Kuopion mittarityöpajan sekä kyselyn tuloksia, näkökulmana kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien arviointi

Samankaltaiset tiedostot
Toimintasuunnitelma 2009

Kuopion Yrittäjien strategia

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta

Hyvinvointitiedolla johtamisen ABC - Onnistumisen avaimet

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/ /2012

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista

TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen

Väliarvioinnin yhteenveto

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017

EHDOTUSPYYNTÖ EAC/S23/2019. Vaihto ja liikkuvuus urheilussa

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

- Committed to Excellence

Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin porinatunti

Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Kehittämismalli yhteistyön

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

KANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin ( ) Työterveyslaitos

Paja numero 11: Ystävyyskuntatoimintaa

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Kuntien yritysilmasto Vaasan seutukunta

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Veli-Pekka Laukkanen Leena Koski. sivu 1. Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Kokouksen työjärjestys 2

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Ristiinan aluejohtokunta Liite Alustava esitys aluejohtokunnista Hallintorakenneuudistuksen ohjausryhmän kokous 22.8.

Tampereen uuden strategian valmistelutilanne

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

Kuntien yritysilmasto Lahden seutukunta

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat KEINOlaiset

Kehittämiskysely Tulokset

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Kv suunnitelmat teoriassa ja käytännössä

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

kehittämismallilla tuloksia

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

KA2 Yhteistyöhankkeet

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA!

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Matti Alahuhta

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä. Eveliina Cammarano

Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntien yritysilmasto Turun seutukunta

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

Miksi? KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen

Miten ennakoida viestintäkriisit

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Tutkimuspalveluiden kansallinen yhteistyö. RISTIKKI ryhmän ehdotus

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki,

2.1. Yhdistyksen vetovoimaisuuden lisääminen - Brändin kirkastaminen ja viestintä

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

NURMIJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä.

SENIORIKYSELY 2013 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Transkriptio:

Kuopion mittarityöpajan sekä kyselyn tuloksia, näkökulmana kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien arviointi EU- ja kv-verkoston tapaaminen 21.11.2013 Kuntatalo Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013 1

Sisältö Kaupunkien kansainvälisten aktiviteettien mittarityöpaja Kuopiossa 29.8.2013, ohjelma, kehittämistarpeet ja ehdotuksia jatkovaiheiksi Marraskuussa 2013 toteutettu kysely: pääteemana kansainväliset verkostot ja kumppanuudet (10 kaupunkia 12:sta vastasi) Kansainvälisyyden sisältyminen strategiaan Uusien avauksien harkinta ja päättäminen Pidempään toimineiden arviointi ja raportointi Kehittämistarpeita Johtopäätöksiä 2 Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013

Mittarityöpajaan osallistuivat Satu Vuorinen Tampereelta, Anne Rännäli-Kontturi Oulusta, Annika Forsten Espoosta sekä Raija Kovanen ja Johanna Liukkonen Kuopiosta. Päivän päätteeksi piipahdettiin Hanna Partasen kalakukkoleipomossa. Kansainvälisten aktiviteettien mittarityöpaja, Näkökulmana erityisesti kansainväliset verkostot Kuopio 29.8.2013 3 Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013

KAUPUNKIEN KANSAINVÄLISTEN AKTIVITEETTIEN MITTARITYÖPAJA - OHJELMA Aika: torstai 29.8.2013 klo 9.00 14.30, OHJELMA Paikka: Kuopion kaupungin valtuusto-virastotalo, Suokatu 42, 70110 Kuopio. Lautakuntien kokoushuone III kerros Osallistujat (5 henkilöä) Satu Vuorinen Tampere Anne Rännäli-Kontturi Oulu Annika Forsten Espoo Johanna Liukkonen Kuopio Raija Kovanen Kuopio 9.00 Kahvi Työskentelyä teemoittain: kuinka mittaroidaan, kuinka raportoidaan, missä valmistellaan / päätetään tms. Tavoitteena tuottaa yhdessä yhteenvetoaineisto. Alustavia teemoja kansainväliset verkostot, kontaktit, edustautumiset; henkilöstön osaaminen; hanketoiminta Noin klo 11- Lounastauko henkilöstöruokalassa (ruokalan kabinetti varattu) 12.30 Kahvi Jatketaan ja viimeistellään 14.30 Päätetään työpaja. 4 Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013

Johtopäätöksiä ja kehittämistarpeita, Kuopio 29.8.2013 Tutkimuksen ja kehityksen saralla on menty kovasti eteenpäin mittareiden kehittämisessä. Kunnille sovellettavaa tietoa (puhumattakaan kansainvälisten toimenpiteiden mittareista) löytyy todella niukasti, mikä on yllättävää. Työ lienee vasta alussa suomalaisissa kaupungeissa, pääkaupunki mukaan lukien. Systemaattista ajatusten vaihtoa ja työtä on paikallaan jatkaa kaupunkien keskinäisenä verkostomaisena yhteistyönä käytänteiden kartoituksessa sekä jatkokehittelyssä. Ehkäpä myös sopimusten indikaattoreita voisi hyödyntää. Toivotaan, että painotuttaisiin erityisesti teemaan kansainvälisten verkostojen keskinäinen vertailtavuus. Löytyisikö tähän sovellettavia malleja esimerkiksi verkostoteorioista? Toisiko mahdollisesti jokin opinnäytetyö tähän aiheeseen lisätietoa? Haaste on, että tutkijan tulisi olla myös hyvin sisällä aiheessa, jotta se tuottaisi juuri sitä tietoa, mitä kaupungeissa nyt tarvitaan. Myös Eurocities on pohtinut aihealuetta, mutta työ on sielläkin alkuvaiheessa. Kun aihealuetta saadaan suomalaisten kaupunkien kesken lisää strukturoitua keskustelua voisi heittää edelleen Eurocities verkostolle. Seuraavaksi tulee selvittää, miten vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa voidaan jatkaa ja organisoida, myöskin etänä työskennellen ja sähköisiä työkaluja (kuten lync) hyödyntäen. 5 Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013

Jatkovaiheita Kuopion Mittarityöpajan jälkeen Paikalla 29.8.2013 olleet Oulun, Tampereen, Espoon ja Kuopion osallistujat ovat halukkaita jatkamaan ainakin keskinäistä vertaussparrausta ja tiedonvaihtoa sekä keskinäistä kommentointia Kaupungit jatkavat aiheen parissa tahoillaan, syventävät työtä ja jakavat malleja keskenään. Nähdään, että on suuri tarve työstää myös jonkinlaista yhteistä mallia tai yhteisiä periaatteita. Paikalla olleet olivat sitä mieltä, että nk. toimintaympäristömittarit eli viralliset tilastot ovat helposti löydettävissä, mutta toimenpiteiden vaikuttavuusmittareita ovat vaikeita löytää. Eurocities-verkoston Coopertion Platformia voi hyödyntää eurooppalaisten mallien kartoittamiseksi. Mahdollisesti on tulossa myös verkoston pohjoismaisten jäsenkaupunkien yhteistapaaminen Onko kaupungeilla tässä teemassa yhteistyömahdollisuutta myös Kuntaliiton kanssa? Onko Kuntaliitolla mahdollista organisoida aiheesta valtakunnallinen teematilaisuus ja kutsua paikalle esimerkiksi verkostoteorioiden asiantuntija tms? Kuopion Mittarityöpajaa järjestettäessä saatiin kiinnostuneet kommentit myös Helsingiltä, Turulta, Lahdelta, Porilta, Kotkalta ja Jyväskylältä. Näillä kaupungeilla oli aikatauluesteitä osallistua Mittarityöpajaan. Aihe on näissä kaupungeissa säästöjen keskellä ajankohtainen ja yhteistä vuoropuhelua haluttaisiin jatkaa. Todettiin, että ennen mahdollista tapaamista on tarpeen tehdä kartoituskysely kaupungeille. Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013 6

Marraskuussa 2013 toteutettu kysely: pääteemana kansainväliset verkostot ja kumppanuudet (10 kaupunkia 12:sta vastasi). Kansainvälisyyden sisältyminen strategiaan Uusien avauksien harkinta ja päättäminen Pidempään toimineiden arviointi ja raportointi Kehittämistarpeita Johtopäätöksiä Kysely toteutettiin Kuopion kaupungin käytössä olevalla Surveypal-työkalulla. 7 Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013

KYSELY KAUPUNGEILLE KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KUMPPANUUKSIEN ARVIONNIN TILANTEESTA JA KEHITTÄMISTARPEISTA. Vastaukset saatu tiistaihin12.11.2013 mennessä. 10 kaupunkia 12:sta vastasi. Vastanneiden organisaatiot Jyväskylän kaupunki Porin kaupunki Kuopion kaupunki Espoon kaupunki Oulun kaupunki Tampereen kaupunki Kotkan kaupunki Lahden kaupunki Turun kaupunki Vantaan kaupunki. Seuraavilla dioilla kuvataan kyselyn tulokset (kysymykset 1 24) graafeina ja mahdollisesti täydennettynä vastaajien antamilla lisätiedoilla ja tyypillisillä kommenteilla. Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013 8

KANSAINVÄLISYYDEN SISÄLTYMINEN KAUPUNGIN STRATEGIAAN 1. Sisältyykö kansainvälisyys kaupunkinne päästrategiaan omana teemana tai onko se muulla tavoin siihen linkitetty tai erikseen ohjelmoitu? 10 8 Sisältyy niin visioon kuin useisiin strategisiin painotuksiin. 6 6 4 4 Ei Kyllä Kaikki (KA: 1.6, Hajonta: 0.49) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 9

KANSAINVÄLISYYDEN SISÄLTYMINEN KAUPUNGIN STRATEGIAAN 2. Kaupunginjohtajalle perinteisesti kuuluu kansainvälisten asioiden johtaminen. Miten tätä tukeva kansainvälisten asioiden operatiivinen johtaminen ja koordinaatio on kaupungissanne organisoitu ja vastuutettu? Keskitetty malli Toimialat tekevät itsenäisesti kansainvälistä työtä, konsernihallinto koordinoi ja tukee. Hajautettu mall 9 Muu malli 1 4 6 8 10 Kaikki (KA: 2.1, Hajonta: 0.3) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 10

KANSAINVÄLISYYDEN SISÄLTYMINEN KAUPUNGIN STRATEGIAAN 3. Miten näet, ketkä ovat kaupungissanne kv-toiminnan näkyvimmät ja vaikuttavimmat "veturit"? Valitse 2 tärkeintä. Kaupunginjohtajan lisäksi toimialojen johdon rooli ja suhtautuminen keskeistä. Elinkeinojohtaja on keskeinen toimija Kaupunginjohtaja 9 Kaupunginhallitus Valtuutetut 1 Toimialat tai palvelualueet 7 Ulkopuoliset tahot kuten oppilaitokset tai yritykset 6 Ei tietoa Muu 3 4 6 8 10 Kaikki (KA: 3.393, Hajonta: 2.006) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 11

KANSAINVÄLISYYDEN SISÄLTYMINEN KAUPUNGIN STRATEGIAAN 4. Miten kaupungissanne koordinoidaan paikallisesti yhteistyötä muiden kv-toimijoiden kanssa? Ei koordinoida Osin on säännöllisiä tapaamisia. Myös erilaisia foorumeita Ei välttämättä virallista koordinaatiota Säännölliset tapaamiset 4 Yhteiset tapahtumat Useita erillisiä työryhmiä tai foorumeita 4 Muu 4 6 8 10 Kaikki (KA: 3.333, Hajonta: 1.106) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 12

UUDEN KANSAINVÄLISEN VERKOSTOJÄSENYYDEN TAI UUDEN KANSAINVÄLISEN KUMPPANIN KUTEN SOPIMUSKUMPPANIN HARKINTA 5. Onko kaupungissanne erillisiä linjauksia tai ohjeita uuden kansainvälisen verkoston tai kansainvälisen kumppanuuden harkitsemiseen ja ao. päätösten valmisteluun? 10 8 Ohjeissa yleensä määritellään, kenellä valtuudet päättää, mutta ei kriteereitä. 6 6 4 4 Ei Kyllä Kaikki (KA: 1.4, Hajonta: 0.49) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 13

UUDEN KANSAINVÄLISEN VERKOSTOJÄSENYYDEN TAI UUDEN KANSAINVÄLISEN KUMPPANIN KUTEN SOPIMUSKUMPPANIN HARKINTA 6. Onko kaupungissanne mahdollisesti käytössä arviointityökaluja kuten valintakriteereitä tai muita hyviä käytänteitä siihen tilanteeseen, kun punnitaan uutta kv-verkostoa tai kv-kumppanuutta sekä niiden kustannuksia ja hyötyjä? 10 8 89% Arviointipatteristoa, mallia tai välineitä ole. On tunnistettu tarve tehdä perusteltuja valintoja sekä resurssien kohdentamista strategian tarkastelun yhteydessä. 6 4 11% Ei Kaikki (KA: 1.111, Hajonta: 0.314) (Vastauksia: 9 / 12 (75%)) Kyllä 14

UUDEN KANSAINVÄLISEN VERKOSTOJÄSENYYDEN TAI UUDEN KANSAINVÄLISEN KUMPPANIN KUTEN SOPIMUSKUMPPANIN HARKINTA 7. Arvioidaanko kaupungissanne sitä, tukevatko uudet kv-verkostot ja kvkumppanuudet kaupungin strategiaa? 10 9 8 Periaatteessa kyllä, mutta ei yksityiskohtaisesti. 6 4 1 Ei Kyllä Kaikki (KA: 1.9, Hajonta: 0.3) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 15

UUDEN KANSAINVÄLISEN VERKOSTOJÄSENYYDEN TAI UUDEN KANSAINVÄLISEN KUMPPANIN KUTEN SOPIMUSKUMPPANIN HARKINTA 8. Missä uusista kv-verkostoista tai kv-kumppanuuksista päätetään kaupungissanne? Lautakunnassa Päätöksentekotaso riippuu verkoston/ kumppanuuden statuksesta, kattavuudesta ja sitoumuksen asteesta. Kaupunginhallituksessa 9 Kaupunginvaltuustossa 4 Ao. viranhaltija päättää valtuuksiensa ja budjettinsa puitteissa 6 4 6 8 10 Kaikki (KA: 2.842, Hajonta: 0.874) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 16

UUDEN KANSAINVÄLISEN VERKOSTOJÄSENYYDEN TAI UUDEN KANSAINVÄLISEN KUMPPANIN KUTEN SOPIMUSKUMPPANIN HARKINTA 9. Mistä aloitteet uusiin kv-verkostojäsenyyksiin tai kv-kumppanuuksiin yleensä tulevat? Viranhaltijoiden kontaktien kautta 8 Johtavilta viranhaltijoilta ja politikoilta Toteutetuista kansainvälisistä hankkeista 5 5 Useilta eri tahoilta. Oppilaitoksilta 5 Muilta alueellisilta yhteistyökumppaneilta 3 Yrityksiltä Kuntaliitolta Muualta? 4 6 8 10 Kaikki (KA: 3.438, Hajonta: 2.15) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 17

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 10. Arvioidaanko ja vertaillaanko kaupungissanne jo pidempään käynnissä olleiden kansainvälisten verkostojen ja kv-kumppanuuksien hyötyjä ja vaikutuksia säännöllisesti? 10 8 78% Arvioidaan, mutta ei säännöllisesti. 6 4 22% Ei Kaikki (KA: 1.222, Hajonta: 0.416) (Vastauksia: 9 / 12 (75%)) Kyllä 18

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 11. Onko kaupungissanne käytössä vakiintuneita arviointityökaluja tai hyviä käytänteitä olevien kv-verkostojen ja kv-kumppanuuksien vertailuun ja arviointiin niiden kustannusten, lisäarvon, muiden hyötyjen ja vaikuttavuuksien näkökulmasta? 10 8 9 Pääsääntöisesti ei ole. Jotain kriteerejä saattaa olla tai kyselytyökaluja kehitteillä. 6 4 1 Ei Kaikki (KA: 1.1, Hajonta: 0.3) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) Kyllä 19

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 12. Raportoidaanko olevista kansainvälisistä verkostojäsenyyksistä ja kvkumppanuuksista kuten ystävyyskaupungeista ja teemaverkostoista sekä niiden lisäarvosta kaupungissanne säännöllisesti? 10 8 Käytäntö vaihtelee Ei säännöllistä. 6 6 4 4 Ei Kyllä Kaikki (KA: 1.4, Hajonta: 0.49) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 20

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 13. Mitkä asiat ovat mielestäsi hyvin toimivan kv-verkoston ja -kumppanuuden tunnusmerkkejä Valitse 3 tärkeintä asiaa. Huom. Vaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia, mutta hyödynsaajina korostuvat yritykset ja oppilaitokset. Yhteistyö perustuu sopimukseen/ yhdessä hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan Organisaatiosta löytyy sitoutuneita toimijoita 7 Organisaatio osoittaa toimintaan raharesursseja 3 Kyseinen toiminta hyödyttää kaupungin henkilöstön työtä Toiminta hyödyttää kuntalaisia ja asukkaita 7 Kyseinen toiminta hyödyttää alueen yrityksiä ja muita kumppaniorganisaatioita kuten oppilaitoksia 8 Yhteydenpitotyö ko. verkostoon pysyy kohtuullisissa rajoissa 1 Mahdollinen jäsenmaksu on kohtuullinen 4 6 8 10 Kaikki (KA: 4.1, Hajonta: 1.795) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 21

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 14. Kv-asioista vastaavia henkilöitä saattaa työllistää paljonkin yhteydenpito kv-verkostoon ja kv-kumppaneihin sekä valmisteluasiat. Mikä on mielestäsi "kipuraja" yhden yksittäisen kvverkoston ja kv-kumppanuuden yhteydenpidon työllistävyydessä, missä vaiheessa se ei enää ole mielekästä ja tarkoituksenmukaista? 1 työajasta menee yhteydenpitoon (= ½ työpäivää viikossa) 5 työajasta menee yhteydenpitoon (= 1työpäivä viikossa) 3 työajasta menee yhteydenpitoon (=1,5 työpäivää viikossa) 13% 25% Vastaukset antanevat viitteitä esim. uuden verkoston työläyttä ennakoitaessa. Kuinka paljon työaikaa on järkevää käyttää, kun entisetkin on hoidettava? 4 tai enemmän työajasta menee yhteydenpitoon (= yli 2 työpäivää viikossa) 13% 4 6 8 10 Kaikki (KA: 1.875, Hajonta: 1.053) (Vastauksia: 8 / 12 (67%)) 22

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 15. Kuinka monta ystävyys-/kahdenvälistä yhteistyökaupunkia kaupungillasi yhteensä on? 10 8 6 5 4 3 1 1 Alle 5 6-10 11-15 16-20 yli 20 Kaikki (KA: 3.0, Hajonta: 0.894) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 23

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 16. Kuinka monta kv-verkostojäsenyyttä ja teemaverkostoa (muita kuin ystävyyskaupunkeja) kaupungillanne arviosi mukaan on eli sellaisia verkostoja, jotka edellyttävät säännöllistä vuosittaista kokouksiin osallistumista ja tai jäsenmaksujen maksamista? 10 8 6 6 4 Alle 5 6-10 Yli 10 Kaikki (KA: 1.6, Hajonta: 0.8) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 24

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 17. Miten luonnehtisit ystävyyskaupunkitoiminnan tilannetta kaupungissasi? Toimeliasta ja aktiivista, ei merkittäviä muutostarpeita 11% Toimintaa on käynnissä, mutta myös merkittäviä muutostarpeita 78% Harkitaan joidenkin suhteiden lopettamista Muut kansainvälisen toiminnan lohkot ovat tulleet merkittävämmiksi 67% 4 6 8 10 Kaikki (KA: 2.786, Hajonta: 1.081) (Vastauksia: 9 / 12 (75%)) 25

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 18. Mitkä ovat kv-verkostoihin ja kv-kumppanuuksiin liittyvät tulevaisuuden kehittämishaasteet, jopa uhkatekijät? Kansainvälisen toiminnan osaamisen puute, kielitaidon puute Lisää strategista otetta ja kytkentäpintaa perustyöhön vahvistettava. Matkustusbudjettien niukkuus ja jatkuvat säästöt 7 Avautuvien tehtävien täyttörajoitukset kaupungeissa Yleinen ilmapiiri, kriittiset asenteet 4 Muut? 4 6 8 10 Kaikki (KA: 2.824, Hajonta: 1.248) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 26

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 19. Näetkö, että kv-verkostoissa ja kv-kumppanuuksissa olisi myös vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joihin tulisi tarttua ja joita painottaa? Sähköisten välineiden, kuten sosiaalisen median laajempi hyödyntäminen yhteydenpidossa 44% Yhteydenpitovastuiden delegointi muille toimijoille 22% Olevien kumppanuuksien kriittinen tarkastelu ja jopa karsinta ja resurssien keskittäminen vaikuttavampien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi 67% Kontaktien aktiivisempi jakaminen oman alueen yhteistyökumppaneiden kesken 78% Muita 4 6 8 10 Kaikki (KA: 2.842, Hajonta: 1.136) (Vastauksia: 9 / 12 (75%)) 27

JO PIDEMPÄÄN TOIMINEIDEN KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN ARVIOINTI JA RESURSSIEN SITOMINEN 20. Minkä seuraavista maantieteellisistä alueista arvioisit kasvattavan merkitystään kaupunkien kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen suuntautumisessa seuraavan kymmenen vuoden aikana Pohjoismaat 3 Itämeri ja Baltia 4 Muu Eurooppa 3 Venäjä 8 Kiina 7 Muu Aasia 3 Afrikka Lähi-Itä ja Arabimaat 1 Etelä-Amerikka USA ja Pohjois-Amerikka Muut 1 1 4 6 8 10 Kaikki (KA: 4.743, Hajonta: 2.477) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 28

EDUSTAUTUMISET YHTENÄ VAKIINTUNEEN VERKOSTON MUOTONA, ESIMERKKINÄ BRYSSEL, VENÄJÄ JA KIINA 21. Onko kaupunkisi / alueesi tai maakuntanne edustautunut suoraan tai välillisesti Brysselissä? 10 10 8 6 4 Ei Kyllä Kaikki (KA: 2.0, Hajonta: 0.0) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 29

EDUSTAUTUMISET YHTENÄ VAKIINTUNEEN VERKOSTON MUOTONA, ESIMERKKINÄ BRYSSEL, VENÄJÄ JA KIINA 22. Onko kaupunkisi / alueesi tai maakuntanne edustautunut suoraan tai välillisesti Venäjällä kuten Pietarissa 10 8 8 6 4 Ei Kyllä Kaikki (KA: 1.8, Hajonta: 0.4) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 30

EDUSTAUTUMISET YHTENÄ VAKIINTUNEEN VERKOSTON MUOTONA, ESIMERKKINÄ BRYSSEL, VENÄJÄ JA KIINA 23. Onko kaupunkisi / alueesi tai maakuntanne edustautunut suoraan tai välillisesti Kiinassa? 10 8 8 6 4 Ei Kyllä Kaikki (KA: 1.8, Hajonta: 0.4) (Vastauksia: 10 / 12 (83%)) 31

JATKOVAIHEET 24. Olisitko kiinnostunut toimimaan jatkossa kaupunkien kv-verkostojen ja kvkumppanuuksien arviointityökalujen kehittämisessä yhdessä kollegatoimijoiden kanssa 10 89% 8 6 4 11% Ei Kyllä Kaikki (KA: 1.889, Hajonta: 0.314) (Vastauksia: 9 / 12 (75%)) 32

Johtopäätöksiä kyselyn perusteella Kaupunkin kv-verkostojen ja kumppanuuksien arvioinnin tilanne 1. Uusien avausten harkintaan ei yleensä ole erillisiä ohjeita tai määriteltyjä kriteerejä 2. Olevia vanhoja verkostoja ja kumppanuuksia ei yleensä säännöllisesti ja systemaattisesti vertailla ja arvioida niiden hyötyjen ja vaikutusten kannalta. Myöskään raportointia ei ole välttämättä järjestetty. 3. Arviointityökaluille on selkeä tarve, valmiita malleja ei juurikaan näyttäisi olevan. Kv-asioista saatetaan hakea säästöjä. Toimintaa on priorisoitava. Myös uusia aloitteita tulee kaiken aikaa. Organisaatiorakenteet ovat muutoksessa, mikä painoarvo verkostoilla on? Ystävyyskaupunkitoiminnan ohella muistakin kv-lohkoista on huolehdittava. 4. Elinkeinovaikutusten rooli ja hyöty oppilaitosten näkökulmasta nousi vastauksissa vaikuttavuutta pohdittaessa. Venäjä ja Kiina yhteistyösuuntina korostuivat. Riittävätkö resurssit yhteyksien hoitoon? 5. Kansainvälisten asioiden kytkentää päästrategiaan tarvitsee edelleen vahvistaa ja sitoa sitä myös vahvemmin osaksi perustehtäviä. (Kansainvälisyys näkyy isoilla kaupungeilla yleensä teemana päästrategiassa) 6. Vastanneet kaupunkien kv-asioita hoitavat henkilöt ovat kiinnostuneita osallistumaan asian jatkokehittelyyn. Kuopion kaupunki Konsernipalvelu, Raija Kovanen 2013 33