisesti suhtautuminen palautteen vaikuttavuuteen näyttäisi olevan vaihtelevaa ja vaihtelevan hieman kurssin ja opettajien välillä. Muutama kommentoija myös nostaa esiin kokemansa positiivisen kehityksen sen suhteen, miten palautteeseen ja sitä kautta opetuksen kehittämiseen suhtaudutaan. Harvoin näkee, että mihin sähköisten palautelomakkeiden vastaukset menevät tai kuka niitä lukee tai lukeeko kukaan Tässäkin on poikkeuksia ja ilmapiiri näyttää olevan selvästi muuttumassa, mutta useimmiten palaute tuntuu päätyvän suoraan mappi Ö:hän. Olen osallistunut useaan kurssikehityskeskusteluun, joiden perusteella kursseja on viety eteenpäin Opintojen kuormittavuus Kysyttäessä kurssien suorittamiseen vaaditun tuntimäärän vastaavuutta niistä saataviin opintopisteisiin (laskennallisesti 27h = 1op) vastaajien pääviesti on, että kurssien kuormittavuus ja opintopisteiden vastaavuus työmäärään nähden vaihtelee huomattavasti kurssien välillä. Yleisin mielipide on, että pääosin kurssien työmäärä vastaa niistä saatavia opintopisteitä, mutta että tietyt kurssit ylittävät merkittävästi työmäärällään niistä saatavat opintopisteet. Tällaisiksi kursseiksi mainitaan erityisesti ohjelmointikurssit, harjoitustöitä sisältävät kurssit, laboratoriokurssit ja jotkin matematiikan kurssit. Vastaajien mukaan osa kursseista myös alittaa 27 tunnin opiskelun per opintopiste. Jotkut kurssit ovat vaatineet enemmän aikaa ja jotkut vähemmän. Suurimmaksi osaksi työmäärä on vastannut opintopistemäärää. Työmäärä ei ole vastannut opintopistemäärää, koska olen monesti joutunut tekemään enemmän työtä kuin opintopisteet suosittavat 5
Enimmäkseen kyllä, mutta projektitöitä sisältävät ohjelmointikurssit ovat yleensä vieneet enemmän aikaa. Jotkin kurssit ovat liian raskaita, mutta tätä tasapainottavat tietyt kevyet kurssit, joten keskiarvo lienee varsin sopiva. Muutama kommentoija pitää opintopisteen määrittelemistä vastaamaan 27 tunnin opiskelua järjettömänä, koska se on mitoitettu koko vuoden työmäärään nähden, eikä lukukausien todellisen pituuden mukaan. Mielestäni koko opintopisteen määritelmä on huono, koska mikäli vaaditun 30op/lukukausi jakaa tunneiksi lukukauden ajalle se vastaa 60h/viikko. Eli kurssit on kyllä mitoitettu vastaamaan opintopisteen määritelmää, mutta lukukaudet ovat turhan lyhyitä. Seurauksena huomattavan epätasainen työmäärä vuoden mittaan. Eräät ohjelmointikurssit ylittävät tuon 27h/op. Suurin osa kursseista alittaa sen. Onneksi. Ei ole järkeä opiskella arkisin yli 12h tai joka päivä 8h. Konkreettisia ehdotuksia opintojen kehittämiseksi Vastaajien ehdotuksia opintojen kehittämiseksi ovat kurssijärjestelyjen parantaminen (osaamistavoitteiden tarkempi määrittely ja tiedotuksen parantaminen), ryhmäkokojen pienentäminen, käytännönläheisyys ja esimerkkien käyttäminen, valinnaisuuden lisääminen, projektien ja workshoppien lisääminen ja fuksi-vuoden massakurssien pilkkominen ja räätälöiminen. Myös opettajien aktiivisuutta, motivaatiota opettaa ja pedagogisia opintoja toivotaan lisää. Kurssitarjonnan monipuolistaminen ja valinnaisuuden lisääminen. Esimerkiksi perusmoduuliin voisi lisätä valinnaisia kursseja, jotta opiskelija voisi valita niistä oman pääaineensa kannalta oleellisimmat tai itseään eniten kiinnostavat kurssit. Laskuharjoitusten ryhmäkokoja tulisi pienentää. Pienempiä opetuskokoja, opetus enemmän käytännönläheiseksi. Opettajat voisivat olla aktiivisempia. Hyviä esimerkkejä hyvästä tavasta opettaa, ohjata ja/tai antaa palautetta Pyydettäessä vastaajilta opetukseen liittyviä hyviä esimerkkejä, vastaajat nostavat osin jo aikaisemmissa vastauksissa esiin nousseita tapoja ja käytäntöjä. Esimerkiksi muutama vastaaja nostaa uudestaan esiin tekstiviestin käytön palautteen antamisessa esimerkkinä hyvästä tavasta antaa palautetta. Monet vastaajat myös nimeävät konkreettisesti opettajia ja kursseja, jotka he katsovat esimerkillisiksi. Tämän perusteella Sähkötekniikan korkeakoulussa on joukko erittäin osaavia ja motivoituneita opettajia, joiden työtä opiskelijat todella arvostavat. Hyvä opetus on innostavaa, opiskelijat mukaan haastavaa, osallistavaa, rajoja rikkovaa, rohkeaa, laadukasta, tiedollisesti virheetöntä, motivoivaa, kysymyksiä herättävää ha säkenöivää. Se ei pelkää vastata muutospaineisiin tai opiskelijoiden toiveisiin. 6
Konkreettisten esimerkkien käyttö, laskuharjoitukset, mahdolliset yritysvierailut. Palautteen puiminen luentojen yhteydessä oppilaiden ja professorin kesken. Tekstiviestipalaute tuntui todella toimivalta. Perinteinen luento + harjoitus -opetus toimii. 7