Asuminen ja Helsingin alueet

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 20 Asuminen ja Helsingin alueet Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-194-0 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185, e-mail maija.vihavainen@hel.fi Virva Kuparinen, puh. 169 3197, e-mail virva.kuparinen@hel.fi

Sisällysluettelo Esipuhe...5 Asuminen ja Helsingin alueet...7 Helsingissä 300 000 asuntoa....7 Helsingin ydinkeskustan asunnoista noin puolet rakennettu ennen vuotta 1920...7 Helsingin asunnoista yli puolet pieniä asuntoja...9 Keskisessä suurpiirissä pienimmät asunnot....11 Vähän omakotialueita Helsingissä...12 Eteläisessä, Keskisessä ja Läntisessä suurpiireissä kolme neljännestä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista...13 Kaupungin vuokra-asunnoissa asutaan ahtaasti...15 Helsinkiläiset asuvat muita suomalaisia ahtaammin...17 Helsingin asuntojen varustetaso on korkea...19 Kolme neljännestä ulkomaalaisista asuu vuokralla...20 Ulkomaalaistalouksilla käytössään 25 m 2 /henkilö....20 Kalleimpien alueiden keskihinta yli 3 300 halvimpien 1 400 euroa neliöltä... 21 Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra keskustassa 15,26 euroa neliöltä...22 Asuntojen vuokra- ja hintatason muutokset... 23 Taulukot...25 Aineisto, alueluokitukset ja käsitteet... 59 Kuvioluettelo....61 Karttaluettelo...61 Taulukkoluettelo...62 3

4

Esipuhe Helsingin asuinalueet ovat rakennettu moniin muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna varsin pitkän ajan kuluessa. Asuinalueiden erityispiirteet ovat historiallisesti muotoutuneita. Asuinalueiden muotoutumiseen ja erilaistumiseen ovat myös vaikuttaneet kaupungin maantieteellinen rakenne ja alueiden sijainti, maaomistussuhteet, rakennetut liikenneväylät, merialueiden läheisyys yms. tekijät. Nämä taustatekijät ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Helsingin alueiden välillä on suuriakin asuntokantaa, asumistasoa sekä asuntojen hintoja ja vuokria koskevia eroja. Esimerkiksi useat ydinkeskustan ennen vuotta 1920 valmistuneista alueista poikkeavat selvästi viime vuosikymmeninä rakennetuista asuinalueista. Toisaalta, vaikka asumisen alueittaiset erot ovat suuria, niin suuri osa Helsingin alueista poikkeaa kaupungin keskiarvosta suhteellisen vähän. Asuminen ja Helsingin alueet julkaisuun on koottu tietoja asuntokannasta, asuntokunnista ja asumistasosta kaupungin eri alueilla 2000-luvun alussa pyrkien tästä näkökulmasta tarkentamaan kuvaa asumisesta ja asuinoloista Helsingissä. Julkaisussa on esitetty asuntokantaa - asuntojen kokoa ja huonelukua, rakentamisvuotta, talotyyppiä ja hallintaperustetta koskevia alueittaisia tietoja. Myös alueittainen asumistaso asumisväljyys ja asumisen varustetaso on kuulunut tarkastelun piiriin samoin kuin asuntojen hinnat ja vuokrat. Lisäksi julkaisuun on otettu mukaan alueittainen kaupungin omistamaa vuokra-asuntokantaa sekä ulkomaalaisten asumista koskeva tarkastelu. Julkaisun ovat laatineet tutkija Maija Vihavainen ja tilastonlaatija Virva Kuparinen. Helsingissä marraskuussa 2003 Leila Lankinen vs. tietohuoltopäällikkö 5

6

Asuminen ja Helsingin alueet Helsingissä 300 000 asuntoa Helsingissä oli vuoden 2001 lopussa 300 000 asuntoa. Yli puolet Helsingin asunnoista sijoittuu Eteläisen, Läntisen ja Keskisen suurpiirien alueille. Eniten asuntoja on Eteläisessä suurpiirissä, jossa niitä on yhteensä 63 000. Läntisessä suurpiirissä on 57 000 asuntoa. Itäisessä suurpiirissä on puolestaan 48 000, Koillisessa 40 000 asuntoa ja Kaakkoisessa 24 000. Pohjoisessa suurpiirissä on vähiten asuntoja eli 19 000. Helsingin asuntokanta on kasvanut vuodesta 1950 kahdellasadallatuhannella asunnolla. Ennen vuotta 1950 rakennettuja on Helsingin asunnoista hieman vajaa neljännes ja 1960-luvulla rakennettuja noin viidennes. Samoin kahtena viime vuosikymmenenä rakennettuja on yhteensä noin neljännes. Helsingin ydinkeskustan asunnoista noin puolet rakennettu ennen vuotta 1920 Eniten vanhoja ennen vuotta 1920 rakennettuja asuntoja on Helsingin keskustassa - Kruununhaan, Katajanokan, Kaartinkaupungin ja Eiran alueilla, joissa niiden osuus on noin puolet - Kaartinkaupungissa ja Eirassa kolme neljäsosaa alueiden asuntokannasta. 1920 1930 -luvuilla rakennettujen asuntojen osuus on noin neljä viidesosaa Etu- ja Taka-Töölön sekä Torkkelinmäen asuntokannasta. Samana ajanjaksona myös Siltasaaren ja Vallilan asunnoista on valmistunut noin puolet. Kuvio 1. Osa-alueet, joissa asuntokanta on vanhinta/uusinta, 31.12.2001 ennen vuotta 1940 valmistuneet Kaartinkaupunki Etu-Töölö Torkkelinmäki Kruununhaka Eira Taka-Töölö Ullanlinna Siltasaari Munkkisaari Kamppi Kluuvi Punavuori Vallila Katajanokka Harju Suomenlinna Kaivopuisto Alppila Linjat Santahamina 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 %-osuus alueen asuntokannasta vuonna 1980 ja myöhemmin valmistuneet Kurkimäki Jätkäsaari Kivikko Talinranta Herttoniemenranta L-Pasila Veräjälaakso Tali Kallahti Meri-Rastila Latokartano Aurinkolahti Ruoholahti Viikinmäki Pit.mäen teol al Hevossalmi Töyrynummi Malminkartano Torpparinmäki Rastila 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 %-osuus alueen asuntokannasta Huom: Kuvioissa ja kartoissa on tarkastelun ulkopuolelle rajattu osa-alueet, joissa on alle 100 asuntoa. 7

Leimallisesti 1950 luvun lähiöitä ovat Munkkivuori, Pohjois-Haaga, Pajamäki ja Länsi-Herttoniemi, joiden asuntokannasta 1950 luvulla rakennettuja on yli kaksi kolmannesta, Munkkivuoressa 92 prosenttia. Lehtisaaren, Niemenmäen, Kivihaan, Kulosaaren, Puotilan, Puotinharjun, Keski-Vuosaaren, Kontulan ja Myllypuron alueet on puolestaan rakennettu pääosin 1960 luvulla. Näiden alueiden asunnoista kolme neljännestä on rakennettu tuolloin. Pihlajisto ja Itä-Pasila ovat 1970 luvun lähiöitä molempien asuntokannasta yli 90 prosenttia on rakennettu 1970 luvulla. 1980-luvulla rakentaminen kohdistui paljolti toisaalta pohjoisen junaradan vaikutuspiiriin esim. Ala-Malmin ja Töyrynummen alueiden asunnoista yli puolet on rakennettu 1980 luvulla - ja toisaalta Vantaankosken radan varteen, missä Lassilan ja Malminkartanon asunnoista enemmistö on rakennettu 1980 luvulla. Myös lähes kaikki Länsi-Pasilan asunnot on rakennettu 1980 luvulla. 1990-luvulla rakennettuja ovat toisaalta pienehköt lähinnä täydennysrakentamisen luonteisesti rakennetut alueet: Talinranta, Tali ja Veräjälaakso ja sitten toisaalta Itä - Helsingin suuret rakentamisalueet Vuosaaren Meri-Rastila ja Kallahti sekä Herttoniemenranta ja Kivikko samoin kuin keskustaan rakennetut Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueet. Tarkemmat tiedot asuntojen sijainnista ja rakentamisvuodesta on nähtävissä taulukosta 2 sivut 28-33. Kartta 1. Helsingin asuntokanta rakennusvuoden mukaan peruspiireittäin 31.12.2001 20 000 10 000 Lukumäärä Kaarela Malmi Haaga Rakentamisvuosi -1949 1950-1979 1980- Latokartano Vartiokylä Pasila 8

Helsingin asunnoista yli puolet pieniä asuntoja Helsingin asunnoista yli puolet on pieniä asuntoja. Kaikista asunnoista on yksiöitä ja kaksioita 61 prosenttia yksiöiden osuus on 24 prosenttia ja kaksioiden 37 prosenttia. Kolmioita on 21 prosenttia ja neljä huonetta ja keittiö ja sitä suurempia perheasuntoja on 17 prosenttia. Erityisesti suurempia perheasuntoja on Helsingissä vähän viisi huonetta ja keittiö ja sitä suurempia asuntoja on vain 6 prosenttia. Eteläisen, Keskisen ja suurelta osin Läntisen suurpiirin alueilla ovat yksiöt ja kaksiot vallitseva huoneistotyyppi. Koillisen, Kaakkoisen ja Itäisen suurpiirien asuntokannalle on leimallisia kaksiot ja kolmiot. Kolmio on yleinen huoneistotyyppi toisaalta sellaisilla alueilla, joilla on runsaasti aravavuokra-asuntoja esimerkiksi Kartta 2. Huoneluku ja asuntokanta peruspiireittäin 31.12.2001 Huoneluku 20 000 10 000 Jakomäessä, Töyrynummella, Kontulassa, Vesalassa, Ala-Malmilla, Pihlajistossa, Myllypurossa ja Meri-Rastilassa sekä toisaalta joillakin pientaloalueilla esimerkiksi Pirkkolassa, Torpparinmäessä ja Hakuninmaalla. Eniten pieniä asuntoja on Kallion ja Alppiharjun alueilla, joilla on erityisen runsaasti yksiöitä. Kallioon kuuluvalla Torkkelinmäen alueella lähes kaikki asunnot, 97 prosenttia, ovat yksiöitä ja kaksioita - yksiöitä 73 prosenttia. Harjun ja Alppilan alueella yksiöitä ja kaksioita on myös yli 90 prosenttia ja yksiöitäkin yli puolet asunnoista. Myös Munkkisaaren ja Vallilan alueilla yksiöiden ja kaksioiden osuus asuntokannasta on lähes 90 prosenttia ja täälläkin yksiöitä yli puolet asuntokannasta. Myös muutamilla ydinkeskustan alueilla Punavuores- Itä- Pakila Malmi 1-2 huonetta+k/kk/kt 3 huonetta+k/kk/kt 4-5+ huonetta+k/kk/kt Haaga Latokartano Vartiokylä Pasila 9

Kuvio 2. Osa-alueet, joissa eniten pieniä/suuria asuntoja 31.12.2001 Torkkelinmäki Harju Alppila Munkkisaari Linjat Vallila Siltasaari Hermanni Punavuori Sörnäinen Kamppi Viikin tiedepuisto Aurinkolahti Kivihaka Taka-Töölö Toukola Et-Haaga Meilahti Suomenlinna Vanhakaupunki 1-2 huone+k/kk/kt 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 % alueen asuntokannasta Kuusisaari Marjaniemi Tammisalo Paloheinä Lehtisaari L-Pakila I-Pakila Tahvonlahti Malmin lentokenttä Metsälä Jollas Maununneva Kaivopuisto Heikinlaakso Rastila Torpparinmäki Hakuninmaa Puistola Marttila Tapaninvainio 4-5 huonetta+k/kk/kt 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 % alueen asuntokannasta sa, Kampissa ja Ullanlinnassa on yksiöiden osuus asuntokannasta huomattavan suuri. Punavuoressa 45, Kampissa 39 ja Ullanlinnassa 37 prosenttia kaikista asunnoista. Näillä alueilla on myös runsaasti vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja niiden osuus on noin kaksi viidennestä kaikista asunnoista, Vallilaa lukuun ottamatta, jossa on runsaasti myös aravavuokra-asuntoja. Eniten isoja neljä huonetta ja sitä suurempia asuntoja on pientaloalueilla - Kuusisaaressa, Marjaniemessä, Tammisalossa, Paloheinässä, Länsi- ja Itä-Pakilassa ja Malmin lentokentän alueeseen kuuluvalla pientaloalueella. Kerrostaloalueilla ovat pienemmät asunnot yleisimpiä - ainoastaan Kaivopuistossa ja Lehtisaaressa yli puolet asunnoista oli isoja neljä huonetta ja sitä suurempia asuntoja. Taulukosta 3 sivuilla 34-39 on nähtävissä kaikkia Helsingin osa-alueita koskevat huoneistotyyppi tiedot. 10

Keskisessä suurpiirissä pienimmät asunnot Myös asuntojen keskipinta-ala vaihtelee huomattavasti alueittain aina väljimpien huoneistojen Kuusisaaresta (asuntojen keskikoko 174 m 2 ), Marjaniemestä ja Kaivopuistosta pienten asuntojen Torkkelinmäkeen, jossa asuntojen keskikoko on 37,5 m 2. Torkkelinmäen lisäksi myös Alppilan ja Harjun asuntojen keskikoko on alle 40 m 2. Selvästi kaupungin keskitasoa pienempiä asunnot ovat pääosin 1950 luvulla rakennetuilla alueilla Munkkivuoressa, Länsi-Herttoniemessä, Laaksossa, Pajamäessä ja Pohjois-Haagassa, joilla asuntojen keskipinta-ala vaihtelee 49 55 neliön välillä. Huolimatta siitä, että asuntojen keskikoon vaihteluväli suurimpien ja pienimpien asuntojen alueiden välillä on suuri niin lähes puolet (46%) Helsingin asunnoista sijaitsee sellaisilla alueilla, joilla asuntojen keskikoko asettuu 60 ja 80 neliön välille. Suurten asuntojen alueita on toisaalta varsin vähän. Alueilla, joilla asuntojen keskikoko on yli 80 neliötä, oli vain 11 prosenttia kaikista Helsingin asunnoista. Asuntojen keskikokoa koskevat tiedot on esitetty asumistasoa kuvaavassa taulukossa 1 sivuilla 25-27. Kartta 3. Asuntojen keskikoko osa-alueittain 31.12.2001 Asuntojen keskikoko,m2 Puistola -49 50-59 60-89 Maunula Kannelmäki Itä- Pakila Pihlajamäki Ylä- Malmi Malmin Lentokenttä Kivikko 90-180 alueella asuntoja alle 100 Mellunmäki Pajamäki Etelä- Haaga Käpylä Viikinranta Puotila Keski- Vuosaari Meilahti Vallila Roihuvuori Kamppi 11

Kuvio 3. Osa-alueet, joissa asuntojen keskikoko on suurin/pienin 31.12.2001 Vähän omakotialueita Helsingissä Asuntojen keskikoko 10 suurinta 0 40 80 120 160 Kuusisaari Marjaniemi Kaivopuisto Tahvonlahti Tammisalo Jollas Lehtisaari Metsälä L-Pakila Paloheinä 10 pienintä Sörnäinen Viikin tiedepuisto Hermanni Vanhakaupunki Vallila Munkkisaari Linjat Alppila Harju Torkkelinmäki Kaupungin keskiarvo 0 40 80 120 160 pinta-ala/asunto Helsingin asunnoista on kerrostaloasuntoja 86 prosenttia, omakotitaloja 7 ja rivitaloasuntoja 6 prosenttia. Pääsääntöisesti Helsingin alueet ovat joko kerrostaloalueita tai pientaloalueita. Alueita, joilla on kerrostaloasuntojen lisäksi suuri pientaloasuntojen osuus ei ole kovinkaan paljon. Joitakin tämäntyyppisiä alueita on muotoutunut kerrostalomaisen täydennysrakentamisen myötä esimerkiksi Veräjänmäki, Rastila ja Hevossalmi. Puhtaita omakotialueita Helsingissä on varsin vähän. Alueita, joissa omakotitalojen osuus on suuri ovat Pirkkola, jonne sodan jälkeen 1940-luvulla rakennettiin ruotsalaisten lahjoittamia omakotitaloja sekä varsin leimallisesti rintamaveteraanitalojen alueet Maununneva ja Marttila. Pientaloasuntoja (omakoti- ja rivitaloasuntoja) on eniten kaupungin pohjoisilla ja koillisilla alueilla ja Itä-Helsingissä Tammisalossa ja Marjaniemessä. Länsi- ja Itä-Pakilan sekä Tuomarinkylän alueilla on lähes pelkästään pientaloasuntoja kerrostaloasuntojen osuus näillä alueilla jää 10 prosenttiin tai sen alle. Alueittaiset talotyyppitiedot ovat taulukossa numero 4 sivuilla 40-45. Kuvio 4. Osa-alueet, joissa eniten pientalo-/kerrostaloasuntoja 31.12.2001 Tapaninvainio L-Pakila Puistola Paloheinä Vartioharju Tapulikaupunki Yliskylä Silatmäki Töyrynummi Vesala I-Pakila Patola Hakuninmaa Jollas Heikinlaakso Rastila Tapanila Tammisalo Maununneva Torpparinmäki Pientaloasunnot 0 4 000 8 000 12 000 0 4 000 8 000 12 000 lukumäärä Lauttasaari Taka-Töölö Etu-Töölö Et-Haaga Kamppi Ullanlinna Linjat Kontula Kannelmäki Harju K-Vuosaari Torkkelinmäki Punavuori Pohj.Haaga Vallila Vanha munkkiniemi Länsi-Herttoniemi Sörnäinen Roihuvuori Yliskylä Kerrostaloasunnot 0 4 000 8 000 12 000 0 4 000 8 000 12 000 lukumäärä 12

Kartta 4. Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta osa-alueittain 31.12.2001 Konala Marttila Vartioharju Etelä- Haaga Paloheinä Metsälä Veräjämäki Hakuninmaa Itä- Pakila Patola -9 10-24 25-49 50- alueella asuntoja alle 100 Toukola Siltamäki Ala-Malmi Viikinranta Puistola Kivikko Myllypuro Pientaloasuntojen osuus, % Vesala Tapaninvainio Rastila Kuusisaari Ruskeasuo Taka- Töölö Yliskylä Lauttasaari Eteläisessä, Keskisessä ja Läntisessä suurpiirissä kolme neljännestä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista Helsingin 300 000 asunnon asuntokannasta oli vuokra-asuntoja vuoden 2001 lopussa 46 prosenttia, omistusasuntoja 44 ja asumisoikeusasuntoja 2 prosenttia. Vuokra-asuntojen määrä oli yhteensä 138 000, joista vapaarahoitteisia oli 71 000 ja valtion arava- tai korkotukilainalla rakennettuja (ns. ARA-asuntoja) 67 000 kappaletta. Asumisoikeusasuntoja on toistaiseksi varsin vähän niitä oli rakennettu vuoden 2001 loppuun mennessä 5 000. Omistusasuntoja oli yhteensä 132 000. Omistusasuntojen osuus on suurin pientaloalueilla. Vähintään neljä viidennestä asunnoista on omistusasuntoja Paloheinän, Marjaniemen, Länsi-Pakilan ja Tammisalon osa-alueilla. Suurimmat omistusasuntojen osuudet ovat pienehköillä omakotialueilla Pirkkolassa (90 %) ja Marttilassa (87 %). Myös joillakin kerrostaloalueilla on selvästi enemmän omistus- kuin vuokra-asuntoja esimerkiksi Lehtisaaressa (65 % omistusasuntoja) ja Pajamäen, Patolan, Munkkivuoren ja Yliskylän alueilla, joilla omistusasuntojen osuus on 58 prosenttia. Vaikka pientaloalueilla omistusasuntojen osuudet asuntokannasta ovat suuria, määrällisesti eniten omistusasuntoja oli kerrostaloalueilla Lauttasaaressa, Töölössä, Keski-Vuosaaressa, Etelä-Haagassa, Yliskylässä ja Kontulassa. Lukumääräisesti eniten vuokra-asuntoja on toisaalta keskustassa tai sen läheisyydessä olevilla alueilla (Taka-Töölö, Lauttasaari, Etelä-Haaga, Etu-Töölö, Linjat, Kamppi, Vallila, Torkkelinmäki, Harju ja Ullanlinna ja toisaalta Helsingin vähän vanhemmissa lähiöissä (Kannelmäki, Kontula, Länsi-Herttoniemi, Maunula, 13

Pohjois-Haaga). Myös 1990-luvulla rakennetussa Herttoniemenrannassa on runsaasti vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen suhteellinen osuus asuntokannasta on suurin Santahaminassa ja Suomenlinnassa, joilla asuu paljon puolustusvoimain henkilökuntaa ja muutamilla pienillä osa-alueilla, joista esim. Viikin tiedepuiston asunnot on tarkoitettu lähes yksinomaan opiskelijoiden käyttöön. Alueista, joissa vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on suuri, useimmat ovat toisaalta 1990-luvulla rakennettuja (Veräjälaakso, Ruoholahti, Talinranta, Tali, Herttoniemenranta, Pitäjänmäen teollisuusalue, Kivikko, Meri-Rastila, Kallahti) tai sitten aikaisempina vuosikymmeninä rakennettuja lähiötä (Jakomäki, Koskela, Itäkeskus, Maunula, Länsi-Herttoniemi). Näillä kaikilla alueilla on arava- ja korkotukilainoitettujen (ARA) vuokra-asuntojen osuus selvästi muita alueita suurempi. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli eniten Eteläisen, Keskisen ja Läntisen suurpiirin alueilla, jonne sijoittui kolme neljännestä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista, vaikka alueiden asuntojen osuus asuntokannasta oli vain hieman yli puolet. Suomenlinnan ja Santahaminan lisäksi Niemenmäen alueella oli vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus yli puolet asuntokannasta. Seuraavaksi suurin osuus niitä on Linjojen ja Torkkelinmäen alueilla, joissa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli 46 ja 45 prosenttia asunnoista. Taulukossa 5 sivuilla 46-51 on tarkemmat tiedot Helsingin alueittaisista hallintaperustejakaumista. Kartta 5. Omistusasuntojen osuus asuntokannasta osa-alueittain 31.12.2001 Omistusasuntojen osuus Paloheinä Tapaninvainio Ala-Malmi Puistola Konala Patola Myllypuro Tahvonlahti Vartioharju Mellunmäki Keski- Vuosaari Taka- Töölö Vallila Kuusisaari Marjaniemi -24 25-43,7 kaup.keskiarvo 43,7 43,8-59 60- alueella asuntoja alle 100 14

Kuvio 5. Osa-alueet, joissa eniten omistus-/vuokra-asuntoja 31.12.2001 Omistusasunnot 0 2 000 4 000 6 000 Vuokra-asunnot 0 2 000 4 000 6 000 Lauttasaari Taka-Töölö Etu-Töölö K-Vuosaari Et-Haaga Yliskylä Kontula Patola Ullanlinna Kamppi Linjat Kannelmäki Harju Tapaninvainio Punavuori Pohj.Haaga Vanha munkkiniemi Torkkelinmäki Mellunmäki Pukinmäki Taka-Töölö Lauttasaari Kannelmäki Et-Haaga Etu-Töölö Kontula Linjat Kamppi Länsi-Herttoniemi Vallila Torkkelinmäki Harju Maunula Pohj.Haaga Herttoniemenranta Ullanlinna K-Vuosaari Roihuvuori Malminkartano Punavuori Vapaarahoitteinen Ara 0 2 000 4 000 6 000 lukumäärä 0 2 000 4 000 6 000 lukumäärä Kaupungin vuokra-asunnoissa asutaan ahtaasti Helsingin kaupungilla oli vuoden 2001 lopussa aluepohjalta muodostettujen kaupungin kiinteistöyhtiöiden hallinnassa noin 42 000 vuokra-asuntoa. Näistä lähes kaikki ovat kaupungin yleisen asunnonjaon piiriin kuuluvia asuntoja. Lisäksi kaupungilla on vanhusten palvelu- tai muita vanhusten asuntoja noin 2 400, kaupungin virastojen ja laitosten työsuhdekäyttöön tarkoitettuja asuntoja noin 4 000 sekä valtion lyhyen ja pitkän korkotuen asuntoja noin 2 000. Lisäksi kaupungilla on muita erillisiä (erillisyhtiöt, yksittäiset asuinhuoneistot) asuntoja noin 3 000. Kaupungin yleisen asunnonjaon piiriin kuuluvat asunnot sijoittuvat suurelta osin pääradan, Vantaankosken radan ja metron vaikutuspiiriin kuuluville alueille. Eniten kaupungin vuokra-asuntoja on Itäisen suurpiirin alueella, jonne sijoittuu yhteensä 26 prosenttia kaikista kaupungin vuokra-asunnoista, Koillisen suurpiirin alueella on 21 prosenttia ja kolmanneksi eniten niitä on Läntisen suurpiirin alueella, jonne sijoittuu 17 prosenttia kaupungin vuokra-asunnoista. Koillisen, Kaakkoisen ja Itäisen suurpiirien asuntokannasta on kaupungin vuokra-asuntoja noin neljännes. Pohjoisen suurpiirin alueella niitä on 18 prosenttia ja Läntisessä ja Keskisessä suurpiireissä 13 14 prosenttia kaikista asunnoista. Eteläisessä suurpiirissä kaupungin vuokra-asuntoja on hyvin vähän eli vajaa 2 prosenttia koko asuntokannasta. Itäisen, Kaakkoisen, Koillisen ja Pohjoisen suurpiirin kaikista vuokra-asunnoista noin puolet on kaupungin vuokra-asuntoja. Sen sijaan Eteläisessä, Läntisessä ja Keskisessä suurpiireissä on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selvä enemmistö ja siten kaupungin vuokra-asuntojen osuus jää vähäisemmäksi. Läntisessä ja Keskisessä kaupungin vuokra-asuntoja on kaikista vuokra-asunnoista vähän yli neljännes - Eteläisessä suurpiirissä 4 prosenttia. Kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on suurin asuntokannaltaan hyvin pienellä (69 asunnon) Tuomarinkartanon alueella, jossa kaupungin asuntoja on 74 prosenttia asunnoista. Toiseksi eniten niitä on Jakomäessä, jossa niiden osuus on 56 prosenttia kaikista asunnoista ja seuraavaksi eniten Maunulassa, Kivikossa, Ala-Malmilla, Länsi-Herttoniemessä, Koskelassa ja Vesalassa, joissa kaupungin asuntojen 15

osuus koko asuntokannasta vaihtelee 43-49 prosentin välillä. Myös mm. Länsi-Pasilassa ja Itäkeskuksessa kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on yli kolmannes. Kaupungin vuokra-asunnot ovat pienempiä kuin keskimäärin asunnot Helsingissä. Kaupungin asuntojen keskikoko oli 57 m 2, kun kaikkien Helsingin asuntojen keskikoko oli 62 m 2. Toisaalta kaupungin vuokra-asunnot ovat vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoihin verrattuna selvästi suurempia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskikoko Helsingissä oli 48 m 2. Kaupungin vuokra-asunnoissa kuten muissakin vuokra-asunnoissa asutaan selvästi ahtaammin kuin omistusasunnoissa. Vuonna 2001 oli kaupungin vuokra-asunnoissa käytettävissä oleva pinta-ala 28,0 m 2 /asukas, jolla tasolla oli myös aravavuokra-asunnoissa asuvien asumisväljyys. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asutaan lähes yhtä ahtaasti, niissä käytettävissä oleva keskipinta oli 29,7 m 2. Omistusasunnoissa asuvien keskimääräinen asumisväljyys oli 36,9 m 2 /asukas. Alueilla, joille kaupungin vuokra-asunnot ovat rakennettu 1950-1960 -luvuilla ja joilla perheet ovat lasten poismuutettua pienentyneet, asutaan keskimääräistä väljemmin. Itä-Pasilassa, Toukolassa, Länsi-Herttoniemessä ja Maunulassa on kaupungin vuokra-asukkailla keskimäärin käytössään 31,4-32,5 m 2 /asukas, kun alueilla, jonne kaupungin vuokra-asunnot on rakennettu viime vuosikymmenellä ja joissa asuu runsaasti lapsiperheitä, on kaupungin vuokra-asunnoissa asukkailla käytössään vähän yli 20 neliötä (esimerkiksi Paloheinässä, Talinrannassa, Ruoholahdessa, Jätkäsaaressa ja Torpparinmäessä). Taulukko 6 kaupungin vuokra-asunnoista ja niitä koskevista tunnusluvuista on sivuilla 52-54. Kartta 6. Kaupungin omistamat vuokra-asunnot osa-alueittain 2001 Tapulikaupunki kaupungin asuntoja, lkm 1-99 100-499 500-999 1000-2200 Malminkartano Patola Pukinmäki Kivikko Vesala Kontula ei kaup.asuntoja Etelä- Haaga Käpylä Länsi- Hertton. Myllypuro Vartioharju Meilahti Vallila Kallahti Yliskylä 16

Helsinkiläiset asuvat muita suomalaisia ahtaammin Asunnot ja asuntokunnat ovat Helsingissä pieniä koko Suomeen verrattuna. Helsingissä asuntojen keskikoko oli 62,0 m 2 ja asuntokunnan keskikoko 1,9 henkilöä. Ruoholahti, Latokartano, Meri-Rastila), joilla asunnot ovat hieman kaupungin keskiarvoa suurempia, mutta joilla ahtaasti asuttujen arava- ja korkotukilainoitettujen Koko maan huoneistojen keskipinta-ala oli 77 m 2 ja vuokra-asuntojen määrä ja osuus on selvästi keski- asuntokunnan keskikoko 2,2. määräistä suurempi. Helsingin pienimmät asuntokunnat ovat niillä alueilla, joissa asunnot ovat kaikkien pienimpiä eli Torkkelinmäki, Harju, Alppila, Linjat, Munkkisaari (1,3-1,4 henkeä/asunto). Käytettävissä oleva keskimääräinen asuinhuoneisto-ala asukasta kohti on Helsingissä 32,8 m 2. Kuva pinta-alalla mitatusta asumisväljyydestä tarkentuu kui- Suuret asuntokunnat asuvat puolestaan tenkin, kun tarkastellaan käytettävissä oleva pin- pientaloalueilla, joilla myös asunnot ovat keskimääräistä ta-alaa asukasta kohti asuntokunnan koon mukaan. suurempia. Suurimmat asuntokuntien keskikoot Yhden ja kahden hengen talouksilla - joita Helsingin ovat pientalovaltaisilla alueilla (Torpparinmäki, Jollas, kaikista asuntokunnista on 78 prosenttia, on selvästi Paloheinä, Malmin lentokenttä, Heikinlaakso), joilla enemmän asuinpinta-alaa käytössään kuin suuremmilla asuntokuntien keskikoko oli 2,9. Keskimääräistä suurempia asuntokuntia asuu myös joillakin 1990-luvulla asuntokunnilla. Yhden hengen talouksilla on käytös- sään 47 m 2 /asukas, kahden hengen asuntokunnilla rakennetuilla kerrostalovaltaisilla alueilla (Kivikko, 34,1 m 2 ja kolmihenkisillä asuntokunnilla 26,6 m 2. Suuremmilla talouksilla asumisväljyys laskeekin Kuvio 6. Väljimmin/ahtaimmin asutut osa-alueet 31.12.2001, m 2 /henkilö sitten jyrkästi. Neljähenkisillä asunto- kunnilla oli käytössä 22,7 m 2 /henkilö, viisihenkisillä 20 m 2 ja 7 henkisillä ja sitä suuremmilla asuntokunnilla vain 13,8 m 2. Asumisväljyys Asumisväljyys vaihtelee myös alueittain. Väljimmin asutuissa kaupunginosissa esimerkiksi Kuusisaaressa ja Kaivopuistossa, joissa on myös suurimmat asunnot, on 0 20 40 60 80 10 väljintä asukasta kohden käytössä oleva pinta-ala Kuusisaari noin kaksinkertainen kaikkien helsinkiläisten keskimääräiseen asumisväljyyteen Kaivopuisto Marjaniemi verrattuna. Väljästi asutaan myös Marjaniemen, Lehtisaaren ja Tammisalon alu- Lehtisaari Tammisalo Kulosaari Eira Tahvonlahti Metsälä Kaartinkaupunki eilla, joilla asukkaiden käytössä oleva keskimääräinen huoneistoala oli 13-16 neliötä kaupungin keskiarvoa korkeampi. Ahtaimmin asutaan Viikin tiedepuiston opiskelija-asuntojen alueella, jossa käytössä oleva pinta-ala oli 22,2 m 2 /asukas. Samoin Vanhankaupungin alueella on käytössä oleva Kaupungin keskiarvo 10 ahtainta pinta-ala pieni eli 23,8 m 2 /asukas. Myös Kumpula Suomenlinnan ja Santahaminan alueilla Meri-Rastila Malminkartano asutaan ahtaasti, siellä oli keskimäärin Kivikko Tali käytössä 24,7-26,9 m 2 /asukas. Alueilla, joilla on runsaasti valtion arava- ja korkotukilainoitettuja Veräjälaakso vuokra-asuntoja (esim. Suomenlinna Veräjälaakso, Tali, Kivikko, Malminkartano, Meri-Rastila, Kumpula) asutaan myös Santahamina Vanhakaupunki selvästi keskimääräistä ahtaammin (alle Viikin tiedepuisto 28 m 2 /asukas). Toisaalta huolimatta asumisväljyyden 0 20 40 60 80 alueittaisista eroista niin vä- hän yli puolet Helsingin asunnoista sijait- pinta-ala/asukas 17

Kartta 7. Asumisväljyys osa-alueittain 31.12.2001, m 2 /henkilö Tali Etelä- Haaga Munkkivuori Paloheinä Meilahti Taka- Töölö Patola Maunula Vallila Kumpula Siltamäki Tapaninvainio Tapanila Ylä- Malmi Pukinmäki Puistola Myllypuro Länsi- Hertton Kivikko Vartioharju Maununneva Malminkartano Pinta-ala/asukas Mellunmäki Rastila Ruoholahti Marjaniemi Meri- Rastila -28 29-32 33-39 40- alueella asuntoja alle 100 Kluuvi Tahvonlahti Santahamina see alueilla, joilla keskimääräinen asumisväljyys vaihtelee 30 m 2 ja 35 m 2 /asukas välillä. Asumistasoa ja sen alueittaisia eroja voidaan tarkastella myös henkilöitä/huone mittarilla (keittiötä ei lasketa huoneeksi). Keskimäärin Helsingissä on käytössä yhtä asukasta kohti 0,78 huonetta. Ahtaimmin asutuissa Suomenlinnassa, Viikin tiedepuistossa ja Santahaminassa on keskimäärin hieman yli 1 henkilö/huone. Väljimmin asutussa Kaivopuistossa on keskimäärin 0,54 henkilöä/huone ja Kuusisaaressa 0,55. On ilmeistä, että alueet, joilla asunnot ovat suuria niin asumisväljyys myös henkilöitä/huone mittarilla mitattuna on myös suuri. Poikkeuksen tästä tekevät kuitenkin Niemenmäen, Laakson ja Munkkivuoren alueet, joilla asunnot ovat selvästi kaupungin keskikokoa pienempiä, mutta asuntokunnat pieniä ja siten asumisväljyys korkea. Myös vanhoissa lähiössä (Länsi-Herttoniemi, Roihuvuori, Puotinharju, Puotila, Myllypuro ja Kontula sekä Pohjois-Haaga) asutaan vähän väljemmin kuin koko kaupungissa keskimäärin, vaikka asuntojen keskikoko Myllypuroa lukuun ottamatta jää alle kaupungin keskiarvon. 18

Kartta 8. Asumisväljyys osa-alueittain 31.12.2001, henkilö/huone Hakuninmaa Kannelmäki Paloheinä Patola Siltamäki Ala- Malmi Puistola Kivikko Myllypuro Henkilöt/huoneet -0,69 0,7-0,78 kaup.keskiarvo 0,78 0,79-0,89 0,9-1,9 alueella asuntoja alle 100 Mellunmäki Tali Ruskeasuo Kumpula Länsi- Hertton. Itäkeskus Meri- Rastila Yliskylä Santahamina Helsingin asuntojen varustetaso on korkea Helsingissä on asumisen varustetaso keskimäärin korkea. Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuus asuntokannasta on esim. muihin EU:n maiden pääkaupunkeihin verrattuna vähäinen. Koko kaupungissa oli erittäin puutteellisesti varustettuja asuntoja 3 500 ja puutteellisesti varustettuja asuntoja 12 000. Puutteellisesti varustettuja asuntoja on eniten Keskisen ja Eteläisen suurpiirin alueilla, jonne myös ennen vuotta 1920 rakennetut asunnot keskittyvät. Keskisen ja Eteläisen suurpiirien alueilla oli yhteensä 8 800 puutteellisesti ja 1 900 erittäin puutteellisesti varustettua asuntoa. Eniten puutteellisesti varustettuja asuntoja oli Alppiharjun, Kallion, Kampinmalmin ja Ullanlinnan peruspiireissä. Asumistasoa kuvaavat tunnusluvut on kerätty taulukkoon 1 sivuilla 25-27. 19

Kolme neljännestä ulkomaalaisista asuu vuokralla Helsingissä oli vuoden 2001 lopussa 9 957 sellaista asuntokuntaa, jossa asuntokunnan viitehenkilö (tarkoitetaan pääsääntöisesti asuntokunnan suurituloisinta henkilöä) oli ulkomaan kansalainen. Näihin asuntokuntiin kuului yhteensä 24 622 henkeä. Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä asui yhteensä 3 027 ulkomaalaisasuntokuntaa, Läntisessä suurpiirissä 1 649, Koillisessa suurpiirissä 1 582 ja Itäisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä yhteensä 3 311. Pohjoisessa suurpiirissä asui vain 388 ulkomaalaisasuntokuntaa. Selvä enemmistö ulkomaalaisista asui vuokra-asunnossa - yhteensä 7 794 asuntokuntaa, joista Kuvio 7. Asuntokunnat, ulkomaalaisasuntokunnat erikseen, asumisväljyyden mukaan peruspiireittäin 31.12.2001, pinta-ala/henkilö Kulosaaren pp L-Pakilan pp Vironniemen pp Munkkiniemen pp Ullanlinnan pp Itä-Pakilan pp Kampinmalmin pp Taka-Töölön pp Lauttasaaren pp Laajasalon pp Oulunkylän pp Maunulan pp Tuomarinkylän pp Vartiokylän pp Myllypuron pp Pasilan pp Herttoniemen pp Latokartanon pp Puistolan pp Haagan pp Pukinmäen pp Reijolan pp Mellunkylän pp Pitäjänmäen pp Suutarilan pp Malmin pp Vuosaaren pp Jakomäen pp Vanhankaup. pp Kallion pp Kaarelan pp Vallilan pp Alppiharjun pp Asumisväljyys 0 10 20 30 40 50 Kaikki asuntokunnat Ulkom. as.kunnat 0 10 20 30 40 50 m2/henkilö arava-vuokra-asunnoissa asuvia oli 4 404. Omistusasunnossa asui 1 703 asuntokuntaa. Koko väestön asumista koskevat alueittaiset erot on myös vastaavan suuntaisina nähtävissä ulkomaalaisasuntokunnilla. Alueilla, joilla omistusasuminen on keskimääräistä yleisempää, on se myös yleisempää ulkomaalaisten keskuudessa, vaikka ulkomaalaisilla omistusasuminen on kantaväestöön verrattuna selvästi harvinaisempaa. Kaikista ulkomaalaista asuntokunnista asui vuokralla 78 %. Eteläisen ja Keskisen suurpiirin alueilla ulkomaalaiset asuntokunnat asuvat pääosin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Alppiharjun peruspiirissä 73 % asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Samoin Kallion, Ullanlinnan ja Taka-Töölön peruspiireissä ulkomaalaisista asuntokunnista yli 60 % asui vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Koillisen ja Itäisen suurpiirin ulkomaalaiset asuvat puolestaan useimmiten arava-vuokra-asunnoissa. Koillisessa suurpiirissä 68 % ja Itäisessä 65 % ulkomaalaisista asuntokunnista asui arava-vuokra-asunnossa. Myös Kaakkoisessa, Pohjoisessa ja Läntisessä suurpiirissä arava-vuokralla asuminen oli ulkomaalaisten keskuudessa vapaarahoitteista hiukan yleisempää. Ulkomaalaistalouksilla käytössään 25 m 2 /henkilö Ulkomaalaiset taloudet asuvat muita helsinkiläisiä ahtaammin. Ulkomaalaisasuntokunnilla oli käytössään 25 m 2 /henkilö ja kaikilla helsinkiläisillä 32,8 m 2. Vain Vironniemen, Ullanlinnan ja Kulosaaren peruspiireissä asuvilla ulkomaalaisilla keskimääräinen käytettävissä oleva asuinpinta-ala ylitti koko Helsingin keski-arvon, joskaan ei yltänyt kyseisten alueiden koko väestön asumisväljyyden keskiarvoon. Muilla Helsingin alueilla ulkomaalaiset asuvat helsinkiläistä keskiarvoa ahtaammin. Kaikkein ahtaimmin ulkomaalaiset asuivat Reijolan ja Alppiharjun peruspiireissä. Ulkomaalaistaloudet asuvat ahtaimmin pääsääntöisesti niillä alueilla, joilla on runsaasti aravavuokra-asuntoja ja joissa asuu monilapsisia perheitä (esim. Reijolan, Myllypuron, Suutarilan, Latokartanon, Mellunkylän ja Malmin peruspiirit). Ulkomaalaisten alueittaista asumistasoa ja asuntojen hallintaperustejakaumaa koskevat luvut ovat taulukossa 7 sivulla 55. 20

Kalleimpien alueiden keskihinta yli 3 300 halvimpien 1 400 euroa neliöltä Helsingin vanhojen asuntojen keskihinta vuoden 2002 lopussa oli 2 312 euroa neliöltä. Alueittaiset hintaerot ovat kuitenkin varsin suuria. (Asuntojen hintojen tilastoinnissa on käytetty postinumeroalueita ja niiden pohjalta muodostettuja kalleusalueluokkia poiketen muista käytössä olevista tilastollisista alueluokituksista.) Kalleimpien Helsingin keskustan alueiden Kaivopuisto, Kaartinkaupunki, Katajanokka ja Eira - keskihinta oli yli 3 300 euroa neliöltä eli 40-57 prosenttia korkeampi kuin koko kaupungin keskihinta. Myös muiden keskustan - Punavuori, Kruununhaka, Helsingin keskusta, Keski-Töölö, Taka-Töölö, Ruoholahti - alueiden keskihinnat olivat 20-35 prosenttia kaupungin keskihintaa korkeampia. Vastaavasti kaikkein halvimmilla alueilla oli hintataso noin 1 400 1 500 euroa neliöltä, joka on kaupungin keskihintaa verrattuna noin 30-40 prosenttia matalampi. Suurelta osin nämä halvimmat alueet sijaitsevat kaupungin pohjois- ja itäosissa (Malminkartano, Pihlajamäki, Jakomäki, Kontula, Myllypuro, Pohjois-Vuosaari). Halvimmat yksiöt olivat vuonna 2002 Puistolassa, Myllypurossa, Pohjois-Vuosaaressa, Kivihaassa, Konalassa ja Mellunkylässä, joissa yksiöiden neliökeskihinta jäi alle 2 000 euron. Kalleimpien alueiden - Katajanokan ja Kaivopuiston yksiöiden keskihinta oli noin 3 600 euroa neliö. Yksiöiden alueittaiset keskihintojen erot ovat kuitenkin pienemmät kuin kolmioiden tai sitä suurempien asuntojen hintaerot. Ero kalleimpien ja halvimpien alueiden yksiöiden keskihintojen välillä oli 1 800 euroa eli sama kuin mitä halvimmilla alueilla oli yksiöiden keskihinta. Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen halvim- Kartta 9. Alueittaiset asuntojen keskineliöhinnat suhteessa koko kaupungin keskineliöhintaan vuonna 2002 Alueen asuntojen keskihinta suhteessa koko kaupungin keskihintaan 59-79 80-99 MALMIN- KARTANO PALO- HEINÄ LÄNSI-PAKILA PUKIN- MÄKI- SAVELA TAPANILA MALMI SUUR- METSÄ KONTULA 100-119 120-160 vähän kauppoja/ tietoepävarma REIMARLA ETELÄ- HAAGA RUSKEA- SUO KÄPYLÄ TOUKOLA- VANHA- KAUPUNKI PIHLAJA- MÄKI MYLLY- PURO VARTIO- HARJU PUOTILA KALLIO KULO- SAARI TAMMISALO RUOHO- LAHTI JOLLAS 21

Kuvio 8. Kalleimpien ja halvimpien alueiden yksiöiden ja kolmioiden keskihinnat vuonna 2002, euro/m 2 Yksiöt Kolmiot+ 10 kalleinta 0 1 000 2 000 3 000 4 000 Katajanokka Kaivopuisto Punavuori Helsingin keskusta Eira Kaartinkaupunki Ruoholahti Kruununhaka Pohjois-Meilahti Taka-Töölö 10 halvinta Tapanila Etelä-Keskivuosaari Kontula Pihlajamäki Mellunkylä Konala Kivihaka Pohjois-Vuosaari Myllypuro Puistola Kaupungin keskiarvo 0 1 000 2 000 3 000 4 000 euro/m2 10 kalleinta 0 1 000 2 000 3 000 4 000 Kaivopuisto Katajanokka Eira Kaartinkaupunki Punavuori Kruununhaka Ruoholahti Keski-Töölö Helsingin keskusta Munkkiniemi 10 halvinta Pohjois-Vuosaari Mellunkylä Pihlajamäki Kontula Myllypuro Siltamäki Malminkartano Puistola Suurmetsä Jakomäki Kaupungin keskiarvo 0 1 000 2 000 3 000 4 000 euro/m2 pien ja kalleimpien alueiden hintatason ero oli 2 700-2 800 euroa neliöltä. Helsingissä pienten asuntojen keskineliöhinta on korkeampi kuin kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen hinnat, mutta ydinkeskustan kalleimmilla (Katajanokka, Eira, Kaartinkaupunki, Kaivopuisto ja Keski-Töölö) alueilla kolmioiden neliöhinta on ollut viime vuosina kalliimpi kuin yksiöiden keskihinta. Taulukkoon 8 sivuilla 56-57 on kerätty postialuekohtaiset tiedot asuntojen neliöhinnoista. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra keskustassa 15,26 euroa neliöltä Asuntojen keskivuokra Helsingissä vuonna 2002 oli (tilastossa on mukana kaikki asunnot - myös arava-lainoitetut) 9,81 euroa neliöltä kuukaudessa. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrataso on kuitenkin selvästi tätä korkeampi, sillä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuoka oli 11,36 euroa/m 2 kuukaudessa. Vapaarahoitteisten yksiöiden keskivuokra oli 14,25 euroa - kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen 9,6 euroa neliöltä kuukaudessa. Vuokrataso vaihtelee paljon Helsingin eri alueiden kesken. Korkeimmat vuokrat ovat keskustan - Helsingin kalleusalue 1 - vapaarahoitteisissa yksiöissä. Yksiöiden keskivuokra Helsinki 1-alueella oli 15,26 euroa neliöltä, kun halvimmalla Helsinki 4-alueella se oli lähes neljä euroa halvempi (Vuokrien tilastoinnissa käytössä oleva postinumeropohjainen kalleusalueluokittelu liitteessä sivulla 60). Isojen asuntojen keskivuokrat eivät vaihtele alueittain yhtä paljon kuin yksiöiden vuokrat. Kalleimman alueen Helsinki 1:n keskivuokra kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa oli 10,12 euroa neliöltä ja halvimmalla Helsinki 4-alueella 8,57 euroa eli halvimman alueen vuokra oli enää puolitoista euroa kalleinta matalampi. 22

Asuntojen vuokra- ja hintatason muutokset Helsingin asuntojen hinta- ja vuokrataso on kohonnut huomattavasti viime vuosina. Koko Helsingin asuntojen nimellishintataso on kohonnut 39 prosenttia vuodesta 1997 lähtien. Isojen asuntojen - kolmioiden tai niitä suurempien keskihinnat ovat kohonneet hieman enemmän eli 44 %. Nopeinta hintojen nousu on ollut keskustassa. Vuodesta 1997 lähtien vapaarahoitteisten asuntojen hintataso kohosi kaikilla Helsingin alueilla, mutta eniten kalleimmalla Helsinki 1-alueella. Sen sijaan vuonna 2001 vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta laski kaikilla alueilla, joskin halvimmalla Helsinki 4:n alueella lasku oli vähäistä. Kalleusalue 1:llä ja 3:lla hintataso laski edelleen vuonna 2002, mutta Helsinki-2 ja -4 alueilla hintataso alkoi kohota vuonna 2002. Helsingin asuntojen vuokrataso on myös kohonnut vuodesta 1997 lähtien, mutta asuntojen hintatasoa vähemmän. Vapaarahoitteisten asuntojen nimelliskeskivuokrien kokonaiskasvu oli 25 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 2002. Vuokratason kehitys vaihtelee varsin paljon sekä asuntojen koon että alueen mukaan Vuosina 1998-2000 vuokrataso kohosi varsin nopeasti kaikilla muilla kuin Helsingin kalleusalueella 4. Kalleimmalla Helsinki 1-alueella vuokrataso kohosi 19 prosenttia ja muilla alueilla 13-14 prosenttia. Helsingin kalleimmalla alueella vuokratason kohoaminen taittui vuonna 2000 ja sen jälkeen se on ollut selvästi maltillisempaa. Helsingin halvimman kalleusalue 4:n vuokrataso on kohonnut puolestaan erityisesti vuonna 2002, jolloin muualla vuokrat nousivat selvästi vähemmän. Tässä tarkastelussa on käytetty asuntojen hintojen ja vuokrien alueittaisten vuosihintojen perusvuotena 1997 sen vuoksi, että kalleusalueluokitteluun perustuvia tilastotietoja ei ole saatavissa aikaisemmilta vuosilta. Kuvio 9. Asuntojen hintojen ja vuokrien muutokset Helsingin kalleusalueilla 1997 2002 ja 2000 2002, prosenttia Helsinki 1 muutos 1997-2002 -20-10 0 10 20 30 40 50 Helsinki 1 muutos 2000-2002 -20-10 0 10 20 30 40 50 Helsinki 2 Helsinki 2 Helsinki 3 Helsinki 3 Helsinki 4-20 -10 0 10 20 30 40 50 muutos% as. vuokrat as. hinnat Helsinki 4-20 -10 0 10 20 30 40 50 muutos% as. vuokrat as. hinnat 23

Kartta 10. Helsingin postinumeroihin perustuvat asuntojen hintojen kalleusalueet Munkkiniemi Paloheinä Kannelmäki Käpylä Kallio Myllypuro Itä- Pakila Kulosaari Toukola- Vanhak. Pihlajamäki Malmi Suurmetsä Kontula Tammisalo Kalleusalueet: Vartioharju Helsinki I Helsinki II Helsinki III Helsinki IV Jollas 24

Taulukko 1. Asumistaso 31.12.2001 Asunnot Pinta-ala/ Huoneet/ Henkilöt/ Asunnon varustetaso Asunto- Yhteensä asunto henkilö henkilöt huoneet Hyvä Puutteellin. kunnan lkm m 2 m 2 % % keskikoko Koko kaupunki 300 721 62,0 32,8 1,28 0,78 94,9 5,1 1,90 1 Eteläinen sp 63 281 62,7 36,9 1,32 0,76 92,7 7,3 1,71 101 Vironniemen pp 7 169 70,2 38,8 1,31 0,77 91,3 8,7 1,81 10 Kruununhaka 4 449 67,6 39,0 1,32 0,76 90,4 9,6 1,75 20 Kluuvi 321 60,8 34,9 1,27 0,79 84,1 15,9 1,6 80 Katajanokka 2 399 76,1 38,9 1,28 0,78 93,9 6,1 1,95 102 Ullanlinnan pp 15 270 62,8 37,5 1,27 0,79 88,9 11,1 1,68 30 Kaartinkaupunki 580 77,7 41,4 1,33 0,75 85,3 14,7 1,86 50 Punavuori 5 828 52,1 33,6 1,22 0,82 89,8 10,2 1,57 60 Eira 691 80,4 42,1 1,44 0,70 92,0 8,0 1,92 70 Ullanlinna 6 886 67,8 40,0 1,31 0,77 90,6 9,4 1,72 90 Kaivopuisto 296 124,4 61,9 1,85 0,54 99,0 1,0 2,03 204 Munkkisaari 622 42,9 30,3 1,09 0,91 84,4 15,6 1,41 520 Suomenlinna 367 66,4 26,9 0,84 1,18 39,5 60,5 2,47 103 Kampinmalmin pp 18 811 63,9 36,8 1,27 0,78 91,7 8,3 1,76 40 Kamppi 7 446 56,9 35,6 1,26 0,80 88,5 11,5 1,61 130 Etu-Töölö 8 645 68,5 40,9 1,34 0,74 92,4 7,6 1,71 201 Ruoholahti 1 540 67,0 28,6 1,11 0,90 96,5 3,5 2,35 202 Lapinlahti 7 179,2 67,2 0,56 1,78 71,4 28,6 2,29 203 Jätkäsaari 1 173 68,5 31,7 1,23 0,81 100,0 0,0 2,17 104 Taka-Töölön pp 10 309 57,0 36,3 1,33 0,75 94,4 5,6 1,59 140 Taka-Töölö 10 309 57,0 36,3 1,33 0,75 94,4 5,6 1,59 105 Lauttasaaren pp 11 722 61,2 35,6 1,43 0,70 98,5 1,5 1,73 310 Lauttasaari 11 722 61,3 35,6 1,43 0,70 98,5 1,5 1,73 2 Läntinen sp 56 826 59,3 32,0 1,31 0,77 97,4 2,6 1,86 201 Reijolan pp 9 312 54,7 31,0 1,29 0,77 92,5 7,5 1,78 150 Meilahti 4 313 53,7 31,3 1,29 0,78 88,4 11,6 1,74 160 Ruskeasuo 3 692 57,8 30,2 1,25 0,80 95,3 4,7 1,91 180 Laakso 1 307 49,3 33,1 1,49 0,67 98,3 1,7 1,5 202 Munkkiniemen pp 10 429 66,9 37,6 1,52 0,66 97,5 2,5 1,79 301 Vanha munkkiniemi 5 169 69,1 39,3 1,54 0,65 95,7 4,3 1,77 302 Kuusisaari 200 173,8 66,8 1,81 0,55 96,5 3,5 2,63 303 Lehtisaari 543 99,9 46,0 1,72 0,58 99,6 0,4 2,2 304 Munkkivuori 3 106 54,4 33,3 1,47 0,68 99,5 0,5 1,66 305 Niemenmäki 820 56,3 34,4 1,50 0,66 99,0 1,0 1,67 306 Talinranta 591 62,2 28,0 1,17 0,85 99,8 0,2 2,22 203 Haagan pp 16 201 52,3 31,3 1,32 0,76 98,7 1,3 1,68 291 Et-Haaga 7 742 50,8 31,2 1,32 0,76 98,7 1,3 1,64 292 Kivihaka 592 50,3 31,8 1,31 0,77 99,2 0,8 1,58 293 Pohj.Haaga 5 456 52,1 31,3 1,36 0,74 98,2 1,8 1,68 294 Lassila 2 411 58,1 31,6 1,26 0,79 100,0 0,0 1,85 204 Pitäjänmäen pp 8 123 61,2 31,0 1,24 0,81 97,8 2,2 1,96 320 Konala 2 433 61,0 31,4 1,32 0,76 97,8 2,2 1,96 461 Pajamäki 1 197 49,3 30,0 1,31 0,76 99,6 0,4 1,67 462 Tali 565 61,2 27,5 1,07 0,93 100,0 0,0 2,25 463 Reimarla 2 574 63,7 33,0 1,26 0,79 97,0 3,0 1,94 464 Marttila 145 87,7 33,5 1,24 0,81 80,0 20,0 2,67 465 Pit.mäen teol al 1 209 65,0 28,7 1,09 0,92 98,8 1,2 2,12 205 Kaarelan pp 12 761 63,9 30,1 1,20 0,83 98,8 1,2 2,13 331 Kannelmäki 7 016 57,4 30,6 1,24 0,81 99,6 0,4 1,89 332 Maununneva 857 91,5 34,7 1,35 0,74 93,2 6,8 2,63 333 Malminkartano 3 821 62,9 27,8 1,09 0,92 99,5 0,5 2,26 334 Hakuninmaa 1 067 88,5 31,4 1,23 0,81 96,2 3,8 2,81 25

Taulukko 1 jatkuu Asunnot Pinta-ala/ Huoneet/ Henkilöt/ Asunnon varustetaso Asunto- Yhteensä asunto henkilö henkilöt huoneet Hyvä Puutteellin. kunnan lkm m 2 m 2 % % keskikoko 3 Keskinen sp 49 403 46,5 30,1 1,16 0,87 87,6 12,4 1,55 301 Kallion pp 19 091 43,3 30,5 1,13 0,88 87,0 13,0 1,42 100 Sörnäinen 4 629 49,0 31,0 1,20 0,83 92,7 7,3 1,58 111 Siltasaari 1 832 51,6 33,9 1,16 0,76 90,9 9,1 1,51 112 Linjat 6 858 42,0 30,4 1,18 0,85 89,1 10,9 1,39 113 Torkkelinmäki 5 772 37,5 28,8 1,00 1,00 78,7 21,3 1,31 302 Alppiharjun pp 9 475 38,1 28,6 1,12 0,89 81,4 18,6 1,34 121 Harju 6 029 37,8 28,6 1,11 0,90 81,2 18,8 1,33 122 Alppila 3 446 38,6 28,5 1,14 0,88 81,7 18,3 1,35 303 Vallilan pp 7 459 44,3 29,1 1,12 0,89 87,8 12,2 1,52 210 Hermanni 2 276 47,1 29,3 1,17 0,85 89,7 10,3 1,62 220 Vallila 5 183 43,0 29,0 1,09 0,92 87,0 13,0 1,48 304 Pasilan pp 4 560 60,0 31,9 1,21 0,83 99,1 0,9 1,89 171 L-Pasila 2 322 62,4 30,7 1,17 0,85 99,9 0,1 2,03 173 I-Pasila 2 157 57,1 33,3 1,27 0,79 100,0 0,0 1,73 174 K-Pasila 81 71,2 38,7 0,93 1,08 56,8 43,2 1,75 305 Vanhankaup. pp 8 818 57,6 30,6 1,21 0,83 89,5 10,5 1,89 230 Toukola 1 007 55,5 31,6 1,31 0,76 90,1 9,9 1,76 240 Kumpula 1 768 56,5 27,9 1,09 0,91 82,8 17,2 2,05 250 Käpylä 4 175 57,7 31,5 1,22 0,82 90,5 9,5 1,84 260 Koskela 1 729 60,7 31,3 1,28 0,78 94,8 5,2 1,93 270 Vanhakaupunki 139 46,5 23,8 1,06 0,94 74,8 25,2 1,84 4 Pohjoinen sp 19 133 77,2 34,9 1,37 0,73 96,2 3,8 2,22 401 Maunulan pp 4 998 60,4 33,3 1,32 0,76 96,0 4,0 1,83 281 Pirkkola 208 75,5 28,6 1,17 0,86 94,7 5,3 2,64 282 Maunula 4 334 55,8 32,5 1,31 0,76 97,0 3,0 1,73 283 Metsälä 454 98,3 41,8 1,48 0,68 87,4 12,6 2,4 402 L-Pakilan pp 2 696 98,0 39,2 1,49 0,67 94,1 5,9 2,5 341 L-Pakila 2 696 98,0 39,2 1,49 0,67 94,1 5,9 2,5 403 Tuomarinkylän pp 2 997 95,4 33,3 1,32 0,76 94,1 5,9 2,88 351 Paloheinä 2 072 97,1 34,0 1,36 0,74 94,1 5,9 2,88 352 Torpparinmäki 912 91,8 31,7 1,22 0,82 94,7 5,3 2,9 354 Haltiala 13 66,5 33,3 1,32 0,76 46,2 53,8 1,69 404 Oulunkylän pp 7 080 69,8 34,5 1,35 0,74 98,6 1,4 2,04 284 Patola 5 057 67,2 35,2 1,39 0,72 98,9 1,1 1,92 285 Veräjänmäki 1 342 83,6 35,7 1,36 0,73 96,9 3,1 2,34 287 Veräjälaakso 681 61,5 27,2 1,11 0,90 99,9 0,1 2,27 405 Itä-Pakilan pp 1 362 96,0 37,0 1,42 0,70 93,1 6,9 2,6 342 I-Pakila 1 293 96,8 37,8 1,45 0,69 93,3 6,7 2,57 353 Tuomarinkartano 69 81,4 25,3 0,95 1,05 88,4 11,6 3,17 5 Koillinen sp 40 101 68,5 31,1 1,22 0,82 96,8 3,2 2,21 501 Latokartanon pp 7 615 61,4 31,4 1,24 0,81 99,0 1,0 1,97 361 Viikinranta 131 71,0 32,9 1,36 0,74 84,7 15,3 2,16 362 Latokartano 1 156 67,9 29,2 1,13 0,88 99,8 0,2 2,3 363 Viikin tiedepuisto 268 47,5 22,2 0,89 1,13 95,5 4,5 2,21 364 Viikinmäki 154 60,2 28,9 1,21 0,83 94,8 5,2 2,07 383 Pihlajamäki 4 382 59,6 32,0 1,27 0,79 99,2 0,8 1,88 386 Pihlajisto 1 524 63,6 33,7 1,28 0,78 99,7 0,3 1,89 502 Pukinmäen pp 4 733 60,4 31,2 1,25 0,80 99,4 0,6 1,95 370 Pukinmäki 4 733 60,5 31,2 1,25 0,80 99,4 0,6 1,95 503 Malmin pp 12 217 68,8 30,9 1,21 0,82 95,0 5,0 2,23 381 Ylä-Malmi 3 629 57,2 29,0 1,16 0,87 98,0 2,0 1,97 382 Ala-Malmi 2 311 65,9 29,8 1,19 0,84 97,4 2,6 2,22 384 Tattarinharju 5 94,6 43,0 1,32 0,76 80,0 20,0 2,2 385 Malmin lentokenttä 352 92,6 33,2 1,31 0,77 85,8 14,2 2,87 391 Tapaninvainio 3 324 84,2 34,1 1,32 0,76 93,3 6,7 2,48 392 Tapanila 2 596 64,4 29,0 1,14 0,88 92,3 7,7 2,2 26

Taulukko 1 jatkuu Asunnot Pinta-ala/ Huoneet/ Henkilöt/ Asunnon varustetaso Asunto- Yhteensä asunto henkilö henkilöt huoneet Hyvä Puutteellin. kunnan lkm m 2 m 2 % % keskikoko 504 Suutarilan pp 4 783 76,7 30,9 1,21 0,83 98,1 1,9 2,48 401 Siltamäki 2 936 73,7 31,8 1,24 0,81 98,3 1,7 2,32 403 Töyrynummi 1 847 81,5 29,7 1,17 0,85 97,7 2,3 2,74 505 Puistolan pp 7 827 77,2 31,4 1,22 0,82 94,4 5,6 2,47 402 Tapulikaupunki 4 112 68,2 30,5 1,20 0,83 97,4 2,6 2,25 411 Puistola 2 579 85,7 32,3 1,26 0,79 91,7 8,3 2,67 412 Heikinlaakso 1 085 88,5 30,9 1,22 0,82 92,1 7,9 2,86 413 Tattarisuo 51 133,8 72,0 1,18 0,85 35,3 64,7 1,87 506 Jakomäen pp 2 926 62,3 30,7 1,23 0,81 99,2 0,8 2,03 414 Jakomäki 2 926 62,4 30,7 1,23 0,81 99,2 0,8 2,03 6 Kaakkoinen sp 24 321 68,1 34,0 1,35 0,74 97,5 2,5 2,01 601 Kulosaaren pp 2 065 86,9 43,9 1,59 0,63 96,9 3,1 1,97 190 Mustikkam-Korkeas. 14 70,1 27,6 1,13 0,89 78,6 21,4 2,18 420 Kulosaari 2 051 87,0 44,0 1,59 0,63 97,1 2,9 1,97 602 Herttoniemen pp 14 487 60,5 31,9 1,31 0,77 97,9 2,1 1,9 431 Länsi-Herttoniemi 5 016 55,0 32,3 1,35 0,74 97,6 2,4 1,71 432 Roihuvuori 4 535 54,0 30,3 1,33 0,75 96,9 3,1 1,8 433 Hertt.teol al 30 51,9 23,6 0,91 1,10 80,0 20,0 1,83 434 Herttoniemenranta 3 977 63,0 29,4 1,16 0,86 99,8 0,2 2,14 440 Tammisalo 929 110,5 45,3 1,66 0,60 97,1 2,9 2,43 603 Laajasalon pp 7 769 77,3 35,1 1,36 0,74 96,9 3,1 2,21 480 Vartiosaari 13 76,0 26,1 0,81 1,23 7,7 92,3 2 491 Yliskylä 5 591 72,1 36,2 1,43 0,70 99,1 0,9 2,01 492 Jollas 1 065 100,6 34,9 1,27 0,79 95,5 4,5 2,89 493 Tullisaari 5 121,0 45,4 1,19 0,84 60,0 40,0 1,6 494 Tahvonlahti 123 112,8 41,8 1,33 0,75 85,4 14,6 2,73 495 Hevossalmi 695 81,7 31,6 1,24 0,81 96,8 3,2 2,61 510 Santahamina 274 65,8 24,7 0,89 1,12 67,9 32,1 2,66 7 Itäinen sp 47 606 65,4 31,6 1,27 0,79 98,9 1,1 2,08 701 Vartiokylän pp 10 610 68,7 33,2 1,31 0,76 97,7 2,3 2,07 451 Vartioharju 2 517 82,2 33,9 1,31 0,76 93,5 6,5 2,44 452 Puotila 2 560 54,9 31,4 1,33 0,75 98,9 1,1 1,76 453 Puotinharju 2 231 57,7 31,7 1,35 0,74 99,4 0,6 1,81 455 Marjaniemi 744 133,5 48,8 1,61 0,62 94,9 5,1 2,72 456 Roihupel teol al 13 63,3 20,4 0,79 1,27 69,2 30,8 2,15 457 Itäkeskus 2 545 60,4 29,4 1,14 0,88 100,0 0,0 2,05 702 Myllypuron pp 4 822 64,7 32,4 1,34 0,75 99,3 0,7 2,01 454 Myllypuro 4 822 64,8 32,4 1,34 0,75 99,3 0,7 2,01 703 Mellunkylän pp 18 098 64,0 31,0 1,26 0,79 99,2 0,8 2,06 471 Kontula 7 114 61,6 32,5 1,34 0,75 99,1 0,9 1,9 472 Vesala 3 352 70,9 31,0 1,24 0,80 98,7 1,3 2,28 473 Mellunmäki 4 348 62,0 31,5 1,27 0,79 99,3 0,7 1,97 474 Kivikko 1 911 66,1 27,6 1,11 0,90 100,0 0,0 2,39 475 Kurkimäki 1 373 62,8 28,4 1,14 0,88 100,0 0,0 2,21 704 Vuosaaren pp 14 076 65,0 30,7 1,24 0,81 99,3 0,7 2,12 541 K-Vuosaari 6 384 61,5 32,0 1,30 0,77 99,5 0,5 1,93 542 Nordsjön kart 7 49,6 28,9 1,33 0,75 42,9 57,1 1,71 543 Uutela 8 123,6 61,8 1,75 0,57 37,5 62,5 2 544 Meri-Rastila 2 308 63,8 27,8 1,12 0,89 99,5 0,5 2,29 545 Kallahti 3 332 63,7 28,5 1,14 0,88 99,8 0,2 2,23 546 Aurinkolahti 367 59,1 33,4 1,25 0,80 99,2 0,8 1,72 547 Rastila 1 662 83,6 34,1 1,36 0,73 97,4 2,6 2,45 548 Niinisaari 8 56,0 17,1 1,86 0,54 62,5 37,5 1,86 27

Taulukko 2a. Asuntojen rakentamisvuosi osa-alueittain 31.12.2001 Asunnot Rakentamisvuosi yhteensä -1920 1921-1940- 1950-1960- 1970-1980- 1990-2000- 1939 1949 1959 1969 1979 1989 1999 2001 Koko kaupunki 300 721 17 580 46 425 9 340 39 196 59 851 42 660 39 525 36 696 8 880 1 Eteläinen sp 63 281 13 073 25 791 1 687 5 844 5 902 3 797 2 834 3 185 987 101 Vironniemen pp 7 169 3 405 1 973 28 337 95 236 1 026 68 0 10 Kruununhaka 4 449 2 049 1 842 28 331 92 0 91 16 0 20 Kluuvi 321 134 71 0 6 2 75 0 32 0 80 Katajanokka 2 399 1 222 60 0 0 1 161 935 20 0 102 Ullanlinnan pp 15 270 5 710 5 296 177 688 2 206 750 141 31 182 30 Kaartinkaupunki 580 446 129 0 5 0 0 0 0 0 50 Punavuori 5 828 1 467 2 062 46 410 1 218 376 92 0 157 60 Eira 691 520 77 15 6 49 0 0 0 24 70 Ullanlinna 6 886 2 849 2 697 68 185 857 199 30 1 0 90 Kaivopuisto 296 44 91 27 64 14 23 15 18 0 204 Munkkisaari 622 200 239 0 4 68 111 0 0 0 520 Suomenlinna 367 184 1 21 14 0 41 4 12 1 103 Kampinmalmin pp 18 811 3 476 9 890 424 449 409 182 980 2 742 259 40 Kamppi 7 446 2 034 3 120 292 432 391 180 911 86 0 130 Etu-Töölö 8 645 1 438 6 768 79 12 18 2 69 0 259 201 Ruoholahti 1 540 1 0 53 3 0 0 0 1 483 0 202 Lapinlahti 7 3 2 0 2 0 0 0 0 0 203 Jätkäsaari 1 173 0 0 0 0 0 0 0 1 173 0 104 Taka-Töölön pp 10 309 478 7 884 447 666 144 264 101 109 216 140 Taka-Töölö 10 309 478 7 884 447 666 144 264 101 109 216 105 Lauttasaaren pp 11 722 4 748 611 3 704 3 048 2 365 586 235 330 310 Lauttasaari 11 722 4 748 611 3 704 3 048 2 365 586 235 330 2 Läntinen sp 56 826 144 2 184 3 018 15 915 11 132 8 785 6 888 7 999 691 201 Reijolan pp 9 312 75 767 2 711 2 139 233 106 442 2 792 4 150 Meilahti 4 313 30 488 2 379 384 46 1 70 868 4 160 Ruskeasuo 3 692 45 12 198 941 171 105 296 1 924 0 180 Laakso 1 307 0 267 134 814 16 0 76 0 0 202 Munkkiniemen pp 10 429 16 1 264 142 5 145 2 145 371 137 1 191 18 301 Vanha munkkiniemi 5 169 16 1 263 139 2 278 641 201 64 559 8 302 Kuusisaari 200 0 1 3 15 47 42 68 14 10 303 Lehtisaari 543 0 0 0 0 455 55 5 28 0 304 Munkkivuori 3 106 0 0 0 2 851 254 1 0 0 0 305 Niemenmäki 820 0 0 0 0 748 72 0 0 0 306 Talinranta 591 0 0 0 1 0 0 0 590 0 203 Haagan pp 16 201 18 78 11 6 186 4 624 2 637 1 677 911 56 291 Et-Haaga 7 742 15 74 11 2 318 3 927 503 92 747 53 292 Kivihaka 592 3 4 0 2 497 71 0 14 0 293 Pohj.Haaga 5 456 0 0 0 3 864 197 1 293 33 69 0 294 Lassila 2 411 0 0 0 2 3 770 1 552 81 3 204 Pitäjänmäen pp 8 123 31 75 144 1 226 2 075 1 582 795 1 856 328 320 Konala 2 433 4 6 20 154 1 371 421 336 112 8 461 Pajamäki 1 197 0 0 0 848 288 1 0 60 0 462 Tali 565 3 0 0 0 0 0 0 562 0 463 Reimarla 2 574 17 64 27 155 363 1 153 456 314 16 464 Marttila 145 1 2 86 41 6 3 1 5 0 465 Pit.mäen teol al 1 209 6 3 11 28 47 4 2 803 304 205 Kaarelan pp 12 761 4 0 10 1 219 2 055 4 089 3 837 1 249 285 331 Kannelmäki 7 016 0 0 0 737 1 918 3 164 607 395 195 332 Maununneva 857 0 0 1 255 82 134 234 114 32 333 Malminkartano 3 821 0 0 5 15 1 765 2 456 552 24 334 Hakuninmaa 1 067 4 0 4 212 54 26 540 188 34 28