AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDANTO... 1 1 LASKENTAPERUSTEET... 1 1.1. Ajoneuvon uushankintahinta... 2 1.2. Vuotuinen ajosuorite... 2 1.3. Ajoneuvon käyttöikä (km) ja pitoaika (vuotta)... 3 1.4. Polttoaineen kulutus (l/100 km)... 3 1.5. Lisäaineen kulutus (l/100 km)... 3 1.6. Renkaiden kestomatka (km)... 3 1.7. Käyttö- ja palkkatunnit (h/a)... 4 2 KUSTANNUSTEKIJÄT... 4 3 KULJETTAJAN TYÖKUSTANNUKSET... 5 3.1. Kuljettajan palkka... 5 3.2. Välilliset palkkakustannukset... 5 3.3. Päivärahat ja majoituskulut... 5 4 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET... 5 4.1. Polttoainekustannukset... 6 4.2. Lisäainekustannukset... 6 4.3. Voiteluainekustannukset... 6 4.4. Korjaus- ja huoltokustannukset... 6 4.5. Rengaskustannukset... 6 5 KIINTEÄT KUSTANNUKSET... 7 5.1. Pääomakustannukset... 7 5.1.1. Poistot... 8 5.1.2. Pääoman korko... 8 5.1.3. Käyttöpääoman korko... 8 5.2. Vakuutusmaksut... 8 5.3. Liikennöimismaksut... 9 5.4. Hallintokustannukset... 9 5.5. Ylläpitokustannukset... 9 5.6. Muu ajo... 10 6 YRITTÄJÄRISKI... 10 7 KULJETUSMAKSUT... 11 LIITE (esimerkkilaskelma)... 13 19.2.2009

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET JOHDANTO Tämän monisteen tarkoituksena on pyrkiä selvittämään kuorma- ja pakettiautojen kustannuslaskennan alkeet. Monisteessa esitetty kustannuslaskenta perustuu Teollisuuden Keskusliiton (nykyisin Elinkeinoelämän keskusliitto EK) ja Suomen Kuorma-autoliiton (nykyisin Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry) yhteisesti nimeämän kuljetusmaksulautakunnan (TEKLA) suosittelemaan kustannuslaskentamalliin. Laskelman lähtötietoina käytetään sellaisia kustannustietoja, joista on vähennetty ne arvonlisäverot, jotka myös yritys voi vähentää omassa toiminnassaan. Tällä periaatteella tehty laskelma vastaa kuljetusmaksua ilman arvonlisäveroa, joten se on lisättävä erillisenä summana varsinaisen kuljetusmaksun päälle. Laskentamallia voidaan käyttää kustannusten määrittelyyn sekä kotimaanettä ulkomaanliikenteessä. Ulkomaanliikenteessä eroja voi muodostua kustannustekijöiden (mm. palkat, päivärahat, polttoaineet, vakuutusmaksut ym.) euromääräisistä eroista, sekä erityiskustannuksista kuten esim. tie-, satama- ja lauttamaksuista. 1. LASKENTAPERUSTEET Ryhdyttäessä esim. hinnoittelemaan määrättyä kuljetustehtävää on ensimmäiseksi määriteltävä kustannuslaskennalla ajoneuvon vuotuiset kokonaiskustannukset. Näiden kustannuksien selvittämiseksi on laskentaa varten laadittava perusteet, jotka muodostuvat seuraavista osatekijöistä: ajoneuvo ja sen uushankintahinta ajosuorite vuodessa ajoneuvon pitoaika polttoaineen kulutus Lisäaineen kulutus renkaiden kestomatka käyttö- ja palkkatunnit. 1

1.1. Ajoneuvon uushankintahinta Ensimmäisenä tehtävänä on valita ajoneuvo ja määritellä sen uushankintahinta varusteineen. Hankintahintana laskelmissa käytetään arvonlisäverotonta hintaa. Ajoneuvon hankintahinnasta kuitenkin vähennetään renkaiden hinta (ajoneuvon alla olevat uudet renkaat), koska ne otetaan huomioon rengaskustannuksissa. Vararenkaan hankintahintaa ei vähennetä ajoneuvon hinnasta. Tyyppiajoneuvoina laskelmissa käytetään: * yksilöllisessä laskelmassa, kyseessä olevaa ajoneuvoa * yleislaskelmissa, esim. kolmea yleisintä, kyseisessä kuljetustehtävässä käytettyä ajoneuvoa. Ajoneuvon ja sen varusteiden hankintahintoina tulee käyttää aina uushankintahintaa, jotta inflaation vaikutus pystyttäisiin huomioimaan laskelmissa. Lisäksi pääomakustannusten laskentakaavat ottavat huomioon kaluston koko pitoajan pääomakustannukset keskimääräisenä vuotta kohden. 1.2. Vuotuinen ajosuorite (ja muu ajo) Vuotuinen ajosuorite saadaan lasketuksi joko kuukauden ajokilometrimäärän ja ajokuukausien tai vuotuisten ajokertojen ja kuljetusetäisyyden perusteella. Jälkimmäisessä tapauksessa joudutaan määrittelemään yhden keikan kestoaika ja tämän jälkeen lasketaan kuinka monta ajokertaa suoritetaan normaaliolosuhteissa vuoden aikana. Vuotuista ajosuoritetta määriteltäessä tulee huomioida ajoneuvon huolto- ja korjaustöistä aiheutuneet seisontapäivät. Normaalin työllisyyden aikana voidaan ajopäiviä laskea viiden päivän työviikon mukaan olevan noin 250 päivää vuodessa. Mikäli kuljetuksia suoritetaan kuutena päivänä viikossa on luku vastaavasti noin 300 päivää vuodessa. Esimerkki: kuljetusetäisyys 20 km ja keikka-aika 2 h "Keikkoja" päivässä = 8 h/2 h = 4 keikkaa/päivä "Keikkoja" vuodessa = 250 pv x 4 keikkaa/pv = 1 000 keikkaa/a Vuotuinen ajosuorite = 1 000 keikkaa x 2 x 20 km = 40 000 km/a Muuta ajoa syntyy mm. ajoneuvon viennistä asemapaikalle, huoltoon, pesuun, korjaamolle, katsastukseen jne. Muuta ajoa ei lasketa ajosuoritteeseen mukaan, mutta se otetaan huomioon joko vuotuisessa kokonaisajomäärässä muuttuvia kustannuksia 2

laskettaessa, tai erikseen vasta kiinteiden kustannusten laskennan yhteydessä. 1.3. Ajoneuvon käyttöikä (km) ja pitoaika (vuotta) Ajoneuvon taloudellinen käyttöikä ja pitoaika riippuvat useista eri tekijöistä kuten esim. suoritealasta, ajoneuvotyypistä, ajoneuvon toiminnan varmuudelle asetettavista vaatimuksista jne. Ajoneuvon kustannuksia seuraamalla pystytään kunkin auton taloudellinen pitoaika määrittelemään useinkin vasta jälkikäteen. Kustannuslaskelmissa tämä menettely ei kuitenkaan ole mahdollista vaan taloudellinen pitoaika joudutaan arvioimaan yleensä aikaisempien kokemuksien perusteella. Pitoaika (vuotta) = käyttöikä (km) ajokilometrit vuodessa Käyttöikä (km) = pitoaika (vuotta) x ajokilometrit vuodessa 1.4. Polttoaineen kulutus (l/100 km) Ajoneuvon polttoaineen kulutus riippuu useista eri tekijöistä kuten ajo-olosuhteista, kuljetusetäisyydestä, ajoneuvon kokonaismassasta, ajonopeudesta, otsapinta-alasta, ilmanvastuskertoimesta, renkaista, moottorin kunnosta, ajotavasta, lisälaitteiden käytöstä jne. Edellä esitettyjen muuttujien suuresta määrästä johtuen ei polttoaineen kulutusta pystytä määrittelemään tarkasti matemaattisilla kulutusmalleilla, vaan kulutuslukemat tulisi ensisijaisesti pyrkiä määrittelemään kyseisen ajoneuvon kirjanpidon perusteella. 1.5. Lisäaineen kulutus (l/100 km) Mikäli laskettavassa ajoneuvossa käytetään AdBlue-lisäainetta, tulee sen kulutus arvioida tässä kohdassa. 1.6. Renkaiden kestomatka (km) Laskentaperusteisiin määritellään uusien ja pinnoitettujen (jos käytetään) renkaiden keskimääräinen kestomatka kilometreissä. Renkaiden kestomatka riippuu akseliston lisäksi myös useista muista eri tekijöistä kuten ajo-olosuhteista, kokonaismassasta, ajonopeudesta, renkaiden tyypistä ja ilmanpaineesta, ajotavasta, tienpinnan tyypistä jne. Renkaiden kestomatka määritellään oman seurannan / kokemusperäisten tietojen perusteella. 3

1.7. Käyttö- ja palkkatunnit (h/a) Vuotuiset käyttötunnit saadaan lasketuiksi kertomalla ajokertojen lukumäärällä ajotehtävän kestoaika (keikka-aika). Vastaavasti kuljettajan / kuljettajien vuotuiset palkkatunnit saadaan lasketuksi kertomalla päivittäinen työaika vuotuisella työpäivien lukumäärällä. On huomattava, että palkkatuntien lukumäärä on yleensä suurempi (n. 5...15 %) kuin auton teholliset käyttötunnit, koska palkkatunnit sisältävät myös valmistelu- ja apuajat. Näihin aikoihin lasketaan ajoneuvon lähtökuntoon laitto, polttoainetankkaukset ym. vastaavat ajat, sekä katsastusmatkat, korjaamolla/huollossa/pesussa käynnit jne. Mikäli ajoneuvon käyttöpäivien lukumäärä on esim. 250 päivää vuodessa, voidaan vuotuisena työpäivien lukumääränä yleensä käyttää 252...256 päivää. Normaalin työajan mukaan kuljettajan palkkatunnit vuodessa ovat ns. yksivuorotyössä noin 2020 tuntia. Tähän lukuun sisältyy myös tuuraajan tekemät tunnit varsinaisen kuljettajan ollessa esim. vuosilomalla. 2. KUSTANNUSTEKIJÄT Kustannustekijöiden ryhmittely tarkoituksenmukaisella tavalla muodostaa autokuljetusten kustannuslaskennan rungon. Koska osa kustannuksista on riippumattomia siitä ajetaanko ajoneuvolla tai ei, on kustannustekijät yleensä jaoteltu niiden luonteensa perusteella seuraavasti: Kuljettajan työkustannukset - kuljettajan palkka - välilliset palkkakustannukset - päivärahat ja majoituskulut Muuttuvat kustannukset - polttoainekustannukset - lisäainekustannukset - voiteluainekustannukset, ellei sisällytetty huoltokuluihin - korjaus- ja huoltokustannukset - rengaskustannukset Kiinteät kustannukset - pääomakustannukset - vakuutukset - liikennöimismaksut - ylläpitokustannukset - hallintokustannukset - muu ajo, ellei se jo sisälly muuttuviin kustannuksiin Yrittäjäriski - sisältää mahdollisen yrittäjävoiton ja verottajan osuuden siitä 4

Ulkomaanliikenteessä on otettava huomioon edellä mainittujen (kuljettaja + ajoneuvo) kustannusten lisäksi ns. erityiskustannukset, joita ovat mm. satama- ja lauttamaksut, tie-, tunneli- ja siltamaksut, sekä TIR-carneista aiheutuvat lisäkustannukset. Ulkomaanliikenteessä aiheutuneet lisäkustannukset määritellään yleensä kuormakohtaisesti erikseen ja ne voidaan sopia laskutettavaksi myös asiakkailta esim. laskun mukaan. 3. KULJETTAJAN TYÖKUSTANNUKSET 3.1. Kuljettajan palkka Kuljettajan keskipalkka määritellään siten, että se sisältää mahdolliset ilta-, yö-, urakka-, ym. lisät. Kuljettajan palkka ( /a) = palkkatunnit (h/a) x keskim. tuntipalkka ( /h) 3.2. Välilliset palkkakustannukset Välilliset palkkakustannukset muodostuvat sosiaalimenoista sekä lomakorvauksista, sairausajan palkoista ja palkallisista vapaapäivistä. Välillisten palkkakustannusten osuus kohdassa 3.1 lasketuista kuljettajan palkoista on yleensä noin 65 73 %. Välilliset palkat ( /a) = välilliset palkkakustann. (%) x kuljettajan palkka ( /a) 100 3.3. Päivärahat ja majoituskulut Työkustannuksiin lasketaan mukaan myös päivä- ja ruokarahat sekä mahdolliset majoituskustannukset. 4. MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Muuttuviksi kustannuksiksi kutsutaan niitä osakustannuksia, jotka muodostuvat pääasiallisesti silloin, kun ajoneuvolla ajetaan. Tietyissä tapauksissa osa poistoista voidaan katsoa kuuluviksi muuttuviin kustannuksiin. Muuttuvat kustannukset lasketaan ensin osatekijöittäin kilometriä kohti ( /km) ja vasta yhteenlaskuvaiheen jälkeen kerrotaan vuotuisella ajomäärällä (km/vuosi), jolloin saadaan muuttuvat kustannukset vuositasolla ( /a). 5

4.1. Polttoainekustannukset Polttoainekustannukset lasketaan kertomalla laskentaperusteisiin valitulla polttoaineen kulutuksella polttoaineen keskimääräinen litrahinta. Laskelmissa hintana käytetään arvonlisäverotonta hintaa. Ulkomaanliikenteessä polttoaineen hinta määritellään liikennöitävien maiden tankkausmäärillä painotetun keskimääräisen hintatason mukaan. Polttoainekustann. ( /km) = polttoain.hinta ( /l) x kulutus (l/100 km) 100 4.2. Lisäainekustannukset Lisäainekustannukset lasketaan kertomalla laskentaperusteissa määritetyllä lisäaineen kulutuksella lisäaineen arvonlisäveroton litrahinta. Lisäainekustann. ( /km) = lisäaineen hinta ( /l) x kulutus (l/100 km) 100 4.3. Voiteluainekustannukset Voiteluainekustannukset, jotka muodostuvat alustavoitelusta, öljyistä, suodattimista ja jäähdytys- ym. nesteistä lasketaan suoraan ajokilometriä kohti ilman arvonlisäveroa ( /km). Voiteluainekustann. ( /km) = voiteluhuollon kustannus ( ) huoltoväli (km) Voiteluainekustannukset sisällytetään useissa laskelmissa korjaus- ja huoltokustannuksiin. 4.4. Korjaus- ja huoltokustannukset Korjaus- ja huoltokustannuksiin lasketaan kuuluvaksi varsinaiset korjaus- ja määräaikaishuoltomenot, jotka tulee arvioida keskimääräisenä kustannuksena ilman arvonlisäveroa ( /vuosi tai /km) ajoneuvon koko pitoajalle. Määriteltäessä ko. kustannuksia, tulee niissä huomioida myös oman työn osuus. Kustannusten arvioinnissa tulisi käyttää hyväksi oman kirjanpidon tietoja tai autoliikkeiden huoltosopimusten hintoja. 4.5. Rengaskustannukset Rengaskustannukset saadaan määriteltyä jakamalla renkaan arvonlisäveroton kokonaishinta renkaan kokonaiskestomatkalla. Renkaan kokonaishinta muodostuu uuden renkaan hinnasta mahdollisine pinnoituksineen ja rengastöineen. Uuden renkaan hinta on määritelty jo aiemmin 6

(kohdassa 1.1.), joten pinnoitteen hinta rengastöineen ja pinnoituskertojen määrä määritellään vielä erikseen. Kustannuslaskelmissa käytettävät rengaskustannukset ( /km) saadaan määrätyksi seuraavalla tavalla: Rengaskustannukset ( /km) = renkaan hinta pinnoituksineen ( /kpl) x lukumäärä (kpl) uuden renkaan kestomatka (km) + pinnoitteiden kestomatka (km) 5. KIINTEÄT KUSTANNUKSET Kiinteiksi kustannuksiksi kutsutaan kaikkia niitä osakustannuksia, jotka ovat pääasiallisesti riippumattomia ajosuoritteesta. Osa kiinteistä kustannuksista, kuten esim. osa poistoista, voidaan eräissä tapauksissa katsoa kuuluviksi muuttuviin kustannuksiin. 5.1. Pääomakustannukset Pääomakustannukset muodostuvat ajoneuvon arvonalenemisesta johtuvista vuotuisista poistoista, oman ja vieraan pääoman koroista sekä käyttöpääoman korosta. Poistojen ja korkojen laskentaa varten tarvitaan arvonalenemisprosentti, joka kuvaa kuinka monta prosenttia ajoneuvon arvo keskimäärin vuosittain alenee. Prosenttiluvun suuruuteen vaikuttavat pääasiassa kuljetussuoriteala, ajokilometrien määrä, ajoneuvotyyppi, ikä, markkinatilanne, ajoneuvon merkki, suhdanteet jne. Seuraavassa esitetty jäännösarvotaulukko on tarkoitettu helpottamaan arvonalenemisprosentin valintaa. Jos esim. 6 vuotta vanhan auton jäännösarvo (vaihtoarvo) uuteen verrattuna on 21 %, vastaa se 23 % arvonalenemista vuosittain. Pitoaika (vuotta) Arvonalenemisprosentti 20 23 25 Jäännösarvo (%) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 64 51 41 33 26 21 17 13 11 59 46 35 27 21 16 12 10 7 56 42 32 24 18 13 10 8 6 7

5.1.1. Poistot Ajoneuvon vuotuinen arvonaleneminen huomioidaan kustannuslaskelmissa poistoina. Vuotuinen poisto saadaan jakamalla hankintahinnan ja jäännösarvon erotus pitoajalla (vuotta). Hankintahintana käytetään laskentahetken uushankintahintaa. Vuosipoisto ( /a) = uushankintahinta ( ) - jäännösarvo ( ) pitoaika (a) Jäännösarvo ( ) = H x (1 - b ) n 100 H = uushankintahinta renkaitta ( ) b = arvonalenemisprosentti vuodessa (%) n = pitoaika (a) 5.1.2. Pääoman korko Pääoman korko sekä vieraan että oman, lasketaan aina kunkin pitovuoden alussa jäljellä olevalle investoidulle pääomalle. Omalle ja vieraalle pääomalle voidaan käyttää samaa korkokantaa. Korko ( /a) = korkokerroin x vuosipoisto ( /a) Korkokerroin = korkoprosentti arvonalenemisprosentti Laskentahetken korkoa (laskentakorkoa) valittaessa on otettava huomioon, että kaluston hankinnan yhteydessä joudutaan rahoittamaan joksikin aikaa myös arvonlisäveron osuus. Tämän arvioidaan vaikuttavan laskentakorkoa nostavasti n. 0,5 %-yksikköä. Laskentakorkoa määriteltäessä on otettava huomioon varsinaisen koron lisäksi tulevat muut lainanhoitokulut (ei lyhennyksiä). 5.1.3. Käyttöpääoman korko 5.2. Vakuutusmaksut Käyttöpääoma muodostuu siitä pääomasta, joka tarvitaan investoidun pääoman lisäksi yrityksen jatkuvan toiminnan rahoittamiseksi (palkat, polttoaineet, vakuutukset jne). Käyttöpääoman suuruus riippuu tilisaamisten ja tilivelkojen erotuksesta. Ohjeellisena lukuarvona käyttöpääoman korolle voidaan pitää 10 % pääoman vuosikorosta. Vakuutusmaksujen suuruus saadaan kustannuslaskelmiin joko vakuutusmaksukuiteista tai vakuutusyhtiöstä. Yleislaskelmissa ei yleensä huomioida 8

mahdollisia bonuksia. Kustannuslaskelmissa käytetään yleensä seuraavia vakuutuksia: * Liikennevakuutus * Autovakuutus (kasko) * Tiekuljetusvakuutus Muita huomioon otettavia vakuutuksia ovat mm. vastuuvakuutus ja keskeytysvakuutus. Ulkomaanliikenteessä on otettava huomioon mahdolliset lisävakuutukset, jotka voivat olla huomattavan suuria esim. itään suuntautuvassa liikenteessä. 5.3. Liikennöimismaksut Liikennöimismaksut muodostuvat pääasiassa ajoneuvoveroista (perusvero ja käyttövoimavero) ja katsastusmaksuista. Liikennelupamaksut ja vakuuskulut voidaan laskea myös liikennöimismaksuihin tai sisällyttää hallintokuluihin. 5.4. Hallintokustannukset Hallintokustannukset muodostuvat sellaisista kustannuseristä kuten kirjanpito-, posti-, puhelin-, ATK-, toimisto-, asianajo-, laskutus-, kuljetusten hankinta- ym. kuluista. Tässä kohtaa huomioidaan myös kaikki hallinnosta aiheutuneet työkustannukset. Myös liikenneluvasta ja sen edellyttämien vakuuksien hankinnasta aiheutuneet kustannukset voidaan laskea hallintokustannuksiin, ellei niitä ole otettu huomioon jo liikennöimismaksuissa. Kustannuslaskelmissa ajoneuvon tietojärjestelmä- (telematiikka-) kustannukset voidaan määritellä erikseen, tai sisällyttää hallintokustannuksiin. Hallintokustannukset vaihtelevat suuresti suoritealasta ja yrityksen koosta riippuen. Ohjeellisena arvona voidaan pitää noin 2...10 % ajoneuvon vuotuisista kustannuksista. Laskentateknisesti on helpointa määritellä hallintokustannukset suoraan /vuosi muodossa ajoneuvoa kohti. Mikäli esim. ajovälityksestä aiheutuneet kustannukset määräytyvät prosentteina, voidaan ne määritellä vasta laskennan lopussa yhdessä toimintaylijäämän kanssa. 5.5. Ylläpitokustannukset Ylläpitokustannukset muodostuvat ajoneuvon säilytyksestä, pesusta ja sekalaisista pienvarusteista. Ajoneuvon säilytyskustannukset muodostuvat joko autotallimenoista tai ulkona säilytettäessä sähkölämmityskuluista. Pesukustannukset saadaan lasketuksi kertomalla pesun kustannus pesukertojen lukumäärällä, joka voi olla esim. 30 kertaa vuodessa. 9

5.6. Muu ajo Pienvarusteisiin luetaan kuuluviksi kaikki sellaiset varusteet, joiden kestoikä on auton ikää pienempi ja joita ei ole sisällytetty auton hankintahintaan. Tällaisia varusteita ovat mm. kuormansidontavälineet, lapiot, ketjut, varoituskolmiot, ensiapulaukut, käsineet, työpuvut ja niiden pesu ym. Mikäli muun ajon kilometrejä ei ole otettu huomioon kohdassa 1.2, saadaan niiden kustannukset lasketuksi kertomalla muun ajon kilometrimäärällä ajoneuvon muuttuvat kustannukset. Muuttuvia kustannuksia on eräissä laskelmissa alennettu kertoimella (esim. 0,8), koska muu ajo tapahtuu pääasiassa tyhjällä ajoneuvolla. Muun ajon aiheuttamat kuljettajan työtunnit on otettava huomioon jo aiemmin määritellyissä valmistelu- ja apuajat sisältävissä kuljettajan palkkatunneissa (kohta 1.6.). Muun ajon kustannukset ( /a) = muu ajo (km/a) x muuttuvat kustannukset ( /km) 6. YRITTÄJÄRISKI Työkustannuksien sekä muuttuvien ja kiinteiden kustannuksien lisäksi tulee laskelmiin lisätä - yrityksen kehityksen turvaamiseksi sekä yllättävien kustannusnousujen ja yrityksen maksamien välittömien verojen kattamiseksi - määrätty euromäärä yrittäjäriskiksi. Yrittäjäriskin suuruutena voidaan käyttää 5 15 % ajoneuvon kokonaiskustannuksista. Yrittäjäriski voidaan määritellä suoraan /vuosi muodossa tai laskea prosentuaalisesti kokonaiskustannuksista seuraavasti: Yrittäjäriskin laskemista varten joudutaan ensimmäiseksi määrittelemään vuotuiset kokonaiskustannukset, jotka pitävät sisällään jo yrittäjäriskin. Kokonaiskustannukset lasketaan seuraavasti: Kokonaiskustann. ( /a) = 100 x (työkust.+ kiint.kust.+ muutt.kust.( /a) 100 - yrittäjäriski-% Yrittäjäriski ( /a) = yrittäjäriski-% x kokonaiskustann. ( /a) 100 Mikäli em. laskentamalli tuntuu monimutkaiselta, voi yrittäjäriskin laskea työ + muuttuvien + kiinteiden kustannusten yhteissummasta. Tällöin voi käyttää hieman suurempaa (10 %:n sijasta 11 %) prosenttia, jotta päästään lähes samaan summaan kuin edellisessä laskentakaavassa. 10

7. KULJETUSMAKSUT Kustannuslaskelmien perusteella saadaan määritellyksi ajoneuvon vuotuiset kokonaiskustannukset, joista saadaan lasketuksi kutakin tapausta varten tarvittavat kuljetusmaksut esim. seuraavasti: 1. KILOMETRIMAKSU Kilometrimaksu ( /km) = kokonaiskustannukset ( /a) ajosuorite (km/a) 2. KEIKKAMAKSU (kuormamaksu) Keikkamaksu ( /keikka) = km-maksu ( /km) x keikkamatka (km) Kuormamaksu ( /kuorma) = kokonaiskustannukset ( /a) kuormien lukumäärä (kpl/a) Huom! Laskentakaavat edellyttävät kuljetustehtävää, jossa ajetaan säännöllisesti samaa kuljetusetäisyyttä. Mikäli ajetaan useita eri kuljetusetäisyyksiä, tehdään kustannuslaskelmat muutamalle eri etäisyydelle, jolloin saadaan selville kuljetusetäisyyden vaikutus kuormamaksuun. 3. YKSIKKÖMAKSU Yksikkömaksu ( /m 3, l, t) = keikkamaksu ( ) kuorma(m 3, l, t) 4. TUNTIMAKSU Tuntimaksu ( /h) = kokonaiskustannukset ( /a) käyttötunnit (h/a) 5. YHDISTETTY MAKSU (aikamaksu + matkamaksu) Aikamaksun osuus ( /h) = työkustannukset + kiinteät kustannukset ( /a) käyttötunnit (h/a) Matkamaksun osuus ( /km) = muuttuvat kustannukset ( /a) + yrittäjäriski ( /a) ajosuorite (km/vuosi) Yhdistetty maksu voidaan myös laskea siten, että sisällytetään yrittäjäriski joko kokonaan tai osittain aikamaksuun. Näin voidaan menetellä erityisesti silloin, jos käyttötuntien arviointi on vaikeampaa kuin ajosuoritteen. Muissa 11

maksumuodoissa mahdollinen odotusajan maksu voidaan laskea samalla tavoin kuin aikamaksun osuus. 6. MUITA MAKSUESIMERKKEJÄ Kuljetusmaksu voi muodostua useammastakin osatekijästä kuin em. yhdistetty maksu.tällöin voidaan hinnoittelussa käyttää hyväksi mm. seuraavia laskentamalleja: Kuljettajan kustannus ( /h) = työkustannukset ( /a) käyttötunnit (h/a) Muuttuvat kustannukset ( /km) = muuttuvat kustannukset ( /a) ajosuorite (km/a) Kiinteät kustannukset ( /kk)= kiinteät kustannukset ( /a) ajokuukaudet (kk/a) Tarvittaessa voidaan kiinteät kustannukset jakaa myös käyttöpäivää kohti ( /päivä). Yrittäjäriski on muistettava sisällyttää edellä mainittujen kustannusten lisäksi joko kaikkiin osatekijöihin määrätyllä prosentilla tai yhteen kahteen osatekijään erikseen. 12

LIITE SKAL Jäsenyritys KUSTANNUSLASKELMA N:o Esim. 1 Kuljetusliike N.N 29.1.2009 Kuljetuslaji: Jakeluliikenne Uushankintahinnat alv = 0 % Ajoneuvo: 2-akselinen kuorma-auto Auton alusta 75000 Perävaunu: Kuormatila tai vastaava 25000 Lisälaitteet: Takalaitanostin Perävaunu 0 Lisälaitteet ja varusteet 8300 Kokonaismassa 18 tonnia Auton renkaat 6 a-hinta 550-3300 Kantavuus 9 tonnia Pv:n renkaat 0 0 0 Hyötykuorma 6 tonnia Hinta renkaitta 105000 Ajosuorite (kuljetustehtävien vaatimat ajokilometrit vuodessa) km/a 60000 Muu ajo (huolto-, kotimatka- ym. ajot) km/a 3000 Ajokilometrit yhteensä vuodessa km/a 63000 Auton käyttömatka koko pitoaikana km 315000 Auton alustan pitoaika vuosina a 5,0 Auton kuormatilan pitoaika vuosina a 10,0 Perävaunun pitoaika vuosina a 0,0 Lisälaitteiden ja varusteiden pitoaika vuosin a 10,0 Polttoaineen kulutus keskimäärin l/100 km 30 Lisäaineen (AdBlue) kulutus keskimäärin l/100 km 2 Renkaiden kestomatka (uusien ja pinnotettujen keskiarvo) km 100000 Ajoneuvon käyttötunnit kuljetustehtävissä h/a 2500 Kuljettajien palkkatunnit 10 %:n apuaikalisällä h/a 2750 % Kuljettajien keskipalkka 13,12 /h (sisältäen ilta-, yö-, ym. lisät) /a 36080 30,4 Välilliset palkkakustannukset 70 % (mm. sosiaalikulut ja lomarahat) /a 25256 21,3 Päivärahat ja majoituskulut 2800 /vuosi /a 2800 2,4 Työkustannukset yhteensä /a 64136 54,1 Työkustannukset käyttötuntia kohti /h 25,65 Polttoainekustannukset, hinta 0,830 /litra /km 0,249 13,2 Lisäainekustannukset (AdBlue) 0,800 /litra /km 0,016 0,9 Korjaus- ja huoltokustannukset 6500 /vuosi (pitoaikana keskim.) /km 0,103 5,5 Rengaskulut, pinnoitekustannus 275 /kpl, pinnoituskerrat 1 kpl /km 0,025 1,3 Muuttuvat kustannukset yhteensä /km 0,393 20,9 /a 24759 Poistot Arvonaleneminen alusta 23 % vuosittain /a 10458 8,8 Arvonaleneminen kuormatila 21 % vuosittain /a 2263 1,9 Arvonaleneminen perävaunu 0 % vuosittain /a 0 0,0 Arvonaleneminen lisälaitteet 19 % vuosittain /a 729 0,6 Arvonaleneminen yhteensä /a 13450 11,3 Pääoman korko (kuluineen) 6 % /a 3605 3,0 Käyttöpääoman korkokulut 10 % edellisestä /a 361 0,3 Vakuutusmaksut (liikenne-, auto-, kuljetus- ym. vakuutusmaksut) /a 5500 4,6 Liikennöimismaksut (ajoneuvoverot ja katsastusmaksut) /a 1300 1,1 Hallintokustannukset (kirjanpito, atk, puhelinkulut, jäsenmaksut ym.) /a 3700 3,1 Ylläpitokustannukset (säilytys, puhtaanapito ja pienvarustekulut) /a 1700 1,4 Kiinteät kustannukset yhteensä /a 29616 25,0 /kk 2468 Kustannukset yhteensä ennen yrittäjäriskin lisäystä /a 118511 100,0 Yrittäjäriski 10 % kokonaiskustannuksista /a 13168 /km 0,219 Kokonaiskustannukset vuodessa yhteensä /a 131679 Tuntikustannukset käyttötuntia kohti keskimäärin /h 52,67 Kilometrikustannukset ajosuoritetta kohti keskimäärin /km 2,195 Yhdistetty kustannus (esimerkki): työkustannukset + kiinteät kustannukset /h 37,50 muuttuvat kustannukset + toimintaylijäämä /km +0,632 HUOM! Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa 13