Scientific research in the aquaculture. Knipovich Polar Research Institute of Marine Fisheries and Oceanography PINRO



Samankaltaiset tiedostot
Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen

Murmanskin alueen hallitus Kalatalouskomitea THE MURMANSK REGION GOVERNMENT KOMMITTEE OF FISHERY INDUSTRY

VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV)


Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Poikasmateriaalin tuotanto perustuen jalostusprosessin ja kasvatusteknologian yhdistelyyn

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

Kolarctic CBC ohjelma

KASVUN

Pohjanlahden lohikantojen tila

CASE BENELLA INNOTORI

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke

Itämeren kala elintarvikkeena

MGTU:N VESIVILJELY- TUTKIMUKSET

Kolarctic CBC ohjelma

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

11552/08 VHK/phk DG B III

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

Rajat on tehty ylitettäviksi

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu /P-K ELY-keskus/VMK

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

- Potentiaalia innovaatioiksi

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Brian J. Skerry, National Geographic Stock / WWF. WWF:n Kalaopas Muutokset 2016 Kalaoppaaseen

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin. Kankainen ja Jari Setälä. Loppuseminaari Viikki

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Pohjoisen kalatalousalueen kalastussäännöt. luvut I, IV- X

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Vesivarojen arvo Suomessa

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en)

Itämeren lohikantojen tila

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Yhteisen kalastus politiikan täytäntöönpano: Poisheittämissuunnitelmat

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

TAUTIEN RISKIANALYYSI KALANVILJELYLAITOKSILLA

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

EMKR Uuden ohjelmakauden valmistelu. Lakimies Okku Kalliokoski

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Megaluokan kalankasvatus, teknologia ja synergiset toimintamallit

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista kalatautilainsäädännöstä sekä viranomaisvalvonnasta

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

IIN LUKIOLAISET YMPÄRISTÖPROJEKTEISSA - KOKEMUKSIA NUORTEN OSALLISTUMISESTA JA VAIKUTTAMISESTA PAIKALLISELLA JA KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. The development of sanitation in Karelian villages

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi. Kalankasvatuksen kestävä kasvu tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

EUROOPAN PARLAMENTTI

Kala ja kalastustuotteet: alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos?

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Kansainvälisyys Kainuun liiton toiminnassa. Maakuntajohtaja Pentti Malinen

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

KARELIA ENPI CBC OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA Sisko Kaarto

Kala-alan koulutuspäivä Alkutuotantoa, elintarvikehuoneistotoimintaa vai hyväksytty laitos?

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Transkriptio:

Tieteellinen vesiviljelytutkimus Scientific research in the aquaculture Knipovich Polar Research Institute of Marine Fisheries and Oceanography PINRO Kalinina N.R.

Tieteellisen tutkimuksen kohteet Objects of research Atlantin lohi Kirjolohi Kuningasrapu Lupaavat kohteet sekaviljelyssä: Merilevät Ahnfeltia Kampasimpukka Merisiili Sinisimpukka

Pohjoisen vesiviljelyn synty Venäjällä Solovetskin saaret XIX vuosisata The origin of the polar aquaculture in Russia SOLOVKI XIX century

Tieteellinen vesiviljelytutkimus Scientific research in the aquaculture XX vuosisadan 70-luku Istutusmateriaalin tuotantolaitokset (Atlantin lohi Jäämeren lohi). Umbajoki, Nivajoki, Helmijärvet Lohi pohjoisten vesien helmi! Tänä päivänä Pohjoiselle tutkimuslaitokselle kuuluu: Meidän tehtävämme on täydentää sen varannot. Elollisten vesiluonnonvarojen määritys ja keinotekoisen elvytyksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi konkreettisessa vesistössä. Poikasten istutuspaikkojen määrittäminen (suositukset) luonnonvesistöissä. Tieteellinen tukitoiminta ja menetelmäkehittely ennaltaehkäisevien ja immunostimulatoristen valmisteiden (probioottien) käyttöä varten lohenpoikasten kasvatuksessa keinotekoiseen elvytysistutukseen.

Tieteellinen vesiviljelytutkimus XX vuosisadan 80-luku Imandran kalanviljelylaitoksessa ja Ylä-Tuuloman kalalaitoksessa Pohjoinen tutkimuslaitos perusti ainutlaatuiset emokalaparvet kirjolohesta, steelhead-lohesta, hopealohesta ja siiasta. Kehitettiin ruokakäyttöön tarkoitetun annoskirjolohen kasvatusteknologia, joka hyödyntää Kuolan ydinvoimalaitoksen poistokanavan lämpimiä vesiä. Ruokakirjolohi Poikasmateriaalin kasvatusta Vienanmeren merikassilaitoksia varten, 300-500 g) Vuositarve 1-1,5 milj. kpl. Poikasmateriaalin kasvatusta (kirjolohenpoikasia) Karjalan tasavallan ja Murmanskin oblastin kirjolohenviljelijöille. Laitoksen tuotantokapasiteetti on 300-500 tonnia poikasmateriaalia

FGUP PINRO:n tieteellisten tutkimusten tämän päivän sovellutukset ООО «BLK BLK-fish» -laitoksessa. Implementing results of PINRO s research at «BLK-fish" at present Kirjolohenpoikasten kasvatus 5-15 gramman painoisiksi Kirjolohenmädin haudonta Kalantoukkien kypsyttäminen Poikasten kasvatusosasto

Scientific research in the aquaculture Tieteellinen vesiviljelytutkimus Tieteellinen tuki «Arctic Salmon» -projektille Ympärivuotinen kirjolohenkasvatus Ala-Tuuloman tekojärvessä XX vuosisadan 90-luku Poikaslaitos. Hautomo 1 milj. kirjolohenmädille Uusien rehureseptien kehittäminen lohikaloja varten, biotekniikkaa kirjolohen kassikasvatusta varten talvella Laitoksen kapasiteetti on 1 milj. 5 gramman painoista kirjolohenpoikasta Tulevaisuuden kasvatusmäärät Ala-Tuuloman tekojärvessä on arvioitu 2000 tonniin asti Murmanskin oblastissa toimii17 vesivoimalaitosta. Biotekniikka lohikalojen kasvatusta varten jäähdytysvesistöissä on kehitetty ja hyväksytty

Scientific research in the mariculture mariculture Tieteellinen meriviljelytutkimus 2000--luku 2000 Elollisten vesiluonnonvarojen pito puolivapaissa olosuhteissa (kuningasrapu kassitarhassa) Elollisten vesiluonnonvarojen pito puolivapaissa olosuhteissa (kuningasrapu rungollisessa kassissa)

Tieteellinen tuki lohen kassikasvatusprojektille 2010-2012 2012 Barentsinmeri, Uuravuono ООО «Russkoje more - akvakultura» Scientific support for the project on salmon farming in cages in 2010-2012 Barents Sea, the Bay of Ura-Guba OOO "Russian Sea - Aquaculture" Alue nro 479, Uuravuonon itähaara, Uura Laitteet ja teknologia Norjasta

Vesiviljelyn kehitys Venäjällä on riippuvainen seuraavien yleisten ongelmien ratkaisuista: Vesiviljelyn kehittämistä koskevan säädöspohjan ja ohjelma-asiakirjojen puuttuminen; Riittämätön ja tehoton kalanviljelylle suunnattu valtion rahoitustuki; Heikosti kehittynyt vesiviljelyriskien vakuutusmekanismi; Kalanviljelylaitosten vanhentuneet tuotantotehot ja aineellistekniset varustukset; Puute laadukkaasta kotimaisesta poikasmateriaalista; Riippuvuus rehujen ja poikasmateriaalin tuonnista; Puute ammattitaitoisista kalanviljelyn asiantuntijoista, joilla olisi alan ammattikoulutus; Kalanviljelyalaa (vesiviljelyalaa) koskevan tieteellisen tutkimus- ja R&D-toiminnan rahoituksen puuttuminen); 10

Vesiviljelyalaa koskevien tieteellisten tutkimusten rahoitus FGUP PINRO:ssa vuosina 2002-2012 2012 Vuosi Sopimusten määrä Tieteellisten tutkimusten rahoitusmäärät vesiviljely FGUP PINRO Yhteensä (budjetin ulkopuolelta) Venäjän kalastusviraston kanssa (budjetti) Yhteensä (tuh. ruplaa) Venäjän kalastusvirasto (tuh. ruplaa) 2012 5 0 2279,6 0 2011 6 0 1610 0 2010 3 0 1 198 0 2009 5 0 651 0 2008 3 1 2 970 2 800 2007 5 1 2835 2500 2006 11 0 1 174,6 0 2005 8 0 2 121,6 0 2004 19 0 3 342,1 0 2003 3 1 1 200 1 000 2002 4 0 804 0

Pohjoisen tutkimuslaitoksen tutkimustuloksia meriviljelyn osalta Research results of the Polar Institute in mariculture Väliaikaiset ohjeet koskien sinisimpukan viljelyyn Barentsinmeressä (varppilaitteissa) liittyvää biotekniikkaa, 1981 Käytännön ohjeet koskien turskan kasvatusta luonnonpoikasista, 1999 Ohjeet koskien ruokakirjolohen kasvatusta Vienanmeren rannikkovesissä, 2002 Vihreän merisiilin viljelyyn liittyvä biotekniikka, 2004 Merisiilin kasvatusrehu (elastinen). Tekniset tiedot TU 9283-023- 00472182-04 Väliaikaiset ohjeet koskien kuningasravun viljelyä Barentsinmeren rannikkovesissä, 2005 Menetelmäsuositukset koskien ruokakirjolohen kassikasvatusta Barentsinmeressä, 2010

Venäjän federaation patentit Patentinhaltijana FGUP PINRO Russian patents. Patent holder - PINRO «Elävien vesieliöiden pito- ja kuljetuslaite», Venäjän federaation patentti nro 42731 «Merestä pyydettyjen, laatuvaatimukset täyttämättömien rapujen jatkokasvatusmenetelmä kaupallisten tuotteiden saamiseksi», Venäjän Federaation patentti nro 2273989 «Rapujen pitohäkki» Venäjän federaation patentti nro 2273990 «Turskan (Gadus morhua) jatkokasvatusmenetelmä Läntisen ja Itäisen Muurmannin rannikkoalueilla», Venäjän federaation patentti nro 2297138 «Sinisimpukan viljelymenetelmä sekaviljelyssä kirjolohen kanssa», Venäjän federaation patentti nro 2294634 «Kelluva lautta vesiviljelykäyttöön», Venäjän federaation patentti nro 43735

Tieteelliset kokeelliset vesiviljelytutkimukset FGUP PINRO:n tieteellinen koeasema Kislajan lahti, Barentsinmeri. TÄTÄ NYKYÄ

Tieteellis-tuotannollinen innovaatiokeskus, joka kehittää vesiviljelyteknologioita Murmanskin oblastissa Federaatiotason ohjelmahanke PINRO:n tieteellinen tutkimusasema Etusijalla - merivesiviljely www.akvaplan.niva.no

Tieteelliset vesiviljelytutkimukset TULEVAISUUS?? FGUP PINRO:n tieteellis-tuotannollisen innovaatiokeskuksen kunnostaminen federaatiotason tavoiteohjelman puitteissa Hankkeen kehittely ja hyväksyttäminen on saatettu päätökseen Yksi ongelmista on vesialueiden varaaminen vesiviljelyalan tutkimuskeskusten käyttöön

Vesiviljelyalan bioturvallisuus Vesiviljelyn ja tieteellisen vesiviljelytutkimuksen normatiivis-oikeudellinen sääntely Elollisten vesiluonnonvarojen ja niiden elinympäristön suojelua kalataloudellisesti merkittävissä vesistöissä koskevan ympäristösuojelulainsäädännön vaatimusten noudattaminen suolaisen ja makean veden eliöiden ruokakasvatusta harjoittavan laitoksen toiminnan kaikissa vaiheissa Venäjän federaation keskeinen ympäristönsuojelulainsäädäntö: Venäjän federaation laki kalastuksesta ja elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä nro 166-FZ/ 20.12.2004 Venäjän federaation laki eläinten maailmasta nro 52-FZ/ 24.04.1995 Venäjän federaation ympäristönsuojelulaki nro 7-FZ/ 10.01.2002 Federaatiotason laki Venäjän federaation mannerjalustasta nro 187-FZ/ 30.11.1995 Venäjän federaation vesikoodeksi nro 74-FZ/ 03.06.2006 Venäjän federaation maakoodeksi nro 136-FZ/ 25.10.2001 Federaatiotason laki ekologisesta asiantuntijatarkastuksesta nro 174-FZ/ 23.11.1995

Vesiviljelyalan bioturvallisuus Kuolan niemimaalle kuuluvissa sisämaan vesistöissä sekä Barentsinmeren ja Vienanmeren rannikkovesissä piilee valtava potentiaali kalan ym. vesieliöiden viljelylle Seurantatutkimusten tavoitteena on elollisten vesiluonnonvarojen elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen vesistökohteissa

Vesiviljelyalan bioturvallisuus Sääntöehdotus merikassilaitoksia varten Pääasiallinen sisältö 1. Toiminnanharjoittamisluvan hakumenettely 2. Vesiviljelylaitosten suunnittelu ja rakentaminen, joissa huomioidaan: Laitosten sijoituspaikat Laitosten vesihuolto 3. Laitoksen tuotantotoiminnan omavalvonta 4. Toimenpiteet force majeure tilanteissa 5. Tuotantolaitteiden ja kaluston käsittely k ja desinfiointi 6. Laitosjätteiden tteiden käsittely k sittelyä koskevat vaatimukset 7. Kalan karkaaminen kasseista kalanviljely-prosessin ollessa käynniss k ynnissä 8. Rehu ja kalojen ruokinta 9. Laitoksen eläinl inlääkint kintähuolto 10. Rokotteiden käytt k yttöä koskevat vaatimukset 11. Lääkeaineiden käytt k yttöä koskevat vaatimukset 12. Kalan kuljetusta kassilaitokseen koskevat ehdot 13. Vesialueen seuranta 14. Kalan teurastus

Tieteellisten vesiviljelytutkimusten tarpeellisuus Viimeisen 10 vuoden kokemus on osoittanut, että tieteen syrjäyttäminen Murmanskin oblastin kalanviljelylaitosten toiminnasta on johtanut kotikutoisten teknologioiden syntymiseen ja seurauksena tästä tuotantoprosessin huonoon hallintaan ja vastaavasti suuriin kaupallisten tuotteiden hävikkeihin. Ulkomaisten teknologioiden siirtäminen huomioimatta pohjoisia ilmastollisia olosuhteita johtaa systeemivirheisiin bioprosessien sykleissä ja tuotannonohjauksessa sekä perusteettomiin hävikkeihin niin kaupallisten tuotteiden kuin myös rahallisten sijoitusten osalta. Ympäristön tilan ympärivuotinen seuranta on välttämätön tieteellisistä erikoistutkimuksista koostuva kokonaisuus, joka tukee laitoksen tuotantotoimintaa. Kerätyt aineistot mahdollistavat vesiviljelylaitosten tehokkaan käytön ja elollisten vesiluonnonvarojen elinympäristön suojelun. Vesiviljelylaitoksen toiminnan tieteellinen tukeminen antaa toimijoille mahdollisuuden saada tuotantoprosessi hallintaan sekä ennustaa omia tuotantomääriä.

FGUP PINRO:n kansainvälinen yhteistyö vesiviljelyn alalla 20 vuotta yhteistyötä PINRO:n ja Akvaplan-nivan nivan välillä koskien vesiviljelyn kehittämistä Luoteis-Venäjällä www.akvaplan.niva.no

Joitakin yhteisprojekteja vesiviljelyn kehittämiseksi Luoteis-Venäjällä 1994: Luoteis-Venäjän vesiviljelyä koskeva Masterplan APN: Vesiviljelyn kehitysmahdollisuuksien arviointi Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin oblasteissa sekä Karjalan tasavallassa 2004: Vesiviljelyn kehittäminen Murmanskin oblastissa. Mahdollisuuksien arviointi. APN PINRO: yhteistutkimus ja -arviointi 2007: Nelma potentiaalinen laji vesiviljelyä varten PINRO APN: yhteistutkimus ja -arviointi 2008: Kalanviljelyn kehitysmahdollisuudet Komin tasavallassa APN, Akva Group Komin tasavallan kalatalouskomitea, SevPINRO, Bioresurs: kokemusten vaihto ja tarkastelutapojen selvittäminen 2009: PINRO:n tieteellisen tutkimusaseman kunnostaminen Barentsinmeren Kislajan lahdella. Konseptisuunnittelu APN PINRO, Akvaplan-niva Barents: biologiset kalanviljelyperusteet, konseptiprojekti ja teknologiset ratkaisut (federaatiotason tavoiteohjelman puitteissa) 2010: Vesiviljelyn kehittäminen Arkangelin oblastissa. Mahdollisuuksien arviointi. APN PINRO:n pohjoinen yksikkö: yhteistutkimus ja -arviointi 2011: Tuotanto-ohjelma Atlantin lohen kasvatuslaitokselle Barentsinmeren Uuravuonossa APN ja Akvaplan-niva Barents: tuotanto-ohjelma ja tekniset ratkaisut Russkoje more Akvakultura nimistä yhtiötä varten... www.akvaplan.niva.no

Vesiviljelyn kehittäminen Murmanskin ja Arkangelin oblasteissa.voimavarojen arviointi PINRO:n ja Akvaplan-nivan yhteisjulkaisu, joka perustuu pitkän aikavälin tieteelliseen tutkimusyhteistyöhön www.akvaplan.niva.no

Kiitos huomiosta

Kiitos huomiosta

Tieteellisten vesiviljelytutkimusten tarpeellisuus Viimeisen 10 vuoden kokemus on osoittanut, että tieteen syrjäyttäminen Murmanskin oblastin kalanviljelylaitosten toiminnasta on johtanut kotikutoisten teknologioiden syntymiseen ja seurauksena tästä tuotantoprosessin huonoon hallintaan ja vastaavasti suuriin kaupallisten tuotteiden hävikkeihin. Ulkomaisten teknologioiden siirtäminen huomioimatta pohjoisia ilmastollisia olosuhteita, vesistökohteiden hydrologisia erikoispiirteitä tai kasvatettavien kohteiden biologisia erikoisominaisuuksia, samoin kuin biologisista kalanviljelyperusteista annettujen suositusten sekä Venäjän federaation luonnonsuojelu- ja eläinlääkintälainsäädännössä olevien vaatimusten sivuuttaminen johtaa yleensä systeemivirheisiin bioprosessien sykleissä ja tuotannonohjauksessa sekä perusteettomiin hävikkeihin niin kaupallisten tuotteiden kuin myös rahallisten sijoitusten osalta. Vesiviljelylaitoksen toiminnan tieteellinen tukeminen antaa toimijoille mahdollisuuden saada tuotantoprosessi hallintaan, minkä lisäksi he voivat keräämänsä tilastotiedon pohjalta ennustaa tuotantomääriä ja säädellä laitoksen toimintaa. Abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden ympärivuotinen seuranta on välttämätön tieteellisistä erikoistutkimuksista koostuva kokonaisuus, joka tukee laitoksen tuotantotoimintaa. Kerätyt aineistot mahdollistavat vesiviljelylaitosten tehokkaan käytön ja ympäristönsuojelun toteutumisen.

160 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 Vesiviljelytuotteiden tuotantodynamiikka Venäjällä, tuh.tonnia Vuonna 2010 yhteensä 2427 vesiviljelyalan toimijaa Venäjällä tuottivat noin 130 tuh. tonnia vesiviljelytuotteita ja alle 10 tuh. tonnia meriviljelytuotteita. Venäjän Kalastusviraston tehtävä on nostaa tuotantoa vuoteen 2020 mennessä 410 tuh. tonniin asti. 2010