Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Rehtorin hyväksymä sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat ja muun arvioinnin. Hyväksytty 17.8.2009 Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset hyväksytty 11.5.2012 Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset ja täydennykset hyväksytty 17.06.2013 Rehtori Saija Niemelä-Pentti Lisäykset hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Saija Niemelä-Pentti
Sisältö 1. SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN... 3 2. TUTKINNON MUODOSTUMINEN PAKOLLISISTA JA VALINNAISISTA TUTKINNON OSISTA... 4 3. OPINTOJEN ETENEMINEN, AJOITUS JA JÄRJESTÄMINEN... 6 3.1 OPINTOJEN ETENEMINEN JA AJOITUS... 6 3.2 OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN... 7 4. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT... 10 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 10 4.1.1. Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 30ov... 10 4.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset, 20 ov... 12 4.2 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, SÄHKÖASENTAJA... 13 4.2.1 Sähkö- ja energiatekniikka, 20 ov... 13 4.3 SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, AUTOMAATIOASENTAJA... 14 4.3.1 Kappaletavara-automaatio, 20 ov... 14 4.3.2 Prosessiautomaatio, 20ov... 16 4.4 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 17 4.4.2 Sähköverkostoasennukset (1kV 20 kv), 20 ov, Pudasjärvi... 17 4.4.4 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat... 18 4.4.4.1 Kiinteistöautomaation perusteet 20 ov, Haukipudas... 18 4.4.4.2. Sähkö- ja automaatiotekniikan sovellukset, 20 ov, Kaukovainio... 27 4.5 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA... 37 4.5.1 Yrittäjyys... 37 4.5.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov... 39 4.6 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT... 40 5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV... 41 6. VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN TARJONTA... 41 7. ARVIOINTI... 41 2
1. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman muodostuminen Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelma muodostuu neljästä osasta: Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) opetussuunnitelman yhteinen osa, jossa määritellään Oulun seudun ammattiopiston kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan Oulun seudun koulutuskuntayhtymän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa koskee opetussuunnitelmaperusteisen perustutkintokoulutuksen järjestämistä. Yhteisessä osassa määritellään myös koulutuksen toteuttaminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Sähkö- ja automaatiotekniikan ammatillisen perustutkinnon perusteet, jossa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa (tämä asiakirja), jossa määrätään tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot). Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet sekä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä, vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta sekä tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Siinä päätetään ammatillisten ja yhteisten opintojen arviointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), jossa on esitetty kaikille tutkinnoille yhteiset tutkinnon osat ja niiden tavoitteet, arviointikriteerit sekä toteutus- ja arviointisuunnitelmat. 3
Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat 0 10 ov Valinnaiset, valittava 20 ov Pakolliset 70 ov 2. Tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista Oulun seudun ammattiopistossa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon, 120 ov, Sähköja automaatiotekniikan koulutusohjelmissa, sähköasentaja ja automaatioasentaja tarjotaan seuraavat tutkinnon osat: Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov, ammattitaitoa osoittava opinnäyte vähintään 2 ov ja opinto-ohjausta vähintään 3 ov. 4.2 Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja Ammatilliset tutkinnon osat 4.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 30 ov 4.3 Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, automaatioasentaja 4.1.1 Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 30 ov 4.1.2 Sähkö ja automaatioasennukset, 20 ov 4.1.2 Sähkö ja automaatioasennukset, 20 ov 4.2.1 Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov 4.3.1 Kappaletavara-automaatio, 20 ov 4.4.2 Sähköverkostoasennukset (1kV- 20kV), 20 ov Pudasjärvi 4.4.4.1 Kiinteistöautomaation perusteet 20 ov, Haukipudas 4.4.4.2 Sähkö- ja automaatiotekniikan sovellukset 20 ov, Kaukovainio 4.4.4.2 Sähkö- ja automaatiotekniikan sovellukset 20 ov, Kaukovainio Muut valinnaiset tutkinnon osat 4.5.1 Yrittäjyys, 10 ov 4.5.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov 4.5.3 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), 0 10 ov 4.5.4 Lukio-opinnot Yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 4.6.1 Yritystoiminta, 10 ov 4.6.2 Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.6.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset 5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0 4 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, 1 ov 0 4 ruotsi 5.1.3 Toinen kotimainen kieli, 2 ov 4
Valinnaiset lisäosat 4 ov suomi 5.1.4 Vieras kieli 2 ov 0 4 5.1.5 Matematiikka 3 ov 0 4 5.1.6 Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 5.1.7 Yhteiskunta-, yritys- ja 1 ov 0 4 työelämätieto 5.1.8 Liikunta 1 ov 0 4 5.1.9 Terveystieto 1 ov 0 4 5.1.10 Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitaito täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 5.1.1 5.1.9 5.2.2 Ympäristötieto 0 4 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 5.2.4 Etiikka 0 4 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0 4 5.2.6 Psykologia 0 4 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov 5
3. Opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen 3.1 Opintojen eteneminen ja ajoitus Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja 1. opiskeluvuosi 2. opiskeluvuosi 3.opiskeluvuosi Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 20 ov Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Työssäoppimalla 8 ov Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Työssäoppimalla 12 ov Edelliset sisältävät: Opinto-ohjaus 1 ov 1 ov 1 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Edelliset yhteensä 9 ov Edelliset yhteensä 10 ov Edelliset yhteensä 1 ov Nuolikaavion mukaisessa etenemisessä voi olla ryhmäkohtaisia eroja. Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, automaatioasentaja 1. opiskeluvuosi 2. opiskeluvuosi 3.opiskeluvuosi Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 20 OV: Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Työssäoppimalla 8 ov Kappaletavaraautomaatio 20 ov Työssäoppimalla 12 ov Edelliset sisältävät: Opinto-ohjaus 1 ov 1 ov 1 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Edelliset yhteensä 9 ov Edelliset yhteensä 10 ov Edelliset yhteensä 1 ov Nuolikaavion mukaisessa etenemisessä voi olla ryhmäkohtaisia eroja. 6
3.2 Opintojen järjestäminen Tutkinnon suorittaminen osina ja tutkinnon täydentäminen Koko tutkinnon suorittamien on tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Tutkinnon suorittamisesta osina on kerrottu yhteisen osan luvussa 2. Opintojen tarjonta ja valinta OSEKK:n yksiköiden ja muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa on kerrottu opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Mahdollisuus suorittaa useampi kuin yksi tutkinto Ammattiopistossa opiskeleva voi sisällyttää tutkintoonsa lukio-opintoja (Ammattilukio). Oulun seudun ammattiopiston yksiköt tarjoavat lukio-opintoja, joilla voidaan täydentää perustutkintoa ja / tai suorittaa ylioppilastutkinnon yhdessä ammatillisen tutkinnon (= kaksoistutkinto) kanssa taikka suorittaa kolmoistutkinnon (= ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä). Tutkinnon osan jaksosuunnitelma Jokaisesta tutkinnon osasta laaditaan opetusjaksosuunnitelma, jossa määritetään mm. keskeiset sisällöt, toteutustavat/opiskelu- ja ohjausmenetelmät, oppimateriaali ja arviointi sekä avaintaidot. Opettaja esittelee opetusjaksosuunnitelman opiskelijoille ja antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa suunnitelmaan. Opiskelijat esittävät omia ideoitaan opintosisällöiksi, toteuttamistavoiksi ja oppimisympäristöiksi. (opetus ja oppimisen ohjaus prosessikuvaus, OSAOn intra) Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Kaikkiin tutkintoihin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista vähintään 20 ov (opetussuunnitelman yhteinen osa). Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä tutkinnon osan toteutus- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Työssäoppimisen voi suorittaa myös ulkomailla (ks. Kansainvälisyysopas). Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Tutkintoon sisältyvät näytöt: Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja NÄYTTÖ SUUNNITELTU AJANKOHTA TUTKINNON OSA Pakolliset tutkinnon osat NÄYTTÖ 1 1., 2. tai 3. lukuvuosi Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 30 ov NÄYTÖN SUORITTA- MISPAIKKA Työssäoppimispaikka tai koulun harjoitustöissä 7
NÄYTTÖ 2 2. tai 3. lukuvuosi Sähkö ja automaatioasennukset, 20 ov Työssäoppimispaikka tai oppilaitos NÄYTTÖ 3 2. tai 3. lukuvuosi Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Kaikille valinnaiset tutkinnon osat NÄYTTÖ 4 2. tai 3. lukuvuosi Sähköverkostoasennukset (1kV-20kV), 20 Työssäoppimispaikka tai oppilaitos ov Pudasjärvi NÄYTTÖ 5 3. lukuvuosi Kiinteistöautomaation Harjoitustyömaa perusteet 20 ov, Haukipudas NÄYTTÖ 6 3. lukuvuosi Sähkö- ja automaatiotekniikan sovellukset Työssäoppimispaikka tai oppilaitos 20 ov, Kauko- vainio Vapaasti valittavat tutkinnon osat NÄYTTÖ 7 Ammatillinen Työssäoppimispaikka Työssäoppimispaikka tai koulun harjoitustöis- Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, automaatioasentaja NÄYTTÖ SUUNNITELTU AJAN- KOHTA TUTKINNON OSA Pakolliset tutkinnon osat NÄYTTÖ 1 1., 2. tai 3. lukuvuosi Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 30 ov sä NÄYTTÖ 2 2. tai 3. lukuvuosi Sähkö ja automaatioasennukset, 20 ov NÄYTTÖ 3 2. tai 3. lukuvuosi Kappaletavaraautomaatio, 20 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat NÄYTTÖ 4 3. lukuvuosi Sähkö- ja automaatiotekniikan sovellukset 20 ov, Kaukovainio NÄYTÖN SUORITTA- MISPAIKKA Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Työssäoppimispaikka tai oppilaitos Vapaasti valittavat tutkinnon osat NÄYTTÖ 5 Ammatillinen Työssäoppimispaikka Opinto-ohjaus Oulun seudun ammattiopistossa perustutkintoihin sisältyy luokka- ja ryhmämuotoista opintoohjausta yhteensä 3 opintoviikkoa kolmen vuoden tutkinnossa (VN:n päätös 213/1999: vähintään 1,5 opintoviikkoa). (opetussuunnitelman yhteinen) Opinnäyte Sähköalan tutkintoon sisältyy opinnäyte, jonka laajuus on 2 opintoviikkoa. Opinnäyte voi olla käytännön työ ja siihen sisältyvä kirjallinen osuus. (opetussuunnitelman yhteinen osa luku 10) Erityisopetus Oulun seudun ammattiopistossa järjestetään opetus erityisopetuksena silloin, kun opiskelija tarvitsee erityistä tukea opiskeluunsa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on taata kaikille opiskelijoille sopiva, esteetön ja helposti saavutettava oppimisympäristö. 8
Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan erityisopetuksen järjestämisen periaatteet, ja erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa kuvataan toiminnan järjestäminen käytännössä. Suunnitelmaa täydennetään yksikkökohtaisilla erityisopetuksen toteutussuunnitelmilla. (opetussuunnitelman yhteinen osa ja liite) 9
4. Ammatilliset tutkinnon osat, toteutus- ja arviointisuunnitelmat Mikäli arviointikriteereistä puuttuu kriteeri T1 tasolta tai T1 ja H2 tasoilta, niin kyseistä arvioinnin kohdetta ei silloin arvioida, mutta jos arviointikriteeri puuttuu tasolta H2 tai K3 arviointi tehdään alemman tason kriteerin mukaan. 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1. Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 30ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (miten opiskelija (nimi ja voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja laajuus ov) tavoitteet) 4.1.1. Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen Ammattitaitovaatimukset on kuvattu sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa sivuilla 18-20. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 30ov Sisältää opintojen ohjausta 1 ov Perustiedot ja -taidot opiskellaan luokka- tai työsaliopiskeluna, tekemällä käytännön harjoitustöitä sekä mittaus- ja kytkentäharjoituksia, jotka tukevat teoriaa. Mittauksissa käytetään niihin soveltuvia asianmukaisia mittalaitteita. Oppimista vahvistetaan ja sovelletaan oppilaitoksen omissa rakennuskohteissa tai työssäoppimisjaksolla. Opitaan: - tekemällä harjoitustöitä luokassa tai työsalissa - laskemalla ja ratkaisemalla annettuja harjoitustehtäviä ja harjoitustyökirjan tehtäviä. - tunnistamalla ja mittaamalla elektroniikan ja sähkötekniikan peruskomponentteja. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Muu arviointi: - näytön arvioinnin tueksi / lisäksi työn perustana olevaa tiedonhallintaa voidaan arvioida teoriakokeella, tehtävillä ja / tai portfolioilla. - Mikäli näytössä ei pystytä osoittamaan osaamista mittaus- ja kytkentätöissä sen vaatimassa laajuudessa, voidaan osaamistulosta mitata oppilaitoksella. Perustiedot ja taidot toteutetaan pääsääntöisesti 1 lukuvuotena. Näyttö ja arviointi toteutetaan 1. lukuvuotena tai työssäopimisjaksoilla myöhemmin. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat pääsääntöisesti toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle. Näyttö suoritetaan koulun harjoitustöissä 10
Etenemisen ehdot - laskemalla sähköisissä kytkennöissä käytettävien komponenttien arvot sähköisten perussuureiden avulla. - tekemällä ja mittaamalla sähkötekniikan ja elektroniikan peruskytkentöjä piirikaavioiden mukaisesti. - mittaamalla sähkötekniikan perussuureita erilaisissa virtapiirikytkennöissä asianmukaisilla mittalaitteilla. - hakemalla vikaa toimimattomasta tai väärin toimivasta kytkennästä kytkennän piirikaavion avulla päättelemällä ja asianmukaisia mittalaitteita apuna käyttäen. - toteuttamalla elektroniikan peruskytkentöjä koekytkentälevyille erilaisin liitosmenetelmin. - toteuttamalla elektroniikan laite piirikaaviosta lähtien aina lopulliseen kokoonpanoon asti sisältäen kaikki laitteen rakentamiseen liittyvät työvaiheet. - tulkitsemalla ja laatimalla töihin liittyviä dokumentteja - toteuttamalla asiakaspalvelua - tekemällä käyttöönottotarkastuksia tehdyistä töistä - tekemällä sähköalan harjoitus ja asennustöitä huomioiden työturvallisuusasiat - suorittamalla työturvallisuuteen liittyvät koulutukset Ennen työssäoppimisjaksoa tulee suorittaa tutkinnon osaan liittyvät työturvallisuuden, sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinnan opinnot hyväksytysti. ja / tai työssäoppimisjaksoilla. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja / tai opettaja. Näytön arvosanasta päättää joko työpaikkaohjaaja tai opettaja / opettajat tai molemmat yhdessä. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja tarvittaessa työn perustana olevasta tiedonhallinasta. Jos työn perustana olevaa tiedonhallintaa on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä, sen arvosana voidaan huomioida korottavana tutkinnon osan arvosanaa määrättäessä. 11
Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää tulityö-, työturvallisuus- ja ensiapukorttikoulutuksen suoritusta hyväksyttävästi. Arvosanasta päättää opettaja. 4.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset, 20 ov Arviointitoimikunta 16.5.2011 16 Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu sähkö- ja automaatiotekniikan opetussuunnitelman perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (miten opiskelija (nimi ja voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet) laajuus ov) ja lähiopetuksen määrä Sähkö- ja automaatioasennukset 20 ov Sisältää opintojen ohjausta 1 ov Perustiedot ja -taidot opiskellaan luokka- ja työsaliopiskeluna sekä oppilaitoksen omissa rakennuskohteissa tai työssäoppimisjaksolla Opitaan: - tulkitsemalla ja laatimalla töihin liittyviä dokumentteja. - tekemällä sähköalan kunnossapito, korjaus sekä uudisasennuksia huomioiden työturvallisuusasiat. - toteuttamalla asiakaspalvelua. - tekemällä käyttöönottotarkastuksia tehdyistä töistä. 4.1.2 Sähkö- ja automaatioasennukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu Sähköja automaatioalan opetussuunnitelman perusteissa sivuilla 22-25. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Osanäyttö 1: Opiskelija näyttää osaamisen elinikäisen oppimisen avaintaidoissa erityisesti toimimisesta vastuullisena työyhteisön jäsenenä. Näytön arviointiin osallistuu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja / tai opettaja. Näyttö suoritetaan työssäoppimispaikalla. Osanäyttö 2: Opiskelija näyttää osaamisen teollisesta kokoonpanosta, sähkömoottoreista Tutkinnon osa toteutetaan pääsääntöisesti 2. lukuvuotena. Näyttö ja arviointi toteutetaan joko 2. tai 3. lukuvuotena tai työssäopimisjaksoilla. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat pääsääntöisesti toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle. Näyttö voidaan 12
ja kulutuskojeista. Näytön arviointiin osallistuu opiskelija ja opettaja. Näyttö suoritetaan oppilaitoksessa. Muu arviointi: - näytön arvioinnin tueksi / lisäksi työn perustana oleva tiedonhallintaa voidaan arvioida teoriakokeella, tehtävillä tai haastattelulla suorittaa työssäoppimispaikoissa tai oppilaitoksessa mikäli työssäoppimispaikalla ei sitä voida toteuttaa Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa tulee suorittaa tuli-, työturvallisuus- ja hätäensiapukoulutuksen sekä SFS 6002 mukaisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen suoritusta hyväksyttävästi. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja /tai opettaja. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja tarvittaessa työn perustana olevasta tiedonhallinasta. Jos työn perustana olevaa tiedon hallintaa on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä, sen arvosana voidaan huomioida korottavana tutkinnon osan arvosanaa määrättäessä. Arvosanasta päättää opettaja. 4.2 Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja 4.2.1 Sähkö- ja energiatekniikka, 20 ov Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu sähkö- ja automaatiotekniikan opetussuunnitelman perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (miten opiskelija (nimi ja voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja laajuus ov) tavoitteet) 4.2.1 Sähkö- ja energiatekniikka Ammattitaitovaatimukset on kuvattu Sähköja automaatioalan opetussuunnitelman perusteissa sivuilla 27 34. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) 13
Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Sisältää opintojen ohjausta 1 ov Perustiedot ja -taidot opiskellaan luokka- ja työsaliopiskeluna sekä oppilaitoksen omissa rakennuskohteissa tai työssäoppimisjaksolla. Pääosa tutkinnon osasta suoritetaan työssäoppimalla. Opitaan: - tulkitsemalla ja laatimalla töihin liittyviä dokumentteja. - tekemällä sähköalan kunnossapito, korjaus sekä uudisasennuksia huomioiden työturvallisuusasiat. - toteuttamalla asiakaspalvelua. - tekemällä käyttöönottotarkastuksia tehdyistä töistä. - perehtymällä sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmiin. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Muu arviointi: - näytön arvioinnin tueksi / lisäksi työn perustana oleva tiedonhallintaa voidaan arvioida teoriakokeella, tehtävillä ja/tai haastattelulla Tutkinnon osa toteutetaan pääsääntöisesti 2. ja 3. lukuvuotena. Näyttö ja arviointi toteutetaan joko 2. tai 3. lukuvuotena tai työssäopimisjaksoilla. Näyttö voidaan suorittaa työssäoppimispaikoissa tai oppilaitoksessa mikäli työssäoppimispaikalla ei sitä voida toteuttaa. Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa tulee suorittaa tuli-, työturvallisuus- ja hätäensiapukoulutuksen sekä SFS 6002 mukaisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen suoritusta hyväksyttävästi. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja /tai opettaja. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja tarvittaessa työn perustana olevasta tiedonhallinasta. Jos työn perustana olevaa tiedon hallintaa on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä, sen arvosana voidaan huomioida korottavana tutkinnon osan arvosanaa määrättäessä. Arvosanasta päättää opettaja 4.3 Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, automaatioasentaja 4.3.1 Kappaletavara-automaatio, 20 ov Arviointitoimikunta 16.5.2011 16 Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu sähkö- ja automaatiotekniikan opetussuunnitelman perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: 14
TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (miten opiskelija (nimi ja voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja laajuus ov) tavoitteet) 4.3.1 Kappaletavara-automaatio Ammattitaitovaatimukset on kuvattu Sähköja automaatioalan opetussuunnitelman perusteissa sivuilla 35 38. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Kappaletavaraautomaatio 20 ov Sisältää opintojen ohjausta 1 ov Perustiedot ja -taidot opiskellaan luokkaopetuksena ja työsaleissa tekemällä harjoitustöitä tai työssäoppimisjaksolla. Pääosa tutkinnon osasta suoritetaan työssäoppimalla. Opitaan: - tuntemaan automaatiolaitteiden toteuttamisperiaatteita tekemällä niiden asennus-, säätö- ja huoltotöitä. - tulkitsemalla ja laatimalla töihin liittyviä dokumentteja. - liittämällä ohjelmoitavia automaatiolaitteita toisiinsa ja tekemään niihin pienehköjä ohjelmointitöitä. - tekemällä laitteiden kunnonvalvontaan ja käynnissäpitoon liittyviä tehtäviä. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Näyttö 1: Opiskelija näyttää osaamisen sähkö- ja/tai automaatiolaitteiden asennustöistä. Näytön arviointiin osallistuu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja /tai opettaja. Näyttö suoritetaan työssäoppimispaikalla. Osanäyttö 2: Opiskelija näyttää osaamisen kappaletavara - automaatiosta, kappaletavara - automaation laiteasennuksista ja ohjauksesta. Näytön arviointiin osallistuu opiskelija ja opettaja. Näyttö suoritetaan koululla. Tutkinnon osa toteutetaan pääsääntöisesti 2. ja 3. lukuvuotena. Näyttö ja arviointi toteutetaan joko 2. tai 3. lukuvuotena tai työssäopimisjaksoilla. Näyttö voidaan suorittaa työssäoppimispaikassa tai oppilaitoksessa mikäli työssäoppimispaikalla ei sitä voida toteuttaa. Muu arviointi: - näytön arvioinnin tueksi / lisäksi työn perustana oleva tiedonhallintaa voidaan arvioida teoriakokeella, tehtävillä tai haastattelulla. Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa tulee suorittaa tuli-, työturvallisuus- ja hätäensiapukoulutus sekä SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus hyväksytysti. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja /tai opettaja. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja tarvittaessa työn perustana olevasta tiedonhallinasta. Jos työn perustana olevaa tiedon hallintaa on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä, sen arvosana voidaan huomioida korottavana tutkinnon osan ar- 15
vosanaa määrättäessä. Arvosanasta päättää opettaja 4.3.2 Prosessiautomaatio, 20ov Arviointitoimikunta 23.9.2013 20 Liite 10 Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu sähkö- ja automaatiotekniikan opetussuunnitelman perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA 4.3.2 Prosessiautomaatio Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (miten opiskelija (nimi ja voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja laajuus ov) tavoitteet) Ammattitaitovaatimukset on kuvattu Sähkö- ja automaatioalan opetussuunnitelman perusteissa sivuilla 49 53 Tutkinnon osan arviointimenetelmät (ammatti- Ajoitus osaamisen näyttö ja muu arviointi) Prosessiautomaatio 20ov Tutkinnon osa sisältää opintojen ohjausta Perustiedot ja taidot opiskellaan luokkaopiskeluna ja/tai työssäoppimispaikalla. Lähiopetuksen lisäksi tutkinnon osa sisältää itsenäistä työskentelyä. Opitaan: - perehtymällä prosessitöihin - tekemällä kenttälaiteasennuksia - harjoittelemalla mittaus- ja säätötekniikkaa - tekemällä huolto- ja kunnossapitotöitä Oppimisen arviointi (ei vaikuta tutkinnon osan arvosanaan): - oppimisen edistymistä voidaan seurata kokeilla, tehtävillä sekä haastatteluilla Osaamisen arviointi: Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Näytön arvioinnissa huomioidaan erityisesti: - taloudellinen toiminta - oman työn suunnittelu Tutkinnon osa toteutetaan 2. ja/tai 3. opintovuonna. Tutkinnon osan näyttö toteutetaan oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikass a 2. tai 3. opintovuonna. Näytön lisäksi voidaan arvioida teoriatietouden hallintaa, ryhmätyöskentelyä ja työaikojen noudattamista. Muu arviointi: siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näytössä osoittaa, käytetään haastatteluja ja kir- 16
jallisia tehtäviä tai näyttöä täydennetään oppilaitoksessa. Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja tarvittaessa työn perustana olevasta tiedonhallinnasta. Jos työn perustana olevaa tiedon hallintaa on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä, sen arvosana voidaan huomioida korottavana tutkinnon osan arvosanaa määrättäessä. Arvosanasta päättää opettaja. 4.4 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 4.4.2 Sähköverkostoasennukset (1kV 20 kv), 20 ov, Pudasjärvi Tutkinnon osa tarjotaan Oulun Seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikössä. Ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistapojen periaatteet on kuvattu sähkö- ja automaatiotekniikan opetussuunnitelman perustutkinnon perusteissa. Arviointitoimikunnan hyväksymä suunnitelma ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista sisältäen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja muun arvioinnin: TUTKINNON OSA 4.4.4 Sähköverkostoasennukset (1kv 20 kv) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan toteutus (ja jaksotus tarvittaessa) Jaksotus Toteutustapa (miten opiskelija (nimi ja voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja laajuus ov) tavoitteet) Ammattitaitovaatimukset on kuvattu Sähköja automaatioalan opetussuunnitelman perusteissa sivuilla 47 51. Tutkinnon osan arviointimenetelmät Ajoitus (ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi) Sähköverkostoasennukset (1 kv- 20 kv), 20 ov Perustiedot ja -taidot opiskellaan luokka- ja työsaliopiskeluna sekä oppilaitoksen omissa rakennuskohteissa tai työssäoppimisjaksolla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Tutkinnon osa toteutetaan pääsääntöisesti 2. ja/tai 3. lukuvuotena. Näyttö ja arvi- 17
Pääosa tutkinnon osasta suoritetaan työssäoppimalla. Opitaan: - tulkitsemalla ja laatimalla töihin liittyviä dokumentteja. - tekemällä sähköalan kunnossapito, korjaus sekä uudisasennuksia huomioiden työturvallisuusasiat. - toteuttamalla asiakaspalvelua. - tekemällä käyttöönottotarkastuksia tehdyistä töistä. - perehtymällä sähköntuotanto- ja jakelujärjestelmiin, ilmajohtorakenteisiin sekä muunto- ja kytkinasemiin. Muu arviointi: - näytön arvioinnin tueksi / lisäksi työn perustana oleva tiedonhallintaa voidaan arvioida teoriakokeella, tehtävillä ja/tai haastattelulla ointi toteutetaan joko 2. ja/tai 3. lukuvuotena tai työssäopimisjaksoilla. Näyttö voidaan suorittaa työssäoppimispaikoissa tai oppilaitoksessa mikäli työssäoppimispaikalla ei sitä voida toteuttaa. Etenemisen ehdot Ennen työssäoppimisjaksoa tulee suorittaa tuli-, työturvallisuus- ja hätäensiapukoulutuksen sekä SFS 6002 mukaisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen suoritusta hyväksyttävästi. Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet: Näytön arviointiin osallistuu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja /tai opettaja. Tutkinnon osan arvosana muodostuu näytön arvosanasta ja tarvittaessa työn perustana olevasta tiedonhallinasta. Jos työn perustana olevaa tiedon hallintaa on mitattu laajalla kokeella tai tehtävällä, sen arvosana voidaan huomioida korottavana tutkinnon osan arvosanaa määrättäessä. Arvosanasta päättää opettaja 4.4.4 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat Haukiputaan yksikössä tarjotaan Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmassa 4.4.4.1 tutkinnon osa, Kiinteistöautomaation perusteet. Kaukovainion yksikössä tarjotaan Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmassa 4.4.4.2 tutkinnon osat Sähkö- ja automaatiotekniikan sovellukset. 4.4.4.1 Kiinteistöautomaation perusteet 20 ov, Haukipudas 18
Ammattitaitovaatimukset Kiinteistöjen sähkötekniset tietojärjestelmät 1, ja Kiinteistöjen sähkötekniset tietojärjestelmät 2, Yleiskaapelointi - osaa yleiskaapelointiin liittyvät piirrosmerkit ja tuntee järjestelmäkaaviot. - osaa asentaa yleiskaapeloinnin parikaapelit valmistajan ohjeiden mukaan ottaen huomioon emc- suojaukseen liittyvät vaatimukset. - osaa mitata yleiskaapelointiverkon standardin 50173 mukaisesti siihen soveltuvalla testerillä ja korjata mittauksissa mahdollisesti havaitut viat sekä laatia tarvittavat dokumentit. Paloilmoitinjärjestelmät - osaa yleisimmät paloilmoitinjärjestelmiin liittyvät piirrosmerkit ja tuntee järjestelmäkaaviot. - tuntee paloilmoitinjärjestelmissä käytettävät kaapelit ja osaa asentaa ne piirustusten ja kaavioiden mukaan. - tietää erilaiset paloilmaisimet, palokellot, merkkilamput ja paloilmaisinpainikkeet sekä osaa asentaa ja kytkeä ne valmistajan ohjeiden mukaan. Rikosilmoitinjärjestelmät - osaa yleisimmät murtoilmaisujärjestelmiin liittyvät piirrosmerkit ja tuntee järjestelmäkaavion. - osaa murtoilmaisujärjestelmän yleisimmät komponentit kuten esim. ir - ilmaisimet, ovikoskettimet, sisä- ja ulkosireenin, näppäimistön ja rikosilmoitinkeskuksen. - tuntee jonkin murtoilmaisujärjestelmän kaapelit ja osaa asentaa ne piirustusten ja kaavioiden mukaan. Antennijärjestelmäasennukset - osaa yleisimmät antennijärjestelmiin liittyvät piirrosmerkit ja tuntee järjestelmäkaavion. - tietää lähetinverkon taajuudet ja kanavaniput sekä tähti 800 verkon komponentit. - osaa asentaa antenniverkon kaapeloinnin piirustusten ja kaavioiden mukaan sekä suunnata antennin kenttävoimakkuusmittarin avulla parhaan tuloksen antavaan lähettimeen. - tuntee antenniverkon komponentit kuten jaottimen, haaroittimen, pääterasian ja vahvistimen. - osaa mitata pientalon antenniverkon ja tulkita mittaustuloksista antenniverkon kuntoisuuden. yli 1kV:n asennukset - osaa alan yleiset työturvallisuusvaatimukset ja säädökset ja miten niitä toteutetaan käytännössä. - osaa piirrosmerkit. - tietää eri voimalaitostyyppien toimintaperiaatteet ja niiden ympäristövaikutukset. - osaa selvittää maallikolle miten sähköenergian jakelu on toteutettu voimalaitokselta kuluttajalle. 19
- tietää miten sähkömarkkinat toimivat ja miten sähköenergian hinta muodostu. - ymmärtää energian tehokkaan käytön merkityksen ilmaston ja luonnon kannalta. - tietää muunto- ja kytkinasemien toimintaperiaatteet. - osaa lukea kyseisten laitosten pääkaavioita ja johdotuspiirustuksia. - tietää mikä on muuntajan, katkaisijan, erottimien ja mittamuuntajien merkitys muunto- ja kytkinasemien toiminnassa. - tietää, miten suurjännitepuolen energianmittaus on toteutettu ja millaisia suojareleitä laitoksen sekä jakeluverkon suojauksessa käytetään. - tietää suurjännitejakeluverkoissa käytettävät yleisimmät johto- ja kaapelityypit asennustarvikkeineen. - tuntee yleisimmät suurjänniteilmajohdot sekä tietää niiden rakenteet, mekaaniset ja sähköiset ominaisuudet ja asennusolosuhdevaatimukset sekä asennuksessa tarvittavat materiaalit. - tietää ilmajohtojen määräysten mukaiset asennuskorkeudet ja turvaetäisyydet maasta, vedestä, eri rakennuksista sekä muista ilmajohdoista. - osaa toimia työryhmän jäsenen pylvään pystytystöissä työturvallisuusmääräysten mukaisesti. - osaa pylvästyöskentelyn työturvallisuusohjeiden mukaisesti. - tuntee yleisimmät kaapelit ja tietää niiden käyttökohteet, rakenteet, sähköiset ja mekaaniset ominaisuudet, kuten sallitut vetolujuudet ja taivutussäteet, sekä asennusolosuhdevaatimukset. Verkostoasennukset Opiskelija / tutkinnon suorittaja - saa ohjattuna käyttää työturvallisuusvaatimusten mukaisesti verkostoasennuksen eri työvaiheissa tarvittavia koneita ja laitteita. - osaa käyttää henkilökohtaisia suojavälineitä ja -laitteita. - osaa ohjattuna kytkeä työkohde jännitteettömäksi sekä varmistaa ja todeta työkohteen jännitteettömyys määräysten mukaan. - tietää jännitetyön periaatteet. - tietää valokuitutyön periaatteet. - osaa ohjattuna käyttää työmaadoituksessa tarvittavia välineitä työkohteen maadoittamisessa ja ymmärtää maadoituksen (suoja- ja käyttömaadoitus) merkityksen ja tehtävän - osaa ohjattuna suorittaa käyttöönottotarkastukset. - osaa asennustöitä tehdessään ottaa huomioon taloudellisuuden, laatuajattelun ja hyvän asiakaspalvelun. - osaa ohjattuna huolehtia tarvittavista liikennemerkeistä ja muista merkinnöistä sekä suojauksista ulkopuolisia varten. - osaa selvittää sähköpiirustusten, työsuunnitelmien ja verkostokarttojen avulla asennettavien suurjänniteilmajohtojen ja pylväiden sijoitus maastossa sekä tarvittavien asennusmateriaalien tyypit ja määrät. - osaa toimia jäsenenä asennusryhmässä, joka asentaa suurjänniteilmajohdot sekä niihin liittyvät johtoerottimet ja erotinasemat eri pylväsrakenteisiin harustuksineen. - osaa selvittää sähköpiirustusten työsuunnitelmien ja verkostokarttojen avulla tarvittavien suurjännitemaakaapelien tyypit ja määrät. - osaa ohjattuna valvoa kaapeliojien kaivuu- ja täyttötyöt. - osaa toimia työryhmässä, joka asentaa suurjännitemaakaapelin maahan tai veteen huomioiden kaapelien määräysten mukaisen mekaanisen suojauksen sekä suojaetäisyydet muihin kaapeleihin ja rakenteisiin. - osaa ohjattuna toimia työryhmän jäsenenä asennettaessa suurjännitekaapelien jatkoja ja päätteitä. - osaa toimia työryhmässä, joka asentaa tele- ja tietojärjestelmien kaapeleita maahan tai veteen huomioiden kaapelien määräysten mukaisen mekaanisen suojauksen sekä suojaetäisyydet muihin kaapeleihin ja rakenteisiin. 20