Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014
Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille ja yrityksille Huomiotalouden ja kehittämisen laineelle: yhteistä näkyä ja ääntä kehittymiselle, isompaa haloota ja huomiota Vahvempia solmuja virroille: Laajempien kehittämiskokonaisuuksien (vyöhykkeiden ja verkostojen) houkuttelevia solmukohtia Pienemmillä seuduilla strateginen yhteistyö välttämätöntä pienikin voi pärjätä, mutta menestyminen on enemmän rulettia (joku tulee voittamaan, mutta ei voida tiedä kuka)
Aluekehittämisen historialliset kaaret - rakennemuutoksen 3-kierre päällä Teollisuus Palvelut Osaaminen Verkostot Paikallisuus Vientiyritysvetoinen Teollisuusalueiden kehittäminen Seutuistuminen Julkissektorivetoinen palvelujen kasvu Tietointensiiviset palvelut 90- pääkaupunkiseudulla Kansainvälistyminen Vetureina suuret yritykset alihankkijoineen, korkeakoulut (erityisesti AMK) aktiivisiksi toimijoiksi Toimijoiden yhteen tuomista, strategisuutta Glokaalisuus (globaali ja lokaali) Tekijöinä ihmiset, joukkoistaminen Inspiroivan ympäristön rakentaminen, mahdollisuuksia sattumille 70 80 90 00 10 20
Kunnan kasvu- ja palvelutehtävät KASVU paikallinen kehittäminen halli- ja tonttipolitiikalla Strategia- ja ohjelmatyö Yhteinen elinkeinopolitiikka Verkostokumppanuus ja -johtajuus Sattumien mahdollistaminen PALVELUT Kunnallisten hyvinvointipalvelujen rakentaminen Tehtävien määrän kasvu, volyymin kasvu, palvelutarpeiden monimutkaistuminen ja vaativuuden kasvu Seudulliset palvelurakenteet Palvelurakennemuutos 70 80 90 00 10 20 Lama Talouskriis EU Kaupunki- i Kuntauudistus Suomen seutuistuminen seutupolitiikan Supistuvat kultakausi resurssit
Paradigman muutos kehittämisessä? - 2008 2009 - Huippuosaamista Suuri on kaunista Valintojen viisautta Parhaiden politiikkaa Horisontaalisuutta Ketterää kehittämistä Joukkojen viisautta Paikkojen politiikkaa OECD (2012) Promoting Growth in all Regions
Kohti strategista kehittämistä ohjauskeinot muuttuvat Suunnittelu hallintokeskeisyys vahvat sektorit ja siilot normiohjaaminen pysyvyys pitkäjänteisyys tehokkuus, määrä Strateginen kehittäminen ilmiökeskeisyys vahvat verkostot informaatiolla ohjaaminen tilapäisyys, kokeilu nopeus tunne, laatu
Kehittämisen timantti TAITO VALITA SUUNTA Kyky tunnistaa (itsensä ja toimintaympäristönsä oikein) Rohkeus tehdä valintoja valita suunta Innostaminen ja mahdollistaminen TAITO KASVAA Toimiva infra, saavutettavuus, MAL Elinkeinopolitiikan terävät kärjet, profiili Osaamisen vahvistaminen TAITO KOOTA JA JAKAA Tehokas ja tasapainoinen palvelurakenne Tehokkaasti organisoitu kehittäminen Kehittämispanostuksien ( ) kokoaminen ja kohdistaminen TAITO VAHVISTAA POHJAA ELINVOIMALLE JA KILPAILUKYVYLLE Yhteistyö- ja verkostoitumiskyky Kehittämisen kyvykkyys ketteryys ja uudet tavat toimia Luottamus
Kansallinen kaupunkiverkko 1960-luku 2000-luku Vähintään kaupunkitason keskukset LTT:n tutkimuksessa Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmästä 1966/67 (Palomäki & Mikkonen 1999) Kaupunkiverkko 2000-luvulla (Kaupunkiverkkotutkimus 2006)
Tavoitteellinen aluerakenne ja liikennejärjestelmän kehityskuva (ALLI) Vaasan seutu: energia ja kone
Vaasan toiminnallinen alue Vaasan päivittäinen toiminnallinen alue ulottuu 40 km säteelle kuvassa katkoviivalla osoitettu paikkatietoperusteisesti miltä alueelta pendelöitiin vuonna 2007 Vaasaan keskustaajamaan
Seutukuntien kehityksen vertailu vauhdin vuodet (06-08) hitaan kasvun vuodet (09-11) Vertailu Manner- Suomen seutukuntien kesken kolmella aluekehityksen perustunnusluvulla Rakenteellinen kehityskuva (taso) sekä dynaamisuus (muutos) hitaan kasvun vuosina verrattuna vauhdin vuosiin Vaasan seutu 1., Kyrönmaan 2. Sydösterbotten 7. yhteensä 67 seutukunnan joukossa.
Seutujen kehitys 3/2012-3/2014 Vertailu Manner- Suomen seutukuntien kesken maaliskuusta 2012 maaliskuuhun 2014 Rakenteellinen kehityskuva (taso) sekä dynaamisuus (muutos) työmarkkinoilla ja muuttoliikkeessä Sydösterbotten 1. Vaasan seutu 5., Kyrönmaan 42. yhteensä 67 seutukunnan joukossa.
Seutujen rakenteellinen ja dynaaminen kilpailukyky (suorituskyky) 2008-2012 Dynaaminen kilpailukyky (kehitys) parempaa 2009- Rakenteellinen kilpailukyky parempi
Teesejä toisaalta Yhteistyön vahvistamisen tarve, luottamuksen vaaliminen/rakentaminen - elinvoima loistava diplomaattinen käsite Mistä syntyy tulevaisuuden kasvu? Miten se tehdään yhdessä? Missä ovat Vaasan seudun kumppanit? Selvittäkää ja tulkitkaa yhdessä (myös muiden alueiden kanssa) mitä on kunta (ja seutu) soteuudistuksen jälkeen?
Yhteen vetäen Kuntamullistus meneillään, nyt tehdään yhteistä tulkintaa siitä, mitä on kunta. Kilpailukykyisen ja vetovoimaisen alueen rakentaminen onnistuu vain yhteistyöllä. Kilpailu tulee kovenemaan. Kehityskuva ollut erinomainen. Ei saa tuudittautua menestykseen. Miten säilytetään hyvä vire, uusiutumiskyky ja ketteryys?
Vahva ketju kehittämiseen 1 10 100 1000
mdi.fi