Karjaan ja Tammisaaren Rotaryklubien yhteinen Itämeri / fosforiloukkuprojekti Esittely Itämerihaasteen hajakuormitusseminaarissa 28.11.2011 Kaj Fagerholm, Karjaan Rotaryklubi
Rotarypiiri 1420 Itämeriryhmän strategia ja tavoitteet STRATEGIA Rotaryverkostoa hyödyntämällä levittää tietoisuutta Itämeren tilasta sekä löytää ja tukea tilan paranemiseen tähtääviä projekteja sekä niiden monistamista koko valuma-alueella. Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Phosphorus discharges, external load from Finland Total volume of phosphorus (t a-1) discharged from Finland into the Baltic Sea owing to human activity; annual average between 2000 and 2006. (Source: Antti Räike, Finnish Environment Institute) Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi
Miksi maatalouden ravinnepäästöt? Purkautuvat omille rannikoillemme ja saaristoon Suurin vesistöihimme purkautuva oma ravinnelähde. n. 60% kokonaispäästöistä Haittavaikutus suuri; rantaviivaa paljon ja vettä vähän
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Itämeri ja fosforiloukkuprojekti 1.Miten vähentää maa-ja metsätalouden fosforiravinteiden kulkeutumista Itämereen? 2.Miten vähentää päästöjä palauttamalla vesien fosfori yksinkertaisilla laitteilla takaisin maatalouden lannotteiksi. Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Projektin toteuttajaosapuolet - Karjaan ja Tammisaaren Rotaryklubit (projektin aloitteentekijät) -Yrkeshögskolan Novia (AMK), - Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema - Kolme maatilaa (Mörby, Ekerö ja Baggby Raaseporin kaupungissa) -Nordkalk Oyj - Toiminta-alueena Pohjanpitäjänlahti Laitteistojen asentamiseen on osallistunut Karjaan Rauta lahjoittamalla rakennusmateriaalit ja Maanrakennus Ralf Ajalin Oy lahjoittamalla kaivutyöt Muita rahoittajia: - Rotary-piiri 1420 - Inner Wheel piiri 142 Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi - MTK:n säätiö 15 000
Pohjanpitäjänlahti
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Technical in-situ equipment Flow sheet of the equipment for watertreatment (sedimentation-filtration-sedimentation) Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi
Siemenvijasäkkiin perustuva malli, jota käytettiin Myyrmäen klubin loukussa
Mittaukset Näytteet otetaan viikoittain ennen ja jälkeen suodattimen, veden virtaama mitataan Näytteistä analysoidaan kokonais-p, liukoinen P sekä ph
Ekerön loukun kaivoa asennetaan
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Technical in-situ equipment Installation of first filter (12th of May 2009) Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Technical in-situ equipment Changing filters (5th of August 2009) Removing used filter above, installing new filter in the two following pictures Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Mediajulkisuus Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Herättänyt kiinnostusta Entinenympäristöminiteri, nyk. johtaja Jan-Erik Enestam Pohjoismaiden neuvostosta tutustuu projektiin Ekerön tilalla 17.9.09. Ministeri Astrid Thors, Itämeristrategiasta vastaava ministeri, tutustuu projektiin Mörbyn tilalla 11.8.09. Ministeri näki potentiaalin tärkeänä fosforikuomitusta rajoittavana menetelmänäerittäinkiinnostavana. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka tutustuu projektiin Rotaryn piirikonferenssilla 3.10.09. H. Pokka ehdottimaa-ja metsätalous- sekä ympäristöministerin kutsumista tutustumaan projektiinmaastossa.
Projektin tuloksia toistaiseksi - Mediajulkisuus - Ministeriöiden kiinnostus -Käyttökokemukset -Lupaavia puhdistustuloksia: 30...70 % pudotus liukoisen P:n pitoisuudessa -Aatteen leviäminen Rotarien piirissä - Esim. Myyrmäen klubi on käynnistänyt oman loukkunsa Vantaanjoen rannalle meidän kokemustemme pohjalta. -Tuusula- Hyrylän klubi asentaa omansa keväällä 2012 - Ympäristömessut 03.03.2010 AMK Novialla. Itämeri keskeisenä aiheena - Symposio aiheesta AMK Novialla 5.5.2010. Sympoosioon kokoontuivat muut ravinnepäästöjen kanssa askaroivat: -MTT, ELY-keskus, RAHA-hanke, MTK, YARA jne. Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi
Ongelmia Päästöt hajallaan. Esim. Pohjanpitäjänlahteen laskee n. 100 puroa, joissa on enemmän tai vähemmän ravinteita. Valumat vaihtelevat ajallisesti voimakkaasti; syys-ja kevättulvat huuhtelevat voimakkaasti ravinteita. Samoin rajut sateet. Ravinnepitoisuudet yleensä korkeimmillaan kun vettäkin on paljon.
The Baltic Sea Project Fosforfällan Rotaryclub of Ekenäs and Rotaryclub of Karis Projektista ja aiheauleesta lisätietoa antavat Projektista yleensä ja sen käytännön toteuttamisesta: - Kansainvälisen Rotaryn Itämeritoiminnasta vastaava Hannele Kauranne (Hannele.Kauranne@yliopistopaino.fi) - Karjaan ja Tammisaaren Rotareissa projektista vastaavat DI Kaj Fagerholm (kajfager@nic.fi) ja DI Mats Lindholm (mats.lindholm@novia.fi) Yrkeshögskolan Novian rakennusosaston osastojohtaja sekä - Mörbyn tilan isäntä Thomas Alm Maanviljelys-, maatalouspolitikka- ja ympäristötukinäkökohdista: - Kansanedustaja ja NSP:n (Nylands Svenska Producentförbund) puheenjohtaja Thomas Blomqvist - Yrkeshögskolan Novian agrologikoulutuksen osastojohtaja Lars Fridefors ja opinnäytetyöntekijä agrologiopiskeilja Anna Alm - Nordkalk, tuotepäällikkö (maanparannuskalkki) Timo Kanerva Mats Lindholm & Anna Alm 12 thof January2010 mats.lindholm@novia.fi & anna.alm@novia.fi Ympäristötutkimuksillisista ja vedenpuhdistusnäkökohdista: - Yrkeshögskolan Novian tutkimus ja kehitysyksikön johtaja, vararehtori Birgitta Forsström ja tutkimusjohtaja Mikael Kilpi - Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen aseman varajohtaja Marko Reinikainen - Nordkalk Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja Kjell Weppling
Johtopäätös Kyseessä on halpa ja helppohoitoinen menetelmä maatalouden hajapäästöjen hallintaan. -Suodattimessa voi käyttää muitakin kemikaaleja. -Reaktiokinetiikassa on kehittämisenvaraa. Päästöongelman lopullinen ratkaisu edellyttää, että on: -vähennettävä ravinteiden irtoamista viljelysmaista -hidastettava maatalousmaita huuhtovien vesien pääsyä mereen; loukkupatoa voi kehittää tähänkin tarkoitukseen -hyödynnettävä suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja ja niiden kasvustoa ravinteiden keräämisessä ja hyödyntämisessä
Keinoja Viljelykäytännöt, esim. suorakylvö / lannoitus Puutarhaviljelyssä suljettu kasteluveden kierto jo käytössä. Kemialliset keinot; Yaran kipsi ja loukut Kosteikot ja suojavyöhykkeet Ravinteiden kerääminen energiapuuksi ojanvarsilta ja kosteikoilta. Tilanteen seuranta esim. jokien jatkuvalla seurannalla ravinnemittauksin.