AMMATILLINEN OSAAMINEN METSÄALAN PERUSTUTKINNOSSA

Anu Räisänen, Paula Kilpeläinen ja Pirjo Väyrynen AMMATILLINEN OSAAMINEN METSÄALAN PERUSTUTKINNOSSA Koulutuksen seurantaraportit 2012:7

Koulutuksen seurantaraportit 2012:7 Anu Räisänen, Paula Kilpeläinen ja Pirjo Väyrynen Ammatillinen osaaminen metsäalan perustutkinnossa

Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2012:7 ISBN 978-952-13-5160-0 (nid.) ISBN 978-952-13-5161-7 (pdf) ISSN-L 1798-8934 ISSN 1798-8934 (painettu) ISSN 1798-8942 (verkkojulkaisu) Taitto: Ritva Saurio.oph. julkaisut uvenes rint Ta pereen liopistopaino O Ta pere

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...5 SAMMANDRAG...7 ABSTRACT...9 1 JOHDANTO... 13 2 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI METSÄALAN PERUS- TUTKINNOSSA... 14 3 ARVIOINTIPROSESSI JA -MENETELMÄT... 16 3.1 rviointiasetel a ja arviointik s kset... 16 3.2 Arviointitiedon koonti... 17 3.3 Koulutuksen järjestäjän osallistu inen ja aineistojen laajuus... 19 3.4 Tulosten anal sointi ja raportointi... 20 4 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS...22 5 OPPIMISTULOKSET...24 5.1 A attiosaa isen nä tt jen äärä... 24 5.2 A attiosaa isen nä tt jen arvosanat... 26 5.3 Koulutuksen järjestäjien väliset erot a attiosaa isen nä tt jen arvosanoissa... 31 5.4 Arvosanat lukuvuoden sukupuolen opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin ukaan... 34 5.5 A attiosaa isen nä tt jen toteutta is- ja arviointitavat... 38 6 ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...46 7 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SISÄLTÖ...56 8 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖSUUNNITELMAT...58 3

9 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JA OPPIMIS- TULOSTEN LAATU KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ITSENSÄ ARVIOIMANA... 61 9.1 Kokonaisarviointi... 61 9.2 astaavuus a attiosaa isen nä tt jen laatuvaati uksiin... 63 9.3 Arviointi tee oittain... 64 10 ARVIOIVAT JOHTOPÄÄTÖKSET... 81 11 KEHITTÄMISEHDOTUKSET...92 LÄHTEET...95 LIITTEET...96 Liite 1. Itsearviointilo ake... 97 Liite 2. Nä tt suunnitel an arviointilo ake... 104 Liite 3. Suoritetut nä t t tutkinnon osittain eri lukuvuosina... 106 Liite 4. A attiosaa isen nä tt jen arvosanojen keskiarvo oodi ja keskihajonta arviointikohteittain tutkinnon eri osissa... 108 Liite 5. A attiosaa isen nä t n suorituspaikat tutkinnon osittain... 112 Liite 6. A attiosaa isen nä t n arviointiin osallistuneet tutkinnon osittain... 114 Liite 7. A attiosaa isen nä t n arvosanasta päättäneet tutkinnon osittain... 117 Liite 8. Nä tt jen vastaavuus tutkinnon perusteiden a attitaitovaati uksiin tutkinnon osittain... 119 4

TIIVISTELMÄ Räisänen A. Kilpeläinen. ä r nen. 2012. A atillinen osaa inen etsäalan perustutkinnossa. Oppi istulosten arviointiraportti 2012:7. elsinki: Opetushallitus. ISBN 978-952-13-5160-0 (nid.) ISBN 978-952-13-5161-7 (pdf) Arviointi kohdistuu a atilliseen osaa iseen etsäalan perustutkinnossa. Arviointiaineisto on koottu a attiosaa isen nä t istä. Tulokset kuvaavat a - attiosaa isen nä tt jen arvosanoja sekä nä tt jen järjestä iseen liitt vää toi- intaa. Arviointi kohdistui vuonna 2008 perustutkinnon a atillisena peruskoulutuksena aloittaneisiin opiskelijoihin ja kaikkiin k seistä koulutusta järjestäviin ksik ihin. Arviointiaineistoa koottiin koko koulutuksen ajan aina kevätlukukauden 2011 loppuun saakka. Arvosanatietoja ja a attiosaa isen nä tt jen järjestä istä kuvaavia äärällisiä tietoja tä dennettiin koulutuksen järjestäjien itsearvioinnilla sekä arviointikä nneillä. Lisäksi anal soitiin a attiosaa isen nä tt jen toi ieli en h väks ät nä tt suunnitel at. Arvioinnin suunnittelusta ja arvioinnista vastasi arviointir h ä johon kuuluivat opetusneuvokset Anu Räisänen ja irjo ä r nen sekä erikoissuunnittelija aula Kilpeläinen. Alan opettajien ja t elä än asiantunte usta h d nnettiin aineiston anal soinnissa arviointikä nneillä ja tulosten anal soinnissa. Arviointir h- ä järjesti koulutuksen järjestäjille s se inaarin jossa järjestäjät saivat tulkita arviointituloksia hdessä arviointir h än ja t elä än asiantuntijoiden kanssa. A atillisen koulutuksen oppi istulosten arviointi on luonteeltaan kehittävää ja siinä korostetaan koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistu ista ja arvioinnin vuorovaikutteisuutta. Aineisto kootaan ksik iden toi innasta il an kansallisesti htenäisiä testejä. Kehittävää luonnetta kuvaavat s koulutuksen järjestäjille toi itetut palauteraportit joiden pohjalta järjestäjät voivat verrata o ia tuloksiaan kansallisiin tuloksiin. Oppi istulosten arviointi perustui a attiosaa isen nä tt ihin ja siten se kohdistui a atilliseen osaa iseen. Arvioinnin perusteena ovat tutkintojen perusteissa koulutukselle asetetut kriteerit. Tutkintojen perusteet toi ivat siten keskeisenä arvioinnin läht kohtana. Arviointiaineisto koottiin kaikilta koulutuksen järjestäjiltä (n = 18). Aineisto kattoi 431 opiskelijaa ja 1 700 nä tt ä. Lisäksi erillisellä lo akkeella koottiin tietoa 5

erit istä tukea saaneiden opiskelijoiden ( he in erit isopiskelija) nä t istä (n = 94). Nä tt suunnitel ia aineistossa oli 17 (94 ). Kaikki järjestäjät toi ittivat itsearviointiaineiston. Arviointikä ntejä tehtiin kol e. Opiskelijat saavat a attiosaa isen nä t istä keski äärin h viä arvosanoja (54 h viä 35 kiitettäviä ja 11 t d ttäviä erit isopiskelijoilla 56 h viä 21 kiitettäviä ja 23 t d ttäviä). Kaikki opiskelijat hallitsevat parhaiten elinikäisen oppi isen avaintaidot sekä t enetel ät -välineet ja ateriaalit. eikoiten he hallitsevat t n perustana olevaa tietoa ja t prosesseja. rit isopiskelijoiden arvosanoissa on vähe än kiitettäviä ja ene än t d ttäviä kuin uilla opiskelijoilla. ukautetuin tavoittein oli suoritettu vain 17 nä tt ä. Ruotsinkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat suo enkielisiä opiskelijoita hie- an pare pia lähes kaikilla arvioinnin osa-alueilla lukuun otta atta elinikäisen oppi isen avaintaitoja. Suurin ero ruotsinkielisten h väksi il eni erit isesti t n perustana olevan tiedon hallinnassa. Ruotsinkielisestä koulutuksesta ei ollut htään erit isopiskelijan teke ää nä tt ä. Alan erit ispiirteet tulevat esiin nä tt jen järjestä isessä. Oppilaitosnä tt jen suuri äärä korostuu. A attiosaa isen nä tt jen sisäll n arvioitiin kuitenkin vastaavan elko h vin a attiosaa iselle asetettuja vaati uksia. A attiosaa- isen nä t issä arvioidaan s elinikäisen oppi isen avaintaidoista erit isesti terve teen turvallisuuteen ja toi intak k n sekä kestävään kehit kseen ja hteist h n sekä rittäj teen liitt vää osaa ista. A atin edell ttä iä kaikille hteisten opintojen osaa isalueita arvioidaan nä t issä vähän. A attiosaa isen nä tt ihin liitt vät arviointikä tänn t ovat riippuvaisia nä t n suorituspaikasta. Opiskelijan opettajan ja t elä än edustajan hteisarviointi toteutuu parhaiten silloin kun nä tt suoritetaan t paikalla. Oppilaitosnä tt jä arvioivat valtaosin opettaja ja opiskelija hdessä. Arviointitulokset osoittavat että koulutuksessa painotetaan t elä äläht is ttä joskin siinä on s paljon kehitettävää. Arvioinnin aikana korostuivat arvioinnin luotettavuuteen liitt vät näk kohdat. rit isesti arvosana-asteikon heikko erottelevuus nousi esiin. Opiskelijoiden arvosanoja pidetään elko laajasti liian h vinä suhteessa t elä än tarpeisiin ja a attitaitovaati uksiin sekä suhteessa toi intaprosessien laatuun. Tausta uuttujien heikko hte s oppi istuloksiin kertonee osittain s arvioinnin luotettavuuson el ista. Arviointi nosti esiin sekä koulutuksen järjestäjien ja etsäalan perustutkintokoulutusta koskevien ksik iden että opetushallinnon kehittä isen tarpeita. 6

SAMMANDRAG Räisänen A. Kilpeläinen. ä r nen. 2012. rkesko petens i de rkesinriktade runde a ina ino sko s rans hen. tvärderin av inlärnin sresultat. Rapport 2012:7. elsin fors: t ildnin sst relsen. ISBN 978-952-13-5160-0 (häftad) ISBN 978-952-13-5161-7 (pdf) tvärderin en avser rkeskunskaperna i de rkesinriktade runde a ina ino sko s rans hen. aterialet är inhä tat fr n rkesprov so äter de studerandes ski kli het i praktiska ar etsupp ifter. Resultaten aseras p et i avla da rkesprov o h or aniserin av proven. tvärderin en avser studerande so inledde sin rundlä ande rkesut ildnin 2008 o h sa tli a enheter so anordnar denna ut ildnin. aterialet sa lades under hela ut ildnin en fra till slutet av v rter inen 2011. e kvantitativa data o et en o h or aniserin en av rkesproven ko pletterades ed självvärderin ar fr n ut ildnin sanordnarna o h utvärderin s es k. essuto anal serades rkesprovsplanerna so de ansvari a instanserna hos ut ildnin sanordnarna odkänt. tvärderin en planerades o h eno f rdes av en ar ets rupp so estod av undervisnin sr den Anu Räisänen o h irjo ä r nen o h spe ialplanerare aula Kilpeläinen. Lärare ino rans hen o h ar etslivsrepresentanter hjälpte till vid anal s av aterial o h resultat sa t vid utvärderin s es ken. essuto arran erades ett se inariu f r ut ildnin sanordnarna där de k tolka utvärderin sresultaten tillsa ans ed ar ets ruppen o h ar etslivsrepresentanterna. tvärderin en av inlärnin sresultat fr n rkesinriktad ut ildnin är av utve klande karaktär. I sa and ed utvärderin en etonas vikten av vä elverkan o h aktivt delta ande av ut ildnin sanordnare. aterialet inhä tas l pande fr n ut ildnin sanordnare utan enhetli a nationella prov. en utve klande karaktären fra hävs även av feed a krapporter so del es ut ildnin sanordnare s att dessa kan jä f ra sina prestationer ed nationella resultat. I denna rapport utvärderas inlärnin sresultaten utifr n rkesprov o h utvärderin en avser därf r ara rkesko petensen. t n spunkten är där ed sa a kriterier so är f reskrivna f r ut ildnin en i e a ens runderna. tvärderin s aterialet insa lades fr n sa tli a ut ildnin sanordnare (n = 18). aterialet o fattade 431 studerande o h 1 700 rkesprov. essuto sa lades det in infor ation o rkesprov utf rda av studerande so f tt särskilt 7

st d ed hjälp av ett separat for ulär (n = 94). idare in i k i aterialet 17 rkesprovsplaner (94 ). Alla ut ildnin sanordnare lä nade in en självvärderin o h tre utvärderin s es k jordes. Bet en i rkesproven var i eno snitt ra (54 oda 35 er li a o h 11 n jakti a f r studerande ed ehov av särskilt st d 56 oda 21 er li a o h 23 n jakti a). Bäst ehärskar alla studerande n kelko petenser f r livsl n t lärande o h ar ets etoder verkt o h aterial. Sä st ehärskar an kunskaper so li er till rund f r ar etet o h ar etspro esser. e studerande so hade ehov av särskilt st d k n ot färre er li a o h n ot er n jakti a et än de andra. Individanpassade kunskaps l tillä pades vid ara 17 rkesprov. e svenskspr ki a studerandena hade n ot ättre et än eno snittet i alla delo r den ed undanta f r n kelko petenser f r livsl n t lärande. en st rsta skillnaden till f rdel f r de svenskspr ki a var i kunskaper so li er till rund f r ar etet. et fanns in a studerande ed ehov av särskilt st d p de svenskspr ki a ut ildnin arna. Sko s rans hens särdra ärks vid or aniserin en av rkesproven. n stor del av proven eno f rs p skolor. Inneh lls ässi t otsvarade do k proven anska väl de krav so f reskrivits. Av n kelko petenserna f r livsl n t lärande ed s i sa and ed rkesproven i s nnerhet ko petenserna f r hälsa säkerhet o h funktionsf r a h ll ar utve klin sa ar ete o h f reta aranda. äre ot äts ko petenso r dena so är e ensa a f r alla ut ildnin ar anska litet. ur ed nin en av rkesprovet sker eror p var provet eno f rs. n e ensa ed nin ellan studerande lärare o h ar etslivsrepresentant är lättast att realisera när provet utf rs p en ar etsplats. O provet eno f rs p en skola är det vanli ast att läraren o h studeranden r ed nin en tillsa ans. tvärderin sresultaten visar att ar etslivsperspektivet es stor vikt i ut ildnin en en där nns änd ket att utve kla. N ot so särskilt ko fra i utvärderin en var tillf rlitli heten i et sättnin en. Bet sskalan ans s vara illa differentierad. et var en anska vida spridd sikt att de studerande k f r oda et de i f rh llande till de verkli a ehoven o h ko petenskraven ute i ar etslivet o h i f rh llande till verksa hetspro essernas kvalitet. ven sa andet ellan ak rundsvaria ler o h inlärnin sresultat var sva t vilket eventuellt o ks t der p pro le ed tillf rlitli heten i ed nin en. tvärderin en visade utve klin s ehov hos de ut ildnin sanordnarna o h andra enheter so är involverade i rundut ildnin en i sko s rans hen s väl so i ut ildnin sf rvaltnin en. 8

ABSTRACT Räisänen A. Kilpeläinen. ä r nen. 2012. o ational o peten e in o ational uali ations in orestr. Report on assess ent of learnin out o es 2012:7. elsinki: innish National Board of du ation. In innish. ISBN 978-952-13-5160-0 (nid.) ISBN 978-952-13-5161-7 (pdf) This assess ent fo uses on vo ational o peten e in the upper se ondar level o ational uali ation in orestr. Assess ent aterial as olle ted fro vo ational skills de onstrations. The results des ri e rades a arded for vo ational skills de onstrations and a tivities relatin to arran e ent of skills de onstrations. The assess ent fo used on students ho had started stud in to ards the vo ational uali ation in upper se ondar vo ational edu ation and trainin ( T) in 2008 and on all units providin su h T pro ra es. Assess ent aterial as olle ted over the entire duration of the pro ra es throu h to the end of the 2011 sprin ter. Infor ation on rades and uantitative data on arran e ent of vo ational skills de onstrations ere supple ented ith the self-assess ents of T providers and audit visits. In addition the assess ent involved anal sin the vo ational skills de onstration plans approved the institutional odies responsi le for de onstrations. The assess ent as planned and arried out an assess ent tea ade up of s. Anu Räisänen and s. irjo ä r nen ounsellors of du ation and s. aula Kilpeläinen Senior Adviser. The assess ent tea dre on the e pertise of tea hers orkin in the eld and representatives of the orld of ork hen ondu tin audits and anal sin aterials and results. The tea also or anised a se inar to allo T providers to interpret assess ent results in o-operation ith the tea and e perts fro the orld of ork. Assess ent of learnin out o es in vo ational edu ation and trainin is develop ent-oriented nature e phasisin T providers a tive involve ent and the intera tive nature of assess ent. aterials are olle ted fro the a tivities of the units ithout an unifor nation ide tests. This develop ent-oriented nature is also re e ted in the feed a k reports su itted to T providers hi h providers an use to o pare their o n results ith national results. Assess ent of learnin out o es as ased on vo ational skills de onstrations thus fo usin on vo ational o peten e. onse uentl assess ent as ased 9

on the riteria spe i ed for the edu ation and trainin in the uali ation Re uire ents. In other ords the uali ation Re uire ents fun tioned as a ke startin point for assess ent. Assess ent data as olle ted fro all T providers (n = 18) and overed 431 students and 1 700 skills de onstrations. In addition a separate for as used to olle t infor ation on vo ational skills de onstrations (n = 94) perfor ed students re eivin spe ial support (hereinafter referred to as spe ial needs students). The aterial also overed 17 skills de onstration plans (94 ). All the providers su itted their self-assess ent aterials. The assess ent tea arried out three audits. On avera e students re eive ood rades for vo ational skills de onstrations (54 ood 35 e ellent and 11 satisfa tor ith the ures for spe ial needs students standin at 56 21 and 23 respe tivel ). All students perfor est in ke lifelon learnin skills and in orkin ethods tools and aterials and poorest in ter s of kno led e that for s the asis of the ork and ork pro esses. Spe ial needs students have fe er e ellent and ore satisfa tor rades than other students. Onl 17 skills de onstrations had een perfor ed usin individuall adjusted o je tives. The rades re eived S edish-speakin students ere sli htl etter hen o pared ith their innish-speakin peers in al ost all areas of assess ent ith the e eption of ke lifelon learnin skills. The ost onsidera le differen e in favour of S edish-speakin students as found in their o and of the kno led e that for s the asis of the ork. The aterial did not in lude an skills de onstrations perfor ed spe ial needs students on S edish-lan ua e pro ra es. The spe ial hara teristi s of the eld e o e evident in arran e ent of skills de onstrations. The hi h nu er of skills de onstrations perfor ed at vo ational institutions is pronoun ed. Nevertheless the ontents of vo ational skills de onstrations ere assessed to orrespond relativel ell to the re uire ents set for vo ational o peten e. o ational skills de onstrations also assess ke lifelon learnin skills in parti ular those relatin to health safet and fun tional apa it as ell as sustaina le develop ent o-operation and entrepreneurship. The o peten e areas in luded in ore su je ts re uired for the o upational eld are onl assessed in skills de onstrations to a inor e tent. The assess ent pra ti es related to vo ational skills de onstrations depend on here a spe i de onstration is perfor ed. olla orative assess ent a student a tea her and a representative of the orld of ork is est i ple ented hen the skills de onstration takes pla e at a orkpla e. Skills de onstrations 10

perfor ed at vo ational institutions are pri aril assessed in o-operation et een the tea her and student involved. The results of the assess ent indi ate that T pro ra es e phasise a orkpla e-oriented approa h althou h there is also plent of roo for i prove ent in this respe t. onsiderations relatin to the relia ilit of assess ent a e to the fore durin the ourse of the assess ent. In parti ular the poor differentiation apa it of the radin s ale e a e evident. Students rades are uite roadl onsidered to e too ood in relation to the needs and vo ational skills re uire ents of the orld of ork and to the ualit of operatin pro esses. To so e e tent the eak link et een a k round varia les and learnin out o es a also e indi ative of pro le s ith the relia ilit of assess ent. The assess ent hi hli hted the develop ent needs of oth T providers and units providin upper se ondar T in orestr on the one hand and edu ational ad inistration on the other. 11

12

1 JOHDANTO Tä ä raportti kertoo a atillista osaa ista kuvaavista oppi istuloksista etsäalan perustutkinnossa. Arvioinnissa keskit tään anal soi aan sitä iten h vin opiskelijat ovat saavuttaneet a atilliselle osaa iselle tutkintojen perusteissa ääritet t tavoitteet ja iten h vin osaa inen vastaa t elä än tarpeita. Arviointi perustui opetus- ja kulttuuri inisteri n h väks ään arviointisuunnitel aan ja oppi istulosten arvioinneista teke ään päät kseen (18 502 2008). Tieto oppi istuloksista on hankittu a attiosaa isen nä t istä. Arvioinnin kohteena olivat kaikki opiskelijat jotka aloittivat a atilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen vuonna 2008. Arviointitietoa koottiin siten sa oilta opiskelijoilta kol en vuoden ajalta. A attiosaa isen nä tt jen arvosanoja koskeneiden tietojen lisäksi tietoa koottiin s prosesseista resursseista sekä a attiosaa isen nä tt jä käsittävän toi innan hallinnasta. Tietoa tuotettiin sekä laadullisessa että äärällisessä uodossa. s arviointikä ntejä tehtiin. Oppi istulosten arviointiaineiston on koonnut Opetushallitus. Arvioinnin onitahoisuus var istettiin kutsu alla kaksi alan opettajaa ukaan tulosten anal sointiin sekä niiden tulkintaan ja johtopäät sten tekoon. Nä ä asiantuntijat anal soivat a attiosaa isen nä tt jen kuvaukset sekä nä tt suunnitel at rinnakkaisarviointi enetel än ukaisesti. Lisäksi he osallistuivat arviointikä nteihin ja toi ivat puheenjohtajina koulutuksen järjestäjille ja sidosr h ille järjestet ssä arviointise inaarissa jossa tuloksia tulkittiin hdessä. Arviointiraportin alussa kuvataan tietojen koonti- ja anal sointi enetel iä sekä arviointiprosessia. Arviointiasetel an hte dessä kuvataan s arviointik s kset. Tulosluvun alussa keskit tään a attiosaa isen nä tt jen arvosanoihin. rit isopiskelijoita koskevat tulokset esitetään erillisessä luvussa. Tulosluvun lopussa kuvataan nä tt jen ja nä tt suunnitel ien sisält ä sekä koulutuksen järjestäjien itsearviointia koskevat tulokset. Tuloksia anal soidaan arviointi- ja johtopäät sluvussa. ii einen luku sisältää arviointituloksiin perustuvia kehittä isehdotuksia. 13

2 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI METSÄALAN PERUSTUTKINNOSSA Oppi istulosten arviointi kä nnist i etsäalalla a atillisena peruskoulutuksena järjestettävässä perustutkinnossa s ks llä 2008 (OK :n päät s 18 502 2008). Arviointi kohdistui kaikkiin tätä tutkintoa tarjoaviin koulutuksen järjestäjiin ja kaikkiin opiskelijoihin jotka aloittivat koulutuksen elokuussa 2008. Oppi istulosten arviointi kohdistuu a atilliseen osaa iseen. Arviointi perustuu a attiosaa isen nä tt ihin ja siten koulutuksen järjestäjän ja t elä än hdessä suunnittele iin toteutta iin ja arvioi iin t tilanteisiin ja t prosesseihin. Oppi istulosten arvioinnin taustalla ovat tutkintojen perusteissa ääritell t tavoitteet a attitaitovaati ukset ja arviointikriteerit ( etsäalan perustutkinto 2009). A attiosaa isen nä tt jä voidaan järjestää t paikalla oppilaitoksessa tai uussa koulutuksen järjestäjän osoitta assa paikassa. Koulutuksen järjestäjä vastaa a attiosaa isen nä tt jen järjestä isestä. ärjestäjällä on tukenaan onijäseninen toi ielin joka h väks a attiosaa isen nä tt jen toteutta is- ja arviointisuunnitel at päättää a attiosaa isen nä tt jen arvioijista sekä valvoo nä tt jen toteutta ista. (L 601 25 a O :n äärä s 32 011 2005 6 A attiosaa isen nä t t kä tt n 2006.) A attiosaa isen nä tt jen arvioinnin kohteet on ääritett tutkintojen perusteissa. Kaikissa a attiosaa isen nä t issä arvioidaan t prosessin t enetel ien välineiden ja ateriaalin t n perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppi isen avaintaitojen hallintaa. Opiskelijan osaa ista arvioidaan tutkinnon osittain kol iportaisella asteikolla (t d ttävä T1 h vä 2 ja kiitettävä K3). Arvosanasta päättävät toi ieli en äärää ät opettajat ja t elä än edustajat hdessä tai erikseen. Lainsäädänn n (A 603 2005 11 ) avulla on s var istettu arvioijien osaa isen riittäv s. A - attiosaa isen nä tt jen arvosanat tallennetaan tutkinnon osittain ja arviointikohteittain 1. rit isopetusta saaneiden opiskelijoiden a attiosaa isen nä t n tavoitteita voidaan ukauttaa opiskelijan edell t sten ukaan. ukautettuna voivat olla hden 1 Opetushallituksen määräys M 32/011/2005. 14

tai usea an tutkinnon osan tavoitteet tai kaikki opetuksen tavoitteet. Arvioinnin pohjana on kä tettävä ukautettuja a attitaitovaati uksia tai tavoitteita jolloin niille on s laadittava arviointikriteerit a atillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 811 1998 8 :n ukaisesti. Täll in arvosana-asteikon on oltava sa a kuin leensä kä t ssä oleva. rit isopetuksena järjestettävässä koulutuksessa a attiosaa isen nä t t voidaan arvioida s sanallisesti 2. Opetushallitus kokoaa a attiosaa isen nä tt jen arvosanatietoja ja uuta niiden järjestä iseen liitt vää tietoa koko koulutuksen ajalta. Arvioinnin tueksi kootaan s arvosanatietoa tä dentävää uuta tietoa. 2 Metsäalan perustutkinnon perusteet 2009. 15

3 ARVIOINTIPROSESSI JA -MENETELMÄT Opetushallitus vastasi arvioinnin suunnittelusta ja or anisoinnista sekä raportista. rojektipäällikk nä toi i opetusneuvos Anu Räisänen ja hänen lisäkseen oppi istulosten arvioinnista vastasivat opetusneuvos irjo ä r nen ja erikoissuunnittelija aula Kilpeläinen sekä assistentti Ritva Saurio. Arviointir h ään kutsuttiin s alan asiantuntijoina koulutuspäällikk Ari Sal ela väsk län koulutuskunta ht ästä ja rehtori To i Anttonen ohjois-karjalan koulutuskunta ht ästä. e vastasivat nä tt suunnitel ien ja nä tt jen kuvausten sisäll llisestä anal soinnista osallistuivat arviointikä nteihin ja arvioinnin tulosten tulkintaan. 3.1 Arviointiasetelma ja arviointikysymykset METSÄLAN PERUSTUTKINNON OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIASETELMA TUTKINTOJEN PERUSTEET ARVIOINTIKYSYMYKSET MÄÄRÄLLISET TUNNUSLUVUT: Arvosanat (n = 1 700) Opiskelijan taustatiedot (n = 431) Erityisopiskelijat (n = 94) Prosessien laatu (järjestäjät n = 18) KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ITSEARVIOINTI (n = 18) Ammattiosaamisen näyttöprosessien laatu Järjestäjämuuttujat ARVIOINTIKÄYNNIT (n = 3) NÄYTTÖSUUNNITELMAT (n = 17) NÄYTTÖJEN KUVAUKSET (n = 1 666) ARVIOINTISEMINAARI (n = 15) ARVIOINTI- RAPORTTI 2008 2008 2011 2011 2/2012 4/2012 Kuvio 1. Metsäalan perustutkinnon arviointiasetelma Kuvio 1 osoittaa etsäalan oppi istulosten arvioinnin rakenteen prosessin ja arvioinnissa koottavan aineiston. 16

Arviointik s kset ovat seuraavat: 1. iten h vin opiskelijoiden ( s erit isopiskelijoiden) osaa inen vastaa t elä än edell ttä iä ja tutkintojen perusteissa ääritelt jä a attitaitovaati uksia 2. iten opiskelijoiden a atillinen osaa inen s venee koulutuksen aikana 3. iten koulutuksen järjestäjät hallitsevat a attiosaa isen nä tt jen järjestä iseen liitt vän prosessin laatua 4. iten h vin nä tt suunnitel at ohjaavat nä tt jen järjestä isen laatua ar- istavatko ne laadun 5. iten h vin nä tt jen sisäll t vastaavat a attitaitovaati uksia 6. iten elinikäisen oppi isen avaintaidot ja a attitaitoa tä dentävät tutkinnon osat inte roituvat a attiosaa isen nä tt ihin ja iten näitä vaati uksia koskevaa osaa ista arvioidaan niiden osana 7. iten a attiosaa isen nä tt jä tulisi kehittää niiden laadun var ista iseksi ja oppi istulosten paranta iseksi 3.2 Arviointitiedon koonti Luvussa kuvataan arviointiaineiston koontia ja aineistoja. Määrälliset tunnusluvut Arviointi kohdistui kaikkiin etsäalan perustutkintoa a atillisena peruskoulutuksena järjestäviin koulutuksen järjestäjiin ja vuonna 2008 opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Arviointitietoa koottiin kol en lukuvuoden ajan kerran lukuvuodessa ( el-lo ake). Tietojen koonti perustui äärä kseen ( 32 011 2005) nä tt todistuksen vaati uksiin sekä nä tt toi innan leisiin laatuvaati uksiin. Määrälliset tunnusluvut olivat seuraavat: 1. Oppilaitoksen nu ero (Tilastokeskuksen nu erointi) 2. Opiskelijan sukuni i ja kaikki etuni et 3. Opiskelijan henkil kohtainen tunniste (opiskelijahallintojärjestel ässä kä tett I ) 4. Opintojen aloituspäivä tässä oppilaitoksessa (pv.kk.vvvv) 5. Opintojen aloituspäivä tässä tutkinnossa (pv.kk.vvvv) 6. Opiskelijan sukupuoli 7. Perustutkinto 8. Tutkinnon osa 9. Tutkinnon osan nä t n arvosanat arviointikohteittain (arvosana-asteikko 1 3) 10. Tutkinnon osan nä t n arvosana (arvosana-asteikko 1 3) 11. Tutkinnon osan nä t n arvosanasta päättä isen ajankohta (pv.kk.vvvv) 17

12. Tieto siitä suoritettiinko nä tt t ssäoppi isen hte dessä 13. A attiosaa isen nä tt paikka (t paikka oppilaitos) 14. Nä tt paikka tai -paikat (or anisaation rit ksen tai oppilaitoksen ni i) 15. L h t kuvaus a attiosaa isen nä t stä 16. Tiedot arviointikeskusteluun osallistuneista 17. Tiedot tutkinnon osan nä t n arvosanasta päättäneistä osapuolista 18. Lo akkeen tä ttäjän suku- ja etuni i 19. Tietojen tä ttä isen päivä äärä (pv.kk.vvvv) rit istä tukea tarvitsevista opiskelijoista 3 koottiin pääosin sa at tiedot (kohdat 4 6 7 ja 9 19). Lisäksi kerättiin seuraavat tiedot: 1. Opiskelijan opiskelur h ä rit isoppilaitoksessa rit isopiskelijoiden r h ässä a atillisessa oppilaitoksessa Tavallisessa opiskelijar h ässä a atillisessa oppilaitoksessa 2. Nä t n luonne (osanä tt tutkinnon osan nä tt ) 3. O KS 4. Mukautetut tavoitteet 5. Tavoitteiden ukautta isen tapa 6. Arvosanan anto (nu eerinen nu eerinen ja sanallinen sanallinen) 7. Sanallinen arviointi jos annettu 8. Opiskelijalle järjestet t tukitoi et nä t ssä 9. rit isopetuksen s (Tilastokeskuksen luokitus) rit isopiskelijoista ei ole k s tt opiskelijan ni eä eikä henkil tunnistetta. Täydentävät aineistot Koulutuksen järjestäjät arvioivat a attiosaa isen nä tt ihin liitt vää toi intaansa s itsearviointilo akkeen avulla arviointiprosessin päätt isvaiheessa. Itsearvioinnissa kartoitettiin taustatietoja (esi. resurssit ja opettajien ja t paikkaohjaajien koulutus) sekä a attiosaa isen nä tt jen järjestä isprosessin ja oppi istulosten laatua. Itsearviointiaineisto koostui koulutuksen järjestäjien laati ista kuvauksista sekä kuusiportaiseen asteikkoon perustuvasta arvioinnista (liite 1). Arviointi kohdistui a attiosaa isen nä tt jen järjestä isen vaiheisiin jotka r h iteltiin a - attiosaa isen nä tt jen suunnittelua ja johta ista toi eenpanoa seurantaa ja arviointia sekä kehittä istä koskeviin pääluokkiin. 3 Erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista käytetään tekstissä myös termiä erityisopiskelijat. 18

Arviointir h ä teki kol e arviointikä ntiä. Kä ntikohteet valittiin alueellisuuden oppi istulosten tarkastelussa esiin nousseiden tekij iden ja tulosten ukaan. Kä ntikohteet olivat Ke i-tornionlaakson koulutuskunta ht ä änekosken a atillisen koulutuksen kunta ht ä Länsirannikon koulutuskunta ht ä O. dellisten lisäksi anal soitiin a attiosaa isen nä tt jen toi ielinten h väks - ät nä tt suunnitel at ja a attiosaa isen nä tt jen kuvaukset. 3.3 Koulutuksen järjestäjän osallistuminen ja aineistojen laajuus Metsäalan oppi istulosten arviointiaineisto on kuvattu taulukossa 1. Metsäalan perustutkintoa a atillisena peruskoulutuksena tarjoavia koulutuksen järjestäjiä oli arvioinnin kä nnist essä s ks llä 2008 hteensä 18 joista kaikki osallistuivat arviointiin. Arvioinnissa oli ukana ksi erit isoppilaitos ja ksi ruotsinkielinen koulutuksen järjestäjä. Tilastojen 4 ukaan 600 opiskelijaa aloitti etsäalan perustutkinnon opinnot vuonna 2008. Nä tt aineistoa kert i 431 opiskelijalta ikä on noin 72 aloittaneista. Aineistossa oli 1 700 a attiosaa isen nä t n arvosanaa. Kaikki koulutuksen järjestäjät (n = 18) toi itti itsearviointiaineiston. Aineistossa oli 17 (94 ) nä tt suunnitel aa ja 1 666 (98 ) nä t n kuvausta. uonna 2008 a atillisessa opetussuunnitel aperusteisessa peruskoulutuksessa oli etsätalouden opintoalalla kaikkiaan 242 erit isopiskelijapaikkaa. Niistä 24 oli erit isoppilaitoksessa ja 31 erit isopetusr h ässä uussa oppilaitoksessa sekä 187 oli ei erit isopetusr h ässä uussa oppilaitoksessa. Aineisto kerättiin s ks llä 2008 erit isopetuspaikalla aloittaneista opiskelijoista. 4 Tilastotietojen raportointipalvelu WERA. 19

Taulukko 1. Arviointiaineisto metsäalan oppimistulosten arvioinnissa 2008 2011 Aineisto n Kattavuus (%) Koulutuksen järjestäjät 18 100 Opiskelija 431 72 Ammattiosaamisen näytöt 1 700 Erityisopiskelijoiden näytöt 94 Itsearvioinnit 18 100 Näyttösuunnitelmat 17 94 Näytön kuvaukset 1 666 98 Arviointikäynnit 3 3.4 Tulosten analysointi ja raportointi Määrälliset tiedot koostuivat a attiosaa isen nä tt jen arvosanoista opiskelijoiden taustatiedoista sekä prosessien laatua kuvaavista tunnusluvuista. Näitä tietoja koottiin sekä arvosanojen koonnin että itsearvioinnin hte dessä. Määrällisten tietojen kuvauksessa kä tetään seuraavia tunnuslukuja: frekvenssit prosentit keskiarvot sekä oodi ediaani ja hajontaluvut. Arvosanojen eroja r h- ien (. sukupuoli kieli) välillä sekä tausta uuttujien hte ksiä arvosanoihin on selvitett tilastollisen testauksen avulla. Testauksessa on kä tett lähinnä riippu atto ien otosten t-testiä ksisuuntaista varianssianal siä ja Pearsonin korrelaatiota. Nä tt jen arvosanat esitetään tutkinnoittain tutkinnon osittain ja arvioinnin kohteittain. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan tausta uuttujien kuten sukupuolen opetuskielen lukuvuoden koulutuksen järjestäjän sijainnin nä tt paikan ja nä t n arvioijan ukaan. Nä tt jen toteutta is- ja arviointikä tänn istä raportoidaan. nä tt jen suorituspaikat sekä arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet osapuolet. Raportti ei sisällä koulutuksen järjestäjien välisiä vertailuja. Oppi istulokset on raportoitu luvussa 5 ja erit isopiskelijoiden oppi istulokset luvussa 6. Itsearviointiraporttien anal soinnissa sovellettiin sisäll n erittel n enetel ää. ärjestäjien kuvausten sisält luokiteltiin ja raportti kirjoitettiin luokituksen pohjalta s nt neen pro ilin ukaan. Raportissa keskit tään kuvaa aan oppi istulosten arvioinnin kannalta keskeisiä näk kohtia. Itsearvioinnin tulokset on esitett luvussa 9. Kaksi alan asiantuntijaopettajaa anal soi a attiosaa isen nä tt jen toteutta- is- ja arviointisuunnitel at (nä tt suunnitel at). Arviointi perustui laadullisiin kriteereihin ja kol iportaiseen arviointiasteikkoon. Nä tt suunnitel assa arvioitiin. sitä iten siinä on huo ioitu elinikäisen oppi isen eri osa-alueet ja 20

a attitaitoa tä dentävät tutkinnon osat. Arviointilo ake ja kriteerit on liitteessä 2. Nä tt suunnitel ien anal soinnin tulokset on esitett luvussa 8. Asiantuntijaopettajat anal soivat s nä tt jen kuvaukset. Anal soinnin tarkoituksena oli selvittää issä äärin ksittäinen nä tt vastaa tutkinnon perusteissa esitett jä a attitaitovaati uksia ja tavoitteita. Arviointia varten laadittiin kol- iportainen asteikko ja kriteerit: 1 = helpo pi kuin tutkinnon perusteiden a - attitaitovaati ukset 2 = sopiva vastaa tutkinnon perusteiden a attitaitovaati uksia 3 = vaikea pi kuin tutkinnon perusteiden a attitaitovaati ukset. Nä tt jen kuvausten anal sointitulokset on raportoitu luvussa 7. Koulutuksen järjestäjät saivat s ks llä 2009 ja 2010 palauteraportit joissa niiden oppi istuloksia verrattiin kansallisiin tuloksiin. uoden 2011 lopussa koulutuksen järjestäjille toi itettiin hteenveto kol en lukuvuoden tuloksista sekä itsearvioinnin tulokset kansallisiin vertailutuloksiin suhteutettuna. Arviointikä ntikohteeksi valitut koulutuksen järjestäjät saivat arviointikä nnistä o at palauteraportit. Arvioinnin päätteeksi järjestettiin se inaari johon kutsuttiin kaikki etsäalan koulutusta tarjoavien järjestäjien alavastaavat. Se inaariin kutsuttiin s t elä än edustajia. Se inaarissa tuloksia tulkittiin onitahoisesti ennen raportin vii eistel ä. Se inaariin osallistui 15 henkil ä. 21

4 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS Arvioinnin luotettavuutta edistettiin uun uassa kohdista alla arviointi kaikkiin koulutuksen järjestäjiin. astausprosentti oli h vä ja osallistu inen arviointiin erittäin kattava. M s uu aineisto oli h vin edustava. Arviointiaineiston pri aarilähteenä olivat opiskelijoiden a attiosaa isen nä t istä saadut arvosanat. Arvosanoissa ei ole tulkinnallisuutta joten ne ovat niitä jotka opiskelijat ovat todellisuudessa saaneet ja joiden ukaan heidän todistuksiin tulevat arvosanansa äärä t vät. Sen sijaan opiskelijan osaa isen tulkintaan ja siten s arviointitulokseen liitt vät on el at s nt vät niissä prosesseissa joissa johtopäät kset opiskelijan osaa isesta tehdään. Arviointir h än käsit s on etteivät opiskelijoiden osaa ista kuvaavat arvosanat ole kovin vertailukelpoisia. Arvosanojen luotettavuutta kuitenkin parantaa arvosana-asteikon kol iportaisuus. Siitä huoli atta että arvosana-asteikon kol iportaisuus vahvistaa arvosanojen luotettavuutta sen nähdään s heikentävän sitä. Opiskelijoiden näk kul asta tarkasteluna he kokevat saavansa h vin erilaisesta osaa isesta sa an arvosanan. Opiskelijoiden ielestä kol iportaisen arvosana-asteikon keskeisin heikkous on siinä että se ei erottele opiskelijan osaa ista. Oppi istulosten luotettavuuden arviointi edell ttää uun uassa arvioijasta arvioinnin kohteena olevasta toi intakokonaisuudesta ja toi inta pärist n vaati uksista johtuvien arviointiin vaikuttavien tekij iden tunnista ista. Arvioijista johtuvia eroja ei tässä arvioinnissa voitu anal soida enetel ien (esi erkiksi rinnakkaisarviointi) ja resurssien puuttu isen vuoksi. Nä tt jen kuvaukset kuitenkin tukivat arvioinnin osuvuutta osoitta alla suuri an osan (70 ) niistä vastaavan a attitaitovaati uksia. Toi inta pärist n vaati uksiin vastaavuus kul inoituu erit isesti oppilaitosnä tt jen suureen äärään. Täll in palataan jälleen k s kseen vastaavatko oppilaitosnä t t t elä än vaati uksia ja tulevatko nä ä vaati ukset otetuiksi tä si ääräisesti huo ioon. Arvioinnissa selvitettiin erilaisten prosessien laatua kuvaavien äärällisten tunnuslukujen ja itsearvioinnissa arvioitujen tekij iden hte ksiä opiskelijoiden saa- iin arvosanoihin oppi istuloksiin. Tulosten ukaan sellaisilla tekij illä kuin opettajien pätev s tä denn skoulutus t paikkaohjaajien koulutus opetustuntien ja t ssäoppi isen äärä sekä a attiosaa isen nä tt jen or anisointi ei ollut tilastollista hte ttä opiskelijoiden arvosanoihin. aikka näin toki voi olla arviointir h än ielestä taustalla voi s olla opiskelijoiden osaa isen anal sointiin ja kriteereiden tulkintaan liitt viä on el ia. Lisäksi käsit ksenä on että it- 22

searvioinnissa kuvatun toi innan laadun ja annettujen arvosanojen väliset heikot hte det selitt vät kuvauksiin liitt villä laatueroilla ja kriteereiden tulkinnan eroilla. Arviointiaineiston luotettavuutta p rittiin paranta aan onipuolisen ja toisiaan tä dentävien aineistojen avulla. Aineistot tä densivät h vin toisiaan joskin aineistoissa oli s puuttuvia tietoja ja tulkinnallisuutta. Suuri at puutteet liitt ivät puutteellisiin erit isesti joitakin osaa isalueita koskeviin arvosanatietoihin sekä erilaisiin äärällisiä tunnuslukuja koskeviin tulkintoihin. On el ia il eni erit isesti elinikäisen oppi isen avaintaitojen arvioinnissa: kaikissa nä t issä näitä osaa isalueita ei ole arvioitu lainkaan. lkoisen arvioinnin luotettavuutta p rittiin paranta aan kutsu alla arviointir h ään kokeneita alan opettajia. lkopuoliset asiantuntijat keskitt ivät anal soi aan erit isesti koulutuksen sisält ä. eidän arviointinsa luotettavuutta parannettiin s rinnakkaisarviointi enetel ien avulla. rit isopiskelijoiden nä t istä saadut tulokset ovat suuntaa antavia sillä nä tt jä antaneiden erit isopiskelijoiden äärä ei ollut selvillä joka tapauksessa heitä oli vähän. Nä tt tietojen perusteella suurin osa opiskeli tavallisessa opiskelijar h ässä a atillisessa oppilaitoksessa. Tulosten perusteella a attiosaa isen nä tt jä järjestetään vähäisessä äärin erit isoppilaitoksessa. 23

5 OPPIMISTULOKSET Tässä luvussa tarkastellaan a attiosaa isen nä tt jen järjestä iseen liitt viä tunnuslukuja arvosanoja ja niiden vertailuja tausta uuttujittain. 5.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä Metsäalan opiskelijat suorittivat kol en lukuvuoden aikana hteensä 1 700 a - attiosaa isen nä tt ä. Nä tt jen suoritta inen ajoittuu opintojen loppuvaiheeseen: li 60 nä t istä suoritettiin kol antena lukuvuonna (taulukko 2). Taulukko 2. Näyttöjen määrä ja ajankohta Lukuvuosi n % I lukuvuosi 2008 2009 123 7 II lukuvuosi 2009 2010 497 29 III lukuvuosi 2010 2011 1 080 64 Yhteensä 1 700 100 Kullakin opiskelijalla oli kol en lukuvuoden aikana keski äärin neljä nä tt ä (taulukko 3). ne ist opiskelijoista suoritti neljästä kuuteen nä tt ä. ajaa kol- annes opiskelijoista suoritti enintään kol e nä tt ä ja neljä prosenttia li kuusi nä tt ä. Taulukko 3. Opiskelijoiden suorittamien näyttöjen määrä Suoritettujen näyttöjen määrä % opiskelijoista 1 3 näyttöä 27 4 6 näyttöä 69 yli 6 näyttöä 4 Yhteensä 100 Metsäalan perustutkinto uodostuu 33 a atillisesta tutkinnon osasta. Nä tt jä oli 30:ssä tutkinnon osassa (taulukko 4). Nä tt jen luku äärät vaihtelevat paljon tutkinnon osittain. niten nä tt jä oli tutkinnon osissa etsien hoito ja puunkor- 24

juu etsäkoneiden ja kuor a-autojen kunnossapito ja koneellinen puuntavaran val istus. Niitä oli lähes puolet kaikista suoritetuista nä t istä. Metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osa on kaikille etsäalan perustutkinnon opiskelijoille pakollinen ja siihen liitt vät nä t t ajoittuivat tasaisesti kol elle lukuvuodelle. Liitteeseen 3 on koottu eri lukuvuosien nä t t tutkinnon osittain. Taulukko 4. Ammattiosaamisen näyttöjen määrä tutkinnon osittain Tutkinnon osa Laajuus (ov) n % Metsien hoito ja puunkorjuu 20 362 21,3 Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 20 260 15,3 Koneellinen puutavaran valmistus 40 206 12,1 Energiapuun korjuukoneen käyttö 5 149 8,8 Metsätraktoreiden käyttö 10 125 7,4 Metsäkoneen käyttö 5 84 4,9 Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut 40 74 4,4 Metsänparannuskoneen käyttö 5 67 3,9 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 0 10 44 2,6 Puutavaran lähikuljetus 30 38 2,2 Puun jatkojalostus 10 33 1,9 Energiapuun korjuu 30 33 1,9 Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut 10 31 1,8 Puutavaran autokuljetus 40 23 1,4 Metsäkoneiden huolto 25 22 1,3 Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 35 22 1,3 Koneellinen puunkorjuu 10 21 1,2 Muu tutkinnon osa: yrittäjyys 18 1,1 Metsäenergian hankinta 10 17 1 Kuljetusalan perustason ammattipätevyys 10 16 0,9 Metsänhoitotyöt 10 13 0,8 Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen 10 11 0,6 Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus 10 10 0,6 Metsäenergiaraaka-aineen hankinta ja käyttö 20 5 0,3 Metsäluontopalvelut 40 4 0,2 Luontomatkailu 5 4 0,2 Metsästysmatkailu 5 2 0,1 Kalastusmatkailu 5 2 0,1 Energiapuun jalostus 10 1 0,1 Lyhytkiertoviljely 10 1 0,1 Yhteensä 1 698 100 25

5.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Noin puolet (49 54 ) opiskelijoista sai arvosanan h vä ( 2) kaikissa arviointikohteissa (kuvio 2). Kiitettävien arvosanojen osuus vaihteli arviointikohteesta riippuen 30 :sta 43 :iin. T d ttävien arvosanojen äärä vaihteli arviointikohteittain 8 :sta 17 :iin. li puolet tutkinnon osan nä t n arvosanoista on h viä reilu kol annes kiitettäviä ja loput t d ttäviä. niten kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat elinikäisen oppi isen avaintaitojen ja t enetel ien -välineiden ja ateriaalin hallinnasta. astaavasti t d ttäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten t n perustana olevan tiedon ja t prosessin hallinnasta. Tyydyttävä (T1) Hyvä (H2) Kiitettävä (K3) Työprosessin hallinta (n = 1 672) 15 53 32 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 1 672) 13 52 35 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 1 672) 17 53 30 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 1 668) 8 49 43 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 1 700) 11 54 35 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanat Taulukko 5 kuvaa kaikkien tutkintojen osien arvosanojen keskiarvon ediaanin oodin ja keskihajonnan arviointikohteittain. 5 Opiskelijat saivat kaikilla osaa isalueilla eniten h viä ( 2) arvosanoja ( oodi). M s ediaani on kaikissa arviointikohteissa 2. Keskihajonnat ovat kauttaaltaan elko pienet ikä kertoo vähäisistä opiskelijoiden välisistä eroista. Arvosano- 5 Keskihajonta = havaintoarvojen ja (arvosanojen) poikkeama keskiarvosta, moodi = yleisin arvosana, mediaani = suuruusjärjestykseen asetetuista muuttujan arvoista (arvosana) keskimmäinen. 26

jen keskiarvot vaihtelevat arviointikohteesta riippuen 2 13:sta 2 34:ään. Keskiarvojen ukaan tarkasteltuna parhai at opiskelijoiden arvosanat liitt ivät elinikäisen oppi isen avaintaitojen hallintaan ja heikoi at t n perustana olevan tiedon hallintaan. Puuttuvia arvosanoja oli eniten elinikäisen oppi isen avaintaidoissa. Liitteessä 4 on esitett vastaavat tiedot tuloksista tutkinnon osittain. Taulukko 5. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo, mediaani, moodi ja keskihajonta arviointikohteittain Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta Tutkinnon osan näytön arvosana n 1 672 1 672 1 672 1 668 1 700 Keskiarvo 2,18 2,21 2,13 2,34 2,24 Mediaani 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Moodi 2 2 2 2 2 Keskihajonta,666,661,667,627,640 Puuttuvia tietoja 28 28 28 32 0 n = näyttöjen lukumäärä, jossa ko. arvioinnin kohdetta on arvioitu Suurin osa etsäalan perustutkinnossa suoritetuista nä t istä liitt ivät etsien hoitoa ja puunkorjuuta (21 ) etsäkoneiden ja kuor a-autojen kunnossapitoa (15 ) ja koneellista puuntavaran val istusta (12 ) käsitteleviin tutkinnon osiin. 27

Metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osa (20 ov) Metsäalan opiskelijan suorittivat arviointiprosessin aikana 362 etsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osan nä tt ä. K seinen kaikille opiskelijoille pakollinen tutkinnon osa jakautui tasaisesti eri lukuvuosille. Osalla opiskelijoista nä t t jakautuivat kahdelle ensi äiselle lukuvuodelle. ajaa puolet (47 ) tutkinnon osan arvosanoista oli h viä ( 2) kol annes kiitettäviä ja reilu viidennes t d ttäviä (kuvio 3). Opiskelijat saivat kiitettäviä arvosanoja eniten elinikäisen oppi isen avaintaidoissa (43 ) ja vähiten t n perustana olevan tiedon hallinnassa (30 ). T d ttävien arvosanojen äärä oli osaa isalueittain lähes sa a (reilu viidennes) lukuun otta atta elinikäisen oppi- isen avaintaitoja. Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työprosessin hallinta (n = 354 ) 22 45 33 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 354) 22 43 35 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 354) 25 45 30 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 354) 14 43 43 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 362) 22 47 31 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 3. Metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain 28

Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito -tutkinnon osa (20 ov) Opiskelijat suorittivat etsäkoneiden ja kuor a-autojen kunnossapitoon liitt viä nä tt jä hteensä 260. Suurin osa nä t istä (66 ) ajoittui kol anteen lukuvuoteen. Suurin osa opiskelijoista sai arvosanan 2 kaikilla osaa isalueilla (kuvio 4). li puolet opiskelijoista sai tutkinnon osan nä t n arvosanaksi h vän lähes 40 kiitettävän ja reilu k enes t d ttävän. linikäisen oppi isen avaintaitojen hallinnasta opiskelijat saivat lähes htä paljon kiitettäviä ja h viä arvosanoja. Opiskelijat saivat heikoi pia arvosanoja t n perustana olevan tiedon hallinnasta. Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työprosessin hallinta (n = 256) 15 50 35 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 256) 14 53 33 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 256) 19 56 25 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 256) 9 46 45 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 260) 11 51 38 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 4. Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain 29

Koneellinen puutavaran valmistus -tutkinnon osa (40 ov) Opiskelijat suorittivat hteensä 206 nä tt ä koneellinen puutavaran val istus -tutkinnon osassa. leisin arvosana oli kiitettävä. Lähes puolet opiskelijoista sai kiitettävän arvosanan elinikäisen oppi isen avaintaidoista ja t enetel ien -välineiden ja ateriaalin hallinnasta. Sa oin lähes puolet opiskelijoista sai nä t n lopulliseksi arvosanaksi kiitettävän reilut 40 h vän ja vajaa k enes t d ttävän. Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työprosessin hallinta (n = 202) 13 44 43 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 202) 9 42 49 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 202) 13 46 41 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 202) 6 46 48 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 206) 9 43 48 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuvio 5. Koneellinen puutavaran valmistus -tutkinnon osan arvosanojen jakaumat (%) arviointikohteittain 30

5.3 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa Tässä luvussa tarkastellaan koulutuksen järjestäjien välisiä eroja nä tt jen arvosanoissa. Tutkinnon osan nä t n arvosanoja (nä t n lopullista arvosanaa) tarkastellaan koko aineiston tasolla sekä erikseen tutkinnon osista etsien hoito ja puunkorjuu sekä etsäkoneiden ja kuor a-autojen kunnossapito. Metsien hoito ja puunkorjuu on kaikille opiskelijoille pakollinen tutkinnon osa ja etsäkoneiden ja kuor a-autojen kunnossapito taas kuuluu pakollisena etsäkoneenkuljetuksen koulutusohjel aan. Kuviossa 6 koulutuksen järjestäjät (n = 17) on asetettu kaikkien tutkinnon osien nä tt jen arvosanojen keskiarvon ukaiseen järjest kseen. eikoi paan neljännekseen kuuluvien järjestäjien nä tt jen arvosanojen keskiarvo on 1 97 keskitasoisten järjestäjien 2 19 ja 2 27 ja parhai paan neljännekseen kuuluvien järjestäjien 2 44. eikoin ksittäisen järjestäjän keskiarvo oli 1 83 ja paras 2 66. Näin ollen ero parhai an ja heikoi an järjestäjän välillä on lähes ksi arvosana. 3 2,75 A r v o s a n a 2,5 2,25 2 1,75 1,5 1,25 Ryhmä 2 ( n = 4) Ryhmä 3 ( n = 9) Ryhmä 1 ( n = 4) ka. 1,97 ka. 2,19 ka. 2,27 ka. 2,44 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 = Koulutuksen järjestäjä, ryhmä 1 = heikoin neljännes, ryhmä 2 = paras neljännes ja ryhmä 3 = keskitasoiset Kuvio 6. Koulutuksen järjestäjät kaikkien tutkinnon osien näytön arvosanojen keskiarvon mukaan 31

Kuviossa 7 koulutuksen järjestäjät (n = 17) on asetettu etsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osan nä t n arvosanojen keskiarvon ukaiseen järjest kseen. Parhai an järjestäjän keskiarvo oli 2 87 ja heikoi an 1 33 joten ääripäitä edustavien järjestäjien välinen ero on siten reilut puolitoista arvosanaa. 3 2,75 A r v o s a n a 2,5 2,25 2 1,75 1,5 1,25 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 = Koulutuksen järjestäjä Kuvio 7. Koulutuksen järjestäjät metsien hoito ja puunkorjuu -tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä Kuviossa 8 koulutuksen järjestäjät (n = 8) on asetettu etsäkoneiden ja kuor aautojen kunnossapito -tutkinnon osan nä t n arvosanojen keskiarvon ukaiseen järjest kseen. Koulutuksen järjestäjien arvosanojen keskiarvot ovat 2 0 2 4 joten järjestäjien välillä ei ollut kovin suuria eroja. 32

3 2,75 A r v o s a n a 2,5 2,25 2 1,75 1,5 1,25 1 1 2 3 4 5 6 7 8 = Koulutuksen järjestäjä Kuvio 8. Koulutuksen järjestäjät metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapitotutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä 33

5.4 Arvosanat lukuvuoden, sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Tä ä luku sisältää nä tt jen arvosanojen keskiarvojen vertailut lukuvuoden sukupuolen opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin ukaan eritelt inä. ertailussa ovat ukana kaikki kol en vuoden aikana suoritetut tutkinnon osien nä t t. Arvosanat lukuvuoden mukaan Kaikkia osaa isalueita koskevat arvosanat olivat ensi äisenä lukuvuonna heiko pia kuin toisena ja kol antena lukuvuonna (kuvio 9). Suurin arvosanojen välinen ero il eni elinikäisen oppi isen avaintaidoissa. Toisen ja kol annen lukuvuoden arvosanat olivat lähes sa oja elinikäisen oppi isen avaintaitoja lukuun otta atta. 3,00 A r v o s a n a t 2,50 2,00 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana I Lukuvuosi (n = 123) 2,11 2,15 2,01 2,18 2,10 II Lukuvuosi (n = 497) 2,20 2,24 2,15 2,47 2,25 III Lukuvuosi (n = 1 080) 2,17 2,21 2,13 2,30 2,25 Kuvio 9. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain lukuvuoden mukaan 34

Arvosanat sukupuolen mukaan Lähes kaikki (97 ) nä t t olivat iesten suoritta ia ja noin 3 naisten. Miehet ovat s saaneet hie an naisia pare pia arvosanoja lähes kaikilla osaa isalueilla (kuvio 10). Suuri at erot iesten h väksi il enevät t enetel ien -välineiden ja ateriaalin hallinnassa. M s tutkinnon osan nä t n arvosana on iehillä jonkin verran pare pi kuin naisilla. Sen sijaan elinikäisen oppi isen avaintaitojen arvosanat olivat naisilla hie an pare pia kuin iehillä. 3,00 A r v o s a n a t 2,50 2,00 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Mies (n = 1 651) 2,18 2,22 2,13 2,34 2,24 Nainen (n = 49) 2,08 2,04 2,02 2,39 2,06 Kuvio 10. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo sukupuolen mukaan 35