Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki
Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa
EU:n energian kokonaiskäyttö 2007 Yhteensä 1810 Mtoe, päästöttömät 21 % Öljy 37 % Ydinvoima 13 % Vesivoima 1,5 % Tuuli 0,5 % Uusiutuvat 7,8 % Bio ja jäte 5,4 % Hiili 18 % Kaasu 24 % Geoterminen 0,3 % Aurinko 0,1 % Lähde: Eurostat
EU:n sähkön tuotanto 2007 Yhteensä 3362 TWh, päästöttömät 45 % Hiili 29 % Öljy 3 % Kaasu 23 % Muut 1 % Uusiutuvat 16 % Ydinvoima 28 % Lähde: Eurostat
Maailman primäärienergian kulutus 2007 Yhteensä 12000 Mtoe, päästöttömät 19 % Öljy 33 % Kaasu 21 % Ydinvoima 6 % Uusiutuvat 10 % Vesivoima 2 % Muut 1 % Hiili 27 % Lähde: WEO 2009, IEA/OECD
Energialähteet ja omavaraisuus EU:n energiaomavaraisuus heikkenee Kehitys 2005 2030 Öljy 18 % => 7 % Maakaasu 43 % => 16 % Energia 50 % => 35 % Lähde: EU:n komissio
Ilmastokysymys edellyttää suuria muutoksia energian tuotanto- ja kulutustavoissa 30 25 CO 2 -päästöt (GtC) Kehittyneet maat Päästöjen perusura Kehitysmaat 20 15 10 Päästöjen vakautustaso 550 ppm 5 0 Päästöjen vakautustaso 450 ppm 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 Lähde : UK DEFRA
EU:n energiapolitiikan tavoitteet vuodelle 2020 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %:lla vuodesta 1990 Uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 %:iin loppukulutuksesta Nykytaso alle 10 % Suomen velvoite 38 % loppukulutuksesta, kun nykytaso noin 28 % Energiatehokkuuden tehostaminen 20 %:lla Resurssitehokkuus tulossa
Suomi - energian pieni suurvalta EU:n suurin sähkönkulutus / asukasluku Toiseksi suurin kokonaisenergian käyttö / asukas EU:n kylmin maa Lämmitystarve selvästi suurempi kuin esim. Ruotsissa Tehokas tuotanto ja siirto EU:n toiseksi suurin yhteistuotantosähkön tuottaja Yhteistuotantolaitosten paras keskihyötysuhde (83%) Alhaiset siirtohäviöt EU:n suurin bioenergian hyödyntäjä Huomattava energiateknologian viejä Viennin arvo 5 miljardia (8 %) / 2008 EU:n halvin ostovoimalla korjattu sähkö ja kaukolämpö
Sähkön hankinta energialähteittäin 2010 (87,5 TWh) Ydinvoima 25,0 % Jäte 0,8 % Turve 6,0 % Kivihiili 16,3 % Vesivoima 14,6 % Öljy 0,6 % Biomassa 11,9 % Nettotuonti 12,0 % Tuuli 0,3 % Maakaasu 12,5 %
Sähkön tuotanto energialähteittäin 2010 (77,0 TWh) Kivihiili 18,5 % Öljy 0,7 % Vesivoima 16,6 % Maakaasu 14,2 % Tuulivoima 0,4 % Turve 6,8 % Biomassa 13,5 % Uusiutuvat 31 % Hiilidioksidivapaat 59 % Ydinvoima 28,4 % Jäte 0,9 % 3
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2010 - polttoaine-energia yhteensä 64,3 TWh Puu, muu bio 18 % Öljy 5 % Muut 1 % Kivihiili 23 % Turve 18 % Maakaasu 35 %
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 100 % muu uusiutuvat 80 % turve 60 % maakaasu 40 % 20 % öljy kivihiili 0 % 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 4
Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön polttoaineet 2009 Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Uusimaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % maakaasu kivihiili turve puu öljy muut
Energia-ala investoinut paljon 2000-luvulla Kotimaisten polttoaineiden suosio kasvanut 53 uutta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitosta 2090 MW sähkötehoa Pääosin kotimaisiin polttoaineisiin perustuvia laitoksia Joitakin maakaasuun perustuvia laitoksia Vesivoiman tehonkorotuksia 300 MW uutta säätövoimaa Ydinvoimaa Rakenteilla 1600 MW ydinvoimayksikkö Tehonkorotuksia 90 MW 300 uutta lämpökeskusta Biopolttoaineilla korvattu erityisesti öljyn käyttöä Tuulivoiman investoinnit käynnistyivät 150 MW tuulivoimaa 2010-luvulla odotetaan yli kymmenkertaista määrää uutta kapasiteettia Lähde: Pöyry 2010
Metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilla vuonna 2010 jo 6,2 milj. kiintokuutiometriä eli 12,6 TWh, josta valtaosa yhteistuotannossa 2008 1999 Rovaniemi Oulu Käyttö, m 3 200-500 500-1 000 1 000-5 000 5 000-10 000 10 000-50 000 50 000-100 000 yli 100 000 Pietarsaari Kajaani Vaasa Jyväskylä Joensuu Jyväskylä Joensuu Jämsä Mikkeli Tampere Mikkeli Kouvola Turku Lähde: VTT ja METLA 2010
Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon 14 000 GWh 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009
Uusiutuvan energian tavoite edellyttää Suomessa 38 TWh lisäystä Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta 2005 vuoteen 2020 on n. 38 TWh 1 TWh = 40 000 omakotitalon energian kulutus vuodessa
Suomen keinot uusiutuvan energian lisäämisessä Metsähakkeen käytön lisääminen Tavoite 25 TWh, nykytaso 12,6 TWh Tuulivoiman lisääminen 6 TWh, nykytaso 0,4 TWh Liikenteen biopolttoaineet 20 % loppukäytöstä (9 TWh), nykytaso 6 % (2,5 TWh) Lämpöpumput 8 TWh, nykytaso 3 TWh Lisäksi joukko pienempiä tekijöitä Pelletit, kierrätyspolttoaine, biokaasu
Energian kokonaiskäyttö alenee sähkön merkitys kasvaa Energiatehokkuus paranee Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä Liikenteessä Lämmityksessä Teollisuudessa Sähkön osuus loppuenergiasta nousee lähes 50 %:iin (nykyisestä alle 30 %:sta) Kaukolämmön kysyntä pysyy suunnilleen ennallaan
Uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve 21 000 18 000 investointitarve Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP MW 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 Ydinvoima Vesivoima Sarja15 Sarja14 Sarja13 Nykyinen ja rakenteilla oleva kapasiteetti Sarja12 Sarja11 0 2003 2008 2013 2018 2023 2028 Uutta tuotantokapasiteettia tarvittaisiin 7000-8000 MW, jotta tarjonta vastaisi 18 500 MW:n sähkön kulutuksen huipputehoa
Sähkön kulutus Sektori Sähkön käyttö vuonna 2007 (TWh/a) Sähkön käyttö vuonna 2030 (TWh/a) Sähkön käyttö vuonna 2050 (TWh/a) Kotitaloudet 11 13 13 14 Rakennusten lämmitys 12 11 9 11 Rakennusten jäähdytys 0,2 1 2 Teollisuus 48 49 56 48 58 Palvelut & Julkinen 15,5 22 30 40 Liikenne 0,5 3 8 10 Häviöt 3 3 4 Yhteensä 90 100 111 113 138
Lämmitysenergian käyttö 2050 Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti. Kaukolämmön kysyntä 25-33 TWh vuonna 2050 (2007: 36 TWh).
Arvio CO 2 -päästöjen vähenemisestä Energiateollisuuden visio vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä runsaat 50 prosenttia sähkön ja kaukolämmön avulla. Sähkön ja kaukolämmön päästöt vuonna 2007 olivat 38 prosenttia Suomen päästöistä.
2
Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttoaineiden hintojen kehittyminen indeksi, kesäkuu 1999 = 100 320 Lähteet: Tilastokeskus TEM Energiamarkkinavirasto 280 240 200 160 120 80 tammikuu 04 tammikuu 05 tammikuu 06 tammikuu 07 tammikuu 08 tammikuu 09 tammikuu 10 tammikuu 11 kaukolämpö maakaasu, CHP jyrsinturve kivihiili raskas öljy, ei CHP polttohake/metsähake maakaasu, ei CHP CHP = kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto
Valmisteverojen kehitys Suomessa 1990-2011 /MWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 ei CHP CHP Kevyt öljy Raskas öljy Kivihiili Jyrsinturve Maakaasu Sähkö, luokka I 2015 2015 1990 1993 1994 1995 1997 1998 1999 2003 2006 2007 2008 2011
Puunkäytön lisäyksen edellytyksiä Markkinan kehitys Uusiutuvan energian tukipaketti keskeinen markkinoiden luontivaiheessa Puuta saatavilla suhteelliseen läpinäkyvään hintaan Tarjoajia ja asiakkaita oltava useita Metsänomistajien halu myydä puuta myös energiakäyttöön Paikallisuus ja eräkohtaisuus vähenevät ja tilalle syntyy markkinapaikkoja Puun toimitusvarmuus kehittyy Markkina kehittyy metsäteollisuuden suhdanteista huomattavasti vähemmän riippuvaksi Edellyttänee terminaaleja tai muita välivarastoja, joissa merkittäviä määriä puuta tai haketta Turpeen yleiset toimintaedellytykset säilyvät hyvinä Puulla oltava aito kilpailija Kaukolämmön kilpailukyky lämmitysmarkkinoilla on oleellinen osa bioenergian käytön lisäysedellytyksiä
Metsähakkeen käyttö ja käyttökohteet 2007-2020 Lähde: Metla ja VTT 2011
Tuulivoima maailmalla 1990-2015
Uusiutuvan sähkön tuotanto Pohjois- Euroopassa* 800 700 Uusiutuvan sähkön tuotanto 2009 ja 2020 Pohjois-Euroopassa Twhe/a 600 500 400 300 200 100 0 2009 2020 Muut Tuulivoima Vesivoima Biokaasu Biomassa (kiinteä) *Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, UK, Saksa, Alankomaat, Belgia Lähde: Pöyry, kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat
Yritykset näkevät tuulivoimassa mahdollisuuden Tällä hetkellä Suomessa on tuulivoimaa vasta 197 MW TEM:n arvion mukaan 6 TWh:n tuulivoimatavoitteen toteutumiseen tarvitaan noin 2500 MW tuulivoimaa Vireillä maatuulivoimahankkeita n. 2900-4900 MW Merituulivoimahankkeita n. 3000-4800 MW
Sähköntuotanto 3 MW:n voimalalla, napakorkeus 100m, helmikuu
Tuulisuus Tuulivoimahankkeet
Tuulivoiman edistäminen Tuulivoimahankkeita on paljon maatuulivoimaa 2900-4900 MW merituulivoimaa 3000-4800 MW Lähes kaikki hankkeet vielä lupa/kaavoitusvaiheessa, tai niitä edeltävässä selvitysvaiheessa YVA- ja kaavoitusprosessit merkittävä pullonkaula tuulivoiman lisäämiselle Tulisi perustaa työryhmä pohtimaan näiden prosessien kehittämistä Tutkaselvitys pitäisi saada välittömästi käyntiin
Tuulivoiman edistäminen Tariffien rahoitus valtion budjetista ei saa johtaa epävakauteen Merituulivoimassa tarvitaan demohanke, joka antaa kokemuksia Suomen oloissa Tarjouskilpailumalli valmisteluun
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka keskeisessä roolissa Yhteiset tavoitteet vuodelle 2020 Ilmastotavoitteet (-20% vs. 1990) Uusiutuvan energian tavoitteet (20 % osuus energiankäytöstä) Energiatehokkuustavoitteet (20 % tehostuminen) Yhteiset keinot Yhteiset, avoimet energiamarkkinat Kiintiöintiin perustuva päästökauppajärjestelmä laitenormit ympäristövaatimukset Toisaalta yksinomaan kansalliset uusiutuvan energian edistämiskeinot Muodostaa jatkossa suuren ongelman
Uusiutuvan energian edistämisessä kansallinen tukikilpailu Kaikissa maissa oma tukijärjestelmänsä kaikille eri uusiutuvan tuotantomuodoille Eurooppa 2008 Syöttötariffi Uusiutuvan sähkön sertifikaatit Veroinsentiivit