Aalto-yliopiston opetuksen ja koulutuksen arvioinnin yhteydessä tehdyn opiskelijakyselyn avoimien vastauksien tiivistelmä

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston opetuksen ja koulutuksen arvioinnin yhteydessä tehdyn opiskelijakyselyn avoimien vastauksien tiivistelmä Liite dokumenttiin The Student Feedback: Aalto University Teaching Evaluation Exercise Taideteollinen korkeakoulu Lena Levander, Reetta Koivisto ja Pauli Pakarinen 1

2 Tietoa kyselystä Tiivistelmä pohjautuu helmikuussa 2011 tehtyyn opiskelijapalautekyselyyn, joka oli osa Aaltoyliopiston opetuksen ja koulutuksen arviointia (Teaching and Education Evaluation, TEE). Kysely lähetettiin yli kolmelle tuhannelle opiskelijalle, jotka olivat aloittaneet opintonsa arvioinnissa mukana olleissa koulutusohjelmissa vuosina 2007, 2008 ja Opiskelijakyselyyn vastasi 464 opiskelijaa. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista kyselyyn vastasi 61 opiskelijaa. Taideteollisesta korkeakoulusta arviointiin osallistuivat seuraavat koulutusohjelmat: elokuvataide, graafinen suunnittelu, kalustesuunnittelu, keramiikka- ja lasitaide, kuvataidekasvatus, kuvataiteiden maisteriohjelma, lavastustaide, Master s Degree programme in epedagogy Design, Masters Programme in Creative Business Management, sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu, Sound in New Media, taideteollinen muotoilu, tekstiilitaide, teollinen muotoilu, tilasuunnittelu, uusi media, vaatetussuunnittelu ja pukutaide, valokuvataide, visuaalinen kulttuuri ja ympäristötaide. Opiskelijakyselyn kvantitatiivisen osan vastauksista koostettu raportti oli osa kansainvälisille arviointipaneeleille lähetettyä ennakkomateriaalia. Tässä raportissa ei kuitenkaan ollut mahdollista käsitellä laajemmin opiskelijoiden avointen vastausten muodossa antamaa palautetta opetuksesta. Koska opiskelijakyselyn avoimet vastaukset sisälsivät opetuksen kehittämisen kannalta arvokkaita opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä omista opinnoistaan, päätimme tehdä niistä kouluittain yhteenvedon. Kun vielä niin moni vastaaja esitti toiveen siitä, että vastauksilla olisi jotain todellista merkitystä, emme voineet antaa tämän materiaalin vain olla ja unohtua. Vastauksia on päädytty käsittelemään koulujen tasolla. Tämä johtuu siitä, että vastauksien määrä jäisi yksittäisten koulutusohjelmien kohdalla turhan pieneksi ja toisaalta siitä, että pienten koulutusohjelmien kohdalla vastaajien anonymiteetti saattaisi vaarantua. Opiskelijakyselyn kvantitatiivinen data on luettavissa raportista The Student Feedback: Aalto University Teaching Evaluation Exercise Avoimista vastauksista laadittu tiivistelmä on täydennys tähän raporttiin. Raportin kvantitatiivisesta osasta on luettavissa numeerinen data koulujen ja yksittäisen koulutusohjelmien tasolla. Sen liitteenä on myös käytetty kyselylomake. Sekä kvantitatiivisen osan että avointen vastausten yhteenvedon on laatinut Pauli Pakarinen. Raportti löytyy Aalto Insidesta: Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki/tutkimuksen ja opetuksen arviointi/tee dokumentit Linkki Opintojen muodostama kokonaisuus Taideteollisen korkeakoulun kyselyyn vastanneista opiskelijoista 74 prosenttia ilmoittaa suorittaneensa opintonsa suositellussa järjestyksessä. Vastaajat perustelivat opintojen suorittamista suositellussa järjestyksessä sillä, että kursseille osallistuminen edellyttää, että niitä edeltävät kurssit ovat suoritettu ja sillä, että niin pääsee etenemään samaa tahtia oman vuosikurssin kanssa. Osa vastaajista perusteli sitä, ettei ole suorittanut opintoja suositellussa järjestyksessä kurssien päällekkäisyyksillä, ylimääräisillä kursseilla ja omilla valinnoilla. 2

3 Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että suositellun järjestyksen rooli vaihtelee koulutusohjelmittain. Osassa koulutusohjelmista on varsin tiukasti määritelty järjestys ja osassa on paljon valinnaisuutta. Koulutusohjelmassani ei voi itse juurikaan valita opintoja, lähes kaikki aikatauluun sisällytetyt kurssit ovat pakollisia ja ne järjestetään vain kerran vuodessa, jolloin ne tulee suorittaa suositellussa järjestyksessä tai se pidentää opintoja huomattavasti. Valinnaisuutta on niin paljon, että on vaikeaa hahmottaa mitään suositeltua järjestystä ensimmäisen vuoden jälkeen. Niistä vastaajista, jotka ovat suorittaneet opintonsa suositellussa järjestyksessä, 38 prosenttia kokee, että opinnot muodostavat loogisen jatkumon hyvin tai erinomaisesti ja 53 prosenttia kokee, että opinnot muodostavat loogisen jatkumon kohtalaisesti. Vastaajien kommenteissa osa vastaajista on tyytyväisiä opintojen muodostamaan kokonaisuuteen, mutta myös kritiikkiä esitetään paljon: Opinnot nähdään hajanaisina ja osin päällekkäisinäkin. Ensimmäisellä ja toisella vuosikurssilla kurssit olivat todella irrallisia, eivätkä muodostaneet loogista kokonaisuutta, kaikilla kursseilla tehtiin erilaisia asioita, vaikka ne oli helposti voinut yhdistää. Myöhemmin aloittaneilla vuosikursseilla asiaa on ilmeisesti korjattu. Meillä ei paljoa syvennytä yksittäisiin aineisiin, joten suurin osa kursseista on joka tapauksessa johdatus, perusteet tms. kursseja. Myös ajatusta loogisesta jatkumosta kritisoidaan. Sen ei välttämättä katsota sopivan esimerkiksi taiteelliseen työskentelyyn tai taiteellisen ilmaisun kehittämiseen. Opintojen tarkoitus ei aina ole looginen jatkumo, vaan enemmänkin antaa valmiuksia monella eri osa-alueella. Erityisesti maisteriohjelmien kohdalla opintojen muodostamaa kokonaisuutta kritisoidaan. Myös maisteriohjelmien antamia valmiuksia opinnäytetyön kirjoittamiseen arvostellaan. Minusta meille ei anneta mitään loogista järjestystä tai aikataulua, joka auttaisi meitä valmistumaan tietyssä ajassa. Jos maisterintutkinto tulisi suorittaa kahdessa vuodessa, ei aikataulu ole realistinen ja se tulisi miettiä uudelleen siten, että kahdessa vuodessa olisi oikeasti mahdollista valmistua. Vastaajista 35 prosenttia on sitä mieltä, että perusopinnot (kaikille yhteiset opinnot kuten kielet, viestintä, tietotekniikka ja taideopinnot) ovat tukeneet myöhempiä opintoja hyvin tai erinomaisesti. Vastaajista 48 prosenttia on sitä mieltä, että perusopinnot ovat tukeneet myöhempiä opintoja kohtalaisesti ja 17 prosenttia on sitä mieltä, että melko huonosti tai huonosti. Vastaajien kommenteissa taideopintoja pidetään tärkeinä ja niitä toivottaisiin lisää. Osa vastaajista pitää niitä pintapuolisina, johtuen lyhyestä kestosta. Tietotekniikan opetusta toivotaan lisää. Yhteiset taideopinnot ovat olleet erittäin tarpeellisia. Taideopinnot olivat kiinnostava startti, mutta jäivät irrallisiksi eikä niihin ole paljoakaan palattu myöhemmin. 3

4 Palaute opiskelijoille Kyselyyn vastanneiden Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden mukaan opintosuorituksista ja oppimisesta saatava palaute on yleisintä numeroarvosanan tai hyväksytty/hylätty -arvioiden muodossa: 83 prosenttia saa palautteensa tässä muodossa aina tai usein. Taideteollisessa korkeakoulussa myös muut oppilaiden saaman palautteen muodot ovat suhteellisen tavanomaisia. Vastaajista 24 prosenttia saa opettajan aloitteesta henkilökohtaista kirjallista palautetta (esimerkiksi sähköpostilla) ainakin silloin tällöin (aina, usein tai silloin tällöin). Vastaajista 23 prosenttia saa opettajan aloitteesta henkilökohtaista suullista palautetta aina tai usein ja 43 prosenttia vastaajista saa sitä silloin tällöin. Vastaajista 7 prosenttia pyytää itse palautetta sähköpostitse tai vastaanotolla aina tai usein ja 28 prosenttia pyytää palautetta silloin tällöin. Yhteisessä palautekeskustelussa kurssin päätteeksi palautetta saa aina tai usein 40 prosenttia vastaajista ja silloin tällöin 38 prosenttia vastaajista. Vastaajista 7 prosenttia on sitä mieltä, että mallivastaukset ovat nähtävillä ainakin silloin tällöin. Oppilaille annettavan palautteen muotoja tarkasteltaessa on syytä muistaa Taideteollisessa korkeakoulussa opetettavien aineiden erityisyys verrattuna toisiinsa ja erityisesti Aalto-yliopiston muihin korkeakouluihin. Vastaajat haluaisivat saada enemmän suullista ja kirjallista henkilökohtaista palautetta. Vastaajat toivovat palautteen olevan rakentavaa, rehellistä, analyyttistä ja kannustavaa. Palautteen tulisi myös ohjata oppimiseen ja siten tähdentää asioita, joita opiskelija voisi tehdä toisin ja osa-alueita, joissa opiskelijan tulisi kehittyä. Olisi kiva saada kunnon rakentavaa palautetta kurssin aikana ja jälkeen. Arvostelun pitäisi olla myös jokin muu kuin pelkkä hyväksytty/hylätty niin kuin osastollamme yleensä on. Työ ei tunnu arvokkaalta jos sitä ei voida arvostella. [Haluaisin saada] kriittistä, rehellistä, analysoitua joka auttaa eteenpäin. Mieluiten suullisesti suurimmat haukut kahden kesken niin, että voi kysyä jos ei ymmärrä tai pyytää ohjausta että miten pääsee eteenpäin, mihin pitäisi keskittyä. Palaute opettajille Taideteollisessa korkeakoulussa on yleisessä käytössä erilaisia tapoja antaa palautetta opetuksesta. Vastaajista 16 prosenttia on sitä mieltä, että paperinen palautelomake kurssin aikana on käytössä ainakin silloin tällöin. Vastaajista 39 prosenttia on sitä mieltä, että paperinen palautelomake kurssin jälkeen on käytössä aina tai usein ja 25 prosenttia sitä mieltä, että silloin tällöin. Vastaajista 18 prosenttia on sitä mieltä, että sähköinen palautelomake kurssin aikana on käytössä ainakin silloin tällöin. Vastaajista 26 prosenttia on sitä mieltä, että sähköinen palautelomake kurssin jälkeen on käytössä aina tai usein ja 29 prosenttia sitä mieltä, että silloin tällöin Vastaajista 27 prosenttia on sitä mieltä, että palautetta voi antaa henkilökohtaisessa keskustelussa opettajan kanssa kurssin aikana aina tai usein ja 25 prosenttia sitä mieltä, että silloin tällöin. Vastaajista 17 prosenttia on sitä mieltä, että palautetta voi antaa henkilökohtaisessa keskustelussa opettajan kanssa kurssin jälkeen aina tai usein ja 28 prosenttia sitä mieltä, että silloin tällöin. Vastaajista 30 prosenttia on sitä mieltä, että yhteinen palautekeskustelu järjestetään kurssin aikana aina tai usein ja 26 prosentti on sitä mieltä, että silloin tällöin. Vastaajista 34 prosenttia on sitä mieltä, että yhteinen palautekeskustelu järjestetään kurssin jälkeen aina tai usein ja 36 4

5 prosentti on sitä mieltä, että silloin tällöin. Koulutusohjelmakohtaiset osuudet ovat luettavissa raportista The Student Feedback: Aalto University Teaching Evaluation Exercise Vastaajien kommentoidessa hyvää tapaa antaa palautetta opetuksesta, yleisin mielipide oli, että kirjallinen ja anonyymi palaute joko paperisena tai sähköisenä on hyvä tapa antaa palautetta. Moni vastaaja oli kuitenkin epätietoinen siitä, meneekö sähköisen lomakkeen kautta annettu palaute opettajalle. Jossain vaiheessa kuulimme, että Oodin kautta annetut palautteet eivät mene opettajille asti, ellei opettaja itse palautetta pyydä. Eihän se innosta antamaan palautetta mistään. Tämän lukuvuoden aikana olen antanut palautetta tasan yhdestä kurssista, kun sitä pyydettiin. Hyvä tapa olisi ehkä jonkinlainen yhteinen käytäntö... en tiedä mihin palautelomakkeet hävisivät. Laitamme palautteet WebOodiin, josta opettajat eivät voi kuitenkaan lukea niitä, joten palaute ei hyödytä ketään. Moni vastaaja toivoi myös yleisiä palautekeskusteluja, joita tulisi pitää jo kurssin aikana. Lisäksi vastauksissa toivotaan, että opettajat ottaisivat avoimesti vastaan epämuodollista palautetta kurssin aikana ja että kursseilla olisi ilmapiiri, joka kannustaisi avoimeen palautteen antamiseen. Toivoisin opettajilta avoimuutta ottaa vapaamuotoista palautetta ja kehittämisehdotuksia vastaan jo kurssin aikana ja ennen kaikkea ilmaisevansa opiskelijoille tällaisen avoimuutensa. Monenlaisia tilanteita on nähty. Usein palautteen antoa vaivaa se, ettei uskalleta oikeasti kertoa epämukavia seikkoja opetuksesta itse opettajalle, vaikka parantamisen varaa olisi todella paljon. En osaa sanoa, mikä saisi kaikki antamaan rehellisen vaadittavan mielipiteen. Kurssien aikana voisi olla yhteisiä keskusteluhetkiä, jolloin käytäisiin läpi ajatuksia kurssista ja opetuksesta, tarkistettaisiin onko suunta oikea. Vastaajista 35 prosenttia on sitä mieltä, että palautetta käsitellään yhdessä opettajan ja/tai kurssin osallistujien kanssa ainakin silloin tällöin. 12 prosenttia on sitä mieltä, että palaute tai osia siitä on julkisesti kaikkien nähtävillä (esimerkiksi verkossa tai ilmoitustaululla) ainakin silloin tällöin. Vastaajat toivovat, että palautteesta keskusteltaisiin yhdessä opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Tärkeäksi koettiin myös se, että opettaja vastaa palautteeseen tai ainakin tuo ilmi sen, että palaute on luettu ja että siihen suhtaudutaan vakavasti. Muutama vastaaja toivoo myös, että palaute, osia siitä tai sen pohjalta tehty yhteenveto, olisi joko julkisesti nähtävissä tai ainakin kurssin osallistujien nähtävissä. Paras mahdollinen tapa on yhteinen keskustelu kurssin jälkeen, ellei tilanne vaadi siihen puuttumista jo kurssin aikana. Tällöin olisi parasta kysyä jokaiselta ensin henkilökohtainen näkemys tilanteeseen ja sen jälkeen keskustella siitä yhdessä. Keskustelu. Tai sitten esimerkiksi opettaja voisi tehdä yhteenvedon palautteesta ja sen pohjalta opiskelijat voisivat kommentoida sähköpostitse tai keskusten muodossa. Opettajan tulisi vastata palautteeseen yhteisesti kaikille. Vastaajista 30 prosenttia kokee, että hänen antamallaan palautteella on ollut vaikutusta, 20 prosenttia kokee, että sillä ei ole ollut vaikutusta ja 51 prosenttia ei tiedä, onko palautteella ollut vaikutusta. Kommenteissa vastaajat kertovat hyvistä ja huonoista kokemuksista palautteen vaikutuksen suhteen. Vastaajien mukaan opetuksesta annettavan palautteen vaikutus riippuu 5

6 opettajasta ja olosuhteista, kuten siitä, järjestetäänkö kurssi vuosittain samojen henkilöiden toimesta vai ei. En ole vielä kerinnyt näkemään tuloksia, mutta muutamien kurssien kohdalla muutosta on tapahtunut yhteisen palautteen ansiosta ja se on hienoa huomata. Joissain tapauksissa kyllä. Toisissa, en tiedä. Erityisesti kaksi opettajaani ovat tosissaan halunneet saada palautetta ja miettineet sitä. Olin iloisesti yllättänyt heidän innostuksestaan luoda merkityksellinen kokemus opiskelijoille, oli kyse sitten kurssimateriaalista tai opetusmenetelmistä. Molemmissa tapauksissa opettajat kykenivät keskustelemaan avoimesti opiskelijoiden kanssa. Tämä on mielestäni keskeistä. Se, että on kaksisuuntainen dialogi, joka rohkaisee opiskelijoita antamaan palautetta henkilökohtaisesti ja julkisesti. Olemme vuosikurssini kanssa ilmiantaneet huonot kurssit ja kirjoittaneet niistä palautetta- Kuitenkin identtinen kurssi on myös seuraavana vuonna järjestetty seuraavalle vuosikurssille. Sitä, että opiskelija ei tiedä, onko hänen palautteellaan ollut vaikutusta, perustellaan vastauksissa sillä, että vastaaja ei ole käynyt uudestaan kurssia, josta palautetta on annettu. Toinen perustelu on luonteeltaan sellainen, johon on helpompi vaikuttaa: Vastaajat eivät välttämättä tiedä mitä palautteelle tapahtuu ja kuka sitä lukee vai lukeeko kukaan. Opintojen kuormittavuus Kysyttäessä kursseista saatavien opintopisteiden vastaavuudesta käytettyyn työmäärään (laskennallisesti 1op = 27h), yleisimmät kommentit ovat, että saatavat opintopisteet vastaavat tehtyä työmäärää, opintopisteiden ja työmäärän vastaavuus vaihtelee kurssien välillä tai, että kursseista saatavat opintopisteet eivät riitä kattamaan käytettyä työaikaa. Usein [vastaavat], mutta myös jotkut kurssit ovat täysin ali- tai ylimitoitettuja. Vaihtelua on ihan laidasta laitaan. Kuulin ensimmäisen kerran, että yksi opintopiste vastaa 27 tunnin opiskelua. Joidenkin kurssien eteen tekee paljon enemmän. Ehkä pientä epätasaisuutta siinä miten paljon mikäkin kurssi vaatii ja paljonko siitä saa pisteitä. Muutama vastaajista on eri mieltä ja näkee, että opintopisteitä saa liiankin helposti. Mielestäni opintopisteitä saa välillä hieman liiankin helposti verrattuna moneen muuhun koulutusohjelmaan. Opiskelijoilta saisi vaatia enemmän. Vastaajat korostavat sitä, että opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa on yleensä luonteeltaan sellaista, että sitä on vaikea laskea ajallisesti. Opiskelu on usein sisällöltään taiteellista ja luovaa työskentelyä. Lisäksi vastaajien mielestä työmäärä on riippuvainen myös opiskelijan itselleen asettamista tavoitteista ja motivaatiosta. Kurssien eteen tehtävää työtä ei voi mitata pelkästään ajallisesti. Erilaiset opiskelumetodit kuormittavat eri tavoilla. TaiKissa lähes kaikki opiskelu on luovaa työtä ja ajattelua vaativaa lähiopetusta. Tämä on usein erittäin kuormittavaa ja ajallisesti ihan eri asia kuin kirjatentti. Luova työ ei katso kelloa ja työmäärä riippuu täysin omasta innostuksesta. 6

7 Työmäärä on aina ylittynyt saamieni opintopisteiden määrästä, johtuen monesti omasta opiskeluinnostuksestani, joskus johtuen myös omasta ylisuorittamisestani. Suurimmassa osassa kursseja, opintopistemäärät varmasti vastaavat siihen suunniteltua työmäärää. Opiskelijahan itse arvioi, miten paljon eri kurssi-sisältöihin haluaa panostaa. Konkreettisia ehdotuksia opintojen kehittämiseksi Taideteollisen korkeakoulun kyselyyn vastanneet opiskelijat antavat runsaasti konkreettisia, rakentavia ja perusteltuja ehdotuksia opintojen kehittämiseksi. Moni ehdotuksista koskee konkreettisesti jotain tiettyä ongelmaa, kurssia tai koulutusohjelmaa. Vastausten perusteella näyttää siltä, että opiskelijat ovat motivoituneita osallistumaan opintojen kehittämiseen. Ehkä opiskelijoiden palaute ja panos opintojen kehittämiseen olisi mahdollista hyödyntää jatkossa entistä paremmin Aalto-yliopistossa. Vastauksissa ehdotetaan taideopintojen lisäämistä, opintokokonaisuuksien ja tavoitteiden parempaa määrittelemistä, toimivampia kurssijärjestelyjä, parempaa opiskelijoiden ohjausta, tiedotuksen kehittämistä, palautejärjestelmien kehittämistä, yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa, opettajien tiiviimpää osallistumista harjoitustöiden ohjaamiseen ja taiteelliseen työskentelyyn ja käytännön tekemisen ja harjoittelun lisäämistä. Tällä hetkellä tuntiopettajat saavat laatia aikataulut kursseille itse. Tämä on johtanut useisiin ongelmiin. Päällekkäisyyksiä, hajanaisia tunteja, epäsäännönmukaisuutta. Näin ei käsittääkseni toimita missään muualla. Tutkinnon valinnaisuus on periaatteena hyvä, mutta käytännössä se tekee tutkinnosta erittäin vaikeasti hahmotettavan. Monet opiskelijat ovat joutuneet pakollisten ja valinnaisten kurssien kanssa aikataulullisiin ongelmiin, jotka viivästyttävät opintoja. Toisaalta alan opiskelu vaatii mahdollisuutta erikoistua itse valitsemiinsa asioihin. Vähemmän perinteisiä luentoja, opettaja edessä, oppilaat takana. Enemmän ryhmätöitä ja vertaisoppimista. Taideopetuksessa on tärkeää, että opettaja on todella paikalla opetustilassa (eikä esim. omassa huoneessaan ja vain välillä käy katsomassa opiskelijoita) ja aktiivisesti mukana työskentelyssä. Opiskelija palautejärjestelmä on myös ensiarvoisen tärkeä, että se on selkeä ja toimiva ja kontrolloitavissa ja kaikilla kursseilla käytössä (vaikka opettaja ei olisi kätevä tietokoneen kanssa). Selkeyttä kurssivalintoihin ja koko opinto-ohjelmaan. Hyviä esimerkkejä hyvästä tavasta opettaa, ohjata ja/tai antaa palautetta Pyydettäessä esimerkkejä hyvästä tavasta opettaa, ohjata ja antaa palautetta, vastaajat antavat pohdittuja ja rakentavia kuvauksia siitä, millaista on hyvä opetus heidän mielestään. Vastaajat nimeävät myös yksittäisiä opettajia ja kursseja, joita he pitävät esimerkillisinä. Esimerkeissä toistuvat opettajan motivaatio keskittyä opetukseen, opettajan ja oppilaiden välinen toimiva vuorovaikutus, opiskelijoiden tukeminen, rohkaiseminen ja ohjaaminen, toimivat kurssijärjestelyt, joista tiedotetaan kunnolla ja palautteen antaminen opiskelijalle. Hyvä tapa opettaa: Olla läsnä tunneilla ja muutenkin tarvittaessa. Kurssin alussa tulisi selventää, mitä opiskelijoilta odotetaan kurssin läpäisemiseksi. Antaa selkeitä ohjeita, jotka ovat kaikille samat. Jos kurssin aikana täytyy toteuttaa jokin tehtävä, se on kaikkien velvollisuus. Tunnustaa omat 7

8 erehdykset, eikä luikerrella vastuusta (esim. kadota jonnekin kesken kurssin tai opetuspäivän). Palautteen antamisen voi velvoittaa kaikilta kurssilaisilta ja sitten myös itse vastata palautteisiin tasapuolisesti. Jotain jäisi käteenkin. Hyvä opettaja on kiinnostunut opettamaan. Ei riitä, että on oman alansa asiantuntija, asia pitäisi osata myös tuoda esille. Kannustus ja innostus lisää ainakin omaa itseluottamustani ja rohkeuttani, ja uuden asian kimppuun käyminen helpottuu. Kuuntelu ja läsnäolo ovat myös tärkeitä taitoja opettajalle, jotta kursseilla viihtyy ja oppii. Hyvä tapa antaa palautetta on myös olla läsnä, keskittyä hetkeen. Paras palaute on perustelevaa, ihan kiva ei anna opiskelijalle mitään, siitä ei opi. Vuorovaikutteinen luento, tentit, esseet, osallistuvat työpajat tai projektit, joissa selkeä ohjaus (oppilaita ei saa vain jättää keskenään tekemään vähän mitä sattuu!!). Opiskelijalle olisi hyvä antaa aina kurssin päätyttyä palautetta, jossa tulisi ilmi sekä työn hyvät, kuin kehitettävätkin puolet. Alallamme on hyvä antaa kursseihin tarpeeksi ilmavuutta ja omaa aikaa työskentelylle. Opettaja on kurssin ajankohtana tavattavissa, mikäli ohjauksen tarve tulee. Opettaja vastaa sähköposteihin ja osaa ajatella, että opiskelijoilla on muitakin kursseja ja elämää, kuin tämä yksi kyseinen kurssi. Kuuntelee opiskelijoita ja heidän tarpeitaan. Koska meillä on pienet ryhmät (max.10 opiskelijaa) on kurssin mukauttamin tähän ryhmään sopivaksi mahdollista. On hyvä kysellä avoimesti kurssin alussa, että miltä kurssisuunnitelma näyttää ja tuntuu opiskelijoista. 8