KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PAPPILANRANTA JA LAPINMÄKI

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SONKAJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PAPPILANRANTA JA LAPINMÄKI Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 638-P26098

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (18) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Asemakaava... 4 2.2 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 9 4 SUUNNITTELUTILANNE... 9 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 5.3.1 Osalliset... 12 5.3.2 Vireilletulo... 12 5.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 5.3.4 Viranomaisyhteistyö... 13 5.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 6.1 Kaavan rakenne... 13 6.2 Mitoitus... 13 6.3 Palvelut... 14 6.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 6.5 Aluevaraukset... 14 6.5.1 Korttelialueet... 14 6.5.2 Muut alueet... 14 6.6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 6.6.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin... 16 6.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 6.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 6.6.4 Vaikutusta maisemaan... 17 6.6.5 Taloudellisia vaikutuksia... 17 6.6.6 Sosiaalisia vaikutuksia... 17 6.7 Kaavamerkinnät ja määräykset... 17

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (18) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 17 7.2 Toteutuksen seuranta... 18 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Tilastolomake - luonnosvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastine - ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastine (lisätään prosessin edetessä) - Kaavakartta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (18) KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS PAPPILANRANTA JA LAPINMÄKI 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Sonkajärven kirkonkylän korttelia 23 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan laajennus koskee Sonkajärven kunnan tilaa 24:58. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 23, 140-145 ja niihin liittyvät katu-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueet. Kuopiossa Timo Leskinen, DI Lilian Savolainen, arkkitehti KÄSITTELYVAIHEET Nähtävillä luonnos 25.3.-24.4.2015 ehdotus pp.kk.201x - pp.kk.201x Khall Kvalt 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue käsittää kaksi erillistä aluetta, jotka sijoittuvat Sonkajärven kirkonkylän keskiosaan Sonkalahden rannalle vanhan pappilan alueelle ja Lapinmäen alueelle. Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta 2 ja tarkka rajaus kansikuvasta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (18) Kuva 2: Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi tulee suunnittelualueiden nimestä. Asemakaavan tarkoituksena on muuttaa korttelin 23 käyttötarkoitusta ja osoittaa asuinalueita Pappilanrantaan ja Lapinmäelle osayleiskaavan mukaisesti. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaava Asemakaavan muutoksella on muutettu korttelin 23 käyttötarkoitusta kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta(yk) erillispientalojen korttelialueeksi(ao). Pappilanrantaan voimassa olevan asemakaavan maa- ja metsätalousalueelle sekä Lapinmäen kaavoittamattomalle alueelle on myös osoitettu erillispientalojen korttelialueet yleiskaavan mukaisesti. Pappilanrannan alueelle on osoitettu kaksi korttelia ja Lapinmäen alueelle osoitettu neljä korttelia ja niihin liittyvät uusi katu-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueet. 2.2 Asemakaavan toteuttaminen Pappilanrannan alue on toteutunut osin. Muutos- ja laajennusalueiden osalta toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (18) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu välittömästi rakennetun alueen yhteyteen. Kaavoitettava alue on yhteensä noin 9,87 hehtaarin suuruinen. Lapinmäen suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta aluetta. Pappilanrannan alueella on kolme suojeltava rakennusta. Sonkajärven pappila 1920- luvun alussa rakennettu W.Wuorisen piirtämä kookas mansardikattoineen hirsitalo. Samaan pihapiiriin kuuluvat myös aitta ja vilja-aitta. Muutosalue on avointa peltoaluetta. Rannassa on säilytetty veneitä. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueeseen kuuluu viljelykäytössä olevaa maatalousaluetta sekä Lapinmäellä normaalia metsätalousaluetta. Pääpuulaji on mänty. Koivua ja kuusta alueella myös esiintyy. Puusto on varttunutta. Alueen maapohja vaihtelee kuivahkosta tuoreeseen kankaaseen. Lapinmäen alueelta on otettu maa-aineista. Otto on loppunut kymmeniä vuosia sitten, koska puusto alueella on yli 10 metristä. Kuva 3: Pappilanrannan viljelykäytössä olevaa maatalousalue.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (18) Kuva 4: Lapinmäen varttunutta metsä. Yleiskaavan luontoselvityksen mukaisesti alue on kokonaisuudessaan pohjavesialue (pv). Pohjavesialueen tiedot: Jalkomäki, tunnus 0876201 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka antoisuus 657 m3/d. Varsinainen muodostumisalue pinta-ala on 100,0 ha ja on kokonaispinta-ala on 169 ha. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Koko kaava-alueen rakennettu ympäristö ilmenee oheisesta ortokuvasta 5. Kuva 5: Ortokuva suunnittelualueesta (paikkatietoikkuna).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (18) Lapinmäen suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta aluetta. Lapinmäen suunnittelualueen eteläpuolella on omakotitaloalue (kuva 6 ja ortokuva 5). Kuva 6: Vesitornin alueen omakotitaloalue. Pappilanrannan alueella on kolme suojeltava rakennusta mitkä esitetty kuvissa 8 ja 9, muilta osin alue on rakentamaton. Pappilanrannan alueen kaakkopuolella on rivitaloalue ja omakotitalotontteja. Kuva 7: Sonkajärven pappilan päärakennus 1920 ja aitta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (18) Kuva 8: Pappilan pihapiiriin kuuluva vilja-aitta. Kuva 9: Rivitalo Rantatien kaakkopuolella. Kuva 10:Omakotitalorakentamista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (18) Kuva 11: Sonkalahden laituri. Koko kaava-alue kuuluu vesi- ja viemäriverkoston piiriin. 3.1.4 Maanomistus Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Sonkajärven kunta on inventoinut asutushistoriaa ja rakennusperinnettä vuonna 1992. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on lueteltu julkaisussa Sonkajärven rakennusperinnettä. Kaava-alueen arvokkaat kohteet ovat (luku viittaa julkaisun kohdenumerointiin): 35. Sonkajärven pappila (kortteli 23) 1920-luvun alussa rakennettu W.Wuorisen piirtämä kookas mansardikattoinen hirsitalo. Samaan pihapiiriin kuuluvat myös aitta ja vilja-aitta. Kuopioin kulttuurihistoriallisen museon lausunnon todettiin, että alueella tulisi tehdä arkeologinen selvitys silloin, kun pelto on kynnöksellä. Koska alue on nurmiviljelyksessä, ei se selvittäminen ole tarkoituksenmukaista tässä yhteydessä. Kaava-alue on Ylä-Savon seurakuntayhtymän omistuksessa. 4 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A1). Alue sijoittuu pv-alueelle ja sisältyy Sonkajärven keskustan kulttuuriympäristöön (kuva 14). Pappila on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (ma1).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (18) Kuva 13: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Kuva 14: Sonkajärven keskustan kulttuuriympäristö. Yleiskaava Alueella on kunnanvaltuuston 16.6.2014 24:n kohdalla hyväksymä yleiskaavaa. Ote keskustaajaman osayleiskaavasta on oheisessa kuvassa. Suunnittelualueet ovat rajattu punaisella paksulla viivalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (18) Kuva 15: Ote keskustaajaman osayleiskaavasta. Suunnittelualueet yleiskaavassa on osoitettu merkinnöillä: uudet ja olennaisesti muuttuvat asuinalueet (AP), lähivirkistys- (VL), maa- ja metsätalousalue (M) sekä maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Pappilanrannan alueelle kohdistuvat rakennussuojelukohde SR-1/1 (Sonkajärven pappila), sähkölinjaa (z) ja ohjeellinen moottorikelkkareitti. Asemakaava Sonkajärven ajantasa-asemaakaava on laadittu vuonna 1992. Papinniemen alue on voimassa olevassa asemakaavassa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Alueella on kolme suojeltava rakennusta. Sonkajärven pappila ja samaan pihapiiriin kuuluvat myös aitta ja vilja-aitta. Lapinmäellä ei ole asemakaava. Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä ilmenee oheisesta kuvasta. Kuva 16: Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueiden rajaukset punaisella viivalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (18) 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatiminen on lähtenyt vireille kunnan ja seurakunnan aloitteesta. Kunnan ja seurakunnan tavoitteena on laatia asemakaavan muutos ja laajennus yleiskaavan mukaisesti, mikä mahdollistaa asuinalueiden rakentamista. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus teki päätöksen Pappilanrannan ja Lapinmäen asemakaavan laatimisen aloittamisesta 1.12.2014 244. Ylä-Savon seurakuntayhtymä on tehnyt osaltaan päätöksen 18.11.2014 139 asemakaavan käynnistämisestä. Kunta ja Ylä-Savon seurakuntayhtymä ovat sopineet kaavan laadinnasta ja tehneet siitä kaavoitussopimus. Maastokäynti alueella ja neuvottelu kunnan edustajien kanssa on tehty syksyllä 2014. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 5.3.1 Osalliset 5.3.2 Vireilletulo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen maanomistajat - Suunnittelualueella asuvat ja työskentelevät ihmiset - Kunnan luottamuselimet - Kunnan eri hallintokunnat - Viranomaiset (Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) - Muut yhteisöt (kuten Savon Voima Verkko Oy) Vireille tulosta kuulutetaan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. 5.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos oli nähtävillä 25.3.-24.4.2015 välisenä aikana. Kaavan luonnosvaiheen nähtävillä pitoaikana on jätetty yksi muistutus. Pappilanrannalla pientaloalueen raja on siirretty ojan eteläpuolelle ja osoitettu kolme vähän isompaa tonttia. Pappilanrannan pellon notkossa oleva ojan alue on osittain osoitettu hulevesien käsittelyn osa-alueeksi. Osallisilla on mahdollisuus esittää kannanottonsa ehdotuksen ollessa nähtävillä. Muistutus ja muistutuksen vastine ovat ko. kaavaselostuksen liitteenä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (18) 5.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta on saatu 4 lausuntoa. Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymältä ja Savon Voimalta. Lausunnot ja lausuntojen vastine ovat ko. kaavaselostuksen liitteenä. Saatujen lausuntojen perusteella on tehty seuraavaa: - Kaavakarttaan sähköverkkoa ja puistomuuntamoa koskevat aluevaraukset on lisätty. - Kaavamääräyksiä pohjavedensuojeluun liittyvillä yleismääräyksillä on täydennetty. - Lapinmäen alueella kaavakartta on rajattu maantiealueen mukaisesti. 5.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavalla pyritään osoittamaan nykyistä taajamarakennetta tukevia uusia aluevarauksia olemassa olevan infrastruktuurin lähelle. Asemakaavaa laajennetaan kirkonkylän Lapinmäen alueelle osayleiskaavan mukaisesti. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla osoitetaan asuinrakentamista yleiskaavan mukaisesti nykyisen rakentamiseen yhteyteen. Pappilan alueella tukeudutaan olemassa olevan tiestöön. Kaava tiivistää taajamarakennetta. Lapinmäen alue tukeutuu uuteen katuun, joka liittyy olemassa olevan liittymän kautta Sonkakoskentieheen. Asemakaavan muutoksella on muutettu korttelin 23 käyttötarkoitusta kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta(yk) erillispientalojen korttelialueeksi(ao). Pappilan kolme suojeltavaa rakennusta on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Pappilanrannan voimassa olevan asemakaavan maaja metsätalousalueelle sekä Lapinmäen kaavoittamattomalle alueelle on myös osoitettu erillispientalojen korttelialueet (AP) yleiskaavan mukaisesti. Pappilanrantaan on osoitettu kahteen asuinkortteliin 8 rakennuspaikkaa ja Lapinmäen alueelle on osoitettu neljään asuinkortteliin 9 rakennuspaikkaa sekä niihin liittyvät uudet katu-, lähivirkistys- sekä maa- ja metsätalousalueet. 6.2 Mitoitus Kaavassa on osoitettu 16 uutta rakennuspaikkaa vanhan Pappilan rakennuspaikan lisäksi. Koko kaava-alueen pinta-ala on 9,68 ha ja koko kaava-alueen rakennusoikeuden määrä on 8865 k-m². Kaavaratkaisun aluetehokkuus on 0,09.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (18) Korttelialueiden pinta-alat ja rakennusoikeudet on esitetty seuraavassa taulukossa: Kortteli Aluevaraus P-ala[m2] K-ala[m2] e 23 AO 13415,2 1884,7 0,12 140 AO 14432,4 2886,5 0,20 143 AO 7324,8 1465,0 0,20 141 AO 2562,0 512,4 0,20 142 AO 4321,4 864,3 0,20 144 AO 6260,2 1252,0 0,20 Aluevarausten kokonaispinta-alat ja rakennusoikeudet ovat: Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] AO 4,8316 8865 0,18 Katu. 0,5412 0 0 M 3,7809 0 0 VL 0,5264 0 0 Kaikki 9,6802 8865 0,09 6.3 Palvelut Alueet tukeutuvat taajaman palveluihin. 6.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla on osoitettu yleiskaavan mukaisesti rakentamista kirkonkylän keskustan välittömän läheisyyteen tiivistäen taajamarakennetta. 6.5 Aluevaraukset 6.5.1 Korttelialueet AO Asuinpientalojen korttelialue. 6.5.2 Muut alueet Pappilanrannan korttelien 23 ja 140 AO -alueiden pinta-ala yhteensä on 27847 m² ja rakennusoikeus on 4771 k-m². Korttelien kerrosluku on II ja tonttitehokkuus e=0,20. Vanhan pappilan rakennusoikeus on 760 k-m², josta uutta rakennusoikeutta noin 100 k-m2. Uusia rakennuspaikkoja on yhteensä 7 kpl. Uusien rakennuspaikkojen keskikoko on noin 2800 m². Lapinmäen korttelien 141-144 AP -alueen pinta-ala on 84065 m² ja rakennusoikeus on 7194,3 k-m². Korttelien kerrosluku on Iu½ ja rakennustehokkuus e=0,20. Uusien yhdeksän rakennuspaikan keskikoko on noin 2100 m². Kadut Uusia katualueita on Lapinmäen alueelle tullut 300 m ja Pappilanrannan alueelle 160 m. Venevalkama (lv)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (18) Venevalkamana on osoitettu osa-alueena Sonkalahden itärannalle olevan tilanteen mukaisesti. Kuva 17: Sonkalahden itäranta. Virkistysalueet (VL) Lähivirkistysalueeksi on osoitettu Sonkalahden ranta-alue korttelin 23 länsipuoleiselta osaltaan yleiskaavan mukaisesti. Lähivirkistysalueeksi varatun alueen pinta-ala kasvaa noin 0,5 ha. Alueella oleva moottorikelkkaura sijoittuu VL-alueelle. Maa- ja metsätalousalueet (M) Pappilanniemen M-aluetta on kaavassa pienenennetty 2,2 ha:sta 0,81 ha:iin. Koska kunnalla ei ole tarkoitus kohdentaa erityisiä viheralueen hoitotoimenpiteitä maaja metsätalousalue on osoitettu Lapinmäen alueen uusien asuinkorttelien ympärille 2,96 ha. Yhdyskuntatekninen huolto Kaavan uusi asuinalue on sijoitettu niin, että niiden liittäminen vesi-, viemäri- ja sähköverkkoon aiheuttaa mahdollisimman pieniä taloudellisia kustannuksia. Johtolinjojen muutoksia on merkitty Pappilanniemen alueelle. Lapinmäen alueelle osoitettu uusi kaapelilinjan varaus. Puistomuuntamoa varten varattu alueen osa (et-1). Lapinmäen alueelle osoitettu uusi puistomuuntajan aluevaraus. Hulevedet (hv) Pappilanniemen M-alueen pohjoispuolelle on osoitettu hulevesien käsittelyä varten alueen osa, jonka määräys on: Ohjeellinen alueen osa, joka on varattu hulevesien käsittelyyn. Pohjavesialue (pv)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (18) Suunnittelualue on kokonaisuudessaan pohjavesialue (Jalkomäki, tunnus 0876201). Määräys: Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueella on kielletty pohjaveden laatua ja määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. Kaavan yleismääräyksiä on täydennetty pohjavedensuojeluun liittyvillä määräyksillä: Yleismääräykset: 1. Piha-alueet on suunniteltava siten, että hule- ja sulamisvedet voidaan imeyttää maaperään tai käsitellä hallitusti. 2. Korttelialueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida polttoaineita eikä muita pohjavettä pilaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. 3. Kunnallistekniikkaa suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee erityisesti huomioida, että suunnitelmaratkaisut, rakentamistavat, materiaalit sekä varojärjestelmät ovat sellaiset, että pohjaveden laatu ei vaarannu eikä heikenne. Katualueiden hulevedet on imeytettävä maaperään. Suojelukohteet (sr-1) Kaava-alueella on 3 suojelukohdetta voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, jotka on esitelty luvussa 3.1.3 Rakennettu ympäristö. Määräys: Suojeltava rakennus. Rakennushistoriallisesti tai historiallisesti arvokas rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostyötä, jotka turmelevat rakennuksen rakennushistoriallista tai historiallista arvoa. 6.6 KAAVAN VAIKUTUKSET Prosessin kussakin vaiheessa seurataan ja arvioidaan kaavasuunnitelman seuraavia ympäristövaikutuksia: 6.6.1 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistymistä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava ei vaaranna kulttuuriarvojen olemassa oloa, koska arvokkaat rakennukset on otettu huomioon suunnittelussa ja niille on annettu suojelumerkinnät. Kaava ei vaaranna luonnonarvojen olemassa oloa, maisema- ja luontokohteita. 6.6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Pappilanniemen alueen kaavamuutos ja Lapinmäen asemakaavan laajennus mahdollistaa uusien asuinalueiden ja uusien tielinjauksien rakentamisen alueelle. Kaava ei vaikuta merkittävästi rakennettuun ympäristöön koska arvokkaimman rakennukset on osoitettu suojeltaviksi ja kaava ei edellytä olemassa olevien rakennusten purkamista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (18) Asemakaava on Kirkonkylän yleiskaavan tavoitteiden ja periaatteiden mukainen. Kaavamuutoksen tehokkuus on samaa luokka nykyisen voimassa olevan asemakaavan kanssa. Uusien 16 rakennuspaikan aiheuttamat matkatuotokset ovat hyvin vähäiset. Alueella on myös kevyenliikenteen reitit. Kaavalla ei ole merkitystä liikenneturvallisuuteen eikä se vaaranna liikenteen sujuvuutta. 6.6.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan mahdollistama rakentaminen sijoittuu pelto-alueelle ja talousmetsään. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten tai harvinaisten eläinlajien esiintymiä. Kaavalla ei heikennetä luonnon monimuotoisuutta. 6.6.4 Vaikutusta maisemaan Rakentaminen sijoittuu osin pelto-alueelle, mikä sulkee Sonkalahden itärannan avoimen maiseman Rantatieltä. Lapinmäen alueella metsäalueet muuttuu rakennetuksi. Muutokset tapahtuvat lähimaisemassa. 6.6.5 Taloudellisia vaikutuksia Kaavamuutoksen toteuttamisesta tulee kustannuksia uusien katujen ja vesihuollon rakentamisesta. Seurakunnalle tulee tuloja rakennuspaikkojen myynnistä. Kunta ja seurakunta sopivat kustannusten jakamisesta alueella ennen kaavan vahvistamista. 6.6.6 Sosiaalisia vaikutuksia Saunalahdelle kohdistuneet virkistystarpeet on huomioitu venevalkamamerkinnällä. Lapinmäen aluetta on käytetty jonkun verran ulkoiluun. Kaavassa tämä on huomioitu siten, että itä-länsisuuntaista yhteyttä ei ole katkaistu. 6.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat kaavakartan yhteydessä. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus Muutos ja laajennusalueiden osalta toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (18) 7.2 Toteutuksen seuranta Sonkajärven kunta valvoo asemakaavan laajennuksen toteutumista normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Kuopiossa 29. päivänä toukokuuta 2015 Kuopion aluetoimisto Timo Leskinen DI, toimistopäällikkö Lilian Savolainen Arkkitehti, suunnittelija