Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 88/2012/1 Dnro LSSAVI/380/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Mustasuon turvetuotannon ympäristölupa, Ähtäri Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Vapo Oy on 3.9.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Mustasuon 69,9 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Ähtärin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Mustasuolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on 31.8.2009 velvoittanut Vapo Oy:n hakemaan ympäristölupaa Mustasuon toiminnalle. Mustasuon kokonaispinta-ala on 160,9 ha, josta hakija omistaa 18,5 ha ja 142,4 ha on vuokramaata. Vuokrasopimukset loppuvat vuosina 2014-2040. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi Mustasuota koskee 23.5.2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Mustasuo sijaitsee turvetuotantovyöhykkeeksi osoitetulla alueella, jossa ovat voimassa suunnittelumääräykset I ja IV. Suunnittelumääräyksen I mukaan turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Ähtärinjärven valuma-aluetta koskee suunnittelumääräys IV: Turvetuotannon

suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. 2 Toiminta Mustasuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Sen kokonaispinta-ala on 160,9 ha, josta tuotantokelpoista alaa on 69,9 ha. Vesienkäsittelyrakenteille johdetaan vedet 99,4 hehtaarin alalta, josta tuotannossa ei ole 29,5 ha. Mustasuo on kunnostettu turvetuotantoon vuosina 1960-1972. Laajimmillaan turvetta on tuotettu noin 200 ha:n alalta. Tuotannosta poistuneet alueet ovat kasvittuneet ja alkaneet metsittyä luontaisesti. Mustasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta pääasiassa mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Vuotuinen tuotantomäärä on noin 35 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta, joka käytetään pääasiassa Ähtärin, Jämsän ja Jyväskylän voimalaitoksissa. Vuoteen 2015 mennessä tuotannosta poistuu noin 15 ha ja vuoteen 2020 mennessä noin 50 ha. Tuotannon on arvioitu päättyvän noin vuonna 2026. Tuotannon päätyttyä alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomat alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajille vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Tuotannosta poistuneet alueet rajataan mahdollisuuksien mukaan tuotannossa olevien alueiden ulkopuolelle. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttö on metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Mustasuon kuivatusvedet käsitellään sarkaoja-altailla, päisteputkipidättimillä ja laskeutusaltailla. Kuivatusvedet johdetaan laskuojista 1 ja 3 noin 34 ha:n alalta Ahvenlamminpuron, Kaijanpuron, Vähä Suojärven, Suojärven, Martinjärven ja Maso-Köminjärven kautta Pihlajaveteen. Laskuojasta 4 noin 35 ha:n alueelta kuivatusvedet johdetaan Renkaisenpuron ja Myllypuron kautta Moksunjärveen. Laskuojien 2 ja 5 kautta ei johdeta tuotannossa olevien alueiden vesiä. Tuotannosta poistuneet kasvittuneet alueet eristetään ojilla tuotantoalueesta ja vedet johdetaan lietetaskujen kautta laskuojiin. Lohkolta 2 vuonna 2010 poistuneen kasvittumattoman alueen vedet johdetaan kasvillisuuskentälle 1. Kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla tuotannosta poistuneelle alueelle ympärivuotisessa käytössä olevat kosteikkoallas ja kolme kasvillisuuskenttää. Vesi johdetaan kasvillisuuskentille painovoimaisesti ja kosteikkoaltaaseen pumppaamalla. Kosteikkoallas pengerretään ja kasvillisuuskentällä 3 veden kulkua ohjataan penkereillä. Altaan ja kasvillisuuskenttien annetaan kasvittua luontaisesti. Ennen kasvillisuuskenttää 1 rakennetaan uusi laskeutusallas. Kasvillisuuskentältä 2 vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta laskuojaan 1. Kasvillisuuskenttien 1 ja 2 alapuolelle

asennetaan virtaamansäätöpadot. Kaikkien kenttien ja kosteikkoaltaan pinta-ala on 5 % valuma-alueen pinta-alasta. Ojastoihin ei asenneta virtaamansäätöpatoja turvekerroksen mataluuden vuoksi. 3 Arvio Mustasuon kuivatusvesien päästöistä vesistöön laskettuna noin 70 ha:n tuotantoalalle nettoarvona (kg/a) on seuraava: Ennen vesiensuojelun tehostamista Vesiensuojelun tehostamisen jälkeen Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 2700 20 540 1700 19 410 Pöly, melu ja liikenne Päästöistä noin puolet kohdistuu Ahvenlamminpuroon ja puolet Renkaisenpuroon. Turvetuotanto aiheuttaa pölypäästöja pääasiassa kesän tuotantokaudella ja muulloin lähinnä turpeen lastauksen yhteydessä. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulisuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Suurten hiukkasten lisäksi pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tutkimustulosten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta voi ulottua avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Turvetuotantoalueilla työskentelevät työkoneet ja turpeen kuormaus aiheuttavat melua. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä melu voi olla ympärivuorokautista. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella yhdessä tai kahdessa jaksossa. Mustasuolta toimitetaan vuosittain 35 000 m 3 turvetta, joka vastaa noin 300 rekan ajosuoritetta. Turve kuljetetaan työmaatietä valtatielle 18 ja edelleen Ähtäriin, Jämsään ja Jyväskylää. Työmaatien varrella ei ole asutusta.

4 Varastointi ja jätteet Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 32 000 l. Samanaikaisesti työmaalla säilytetään polttonesteitä alle 10 000 l. Urakoitsija säilyttää polttonesteitään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa niin, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyjä noin 210 l, kiinteää öljyjätettä noin 35 kg, sekajätettä noin 1 m 3, aumamuovia noin 1 700 kg ja metallijätettä noin 140 kg. Urakoitsijat toimittavat ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metallijäte kierrätetään ja aumamuovi hyödynnetään energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Kannot ja muu puuaines käytetään polttoaineena ja laskeutusaltaiden lietteet siirretään takaisin tuotantoalueelle tuotettavaksi tai käytetään muuhun sopivaan tarkoitukseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakija on katsonut, että alueelle suunnitellut vesiensuojelurakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Mustasuo on kokonaan tuotannossa olevaa aluetta, jossa maisemakuva ei muutu. Mustasuo sijaitsee Ähtärin kaupungin Niemisveden ja Liesjärven kylissä noin 13 km Ähtärin keskustasta itä kaakkoon. Tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa ojitettua suota ja metsää. Tuotantolohkojen 3 ja 4 välissä kulkee Saarijärventie, jonka varrella on asutusta. Alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee 17 rakennettua kiinteistöä. Lähin kiinteistö sijaitsee noin 150 m:n etäisyydellä lohkon 3 itäpuolella. Mustasuon välittömässä läheisyydessä ei ole ulkoilu- tai virkistysalueita. Tuotannosta olleesta alueesta osa on jo metsittynyt ja etenkin lohkolla 1 tuotantoa on kapeilla saarekkeilla puuston välissä. Metsittyneet alueet vähentävät pölyn leviämistä tuotantoalueelta. Lähimmälle asutukselle saattaa kuitenkin aiheutua ajoittain haittaa turvepölystä. Pölyhaitta ei ole jatkuvaa ja se vähenee tuotantoalan supistumisen myötä. Hakijalle ei ole esitetty valituksia hankealueen aiheuttamasta pölyhaitasta.

Mustasuo on vanha tuotantoalue, jossa turvetuotanto ei aiheuta muutosta nykyiseen maankäyttöön. Luontoarvot ja pohjavesialueet Suojelualueet ja kohteet Mustasuon tuotantoalueen lohkojen 1-3 kuivatusvedet laskevat Kaijanpuroon ja noin 6 km:n päässä Vähä Suojärveen. Kaijanpuron alaosa ja Vähä Suojärven eteläosa kuuluvat Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet -Natura 2000 alueeseen. Kaijanpuron osa-alueen pinta-ala on noin 10 ha ja koko Natura-alueen 2 592 ha. Alueella esiintyvät suojellut luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumasuot ja rantasuot sekä puustoiset suot. Lisäksi suojelu kohdistuu saukkoon ja yhteentoista lintudirektiivin liitteen I lajiin. Alue on maakuntakaavassa merkitty erityissuojelua vaativaksi vesistöalueeksi. Vähä Suojärven ja Suojärven pohjoisosissa sijaitsee Natura-alueen lisäksi viisi yksityisten maiden luonnonsuojelualuetta. 5 Pohjavesialueet Mustasuon lähimmät pohjavesialueet ovat Virkaperä noin 2,5 km:n päässä sekä Sileäkangas ja Nousunlahti, jotka sijaitsevat noin 5 km päässä tuotantoalueen lounaispuolella. Mustasuon ympäristössä alle 500 m:n säteellä oleville 15 kiinteistölle lähetetyn kaivokyselyn vastausten mukaan osalla tiloista on ollut ongelmia kaivoveden riittävyydessä etenkin kesäisin. Yhdellä tilalla on havaittu kaivon vesipinnan laskeneen huomattavasti Mustasuon ojien syventämisen jälkeen. Vesistö Mustasuo sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella. Lohkot 1-3 sijoittuvat Kaijanpuron valuma-alueelle (35.489) ja lohkon 4 tuotannossa oleva osa Myllypuron valuma-alueelle (35.439). Kuivatusvedet lohkoilta 1-3 johdetaan laskuojien kautta 35,1 ha:n alalta Ahvenlamminpuroon, siitä edelleen Kaijanpuroon ja Vähä Suojärveen. Vähä Suojärvi on suoraan yhteydessä alapuoliseen Suojärveen, joka laskee Martinjärveen. Kaijanpuron valuma-alueen pinta-ala on 28 km 2, josta hankealueen osuus on 1,2 %. Lohkon 4 tuotannossa olevalta osalta 34,8 ha:n alalta kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta Renkaisenpuroon ja edelleen Myllypuroon ja Moksunjärveen. Myllypuron valuma-alueen pinta-ala on 26 km 2, josta hankealueen osuus on 1,3 %.

Keskimääräiset virtaamat Kaijanpuron laskussa Vähä Suojärveen ja Myllypuron laskussa Moksunjärveen ovat seuraavat: 6 Kaijanpuro laskussa Vähä Suojärveen Myllypuro laskussa Moksunjärveen F km 2 Keskiylivirtaama MHQ m 3 /s Keskivirtaama HQ m 3 /s Keskialivirtaama MNQ m 3 /s 28 4,0 0,27 <0,001 26 3,7 0,25 <0,001 F= valuma-alueen pinta-ala Kaijanpuron, Renkaisenpuron ja Myllypuron vesi on tummaa ja runsasravinteista. Kaijanpuron veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 63 µg/l, typpipitoisuus keskimäärin 990 µg/l ja orgaanisen aineen hapenkulutus (COD Mn ) 40 mg/l. Myllypurossa kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 52 µg/l, typpipitoisuus keskimäärin 1100 µg/l ja orgaanisen aineen hapenkulutus 41 mg/l. Vähä Suojärvi, Suojärvi ja Moksunjärvi ovat tummavetisiä ja niiden fosforipitoisuus on ollut rehevällä tasolla. Myös korkea klorofyllipitoisuus ilmentää rehevöitymistä. Typpipitoisuudet ja orgaanisen aineen hapenkulutus ovat vastanneet metsätalousalueiden perustasoa. Vuosina 2005-2009 Suojärven veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 33 µg/l, typpipitoisuus keskimäärin 650 µg/l ja orgaanisen aineen hapenkulutus 24 mg/l. Mustasuon tuotannossa olevan alueen osuus Suojärven valuma-alueen pinta-alasta on noin 0,3 %. Moksunjärven veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 2000-2009 ollut keskimäärin 32 µg/l, typpipitoisuus keskimäärin 640 µg/l ja orgaanisen aineen hapenkulutus 24 mg/l. Järven alusvedessä on ajoittain ilmennyt hapettomuutta. Mustasuon tuotannossa olevan lohkon 4 osuus Moksunjärven valuma-alueesta on 0,3 %. Hankealueen lähimmät vesistöt ovat alle 1 ha:n kokoiset Kiuaslampi noin 100 m tuotantoalueen itäpuolella ja Iso Helvelampi lohkon 3 länsipuolella. Molemmat lammet ovat suorantaisia ja Kiuaslammessa vesikasvillisuus on runsasta koko lammen alueella. Kumpaankaan lampeen ei johdeta Mustasuon kuivatusvesiä. Vähä Suojärven ja Suojärven kalakanta on kohtalainen. Järvien lajistoon kuuluu tavanomaisen lajiston lisäksi siika, taimen ja pikkunahkiainen. Taimenkantaa elvytetään istutuksilla. Moksunjärven lajisto on tyypillistä järvilajistoa. Järvessä on ollut myös muikkua, mutta sen kanta heikentynyt voimakkaasti. Järveen on istutettu taimenia ja kirjolohia. Siikaistutukset eivät ole olleet tuloksellisia.

7 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Mustasuon kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kaijanpuroon, Vähä Suojärveen ja Myllypuroon ovat seuraavat: Kaijanpuro laskussa Vähä Suojärveen Vähä Suojärven luusua Myllypuro laskussa Moksunjärveen Kiintoaine mg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l 0,2 48 2 <0,1 10 <0,1 0,2 52 2 Hakija on arvioinut, että Mustasuon kuivatusvesien vaikutukset alapuolisten vesialueiden tilaan ovat vähäiset. Kaijanpuroon ja Myllypuroon johdetaan kuivatusvesiä myös Vapo Oy:n Tupasuolta ja Riitasuolta. Molemmat ovat vanhoja tuotantoalueita. Tupasuon kuivatusvesiä johdetaan Kaijanpuroon noin 10 ha:n alalta ja Riitasuolta Myllypuroon noin 10 ha:n alalta. Turvetuotannon osuus Kaijanpuron valuma-alueen fosforikuormituksesta on noin 15 % ja Myllypuron valuma-alueen fosforikuormituksesta noin 6 %. Hakija on arvioinut, että turvetuotannolla ei nykyisellään ole vaikutusta Kiuaslammen eikä Iso Helvelammen luonnontilaisuuteen, veden latuun tai määrään. Vaikutukset kalatalouteen Kaijanpuro ja Myllypuro ovat ajoittain vähävetisiä uomia, joiden kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Turvetuotannon vaikutuksista Moksunjärveen on tullut valituksia alueen vapaa-ajan asukkailta. Hakija on katsonut, että Mustasuon kuormitus on vähäinen vesiensuojelun tehostamisen jälkeen ja koska etäisyydet järviin ovat pitkät. Turvetuotannon kokonaisvaikutus voi kuitenkin olla kohtalainen. Hakija on todennut, että yhteiskuormituksen haitat voidaan korvata kalatalousmaksulla. Vaikutukset pohjaveteen ja sen käyttöön Hakija on arvioinut, että hankealueella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Hakija on todennut, että tuotantoalueen ojia ei tarvitse syventää, vaan ojitus on lähinnä kunnostus- ja eristysojitusta. Hakija on arvioinut, että turvetuotannolla ei ole vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun eikä määrään.

8 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hakija on katsonut, että Mustasuon kuivatusvesillä ei ole vaikutusta Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet nimiseen Natura 2000 alueeseen, kun otetaan huomioon Natura alueen etäisyys (5,7 km) Mustasuosta ja uoman veden laatu. Jäljellä olevalta tuotantoalueelta kuivatusvedet johdetaan Kaijanpuroon noin 35 ha:n alueelta. Turvetuotannon mahdolliset vaikutukset Natura-alueelle muodostuvat kuivatusvesien kautta ja vaikutus kohdistuu luontotyyppiin Humuspitoiset lammet ja järvet. Muille luontotyypeille turvetuotannolla ei ole vaikutuksia. Laskennallisen arvion perustella Mustasuon aiheuttamat ravinne- ja kiintoainepitoisuuden lisäykset Vähä Suojärvessä ovat hyvin pienet. Turvetuotannon kuivatusvedet eivät vaikuta Humuspitoiset lammet ja järvet luontotyypin nykyiseen ekologiseen tilaan tai ominaispiirteisiin Natura-alueella. Turvetuotanto ei myöskään heikennä suojeltavien lajien elinympäristöjä tai elinmahdollisuuksia, koska toiminnan pöly- ja meluvaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle. Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Vesienhoitosuunnitelma Alle 500 metrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee 17 rakennettua kiinteistöä. Hakija on arvioinut, että turvetuotannosta voi aiheutua viihtyvyyshaittaa lähimmille asuinkiinteistöille, kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on asutukseen päin. Pölyhaitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa ja tuotantoalan supistuessa se vähenee. Tuotantoalue on nykyisellään varsin sokkeloinen, kun osa tuotantoalasta on poistunut käytöstä. Tuotantokalusto on rajallinen ja koko alueella ei ole samanaikaisesti toimintaa. Pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Hakijalle ei ole esitetty valituksia turvepölystä. Hakija on kuitenkin ilmoittanut, että tuotantoa on mahdollista rajoittaa tuulen suunta huomioiden. Hakija on katsonut, että Mustasuon turvetuotannosta ei aiheudu korvattavia pölyhaittoja. Hakija on katsonut, että muissa vastaavissa kohteissa tehtyjen meluselvitysten perusteella hankealueen lähiympäristössä melulle asetetut ohjearvot eivät tule ylittymään. Tuotantoaluetta ympäröi metsä ja tuotannosta poistuneilla alueilla kasvaa puustoa, mikä vaimentaa melua. Melun arvioidaan vaikuttavan 100-150 metrin päähän melulähteestä. Kaikki vakituisessa käytössä olevat rakennukset sijaitsevat yli 150 m päässä tuotantoalueesta. Meluhaitta on myös mahdollista pienentää asettamalla rajoituksia tuotantoaikaan. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan perustuvassa Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on todettu, että Suojärven ja Martinjärven ekologinen luokka on tyydyttävä. Järven hyvä tila on edellytetty saavutettavaksi vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotannon kuormituksen tulisi vähentyä 10 %. Tavoite saavutetaan nykykäytännön mukaisilla toimilla.

Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Moksunjärven ekologinen luokka on hyvä. Tila on kuitenkin vaarantunut, eikä järven kuormitusta tulisi lisätä. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Mustasuo ei ole ollut mukana Vapo Oy:n läntisen Suomen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmassa, mutta tarkkailu tullaan toteuttamaan yhteistarkkailuohjelmaa mukaillen. Hakemuksessa esitettyyn tarkkailusuunnitelmaan voidaan lisätä järvihavaintopaikat Moksunjärveen ja Vähä Suojärveen. Hakija ei kuitenkaan ole pitänyt havainnointia tärkeänä, koska Vähä Suojärvi sijaitsee noin 7 km päässä ja Moksunjärvi noin 10 km päässä Mustasuosta ja arviot näihin järviin kohdistuvasta kuormasta ovat pienet. Hakija on esittänyt pöly- ja melutarkkailun toteuttamista lähikiinteistöjen asukkaille toimitettavan kyselylomakkeen avulla. Hakija on esittänyt kalataloudellisen haitan korvaamista 300 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. Hakija on täydentänyt hakemustaan 15.3.2011 peruuttamalla toiminnan aloittamislupaa koskevan pyynnön, tarkentamalla tuotannosta poistuneiden alueiden käyttöä ja vesien käsittelyä, tarkentamalla toiminnan pöly- ja luontovaikutuksia ja esittämällä niiden sekä meluvaikutusten rajoittamismahdollisuuksia. Hakija on lisäksi täsmentänyt tarkkailusuunnitelmaa. 9

Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on lisäksi täydentänyt hakemustaan 11.4.2011 Niemisveden osakaskunnan kommenteilla Kiuaslammen ja Iso Helvelammen kalastosta ja kalastuksesta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Ähtärin ja Keuruun kaupungeissa 10.5.-9.6.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 10.5.2012 Viiskunta lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta, Pohjanmaan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisilta, Ähtärin ja Keuruun kaupungeilta sekä Ähtärin ja Keuruun kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisilta. 10 Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet Natura 2000 -kohde on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena ja lintudirektiivissä tarkoitettuna erityisenä suojelualueena eli SPA-alueena. Turvetuotantoalueen silloinen sijainti ja vesistövaikutukset on otettu Natura-aluetta koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa huomioon. ELY-keskus yhtyy hakijan käsitykseen Mustasuon turvetuotantoalueen vaikutuksista Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet Natura-alueen suojeluarvoille. ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksessa esitetyistä vesiensuojelun tehostamistoimista lohkoilla 1-3. Suojärvi ja Martinjärvi on vesienhoidossa luokiteltu luokkaan tyydyttävä. Toimenpideohjelma tavoitteena on saavuttaa hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Martinjärven rantaasukkaat ovat perustaneet Martinjärven vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteenaan parantaa järven tilaa. Yhdistys on tehnyt järven kunnostusaloitteen Keski-Suomen ELY-keskukselle. ELY-keskus järjestää kyselyn rantaasukkaille järven virkistyskäytöstä ja vedenkorkeuden nostomahdollisuuksista. Mustasuo on kunnostettu turvetuotantoon vuosina 1960 72. Hakemuksen mukaan turvetta voidaan nostaa vielä 8-10 vuotta, pieneltä alalta vielä 15 vuotta. Tuotannon arvioitiin alun perin päättyvän vuonna 2010. Suojärveen laskee myös Vapo Oy:n vanha Kalmunevan turvetuotantoalue, jolle on velvoitettu hakemaan ympäristölupaa 31.10.2011 mennessä. Tuotannon pitkittymisen ja vähäisten vesiensuojelun tehostamismahdollisuuksien vuoksi Mustasuolle tulee myöntää lupa määräaikaisena korkeintaan vuoden 2020 loppuun lohkojen 1-3 osalta. Tämä on perusteltua alapuolisen vesistön tilatavoitteiden vuoksi. Ympäristön kannalta paras käytäntö on tuotannon loppuvaiheen pitäminen lyhyenä ja alueen siirtäminen

viivytyksettä uuteen maankäyttöön. Lupaan tulee asettaa myös määräykset tuotantoalueen jälkihoidosta. Tarkkailua tulee laajentaa kauemmas vesistöön ja tihentää, mikäli Kaijanpuron vesistötarkkailupisteessä on nähtävissä vesiensuojelun tehostamistöistä johtuvien kaivu- ja muiden toimenpiteiden vaikutuksia. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Kaijanpuro on jo sietokykynsä äärirajoilla, joten alueelle ei pitäisi enää aiheuttaa lisäkuormitusta. Hakemuksessa on todettu, että Kaijanpuron ja Myllypuron kalataloudellinen merkitys on vähäinen, mutta väitteen perusteeksi ei ole esitetty kattavaa selvitystä. Kaijanpurosta, Renkaisenpurosta ja Myllypurosta puuttuu lupakäsittelyn kannalta keskeisiä kalastotietoja 2000-luvulta. Kalatalousryhmä on katsonut ensisijaisesti, että luvan hakijan tulee täydentää hakemustaan ajan tasalla olevilla tiedoilla ja kalatalousryhmälle tulisi antaa mahdollisuus lausunnon antamiselle täydennetystä hakemuksesta. Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään lupa käytettävissä olevien tietojen perusteella, on luvan saajan maksettava vuosittain 700 euron kalatalousmaksu. Maksun suuruuden arvioinnissa on otettava huomioon, että kysymyksessä on vesistöalue, joka on rehevöitynyt ja jossa ei vesienhoidon tavoitteita vaarantamatta voida enää aiheuttaa nykyistä suurempaa rehevöitymishaittaa. Luvan saaja on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. 3) Ähtärin kaupunki ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet, että Mustasuon turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät tulee mitoittaa turvetuotannon valvontaohjeiden mukaisesti toteuttaen tehostettua vesiensuojelutasoa. Mustasuon turvetuotantoalueesta on laadittava tarkkailuohjelma, joka sisältää käyttö- ja hoitotarkkailun, kuormitus-, vesistö- ja biologisen tarkkailun sekä pöly- ja melutarkkailun. Lupaa myönnettäessä tulee ottaa huomioon maakuntakaavan määräykset ja valtioneuvoston hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien tavoitetasojen saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Lupaehdoilla tulee taata Naturaalueiden ja luonnonsuojelualueiden säilyminen, vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto ja kunnossapidon tiivis valvonta. Lisäksi kuormitusta on tarkkailtava ja Iaskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyötä valvottava niin, että kuormitus vähenee. Padottavalla rakenteella varustetun laskeutusaltaan toimivuudesta tulisi olla näyttöä ja tutkimustuloksia, koska mekanismilla saattaa olla jopa kiintoainetta lisääviä vaikutuksia verrattuna yleisesti käytettyihin menetelmiin. 11

Turpeen pölyämistä koko tuotannon aikana tulee tarkkailla lähiympäristön ympärivuotisen asutuksen alueella. Turvetta ei pitäisi nostaa tuulen ollessa niin voimakas, että turvepöly siirtyy tuotantoalueen ulkopuolelle. Erityisesti pölyäviä työvaiheita ei tulisi suorittaa silloin kun tuulen suunta on asutukseen päin ja aiheuttaisi pölyhaittaa. Tuotantomelu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksellä (993/92) annettuja äänitasojen ohjearvoja niin vapaa-ajan kuin ympärivuotisessa käytössä olevien kiinteistöjen piha-alueella eikä välittömästi niiden läheisyydessä. 4. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, että hankkeesta aiheutuu yleiselle kalatalousedulle haittaa ja että hakijalle tulee asettaa seuraavat velvoitteet: - Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa ELY-keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden turvetuotantoalueiden kanssa. - Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELY-keskukselle 600 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle tai rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. - Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Kosteikkoaltaiden ja kosteikon toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Lupa tulee myöntää lohkojen 1-3 osalta määräaikaisena korkeintaan vuoden 2020 loppuun. Hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. ELY-keskus on määrittänyt Pihlajaveden reitillä sijaitsevat virtavesialueet kalastusasetuksen mukaisiksi lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi. Pihlajaveden reitin yläosalle pyritään luomaan elinvoimaista taimenkantaa jatkuvin istutuksin. Kaijanpuron ja Myllypuron kalataloudellinen merkitys on arvioitu vähäiseksi. Kalastukselle sekä kala- ja rapukannoille aiheutuva haitta voidaan kompensoida 600 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Hakijan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. Sen vuoksi Mustasuon turvetuotantoalueen vaikutusta alueen kalastoon ja kalastukseen tulee edelleen tarkkailla Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. 12

Muistutukset ja mielipiteet 5. Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa. 6. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa 7. Keuruun kalastusalue ja Pihlajaveden osakaskunta ovat ilmoittaneet, että ilmoitusta kuulutuksesta ei ole julkaistu Suur-Keuruu -sanomalehdessä ja vaatinut lupaviranomaista selvittämään, onko asiassa toimittu säännösten mukaisesti. Muistuttajat ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Kaijanpuro, Vähä Suojärvi ja koko alapuolinen vesireitti on raskaasti kuormitettu. Mustasuon kuormitusvaikutukset ulottuvat Martinjärveen ja Pihlajaveteen saakka. Kiintoaineen ja humuksen lisääntymisen syy on turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtaminen vesistöön, tuotannon alkuvaiheessa kokonaan pudistamatta tai puutteellisesti käsiteltyinä. Altaiden huolto ja tyhjennys on myös saattanut jäädä tekemättä ja ympäristölupien valvonta on ollut heikkoa. Laskeutusaltaat ja valutuskentät ovat liian pieniä etenkin tulva-aikojen vesimäärille. Lupahakemuksen yhteydessä on tarkasteltava myös turvetuotannon aiheuttamaa jokien ja järvien liettymistä ja siitä aiheutuvaa kalojen kutualueiden menetystä. Mustasuon kuivatusvesien vaikutus Kaijanpuron ja Suojärvien taimen- ja jokirapukannoille ja muuhun vesiekologiaan on ollut ja tulee olemaan erittäin negatiivinen. Turvetuotanto on myös kasvattanut vesimäärän vaihtelua puroissa ja joissa aiheuttaen kesä- ja syystulvia ja erittäin vähävetisiä aikoja. Turvetuotanto lisää vesistökuormitusta myös välillisesti, kun aikaisemmin suolle metsäojissa kulkeutunut kuormitus valuu nyt ympärysojissa suoraan vesistöön. Myös tämä kuormitus tulee ottaa huomioon lupakäsittelyssä. Vapo Oy on vähätellyt kuivatusvesien aiheuttamaa kuormitusta. Lisäksi hakemuksessa esitettyjen päästöarvioiden vaihtelut ovat erittäin suuria. Keskimääräiset kuormitusluvut eivät kuvaa luotettavasti yksittäisen suon todellista päästötasoa. Eniten vesistöhaittaa aiheuttaa kuivatusvesien orgaaninen aines, josta saadaan kiintoainemäärityksellä esille vain noin 10 %. Vettyneen turvesedimentin tilavuus noin 50-kertainen kuivatusvesistä mitattuun kiintoainemäärään verrattuna. Muistuttajat ovat myös olleet huolissaan raskasmetallien pitoisuuksien kasvusta kaloissa ja vaatineet Mustasuon turpeen radioaktiivisuuden ja raskasmetallipitoisuuksien tutkimista. 13

8. Ähtärinreitin kalastusalue ja Hankaveden osakaskunta ovat kommentoineet hakemusta kalastusalueeseen kuuluvien vesialueiden osalta. Seuraavat asia on otettava huomioon ympäristöluvasta ja sen ehdoista päätettäessä: - Kaloille ja ravuille sekä kalastukselle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on tuotantoalueella käytettävä parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuivatusvesien humuspitoisuuden alentamiseen ja humuksen pääsyn estämiseen tuotantoalueen alapuolisiin vesistöihin. Lisäksi vesiensuojelussa käytettäviä rakenteita tulee säännöllisesti huoltaa ja tarkkailla niiden toimivuutta. - Luvansaajalle on määrättävä tarkkailuvelvoite, jonka mukaan tuotantoalueelta Iähtevien vesien laatua on seurattava näytteenotoin vähintään kuusi kertaa vuodessa. Näytteenottojen tulee painottua kevätkesäaikaan tuotantokauden ajalle. Ähtärinreitin kalastusalueeseen kuuluvien vesistöjen osalta tarkkailun tuloksista on vuosittain raportoitava myös Hankaveden osakaskunnalle sekä Ähtärinreitin kalastusalueelle. - Luvansaajalle on annettava kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. jonka mukaan Moksunjärveen laskevassa Myllypurossa on suoritettava sähkökoekalastus kolmen vuoden välein. Koekalastusten tuloksista on raportoitava myös Hankaveden osakaskunnalle sekä Ähtärinreitin kalastusalueelle. - Luvansaajalle on määrättävä tuotantoalueen koko ja kuormitus huomioiden riittävän suuri (vähintään 600 ) vuosittainen kalatalousmaksu. josta noin puolet on käytettävä Ahtärinreitin kalastusalueeseen kuuluvien vesistöjen (Moksunjärvi) kalataloudellisten haittojen kompensoimiseen. - Kalatalousmaksu tulee määrätä edellä mainituilta osin käytettäväksi Moksunjärveen suoritettaviin kalaistutuksiin toiminnasta aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi kalastolle sekä kalastukselle. - Ympäristöluvan ehdot tulee tarkistaa vähintään kymmenen vuoden välein, jonka yhteydessä luvansaaja on velvoitettava selvittämään tuotannosta mahdollisesti aiheutuneet haitat purkuvesistön kalastukselle sekä kala- ja rapukannalle sekä korvaamaan ne. 9. AA ym. ovat todenneet, että vuosina 1960-1990 Moksunjärveen johdettiin Riitasuon 200 hehtaarin turvetuotantoalueen kuivatusvedet täysin puhdistamattomina. Turvetuotannon kuivatusvedet ovat liettäneet pohjan pahasti ja alkuperäiset hiekkarannat ovat paksun turvekerroksen peittämiä. Turvetta oli pahimmillaan kertynyt järveen laskevaan puroon niin, että turvetuottajan oli räjäytettävä purouoma auki. Nykyisin järveen puron edustalle on muodostunut kiintoaineesta kaksiuomainen suistoalue. Moksunjärveä säännöstellään voimakkaasti ja veden ollessa alhaalla turveliete poreilee ja haisee. Moksunjärven vesi ei sovellu saunomiseen eikä 14

pyykinpesuun. Uimisen jälkeen on ihoon tarttunut kiintoaine huuhdeltava pois puhtaalla vedellä. Mustasuon lohkon 4 kuivatusvesiä ei saa johtaa Moksunjärveen, koska uuden kuormituksen vaikutukset aiheuttavat aikaisemman turvetuotannon kuormituksen lisäksi huomattavaa kuormituksen kasvua järvessä. Moksunjärvellä on paljon ranta-asutusta ja virkistyskäyttöä. Riitasuon turpeennosto aiheutti pölyn leviämistä myös Myllypuroon. Miten hakija aikoo estää sen hankealueella? 500 m:n etäisyydellä hankealueesta on vajaa 20 asuttua kiinteistöä. Mikäli lupa myönnetään, Moksunjärveen tulee perustaa järvihavaintopaikka, joka pitää sijoittaa Myllypuron suulle. Lisäksi lupaehtojen noudattamista tulee valvoa luotettavasti ja tehokkaasti. 15 Hakijan vastine 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunnosta hakija on todennut, että Mustasuon turvetuotantoalueen toiminnan kesto on arvioitu alun perin virheellisesti. Vaihtelevuus tuotantokesien olosuhteissa ja tuotantopintaalan pirstaleisuus sekä vanhojen auma-alueiden runsas turvemäärä pidentävät tuotantoaikaa. Näistä syistä tuotantoajan arvellaan edelleen pitenevän, vaikka jäljellä olevan alueen pinta-ala on pienentynyt huomattavasti. Tuotanto on huomattavan hidasta pienellä alueella pöly- ja palovaaran vuoksi. Tuotannon loppumisaikaa on mahdotonta täysin ennustaa, eikä tuotannon kiirehtiminen paranna olosuhteita oleellisesti. Luvan määräaikaisuus ei olosuhteet huomioiden ole tarpeen. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomauttamista lausunnosta. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausunnosta hakija on todennut, että Mustasuo on jo 1960-70 - luvun vaihteesta lähtien tuotannossa ollut alue. Uutta tuotantoalaa ei alueelle ole suunnitteilla, joten kuormitusta ei lisätä. Tuotantoala on myös pienentynyt huomattavasti ja alueelle on suunniteltu tehokkaampi vesienkäsittely, mikä vähentää kuormitusta. Kuivatusvesiä Mustasuolta on johdettu Myllypuroon, Moksunjärveen ja Kaijanpuroon koko tuotannon ajan. Naturaalueet on perustettu 1990-luvulla turvetuotannon aikana tuotanto tiedostaen. Kun otetaan huomioon tuotannon pitkä kesto sekä kuormituksen vähentämiskeinot, ei tuotannon äkillisiä vaikutuksia Kaijanpuron, Renkaisenpuron ja Myllypuron veden laatuun pidetä mahdollisena. Näin hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi selvittää purojen kalastoa tässä vaiheessa ja pitänyt ehdotettua kalatalousmaksua kohtuuttoman suurena ottaen huomioon Pohjanmaan alueelle kohdistuva tuotantopinta-ala 34,8 ha. Koska kalastollisia vaikutuksia on mahdollista syntyä kahden eri kalatalousviranomaisen alueelle, voidaan maksua kohtuullistaa ja jakaa pinta-alojen suhteen noin puoleen molempiin suuntiin. Tarkkailu voidaan toteuttaa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

3) Ähtärin kaupungin ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon osalta hakija on viitannut soveltuvin osin edellä lausumaansa. Kuivatusvesien käsittelyssä padottavalla rakenteella varustettu laskeutusallas on nykykäytäntöä. Lisäksi käsittelyä tehostetaan kasvillisuuskentillä ja kasvillisuusaltaalla, mitkä ovat tässä tapauksessa parasta mahdollista tekniikkaa. Pölyn ja melun osalta hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyn mukaisesti ehdotetaan kyselymuotoista lomakkeita lähiasukkaille, mikä varsinkin pölyhaittojen tarkkailussa on todettu parhaimmaksi toteamismenettelyksi. Pienenevä työmaa huomioiden lähialueen asukkaat tulevat huomioiduksi. 4) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausunnosta hakija on ilmoittanut, että tarkkailu voidaan toteuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotettu kalatalousmaksu on kohtuullinen koko suon alueelle. Luvan määräaikaisuus ei ole olosuhteet huomioiden kohtuullinen. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomauttamista lausunnosta. 7) Keuruun kalastusalueen ja Pihlajaveden osakaskunnan muistutuksen osalta hakija on viitannut soveltuvin osin edellä lausumaansa. Tuotantoalueen vesien kuormitus tulee alueella pienenemään vesienkäsittelyn tehostamisen myötä. Alueella ei ole mahdollista johtaa vesiä luonnontilaisen pintavalutuskentän kautta, mutta kasvillisuuskentistä on kokemusta, että kasvit sitovat fosforia ja typpeä ja kiintoaine jää kenttään mekaanisesti. Tuotannosta poistuneet alueet ovat jo kasvittuneet ja vuonna 2010 poistuneiden alueiden vedet johdetaan edelleen vesienkäsittelyn kautta. Vesien käsittely toimii myös tuotantoalueen alemmille kerroksille, eikä vesienkäsittely huonone tuotannon loppuosalle käytettäessä samaa ja jopa tehokkaampaa vesienkäsittelymenetelmää. Tuotanto pyritään Mustasuon tapauksessa keskittämään jo tuotannossa olevalle alueelle, jolloin mahdollistetaan paremmin alueen jälkikäyttö. Turvetta paljon sisältävällä alueella mm. kasvittumisen käyntiin lähteminen on epätodennäköistä tai hidasta. Lintukosteikot tuotannon jälkikäyttömuotona ovat myös mahdollisia. Radioaktiivisuus turpeessa ei ole todennäköistä, koska säteily sitoutui ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen soiden pintakerroksiin, ei suon alempiin kerroksiin. Elohopean ja muiden raskasmetallien pitoisuus turpeessa on yleensä vähäinen, eikä niinkään liukene vesistöön. Poltettaessa sen sijaan raskasmetallit kertyvät tuhkaan, minkä johdosta käytetään mm. sähkösuotimia tuhkan keräämiseksi. Hakijan käsityksen mukaan Mustasuon toiminnan jatkamisesta ei aiheudu vesilain 15 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät, eikä perusteita hakemuksen hylkäämiselle ole. 8) Ähtärinreitin kalastusalueen ja Hankaveden osakaskunnan muistutuksen osalta hakija on viitannut edellä lausumaansa. Kuormitus- ja vesistötarkkailu pyritään suorittamaan Länsi-Suomen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailun hyväksyy ELY-keskus, missä yhteydessä voi- 16

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin daan ottaa huomioon kalastusalueen pyynnöt. Myllypuron sähkökoekalastus on epätodennäköistä, mutta mahdollista koeluonteisena. Muutoin hakijalla ei ole huomauttamista lausunnosta. 9) AA ym.:n muistutuksen osalta hakija on todennut että Mustasuo on vanha jo tuotannossa oleva alue. Uutta tuotantoaluetta ei ole suunnitteilla, eikä kuormitus siten lisäänny. Vanha tuotantoala on pienentynyt huomattavasti ja vesienkäsittely on parantunut ja lisäksi suunnitelmassa on vesienkäsittelyn edelleen tehostaminen. Lohkon 4 jäljelle jäävä pinta-ala on 34,8 ha. Vesienkäsittelyn tehostamiseksi tälle alueelle on suunniteltu kosteikkoallas, jolloin kuormitus edelleen pienenee. Alueen vesiä ei ole mahdollista suunnata toiseen suuntaan. Moksunjärvi on kuulunut turvetuotannon tarkkailun piiriin jo pitkään. Vuonna 2010 Moksunjärven vesi on ollut varsin hyvää, sillä ravinteita oli vähän ja myös humusaineita suhteellisen vähän. Moksunjärveen tulee vesiä lähes 300 km 2 :n alalta. Mustasuon osuus Moksunjärven valuma-alueesta on 0,1 %. Suurempi vaikuttaja Moksunjärveen on järven veden säännöstely, mikä vaikuttaa myös veden laadun vaihteluun. Hakijan käsityksen mukaan luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Mustasuon turvetuotantoon Ähtärin kunnassa Kaijanpuron ja Myllypuron valuma-alueilla hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 70 ha. Hankealueen pinta-ala on 99,4 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien 1 ja 3 kautta Ahvenlamminpuroon ja laskuojan 4 kautta Renkaisenpuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti lohkoilta 1-3 kasvillisuuskenttien ja lohkolta 4 kosteikkoaltaan avulla hakemuksen liitteenä 7 olevien piirustusten mukaisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. 17

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.11.2012 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ähtärin ja Keuruun kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kasvillisuuskenttien ja kasvillisuusaltaan kautta ei saa johtaa kuivatusvesiä ennen varmistumista rakenteiden toimintakunnosta. Mikäli uusia vesienkäsittelyrakenteita ei korjaustarpeen vuoksi voida ottaa käyttöön heti niiden valmistuttua, voidaan tuotannossa olevien alueiden kuivatusvedet johtaa vanhojen vesienkäsittelyrakenteiden kautta enintään 30.4.2013 saakka. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 18 Pohjavesi 5. Mustasuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä siten, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista lähialueen kaivoissa. Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty lohkon 3 luoteisosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee etelästä ja lohkon 3 koillisosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee lounaan ja lännen väliltä. Alueella on oltava asianmukai-

Varastointi ja jätteet nen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 19

Kunnossapitovelvoite 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna, että Vähä Suojärveen lisätään vesistöhavaintopaikka. Kalataloustarkkailu on tehtävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisten hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisten hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuun on sisällytettävä Myllypuron ja Kaijanpuron sähkökoekalastukset sekä selvitys Kaijanpuron liettymistä. Pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukseen on tarkkailtava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisten hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hankkeen vaikutuksia lähikiinteistöjen kaivoihin on tarkkailtava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisten hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan tai Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille, Pohjanmaan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisille sekä Ähtärin ja Keuruun kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Pöly- ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisille, Ähtärin ja Keuruun kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Ähtärinreitin ja Keuruun kalastusalueille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 20

21 Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2012 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai kunnes ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo