Rakennusalan suhdanneryhmä 29.1.2002 Rakentaminen 2002
Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Timo Airaksinen Ari Laine Veikko Lampinen Kari Matikainen Timo Myllys Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Kari Takala Juhani Tervala Juha Vartia Kati Jussila, siht. Valtiovarainministeriö Metalliteollisuuden Keskusliitto Asuntorahasto Tilastokeskus Ympäristöministeriö Suomen Konsulttitoimistojen Liitto, SKOL ry VTT, Rakennustekniikka Valtiovarainministeriö Rakennustuoteteollisuus ry ja RTK Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Suomen Pankki Liikenneministeriö Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, TT Valtiovarainministeriö 2
Rakennusalan suhdanneryhmä 29.1.2002 200 TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) VOLYYMI neljän neljänneksen liukuva summa, 1995 = 100 1985-2002** 180 160 140 120 100 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00* 01** 02** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus- ja kunnossapito. 1. Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Talouden heikkeneminen on vaikuttanut myös rakennusalan suhdanteisiin hidastaen uusien hankkeiden käynnistämistä. Laskeva korkotaso, jatkuva muuttoliike, hyvä tulokehitys ja kotitalouksien luottamus omaan talouteensa pitävät asuinrakentamisen suhdannenäkymiä tyydyttävinä. Tonttien heikko saatavuus pääkaupunkiseudulla rajoittaa kuitenkin vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Muussa talonrakentamisessa kehitys on viime vuotta heikompaa ja koko talonrakentamisen määrä vähenee 3-4 % tänä vuonna. Maa- ja vesirakentamisen näkymiä piristävät tänä vuonna alkavat maantie- ja rataurakat. Rakennusalan yritysten kannattavuus on pysynyt suhteellisen hyvänä, vaikka kilpailu urakoista on kiristynyt merkittävästi. Rakennusyritysten liikevaihto jatkoi nousuaan viime vuonna. Myöskään konkursseja tai maksuhäiriöitä ei ole esiintynyt juurikaan aiempaa enemmän, vaikka rakennusalan konkurssiyritysten osuus kaikista konkursseista on hieman kasvanut. Suositukset Edullisten korkojen ja panoshintojen suosiessa rakentamista, muut rakentamista kiihdyttävät toimenpiteet eivät ole nyt tarpeen. Yritysten oma panostaminen suhdannevaihtelujen kestämiseksi lyhyellä ja pitemmälläkin aikavälillä on tärkeää. Tämänhetkinen suhdannevaihe on erityisen suotuisa mm. kiinteistöjen ammattitaitoa vaativien ja työvoimavaltaisten korjausten toteuttamiseen kustannus- ja laatutekijöiden kannalta edullisesti. Kuntien tulisi olla nykyistä aktiivisempia kaavoituksessa, rakentamattomien tonttien käyttöönotossa ja tonttien hankinnassa. Rakennusalan useiden mittavien kehitysohjelmien tuloksena on syntymässä runsaasti laatua ja tuloksellisuutta parantavia toimintatapoja, palveluja ja tuotteita. Tässä suhdannetilanteessa alan yritysten ja yhteisöjen tulee panostaa niiden tehokkaaseen, välittömään käyttöönottoon. 3
1.1 Uudisrakentaminen Talonrakentaminen Talonrakentamisen volyymi supistui niukasti viime vuonna. Heikko kansainvälinen talouskehitys vaikuttaa rakentamiseen, eivätkä näkymät ehdi juurikaan kohentua vielä tänä vuonna. Rakentamisen edellytykset Suomessa ovat kuitenkin suhteellisen hyvät, sillä kustannukset ovat hallinnassa ja asuntojen kysynnän ennakoidaan pysyvän kohtuullisena. Hanketiedustelujen mukaan rakennushankkeita oli viime vuonna selkeästi aiempaa vähemmän ja käynnistymisiä myös lykättiin. Etukäteisvuokralaisten määrä toimitilarakentamisessa nousi jopa 70 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla talonrakentamisen aloitukset ovat laskeneet vuoden ajan ja myös tarjoushinnat ovat jo pudonneet. Tampereen seudulla hankkeiden aloitukset ovat lisääntyneet mm. teollisuusrakentamisen johdosta. Jyväskylässä ja Oulussa aloitusten määrä on laskenut. Lukuun ottamatta asuntorakentamisen mahdollista piristymistä, uudisrakentamisen määrä vähenee tänä vuonna melko selvästi. Reilu viidennes rakennusyrityksistä pitää kysynnän heikkoutta toimitila- ja teollisuusrakentamisessa tärkeimpänä uudisrakentamisen kasvun esteenä. Kysynnän vaimeus ja halvan tonttimaan puute estävätkin tällä hetkellä uudisrakentamisen nopeampaa liikkeellelähtöä. Asuinrakentamisen edellinen huippu sijoittui vuoteen 2000. Asuinrakentamisen määrä supistui viime vuonna yli 10 %, mutta säilyi edelleen suhteellisen hyvällä tasolla. Asuntoja aloitettiin 29 000, eli noin 3 000 vähemmän kuin ryhmän kesäraportissa oletettiin. Valtion tukeman asuntotuotannon osuus kaikesta asuntotuotannosta oli noin 45 % (13 100 asuntoa). Valtion tukema asuntorakentaminen lisääntyi pääkaupunkiseudulla noin puolella lähes 4 500 asuntoon (3 090 asuntoa vuonna 2000). Muissa kasvukeskuksissa aloitukset nousivat hieman vuoden takaisesta. Kasvukeskusten ulkopuolella aloitusten määrä säilyi lähes ennallaan. Aloitetuista asunnoista sijoittui pääkaupunkiseudulle 34 %. Kehyskunnat mukaan lukien koko Helsingin seudun osuus nousi 43 prosenttiin arava- ja korkotukilainoitetuista asunnoista. Tänä vuonna matala korkotaso ja kuluttajien hyvä luottamus omaan talouteensa parantavat asuinrakentamisen näkymiä. Myös asunnonostoaikeet ovat pysytelleet suhteellisen vahvoina. Säästämisasteen mahdollinen kohoaminen ja uusien työpaikkojen kasvun hidastuminen saattavat kuitenkin vaimentaa muuttoliikkeen aikaansaamaa omistusasuntojen kysyntää. Talotehtaiden tilauskanta oli vuoden 2002 alussa määrältään kaksi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Valtion tukemia asuntoja aloitetaan 12 500 13 000. Kaikkiaan asuntojen aloitukset jäänevät kuluvana vuonna lähelle viime vuoden tasoa. Asuntolainoja otettiin viime vuonna edelleen runsaasti, vaikka pankkien rahoitusosuus asuntokaupoista laski selvästi muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. Asuntomarkkinoilla olivat liikkeellä erityisesti asunnonvaihtajat, jotka rahoittivat asuntokauppaansa pääasiassa vanhan asunnon myyntitulojen ja säästöjen turvin. Tammi-marraskuussa 2001 asuntoluotot ylittivät kuitenkin edellisvuoden tason yli 17 prosentilla. Lainojen nostoon vaikutti eniten kevenevän rahapolitiikan aikaansaama laskeva korkokehitys. EKP laski vuoden aikana ohjauskorkoaan 4 kertaa päätyen vuoden lopussa 3,25 prosenttiin. Pankkien uusien asuntoluottojen korot päätyivät runsaaseen 4 prosenttiin. Myös kuluttajien luottamus omaan talouteen säilyi hyvänä, mikä edesauttoi asuntolainojen suosiota. Asuntoluottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vilkkaana tänä vuonna: Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan omistusasunnon hankkimista seuraavien 12 kuukauden aikana suunnittelevien kotitalouksien määrä on noussut vuoden 2001 viimeisellä neljänneksellä noin 7 prosenttiin, kun vielä alkusyksystä ja myös vuotta aiemmin ostoaikeita oli alle 6 prosentilla talouksista. Liike- ja toimitilarakentaminen hiipui viime vuonna heikentyneen suhdannekehityksen vuoksi. Vaikka toimistorakentamisen volyymi nousi lokakuusta 2000 lokakuuhun 2001 noin neljänneksen, aloitukset laskivat lähes 20 %. Alueellisesti liike- ja toimistotilojen vajaakäyttö oli seuraavanlainen: 4
Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttöaste nousi viime vuonna, mutta oli kuitenkin alle 2 % (normaaliaste on 5 %). Liikerakentamisen volyymi-indeksi laski viime vuoden aikana, mutta aloitukset lähtivät nousuun. Liiketilojen vajaakäyttöaste putosi viime vuonna 1,7 prosentista 1,4 prosenttiin. Tampereella vajaakäyttöaste pysyi tasaisesti 1,5 %:ssa viime vuonna. Kuten pääkaupunkiseudulla toimistotilan tarjonta on noussut ja kysyntä tasoittunut. Liiketilan kysyntä oli vilkasta edelleen, mutta käynnistykset ovat varovaisempia. Turussa vajaakäyttöaste nousi viime vuonna niukasti 2,8 prosenttiin, mutta tilojen käyttöasteet ovat edelleen korkeita ja kysyntä jatkuu. Oulussa toimitilojen kysyntä tasaantui viime vuonna. Elektroniikkateollisuuden heikentyneet näkymät vaikuttivat toimisto- ja tuotantotilojen kysyntään. Liiketilojen kysyntä oli edelleen vilkasta. Vajaakäyttöaste laski niukasti. Myös Jyväskylässä toimistotilojen kysyntä laantui, ja mittavia hankkeita siirrettiin. Keskeisen liiketilan tarjonta on kysyntää heikompaa. Ydinkeskustan toimistotilasta on myös puutetta. Vajaakäyttöaste laski 2,0 prosenttiin. Koko maassa liike- ja toimistorakentamisen volyymi supistuu tänä vuonna tuntuvasti juuri toimistorakentamisen vähenemisen vuoksi. Teollisuus- ja varastorakentaminen saavutti huippunsa vuonna 2001. Suuret projektit, etenkin Pohjois-Suomessa, lisäsivät teollisuusrakentamista. Teollisuus- ja varastorakentamisen volyymi-indeksi nousikin viime vuonna neljänneksen (aloitusten kuutiomäärä kasvoi 10-15 % edellisvuodesta). Teollisuus- ja varastorakentamiselle myönnetyt luvat ovat kuitenkin jo lähteneet laskuun. Tänä vuonna teollisuus- ja varastorakentamisen volyymi supistuu, koska muun muassa metsä- ja elektroniikkateollisuuden investoinnit vähenevät selvästi. Viime vuoden lopulla erityisesti opetusrakentaminen nousi jyrkästi ja nosti julkisen palvelurakentamisen reippaaseen kasvuun. Myös hoitoalan rakennusten aloitukset lisääntyivät. Julkinen ja kaupallinen palvelurakentaminen kasvaa tänä vuonna. Maatalousrakentaminen kasvoi jyrkästi EU-tukien ansiosta koko 1990-luvun lopun ajan. Uuden rakennerahastokauden alettua vuonna 2000, rahoitustukea hakeneet investoinnit päästiin käynnistämään enimmäkseen vasta vuonna 2001. Maatalousrakentaminen kääntyi siten viime vuonna lievään nousuun. Tänä vuonna maatalousrakentamisen nousu ei enää jatku. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen volyymi kasvoi viime vuonna hieman ensimmäisten kolmen neljänneksen aikana. Koko vuonna 2001 volyymin odotetaan pysyneen suunnilleen ennallaan. Tänä vuonna alan näkymät ovat kuitenkin paremmat osin suurten infrahankkeiden ansiosta. Myös kuntien taloudellinen asema on odotuksia parempi. Tieverkon rakentamiseen on vuodelle 2002 varattu viime vuotta enemmän varoja. Perustienpitoon on vuoden 2002 talousarviossa varattu 606 miljoonaa euroa ja tieverkon kehittämiseen 59,9 miljoonaa euroa. Lohja-Lohjanharju -tien rakentamiseen on osoitettu 10 miljoonaa euroa. Hanke on ensimmäinen vaihe E18-tien Muurla-Lohjanharju -osuudesta. 5
Perusradanpitoon vuonna 2002 käytetään 230,2 miljoonaa euroa ja rataverkon kehittämiseen 43 miljoonaa euroa. Ratahankkeisiin on budjetissa osoitettu 30,3 miljoonaa euroa. Tänä vuonna alkavat Kerava-Lahti oikorata sekä Tikkurila-Kerava kaupunkirata. Vesiväylien kehittämiseen käytetään 2,5 miljoonaa euroa, kuten vuotta aiemminkin. 1.2. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta pieneni 1990-luvun lopulla. Nykyisessä suhdannetilanteessa, muun rakentamisen ollessa vähäisempää, resursseja siirtyy enenevästi etenkin asuntojen korjausrakentamiseen. Matalat korot, parantunut työvoiman saatavuus sekä edullinen hintataso edesauttavat kehitystä. Korjausrakentamisessa ei ole näkyvissä laskua tänä vuonna. 1.3. Rakennustuotteiden menekki Viime vuonna rakennustuoteteollisuuden tuotanto kääntyi laskuun. Rakennusmateriaalien menekkiindeksi aleni tammi-joulukuussa 7,6 %. Eniten supistuivat tiilien ja bitumikatteiden myyntimäärät. Sementin kotimaan toimitukset vähenivät 6 %. Myös betonituotteiden kohdalla valmistusmäärät vähenivät. Betonielementtejä tuotettiin 9 % edellisvuotta vähemmän, valmisbetonia 6 % ja harkkoja 23 %. Kuluvalle vuodelle myyntimäärien ennustetaan edelleen supistuvan 5-10 %. Rakennustuoteteollisuuden vienti ja tuonti lisääntyivät 3 % erityisesti Venäjän- ja Kiinanviennin nopean kasvun ansiosta. 1.4. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi nousi viime vuoden aikana keskimäärin vajaat 3 %. Joulukuussa rakennuskustannukset nousivat 1,4 % edellisvuotiselta tasoltaan. Nousu johtui lähinnä työn kallistumisesta alkuvuoden aikana. Loppuvuodesta indeksi kuitenkin laski. Säännöllisen työajan keskituntiansiot nousivat vuonna 2000 nopeasti, mutta viime vuonna tilanne tasaantui; työvoimakapeikkojen aika on selkeästi ohitettu, eikä ylikuumenemisvaaraa käytännössä ole näköpiirissä. Samalla kun kustannusten nousu on pysynyt kurissa, tuottavuuden kasvu on rakentamisessa pysynyt hyvänä. Pääkaupunkiseudun urakkahintojen tarjoushintaindeksi aleni viime vuonna 6,5 % asuinrakentamisessa ja kääntyi loppuvuodesta selvään laskuun myös toimitilarakentamisessa. Kesäkuussa 2001 toimitilarakentamisen urakkahintaindeksin vuosinousu oli vielä noin viidennes. Tänä vuonna tarjoushintojen odotetaan edelleen laskevan, koska aloitusten käynnistäminen on aiempaa varovaisempaa. Maarakennuskustannusindeksin vuosikeskiarvo nousi vuonna 2000 jopa lähes 8 %, paljolti öljyhintojen kallistumisen takia. Viime vuonna maarakennuskustannukset pysyivät suunnilleen ennallaan; maarakennetöiden indeksi nousi lievästi ja päällystystöiden hintaindeksi laski hieman. Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannukset olivat viime vuonna vajaat 1 500 euroa/m² pääkaupunkiseudulla ja runsaat 1 300 euroa/m² muualla Suomessa. Kustannukset laskivat pääkaupunkiseudulla hieman, mutta nousivat 1,5 % koko maassa. Vaikka asuntojen myyntiajat lyhenivät hieman viime vuonna, ei vilkas asuntokauppa nostanut odotetusti myyntihintoja. Vanhojen asuntojen reaalihinnat kääntyivät laskuun koko maassa. Nimellishinnat pysyttelivät pääkaupunkiseudulla edellisvuoden tasolla, mutta laskivat hieman muualla Suomes- 6
sa. Loppuvuodesta asuntojen hinnat nousivat lievästi pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa ja asuntojen myyntiajat lyhenivät hieman. Koko maassa keskimääräinen myyntiaika oli noin 1,5 kuukautta. Tänä vuonna pääkaupunkiseudun nimelliset asuntohinnat pysyvät suunnilleen ennallaan, ja saattavat reaalisesti jopa hieman laskea. Asuntokauppaa saattaa hidastaa vaimenevan muuttoliikkeen lisäksi myös heikentyvä työllisyyskehitys, joka hillitsee asunnonvaihtoaikomuksia. Muun Suomen asuntohinnoissa ei ole näkyvissä nousua. Kokonaisuudessaan asuntohintojen ennakoidaan pysyvän reaalisesti melko vakaina. Osakekurssien volatiilisuus suosisi nyt asuntosijoittamista. Pääkaupunkiseudun tonttihinnat nousevat todennäköisesti hieman tänä vuonna, sillä tonttikysyntä ylittää tonttitarjonnan. Muillakin kasvavilla alueilla tonttitarjonnan ripeä lisääminen on ollut ongelmallista. 1.5. Työvoima Talonrakentamisen työllisen työvoiman määrä väheni v. 2001 keskimäärin 115 000 henkeen, 7 000 edellisvuotista pienemmäksi. Samalla alan työttömyysaste nousi keskimäärin 11,6 prosenttiin (10,8 % v. 2000). Talonrakentaminen työllistää suhteellisen hyvin ainakin tämän vuoden loppupuolelle saakka. Lähivuosina suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen edellyttää entistä tehokkaampaa nuorten rekrytointia alalle, jotta työvoiman saatavuus tulee turvatuksi. Maa- ja vesirakentamisen työpaikat lisääntyivät viime vuonna keskimäärin 30 000 henkeen edellisvuoden 27 000 hengestä. Vastaavasti maa- ja vesirakennustoiminnan työttömyysaste aleni keskimäärin 11,2 prosenttiin 16,6 prosentista. Tänä vuonna alan työllisyysnäkymät ovat edelleen hyvät, vaikka työvoiman kysynnän kasvu hidastuukin. 7
Rakennusalan suhdanneryhmä LIITE 1 Bo Salmén Rakennusteollisuuden kansainvälistyminen Vuonna 2001 rakennusalan kansainvälisen toiminnan arvo oli yhteensä noin 9,8 mrd.. Tästä rakennustuoteteollisuuden viennin ja ulkomaantoiminnan osuus oli noin 90 prosenttia. Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan osuus oli 7 prosenttia ja suunnitteluviennin noin prosentti. Rakennusala on Suomessa kansainvälistynyt 1980-luvulta lähtien nopeasti sekä viennin että etabloitumisen kautta, mutta myös ulkomaalaisomistuksen kasvuna. Laman pohjavuosina alan kansallisessa strategiassa 1 asetettiin tavoitteeksi rakennusalan menestyvä kansainvälinen toiminta. Taloudet kansainvälistyvät nopeasti suurten yritysten toimiessa yhä enemmän maailmanlaajuisesti. Euroopan integraatiokehitys on yhdessä Itä-Euroopan maiden demokratisoitumisprosessin kanssa nopeuttanut tätä kehitystä. Myös rakennusalalla toimivat yritykset ovat kansainvälistyneet ja toiminta keskittynyt sekä rakennustuote- että urakointipuolella. Rakennusmarkkinat kuitenkin edelleen säilyttävät paikallisen luonteensa ja kansainvälistyminen näkyy ensisijaisesti toimintatapojen ja markkinakäytäntöjen yhtenäistymisenä. 2 Rakennusmarkkinoilla eurooppalaiset rakennusyritykset liittoutuvat yhä enemmän globaaleiksi toimijoiksi. Samaten rakennustuotevalmistajat keskittyvät maailmanlaajuisiin konserneihin. Kysynnän ja kannattavuuden vaihteluiden tasaamiseksi haetaan näin ratkaisuja usean maan ja monien tuotantoyksiköiden kapasiteettia optimoimalla. Euroopan yhdentyminen ja säännösten harmonisoituminen avaavat eurooppalaisia markkinoita osaaville yrittäjille, vaikka toisaalta isot eurooppalaiset yritykset kiristävät kilpailua. Rakennusyritysten kansainvälinen toiminta Rakennusyritykset kansainvälistyivät 1970-luvulla, kun projektivienti Neuvostoliittoon lisääntyi suurten teollisuushankkeiden myötä ja Lähi-idästä saatiin mittavia rakennusprojekteja. Tällöin rakennusviennin kohdealueena oli koko maailma. Lähi-idässä käyty Iranin ja Irakin välinen sota siirsi painopisteen Suomen lähialueille ja 1990-luvulla ulkomaisten toimintojen kohdealueeksi onkin muodostunut Itämeren ympärillä olevat maat. Kun 1970- ja 1980-luvuilla toiminta oli suurelta osin projektivientiä, 1990-luvulla tytär- ja osakkuusyhtiöiden osuus on kasvanut rakennusviennistä. Viime vuonna niiden osuus laskutuksesta oli arvioiden mukaan yli 50 prosenttia. Rakennusyritysten omistuspohjassa on myös nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana selkeitä muutoksia. Edellisen huippusuhdanteen aikana suomalaiset rakennusliikkeet pyrkivät yritysostoin kansainvälistymään ja laajentamaan markkinoitaan. Myös siirtyminen kiinteistöjalostukseen lisäsi yritysostoja ulkomailla. Osittain näiden yritysostojen seurauksena suomalaisia yrityksiä joutui taloudelliseen ahdinkoon, jopa konkurssiin. 1990-luvun laman aikana osa rakennusliikkeistä siirtyi ulkomaalaisomistukseen Suomessa. Lähinnä ruotsalaiset rakennusyritykset perustivat Suomeen tytäryhtiöitä ja ostivat suomalaisia rakennusyrityksiä. Rakennusurakointi on kuitenkin paikallinen ja sirpa- 1 Kansallinen strategia rakennusalalle, valtioneuvoston kanslia, Helsinki 1994. 2 Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010, Helsinki 2001. 8
loitunut ala, jossa pienillä yrityksillä on edelleen vahva rooli aliurakoijina. Muutaman suuren rakennusliikkeen siirtyminen ulkomaalaisomistukseen on nostanut markkinaosuuden vasta 10 prosentin tuntumaan. Myös tukkukaupassa on tehty omistusjärjestelyjä ja ulkomaalaisomistuksen osuus on noussut noin neljännekseen liikevaihdolla mitattuna. Vastaavasti suhdanteiden parannuttua suomalaisten yritysostot ulkomailla ovat yleistyneet. Viime vuonna tehtiin muun muassa yritysostoja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Myös toiminta Venäjällä on paikallistunut yhä enenevässä määrin. Rakennusteollisuus kerää suhdannekyselyn avulla tietoa rakennusliikkeiden kansainvälisestä toiminnasta. Sen mukaan rakennusyritysten projektiviennin sekä ulkomaisten tytäryritysten ja osakkuusyhtiöiden kokonaislaskutus on arvioitu olleen 710 milj. vuonna 2001. Suurimman ryhmän muodostavat maa- ja vesirakentamisen ja vesihuollon projektit 29 prosentin osuudella. Sekä liike- että julkisten rakennusten osuus on noin neljännes. Vesihuoltohankkeiden merkitys kasvaa jatkossa. Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo, joka on neuvotteluiden alla, tulee olemaan yksi lähiaikojen merkittävimmistä kansainvälisistä projekteista. Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan näkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Toiminnan arvon ennustetaan kohoavan noin 775 milj. euroon tänä vuonna. Alueellisesti Venäjän näkymät ovat viime aikoina parantuneet ja myös lisänneet suomalaisen rakennusviennin määrää. Alimmillaan rakennusvienti Venäjälle oli vuonna 2000, sillä vuoden 1998 ruplan devalvaatio vähensi toimintaa tuntuvasti. Viime vuonna rakennusliikkeiden Venäjän laskutus kasvoi yli 60 prosenttia ja oli noin 250 milj., osuus kasvoi 36 prosenttiin. Devalvaatiota edeltäneelle tasolle ei kuitenkaan vielä ylletty. Suhdannekysely osoittaa kuitenkin selkeästi yritysten odottavan myönteisen kehityksen jatkuvan Venäjän markkinoilla. Toiseksi suurin maa oli viime vuonna Ruotsi 28 prosentin osuudella, lähinnä yritysostojen takia. Viron, Latvian ja Liettuan osuus rakennusviennistä säilyi ennallaan, noin 15 prosentissa. Rakennustuoteteollisuuden vienti ja ulkomaantoiminta Suomalaisten rakennusalan yritysten ulkomailla toimivien tytäryhtiöiden yhteinen liikevaihto oli 4,2 mrd. vuonna 1997 3, josta rakennustuoteteollisuuden osuus oli 4,1 mrd.. Nämä ovat pääosin muutaman rakennustuoteteollisuuden yrityksen omistuksessa, sillä kuuden suurimman yrityksen tytäryritysten liikevaihto kattaa noin 90 prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihtoa kertyy eniten Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Vastaavasti ulkomaalaisomistus suomalaisessa rakennustuoteteollisuudessa on lisääntynyt 1990-luvulla. Omistus on kasvanut paitsi yrityskauppojen myös pörssiosakkeiden oston kautta. Omistuspohjaa järjesteltiin ensin pohjoismaisella tasolla, mutta viime vuosina myös ranskalaiset, saksalaiset, irlantilaiset ja itävaltalaiset yritykset ovat tulleet rakennustuoteteollisuuden omistajiksi. Ulkomaalaisomistukseen on siirtynyt koko sementtiteollisuus, osa betoni- ja eristeteollisuutta sekä yrityksiä ovi- ja keittiökalusteteollisuudesta. Erityisesti eurooppalaisen sementti-, betoni- ja kiviainesteollisuuden omistuksen kansainvälistyminen on ollut leimallista viime vuosina. Rakennustuotteiden ulkomaankauppaa seurataan eri toimialajärjestöjen ja VTT:n yhteistyönä tehdyn seurantajärjestelmän avulla. Tämän Buildex 4 -seurannan mukaan ra- 3 Suomen rakennusalan kansainväliset kytkennät, VTT, Rakennustekniikka, Tampere 1998. 4 Rakennustuotteiden ulkomaankaupan seurantajärjestelmä, VTT, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere 2001. 9
kennustuotteiden vienti vuonna 2000 oli 4,5 mrd. ja tuonti 2,4 mrd. Vuonna 2001 rakennustuotteiden vienti oli tammi-syyskuussa yhteensä 3,4 mrd., eli lähes 3 prosenttia edellisvuoden tason yläpuolella. Vastaavasti tuonti ylsi 1,8 mrd. euroon, eli kasvu oli 3 prosentin luokkaa. Suurin kasvu kirjattiin viime vuonna viennissä Venäjälle, noin 30 prosenttia. Rakennustuotteiden viennissä suurimman tuoteryhmän muodostaa metalliteollisuuden tuotteet noin 48 prosentin osuudella. Rakentamiseen menevän sahatavaran osuus on noin 25 prosenttia ja muiden puupohjaisten tuotteiden 17 prosenttia. Sekä kivipohjaisten että muovituotteiden osuus on noin 5 prosenttia. Valtaosa ulkomaankaupasta tehdään EU-alueen kanssa. Viennissä sen osuus on 60 ja tuonnissa yli 70 prosenttia. Suurin vientimaa oli viime vuonna Saksa noin 12 prosentin osuudella. Ruotsin ja Ison- Britannian osuudet olivat 9 prosentin suuruisia ja Venäjän 8 prosentin luokkaa. Rakennusalan kansainvälistyminen 10 8 6 mrd. Rakennusliikkeiden ulkomaisten tytär- ja osakkusyhtiöiden liikevaihto Rakennustuoteteollisuus, toiminta ulkomailla Suunnitteluvienti Projektivienti Rakennustuotevienti 4 2 0 1980 1985 1991 1993 1998 2001 Rakennusyritysten kansainvälinen toiminta vuonna 2001, laskutus alueittain Yhteensä 710 milj. Muut, 4 % Norja, Tanska, 10 % Ruotsi, 28 % Latvia, Liettua 5 % Viro, 10 % Venäjä, 36 % 10
KUVIOLIITE Kuviot 1.a-e. milj.m3 80 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO vuosina 1986-2001* 70 60 50 40 Luvat Aloitetut Valmistuneet 30 20 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00* 01* 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK milj.m3 26 ASUINRAKENNUKSET (PL. VAPAA-AJAN RAKENNUKSET) vuosina 1986-2001* milj.m3 14 TEOLLISUUSRAKENNUKSET (PL. VARASTOT) vuosina 1986-2001* 24 22 12 20 18 10 Luvat 16 14 12 Luvat Aloitetut 8 6 Aloitetut Valmistuneet 10 8 Valmistuneet 4 6 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00* 01* 2 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00* 01* 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK milj.m3 13 LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUKSET vuosina 1986-2001* milj.m3 5 JULKISET RAKENNUKSET vuosina 1986-2001* 11 4 9 7 5 Luvat Valmistuneet Aloitetut 3 2 Luvat Aloitetut Valmistuneet 3 1 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00* 01* 1 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00* 01* 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK 11
Kuvio 2. 150 140 TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDEKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1992:1 = 100 Asunnot 130 Kaikki 120 110 Toimitilat 100 90 80 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 Lähde: Rapal Kuvio 3. 125 RAKENNUSKUSTANNUKSET 1990 = 100 120 115 Aineet Työ Yht. 110 105 M uut 100 95 94 95 96 97 98 99 00 01 (Lähde:TK:2001:12) 12
Kuvio 4. 400 ARAVAKUSTANNUKSET 1980 = 100 Muu maa Pääkaupunkiseutu 300 200 100 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 Lähde: ARA Kuvio 5. MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI 1995 = 100 120 115 110 vuosikeskiarvo 105 100 95 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 13
Kuvio 6. % 12 VAJAAKÄYTTÖASTE Pääkaupunkiseutu 10 8 Teollisuus & varastot 6 Toimistotilat 4 Liiketilat 2 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 Lähde: Catella Kiinteistökonsultointi Kuvio 7. 400 ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 1980 = 100 350 300 Asuntojen nimellishinnat 1) 250 200 2) 150 100 50 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä. 14
Kuvio 8. Mrd.EUR 1000 800 600 ASUNTOLUOTOT JA -KOROT Asuntoluotot, mrd EUR % 14 12 10 8 400 200 Asuntoluottojen korot, % 6 4 2 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Lähde: SP Kuvio 9. 180 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1000 henkeä 160 140 Talonrakennus 120 100 80 60 40 Maa- ja vesirakennus 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Lähde: Tilastokeskus 15