Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottamisen voimaantumisprosessi äitiysja



Samankaltaiset tiedostot
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Nainen ja seksuaalisuus

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Raskausajan tuen polku

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Mies ja seksuaalisuus

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Taustatiedot. Sukupuoli. Pidän perhevalmennuskertoja keskimäärin (kpl/kuukausi) Nainen. Mies alle vuosi

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Itsemurhasta on turvallista puhua

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

TURVATAIDOT PUHEEKSI

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Tunneklinikka. Mika Peltola

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

Miten tukea lasta vanhempien erossa

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Transkriptio:

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottamisen voimaantumisprosessi äitiysja Perustuu Lähisuhde- ja perheväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttökokemuksiin vuonna 2013 24.2.2014 1

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Tässä kuvataan äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien voimaantumisprosessia ottaessaan lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi asiakkaidensa kanssa. Voimaantumisprosessilla tarkoitetaan niitä askelia, joita puheeksi ottamisen harjaantumisessa tehdään: alun vaikeudesta varmuuteen. Voimaantumisprosessissa tarkastellaan vuonna 2013 pilotoidun Lähisuhde- ja perheväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen (THL) käyttökokemuksia. Tällä prosessin kuvauksella autetaan ymmärtämään ja puheeksi ottamisen haasteita ja mahdollisuuksia. 24.2.2014 2

Lähisuhde- ja perheväkivallan suodatin- ja kartoituslomaketta käytettiin vuonna 2013 seuraavasti Äitiysneuvolassa naisille 149 joista ensisynnyttäjiä 79 uudelleen synnyttäjiä 53 Äitiysneuvolassa miehille 13 Lastenneuvolassa naisille 103 Lastenneuvolassa miehille 4 Kyselyjen määrä yhteensä 269 Lapsi/lapset läsnä vastaanotolla 107 tapauksessa En voinut tehdä kyselyä molempien puolisoiden ollessa läsnä 101-103 tapauksessa lapsen/lasten ollessa vanhemman mukana 16 tapauksessa 24.2.2014 3

Kerro syitä, miksi päätit olla tekemättä kyselyä, jos lapsi/lapset olivat vanhemman mukana Lapsen ikä Ei tuntunut sopivalta tehdä kyselyä siinä tilanteessa, koska 5v lapsi kuuntelee ja ymmärtää jo hyvin mistä puhutaan. Vastaanotolla olivat mukana 4 ja 5 -vuotiaat lapset, liimaantuneina äitinsä kylkeen, tarkkaillen ja seuraten ja jo kyllästyneinä vastaanottoon. Tuli sellainen olo etten voi kysyä. Vanhempi lapsi oli hyvin takertuva vanhempaan tai pikkuvanha ja kuunteli hyvin tarkasti, mitä aikuiset puhuivat. Ajankäyttö Aikapula oli usein syy miksi en tehnyt tuota kyselyä. Esim. aikaa meni paljon lapsen neljävuotistarkastukseen, eikä oltu varattu ylimääräistä aikaa lomakkeeseen. Suurin syy on lyhyt vastaanottoaika. Tilanne Pieni vauva oli levoton ja itkuinen ja vastaanotto oli sen vuoksi hyvin rauhaton. En löytänyt oikeaa hetkeä kysyä asiasta lapsen kuullen. Lapset eivät suostuneet lähtemään odotustilaan siksi aikaa. Lasten ikä oli molemmilla 5 vuotta. 24.2.2014 4

Jos lapsi/lapset olivat läsnä tehdessäsi kyselyä, kuvaile huomioitasi ja kokemuksiasi lapsen/lasten läsnäolosta, riippuen lapsen/lasten iästä Lapsen läsnäololla ei ollut vaikutusta puheeksi ottamisen tilanteeseen Vastaanotolla ollut lapsi oli vauva (6 kk ), joten mielestäni ei vaikuttanut kysymiseen. Pientä vauvojen kohdalla puheeksi otto tuntui itselle kaikkein luontevimmalta. Vauva nukkui turvakaukalossa. Pienemmät lapset leikkivät omia leikkejään. Vastaanotolla mukana olleet kaksi- ja kolmevuotiaat lapset eivät ole reagoineet mitenkään äidin kertoessa aiemmissa suhteissa tapahtuneesta väkivallasta. Kaksi -vuotias lapsi leikki samalla kun tein kyselyä äidin kanssa. En huomannut reaktioita, lapset sen verran pieniä. 3- ja 5-vuotiaat lapset leikkivät keskenään, eivätkä reagoineet kyselyyn mielestäni mitenkään. Lapsi ei reagoinut mitenkään, sillä väkivaltaa ei tullut esille. Lapset olivat 1½-vuotiaita, eivätkä ymmärtäneet kysymyksiä. Alle 5-vuotiaan lapsen läsnä ollessa ei kaavakkeen täyttö ole ongelma. Koin helpommaksi kysyä väkivallasta pienten lasten läsnä ollessa, koska he yleensä keskittyivät omiin leikkeihin. Isä oli lapsen kanssa aulassa leikkimässä. Kysely onnistui tehdä luontevasti, kun lapsi oli leikkihuoneessa. Ei ollut kokemuksia perheistä, joissa asiasta olisi ollut vaikeuksia puhua. Asiasta puhuttiin yleisellä tasolla, koska ei ollut ongelmaa. Ei ollut mitään syytä miksi ei asiasta olisi voinut puhua. En sen (lasten läsnäolon) vuoksi jättänyt tekemättä kyselyä. 24.2.2014 5

Jos lapsi/lapset olivat läsnä tehdessäsi kyselyä, kuvaile huomioitasi ja kokemuksiasi lapsen/lasten läsnäolosta, riippuen lapsen/lasten iästä Lapsen läsnäololla oli vaikutusta puheeksi ottamisen tilanteeseen Lapset alkoivat hakemaan aikuisen huomiota erinäisin keinoin tai olivat kuin eivät kuulisi mitään. He jatkoivat leikkejään, mutta huomatenkin kuulostelivat vanhemman sanomisia. Kaksi -vuotias keskeytti välillä leikkinsä ja selkeästi pysähtyi kuuntelemaan. Hän tuli välillä lähemmäs äitiään ja katsoi äitiin kysyvästi. Äidin todetessa että voit jatkaa leikkiä ihan rauhassa lapsi palasi leikin pariin. Joissakin tapauksissa äiti ei halunnut keskustella asiasta lapsen kuullen. Osa lapsista kuuntelee koko ajan minun ja vanhemman keskustelua. Leikkimässä oleva lapsi pysähtyy ja alkaa kuuntelemaan. Näistä osa jännittyy tai tulee vanhemman luokse. Koin että lapsilla oli turvallinen olo. Pari kertaa kysyin äidiltä miten haluaa jatkettavan kun lapset ovat paikalla ja äiti oli vastannut kyllä lomakkeen kysymyksiin1 ja 2. 24.2.2014 6

Kuvaile kokemuksiasi keskusteluista lapsen/lasten kanssa tai miten lapsi/lapset osallistuivat keskusteluun kyselyä tehdessäsi? Lapsi osallistui keskusteluun Aiempia kokemuksia minulla on, että lapsi väkivallasta keskustellessa kertoo näkemästään väkivallasta/väkivaltaisesta henkilöstä. Lapsi ei osallistunut keskusteluun Lapset piirtelivät ja leikkivät rauhallisesti ja varmaan olivat kuulolla niin kuin lapset aina ovat. Isommat lapset kyllä pysähtyivät hetkeksi kuuntelemaan, mutta jatkoivat pian leikkiä. Lapsen rooli oli olla sivussa. Lapsi leikki osan aikaa samassa huoneessa ja osan aikaa aulassa. Lähinnä yleisellä tasolla tuli keskustelua vanhemman ja lapsen kanssa lyömisestä suuttumustilanteessa: kävimme kuvainnollisesti asiaa läpi että kukaan ei saa lyödä toista ihmistä 24.2.2014 7

Joskus kysyin äidiltä että mitä mieltä hän on lasten kuullen puhumisesta tällaisista kysymyksistä. Äidin mielestä oli OK kysellä, mutta jos olisi syvällisempää tarvetta, niin kahdenkeskinen aika olisi parempi. 24.2.2014 8

Jos lapsi/lapset olivat vanhemman mukana, millaisia ratkaisuja teit, jos halusit kuitenkin tehdä kyselyn ilman lapsen/lasten läsnäoloa vastaanotolla? Lasta pyydettiin siirtymään erilliseen tilaan Joskus isompi lapsi on siirtynyt leikkitilaan, jos vanhemman kanssa on käsitelty vaikeita kysymyksiä. Lapsi lähetettiin odotustilaan mummon ja pikkuveljen luokse. Lapset menivät leikkimään odotushuoneeseen, jolloin äiti oli yksin vastaanottohuoneessa. Lapsen mummo oli mukana, joka meni pyydettäessä lapsen kanssa aulaan odottamaan. Lapsi oli isän kanssa aulassa leikkimässä. tarvittaessa olemme kysyneet, jos kollega ehtisi katsomaan sen aikaa lapsen perään. Lapsi pysyi vastaanottohuoneessa Vaikutti siltä, ettei lapsi kiinnittänyt huomiota kyselyn tekemiseen. Valitsi samaan aikaan itselleen tarraa. Kysyin vanhemmalta, ennen kyselyn tekemistä, sopiiko kyselyn tekeminen lapsen läsnä ollessa. Tein kyselyt lasten ollessa huoneessa. Ohjasin heidät leikkimään. 24.2.2014 9

Äiti vastasi Kyllä lomakkeen kahteen ensimmäiseen kysymykseen. Sanoin että teen jatkokysymyksiä, tämä on tärkeä asia ja mitä hän ajattelee siitä että lapsi (5v) on paikalla. Äidillä oli kyyneleitä silmissä ja arvelin, että jotain asiaa on. Hän sanoi lapselleen rauhallisesti, että menisitkö odotustilaan leikkimään kun äiti juttelee aikuisten asioista tädin kanssa ja lapsi lähti ihan rauhallisena. 24.2.2014 10

Kuvaile, miten johdattelit keskustelun lähisuhdeväkivallasta kysymiseen Johdatteluna Lähisuhde- ja perheväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen yhtenäinen käyttö Kerroin, että kysely on tulossa neuvolaan kaikille tehtäväksi tiettyjen tarkastusten yhteydessä. Kerroin että lähisuhdeväkivallasta on ohjeistettu neuvoloita kyselemään ja myös asetuksessa on määritelty että lähisuhdeväkivallasta pitäisi kysyä neuvoloissa, koska väkivalta vaikuttaa lapsen ja perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Tiedetään ettei lähisuhdeväkivalta näy ulospäin ja vain asiasta kyselemällä kaikilta siitä voidaan saada tietoa ja auttaa...kerroin että tällaiset kyselyt ovat tulossa rutiinikysymyksiksi neuvolassa. Sopiiko että kyselen sinulta tästä asiasta? Kerroin että on tullut tällainen uusi kaavake ja sen perusteella tehdään kysely kaikille äitiysneuvolan ja lastenneuvolan asiakkaille. Kerroin, että asiaa seulotaan ja sen vuoksi tällainen kyselylomake Kerroin että kysyn nyt väkivaltaan liittyviä asioita, jotka kysyn kaikilta äideiltä neuvolassa. Kerroin, että tätä asiaa kysytään neuvolassa samalla tavalla kuin esim. tupakka, alkoholi ja huumeet... 24.2.2014 11

Kuvaile, miten johdattelit keskustelun lähisuhdeväkivallasta kysymiseen Johdatteluna hyvinvointi, parisuhde, riitely, väkivalta ja turvallisuus Kerroin, että neuvolan tehtävä on tukea perheiden hyvinvointia ja yhtenä osana sitä kuuluu väkivallan kartoittaminen. Neuvola on tähän helppo paikka, koska neuvola tavoittaa suurimman osan raskaana olevista ja lapsiperheistä. Juttelin alkuun parisuhteesta ja tämän hetkisestä perhemuodosta, mikä johdatti aiheeseen. Kerroin lyhyesti ja avoimesti väkivallan muodoista. Yleisellä tasolla keskustelemalla aiheesta, mitä ajattelee lähisuhde- ja perheväkivallasta ja mitä se sisältää/ käsittää kaikkinensa Kysyin ensin perheen kuulumisia ja miten parisuhteessa menee Kysymällä Miten teillä riidellään?/ Miten teillä selvitetään ristiriidat? Koska sellaiset kokemukset ovat aika yleisiä ja ne voivat vaikuttaa koko perheen terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen, joten voinko sinultakin kysyä siihen liittyviä kysymyksiä. Asiaa kannattaa lähteä kysymään parisuhteen kautta millainen parisuhde teillä on? 24.2.2014 12

Tapahtui luontevasti kuin kysyttäessä muitakin asioita, tehdään rutiinisti kaikille. useimmiten ei tarvinnut johdatella vaan kysyä suoraan jos ongelmia perhe-elämässä, lasten kasvatuksessa/käyttäytymisessä, parisuhteessa tms. Herkemmin tulee otettua tämäkin osa-alue huomioon. Koin, että arjen voimavara-lomakkeen pohjalta aloitettu keskustelu vie sujuvasti myös tähän aiheeseen. Vanhemmat (ollessa yhdessä paikalla) toivat yhdessäkin esille, että heillä menevän riidat liian pitkälle. He halusivat yhdessä lähteä asiaa hoitamaan. 24.2.2014 13

Millaisia lähisuhdeväkivallasta kysymisen perusteluja esitit asiakkaalle? Puheeksi ottamista perustellaan lasten hyvinvoinnilla ja turvallisuudella Lapsen turvallisuus on meille tärkeää On tärkeää, että koti on kaikille turvallinen paikka. Parisuhde/koti on kasvualusta lapselle. Väkivalta vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten terveyteen ja hyvinvointiin. Jos on henkilökohtaisia kokemuksia väkivallasta, omassa elämäntilanteessa voi toimia toisin,ettei toimintatapaa tarvitse jatkaa yli sukupolvien. 24.2.2014 14

Millaisia lähisuhdeväkivallasta kysymisen perusteluja esitit asiakkaalle? Väkivalta on rikos ja tilanteeseen on mahdollista saada apua Väkivalta on aina rikos ja siitä on tietynlainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvola on paikka, jossa myös siitä voi puhua luottamuksella ja neuvola antaa tukea ja apua myös tällaisissa asioissa. Kerron auttamiskeinoista. Väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä missään muodossa. Lisäksi kerroin, että nykyään on mahdollista saada monin eri tavoin apua tällaisiin kokemuksiin. Kenenkään ei tarvitse alistua väkivallan kohteeksi. Asiasta on hyvä puhua ja sille voidaan tehdä jotain. Kysely toimii apuvälineenä työntekijälle tunnistaa tilanteet. Antaa mahdollisuuden hoitoonohjaukseen ja asian käsittelyyn, koska apua on saatavilla sekä uhrille että väkivallan tekijälle. Tärkeä tieto auttavalle( tässä tapauksessa neuvola) taholle. Kukaan asian kokenut ei saisi jäädä tilanteen kanssa yksin. Kerroin että on tutkittu asia että väkivaltaa saadaan selville vain kyselemällä suoraan. Asetus määrittelee että asiasta tulisi kysyä neuvolassa. Tiedetään että väkivalta koetaan häpeällisenä ja siitä on vaikea puhua, mutta olen kouluttautunut näihin asioihin ja täällä neuvolassa voidaan pohtia asiaa. Jos avun tarvetta ilmenee, niin tiedän mistä apua saa. Kerroin myös että kyselen myös miehiltä jotka tulevat yksin neuvolaan ja kerroin että ei kysellä jos molemmat ovat läsnä. Että myös nämä asiat ovat sellaisia joista voimme täällä neuvolassa keskustella ja miettiä yhdessä mistä apu jos sellainen tarpeen. Aiheesta keskustelun tarkoitus on tehdä asia selväksi, että väkivalta ei ole sallittua /hyväksyttävää missään tilanteessa ( ei lasten, nuorten, aikuisten,vanhusten parissa) -tietoisuus asiasta jo kasvatustilanteissa (kiusaamisen eri muodot) vanhempana lasten kanssa, ettei sellaiset keinot ole hyväksyttäviä lapsellakaan. 24.2.2014 15

Millaisia lähisuhdeväkivallasta kysymisen perusteluja esitit asiakkaalle? Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen on osa neuvolan käytäntöä (Kysyminen) kuuluu työhöni. Tarvittaessa kerroin, että väkivallasta kysyminen on / tulee olemaan osa neuvolaprosesseja ja sitä kysytään kaikilta, jos asiakas ihmetteli asiaa. Meillä on ollut koulutukseen kuuluvana tehtävänä keskustella lähisuhdeväkivallasta systemaattisesti, koskettaako aihe sinua jollain tavalla? Kerroin että kysely tulee jossain vaiheessa jokaiselle perheelle kuuluen neuvolakäyntiin. Tutkimuksiin viitaten lähisuhdeväkivalta on tavallista monessa perheessä jossakin muodossa. että nykyään on lähdetty kaikille tekemään seulontaa, kun suoraan kysytään niin on helpompi lähteä kertomaan. 24.2.2014 16

Ei tarvinnut oikeastaan perustella, sillä suhtautuminen oli positiivista. 24.2.2014 17

Havaitsitko perustelevasi kysymisen eri tavalla naisille ja miehille? Puheeksi ottamisen tilanteessa perustelut saattavat vaihdella asiakkaan mukaisesti En Oikeastaan perustelut saattoivat vaihdella vain ihmisten välillä. Yhdessä tapauksessa kävin kysymykset ja kartoituksen ja jatkot ensin läpi ja vasta sitten kerroin hankkeesta. Mielestäni sama perustelu käy molemmille sukupuolille. 24.2.2014 18

Kuvaile havaintojasi ja kokemuksiasi tehdessäsi kyselyä naisille Myönteinen suhtautuminen, luonteva tilanne Ihan luonteva tilanne. Helppoa puhua ja kysyä. Suhtautuvat asiaan myönteisesti ja ymmärtävät sen merkityksen, miksi on tärkeää kun kysytään. Molemmat olivat valmiita vastaamaan ja olivat avoimia. Suhtautuminen oli myönteistä ja asiakkaat pitivät tärkeänä tähän asiaan puuttumista. Kysyminen ei ollut vaikeaa, kukaan ei vastannut kokeneensa väkivaltaa. Kaikki jäivät ensin miettimään asiaa. Selitin että väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, esim. kontrollointia tai estämistä tai uhkailua. Tämän jälkeen kaikki vastasivat rauhallisesti omin sanoin. Tuli tunne että kaikki vastasivat rehellisesti. Hyvä lomake, helppo ottaa asia puheeksi. Vuorovaikutuksen valmiudet : avoimuus / sulkeutuneisuus vaikuttaa asian pohtimisen avoimuuteen, luontevuuteen. Minusta kaikki otti ihan asiallisesti kysymykset. Ja ne kaksi äitiä joilla oli väkivalta kokemuksia kertoi aivan avoimesti. Toisella oli yli kymmenen vuotta väkivallasta ja oli silloin saanut apua ja nyt ei avun tarvetta. Toinen äiti oli jo apua hakenut ja menossa parisuhdeterapiaan miehensä kanssa joten sekin oli hoidossa. Rohkaisin ottamaan puhumaan väkivalasta jos sitä esiintyy. 24.2.2014 19

Kuvaile havaintojasi ja kokemuksiasi tehdessäsi kyselyä naisille Hämmästyneisyys Kokivat tärkeäksi, mutta selittivät ettei heillä ole (ollut väkivallan kokemusta). Hämmästyivät kysymystä. Naiset olivat hämmentyneitä ja varsinkin jos taustalta paljastui väkivallan kokemuksia, luulen että kaikki puhuivat rehellisesti. Henkistä /taloudellista väkivaltaa ei useinkaan mielletä väkivallaksi. Suurin osa tuntui alkuun hieman häkeltyvän väkivallan puheeksi otosta, mutta siitä toivuttuaan, kaikki lähtivät vastaamaan kysymyksiin. Muutaman nuoren äidin kohdalla kyselyn perusteella (lapsuudessa koettu kuritusväkivalta) päästiin luontevasti keskustelemaan myös siitä, että Suomessa ruumiillinen kuritus on lailla kiellettyä ja miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja rajojen asettamiseen ja kasvatukseen. 24.2.2014 20

Kysyminen ei tuntunut vaikealta, mutta valtava käsiteltävien asioiden määrä ja tiukat aikataulut tekivät tilanteesta erittäin haastavan. Mietin, että pitää enemmän kertoa uhrin vammautumisesta ja syyllisyyskokemuksesta, jotta uhri rohkaistuu olemaan rehellinen. Jos vastaus oli kyllä, niin kyyneleet tulivat silmiin monella. Monet olivat olleet terapiassa. Ainoastaan yhdessä tapauksessa väkivaltaa oli nykyisessä parisuhteessa. Mielenkiintoista oli kuulla,että vaikka olivat olleet mielenterveyspuolen asiakkaina, niin kokemuksena oli että väkivallasta ja traumasta ei oltu puhuttu. Joitakin ohjasin traumaterapiaan, monille kerroin väkivallan seurauksista ja moni olikin jo tietoinen siitä että muistot nousee pintaan lasten kasvamisen kautta. Lapsuudessa koetun väkivallan seurauksista ei voitu puhua perheneuvolassa. Kuitenkin tiedostivat miten lapsuudessa saatu malli ahdistaa nyt. Väkivaltaa kokenut äiti mietti,olisiko kyselyyn vastannut rehellisesti ellei olisi jo päättänyt erota. Olemme keskustelleet usein parisuhteesta ja hän koki, että on valehdellut minulle, koska ei ole kertonut asiasta minulle. Mahdollisuuksia hänellä olisi ollut. Akuutin tappouhkauksen oli eräs äiti juuri saanut itselle ja lapsille. (Huom! Tilanteessa oli toimittu välittömästi.) 24.2.2014 21

Kuvaile havaintojasi ja kokemuksiasi tehdessäsi kyselyä miehille Oma epävarmuus Itse vähän jännitin, kerroin samat asiat kuin naisillekin, eikä hänellä ollut väkivallan kokemuksia. Asiakkaan epävarmuus Jos asia vaikea, sitä lyhyemmät ja keskustelun tukahduttavammat vastaukset. Tilanteen aitous Aito valmius ja avoimuus näkyy aiheen puheeksi ottamisessa ja vastauksen muodossa. Yllättyivät, että heiltä kysytään. Kokivat kuitenkin tärkeäksi. Hän piti myös asiaa tärkeänä. 24.2.2014 22

Mikä oli helpointa kysymisessä ja keskustelemisessa lähisuhdeväkivallasta? Asiakkaan ja aiheen tuttuus Mielestäni helpointa oli kun nainen ei ollut ennestään kovin tuttu, silloin ei ole ennakkotietoja perheestä tai tapahtumista perheessä. Ehkä se (oli kysymisessä helppoa), että tiesin tai ajattelin tietäväni ettei kummallakaan perheellä ole väkivaltaa. Tilannetta helpotti se, että oli jo olemassa luottamuksellinen, neutraali hoitosuhde. Kaikkien kanssa se ei onnistu, esimerkiksi jos on aiemmin toiminut asiakkaan toiveen vastaisesti. Aihe oli jo entuudestaan tuttu. Lomake Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake on selkeä pohja keskustelulle. 24.2.2014 23

Mikä oli helpointa kysymisessä ja keskustelemisessa lähisuhdeväkivallasta? Tilanne Sopii luontevasti aihepiiriltään ensimmäiselle käynnille neuvolassa, jossa kysytään psyykkisiä ongelmia. Ongelmana on, että jos pariskunta yhdessä vastaanotolla, mahdollinen väkivallan tekijä on paikalla ja kysymystä ei voi esittää. Alkuun oli outoa ottaa puheeksi joka vastaanotolla... Alkuun päästyäni keskustelu helpottui nopeasti ja varsinkin, jos asiakas lähti kertomaan asioista (esim. lapsuudessa koettu väkivalta). Olen ollut mukana ko. työryhmässä ja selkeästi väkivallasta puhuminen ja sen esille ottaminen on helpottunut. Koen olevani asian kanssa sinut enkä aristele sen esille ottoa. Kun nyt myös jatkotoimet mahdollisen esilletulon jälkeen ovat selvillä, on asian käsitteleminen entistäkin helpompaa. Itse kysyminen (oli helppoa). Yleisestä tasolla puhuminen aiheesta: viesti, että asia on olemassa ja siitä saa ja pitää puhua siinä saa ensivaikutelmaa siitä miten asia koskettaa. tietää jo mitä on tulollaan. Kun asian perustelee aluksi hyvin, sen kysyminen on luontevaa ja siihen on matala kynnys. 24.2.2014 24

Asia on aina vaikea. Vastauksista ja reaktioista alkaa huolet. Jos entuudestaan tiedossa ongelmia tai vaikeuksia perheessä on luontevampi kysyä kuin jos perheessä kaikki hyvin niin miksi kaivella vaikkei niin sanotusti syytäkään. Kyllä ihmiset kertoo jos ovat kertoakseen, toki herkästi pitää kysyäkin. 24.2.2014 25

Mikä oli vaikeinta kysymisessä ja keskustelemisessa lähisuhdeväkivallasta? Aloitus Mielestäni aloittaminen on vaikeinta. kun pääsee alkuun keskusteleminen kyllä etenee. Iso kynnys oli aloittaa kysyminen, ottaa se asiakseen jossakin neuvolatarkastuksessa. Ensimmäisen kysymyksen kysyminen (oli vaikeinta). Alkuun pääseminen ja luonteva lopettaminen, jos asiakas ei selvästi ollut halukas puhumaan asiasta enempää. Ajan käyttö Puhuminen oli helppoa, mutta oikean ajankohdan löytäminen vaikeaa. Myös asian loppuunsaattaminen välillä hankalaa, jos esille tuli kipeitä asioita. Miten asiaa voi jatkaa normaalilla vastaanottokäynnillä. Kysyminen helppoa äitiysneuvolassa, mutta lastenneuvolassa äärimmäisen vaikeaa löytää oikea hetki ja ylipäätään aikaa siihen. Ajan käyttö jos lomakkeen jälkeen olisikin noussut esiin väkivalta kokemus. 24.2.2014 26

Mikä oli vaikeinta kysymisessä ja keskustelemisessa lähisuhdeväkivallasta? Asiakas Kun oli jo ennestään tuttu perhe lapsen kanssa neuvolassa. Asiakkaan oma arviointi, olen kyllä kysynyt suullisesti kohdat niin että vaikuttaako tämän hetkiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen tai terveyteen ko. asia. Turvallisuuden arviointi myös usein kysymysmerkki kun eihän sitä osaa arvioida siinä tilanteessa kun kotona ns. hyvä tilanne päällä. Kysymysten herättämät reaktiot asiakkaassa/lapsessa, kun asiakas kieltää väkivallan ja (terveydenhoitaja) huomaa, että aihe on tabu tai jotain väkivaltaa voi olla. Jos perheessä pieniä lapsia, lastensuojeluilmoituksen velvollisuus on punainen vaate vanhemmille, vaikka sitä selittäisi miten päin tahansa. Jos tällä hetkellä ei uhkaa väkivallasta tilanteen arviointi haastavaa, myös eteenpäin ohjaaminen avun piiriin varsinkin miesten kohdalla on äärimmäisen haastavaa. 24.2.2014 27

Mikä oli vaikeinta kysymisessä ja keskustelemisessa lähisuhdeväkivallasta? Oma epävarmuus miten toimia! No varmasti asian arkaluoteisuus, oma epävarmuus. Ei tuntunut luontevalta kysyä asiasta. Kun kokee, ettei asiakas luota sinuun, syystä tai toisesta. esimerkiksi aiemmista huonoista kokemuksista terveyden tai sosiaalihuollon toimijan kanssa johtuvasta syyllisyydestä. Vaikeinta ehkä on se, jos tulee eteen sellainen tapaus, että tarvitsee ohjata jatkoon siis selkeä hoitopolkumalli. Seuraamus, kun ja jos kipeään kohtaan osutaan, asiakkaan ahdistuksen aktivoituminen Miten jatkaa keskustelua, miten antaa tietoa asiasta, kun asiakkaalle selvästi herkkä asia eikä halua avautua. Onko kyseinen vanhempi itse tekijä vai uhri ja jos lapsi on läsnä. Niin miten jatkan? Ehkä seksuaalista väkivaltaa koskevat kysymykset, koska ovat niin intiimejä asioita. Jos tulee yllättäen vaikea tilanne, miten osaan ohjata oikealle jatkopolulle. Ehkä jännitys siitä, että akuutti huoli nousee ja joutuu noita muita uusia lomakkeita alkaa käyttämään. 24.2.2014 28

Pitkän työuran tehneenä mikään aihe ei tunnu enää vaikealta. Mitään rutiinia ei asiaan ole vielä muodostunut ja tietyllä tavalla rutiinit ohjaavat työtämme ja määrittävät käyntien sisällön. Siksi on tärkeää, että asia laitetaan lasten- ja äitiysneuvolan tähtikarttaan, joista näkyy käynnin sisältö. Tietysti asia voi tulla puheeksi/esille muillakin käynneillä, mutta asiaa on erittäin paljon ja siksi sovitut käytännöt auttavat työssämme. Miten järjestelmä kykenee ihmistä auttamaan ja tukemaan riittävästi ja riittävän nopeasti,että saisi asiaan käsittelyyn riittävästi tukea. Oma turvallisuus on myös mietityttänyt, usein yksin työpaikalla kauempana keskustasta väkivallantekijät ovat tottuneet hoitamaan ristiriitatilanteita mahdollisesti väkivalloin 24.2.2014 29

Mitkä kysymykset lomakkeessa olivat vaikeampia tai hankalampia kuin muut kysymykset? Asiakkaan oma arviointi Asiakkaan oma arviointi kohta, työntekijän arviointi varsinkin epäselvissä / vaihtuvissa tilanteissa. Asiakkaan oma arviointi: vaikutusta / ei vaikutusta. Opin esittämään ensin asian paketissa jossa kerroin kysymysten sisällön ja että kyselen tässä vaikutuksia sekä terveyteen, että hyvinvointiin, että turvallisuuteen. Tuli pohdiskeluja siitä mikä on terveyttä ja mikä hyvinvointia. Lastensuojelu Kysyttäessä lapsista. Lastensuojelu koetaan uhkana ei tukena. Seksuaalinen väkivalta Vaikeimpia olivat seksuaalista vakivaltaa koskevat kysymykset. Jos kyse on insestistä, asia on huomattavasti vaikeampi potilaan kannalta. Suodatinkysymykset Käytin vain suodatinkysymyksiä, koska kukaan ei vastannut kysymyksiin 2 tai 3 kyllä. Vaikeimmalta tuntui kysyä, onko lähisuhteessa tällä hetkellä väkivaltaa. Ehkä tuon kuvaus siitä, mitä tuolla väkivallalla tarkoitetaan oli aika laaja. Jo sen avaamisessa meni aikaa. En huomannut eroa, mutta luulen, että kunniaväkivaltaan ja uskontoon liittyvät kysymykset ovat vaikeimpia, koska niissä tulee mukaan myös kulttuurierot. 24.2.2014 30

Lomakkeen käyttö ei ole vielä rutiinia joten kysymysten välillä ei ole eroa, lähinnä vaikeuksia tuotti muistaa miten mihinkin kohtaan piti reagoida. 24.2.2014 31

Millaista palautetta sait lähisuhdeväkivallasta kysymisestä naisilta? Positiivinen palaute naisilta Suhtautuminen oli positiivista, moni koki, että on tärkeää ottaa tämä asia myös systemaattisesti esille neuvolassa. Joku sanoi myös, ettei olisi tuonut asiaa esille ilman selkeää puheeksi ottamista. Oli hyvä, että kysyttiin. Hyvä että tätäkin kysytään, kun on niin paljon tapahtunut ikäviäkin asioita lapsiperheille Suomessa. Pitivät tärkeänä ja hyvänä, että tästäkin asiasta keskustellaan neuvolassa. Myönteistä suhtautumista. Kokivat tärkeäksi. Ihan ok. Hyvää, positiivista. Tunne, että hyvä kun kysytään tällaista. Toinen ehdotti enemmän alustamista kyselyn tueksi. Joidenkin kanssa tullut juteltua aiheesta ihan yleiseltä kannalta tai jos ovat olleet huolissaan esimerkiksi sukulaisesta tai ystävästä, niin olen osannut auttaa ja toimia siinäkin tilanteessa. He kokivat kyselyn tärkeänä ja muutama toivoi, että ihmiset vastaisivat rehellisesti, jotta tarvittaessa pääsisivät avun piiriin. 24.2.2014 32

En saanut myönteistä mutten kielteistäkään palautetta. Suoraa palautetta ei kovin paljon tullut. Keskustelut olivat luontevia. Joku kiitti siitä että oli saanut puhua ja keskustella ja sai ymmärrystä siihen miten asia voi vieläkin aiheuttaa tunteita. Ne joita asia ei koskenut, niin kysyessäni miltä tämä kyseleminen tuntuu, vastasivat että on ok kun kysellään. Joillakin oli tuttavia jotka kokivat väkivaltaa ja keskusteltiin siitä. Annoin Läheisoppaan ja kerroin mistä ohjata ystävä hakemaan apua. En siitä saanut palautetta, mutta yksi äiti ei ymmärtänyt niitä naisia jotka elävät väkivaltaisessa parisuhteessa. Pääsääntöisesti hyvää (palautetta), mutta toisaalta jätin kysymättä jos perhe entuudestaan tuttu eikä millään osa-alueella elämässä, aikuisten /lasten voinnissa, parisuhteessa tms. ole minkäänlaisia pulmia. Luotin siihen, että jos joskus sellainen tilanne uskaltavat tulla kertomaan. 24.2.2014 33

Millaista palautetta sait lähisuhdeväkivallasta kysymisestä miehiltä? Positiivinen palaute miehiltä Sanoi että ihan ok kun kysyt. Myönteistä suhtautumista. Palaute oli myönteinen, mutta hänkin ajatteli, että uskaltavatko kaikki vastata rehellisesti. Piti kyselyä erittäin tärkeänä. Ei kokemusta, pari kertaa asiasta on keskusteltu miehen läsnä ollessa kun väkivalta on liittynyt naisen lapsuuteen. 24.2.2014 34

Millaista palautetta sait lähisuhdeväkivallasta kysymisestä lapsilta (jos ovat olleet tilanteessa mukana)? Lapset eivät kommentoineet. Lasten kanssa on tullut puhetta kiusaamisesta, riitelemisestä että se on ok ja lyöminen ei koskaan. Lapset ovat voineet kertoa riitelystä kotona ja olen kysynyt miltä sinusta silloin tuntuu. 24.2.2014 35

Lopuksi Minusta lomake on hyvä ja looginen. Kartoitusosio vielä hyvin täsmentää ja sanoittaa väkivallan eri muotoja. lomake on hyvä koska silloin voin/muistaa kattavammin puhua asiasta. Tämä kysely näköjään nostaa aiemmin koetun väkivallan kokemukset ja lapsuuden kodin väkivallan. Tämä kysely mahdollistaa luontevasti keskustelun lapsena koetusta kuritusväkivallasta ja sen seurauksista. Äidit puhuvat miten ovat joutuneet tekemään töitä itsensä kanssa kun huomaavat aggression itsessään. Äidit puhuvat syyllisyydestään, kun ovat huutaneet lapsilleen ja siitä tuskasta mikä on, kun lasten kautta valkenee miten helposti ottaisi käyttöön oman kodin mallit. Kohtasin 11 naista joita oli lapsena kohdeltu tukistaen, läpsien, huutaen. Tämän lomakkeen käytössä siis tulee muukin koettu väkivalta esiin, sen vaikutukset ja seuraukset. Tällaisen asian puheeksi ottaminen on todella ennaltaehkäisevää työtä, kun neuvolassa on tarkoitus ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa. Tämän kyselyn kautta asian puheeksi ottaminen on luontevaa. 24.2.2014 36