innovatiivisuus, luovuus, digitointi 1. Hankkeen vastuuhenkilö (nimi, asema/tehtävä, sähköposti, puh.) 2. Hankkeen osatoteuttajat/yhteistyötahot koti- ja ulkomailla (nimi, osuus hankkeessa) Alternative Party ry Assembly BRIIM Suoritin 2009 Mindtrek ry Suomen mikromuseon tuki ry Turku 2011 -säätiö / Live 2011 IGDA ry MUSEX Finland? Design Forum Finland? Aalto-yliopisto? FinnONTO? Kiasma? Live Herring? M-cult ry? Piknik Frequency ry? Starcut oy? 3. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ja toteutusaikataulu Hankkeen toteuttamiseksi palkataan kaksi henkilöä, joiden tehtävänä on toteuttaa hankkeen tavoitteet mm. huolehtimalla hankkeen verkoston kokoamisesta ja heille tarjottavista palveluista, suunnittelemalla ja toteuttamalla hankkeeseen liittyvät kansainväliset ja kotimaiset selvitystyöt ja markkinointitoimenpiteet sekä luomalla pohjaa jatkuvalle toiminnalle vuodesta 2011 eteenpäin, kun tässä haettu rahoitus päättyy. Alan toimijat ovat jo jonkin aikaa suunnitelleet yhteistoimintaa, joka tällä hetkellä on olematonta. Tämä olisi tärkeää rajallisten markkinointiresurssien tehokkaan hyödyntämisen kannalta. Lisäksi on tärkeää selvittää tarkalleen ottaen mitä uusia potentiaalisia matkailijoina Suomesta kiinnostuneita kohderyhmiä on olemassa, jotta heidät saataisiin tietoisiksi maamme digitaalisesta kultuuritarjonnasta ja tutustumaan siihen. Vuonna 2009 perustetaan Suomen digitaalisen kulttuurin tarjontaa markkinoiva yhteisöllinen verkkoportaali, johon kootaan kaikki Suomen digitaalisen kulttuurin tapahtumat, aktiviteetit ja palvelut, kuten esimerkiksi festivaalit, museot, näyttelyt ja digitaalikulttuurista kiinnostuneiden matkailijoiden tarpeisiin vastaavat matkailupalvelut, kuten hotellit, kuljetuspalvelut ja mobiilioperaattorit. Tärkeä osa portaalin vetovoimaa on tuoda konkreettisesti esiin digitaalisen kulttuurin sisältöjä, kuten digitaalista taidetta ja teknologiaa, uusimpia suomalaisia digitaalisen alan uutuuksia jne. Digitaalinen kulttuuri toimii sisäänheittäjänä perinteisempään kulttuuriin siten, että
portaali tekee yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun vetämän FinnONTO-hankkeen kanssa, jossa kehitetään kansainvälisestikin ainutlaatuista semanttisen webin tekniikoihin perustuvaa, koko Suomen kulttuurisisällöt (kirjallisuus, taide, museoesineet, valokuvat, elämänkerrat, esihistorialliset paikat, vanhat kartat jne) yhdistävää KulttuuriSampo-portaalia (www.kulttuurisampo.fi). Vuonna 2010 tehdään yhteistyössä kulttuuripääkaupunkihankkeen sekä muiden toimijoiden kanssa digitaalisen Suomen aktiivista markkinointia etenkin Internetissä esimerkiksi linkki- ja bannerimainontana, viraalimarkkinoinnilla mutta myös muissa medioissa. Digitaalisen kulttuurin harrastajat ovat Internetin tehokäyttäjiä maailmanlaajuisesti, joten Internet on erityisen tehokas ja kustannustehokas keino tavoittaa juuri tämä kohderyhmä. Vuonna 2010 suoritetaan lisäksi henkilökohtaista markkinointia osallistumalla alan tärkeimpiin tapahtumiin maailmalla, kuten esimerkiksi Shanghain maailmannäyttelyyn, festivaaleihin (Cebit, Ars Electronica, Midem, GDC,...) ja muihin tapahtumiin. Esilletulotavat sovitetaan kuhunkin tilanteeseen erikseen, mutta etenkin panostetaan suomalaisen digitaalisen kulttuurin tuomiseen esiin konkreettisella tasolla esimerkiksi esittämällä suomalaisten taiteilijoiden digitaalisia teoksia sekä antamalla näkyvyyttä mielenkiintoisille suomalaisille alan projekteille. Vuonna 2011 tavoitteena on saada suomalaista digitaalista kulttuuria esille myös näyttelyinä ja muina pidempiaikaisina hankkeina eri puolille Eurooppaa. Näyttelyiden sisältö tehdään yhteistyössä verkoston osallistujien kanssa ja rahoitetaan muita kanavia pitkin. Digital Finlandin verkkosivusto toimii myös virtuaalisena esittelytilana, nostamalla esille alan osaajia ja heidän teoksiaan vaihtuvan luovan sisällön myötä. Tiedotustoiminnalla palvellaan kotimaisia ja ulkomaalaisia viestimiä digitaalisen kulttuurin tarjontaan liittyen. Tuodaan esille mm. suomalaista digitaalisen teknologian osaamista tuomalla esille kiinnostavia tarinoita suomalaisista alan harrastajista ja ammattilaisista. Toimittajien palvelemiseksi järjestetään tiedotustilaisuuksia tiettyjen tapahtumien yhteydessä sekä toimitetaan heille säännöllisesti kiinnostavaa tietoa alan toiminnasta Suomessa. Digital Finland kehittää suhteita sopiviin toimittajiin eri puolilla maailmaa ja ylläpitää rekisteriä heidän yhteystiedoistaan. Yhdistys seuraa ja mittaa myös saavutettua julkisuutta. Hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa hankkeen rahoitus myös tämän kaksivuotisen perustamisvaiheen jälkeen. Hankkeessa panostetaan yritysyhteistyön kehittämiseen siten, että yritykset saavat kansainvälisestä näkyvyydestä ja lisääntyvästä digitaalisen kulttuurin matkailusta hyötyä omaan toimintaansa. Hankkeen tavoitteena on lisäksi tunnistaa uusia mahdollisuuksia Suomen digitaalisen kulttuurin tarjonnan kehittämiseen, laajentamiseen sekä toimintaedellytysten kehittämiseen liittyen. 4. Muut hankkeet tai hankekokonaisuus, johon hanke mahdollisesti liittyy - Turku 2011 -kulttuuripääkaupungin mediataide- ja uusmediakilpailu Live 2011. - Teknillinen korkeakoulun vetämä FinnONTO-projekti (2003-2010), jonka rahoittajina TEKES:in lisäksi n. 40 alan julkista ja yksityistä organisaatiota. FinnONTO-hankkeella on puolestaan yhteyksiä mm. OPM:n Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeeseen. 5. Mihin tarpeeseen hanke vastaa?
Digitaalisella kulttuurilla tarkoitetaan tässä kaikkea sitä toimintaa, mikä liittyy tietotekniikan avulla tapahtuvaan luovaan toimintaan, kuten audiovisuaalisen taiteen, elektronisen musiikin ja vuorovaikutteisten teosten kuten pelien tekemiseen sekä esimerkiksi Internetin ja mobiiliviestinnän mahdollistamien uusien sosiaalisten ilmiöiden syntymiseen. Muutamia esimerkkejä kulttuurin sisällöstä: - 80-luvun 'kotimikrojen' harrastajat käyttävät edelleen esim. Commodore, Atari, Sinclair ym merkkisiä antiikkisia tietokoneita. - Demoscene-taiteilijat luovat useita elinvoimaisia festivaaleja varten ainutlaatuisia audiovisuaalisia teoksia jotka perustuvat reaaliaikaisesti suoritettavaan multimediaohjelmointiin. Monet käyttävät edelleen e.m. 80-luvulla valmistettuja kotimikroja. - Suomessa on maailmalla tunnustusta saanut pelinkehittäjien yhteisö, jotka ovat luoneet joukon hyvinkin menestyneitä pelejä vaikka kaikki eivät tiedäkään niiden olevan peräisin Suomesta. - Suomessa on myös kansainvälisiä pelikilpailuissa menestyneitä pelijoukkueita. - Maassamme on kasvava joukko modernin tietokonegrafiikan ja animaation ammattilaisia, jotka luovat yhä huikeampia tehosteita elokuviin ja nyt jopa kokoillan digitaalisesti animoituja elokuvia. - Nokian ympärille muodostunut mobiiliklusteri osaavine ihmisineen on johtanut siihen että maastamme viedään paitsi laitteita, myös ohjelmistoja, palveluita ja digitaalisia sisältöjä. Digitaalinen elämäntapa koskettaa maailmanlaajuisesti yhä useampia, kun valtaosa työikäisistä käyttää tietotekniikkaa hyväkseen sekä työssä että vapaa-aikana. 1990-luvun 'diginatiivit' hyödyntävät sähköisiä välineitä kuten mobiililaitteita ja Internet-palveluita hyvin laaja-alaisesti sosiaalisessa kanssakäymisessään. Lisäksi digitaalinen kulttuuri yhdistää jo sukupolvia kun isät ja pojat sekä äidit ja tyttäret ovat tahoillaan pelanneet nuoruudessaan tietokonepelejä. Matkailu on muuttumassa yhä enemmän aktiviteetti- ja teemapainotteiseksi, kuten myös Opetusministeriön raportissa "Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen" todetaan. Tästä johtuen Suomeenkin kaivataan teemapohjaisia matkailutuotteita ja -palveluita, jotka vastaavat yhä erikoistuneempien ryhmien tarpeisiin. Lisäksi matkailu on muuttumassa yhä kokemuspainotteisemmaksi, jossa omakohtainen osallistuminen on avainasemassa. Suomen monipuolisen ja kehittyvän digitaalisen kulttuurin tarjonnan markkinointi vastaa sekä tarpeeseen erikoistua erityisryhmiin sekä tarjota tapahtumapalveluita, jotka mahdollistavat omakohtaisen osallistumisen. Korkean teknologian maana profiloituva Suomen tulee profiloitua myös korkean teknologian kulttuurin maana ja tuoda esille Suomen rikasta digitaalisen kulttuurin tarjontaa, joka koostuu festivaaleista (esim. Alternative Party, Assembly, Mindtrek, Pikseliähky, Suoritin 2009), kulttuuripääakupunkivuoden megaprojektista Live 2011:stä, Keski-Suomen läänintaiteilija Live Herring -työryhmän monipuolisesta mediataidetoiminnasta sekä digitaaliseen kulttuuriin liittyvistä ympärivuotisista nähtävyyksistä (mm. Tekniikan museo, Tietotekniikan museo ja Mediamuseo Rupriikki).. Hankkeen tarkoituksena on parantaa olemassa olevien toimijoiden toimintaedellytyksiä kanavoimalle heille kansainvälistä markkinointitukea. Samalla kehitetään Suomen imagoa digitaalisen kulttuurin maana sekä houkutellaan Suomeen aihealueesta kiinnostuneita matkailijoita.
6. Onko hankkeen tarpeesta/kysynnästä olemassa esiselvityksiä? Opetusministeriön raportti: Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen. 2008:34 antaa tiettyä pohjaa hankkeelle. Lisäksi on nimenomaan digitaalisen kultuurin matkailun potentiaalisia kohderyhmiä tutkittava tarkemmin jotta käytettävissä olevat markkinointiresurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman tarkasti. Siksi hankkeen puitteissa on mahdollista tietyn lisärahoituksen turvin tehdä selvitys siitä tarkkaan ottaen missä määrin kulttuuritarjonta vaikuttaa muuttohalukkuuteen Suomeen kun pyritään houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä opiskelemaan maamme korkeakouluihin ja töihin yrityksiimme. 7. Onko tasa-arvonäkökulma otettu huomioon hankkeen tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa? Jos on, niin miten? Alan poikkitaiteellisen luonteen takia, Digitaalista Suomea on helppoa ja mielekästä markkinoida yhtälaisesti sekä naisille että miehille. 8. Mitkä ovat hankkeen kohdemarkkinat? Eurooppa ja Venäjä. Kohderyhmänä ovat etenkin 15-50-vuotiaat digitaalisesta kulttuurista kiinnostuneet henkilöt. Ydinryhmään kuuluvat informaatioteknologian asiantuntijat ja kasvava joukko harrastajia, mediataiteilijat ja aiheesta kiinnostuneet, media- ja viestintätekniikan ja -kulttuurin tutkijat, elektronisen musiikin harrastajat sekä muut aihealueesta kiinnostuneet. Potentiaalisten matkustajien arvioimiseksi hieman tilastoja: - Euroopassa on noin 400 miljoonaa Internet-käyttäjää (49 % asukkaista) http://www.internetworldstats.com/stats4.htm - Itävallassa järjestettävään Ars electronica -festivaaliilla oli vuonna 2008 yli 36 000 osallistujaa. http://www.aec.at/content/documents/bilanz08_en.pdf- Saksassa järjestettäville CeBIT-messuille osallistui vuonna 2009 yli 400 000 ihmistä. http://www.cebit.de/7514?pm=cb09-169-e 9. Olemassa olevat verkostot/kontaktit hankkeen kohdemarkkinoilla Alternative Party -tapahtuman verkosto: Demoscene-tapahtumien yhteisöt ja tapahtumat ympäri Eurooppaa. Pikseliähky -tapahtuman verkosto. Kulttuuripääkaupungin verkostot. MindTrek -konferenssin akateemiset ja digitaalisen sisällöntuotannon laajat verkostot 10. Hankkeen arvioidut tulokset Vuoden 2011 loppuun mennessä Suomi on avainkohderyhmien piirissä mitattavasti tunnetumpi edistyksellisen ja monipuolisen digitaalisen kulttuurin tarjonnastaan. Tämä voidaan todentaa yleisötutkimuksen avulla jossa verrataan tuloksia 2009 syksyllä tuloksiin 2011 syksyllä. Ulkomaalaisten kävijöiden määrä kasvaa verkostoon kuuluvissa tapahtumissa mitattavasti. Digital Finland ry on etabloitunut tahona, joka säännöllisesti tarjoaa verkoston jäsenille käytännön keinoja kansainvälisen näkyvyyden lisäämiseksi
Hanke tarjoaa myös yrityksille uusia markkinointikanavia ja mahdollisuuden ja tarpeen profiloitua digitaalisesti valveutuneiden matkailijoiden tarpeisiin. 11. Hankkeen arvioidut vaikutukset - Hanke edistää Suomen matkailuelinkeinoa sekä Suomen houkuttelevuutta työperäisessä maahanmuutossa informaatioteknologian ja digitaalisen kulttuurin toimialoilla. - Hanke edistää suomalaisten toimijoiden verkostoitumista ja niiden kansainvälistä näkyvyyttä. - Hanke kiinnittää huomioita olemassa olevaan, mutta hajanaiseen digitaalisen kulttuurin kenttään ja mahdollistaa alan toimijoiden verkostoitumista käytännön tasolla. 12. Miten hankkeessa hyväksi havaittuja toimintamalleja hyödynnetään? Hankkeen toimintamalleja voidaan hyödyntää muiden kulttuurinalojen kansainvälisessä markkinoinnissa. Etenkin digitaalista kulttuuria lähellä olevat kulttuurin alueet voivat hyötyä tästä merkittävästi. 13. Miten hankkeen seuranta ja tulosten arviointi toteutetaan? Hankkeen etenemistä seuraa Digital Finland ry:n jäsenet ja vuosittain valittava hallitus. Lisäksi yhdistyksellä on ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva seurantaryhmä, jonka jäseniksi ovat lupautuneet mm. Tekniikan Museon johtaja Marjo Mikkola...? Opetusministeriötä pyydetään lisäksi nimeämään oma edustaja seurantaryhmään. 14. Miten mahdollisia hankkeen yhteydessä syntyviä tekijänoikeuksia tms. hallitaan tai miten ne jaetaan Onko oikeuksista tai niiden hallinnasta sopimuksia? Digital Finland -verkoston jäsenet säilyttävät kaikki oikeudet omiin materiaaleihinsa. Digital Finland tarvitsee ainoastaan oikeudet tiettyjen materiaalien käyttöön k.o. tapahtumien markkinoinnissa. Oikeudet Digital Finland ry:n lähinnä sen markkinointiin luomiin materiaaleihin säilyvät Digital Finland ry:n omistuksessa ja ovat lähtökohtaisesti vapaasti sen jäsenorganisaatioiden käytettävissä, tavoitteena digitaalisen kulttuurin tyyliin sopiva open source -henkinen toimintatapa. Muista oikeuksien sirroista ja hallinnosta sovitaan tarvittaessa erikseen yhdistyksen toiminnan puitteissa.
15a toteuttajan hankekirjanpitoon tulevat kulut Matkakulut (20 matkaa/vuosi, á 2000 /matka) 80 000,00 Toimisto- ja työvälinekulut (2000 /kk) 48 000,00 Digital Finland -verkkopalvelun kehitys- ja ylläpito 40 000,00 Kansainvälinen markkinointinäkyvyys (100 000 /vuosi) 200 000,00 Henkilöstökulut: 2 x 2 henkilötyövuotta, á 6500 sivukuluineen 312 000,00 15b erikseen raportoitavat, hankkeeseen liittyvät kulut, joihin ei haeta tukea Henkilöstökulut: 2 henkilötyövuotta, á 6500 /kk sivukuluineen 156 000,00 Kansainvälinen markkinointinäkyvyys (50 000 /vuosi) 100 000,00 15c kustannusarvio yhteensä 16a Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Opetusministeriö 680 000,00 16b Erikseen raportoitavat, hankkeeseen liittyvät rahoitusosuudet Alternative Party ry (työ+näkyvyys) 25 000,00 Assembly (työ+näkyvyys) 25 000,00 BRIIM Suoritin 2009 (työ+näkyvyys) 25 000,00 MindTrek (työ+näkyvyys) 25 000,00 Suomen mikromuseon tuki ry (työ+näkyvyys) 25 000,00 Turku 2011 -säätiö / Live 2011 (työ+näkyvyys) 25 000,00 T1 (työ+näkyvyys) 25 000,00 T2 (työ+näkyvyys) 25 000,00 T3 (työ+näkyvyys) 25 000,00 T4 (työ+näkyvyys) 25 000,00 16c Rahoitussuunnitelma yhteensä 680 000,00 256 000,00 936 000,00 680 000,00 250 000,00 930 000,00