OSAYLEISKAAVAN MERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET ALUEIDEN KÄYTTÖTARKOITUKSET: A ASUNTOALUE. Asemakaavoitettu nykyinen alue. Alue varataan pääasiassa asuintaloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Alueella tulee huolehtia viheralueverkon toimivuudesta. Viheralueista on muodostettava kehämäisiä tai verkkomaisia kokonaisuuksia, joissa huomioidaan nykyiset viheralueet. Viheralueet toimivat hulevesien käsittelyssä. AP AP-1 AP-2 AO-2 AT AT-res AM C KTY-1 PY PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Nykyinen asemakaava-alue. PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Uusi asemakaavoitettava alue. TIIVIS PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOSSA VOI OLLA MYÖS TEOLLISUUTTA (TY). Teollisuuden on oltava ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta ja sovelluttava asumisen yhteyteen. Pidemmällä aikavälillä suositellaan, että osa teollisuustoiminnasta ohjataan uudelle T-alueelle. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja sekä aluetta palvelevia pienmyymälöitä. Alueelle tulee suunnitella ja toteuttaa riittävästi lähivirkitysalueita. VÄLJÄ ERILLISPIENTALOJEN ALUE. Uusi asemakaavoitettava alue. Alue varataan 1-2 -asuntoisten erillispientalojen rakentamiseen. Kaavoitettaessa uudet rakennukset tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä, esimerkiksi ryhmiin olemassa olevien peltoteiden varsille. Alueelle voi tarpeen mukaan sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alueella varaudutaan keskitetyn kunnallistekniikan rakentamiseen. KYLÄALUE. Uusi kyläalue. Rakentamisen edellytykset on selvitettävä suunnittelutarveratkaisulla. Rakennuspaikan on oltava vähintään 2500 m². Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksi- tai kaksiasuntoisen rakennuksen. Uudisrakennukset tulee sijoittaa huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. Uudet rakennukset tulee sijoittaa siten, etteivät ne sulje avoimia näkymiä. Rakennukset on lähtökohtaisesti liitettävä olemassaolevaan yleiseen viemäriverkostoon. ASUMISEN RESERVIALUE. Alue voidaan rakentaa AT-merkinnän tapaan, jos joen ylittävä kevyenliikenteen yhteys toteutuu. Rakentamisen edellytykset on selvitettävä suunnittelutarveratkaisulla. MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Alue on asemakaavoitettu. Asemakaavaa muutettaessa alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen toimivuuteen, kuten jalankulku-, pysäköinti, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen. Asemakaavoituksella tulee luoda viihtyisiä kaupunkitiloja sekä kehittää nykyistä kaupunkikuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Alueelle ei tule sijoittaa keskustan luonteeseen soveltumatonta tuotantotoimintaa. Alueella tulee huolehtia viheralueverkon toimivuudesta. Viheralueista on muodostettava kehämäisiä tai verkkomaisia kokonaisuuksia, joissa huomioidaan nykyiset viheralueet. Viheralueet toimivat hulevesien käsittelyssä. TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA PALJON TILAA VAATIVAA ERIKOISKAUPPAA. Alue varataan sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa ja siihen liittyvälle varastoinnille sekä paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle. Alueelle saa sijoittaa myös pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja kuten toimisto- ja terminaalitiloja. Alueella tulee varautua tonttikohtaiseen hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen. JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue on varattu pääasiassa kunnan, valtion tai muiden julkisten yhteisöjen toimintoja varten.
T T-1 TY VL VU VR RL RP LR EH EV ET SL M M-1 MY TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. Alueella tulee varautua tonttikohtaiseen hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, huomattavaa hajua tai muuta ilman pilaantumista. Alueella tulee varautua tonttikohtaiseen hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen. Korttelialueella sijaitsevan laitoksen aiheuttama melutaso ympäröivillä asuinalueilla ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. Alueella tulee varautua tonttikohtaiseen hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen. LÄHIVIRKISTYSALUE. Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä esteettömien ja mahdollisimman yhtenäisten virkistysreittien aikaansaamiseen. Alueelle ei saa rakentaa. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia. Rakentamistoimenpiteillä ei saa olennaisesti muuttaa alueen luonnonympäristöä. RETKEILY- JA ULKOILUALUE. LEIRINTÄALUE. Alueelle voidaan sijoittaa pienehköjä huoltorakennuksia ja asuntovaunuja. Alueelle sijoitettavien rakennusten tulee sopeutua ranta-maisemaan. Asuntovaunuille on osoitettava oma rajattu sijoitusalueensa. Alueen suunnittelussa on huolehdittava alueella syntyvien jätevesien ja jätteiden käsittelystä niin, ettei alueen ympäristöä pilata. SIIRTOLAPUUTARHA-/PALSTAVILJELYALUE. RAUTATIELIIKENTEEN ALUE. HAUTAUSMAA-ALUE. SUOJAVIHERALUE. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. LUONNONSUOJELUALUE. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Ainoastaan kaavan laatimishetkellä olemassa oleviin pihapiireihin sallitaan täydennysrakentaminen ja rakennusten korjaaminen. Uusien asuinrakennuspaikkojen osoittaminen ei ole sallittua. Mikäli kiinteistöä ei voida liittää yleiseen viemäri- verkostoon, rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 3500 m². Viemäriverkoston ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä niin ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Maisemallisesti arvokas avoin maisema ja yleisiin teihin rajoittuvat metsänreunat tulee säilyttää mahdollisimman ehjinä. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Alue on suunnittelutarvealuetta. Alue on viemäröitävissä kohtuullisin kustannuksin. Alueelle sallitaan haja asutus luonteinen asuinrakentaminen. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 2500 m². Rakennukset tulee sijoittaa olemassa olevien rakennusryhmien läheisyyteen tai metsän ja pellon rajapintaan. Rakennus- ja poikkeuslupahakemuksissa on osoitettava, että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Rakennusluvan edellytyksenä sovelletaan MRL 137. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA. Lämäkankaan moreenialue ja linnustoltaan arvokaat metsä-alueet. Alueelle ei saa rakentaa. Alueen metsä tulee säilyttää luonnontilassa. Avohakkuu tai muu maisemakuvaan merkittävästi vaikuttava toimenpide edellyttää maisematyölupaa (MRL 43 ja 128 ).
MU MA W MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Kaavan laatimishetkellä olemassa oleviin pihapiireihin sallitaan täydennysrakentaminen ja rakennusten korjaaminen. Alueen käytön suunnittelussa on hyvän maa- ja metsätalousmaan säilyttämisen lisäksi kiinnitettävä huomiota ulkoilumahdollisuuksia parantavien ja ulkoilusta aiheutuvia haittoja vähentävien ulkoilupolkujen ja -reittien järjestelymahdollisuuksiin. MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Alueelle saa rakentaa maisemaan sopivasti maa- ja metsätalouteen sekä sitä tukevan yritystoiminnan käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia ja rakennelmia. rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 3500 m². Kaavan laatimishetkellä olemassaoleviin pihapiireihin sallitaan täydennysrakentaminen ja rakennusten korjaaminen. Rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Alueen osittainenkin metsittäminen tai muu tähän rinnastettava maiseman arvoja vähentävä toimenpide edellyttää maisematyölupaa (MRL 43 ja 128 ). VESIALUE. KEHITTÄMISTAVOITEMERKINNÄT: KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT: KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE. Kevyen liikenteen yhteys on tarpeellinen pitkällä aikavälillä ja on riippuvainen AT-alueiden rakentumisesta. VIHERYHTEYSTARVE. Viheryhteys toimii virkistysyhteytenä. Tämä on otettava huomioon alueen suunnittelussa ja alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä. vt/kt yt/kk VALTATIE/KANTATIE. YHDYSTIE/KOKOOJAKATU. UUSI TIEYHTEYS. RAIDE. UUSI KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULKU. KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULKU. YHDISTETTY AJONEUVO- JA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULKU. Alikulkua voivat käyttää henkilöautot ja alle 2.5m korkeat jakeluautot. YHDISTETTY AJONEUVO- JA KEVYEN LIIKENTEEN YLIKULKU. MOOTTORIKELKKAILUREITTI. HIIHTOLATU. UUSI HIIHTOLATU. ULKOILUREITTI. Reitit on tarkoitettu pääasiassa virkistykseen ja kuntoiluun. Reittien tulee yhdessä viheralueiden kanssa muodostaa toimiva verkosto. Viljelyalueilla reitit tulee suunnitella siten, että hyödynnetään pääasiassa olevia viljelysteitä, polkuja, pellonreunoja, ojanvarsia yms. luonnollisia väyliä.
KEVYEN LIIKENTEEN REITTI. UUSI KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Z JOHTO TAI LINJA Voimalinja 400 kv ja 110 kv sekä linjan suojavyöhyke. UIMARANTA VENESATAMA RAUTATIEASEMA LINJA-AUTOASEMA VIRKISTYS-/MATKAILUKOHDE. NYKYISEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAJA ak km 1 ASEMAKAAVOITETTAVAN ALUEEN RAJA. Aluerajaus on ohjeellinen. SUOJELUKOHDE Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kohdetta ei saa purkaa ilman MRL 127 mukaista lupaa. Kohteen numerointi viittaa rakennetun ympäristön selvityksessä käytettyyn numerointiin, jota tehdessä on käytetty lähteenä "Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet" -inventointiraporttia. Kulttuurihistoriallisissa kohteissa havaitut puutteet on tarkistettu työn aikana. 20 km 1. Haapajärven kirkko ja tapuli (vk) 2. Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti (vk) 3. Ent. Ronkaalan Kappalaisen pappila (päärakennus vk) 4. Talomuseo 5. Kattelus 6. Haapajärven entinen lääkärin talo 7. Pehkonen 8. Leppälä 9. Yhdyspankki 10. Kulttuuritalo 11. Laurikkalan pappila 12. Haapajärven rautatieasema 13. Haapajärven entinen sairaala 14. Jaakola, Siiponkoski 15. Seppä, Siiponkoski 16. Ylipään koulu 17. Nokare 18. Haapajärven ent. vanhainkoti SUOJELUKOHDE, ALUEKOHDE 19. Siiponkoski ja Isosaari 20. Haapajärven rautatieasema-alue Kohteeseen kuuluu asemarakennus, rautatieläisten asuinrakennuksia ja piharakennuksia, varastoja, vesitorni, veturien kääntöteline ja Matkustajakoti Asemakulma. Aseman ja asuintalot yhdistää koivukuja.
sm 1 KIINTEÄ MUINAISMUISTO Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu niihin kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten. Vuonna 2011 tehdyn täydennysinventoinnin perusteella löydetyt kiinteät muinaisjäännökset: 1. Hankala, kivikautinen asuinpaikka 2. Harjunniemi, kivikautinen asuinpaikka 3. Kurikkaluhta, kivikautinen asuinpaikka 4. Lamminoja, kivikautinen työ- ja valmistuspaikka 5. Liejumäki-Lahdenperä, kivikautinen asuinpaikka 6. Losku, kivikautinen asuinpaikka 7. Myllyranta, kivikautinen asuinpaikka 8. Nokare, kivikautinen asuinpaikka 9. Pappila, kivikautinen asuinpaikka 10.Rajaniemi, kivikautinen asuinpaikka 11.Saari, kivikautinen asuinpaikka 12.Vehkalahti, kivikautinen asuinpaikka ERITYISOMINAISUUKSIA: ALUEET, JOILLE EI SUOSITELLA UUTTA RAKENTAMISTA: - maatalouden suojavyöhykkeet - voimalinjojen vaara-alueet Lisäksi MA-alue on arvokasta maisema-aluetta, jolle rakentamista rajoitetaan kaavamerkinnän mukaisesti. ma-1 ma-2 luo luo-1 sk MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE. Kalajokilaakson maakunnallisesti arvokas maisema-alueen jatke. Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella on sallittua sellainen toiminta, joka ei vaaranna alueen luonnon monimuotoisuutta. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Savilahti-Harjunlahti ja Kurikkalammen ympäristö on linnustoltaan, kasvustoltaan ja maisemallisesti tärkeä alue. Lahtia ei saa ruopata. KAUPUNKI- TAI KYLÄKUVALLISESTI ARVOKAS ALUE. Haapajärven kirkkoranta (va) Haapajärven kirkkoranta kuuluu valtakunnallisesti merkittäväinen rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin RKY. Kirkkorannan kohteeseen sisältyvät hautausmaa, kellotapuli, kirkko, pappila ja seurantalo. Harjuniemi (ma) Alue on on maakunnallisesti arvokas alue. Alue on omaleimainen. Alueen rakentamisessa ja maiseman käsittelyssä on huomioitava alueen kyläkuva. Alueelle sallitaan lisärakentaminen olemassa oleviin pihapiireihin. Rakennukset on sijoitettava samaan linjaan jokivarren myötäisesti yhtenäisen raittivaikutelman säilyttämiseksi. Uudisrakentamisen tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus.
PIIRTÄMISTEKNISET MERKINNÄT OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA ALUEEN RAJA YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET JA SUUNNITTELUSUOSITUKSET: 1. Ranta-aluetta koskee MRL 72 :n mukainen suunnittelutarve. Rakentaminen kaava-alueiden ulkopuolella on kiellettyä ja siihen tarvitaan poikkeamislupa. 2. Jätevesiviemäröinnin toiminta-alueen ulkopuolella tulee noudattaa jätevesien käsittelyssä Haapajärven kaupungin ympäristösuojelumääräyksiä, sekä Haapajärven kaupungin Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa.