Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta Aiesopimussihteeristö 29.5.2015 1

Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen 2012-2015 seuranta Seurattavat aihealueet Asuntotuotanto ja rakennusluvat Kaavoitus asumiseen Olemassa olevien kaavojen toteutuminen Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Liikennepalvelut Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun MAL-aiesopimus tuli voimaan 20.6.2012. Sopimuskausi kattaa vuodet 2012-2015. Tässä seurantakatsauksessa tarkastellaan vuosia 2012-2014 sekä vuoden 2015 ennakkotietoja. 2

Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Asuntotuotanto Vuosina 2012-2014 Helsingin seudulle on valmistunut yhteensä noin 34 000 uutta asuntoa. Vuodelle 2015 arvioitu tuotanto mukaan lukien aiesopimuskaudella valmistuu kaikkiaan 45 270 uutta asuntoa (91 % tavoitteesta). Valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja arvioidaan valmistuvan kaikkiaan noin 7 770 ja asumisoikeusasuntoja noin 3 480. ARA-tuotannon toteutumaksi arvioidaan siten 85 % tavoitteesta. ARA-toteutuma lasketaan aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla siten, että KUUMAkunnissa puolet toteutumasta voi olla asumisoikeusasuntoja. 3

Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Kaavoitus ja kaavavarannot Helsingin seudulla lainvoimaistui vuosina 2012-2014 uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan noin 3,4 miljoonaa kerrosneliömetriä ja hyväksyttiin noin 3,5 milj. k-m 2. Vuosikeskiarvona nämä vastaavat noin 93 % ja 95 % aiesopimuksen kaavoitustavoitteesta. Koko aiesopimuskauden kaavoitustavoite on 4,8 milj. k-m 2. Vuoden 2014 lopussa Helsingin seudulla oli asumisen asemakaavavarantoa 9,2 milj. k-m² (PKS 7,1 milj. k-m² ja KUUMA 2,1 milj. k-m²) KUUMA-kuntien varanto on kasvanut noin 100 000 kerrosneliömetrillä. Pääkaupunkiseudun varanto on saman suuruinen kuin edellisvuoden tarkastelussa. 4

Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Yhdyskuntarakenne Kolmen vuoden asuntotuotannosta 69 % sijoittuu kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille ja lähes puolet kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä ja rakenteilla olevista asemista. Pääasiassa henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille sijoittuu 7 % asunnoista ja asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle 3 % asunnoista. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 muodostavat yleispiirteisen näkemyksen metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Ne valmistuivat alkuvuodesta 2015. Helsingin seudun yhteistyökokous ja HSL:n hallitus ovat osaltaan hyväksyneet suunnitelmat. Kunnat tekevät omat päätöksensä kevätkauden 2015 aikana. 5

Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Liikennepalvelut ja -infrastruktuuri Liikenteen infrastruktuurin kehittämishankkeet etenevät pääosin suunnitellusti. Syksyllä laadittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi vauhdittaa joitakin hankkeita. Liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) etenevät. Ohjelman 2014-2015 hankkeista 15/28 etenee aikataulussa keväällä 2015. 6

Asuntotuotanto 7

Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistuneet asunnot 1995-2015* * Vuoden 2015 luvut perustuvat kuntien arvioihin 14000 Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat 12000 Asuntojen lkm 10000 8000 6000 4000 2000 0 Vuosina 2012-2014 on valmistunut keskimäärin 11 270 uutta asuntoa vuodessa (tavoite 12 500) Vuonna 2015 valmistuvaksi arvioitu tuotanto mukaan lukien aiesopimuskaudella valmistuu kaikkiaan 45 270 asuntoa (91 % tavoitteesta) 8

Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistuneet asunnot 2012-2015* * Vuoden 2015 luvut perustuvat kuntien arvioihin Asuntotuotanto keskimäärin vuodessa (asuntojen lkm) Tavoite Valmistuneet asunnot Toteutuma % keskimäärin Vuodessa Pääkaupunkiseutu 9 560 8 948 94 KUUMA-kunnat 2 940 2 369 81 Helsingin seutu 12 500 11 317 91 Vapaarahoitteiset omistusasunnot Normaalit ARA-vuokra-asunnot 7 % 8 % 19 % Erityisryhmien ARA-vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot 10 % Vapaarahoitteiset vuokraasunnot 56 % Kunnittaiset tiedot liitteessä 2. 9

Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Vuosina 2012-2014 valmistuneista asunnoista ARA-vuokra-asuntoja oli 18 %. ARA-tuotannon osuus asumisoikeustuotanto mukaan lukien oli 26 %. Vapaarahoitteiset omistusasunnot 19 136 Normaalit ARAvuokra-asunnot 3 496 Erityisryhmien ARAvuokra-asunnot 2 692 ASO-asunnot 2 552 Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 5 939 Yhteensä 33 815

Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-vuokra-asuntoja valmistui vuosina 2012-2014 keskimäärin 2 060 vuodessa (tavoite 2 500) ja asumisoikeusasuntoja keskimäärin 850 vuodessa.

Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-tuotanto 2012-2015* * Vuoden 2015 luvut perustuvat kuntien arvioihin Asuntotuotanto keskim./vuosi, valmistuneet ja valmistuvat (as. lkm) ARAtavoitoikeus- Asumis- /vuosi asunnot ARAvuokraasunnot yhteensä ARAtoteutuma % (KUUMAssa sisältää as.oik. tuotantoa) Pääkaupunkiseutu 1 912 1 580 690 83 KUUMA-kunnat 588 362 181 91 Helsingin seutu 2 500 1 942 871 85 ARA-tuotannon toteutuman arvioidaan olevan 85 % tavoitteesta, kun huomioidaan KUUMA-kuntien asumisoikeustuotantoa sopimuksen mukaisesti Erityisryhmille suunnattujen vuokraasuntojen osuus ARA-vuokra-asunnoista on 42 % (yhteensä 3 240 asuntoa) 12

Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA:n rahoituspäätökset Korkotukilainapäätökset 2012-2014 Asuntoja, lkm Normaalit vuokra-asunnot, rakentaminen 2 510 Erityisryhmien vuokra-asunnot, rakentaminen 2 330 Asumisoikeusasunnot, rakentaminen 2 580 Vuokra-asunnot, perusparantaminen 1 120 Osakeasunnot, perusparantaminen 9 670 Takauslainapäätökset 2014 Asuntoja, lkm Vuokra-asunnot, rakentaminen 413 Investointiavustukset 2013-2014 Asuntoja, lkm Erityisryhmien vuokra-asunnot, rakentaminen 1 065 Erityisryhmien vuokra-asunnot, perusparantaminen 780 Käynnistysavustukset 2014 Milj. euroa Korkotukivuokrakohteiden 10 Takauslainakohteiden käynnistäminen 2,5 13

Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA:n avustukset kunnallistekniikan rakentamiseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn aiesopimuksen mukaiset kunnallistekniikan rakentamisavustukset vuosina 2013-2015 kohdistuvat 25 asuinalueelle ja ovat yhteensä 35,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 osalta avustuspäätökset (yht. 14 milj. euroa) tehdään syksyllä 2015. Avustusta saaneille alueille arvioidaan rakennettavan kaikkiaan noin 22 000 asuntoa, joista ARA-asuntoja noin 6 500. Rajoituksista vapautuvat asunnot Käyttö- ja luovutusrajoituksista on vapautunut tai vapautuu vuosina 2012-2015 yhteensä 7 480 ARA-vuokraasuntoa. 14

Kaavoitus ja kaavavarannot 15

Asemakaavoitus asumiseen Vuosina 2012-2014 on lainvoimaistunut yhteensä n. 3,4 milj. k-m² ja asumiseen asemakaavoitettua uutta kerrosalaa. Hyväksytyissä kaavoissa kerrosalaa oli 3,5 milj. k-m². Vuosikeskiarvona nämä vastaavat 93 % ja 95 % aiesopimuksessa määritellystä kaavoitustavoitteesta.

Asemakaavoitus asumiseen Vuonna 2014 lainvoimaistui 1,07 miljoonaa k-m 2 uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa. Sen lisäksi hyväksytystä kerrosalasta jäi lainvoimaistumatta 492 000 k-m 2. Kaavaehdotuksiin jäi 1,063 miljoonaa k-m 2 uutta asumisen kerrosalaa odottamaan hyväksymistä. Kaavoissa, joihin kohdistui valituksia, oli uutta asumisen kerrosalaa 179 000 k-m² (13 % hyväksytystä kerrosalasta) 17

Helsinki Espoo Vantaa Nurmijärvi Järvenpää Vihti Hyvinkää Kerava Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Kirkkonummi Tuusula Asemakaavoitus asumiseen Asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala Kuntien hyväksymä uusi kerrosala 2012-2014 Matkaa koko kauden tavoitteeseen Tavoitteen ylittävä osuus - 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 Helsinki Espoo Vantaa Nurmijärvi Vihti Järvenpää Tuusula Hyvinkää Kerava Kirkkonummi Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Lainvoimaistunut uusi kerrosala 2012-2014 Matkaa koko kauden tavoitteeseen Tavoitteen ylittävä osuus 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa on vuosina 2012-2014 hyväksytty 3,5 milj. k-m² ja lainvoimaistunut 3,4 milj. k-m². Aiesopimuskauden tavoite on 4,8 miljoonaa k-m². 18

Kaavavarannot Helsingin seudun laskennallinen asumisen asemakaavavaranto oli vuoden 2015 alussa kaikkiaan 9,2 miljoonaa kerrosneliömetriä. Varanto yhteensä milj. k-m 2 AK AR AO YHT. PKS 2,68 2,03 2,37 7,08 KUUMA 0,74 0,62 0,79 2,15 YHT. 3,42 2,65 3,16 9,23 19

Kaavavarannot Pääkaupunkiseudun rakentamattomilla tonteilla varantoa on noin 3,94 milj. k-m 2. Siitä noin puolet on pientalotonteilla. Rakentamattomista kerrostalotonteista 62 % on kuntien omistuksessa. Seuraavaksi suurin omistajaryhmä ovat rakennuttajat, sijoittajat ja muut yritykset, joiden omistuksessa on 15 % kerrostalotonttien varannosta. 20

Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen, yhdyskuntarakenne 21

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina 2012-2014 valmistuneista asunnoista 49 % (n. 16 440 asuntoa) sijoittui kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä tai rakenteilla olevista asemista.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina 2012-2014 valmistuneista asunnoista 69 % (23 285 asuntoa) sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä. Henkilöauton varassa oleville alueille sijoittui 2 223 asuntoa (6,6 % valmistuneista asunnoista). Vyöhykkeet I-III: palvelut ja työpaikat saavutettavissa vähintään melko tiheällä joukkoliikenneyhteydellä, vähintään puolet matkoista kestävillä kulkumuodoilla Vyöhykkeet VI-VII: palvelut ja työpaikat saavutettavissa pääosin tai kokonaan vain autolla, alle 1/4 matkoista kestävillä kulkumuodoilla

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina 2012-2014 valmistuneista asunnoista 72 % sijoittui sopimuksen ensisijaisille kohdealueille. Kohdealueiden ulkopuolelle valmistuneet asunnot sijoittuivat pääosin yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisasti. Hajarakentamisen osuus seudulla oli 3 %. Asuntojen sijoittuminen 2012-14 Asemakaavaalueen kohdealueiden Ensisijaisten ulkopuolelle ulkopuolelle Espoo 0,9 % 48,0 % Helsinki 0,1 % 21,4 % Kauniainen 0,0 % 83,2 % Vantaa 1,1 % 21,6 % Hyvinkää 4,4 % 13,7 % Järvenpää 0,3 % 4,7 % Kerava 0,3 % 1,8 % Kirkkonummi 11,7 % 13,7 % Mäntsälä 21,7 % 76,6 % Nurmijärvi 9,8 % 18,3 % Pornainen 61,3 % 61,3 % Sipoo 44,1 % 38,8 % Tuusula 9,1 % 20,3 % Vihti 21,1 % 38,9 % 24

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Asuntojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen 2012-2014 Raideliikenteen asemanseuduille (nykyiset ja rakenteilla olevat) 600 metrin etäisyydelle asemista 30 % 1 km:n etäisyydelle asemista 49 % Kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille SAVU-vyöhykkeille I-III 69 % Henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille SAVU-vyöhykkeille VI-VII 7 % Urban Zone -vyöhyketarkastelun mukaisesti määriteltyihin keskustoihin, alakeskustoihin ja jalankulkuvyöhykkeille Keskus, alakeskus, jalankulkuvyöhyke 22 % Aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille Asumisen ensisijaisille kohdealueille 72 % Asemakaavoitetulle alueelle (rakentamista edeltävän vuoden lopun asemakaavatilanteeseen verrattuna) Asemakaavoitetulle alueelle 97 % 25

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Asumiseen asemakaavoitetun uuden kerrosalan sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen 2012-2014 Raideliikenteen asemanseuduille (nykyiset ja rakenteilla olevat) 600 metrin etäisyydelle asemista 30 % 1 km:n etäisyydelle asemista 47 % Kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille SAVU-vyöhykkeille I-III 53 % Henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille SAVU-vyöhykkeille VI-VII 11 % Urban Zone -vyöhyketarkastelun mukaisesti määriteltyihin keskustoihin, alakeskustoihin ja jalankulkuvyöhykkeille Keskus, alakeskus, jalankulkuvyöhyke 13 % Aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille Asumisen ensisijaisille kohdealueille 84 % 26

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Kehäradan liikennöinti alkaa heinäkuussa 2015. Kaavoitus etenee Länsimetron varressa, Kuninkaankolmiossa ja Helsingin ranta-alueilla.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Suunnitelmakokonaisuus muodostaa yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä Suunnitelmat viimeisteltiin alkuvuonna 2015 saatujen lausuntojen ja kannanottojen perusteella. Suunnitelmat on hyväksytty HSL:n hallituksessa ja Helsingin seudun yhteistyökokouksessa. Kunnat tekevät päätöksensä kevätkauden 2015 aikana Suunnitelmat ovat lähtökohtana MALaiesopimuksen 2016 2019 valmistelulle

Liikennepalvelut 29

Liikennepalvelut HSL-alueella joukkoliikenteen lisääntynyt käyttö nosti lipputuloja ja kuntien subventiota Kuntien subventioaste on pysynyt samana vuosina 2012-2014. Vuonna 2014 HSL-kunnat käyttivät joukkoliikenteen rahoitukseen 3,5 % enemmän kuin vuonna 2013. Kuntien subventio 2014 oli 219 M. HSL-alueeseen kuuluvat Kerava 1.3.2006 alkaen, Kirkkonummi 1.1.2007 alkaen ja Sipoo 1.1.2012 alkaen. Kuvan joukkoliikenteen menoissa ei ole mukana infrastruktuurikustannuksia. Vuodesta 2012 lähtien lukuihin sisältyy myös HSL:n Kutsuplus-palvelu, jonka kustannukset ovat vuositasolla noin 0,6 % (3 M ). 30

Liikennepalvelut Hyvinkään joukkoliikenteen menot olivat 1,32 M /v. Kaupungin osuuden kasvuun ovat vaikuttaneet eniten valtionavun pieneneminen vuoteen 2013 verrattuna ja Metsäkaltevan uuden asuinalueen kutsujoukkoliikenteen käyttöönotto vuoden 2013 syksyllä Hyvinkään kaikille avoin joukkoliikenne (paikallisliikenne, kaupunki, seutu- ja työmatkaliput sekä palveluliikenne) 31

Liikennepalvelut Muulla Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen käytetty rahoitus on ollut kasvussa pääosin kuntien osalta HSL-alue ja Hyvinkää eivät mukana Lähde: Kunnan rahoitus ELY-keskuksen kuntien kuljetuskustannuskysely (avoin joukkoliikenne). Valtion rahoitus on ELY-keskuksen myöntämä valtionavustus. Huom. Vuosien 2012-2013 rahoitus on laskettu uudelleen. 32

Liikennepalvelut HSL-alueen matkamäärä kasvoi 0,5 % edellisestä vuodesta. Matkojen määrä kasvoi eniten seutulinjojen busseissa. Vuonna 2014 tehtiin 298 nousua/asukas, mikä on 5 nousua vähemmän kun edellisenä vuonna. Joukkoliikenteen nousijamäärä HSL-alueella (Kerava 1.3. 2006 alkaen, Kirkkonummi 1.1. 2007 alkaen ja Sipoo 1.1.2012 alkaen). Nousu: Liikennevälineen käyttöä kuvaava mittari, joka tarkoittaa yhden matkustajan nousua pysäkiltä joukkoliikennevälineeseen 33

Liikennepalvelut Matka-aikasaavutettavuudella mitattuna Kirkkonummen ja Sipoon saavutettavuus on parantunut etenkin iltahuipputuntien osalta. Helsingin kantakaupungissa saavutettavuus on hieman heikentynyt, mikä johtuu joukkoliikenteen hidastumisesta keskustassa. Matka-aikasaavutettavuuden muutos 2013-2014 Matka-aikasaavutettavuus (MASA): HSL-alueen joukkoliikenteen palvelutason mittaamiseen vuonna 2014 kehitetty uusi mittari, jolla mitataan, kuinka hyvää HSL:n joukkoliikenteen palvelu on kokonaisuutena ja miten palvelu jakautuu eri alueille. Matka-aikasaavutettavuusseuranta tehdään vuosittain.

Liikennepalvelut Liityntäpysäköintikohteiden toteutuminen ei ole edennyt suunnitellusti KUHA-ohjelmoinnissa mukana olleiden liityntäpysäköintikohteiden toteutuminen ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. HSL käynnisti liityntäpysäköinnin infojärjestelmä -projektin vuonna 2014. Uutta infojärjestelmää pilotoidaan Kehäradan liityntäpysäköintialueilla. HSL teki syksyllä 2014 liityntäpysäköintitutkimuksen, jonka analyysi ja tutkimusraportti valmistuvat 2015. Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaon yleiset periaatteet valmisteltiin osaksi HLJ 2015 päätöstä. Kustannus- ja vastuunjakoa pilotoidaan Pasila-Riihimäki ratahankkeen yhteydessä. 35

Liikenteen infrastruktuuri Liikenteen hallinnan kärkihankkeet ovat edenneet ja yhteistyötä on lisätty Aiesopimusta seurataan liikenteen hallinnan kärkihankkeiden avulla, jotka konkretisoivat tavoitetta. Kehäradan liityntäpysäköintipaikoille Kivistöön, Vehkalaan ja Vantaankoskelle opastavien informaatiotaulujen käyttöönotto on vuoden 2015 lopulla. Joukkoliikenteen häiriöhallinnan ja HSL:n häiriöpäivystäjien yhteistyö Helsingin seudun liikenteenhallintakeskuksen kanssa on vakiintunut. Liikenteenhallintasuunnitelma pääkaupunkiseudun ilmanlaadun äkillisiä heikkenemistilanteita varten testattiin valmiusharjoituksessa marraskuussa 2014. Liikenneviraston hankinta matkapuhelimiin perustuvasta matka-aikapalvelusta on edennyt, mutta palvelun tuottaman matka-aikatiedon laatu ei ole vielä toivotulla tasolla. Pääkaupunkiseudun pääväylien nopeusrajoituspolitiikan ja liikenteenhallinnan taustaselvitys on valmistunut ja hankekokonaisuus sisältyy HLJ 2015:n investointiohjelmaan. 36

Liikenteen infrastruktuuri 37

Liikenteen infrastruktuuri Vuonna 2014 valtion investoinnit kääntyivät laskuun, koska Kehäradan suurimmat työt ovat valmistuneet ja Kehä III:n 1. vaihe valmistui. Toisaalta Länsimetron rakentamisinvestoinnit nousivat Espoon, Helsingin ja valtion osalta vuonna 2014 2014 Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestoinnit 2000 2014 Investointien rahoitus sisältää uudet investoinnit. Investointitason kasvu ei ratkaise liikenneverkon ylläpidon ja korvausinvestointien tarvetta. 38

Liikenteen infrastruktuuri Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) eteneminen 2014-2015 Vuosien 2014-2015 hankeohjelma tarkistettiin keväällä 2015 (28 hanketta) 15 hanketta etenee aikataulussa Viivästyneistä hankkeista 8 on liityntäpysäköintihankkeita Syitä hankkeiden viivästymiseen olivat mm. suunnitelmien viivästyminen tai suunnittelun aikana ilmenneet ongelmat, kustannusjakoneuvottelujen puuttuminen Viivästyneiden hankkeiden tilalle on nostettu korvaavia hankkeita laajemmalta KUHAsuunnitteluhankelistalta. Kokonaisuus päivittyy samaan tapaan vuoden 2015 aikana Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet Suunnittelu Hankkeet MAL-ohjelman 2014-2015hankkeet 2014-15 0 5 10 15 20 Milj. 39

MAL-aiesopimukseen Liikenteen 2012-2015 infrastruktuuri ja Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sisältyvät liikenneinfrastruktuurihankkeet, niiden kustannusarvio ja hankkeen eteneminen Liikenteen infrastruktuurihanke X = Hanke sisältyy Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi, syksy 2014 Kustannusarvio Hankkeen eteneminen = toteutuu, rahoitus selvä = suunnittelu etenee = ei edistynyt 23) Infrastruktuurin kehittämishankkeet aiesopimuskaudella: Mt 101 Kehä I:n parantaminen Valtio 32 M, Helsinki 15 M Helsinki Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 1. vaihe (X) E18, Kehä III:n kehittäminen 150 M Valtio 80 M Vantaa 30 M Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 61 M 24) Kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen valtio sitoutuu aiesopimuskauden jälkeen: Pisara-rata (x) Helsinki Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe 956 M 200 M 25) Hankkeet, joiden suunnitteluvalmiutta valtio edistää seuraavalla aiesopimuskaudella: Mt 101 Kehä I:n parantaminen E18, Kehä III:n kehittäminen Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt Länsimetron jatke (x) Östersundomin metro Raide-Jokeri Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa Ruskeasannan asema toteuttaminen Espoon kaupunkirata 40

Liikenteen infrastruktuuri Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sisältyvät muut liikennehankkeet ja niiden eteneminen Muut liikenteen hankkeet Hankkeen eteneminen = toteutuu, rahoitus selvä = suunnittelu etenee = ei edistynyt Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 mutta viimeisteistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. KUHA -rahoitusjärjestelmän ja - hankekokonaisuuden toteuttaminen vuosina 2016 2019. Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään.

Liikenteen infrastruktuuri 23) Infrastruktuurin kehittämishankkeet aiesopimuskaudella: a) Mt 101 Kehä I:n parantaminen b) Helsinki Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen c) E 18, Kehä III:n kehittäminen d) Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen Kehä I:n kehittäminen on käynnistynyt vuonna 2013. Parhaillaan rakennetaan Kivikon eritasoliittymää. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 1. vaihe aloitetaan vuonna 2016. Nyt on alkamassa rakentamissuunnitteluvaihe. (Liikennevirasto) Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä vuonna 2013 Vantaan etupainotteisella rahoituksella. Väli Vt4-Vt7 parantaminen on käynnistynyt keväällä 2014 ja työt valmistuvat 2016. (Liikennevirasto ja Vantaa) Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen (HELRA): Raiteistomalli jatkosuunnittelua varten on valittu. Parantamissuunnitelman raportti on valmistunut 2015. Toteutus on sidoksissa Pasilan läntisen lisäraiteen ja Pasilan keskustakorttelin toteutusaikatauluihin. Toteuttamispäätöstä ei vielä ole. (Liikennevirasto) 42

Liikenteen infrastruktuuri 24) Kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen valtio sitoutuu aiesopimuskauden jälkeen: e) Pisara-rata f) Helsinki Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe Pisararadan ratasuunnittelu ja asemakaavojen valmistelu ovat käynnissä. Pisara-radan hankearviointi on tehty sekä kustannusjakoa ja rahoitusmallia on valmisteltu. Lisäksi hankkeelle on haettu TEN-tukea. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 2. vaiheen yleissuunnittelu on käynnistynyt 2015. (Liikennevirasto) 43

Liikenteen infrastruktuuri 25) Hankkeet, joiden suunnitteluvalmiutta valtio edistää seuraavalle aiesopimuskaudelle: g) Mt 101 Kehä I:n parantaminen h) E 18, Kehä III:n kehittäminen i) Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet j) Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt k) Espoon kaupunkirata Kehä I:n kehittäminen on käynnistynyt vuonna 2013, seuraavan vaiheen kohteet on priorisoitu vuonna 2014. (ELY-keskus) Kehä III:n kehittämisen 3. vaihe: Vanhakartano Vantaankoski -välin tiesuunnitelman hallinnollinen käsittely odottaa kaavoituksen etenemistä. Vanhakartano Pakkala -välin tiesuunnitelman tarkistus on valmis. (ELYkeskus) Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet: Valtio osallistuu Länsimetron jatkeen toteuttamiseen syksyn 2014 MAL-sopimuksen mukaisesti 30 prosentin rahoitusosuudella, joka kuitenkin on enintään 240 M, ja joka tulee maksettavaksi vuosina 2017 2020. (Espoo) Itämetron jatkeesta on laadittu Sipoon kunnan toimesta yhdessä Uudenmaan liiton ja HSL:n kanssa metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) 2013 sekä metron rakennettavuus- ja kustannustarkastelu 2014. Östersundomin yleiskaavaehdotus on ollut keväällä 2015 lausunnoilla. (Helsinki) Raide-Jokerin hankesuunnittelu on käynnistynyt 2015. (Helsinki, Espoo, HSL, valtio) Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. HLJ 2015 sisältää kustannusjakoperiaatteet liityntäpysäköinti-investoinneille, Pilotoidaan Pasila-Riihimäki -ratahankkeessa. (ELY-keskus, Espoo) Ruskeasannan aseman toteuttamista Kehäradalla ei ole ohjelmoitu. (Liikennevirasto, Vantaa) Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara Kauklahti oli lausunnoilla vuonna 2015. (Liikennevirasto) 44

Liikenteen infrastruktuuri Muut syksyn 2014 sopimuksessa mainitut liikenteen hankkeet Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Tilanne: Malmin lentokenttää koskeva, Helsingin kaupungin, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen välinen kauppa lentoaseman ja sen lähialueen kiinteistöistä ja rakennuksista toteutui loppuvuodesta 2014. Samalla vuokrattujen maa-alueiden hallintaoikeus palautui Helsingin kaupungille. Sopijaosapuolten tavoitteena on jatkaa KUHA - rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamista vuosina 2016 2019. Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana HLJ 2015 liikennejärjestelmäsuunnittelua. Sopijaosapuolten tavoitteena on lisätä rahoitusta siten, että valtio ja kunnat osoittavat rahoitusta yhteensä 30 M vuodessa (2016 2019). Tilanne: Ks. Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) eteneminen 2014-2015 Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään. Tilanne: Sisältyy HLJ 2015 -suunnitelmaan. 45

Lisätiedot: Ympäristöneuvos Pekka Normo, Aiesopimussihteeristön puheenjohtaja Ympäristöministeriö Puh. 0295 250 204 46

Lähteet: Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat Asuntotuotannon lainoitusta ja avustuksia koskevat tiedot: ARA Kaavavarantotiedot: HSY:n SeutuRAMAVA ja KUUMA-kunnat Yhteisen maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian 2025 sekä HLJ 2015:n tilannekatsaus: valmistelusta vastaavat Liikenteen tiedot: Seudun kunnat, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELY-keskus 47

Liitteet: Valmistuneet asunnot 2012-2014 Liite 1. Valmistuneet asunnot (keskimäärin vuodessa välillä 2012-2014) kunnittain ja suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen Tavoite yhteensä Vuosittain valmistuneiden asuntojen määrä keskimäärin Ylitys/ Vaje (as. lkm) Toteutuma % Espoo 2 500 2 469-31 99 Helsinki 5 000 4 637-363 93 Kauniainen 60 133 73 221 Vantaa 2 000 1 687-313 84 PKS YHT. 9 560 8 926-634 93 Hyvinkää 300 274-26 91 Järvenpää 430 376-54 88 Kerava 390 263-127 67 Kirkkonummi 330 294-36 89 Mäntsälä 160 178 18 111 Nurmijärvi 330 350 20 106 Pornainen 60 27-33 44 Sipoo 330 125-205 38 Tuusula 350 270-80 77 Vihti 260 188-72 72 KUUMA YHT. 2 940 2 346-594 80 SEUTU YHT. 12 500 11 272-1 228 90 48

Liitteet: Valmistuneet asunnot 2012-2014 Liite 2. Valmistuneet asunnot kunnittain ja hallintamuodoittain 2012-2014 Asunnot yhteensä, % Vapaarahoitteiset omistusasunnot, % Normaalit ARA-vuokraasunnot, % Erityisryhmien ARA-vuokraasunnot, % Asumisoikeusasunnot, % Vapaarahoitteiset vuokraasunnot, % Espoo 100 55,7 11,4 6,5 7,9 18,5 Helsinki 100 46,2 11,2 11,7 8,9 22,1 Kauniainen 100 93,7 6,3 0,0 0,0 0,0 Vantaa 100 61,4 11,0 4,0 5,8 17,8 PKS YHT. 100 52,4 11,1 8,6 7,9 20,0 Hyvinkää 100 75,4 2,9 1,2 10,7 9,7 Järvenpää 100 60,9 12,0 0,0 9,7 17,4 Kerava 100 63,8 12,4 0,0 17,5 6,3 Kirkkonummi 100 82,5 0,1 1,0 11,8 4,5 Mäntsälä 100 76,4 5,2 0,0 0,0 18,3 Nurmijärvi 100 81,2 5,3 5,6 0,0 7,8 Pornainen 100 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Sipoo 100 95,2 0,0 4,8 0,0 0,0 Tuusula 100 58,1 13,9 22,9 0,0 5,1 Vihti 100 70,8 11,2 18,1 0,0 0,0 KUUMA YHT. 100 72,6 7,4 5,5 6,2 8,4 SEUTU YHT. 100 56,6 10,3 8,0 7,5 17,6 49

Liitteet: Valmistuneet asunnot 2012-2014 Liite 3. Valmistunut ARA-tuotanto (asuntoja keskimäärin vuodessa) kunnittain ja suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen Tavoite ARA ARAvuokraasunnot yhteensä Normaalit ARAvuokraasunnot Erityisryhmien ARAvuokraasunnot Asumisoikeusasunnot ARAtoteutumaan sisältyvät asunnot ARAtoteutuma, % Espoo 500 440 281 160 195 440 88 Helsinki 1 000 1 060 518 541 411 1 060 106 Kauniainen 12 8 8 0 0 8 69 Vantaa 400 254 185 68 98 254 63 PKS YHT. 1 912 1 762 993 769 704 1 762 92 Hyvinkää 60 11 8 3 29 23 38 Järvenpää 86 45 45 0 36 81 95 Kerava 78 33 33 0 46 65 84 Kirkkonummi 66 3 0 3 35 7 10 Mäntsälä 32 9 9 0 0 9 29 Nurmijärvi 66 38 19 20 0 38 58 Pornainen 12 0 0 0 0 0 0 Sipoo 66 6 0 6 0 6 9 Tuusula 70 100 38 62 0 100 142 Vihti 52 55 21 34 0 55 106 KUUMA YHT. 588 301 173 128 146 384 65 SEUTU YHT. 2 500 2 063 1 165 897 851 2 146 86 50

Liitteet: Aloitukset ja rakennusluvat 2014 Liite 4. Vuonna 2014 alkanut asuntotuotanto kunnittain ja hallintamuodoittain sekä myönnetyt rakennusluvat (asuntoja, lkm) Alkaneet asunnot yhteensä ARAvuokraasunnot yhteensä Normaalit ARAvuokraasunnot Erityisryhmien ARAvuokraasunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset vuokraasunnot yhteensä Myönnetyt rakennusluvat (as.lkm) Espoo 2 394 428 223 205 120 518 2 122 Helsinki 3 497 151 85 66 429 1 076 5 419 Kauniainen 12 0 0 0 0 0 97 Vantaa 2 307 222 135 87 237 403 3 002 PKS YHT. 8 210 801 443 358 786 1 997 10 640 Hyvinkää 323 89 32 57 0 49 440 Järvenpää 331 0 0 0 23 75 382 Kerava 217 42 0 42 23 97 197 Kirkkonummi 503 45 45 0 34 100 535 Mäntsälä 126 39 39 0 0 0 298 Nurmijärvi 347 87 75 12 50 0 238 Pornainen 22 0 0 0 0 0 28 Sipoo 350 0 0 0 0 0 508 Tuusula 275 70 21 49 86 0 383 Vihti 227 38 22 16 22 40 226 KUUMA YHT. 2 721 410 234 176 238 361 3 235 SEUTU YHT. 10 931 1 211 677 534 1 024 2 358 13 875 51

Liitteet: Asuntotuotannon toteutumisennuste 2012-2015, koko aiesopimuskausi Liite 5. Valmistuneet ja valmistuvat asunnot (keskimäärin vuodessa, vuosi 2015 ennakkoarvio) kunnittain, hallintamuodoittain ja suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen Tavoite Asunnot yht. Tot. % ARAvuokraasunnot yht. Asumisoikeusasunnot Tavoite ARA ARA toteutumaa n sisältyvät asunnot ARA tot. % Espoo 2 500 2 477 99 423 182 500 423 85 Helsinki 5 000 4 478 90 870 358 1 000 870 87 Kauniainen 60 103 171 6 0 12 6 52 Vantaa 2 000 1 891 95 280 150 400 280 70 PKS YHT. 9 560 8 948 94 1 580 690 1 912 1 580 83 Hyvinkää 300 284 95 31 22 60 53 88 Järvenpää 430 377 88 34 33 86 67 78 Kerava 390 249 64 35 40 78 70 90 Kirkkonummi 330 313 95 31 35 66 62 94 Mäntsälä 160 174 109 16 0 32 16 49 Nurmijärvi 330 329 100 43 13 66 56 84 Pornainen 60 27 44 0 0 12 0 0 Sipoo 330 151 46 44 0 66 44 67 Tuusula 350 271 77 78 33 70 111 159 Vihti 260 196 75 51 6 52 56 108 KUUMA YHT. 2 940 2 369 81 362 181 588 534 91 SEUTU YHT. 12 500 11 317 91 1 942 871 2 500 2 114 85 52

Liitteet: Asemakaavoitus asumiseen 2012-2014 Liite 6. Asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala (k-m²) kunnittain ja kaavavaiheittain sekä suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen Aiesopimuksen tavoite /vuosi Lainvoimaistunut asumisen kerrosala Lainvoimaistunut kerrosala suhteessa tavoitteeseen % Hyväksyttyjen kaavojen asumisen kerrosala Hyväksytty kerrosala suhteessa tavoitteeseen % Ehdotuksena nähtäville asetettujen kaavojen sisältämä asumisen kerrosala Espoo 250 000 273 876 110 262 847 105 337 997 Helsinki 450 000 462 345 103 473 392 105 472 488 Kauniainen 6 750 10 136 150 10 036 149 3 511 Vantaa 200 000 121 591 61 154 817 77 185 400 PKS YHT. 906 750 867 949 96 901 092 99 999 395 Hyvinkää 23 825 28 373 119 28 373 119 17 536 Järvenpää 35 000 37 669 108 42 229 121 18 508 Kerava 32 500 25 531 79 25 501 78 18 928 Kirkkonummi 30 000 17 091 57 1 992 7 5 190 Mäntsälä 18 750 10 566 56 11 814 63 9 395 Nurmijärvi 31 000 44 663 144 77 430 250 74 004 Pornainen 8 500 4 216 50 4 973 59 757 Sipoo 43 250 15 982 37 15 982 37 62 013 Tuusula 48 750 30 706 63 1 420 3 5 263 Vihti 26 250 40 856 156 38 023 145 49 531 KUUMA YHT. 297 825 255 654 86 247 738 83 261 126 SEUTU YHT. 1 204 575 1 123 603 93 1 148 830 95 1 260 521

Liitteet: Asemakaavavarannot Liite 7: Pääkaupunkiseudun asemakaavavarannot ja niiden omistajat (miljoonaa kerros-m 2 ) (lähde: HSY, SeutuRAMAVA, tammikuu 2015) Koko laskennallinen varanto Tyhjien tonttien varanto 1) Kerrostalot Pientalot Yht. Kerrostalot Pientalot Yht. Laskennallinen varanto yht. milj. k-m 2 2,68 4,41 7,08 2,01 1,93 3,94 Kunnat 1,57 0,68 2,25 1,25 0,61 1,87 Yksityishenkilöt ja perikunnat 0,10 2,69 2,79 0,06 0,78 0,84 Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 0,30 0,58 0,88 0,10 0,15 0,24 Rakennusyritykset (eri rooleissa) 2) 0,13 0,11 0,24 0,12 0,10 0,22 Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,34 0,16 0,50 0,29 0,13 0,42 Valtio 0,06 0,01 0,07 0,05 0,00 0,05 Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,08 0,10 0,18 0,06 0,10 0,16 Muu, tuntematon 0,09 0,07 0,17 0,08 0,06 0,14 Eri omistajaryhmien osuudet, % Kunnat 59 % 16 % 32 % 62 % 32 % 47 % Yksityishenkilöt ja perikunnat 4 % 61 % 39 % 3 % 40 % 21 % Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 11 % 13 % 12 % 5 % 8 % 6 % Rakennusyritykset (eri rooleissa) 2) 5 % 2 % 3 % 6 % 5 % 6 % Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 13 % 4 % 7 % 15 % 7 % 11 % Valtio 2 % 0 % 1 % 2 % 0 % 1 % Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 3 % 2 % 3 % 3 % 5 % 4 % Muu, tuntematon 3 % 2 % 2 % 4 % 3 % 4 % --- 1) Mukaan lukien lähes tyhjät tontit eli tontit, joiden rakennusoikeudesta on käytetty alle 20 prosenttia 2) ml.tontit perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun tapauksissa, joissa rakennusliike asiamiehenä

Liitteet: Liikennepalvelut Liite 8. HSL liikenteen suurin muutos: Kirkkonummen ja Sipoon liikenteet muuttuivat vuoden 2014 aikana HSL:n tilaamaksi liikenteeksi HSL:n liikenteen tarjontaan ja palveluihin tehtiin joitain muutoksia vuoden 2014 aikana. Vuoden mittainen yömetrokokeilu päättyi vuoden lopulla. KutsuPlussan matkojen määrä moninkertaistui vuoden aikana, kun vuonna 2013 matkoja oli 14 000 ja vuonna 2014 niitä oli 71 000. Asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella matkustajien tyytyväisyys Helsingin seudun joukkoliikenteeseen on säilynyt korkeana. Matkustajista 88 prosenttia antoi HSL:n joukkoliikenteelle kokonaisarvosanan hyvä tai erittäin hyvä. Muualla Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutasossa ei ole tapahtunut muutoksia Määritellyn palvelutason kehittymistä on seurattu joukkoliikenteen hankintojen sekä liikenteen harjoittajien tekemien sopimusmuutosesitysten yhteydessä. ELY-keskukselle osoitettu määräraha on vähentynyt ostovoimaltaan vuosittain pysyen kuitenkin euromääräisesti samana. Määrärahan kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Joukkoliikenteen kokonaiskustannusten nousu selittyy etupäässä siirtymäajan sopimusten lakkaamisella ja korvautumisella kilpailutetulla liikenteellä sekä lippusubvention määrän nousulla sekä yleisellä hintatason kasvulla. Liikenteen järjestämiseen liittyvien kustannusten kasvupaine jatkuu edelleen osassa ELY:n toimivalta-alueen kunnista Vuonna 2017 alkavan uuden palvelutasokauden määrittely käynnistetään vuoden 2015 syksyllä. Hyvinkään joukkoliikenteen palvelutaso on pysynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen nähden. Joukkoliikenteen linjastorakennetta kehitetty määrätietoisesti raideliikenteeseen tukeutuen Kehäradan liikennöinti alkaa heinäkuussa 2015 ja Länsimetron syksyllä 2016. Kehäradan myötä liikennöinti käynnistyy viidellä asemalla: Aviapolis, Lentoasema, Kivistö, Leinelä ja Vehkala. Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 on hyväksytty HSL:n hallituksessa keväällä 2014 ja Länsimetron liityntälinjasto-suunnitelma hyväksyttiin alkuvuodesta 2015. HSL-alueen runkolinjastosuunnitelman 2012 2022 toimenpiteitä viedään eteenpäin. Runkolinjan 560 liikennöinti alkaa syksyllä 2015 välillä Vuosaari-Myyrmäki Neljän muun runkolinjan toteutussuunnittelu on käynnistynyt 55

Liitteet: Saavutettavuus Liite 9: Saavutettavuuskartat antavat hyvän pohjan erilaisten aineistojen tarkasteluun Eri vyöhykkeillä on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla. Kävely ja pyöräily ovat perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä. I. Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II. Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III. Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV.Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V. Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI.Pääosin autolla VII.Autolla Seudullinen saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä HLJ 2011:n 0+ -vaihtoehto 56

Liitteet: Saavutettavuus Liite 10: Uudesta asuntotuotannosta noin 70 prosenttia sijoittuu seudullisen saavutettavuuden kannalta kolmelle parhaimmalle vyöhykkeelle (katso edellinen kalvo). Kerrostaloasunnoista 43 prosenttia sijoittuu parhaimmalle vyöhykkeelle ja noin 40 prosenttia II-III -vyöhykkeille. Pientalorakentamisen painopiste on vyöhykkeillä III, IV ja V. 12 000 10 000 Pientaloasunnot 2012-2014 Kerrostaloasunnot 2012-2014 Asuntojen määrä 8 000 6 000 4 000 2 000 0 I II III IV V VI VII Saavutettavuusvyöhyke Vuosina 2012-2014 valmistuneiden asuntojen sijoittuminen saavutettavuusvyöhykkeille (SAVU HLJ 0+). 57

Liitteet: KUHA-hankkeet Liite 11. KUHA = Helsingin seudun liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet HSL koordinoi, ohjelmoinnista vastaa HLJ-toimikunnan perustama työryhmä, KUHA-hankkeiden valmistelu on jatkuvaa MAL-aiesopimuksessa: KUHA-hankkeita toteutetaan 2014-2015 yhteensä 30 miljoonalla eurolla (15+15) KUHA-ohjelmointityön reunaehtoina vuosina 2014-2015 toimivat hallituksen liikennepoliittisen selonteon ja MALaiesopimuksen kannanotot: Valtio ja kunnat rahoittavat hankkeita samalla osuudella Toimenpiteet parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä KUHA:n osalta valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi on kirjattu (MAL-sopimus/syksy 2014): Sopijaosapuolten tavoitteena on jatkaa KUHA - rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamista vuosina 2016 2019. Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnittelua. Sopijaosapuolten tavoitteena on lisätä rahoitusta siten, että valtio ja kunnat osoittavat rahoitusta yhteensä 30 M vuodessa (2016 2019). 58

Liitteet: KUHA-hankkeet Liite 12: Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien välillä. MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulee jatkossa varmistaa. Kustannusten jakautuminen 2014 2015 Pienet kustannustehokkaat hankkeet parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä Valtion rahoituksen kohdentuminen 2014 2015 Hankkeet 2014-2015

Liitteet: Liikenteen infrastruktuuri Liite 13: Liikenteen infrastruktuurin kehittämishankkeet MAL-aiesopimuksessa 60