Kaupunkisuunnittelu, vantaan kaupunki 072200 Rekolanmetsien ulkoilureittisuunnitelma
072200 Rekolanmetsien ulkoilureittisuunnitelma Marika Bremer ja Laura Muukka Valokuvat: Marika Bremer ja Laura Muukka 2 Reittisuunnitelman tarkoitus 2 Työryhmä 2 Tavoitteet 2 Suunnittelualueen kuvaus 3 Sijainti ja rajaus 3 Luonnonolot 3 Maisemarakenne ja -kuva 3 Maiseman historialliset ominaispiirteet 3 Luonnonsuojelu, kasvillisuus ja eläimistö 3 Suunnittelun lähtökohdat 4 Viheralueohjelma 4 Voimassa olevat kaavat 4 Maanomistus ja maankäyttö 4 Olemassa olevat reitit 6 Reitit, joista on tehty yleis- tai toteutussuunnitelmat 7 Suunnitelma 7 Reittitarpeet 8 Seudulliset ulkoilureitit 8 Suunnittelun periaatteet 8 Ulkoilureitit 8 Ladut 8 Esteettömyys 9 Valaistus 9 Ratsastusreitit 9 Opasteet ja viitoitus 9 Toiminnot 9 Ulkoilureittien varsien metsänhoito 10 Kehittämisehdotukset 10 Kylmäojan luonnonmukaistaminen 10 Ratsastuskoulu ja pellon kunnostus laitumeksi 11 Reittisuunnitelma 11 Vihersilta 11 Reittikuvaukset 11 Toteutussuunnittelu 14 Reittien rakentamisjärjestys 14 Lähteet 15 Taitto: Satu-Maaria Still Vantaan kaupunki Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kaupunkisuunnittelu C20/2012 Kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto 11.12.2012 2.
Reittisuunnitelman tarkoitus Rekolanmetsässä liikkuu paljon ulkoilijoita. Käyttäjien määrä tulee edelleen lisääntymään uusien asemakaavoitettujen ja asemakaavoitettavien alueiden rakentuessa. Alueelta puuttuu yleiskaavan mukaisia ja seudullisia ulkoilureittejä. Tämä reittisuunnitelma on laadittu maanomistajan kanssa tehtävän sopimuksen pohjaksi reittejä varten vuokrattavista alueista. Vantaan kaupunki alkaa n pohjalta valmistella ulkoilureittien jatkosuunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmassa määritellään ulkoilureitit, hiihtoladut ja ratsastusreitit ja osoitetaan reittien liittymiset oleviin ja tuleviin asuntoalueisiin. Suunnitelma on yhdistetty aiemmin laadittuihin Kulokukkulan ja Elmon urheilupuiston yleissuunnitelmiin sekä muihin aiemmin laadittuihin viheralueiden yleissuunnitelmiin. Suunnitelmassa esitetään reittien mitoitus, valaistus, talvikunnossapito ja rakentamisjärjestys. Suunnitelmassa on osoitettu myös reitistöön liittyvä retki-, oleskelu- tai leikkipaikka. Suunnitelmassa on reittien lisäksi esitetty joitain kehittämisehdotuksia. Urheilupuiston palveluja täydentäisi ratsastuskoulu. Ratsastuskoulun hevosia voitaisiin käyttää maisemanhoidossa ja saada palautettua nyt umpeen kasvanutta avointa maisemaa. Kylmäojan uomaa on aikojen saatossa suoristettu. Ekologisista ja maisemakuvallisista syistä uomaa olisi syytä luonnonmukaistaa. Työryhmä Suunnitelman ovat laatineet maisema-arkkitehdit Marika Bremer ja Laura Muukka Vantaan kaupunkisuunnittelusta. Suunnitelmaa on laadittu vuosien 2008-2012 kuluessa. Raportin on taittanut suunnitteluavustaja Satu-Maaria Still. Suunnittelutyöryhmään ovat työn eri vaiheissa osallistuneet: Hannu Vikman/Veli-Matti Kallislahti, liikuntajohtaja, liikuntapalvelut Arto Partio, kenttämestari, liikuntapalvelut Juha Savolainen, liikuntapaikkahoitaja, liikuntapalvelut Pirjo Sirén/Hanna Keskinen puistosuunnittelupäällikkö, kuntatekniikan keskus Sonja Semeri, maisema-arkkitehti, viheralueyksikkö, kuntatekniikan keskus Raija Kauppila, puistosuunnittelija, kuntatekniikan keskus Jaakko Vähämäki, johtava ympäristösuunnittelija, ympäristökeskus Sinikka Rantalainen, ympäristösuunnittelija, ympäristökeskus Ani Pentinmikko, aluearkkitehti, kaupunkisuunnittelu Lassi Tolkki, asemakaavasuunnittelija, kaupunkisuunnittelu Laura Muukka, maisema-arkkitehti, kaupunkisuunnittelu Anu Jokela, liikuntapäällikkö, liikuntapalvelut Paula Jääskeläinen, kehitysinsinööri, kuntatekniikan keskus Armi Vähä-Piikkiö, maankäytön kehittämispäällikkö, yrityspalvelut Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien edustajat ovat tutustuneet suunnitelmaan. Tavoitteet Olevan reitistön nykytilan selvittäminen Reittitarpeiden kartoitus ja ehdotus reitistöstä Virkistyskäytön kehittäminen (nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttä minen) Kuntarajat ylittävien yhteyksien luominen Eri käyttäjäryhmien huomioiminen Luontoarvojen säilyttäminen ja vahvistaminen 3.
Suunnittelualueen kuvaus Sijainti ja rajaus Rekolanmetsä on usean kaupunginosan yhteinen virkistysalue. Se on osa Tikkurilan keskuspuistoa. Rekolanmetsä sijaitsee Koivukylän suuralueella ulottuen Asolan, Ilolan, Korson ja Koivukylän kaupunginosien alueelle. Pohjoisessa Rekolanmetsä rajautuu Tuusulaan ja Kulomäen asuntoalueeseen, idässä Asolan ja Rekolanmäen asuntoalueisiin sekä Asolanväylään, etelässä Leinelän asuntoalueeseen ja Koivukylänväylään ja lännessä Ilolan asuntoalueisiin. Suunnitelmassa on tarkasteltu myös Rekolanmetsän reittien liittymistä itään Matariin ja Koivukylänväylän eteläpuolelle. Luonnonolot Maisemarakenne ja -kuva Kylmäojan itäinen haara ja Lipstikkaoja virtaavat tasaisissa savilaaksoissa. Isoniitun kohdalla on laaja savitasanko noin 36,5 metrin korkeudella merenpinnasta. Kalliomoreeniselänteiden liepeillä on myös hiekkaa ja hietaa. Savitasangot ovat soistuneet siellä, missä niitä ei ole ojitettu ja raivattu pelloiksi tai niityiksi. Lipstikkaojan ympäristö on hyvin kostea. Suurin osa alueesta on maisemakuvaltaan suljettua metsää. Voimalinjojen alustat ovat avoimia väyliä maisemassa. Voimalinjojen alla kasvaa kuitenkin katajia. Pohjoisosan korkeimmat kallion laet ovat puoliavoimia. Maiseman historialliset ominaispiirteet Kuninkaan kartastossa vuosilta 1776-1805 alue näyttää vielä olevan melko luonnontilainen. Senaatin kartoissa vuodelta 1872 alavat maat Lipstikkaojan ja Kylmäojan yläjuoksulla on laajalti ojitettu ja raivattu niityiksi. Kylmäojan laakson niityt on myös aidattu. Ojitusten yhteydessä Kylmäojan uoma on kaivettu suoraksi suunnilleen nykyiselle paikalleen. Vuoden 1933 pitäjänkartoissa osa niityistä on edelleen raivattu pelloiksi. Vuoden 1958 peruskartassa niityt ovat vähentyneet merkittävästi, mutta Isoniitty on edelleen peltoa samoin kuin Liberstickanin itäpuoli. Vuoden 1991 peruskartassa Isoniityn pelto on jo alkanut vesoittua. Pitäjänkartassa, joka on laadittu vuonna 1933 näkyy, kuinka alueella on ollut paljon peltoja ja niittyjä. Ne ovat lähes kaikki kasvaneet umpeen. Nykyisin avointa maisematilaa on peltojen ja niittyjen sijaan voimalinjojen alla ja täyttömäellä. Maankäytön muutoksien myötä maisemakuva on siis muuttunut täysin viimeisten vuosikymmenien kuluessa. Luonnonsuojelu, kasvillisuus ja eläimistö Rekolanmetsän topografia. Pohjoisosassa maaston korkeuserot ovat suuria ja kalliomoreenimäet jyrkähköjä. Mäkien laet kohoavat 54 metrin korkeudelle merenpinnasta, kun Lipstikkaojan laakso on sähkölinjojen alla 33,5 metrin korkeudella merenpinnasta. Kulokukkulan täyttömäki tulee kohoamaan 95 metrin korkeuteen, paljon korkeammalle kuin luonnon muovaamat mäet. Keskiosan mäet ovat matalampia, noin 48 m/mpy. Kylmäoja kiemurtelee vuosina 1776-1805 laaditussa Kuninkaankartastossa halki metsien ja soiden. Vasemmalla näkyy Tuusulaan johtava tie ja oikealla Rekolanojan sittemmin rautatien halkomiksi joutuneet kiemurat. Kylmäojan uomaa suoristettiin joskus 1800-luvulla, kun alavia maita raivattiin pelloiksi ja niityiksi. Vuosien 1872 senaatin kartoissa uoma näkyy jo suorana. Ydinosa Kylmäojan korvesta on rauhoitettu luonnonsuojelulailla vuonna 2002. Rauhoitetun alueen pinta-ala on 11,3 hehtaaria. Rauhoituksen tarkoituksena on luonnontilaisen korpialueen luonnonarvojen turvaaminen. Korven eteläja länsiosat ovat kuusivaltaista metsäkortekorpea. Keskeinen osa alueesta on luonnontilaisena säilynyttä erittäin edustavaa tervaleppäkorpea. Kylmäojankorven luontoarvojen säilyminen edellyttää, että alueen vesitasapaino säilyy ennallaan. (Luonnonsuojeluselvitys, YK0019) Päätös Kylmäojanmetsän luonnonsuojelualueen perustamisesta tehtiin 20.1.2012. Kylmäojanmetsä ympäröi Kylmäojan korpea ja muodostaa korpea suojelevan vyöhykkeen. Metsäalueella pesii kanahaukka ja viirupöllöstä ja metsähaukasta on pesintään viittaavia havaintoja. Alueella liikkuu hirviä ja kauriita ja läntisessä rinnemetsässä on todennäköisesti mäyrän pesäluolastoja. Metsän läpi virtaa Kylmäojan varsin luonnontilaisena säilynyt haara. Suojelualueen pinta-ala on noin 26 hehtaaria. 4.
Suunnittelun lähtökohdat Viheralueohjelma Suunnitelma on Vantaan viheralueohjelman 2011-2020 tavoitteiden mukainen. Tämän suunnitelman kannalta keskeisin viheralueohjelman tavoite on kattava ja yhtenäinen viheralueverkosto, jossa reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston. Tavoitteina ovat myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vesistöt viheralueiden valtteina, joihin liittyy esitys Kylmäojan uoman luonnonmukaistamisesta. Tavoitteena on palveluiden monipuolistaminen: Tulevaisuudessa Rekolanmetsien virkistysalueella, johon Elmo urheilupuisto ja Kulokukkulan laskettelurinteet kuuluvat, on erittäin monipuoliset virkistyspalvelut. Ehdotettu ratsastuskoulu monipuolistaa palveluja edelleen. Asemakaavat Asemakaavoissa suunnittelualueen pohjoisosat ovat Rekolanmetsän ja Haxbergin kallion virkistysaluetta sekä Urheilukeskus Elmon ja Kulokukkulan urheilualuetta. Etelässä suunnittelualue liittyy Epinkoskenpuiston ja lännessä Satupuiston virkistysalueeseen. Suunnittelualueen keskiosassa ei ole asemakaavaa. Itäinen reuna tullaan asemakaavoittamaan asuinalueiksi yleiskaavan mukaisesti. Maanomistus ja maankäyttö Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymä omistaa suuren osan Rekolanmetsien maista. Asemakaavoitetut viheralueet ja joitakin alueita etelästä ja lännestä on Vantaan kaupungin omistuksessa. Alue on pääasiassa metsää. Pohjoisosassa kulkee itä-länsisuuntainen voimalinja. Luoteiskulmassa on Kulomäen täyttömäki. Vantaan kaupunki ja Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymä laativat aiesopimuksen, jonka mukaan viher- ja ulkoilualueet jäävät seurakuntien omistukseen. Kaupunki vuokraa alueet ulkoilureittejä varten. Avoimet kulttuurimaisemat hoidetaan avoimina: umpeen kasvaneen pellon avaaminen. Yhteistyö: työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa kaupungin eri toimialat ovat edustettuina. Ote Vantaan yleiskaavasta 17.12.2007 Voimassa olevat kaavat Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta, jossa kulkee sekä etelä-pohjois- että itä-länsisuuntainen viheryhteystarve. Maakuntakaavaan on merkitty alueelle myös 110kV voimalinja. Yleiskaava Vantaan yleiskaavassa 2007 alue on lähivirkistysaluetta (VL), joka varataan yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun. Alueella sallitaan ulkoilua tai muuta yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide on luvanvaraista kuten maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Pohjoisessa Kulomäen täyttömäki on yleiskaavassa varattu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Koillisessa osa Elmo-urheilupuiston alueesta on myös VU-aluetta, Kylmäojankorpi on yleiskaavassa luonnonsuojelualue (SL). Yleiskaavaan on merkitty ohjeelliset ulkoilureitit sekä ohjeellinen ratsastusreitti. Kaupungin omistamat maat on merkitty karttaan vaaleanpunaisella. Asemakaavoitetut viheralueet. Keltaisella urheilualueet, sinisellä luonnonsuojelualue ja vihreällä puistot, lähivirkistysalueet ja leikkialueet. 5.
6.
Olemassa olevat reitit Koivutaival Leinelä 1 alueen pohjoispuolella on itä-länsisuuntainen Koivutaival. Sen länsipää on asemakaavassa jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Koivutaival on asfalttipintainen, kolme metriä leveä ja valaistu. Rekolanmäen reitit Rekolanmäessä on yksi voimassa oleva asemakaava. Muut ovat rakennuskiellossa. Räckhalsinpuistoon on rakennettu sorapintaiset reitit. Puistossa on penkit, roska-astiat ja leikkipaikka. Lisäksi puistossa on kaksi siltaa. Matarin reitit Matariin, täyttömäen itäpuolelle, on rakennettu valaistu ulkoilureitti. Reitille ajetaan talvisin latu. Seudulliset reitit Koivukylänväylältä pohjoiseen Tuusulan rajalle kulkee Kylmäojan suuntaisesti seudullinen ulkoilureitti. Toinen vastaava seudullinen ulkoilureitti kulkee Tuusulan rajalta itään päin Asolanväylälle. Reitit on perustettu voimalinjakäytäviin, paitsi eteläisimmässä osassa. Ladut Simonkylän kuntoradalta kohti Kulomäkeä kulkee etelä-pohjoissuuntainen latu, johon liittyy yhdysreitti lännestä Ilolasta. Toinen latureitti alkaa Asolanväylältä ja jatkuu Tuusulan puolella laajana lenkkinä. Tälle itä-länsisuuntaiselle ladulle on yhdysreitti Kulomäen asuinalueelta. Myös Tuusulan lenkki on Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämä. Laduilla on parhaana talvisunnuntaina jopa tuhansia hiihtäjiä. Latu voimalinjakäytävässä kuvattuna lännestä itään talvella 2012. Reckhalsinpuisto Rekolanmäessä. Koivutaival Voimalinjakäytävässä kulkeva reitti toukokuussa 2012 Näkymä kohti Kulokukkulaa etelästä toukokuussa 2012. 7.
Reitit, joista on tehty yleis- tai toteutussuunnitelmat Matarin täyttömäen reitit Matariin on laadittu täyttömäen yleissuunnitelma, johon liittyy reittien lisäksi koirapuisto ja rullalauta-alue. Lisäksi Matarin etelälaidalle on suunniteltu reitit, jotka liittyvät Keravanjoen rantaan uimarannalle. Suunnitelmassa esitettyä siltaa ei rakenneta ainakaan lähivuosina. Leinelän reitit Leinelä 1 asemakaava on tullut voimaan 4.6.2008. Kaavaan liittyvässä lähiympäristösuunnitelmassa on hahmoteltu puistojen reittejä. Leinelän puistojen, Epinkoskenpuiston, Metsänhengen ja Kukkukallion yleissuunnitelmat on laadittu 2008-2009. Puistot rakennetaan vuosina 2010-2013. Metsänhengen puisto on jo toteutettu. Leinelä 1 -alueen korttelit sijoittuvat osin vanhojen latujen päälle. Epinkoskenpuistoon on suunniteltu uusi latulenkki ja valaistu kävelylenkki. Suunnitelma Reittitarpeet A ja B Itä-länsisuuntainen yhteydet Asolasta Kylmäojan yli Ilolaan ja Koivutaipaleen länsipäähän. C Itä-länsisuuntainen yhteys Kulomäen läpi. Radan ylittävä silta. D Kulomäen asuinalueen eteläpuolinen sisäinen yhteys. E ja F Etelä-pohjoissuuntaiset yhteydet Kulomäen ja Asolan välillä. G Etelä-pohjoissuuntainen ratsastusreitti. Satupuiston reitit Lännessä on Satupuiston asemakaavoitettu alue, jonne on laadittu puistosuunnitelma. Suunnitelmassa on esitetty reitti Epinkoskentieltä Kylmäojankorpeen. Kulokukkula Kulomäen täyttömäen maisemasuunnitelma on laadittu vuonna 2003. Täytön päätyttyä valmista mäkeä on tarkoitus käyttää monipuolisesti virkistykseen. Suunnitelmassa on esitetty virkistykseen liittyvät toiminnot ja maiseman käsittely. Kulokukkulan pohjoispuolelle perustetaan pieni laskettelukeskus ja eteläpuolella on latuja, ulkoilureittejä ja pulkkamäkiä. Reittejä on useita, jotta olisi mahdollista valita jyrkkä tai loiva latu tai lenkkipolku. Elmo urheilupuisto Elmon urheilupuiston yleissuunnitelma on laadittu vuonna 2010. Suunnitelmassa esitettiin kaksi vaihtoehtoa maisemaan, toimintoihin, katuihin, paikoitukseen ja liikenteeseen sekä hulevesien käsittelyyn liittyvistä perusratkaisuista. Tässä esitetyt reittilinjaukset perustuvat 23.4.2010 päivättyyn yhdistelmävaihtoehtoon 3. Suunnitelmassa seudullinen ulkoilureittiyhteys on johdettu Asolanväylän yli siltaa pitkin ja siitä metsään. 8.
Seudulliset ulkoilureitit Erilaiset ulkoilureitit perustetaan mahdollisimman usein koville maapohjille. Ulkoiluteiden pinnoite on hyvin tiivistetty kivituhka. Ulkoilupoluilla pinnoite voi olla muukin. Ulkoilupolut on suunniteltu pääosin olevien polkujen paikoille suunnistuskartan perusteella. Ulkoilupolut voivat yhdistyä avokallioihin, jolloin polun paikka osoitetaan esim. kivenlohkareilla tai viitoilla. Kylmäojan läheisyydessä reitit on suunniteltava ja toteutettava riittävälle etäisyydelle uomasta. Kasvillisuutta käsitellään erilaisin periaattein kuin muiden reittien varsilla. Kuitenkin paikoin voidaan järjestää näköyhteys ojaan ja pääsy veden äärelle. Jos Kylmäojan uoman luonnonmukaistamista aletaan suunnitella, pitää reitit lähiympäristöineen suunnitella samalla tarkemmin kuin tässä ja luoda kauniita ja monimuotoisia ympäristöjä. Talvikunnossapidetty ulkoilutie ja latu rinnakkain. Reittikäytävä muodostuu varsinaisen käyttöpinnan lisäksi sen välittömistä reunavyöhykkeistä, luiskista ja mahdollisista ojista. Reittikäytävän lisäksi voi olla tarpeen hoitaa puustoa myös reittikäytävän ulkopuolelta. Talvikunnossapidetty kävely-yhteys on kaupunkirakenteen sisällä. Laajalla viheralueella liikutaan hiihtäen silloin, kun on lunta. Talvikunnossapidetyt kävelyreitit ja ladut on hyvä pitää erillään, jotta laduille ei kulkeutuisi hiekkaa. Yhdistetyn latu- ja ulkoilureitin hoito vaatii erityistä huolellisuutta ja oikeanlaista kalustoa. Kaluston on oltava oikean kokoista ja hiekka on levitettävä sirottimella, jotta se ei leviä ladulle. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV julkaisi vuonna 2002 Seudullisen ulkoilureittisuunnitelman. Seudullisten ulkoilureittien sijainti on tarkentunut Elmo urheilupuiston suunnittelun ja tämän työn yhteydessä. Urheilupuiston kohdalla reitti haluttiin ohjata keskelle metsää, pois voimalinjakäytävästä. Voimalinjan alle sijoitettiin sen sijaan pysäköintipaikkoja. Suunnittelun periaatteet Ulkoilureitit Ulkoilupolku ja ratsastuspolku rinnakkain. Ulkoilupolkuja perustetaan olevien polkujen paikoille. Ulkoilureitit on jaettu ulkoiluteihin (leveys 2,5 metriä tai enemmän) ja ulkoilupolkuihin (leveys 2 metriä tai vähemmän). Jaottelu on sama kuin parhaillaan laadittavassa Vantaan ulkoilureittien yleissuunnitelmassa. 2-3:n metrin reittileveys mahdollistaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteiskäytön. Reittileveydet on valittu nykyisen ja oletetun virkistyskäytön paineen sekä maastoolosuhteiden mukaan. Uusien reittien linjauksissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia polkuja. Uusien reittien rakentamista herkille kallioiden lakialueille sekä soille pyritään välttämään. Ladut Luisteluhiihtoon soveltuva latu tarvitsee leveyssuunnassa runsaasti tilaa ja on siksi vaikea sovittaa metsäiseen maisemaan onnistuneesti. Laduiksi hyödynnetäänkin voimalinjakäytäviä. Ne raivataan joka tapauksessa avoimiksi, joten metsään ei tarvitse raivata leveää latu-uraa. Niihin pääsee myös satamaan lunta esteettä. Reittejä ei kuitenkaan tule ohjata kulkemaan suoraan voimajohdon alla. Johdon alla vaarana ovat tippuvat jääpuikot. Tuulisella säällä jääpuikot voivat tosin lentää sivuillekin. Johtojen alla kulkevat koneet ja esim. metallirakenteiset puomit aiheuttavat häiriötä sähköverkkoon. Ongelmattomia ladunpaikkoja voimalinjakäytävät eivät siis ole. Yleisimmin on käytössä 4,5-5 metrin leveä latutila, johon mahtuu perinteisen hiihdon latu molempiin suuntiin ja luisteluala keskellä. Ladulle, jossa on molempiin suuntiin sekä perinteinen että luistelulatu, varataan seitsemän metriä tilaa leveyssuunnassa. Näin leveitä linjoja tarvitaan vain kaikkein vilkkaimmin käytetyillä latuosuuksilla. Yksisuuntainen perinteinen ja luistelulatu mahtuu 3,5 metriä leveään tilaan. Urheilullisen käytettävyyden lisäksi ladun linjauksessa otetaan huomioon luonto- ja maisema-arvot. Leveitä latuja perustetaan voimalinjakäytäviin tai urheilukeskukseen, muuten metsäisessä maisemassa ladut voivat olla kapeampia. 9.
Esteettömyys Vantaan esteettömyysohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 12.11.2007. Esteettömän ympäristön suunnittelun pohjana on Suraku (suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito) -ohjeisto, jossa on määritelty esteettömyydelle kaksi eri tavoitetasoa: perustaso ja erikoistaso. Ulkoiluteistä tehdään esteettömyyden perustason kriteerit täyttäviä, jos se on maaston muotojen suhteen mahdollista. Esteettömyystavoitteen takia ei yleensä kuitenkaan tehdä täyttöjä tai louhintoja. Ulkoilupolut sen sijaan eivät usein ole esteettömiä. Talvikunnossapidettävien kävely-yhteyksien pitäisi täyttää esteettömyyden perustason vaatimukset. Sen sijaan talvisin latuina olevien reittien kohdalla voitaneen soveltuvuutta hiihtoon pitää tärkeämpänä kuin esteettömyyttä. Opastuksen tulee olla niin kattava, että ulkoilija voi liikkua ilman karttaa. Seudullinen opastus Seudulliset ulkoilureitit opastetaan ruskeilla ulkoilureittiviitoilla. Tämä opastus on osa pääkaupunkiseudun ulkoilureittikokonaisuutta. Pääkaupunkiseudun virkistysympäristöjen viitoituskohteita ovat muun muassa liikuntapuistot, ulkoilumajat ja yleisesti tunnetut maisemakohdat, kuten tekomäet ja merenlahdet. Rekolanmetsässä näihin kuuluvat Kulokukkula, Matarin täyttömäki ja Elmon urheilupuisto. Lähikohdeopastus Lähikohdeopastus täydentää kaukokohdeopastusta. Lähikohdeopastuksessa huomioidaan kuntoilureitit sekä maisema- ja luontokohteet. Pääulkoilureittien jatkosuunnittelussa sovelletaan viheralueiden yleis- ja toteutussuunnittelun ohjeet -ohjekorttia. Valaistus Valaistus mahdollistaa reitistön ympärivuotisen käytön ja parantaa turvallisuutta. Seudulliset ulkoilureittiyhteydet valaistaan. Pimeään ja lumettomaan aikaan syksyllä ja talvella valaistus tekee metsässä kulkevista reiteistä turvallisemman tuntuisia. Jos talvella tulee lunta, reitit ovat valaistuja latuja, joita pitkin on mukava hiihdellä myös illalla töiden jälkeen. Valaistu ja talvikunnossapidetty lumisen ajan kävelyreitti kulkee rakennettujen alueiden sisällä. Elmo urheilupuiston yhteyteen tulee valaistuja reittejä. Valaistuja yhteyksiä pitkin pääsee Elmoon radan itäpuolen asuinalueilta. Kulokukkulan reittejä ei tässä vaiheessa ole merkitty valaistuiksi, mutta tulevaisuudessa valaistun latulenkin tekeminen Kulokukkulalle on myös mahdollista. Maakaapelit rakennetaan samanaikaisesti uusien reittien kanssa. Ratsastusreitit Vantaan yleiskaavassa on osoitettu ohjeelliset ratsastusreitit. Suunnittelualueen reitti jatkuu rajan yli Tuusulaan. Ratsastusreitit olisi hyvä perustaa erilliseksi muista reiteistä sekä ratsastajan että muiden ulkoilijoiden turvallisuuden takia. Jos tämä ei ole mahdollista, reitti erotetaan pienellä välikaistalla tai aidalla jalankulku- ja pyörätiestä. Ratsastusreitille on varattu tilaa Koivukylänväylän alikulussa (korkeus mielellään 3,5, vähintään 3,0 metriä). Ratsastusreitin merkitseminen on tärkeää. Joillakin reittiosuuksilla voi olla aiheellista käyttää nopeusmerkintöjä. Kasvillisuutta raivataan mutkissa riittävän näkemäalueen aikaansaamiseksi. Ratsastusreittien suunnittelussa tarvitaan yhteistyötä julkisten ja yksityisten tahojen kesken. Viheralueohjelmassa 2011-2020 todetaan, että yhdistykset ja yritykset sopimuksin toteuttavat ja ylläpitävät reittejä yhteistyössä kaupungin kanssa. Ratsastusreitti on erotettu välikaistalla ja aidalla ulkoilureitistä. Ratsastusreitin mitoitus: Kaviouran minimileveys on 1,0 metriä. Vapaata tilaa tarvitaan 1,5 metriä leveyssuunnassa ja 3 metriä korkeussuunnassa. Laukkaan tarvitaan vähintään 2 metriä leveä kavioura. Näkemäaluetta pitäisi kuitenkin olla enemmän kuin kahden metrin leveydeltä. Ratsastusreitin rakenne: Kiinteällä ja läpäisevällä maapohjalla ratsastukseen soveltuu tallaamalla syntynyt polku. Reitit pyritään suunnittelemaan hyväpohjaiseen maastoon, jottei rakennekerroksia tarvittaisi. Pelkkä raivaus ja humuskerroksen poisto riittää. Tarpeellisiin paikkoihin ajetaan 100 mm kerros soraa. Heikosti kantaviin paikkoihin asennetaan kuitukangas maapohjanpäälle + 150 mm kantava kerros murskeesta + 100 mm pintakerros sorasta. Reitin pitää olla hoidettavissa koneellisesti. Kulutukselle alttiit kohdat suojataan kuorikatteella. Opasteet ja viitoitus Nykyistä opastusta. Toiminnot Levähdyspaikkoja tulisi sijoittaa maisemallisesti mielenkiintoisiin paikkoihin, joissa ulkoilijoille tarjoutuu tilaisuus hengähtämisen ohella tarkkailla luontoa ja maisemaa. Levähdyspaikat tulee sijoittaa siten, että niiden siisteydestä on mahdollista huolehtia. Roska-astioita tulee sijoittaa hyvin harkitusti. Niiden tyhjennys lisää ylläpitokustannuksia ja huoltoajo häiritsee ulkoilijoita. Suunnitelmassa on erikseen osoitettu yksi reitistöön liittyvä retki-, oleskelu- tai leikkipaikka. Ehdotamme retkipaikkaa paikalle, jolla on ennen ollut lato kumpareella pellon reunassa. Paikka tulee sijaitsemaan rakennettavan Rekolanmäen asuinalueen kupeessa. Kuva on otettu toukokuussa 2012. 10.
Ulkoilureittien varsien metsänhoito Kylmäojan luonnonmukaistaminen Ulkoilureittien varsien hoito on osa metsänhoitoa. Kaupungin metsiä hoidetaan vuosina 2008-2009 valmistuneiden suuraluekohtaisten metsäsuunnitelmien 2008-2017 mukaisesti. Painopiste kaupungin metsien hoidossa on luonnon monimuotoisuuden korostamisessa ja virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien turvaamisessa. Metsäsuunnitelmissa 2008-2017 on esitetty joitakin metsissä kulkevien reittien hoitoon liittyviä periaatteita. Näkymiä avataan korkeilta paikoilta ja ulkoilureiteiltä ympäröivään maisemaan poistamalla harkiten yksittäisiä puita ja alikasvosta. Rakennettujen ulkoilureittien varret hoidetaan siten, että niillä on turvallista liikkua. Vaarallisen huonokuntoisia puita pois tetaanmetsän käytön niin vaatiessa. Siellä, missä halutaan säästää vanhoja ja mahdollisesti vaarallisia puita, pystytetään tarvittaessa varoituskilpiä. Lähivirkistysmetsiä hoidetaan tarpeen mukaan. Niille rakennetaan hyvä ulkoilutie- ja polku-verkko ja valaistut kulkuyhte ydet. Reittien varrelle pystytetään opastauluja, joissa kerrotaan metsien luonnosta ja ilmiöistä ja hoidosta. Lähivirkistysmetsiä hoidetaan siten, että niissä on mahdollisimman turvallista liikkua asutuksen läheisyydessä myös reittien ulkopuolella. Vaarallisen huonokuntoiset puut poistetaan, osa niistä jätetään maalahopuiksi. Aroilta biotoopeilta ohjataan kulutusta pois reitistön suunnittelulla. Kun metsätyyppi on huonosti kulutusta kestävä, parannetaan kulutuskestävyyttä asutuksen välittömässä läheisyydessä tai muuten kulutetuimmilla alueilla hakekatteella, lannoituksella ja puuston normaalia harvemmalla kasvutiheydellä sekä puulajivalinnalla. Kulkua voidaan ohjata myös maahan jätettävillä oksaisilla rungoilla ja hakkuutähteillä. Kylmäojan itähaaran suoraksi kaivettu uoma kuvattuna etelä-pohjoissuuntaiselta ulkoilureitiltä kohti Isoniittua (toukokuu 2012). Rekolanmetsässä virtaavan Kylmäojan itähaaran uomaa on suoristettu jo 1800-luvulla. Ekologisista ja maisemakuvallisista syistä uomaa olisi syytä palauttaa lähemmäs alkuperäistä tilaansa eli luonnonmukaistaa. Yleiskaavojen mukaan Kylmäojan itähaaran valuma-alueelle on tulossa lisää rakentamista, mikä vaikuttaa uomaan päätyvän veden määrään ja laatuun. Kylmäojan itähaaran kunnostukselle on kuitenkin tilaa yleiskaavan määrittelemällä viheralueella. Suunnitelmakartassa luonnonmukaistettavaksi ehdotettu uoma on piirretty maaston alavimpiin kohtiin. Suoraksi kaivettu uoma kulkee paikoin läpi maaston korkeampien kohtien. Puron suoriksi kaivetuille osuuksille pitäisi palauttaa mutkittelua ja sallia puron tulviminen. Isonniityn entisen pellon kohdalla maaston korkeustaso on paikoin 36,7 m/mpy, josta maasto kohoaa kaikkiin suuntiin. Pellon kohdalla on luontainen tulvatasanteen paikka. Puron lähellä olevat reitit ja ylityskohdat pitää suunnitella samassa yhteydessä siten, että tulva ei ulotu reiteille. Ylitysten pitäisi olla siltoja eikä rumpuja, jotta piennisäkkäät ja muut eläimet pääsevät kulkemaan puronvartta pitkin. Kunnossapidon suorittaa joko teknisen toimialan ympäristötuotanto tai alueurakoitsija. Kuntoratojen ja latureittien hoidosta vastaa vapaa-ajantoimen liikuntapalvelut. Kehittämisehdotukset Työn aikana esille tuli muitakin kuin ulkoilureitteihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Ajatukset on esitetty suunnitelmakartoissa, sillä ulkoilureittejä ei voi suunnitella ottamatta huomioon alueen muita tulevaisuudennäkymiä. 11.
Ratsastuskoulu ja pellon kunnostus laitumeksi Urheilupuiston palveluja täydentäisi ratsastuskoulu. Alueelle mahtuisi pienehkö ratsastuskoulu (korkeintaan 20 hevosta), jossa tarjottaisiin ratsastustunteja laajalle asiakaskunnalle. Suunnitelmassa on esitetty suurpiirteisesti talli- ja maneesirakennus, ratsastuskenttä ja hevosten ulkoilutarhoja. Rakennukset ja kenttä on sijoitettu kantaville maapohjille, suuremman selänteen vieressä olevien kalliokumpareiden päälle. Ratsastuskentän kohdalla maaperä on suurelta osin hiekkaa. Ulkoilureitit on suunniteltu siten, että lyhyt aloittelijoille sopiva maastoratsastuslenkki ei risteä lainkaan muiden ulkoilureittien kanssa. Ratsastuskoulun hevosia voitaisiin käyttää maisemanhoidossa ja saada osittain palautettua nyt umpeen kasvanutta avointa maisemaa. Entistä peltoa voitaisiin raivata vähittäin avoimemmaksi ja hoitaa hevosten laidunnuksella. Maiseman tavoitetilana olisi puoliavoin alue, jolla on puuryhmiä. Pellolla voisi olla myös tulva-allas, jolloin altaan alimpia tasoja laidunnettaisiin silloin, kun tulvaa ei ole. Pellosta on jäljellä pieni avoin alue. Vasemmalla näkyvän umpeen kasvaneen pellon kasvillisuutta voitaisiin raivata vähitellen puoliavoimeksi. Kuva on toukokuulta 2012. Reittisuunnitelma Vihersilta Rekolanmetsän suunnittelutyöryhmä esittää, että Asolanväylän, Rekolanojan ja päärautatien yli pitäisi rakentaa vihersilta. Maasto kohoaa tällä kohtaa korkealle molemmin puolin Rekolanojan laaksoa. Vastaavaa maastonmuotojen ja viheralueyhteyden puolesta mahdollista kohtaa vihersillan rakentamiselle ja ekologisen yhteyden vahvistamiselle päärautatien yli ei ole muualla Vantaan alueella. Tosin tämä viheryhteys on idempänä jo nykyisellään hyvin kapea. Vihersilta olisi yli 200 metriä pitkä. Tämän siltavaihtoehdon huono puoli on se, että Rekolanojan länsipuolen reitiltä ei pääse esteettömästi suoraan sillalle, vaan pitää kiertää alikulun kautta. Toinen vaihtoehto on, että silta Elmosta yli Asolanväylän liittyy Rekolanojan purolaaksossa olevaan reittiin. Siinä tapauksessa tarvitaan noin 120 metriä pitkä luiska tai sillan jatke sillan lisäksi, jos halutaan esteettömyyden perustason vaatimukset täyttävä silta 8%:n kallistuksella. Sillan jälkeen pitäisi vielä rakentaa silta Rekolanojan yli ja radan alikulku todella lähelle toisiaan. Kaikki tämä yhteensä on kallista toteuttaa siinä missä vihersiltakin. Reittikuvaukset Reitteihin on luettu tässä suunnitelmassa kaikki kevyelle liikenteelle (jalankulku, juoksu, pyöräily) sekä ratsastukselle ja hiihdolle tarkoitetut käytävät, polut ja vahvistetut yhteydet. Osa reiteistä on jo olemassa ja osasta asemakaavoitettuihin viheralueisiin sijoittuvista reiteistä on olemassa yleis- tai toteutussuunnitelmat. Reitit poikkeavat toisistaan pinnoitteen, leveyden, valaistuksen ja muun varustelun osalta. 1. Kulokukkula. Kulomäen täyttömäen maiseman yleissuunnitelma on laadittu vuonna 2003 antamaan suuntaviivat mäen maisema-arkkitehtuurille täytön päätyttyä. Tässä on tehty joitain muutoksia suunnitelmassa esitettyihin reitteihin. Voimalinjan eteläpuoliseen metsään ei raivata latua ja ulkoilureittiä, vaan reitti kulkee voimalinjakäytävässä nykyisellä paikallaan. Reittiverkostoa mäen alapuolella on harvennettu, eikä mäen etelärinteen reittejä ole esitetty valaistaviksi muuten kuin seudullisen yhteyden kohdalla. Kulokukkulan reitit yhdistetään tallialueen itäpuoliseen reittiin perustamalla olevan polun paikalle ulkoilutie. Polun alla maaperä on suurelta osin hiekkaa. Mäen täytön valmistuttua suunnittelua jatketaan tarkemmalla tasolla. Rinteillä voi olla useampiakin polkuyhteyksiä ylös. Jatkosuunnittelun yhteydessä voidaan myös harkita reittien valaisutarvetta. 2. Yhteys kohti pohjoista liittyy Kulomäen katuverkkoon, josta pääsee Kulomäentien ali ja Korsossa kulkevaan viheryhteyteen (Suojalka). 3. Elmon ja Kulokukkulan pohjoinen yhteys kiertää Liberstickanin kostean painanteen. Reitti ja latu kulkevat osin 20 kw:n voimalinjakäytävässä. Mäen yli mennään kauniisti kaartaen. 4. Kulomäenpolku. Kulomäen eteläpuolinen ulkoilutie perustetaan pääosin tallatun polun paikalle. 5. Elmon reitit. Elmon urheilupuiston yleissuunnitelmassa vuonna 2010 on suunniteltu reitit Elmon alueelle. Seudullinen reittiyhteys ylittää Asolanväylän siltaa pitkin ja kulkee sitten metsän siimeksessä. Nykyisen reitin päälle tulee Elmon pysäköintialue. Tässä on yhdistetty suunnitelma ympäristöön, joten reunimmaisissa reiteissä on joitain muutoksia. Lisäksi on esitetty valaistavat yhteydet ja lenkki. Urheilupuistossa on niiden lisäksi muutakin valaistusta. 6. Rekolanmäki - Kulokukkula. Ulkoilutie kulkee kalliojyrkänteen ja tallialueen välissä. 7. Kalliopolku. Polku perustetaan nykyisten tallattujen polkujen paikalle. 8. Rekolanmäki-Elmo. Lipstikkaojan yli rakennetaan silta. 9. Laiduntie. Pohjoisesta etelään: Ulkoilutie kiertää mäen, joka jää reitin ja Rekolanmäen asuinalueen väliin. Siitä edelleen etelään on kumpare, jolla on aikaisemmin ollut lato. Vanhaa peltotietä on kumpareen päällä jäljellä. Kumpareen eteläiselle rinteelle perustetaan puistomaisena hoidettava asuinalueeseen ja reitistöön liittyvä leikki-, oleskelu- tai retkipaikka. Reitti kiertää mäen ollakseen esteetön. Etelässä reitti kulkee laitumiksi kunnostettavien peltojen viertä ja liittyy sitten Ilolan ja Asolan väliseen poikit-taisyhteyteen. 10. Poikittaisyhteys Ilolasta Asolaan. Jos Kylmäojan luonnonmukaistamista aletaan suunnitella, on sillan ja reitin tarkempi suunnittelu tehtävä samassa yhteydessä. Sillasta ja kiemurtelevasta purosta on mahdollista tehdä maisemakuvaltaan hieno kokonaisuus. 11. Metsäpolut. Leinelä 2 -asemakaavaluonnoksen yhteydessä tehdyssä rakentamisohjeessa kiemuraisten korttelien läpi kulkevat reitit on määritelty 2 metriä leveiksi. Leinelä 2:n länsipuolelle jäävään metsään perustetaan pelkästään ulkoilupolkuja. Alue on topografialtaan pienipiirteistä avokallioiden täplittämää mäkimaastoa, jossa risteilee nykyiselläänkin paljon polkuja. Ulkoilupolut perustetaan tallattujen polkujen paikoille. Pienessä laaksossa tasaisempaa maastoa pitkin kulkevaa polkua vahvistetaan. Kylmäojan laakson soisessa maastossa reitille haetaan maapohjaltaan tukevin paikka ja Kylmäojan yli rakennettavalle sillalle luontevin ylityskohta. 12. Urheilukenttä. Perustettavien urheilukenttien aluetta kiertää ulkoilutie. Koivutaipaleen hulevesiuomasta on laadittu suunnitelma vuonna 2010. Suunnitelmassa reitti ylittää uoman tässä "silta tai muu ylitys" -merkityllä paikalla. 13. Ratsastusreitit. Yleiskaavan mukainen ratsastusreittiyhteys kulkee Tuusulasta kohti etelää. Suunniteltuun ratsastuskouluun liittyy lyhyt ratsastuslenkki, joka ei risteä ulkoilureittien kanssa. Ratsastuslenkit on suunniteltu koville maapohjille, jotta reittien perustaminen olisi mahdollisimman helppoa ja edullista. Luoteessa reitti kulkee olevaa polkua pitkin. Kahta lyhyttä lenkkiä yhdistävä reitti kulkee läpi entisen pellon kostean savimaan. Ratsastuskouluyrittäjä tekee reiteistä sopimuksen seurakuntien kanssa. Reittilinjauksia voi tarkentaa sopimuksia laadittaessa. 14. Kylmäojanmetsä. Luonnonsuojelualueen reitit suunnitellaan Kylmäojanmetsän käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Esitetyt polut on piirretty olevien polkujen kohdalle suunnistuskartan perusteella. 12.
13.
14.
Toteutussuunnittelu Reittien linjaus tarkentuu toteutussuunnittelussa. Suunnittelusta vastaa viheralueyksikkö yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Reittien rakentamisjärjestys Reittejä rakennetaan samassa tahdissa kuin ympäröiviä asuinalueita. Leinelä 2 -asuinalueeseen liittyvät reitit rakennetaan samaan aikaan asuinalueen kanssa (Reittikuvaukset 10,11 ja 12 sekä vanhan Asolan ja Leinelä 2:n väliin jäävä reitti). Reitit 6,7,9 liittyvät Rekolanmäen rakentamiseen. Reitti 8, joka yhdistää Räckhalsinpuiston reitit seudulliseen reittiyhteyteen, voidaan toteuttaa jo ennen Lipstikan rakentamista. Kylmäojanmetsän luonnonsuojelualueen polkuja voidaan alkaa toteuttaa hoito- ja käyttösuunnitelman valmistuttua. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisesta vastaa Vantaan ympäristökeskus. Kulokukkulan reitit rakennetaan, kun täyttömäki on valmis. Reitit 2,3,4 ja Kulokukkulan eteläpuolinen yhteys olevalle reitille rakennetaan samaan aikaan kuin Kulokukkulan reitit. Elmo-urheilupuiston reitit rakennetaan viimeistään samaan aikaan kuin urheilupuiston muutkin palvelut. Seudullinen ulkoilureittiyhteys, joka korvaa Elmon parkkipaikan alle jäävän yhteyden (reittikuvaus 5. Elmon reitit ) rakennetaan siten, että yhtään talvea ei olla ilman latua. Myös vihersilta liittyy Elmon kokonaisuuteen. Maanomistus ja suunnitelma. Karttaan on merkitty Vantaan kaupungin maanomistus vaaleanpunaisella. Pääosa suunnittelualueella olevasta valkoisesta alueesta on seurakuntien omistuksessa. Kartassa on esitetty myös ehdotetut reitit, toiminnot ja maiseman kehittäminen. Talliin liittyvät ratsastusreitit on toteutettava, jos talli rakennetaan, koska muuten voi käydä niin, että ulkoilureiteillä ja laduilla ratsastetaan. Ratsastuskouluyrittäjä tekee sopimuksen ratsastusreiteistä seurakuntien kanssa. Tuusulasta kohti etelää jatkuva yleiskaavan mukainen ratsastusreittiyhteys rakennetaan, jos reitille on riittävästi käyttäjiä. 15.
Lähteet Leino A., P. Katajisto, H. Keskinen, R. Kohtanen & K. Kivinen (2001). Vantaan viheralueohjelma 2001-2010. 70s. Vantaa Sarvilinna Auri, Hjerppe Turo, Arola Maria, Hämäläinen Liisa ja Jormola Jukka. Kaupunkipuron kunnostaminen. Suomen ympäristökeskus. Sastamala 2012. Seudullinen ulkoilureittisuunnitelma, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:14. Sirén Pirjo, Loukkaanhuhta Ulla, Bremer Marika ja Kosonen Pirjo. Palveluverkkosuunnitelma 2011-2020. Vantaan kaupunki 11.8.2010. Vantaan viheralueohjelma 2011-2020. Vantaan kaupunki. Luonnos 1.12.2011. Vantaan metsäsuunnitelma 2008-2017, Koivukylä-Tikkurilan aluesuunnitelma. Vantaan yleiskaava 2007. Vantaan esteettömyysohjelma 2008- Suunnitelmat Kulomäen täyttömäen maisemasuunnitelma. Vantaan kaupunki ja Scc Viatek Vesihydro. Raporttiluon-nos 30.9.2003. Koivukylänväylän vihersuunnitelma, Ramboll Finland Oy. 3.10.2007. Satupuisto pohjoisosa puistosuunnitelma. Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen. 15.2.2007. Matarin täyttömäki, koirapuisto ja rullalauta-alue, yleissuunnitelma. MAarkkitehdit 28.4.2004. Leinelän viheralueiden yleissuunnitelmat. WSP. Elmon urheilupuiston yleissuunnitelma, vaihe 1, suunnitelmaselostus 23.4.2010. FCG ja Vantaan kaupunki. 16.