Vätskäri news nro 2/ 2005 Nuorista 98% pelaa tietokonepelejä, internetissä käyvät kaikki Vätskäri News Tämä uutistiedote on VSTKY:n virallinen jäsenjulkaisu ja se tavoittaa noin 1300 Lounais-Suomen alueen IT-alalla työskentelevää ammattilaista 6 kertaa vuodessa. Taitto: Tommi Ranta Paino: Painola, T.Nieminen Oy, Kaarina Painos: 1300 kpl ISSN 1236-5017 Yhdistys Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry pj Erkki Innola Aginit Oy, Tykistökatu 6 B, 20520 TURKU puh. 040 5064 540 erkki.innola@it.utu.fi VSTKY pankkitili Nordea 205721-3213 Internet www.vstky.fi

Nuorista 98% pelaa tietokonepelejä, Internetissä käyvät kaikki Pelien vetovoima syntyy fantasiasta ja toiminnasta Teksti: Anneli Frantti - Internet on nuorille kohta tärkein media. Muutaman vuoden kuluessa se ohittaa suosiossa television, ennustaa suunnittelija Juuso Peura Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. - Tietokonepelit ovat osa lasten leikkikulttuuria. Nykynuorten ympäristönä on mediamaailma, sanovat puolestaan pelitutkijat Satu Heliö ja Laura Ermi Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriosta. Mikä pelaamisessa lasta ja nuorta oikein kiehtoo?ja mikä aikuisia peleissä pelottaa? Heliön ja Ermin mukaan pelien vetovoima riippuu useista tekijöistä. Hyvä pelattavuus on tärkeää, samoin se, että grafiikka ja äänet ovat toimivia. Fantasiamaailmalta odotetaan luovuutta ja laajuutta sekä myös huumoria. Pelin toiminnan on tarjottava edistymisen, kamppailun ja voittamisen mahdollisuuksia. Myös älylliset haasteet ovat tärkeitä: pelaajan on saatava hallita ja rakentaa. - Pelikokemus on moniulotteinen juttu, jossa tavoitellaan mielihyvää. Lapsi tai nuori pelaajana on aktiivinen toimija, huomauttaa Heliö. Tyttöjen Sims poikien GTA Tutkimuksen mukaan 10-12 -vuotiaista 98% pelaa joskus tietokonepelejä ja 75% ainakin kerran viikossa. Tytöt ovat pelaajina yhtä innokkaita kuin pojat. Sekä pojat että tytöt pitävät toiminta- ja seikkailupeleistä, mutta erojakin löytyy: Tytöt valitsevat useimmiten simulaatioja ongelmanratkaisupelejä, pojat puolestaan tykkäävät ajaa rallia sekä pelata roolipelejä. - Tytöt mainitsivat usein pelaavansa Simspeliä. Pojilla taas valikoimassa ovat Harry Potter sekä rullalautailijapeli. Myös GTAautovaraspeli mainittiin nuorten listoilla, vaikka se on kielletty alle 18-vuotiailta, sanoo Ermi. Vanhempien mukaan lapset eläytyvät hurjasti peleihin. Lapset taas pitivät elokuvia ja kirjoja parempina eläytymiskohteina. Pelit eivät esimerkiksi itketä! Kaverien kanssa Habbo Hoteliin Lapsi tai nuori on siis mediamaailmassa aktiivinen toimija, jolloin hänen pitäisi oppia itse ottamaan vastuuta mediakäyttäytymisestään. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä varmemmin tähän vastuunkantoon tarvitaan aikuisen tukea. - Ei riitä, että aikuinen suojaa tietokoneen teknisesti kaikilta roskaposteilta ja eitoivotuilta sivuilta. On myös opetettava lapsi sosiaaliseen suojaamiseen. Internetissä kaikki ei ole totta tai kivaa, niinpä henkilötietojaan ei saa antaa eteenpäin, sanoo suunnittelija Juuso Peura. Kolmasosa Suomen nuorisosta on Habbo Hotelin piirissä. Tämän hetken suosituin nettipeli kokoaa kaverit yhteen verkon kautta - seikkailemaan hotellin tiloihin ja ostanmaan kännykällä huonekaluja. Osa Habbo Hotelin toiminnoista on ilmaisia, osa maksaa, ja rahaa onkin helppo kuluttaa reilusti. Välillä hotellissa liikkuu mm. salasanahuijareita, jotka varastavat toisten omaisuutta.

- Toisaalta Habbo Hotelissa on aikuisia habbo-oppaita, jotka muistuttavat käyttäjille nettisääntöjä. Moni oppii ne tätä kautta. Lisäksi siellä on mm. huumevalistusta, kertoo Peura. Habbo hotellia myös valvotaan esimerkiksi kirosanafiltterillä. Häiriköt pyritään poistamaan heti. Nimetön keskustelu koetaan vapauttavana Habbon lisäksi nuorten suosiossa ovat varsinkin nimettömät nettikeskustelupalstat. Niissä kiehtoo sosiaalisen etäisyyden säätelyn mahdollisuus sekä itsensä valikoiva esittäminen. Myös vastapuolelle voi tällöin kuvitella haluamansa ulkonäön, kun visuaalisia vihjeitä ei ole. - Moni pitää nimetöntä keskustelua vapauttavana. Ja moni löytää näiltä palstoilta hyviä ystäviä, sanoo Peura. Irc-galleria puolestaan perustuu omakuviin, joita käyttäjät sivustoon lähettävät. Kuvia voi kommentoida, ja niistä voi keskustella. Sivuston ikäraja on 12 vuotta, ja sen suurin käyttäjäryhmä on 12-16 - vuotiaat tytöt. Kuvien lähettämisessä on aina riski, sillä kuvia voidaan väärinkäyttää, tai sivuston kautta saattaa tulla ei-toivottuja kontakteja. Sivustossa on tällä hetkellä 1,5 miljoonaa kuvaa ja yli 165 000 käyttäjää. Pelaamista täytyy kotona rajoittaa Heliön ja Ermin pelitutkimuksessa kysyttiin myös, miten vanhemmat hallitsevat lastensa pelaamista. Useimmiten peliaikaa rajoitettiin 2-3 tuntiin päivittäin tai yhteen päivään viikossa. Sisältöjä ei juuri rajoitettu. Lapset arvostavat vanhempiensa panosta, vaikka aikarajoista saattaakin tulla riitaa. - Vanhemmat vastustivat väkivallan määrää peleissä, mutta eivät silti tiukasti seuranneet ikärajoja. Pääasiassa lapsilla oli kyllä sallittuja pelejä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että joissain perheissä peliaikaa voi ostaa lisää tekemällä kotitöitä. Huonojen koenumeroiden myötä taas peliajat vähenevät. Eniten vanhemmat kantavat huolta kunnon ruokavaliosta ja unesta, samoin liikunnan puutteesta joskus myös sosiaalisten kontaktien puutteesta. Pelaamiseen käytetty aika on aina pois jostain muusta, usein perheen yhteisestä ajasta, lukemisesta tai kanssakäymisestä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Peuran mukaan pelaaminen voisi olla enemmän yhteistä perheissä. Tietokone kannattaisi sijoittaa yhteiseen tilaan, ja nuoriso voisi neuvoa sen käyttöä tarvittaessa. Yhteisesti voisi myös tehdä tiedonhakua tai verkko-ostoksia. - Peleistä käytävä keskustelu on vielä julkisena vähäistä. Samoin oppimateriaaleiksi valmistettuja pelejä on tosi vähän. Peliliiketoiminta on kuitenkin jatkuvasti laajeneva liiketoimintasektori maailmassa, ja sitä pitäisi nopeasti analysoida, toteavat tutkijat Heliö ja Ermi. Lisätietoa http://www.tietoturvakoulu.fi. http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5939-3.pdf http://www.pela.fi/nettivihje

Sähköpostin tietoturva ja luottamuksellisuus Teksti: Tommi Ranta Sähköistä viestintää koskevalla lainsäädännöllä määrätään viestin luottamuksellisuudesta, sähköisestä suoramarkkinoinnista sekä roskapostin suodatusmahdollisuuksista. Laissa säädetään myös työntekijän sähköpostin luottamuksellisuudesta. Sähköposti on luottamuksellinen viestiväline Perustuslaki ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki määrittävät sähköpostille saman luottamuksellisuuden kuin kirjeellekin. Tämä suojaa sekä viestin sisällön ja tunnistetiedot. Lähettäjälle tämä tarkoittaa sitä, että mikään ulkopuolinen taho ei saa oikeudettomasti lukea tai käsitellä viestiä. Onko työnantajalla oikeus lukea työntekijänsä postia? Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä määritellään ne tilanteet/tavat, joilla työnantaja voi lukea työntekijän sähköpostia. Lain tarkoituksena on turvata työntekijän yksityisten viestien luottamuksellisuus sekä antaa työnantajalle mahdollisuus saada yrityksen toiminnan kannalta tärkeät viestit käyttöönsä. Esim. tilanne, jossa työntekijälle on tullut tämän pitkän loman aikana tarjouspyyntö toiselta yritykseltä. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä kertoo milloin ja miten työnantaja voi näissä tilanteissa lukea nämä viestit ja miten työntekijä on huomioitava. Edellytykset poikkeamiseksi viestin luottamuksellisuudesta Jotta työnantaja saa laillisesti poiketa sähköpostin luottamuksellisuudesta täytyy hänen tarjota työntekijälle seuraavia mahdollisuuksia. Työntekijälle annetaan mahdollisuus hyväksyä jokin toinen organisaation työntekijä tarkastamaan hänelle tulleet viestit oman poissaolonsa aikana. Mikäli työnantaja ei tätä mahdollisuutta tarjoa täytyy työnantajan tarjota jokin seuraavista ratkaisuista työntekijälle: - sähköpostijärjestelmässä työntekijä voi määritellä poissaolonsa ajaksi automaattisen poissaoloilmoituksen. Poissaoloilmoituksessa kerrotaan poissaoloaika sekä henkilö johon voi tänä aikana ottaa yhteyttä. Tämä ilmoituskäytäntö pienentää mahdollisuutta, että työntekijälle tulisi poissaolonsa aikana yrityksen toiminnalle tärkeä viesti. - työntekijälle annetaan mahdollisuus ohjata viestinsä jollekin toiselle henkilölle tai johonkin toiseen sähköpostiosoitteeseen. Näiden on oltava työnantajan hyväksymiä. - työntekijälle annetaan mahdollisuus antaa suostumus työantajan hyväksymälle henkilölle tarkastaa saapunut posti, jotta voidaan selvittää onko tullut yrityksen toiminnalle tärkeitä viestejä Miten työnantaja voi hakea työntekijän sähköposteja Työnantaja voi hakea työntekijän poissa ollessa tämän sähköpostiviestejä vain jos yrityksen toiminnan kannalta tämä on välttämätöntä. Tämä voi olla esim. tarjoukseen vastaaminen, reklamointi tai las

kutus. Välttämättömyyttä arvioitaessa on huomioitava onko käytössä automaattinen poissaoloilmoitus, jolloin lähettäjä on saanut tiedon kyseisen henkilön poissaolosta ja on voinut halutessaan ottaa yhteyttä toiseen yrityksen palveluksessa olevaan henkilöön. Jotta sähköposteja voidaan hakea on oltava todennäköistä, että työntekijä olisi saanut edellä kuvatun kaltaisen viestin sähköpostiinsa. Tästä tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Työntekijälle on kuitenkin tarjottava mahdollisuutta antaa suostumus viestien lukemiseen mikäli se on mahdollista kohtuullisessa ajassa. Työnantajan velvollisuus on yrittää saada tämä suostumus ennen kuin viestejä voidaan tarkastella. Työntekijän suostumus ei kuitenkaan ole välttämätön, mutta sen saamisen yrittäminen on. Poikkeuksena vain mikäli tilanne on niin kiireellinen, että suostumusta ei voida tässä ajassa saada. Miten sähköposteja voidaan hakea ja avata? Sähköposteja on haettava lähettäjän tai otsikon perusteella. Näin voidaan helposti arvioida kuuluuko viesti yritykselle ja on tärkeä sen toiminnalle vai onko kyseessä yksityinen sähköpostiviesti, jota työnantaja ei saa avata. Tämä tehtävä kuuluu yrityksen tietojärjestelmän pääkäyttäjälle. Sähköpostin avaaminen edellyttää, että viestin lähettäjän tai otsikon perusteella voidaan päätellä, että kyseinen viesti kuuluu työnantajalle. Tämän lisäksi edellytys avaamiselle on, että viestin lähettäjää ei voida tavoittaa ja näin selvittää viestin sisältöä. Työntekijän on saatava selvitys Viestin hakemista tai avaamisesta on tehtävä siihen osallistuneiden henkilöiden allekirjoittama selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi mitä viestejä on haettu ja milloin. Avatuista viesteistä on käytävä ilmi tieto siitä, mikä viesti on avattu, miksi avattu, avaamisen ajankohta, avaamisen suorittajat sekä kenelle viestin sisällöstä on annettu tieto. Tästä tehty selvitys on toimitettava ilman viivytystä työntekijälle, Suoramarkkinointi ja sähköposti Suoramarkkinoinnin rajoitukset riippuvat pitkälti siitä kuka on markkinoinnin kohteena. Suoramarkkinointi yksityisille henkilöille edellyttää pääsääntöisesti henkilön suostumusta. Myös työsähköpostia pidetään yksityisenä osoitteena, jolloin suoramarkkinointi vaatisi henkilön suostumuksen. Poikkeuksen tähän tekee mikäli markkinoitava tuote tai palvelu liittyy jotenkin henkilön työtehtäviin yrityksessä. Silloin voidaan katsoa markkinoinnin kohdennetun henkilön työnantajalle. Mikäli yksityisen henkilön sähköpostiosoite on saatu tuotteen tilauksen yhteydessä voidaan hänelle kohdentaa samaan tuoteryhmään kuuluvien yrityksen omien tuotteiden suoramarkkinointia. Henkilölle on kuitenkin tarjottava mahdollisuus helposti kieltäytyä tulevista mainosposteista. Vaikka yritykselle kohdennettu suoramarkkinointi ei vaadi etukäteissuostumusta, on myös yrityksellä oltava mahdollisuus kieltää suoramarkkinointi. Kaikissa suoramarkkinointikirjeissä on tämän vuoksi oltava mahdollisuus helposti kieltää suoramarkkinointi. Lisäksi sähköpostista on käytävä selkeästi ilmi, että kyseessä on markkinoinnista. Sähköpostissa on oltava myös lähettäneen henkilön yhteystiedot tai muu yhteystieto, jonka avulla suoramarkkinointi voidaan kieltää. Huomioitavia lakeja mm: Suomen perustuslaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki Henkilötietolaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

VSTKY:n digi-tv luento Kirjoittaja: Tommi Ranta Mitä se vaatii, mitä hyötyä siitä on? Näillä kysymyksillä luennoijamme Petri Kalske Axel Technologies Oy:stä herätteli meitä VSTKY:n digi-tv luennolla. Televisio ja muutkin sähköiset viestimet elävät nyt uutta murrosta. Muutettaessa perinteinen kuvasignaali digitaaliseksi voidaan kasvattaa lähetyskanavien määrää. Samaan tilaan mahtuu nyt useampia kanavia. Yhden vanhan analogisen kanavan käyttämään tilaan saadaan mahtumaan jopa 4-5 digitaalista tv-kanavaa tai yli sata CD-tasoista äänikanavaa. Tämä muutos vaikuttaa koko tv-tuotannon ketjuun aina tuotannosta jakeluun ja katseluun. "Pelkkien" tv-ohjelmien lisäksi tarjolla lisäpalveluja Tällä hetkellä käytössä on mm. ohjelmaopas supertekstitelevisio sekä pankkipalveluja. Tulossa on myös erilaisia julkisen hallinnon palveluja. Tarjottavat lisäpalvelut voivat olla esimerkiksi ohjelmiin liittyviä. Tällainen lisäpalvelu voi olla esimerkiksi taustatietoa tietoa ohjelman teosta ja sen näyttelijöistä. Lisäpalvelu voi olla myös vaikkapa Internetin Lippupalvelun kaltainen palvelu siirrettynä digi-tv:hen. Tälläisen lisäpalvelun käyttö edellyttää MHPyhteensopivaa vastaanotinta. Pohjoismaiden suurimmassa digimediakilpailussa MindTrekissä palkittiin Mix Media Oy:n tuottama LippuTV-konsepti parhaana digi-tv palveluna. Perusteluna valinnalle oli palvelun helppokäyttöisyys sekä katsojan mahdollisuus tilata ja maksaa lippuja erilaisiin tapahtumiin digi-tv:n kautta. Konseptin oli tuottanut Axel Tecnologies Oy. Parempi ääni ja kuva Digi-tv tuo uusien tv-kanavien lisäksi analogiseen lähetykseen verrattuna paremman äänen ja kuvan. Digi-tv:n lähetys on vähemmän altis häiriöille ja heijastumille kuin perinteinen analoginen lähetys. Tämän myötä monet analogisen lähetyksen häiriöt kuten tv:n lumisade ja haamukuvat häviävät. Digitaalitelevisioon siirtymisen myötä siirrytään myös samalla enemmän laajakuvan käyttöön. Kuvan leveyden ja korkeuden suhde on nykyisen 4:3 sijasta 16:9. Mitä sitten tarvitset katsoaksesi Digi-tv:tä? Digitaalisten tv-lähetysten seuraaminen vaatii joko digi-tv:n tai digiboksin. Tällä hetkellä digitaalisen tv:n teknologia ja standardit elävät vielä muutosvaihetta, joten hyvä vaihtoehto digitaalisten lähetysten seurantaan on digiboksi. Mikäli standardit ja tekniset ratkaisut muuttuvat ei tarvitse ostaa uutta televisiota - riittää uusi digiboksi. Mobiili-tv -pilotti käynnistyi Suomessa Pilottihanke tuo televisiolähetykset reaaliajassa matkapuhelimiin ja selvittää mobiili-tv -palvelujen käyttöä ja kuluttajien käyttökokemuksia. Pilotissa on mukana 500 eri-ikäistä käyttäjää pääkaupunkiseudulla Soneran ja Elisan matkapuhelinasiakkaista. Testikäyttäjät voivat seurata tv- ja radio-ohjelmia Nokian 7710 - älypuhelimella jonka taakse on sijoitettu lisälaite, joka mahdollistaa mobiili-tv - lähetysten vastaanoton. Mukana on myös kansainvälisiä teemakanavia kuten CNN, BBC World ja Fashion TV. Axel mobiilin digi-tv:n kehityksen kärjessä Axel Technologies on digi-tv:n teknologioihin erikoistunut ohjelmistoyritys. Yhtiön päätuote on Salmonstream TM ohjelmisto, joka mahdollistaa perustoiminnallisuuksien lisäksi kehittyneemmät sovellukset digi-tv vastaanottimiin. www.axel.fi

Tulevia tapahtumia Lisätietoa ja ilmoittautumiset www.vstky.fi Torstai 7.4.2005 Työntekijä, työnantaja Tunnetko työaikalain? Sen oikeudet, mahdollisuudet sekä velvollisuudet. Mikä on sitten käytäntö ja miksi? Tilaisuudessa puhumassa mm. Turun ja Porin työsuojelupiirin työaikalain asiantuntija, tarkastaja Raimo Ojala. Aika: torstai 7.4.2005, kello 18-20 Informaatioteknologian laitos, Turun yliopisto, Lemminkäisenkatu 14 A, A-porras, 2. krs. Yhteyshlö: Hanna Suontausta, p. 050 587 0431 Tarjoilun mitoittamiseksi käythän ilmoittautumassa osoitteessa www.vstky.fi. Tervetuloa - jos töiltäsi ehdit... Torstaina 21.4.2005 Varsinais-Suomi nousuun ICT-alalla Yritykset ja yhteisöt mukaan tekemään keihäänkärkihankkeita Varsinais-Suomeen. Verkottumisprojektin tavoitteena on saada yksilöiden ja yritysten välistä yhteistyötä kehittämällä ICT-alalle kasvua ja uusia työpaikkoja Varsinais-Suomeen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset http://www.vstky.fi/ Keskiviikkona 13.4.2005 Hohtokeilailu Jäikö keiloja pystyyn? Löytyikö kierre? Osuitko ränniin? Tai kaverin radalle? Tule ja koe uudelleen vahingonilo muiden ränniosumista ja tuuleta kaatojasi! Aika ja paikka: kello 18.00, Aninkaisten keilahalli, Aninkaistenkatu 9 Maksu jäseniltä on 12 (avec 20 ), Ilmoittautumiset www.vstky.fi - Tervetuloa!

TAPAHTUMAKALENTERI HUHTIKUU. 7.4. Työntekijä, työnantaja - Tunnetko työaikalain? Sen oikeudet, mahdollisuudet sekä velvollisuudet. Mikä on sitten käytäntö ja miksi? Teemmekö me liikaa töitä? Tule kuulemaan asiantuntija-alustuksia, kollegojesi mielipiteitä ja kertomaan omia kokemuksiasi. Torstai 7.4.2005, kello 18-20, Informaatioteknologian laitos, Turun yliopisto, Lemminkäisenkatu 14 A, A-porras, 2. krs. 13.4. Hohtokeilailu Jäikö keiloja pystyyn? Löytyikö kierre? Osuitko ränniin? Tai kaverin radalle? Tule ja koe uudelleen vahingonilo muiden ränniosumista ja tuuleta kaatojasi! Maksu jäseniltä on 12 (avec 20 ), ilmoittautumiset 28.3. mennessä www..vstky.fi 21.4. Varsinais-Suomi nousuun ICT-alalla Yritykset ja yhteisöt mukaan tekemään keihäänkärkihankkeita Varsinais-Suomeen. Verkottumisprojektin tavoitteena on saada yksilöiden ja yritysten välistä yhteistyötä kehittämällä ICT-alalle kasvua ja uusia työpaikkoja Varsinais-Suomeen. Torstaina 21.4.2005 klo 15.00-17.00, paikkana Old Mill, auditorio, Ruukinkatu 4 Tilaisuuteen on vapaa pääsy TOUKOKUU 12.5. UIT Peacock Lisätietoa www.vstky.fi Maksathan osallistumisesi tilaisuuksiin aina etukäteen yhdistyksen tilille Nordea 205721-3213. Kiitos. puheenjohtaja ERKKI INNOLA erkki.innola@it.utu.fi gsm 0400 660 839 VSTKY JOHTOKUNTA 2005 sihteeri KATI VALKONEN kati.valkonen@kiitolinja.fi gsm 040-5035 171 talousasiat ESA ALHONIEMI esa.alhoniemi@it.utu.fi gsm 041-5177041 jäsenasiat SANNA VIRTANEN virtasab@yahoo.com gsm 040-8677899 jäsentilaisuustoimikunnan pj LIISA RUUHIMÄKI liisa.ruuhimaki@auria.fi gsm 040 842 1123 koulutustoimikunnan pj SATU SIPPOLA satu.sippola@if.fi gsm 050 563 1726 erillisprojektit JUSSI NISSILÄ jussi.nissila@tukkk.fi gsm 041-5446 440 päätoimittaja & tiedotustoiminnan pj TOMMI RANTA tommi.ranta@tuakk.fi gsm 040 584 2226