1. SULKAVAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN SYNTY (OPS)... 3 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä... 4 2.2. Arvoperusta ja toiminta-ajatus... 4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 5 3.1. Oppimiskäsitys... 5 3.2. Opiskeluympäristö ja -menetelmät... 5 3.3. Toimintakulttuuri... 6 3.4. Opintojen rakenne ja tuntijako... 7 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 8 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 8 4.2 Ohjauksen järjestäminen... 9 4.2.1 Ohjauksen järjestäminen Sulkavan lukiossa... 11 4.3 Opiskelijahuolto... 13 4.4 Opiskelun erityinen tuki... 13 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 14 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 15 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet... 15 5.2. Aihekokonaisuudet... 16 5.3 Äidinkieli... 23 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä... 23 5.4 Toinen kotimainen kieli... 31 5.4.1 Ruotsi... 31 5.5 Vieraat kielet... 35 5.5.1 Englanti... 37 5.5.2 Saksa/Ranska... 39 5.6 Matematiikka... 45 5.6.1 Matematiikan pitkä oppimäärä... 48 5.6.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä... 55 5.7. Biologia... 59 5.8. Maantiede... 65 5.9 Fysiikka... 71 5.10 Kemia... 77 5.11 Uskonto... 83 5.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto... 85 5.11.2 Ortodoksinen uskonto... 88 5.12 Elämänkatsomustieto... 90 5.13 Filosofia... 94 5.14 Historia... 98 5.15 Yhteiskuntaoppi... 109 5.15.1 Yhteiskuntaoppi... 109 5.15.2 YRITTÄJYYS... 115 5.16 Psykologia... 118 5.17 Musiikki... 123 5.18 Kuvataide... 126 5.19 Liikunta... 131 5.20 Terveystieto... 135 5.21 Opinto-ohjaus... 139 5.22 Tietotekniikka... 142 5.23 Diplomit... 145 1
5.23.1 Median lukiodiplomi... 145 5.23.2 Liikunnan lukiodiplomi... 146 5.23.3 Sulkavan lukion yrittäjyysdiplomi... 146 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI... 148 6.1 Arvioinnin tavoitteet... 148 6. 2 Kurssisuorituksen arviointi... 149 6.2.1 Arvioijat ja arvioinnista tiedottaminen... 150 6.2.2 Opinnoissa eteneminen... 150 6.2.3 Opintojen hyväksilukeminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.2.4 Keskeneräiset ja hylätyt kurssisuoritukset... 152 6.2.5 Itsenäiset kurssisuoritukset... 153 6.2.6 Opiskelun erityisjärjestelyt ja niiden huomiointi opiskelija-arvioinnissa... 153 6.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi... 153 6.3.1 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet... 154 6.4 Lukion oppimäärän suoritus... 154 6.4.1 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu... 154 6.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot... 155 LIITE 1 (kielten OPISKELUN MAHDOLLISUUKSIA KUVAAVA KAAVIO)... 158 LIITE 2 (KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO)... 159 LIITE 3 (Sulkavan lukion järjestyssäännöt)... 168 LIITE 4 (Hyvinvointisuunnitelma)... 168 2
1. SULKAVAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN SYNTY (OPS) Olemme usein yhdessä todenneet, että laatu on lupausten pitämistä. Opetussuunnitelma eli ops kiteyttää mitä, kenelle ja miten opetusta ja oppimista luotsataan. Opetussuunnitelma on kokoama Sulkavan lukion lupauksista. Teimme ensiksi perusopetuksen opetussuunnitelman yhdessä, ala- ja yläkoulun puolelle. Tämän jälkeen pääsimme lukion opetussuunnitelmatyöhön käsiksi. Tällä opetussuunnitelmalla ohjaamme työskentelyämme tulevaisuutta kohti, mahdollisesti seuraavat kymmenen vuotta. Lukion ops-prosessissa olimme mukana alueellisissa työryhmissä sekä kommentoimme valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Prosessin aikana mietimme toiminta-ajatusta, toimintakulttuuria, opiskeluympäristöä, työtapoja sekä toiminnan kehittämistä ja arviointia. Oppiainekohtaisten osioiden yhteydessä perehdyimme aihekokonaisuuksiin sekä mietimme erityisesti yrittäjyyden liittämistä mahdollisimman luontevasti koulutyön arkeen. Uusina suurina osioina ja liitteinä työstimme oppilashuollon, yhteistyön vanhempien sekä muiden oppilaitosten kanssa ja kirjasimme opetussuunnitelmaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen. Tietostrategian uudistamme ja liitämme opetussuunnitelman liitteeksi syksyllä 2005. Uuden haasteellisen opetussuunnitelman tekoon tarvittiin Sulkavan lukiossa työskenteleviä alan ammattilaisia, opiskelijoita, heidän huoltajiaan sekä Sulkavan kunnan luottamushenkilöitä. Parhaat kiitokset teille kaikille hyvin tehdystä työstä. Opetussuunnitelman laatimista ohjaavat asiakirjat Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelma ja koulun arki Opetussuunnitelma on yhteenveto lukiomme kehittämistyöstä. Tavoitteena on rakentaa sellainen suunnitelma, joka toimii vahvana välineenä reagoitaessa muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Tämä innostaa uuden oppimiseen ja valmentaa luovaan monipuoliseen tietojen ja taitojen prosessointiin sekä ihmisenä kasvuun. Keskeisenä tavoitteena on saada opetussuunnitelma tukemaan arkityötä. Aki Virolainen Sulkavan lukion rehtori 3
2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 2.2. Arvoperusta ja toiminta-ajatus Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. 4
Sulkavan lukio Arvoperusta Sulkavan lukion arvoperusta rakentuu aktiiviseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa ja sulkavalaisten juurten tiedostamiseen sekä arvostamiseen. Tähän kuuluvat suvaitsevaisuus, terve itsetunto ja rohkeus itsensä ilmaisemiseen. Arvoperustan pohjana on lukion tarjoama vankka yleissivistys. Lukio edistää monikulttuurisuutta erilaisten projektien ja vaihto-ohjelmien avulla. Aktiivinen kansalaisuus ja kestävä kehitys ilmenevät koulumme toiminnassa. Toiminta-ajatus Sulkavan lukio pyrkii kasvattamaan yritteliäitä, ilmaisukykyisiä, kielitaitoisia, sosiaalisesti vastuuntuntoisia ja omaa kulttuuriperintöään arvostavia nuoria. Opiskelijoille tarjotaan ylioppilastutkinnon ja jatko-opintojen kannalta olennaiset tiedot ja taidot. - Tervantuoksua ja teknologiaa - 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 3.2. Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää malleja oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. 5
Sulkavan lukio Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Siitä päätetään opetussuunnitelmassa. Opiskeluympäristö ja -menetelmät Lukio tarjoaa kannustavan opiskeluympäristön, jossa opiskelija pääsee vaikuttamaan opiskelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Modernit laitteet ja monipuoliset oppimisympäristöt luovat edellytykset tasokkaalle lukiokoulutukselle. Opiskelijaa ohjataan asettamaan omat tavoitteensa. Monipuoliset opetus- ja opiskelumenetelmät auttavat opiskelijaa löytämään itselleen sopivat työskentelytavat. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, esim. verkkokursseina tai itsenäisenä opiskeluna. Lukiomme vahvuutena on oma yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö, käytännön yritystoimintaa harjoittava Lumo Oy, jossa opiskelija pääsee soveltamaan oppimiansa tietoja ja taitoja. Opintomatkoja voidaan käyttää osana opiskelua. 3.3. Toimintakulttuuri Sulkavan lukio Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintaja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa. Toimintakulttuuri 6
Sulkavan lukion toimintakulttuuri rakentuu kouluyhteisön jäsenten keskinäiselle kunnioitukselle ja yhteisöllisyyttä edistävälle avoimelle vuorovaikutukselle. Lukio painottaa yrittäjyyttä, aktiivista kansalaisuutta ja kestävää kehitystä. Yhteisön kaikki jäsenet voivat vaikuttaa koulun toimintaan ja kehittämiseen. Koulun ja kodin välinen yhteistyö on olennainen osa koulumme toimintakulttuuria. Lukio tekee tiivistä yhteistyötä seutulukioverkoston lukioiden ja muiden oppilaitosten kanssa. Valtakunnalliset ja seudulliset yhteistyöhankkeet tukevat lukion kehittämistä. Opiskelijat tiedostavat, että tulevaisuus rakentuu omista valinnoista. Tavoitteellinen työskentely ja vastuunkantaminen omista sekä yhteisistä asioista korostuvat koulumme toiminnassa. Nämä taidot kehittyvät mm. käytännön oppilaskuntatyössä ja Lumo oy:n toiminnassa. 3.4. Opintojen rakenne ja tuntijako Sulkavan lukio Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty luvussa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa. Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa. Sulkavan lukiossa annettavan lukiokoulutuksen tuntijako: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävät Koulukohtaiset Kurssit kurssit soveltavat kurssit Biologia 2 3 0,5 (BI-KE) Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Fysiikka 1 7 1 Historia 4 2 Kemia 1 4 0,5 (BI-KE) Kielet: perusopetuksen vuosi- 7
luokilta 1-6 alkava (A-kieli) 6 2 1 (ENA) perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B1-kieli) 5 2 B2-kielet (ranska, saksa, venäjä) 6 B3-kielet (lukiossa alkava 8 oppimäärä) Maantiede 2 2 Matematiikka: lyhyt oppimäärä 6 2 1 Matematiikka: pitkäoppimää- 10 3 1 rä Opinto-ohjaus 1 1 0,5 ja 0,5 Psykologia 1 4 1 Taito- ja taideaineet - Kuvataide 1-2 3 1 - Liikunta 2 3 - Musiikki 1-2 3 Terveystieto 1 2 Tietotekniikka 4 Uskonto 3 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 4 Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 2 (Ilmaisutaito) Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 soveltavat kurssit yhteensä 16 Kurssit yhteensä vähintään 75 Diplomit (yrittäjyys, liikunta ja media) 3 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opintoohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Tietyt tuntijaossa olevat kurssit voidaan järjestetään mahdollisesti yhteistyössä seutulukioverkoston tai RaJuPuSu-kuntien lukioiden kanssa. Koulukohtaisia soveltavia kursseja voidaan järjestää myös joko vuorovuosina tai kerran kolmessa vuodessa. Lisäksi Sulkavan lukiossa on mahdollisuus suorittaa liikunta- ja mediadiplomi sekä Sulkavan lukion yrittäjyysdiplomi. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 8
Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Sulkavan lukio Oppilaitoksen ja kotien yhteistyön pyrkimyksenä on tukea opiskelijaa opinnoissa. Lukion kotisivuilla osoitteessa www.sulkava.org/lukio on nähtävissä mm. yhteystiedot, jaksotus, tapahtumat, lukujärjestykset ja oppikirjat. Lukuvuoden alussa opiskelijoille jaettava syystiedote kertoo pelisäännöt. Vuosikertomus kertaa lukuvuoden tärkeimmät tapahtumat. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden vanhempainilta on lokakuussa 1. jakson jälkeen. Toisen vuosikurssin opiskelijoiden vanhempainillassa huhtikuussa kerrotaan mm. yokirjoituksista. Muita vanhempaintilaisuuksia pidetään tarpeen mukaan. Vanhemmat ovat tervetulleita koulun juhliin, vanhojentansseihin ja kevätjuhlaan. Vanhempien toivotaan ottavan yhteyttä kouluun aina, kun siihen tuntuu olevan tarvetta. Lukio näkee yhteydenotot myönteisinä mielenkiinnon osoituksina nuorten opiskelua kohtaan. Rehtoriin, opinto-ohjaajaan ja ryhmänohjaajaan voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse. Koulun puolelta ryhmänohjaajalla tai opinto-ohjaajalla on velvollisuus ottaa yhteyttä opiskelijan kotiin, jos opiskelu ei jostain syystä suju. Huoltajia innostetaan osallistumaan aktiivisesti oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin. Tässä käytetään apuna mm. mielipidekyselyjä. Opiskelija saa jokaisen jakson jälkeen jaksotodistuksen, johon lukio edellyttää alaikäisten opiskelijoitten huoltajilta allekirjoitusta. Mikäli opiskelija on sairauden tai jonkin muun syyn takia poissa koulusta, huoltajia pyydetään ystävällisesti allekirjoituksellaan vahvistamaan poissaolon syy. Täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla vahvistuksen voi tehdä muu täysivaltainen henkilö, esim. terveydenhoitaja tai lääkäri. (Katso järjestyssäännöt) 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opintoohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. 9
Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasaarvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukioopintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä. Opetussuunnitelmaan on laadittava ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta kuvaus, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen opetustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa. Opetussuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten opinto-ohjausta koskeva yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa on järjestetty. Samoin siinä tulee määritellä yhteistoiminnan puitteet eri asiantuntijoiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Myös huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattava opetussuunnitelmassa. Sulkavan lukio Ohjaustoiminnan lähtökohtana ovat opiskelijoiden erilaiset ohjaukselliset tarpeet lukio-opintojen aikana. Yksilöllisiä tarpeita syntyy opiskelijoiden kokemissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa ja henkilökohtaisen elämän ongelmatilanteissa. Lukiossa toteutettava ohjaus pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin. Ohjauksen keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijaa valinta- ja päätöksentekotilanteissa. Ohjauksen avulla opiskelija oppii muodostamaan käsityksen siitä, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun sekä tulevaisuudensuunnitelmiin yleensä. (Katso ohjaussuunnitelma) Opiskelijan ohjauspolku Sulkavan lukiossa Perusopetuksen 9. luokat Tutoreiden pitämät luokkatunnit Keskustelu jatko-opinnoista (huoltajat, oppilas, opinto-ohjaaja) ennen yhteishakua Lukio-info huoltajille ja yhdeksäsluokkalaisille ennen yhteishakua 10
Tiedottaminen ja markkinointi (esitteet, kurssiopas, kotisivut) Tutor-opiskelijoitten ohjaustunti lukioon tuleville keväällä (opiskelu, oppikirjat, kustannukset, lukion käytänteet ym.) Rehtorin/apulaisrehtorin ja opinto-ohjaajan ohjaustunti valinnoista 1. vuosikurssi Vanhempainilta toisen jakson alussa Ryhmänohjaajan ja tutoreiden aamupäivä 1. koulupäivänä Opinto-ohjausta 1 h/viikko 1. jaksossa Tutoreiden pienryhmätuokiot Opinto-ohjaajan henkilökohtaiset keskustelut kevätlukukaudella 2. vuosikurssi Vanhempainilta keväällä, aiheena ylioppilaskirjoitukset ja hajauttaminen Opinto-ohjauksen tunteja Pienryhmäohjausta Itä-Suomen yliopistojen esittely Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla marraskuussa (joka toinen vuosi) Vierailijoita oppilaitoksista ja työelämästä Ryhmänohjaajan tuokiot 3. vuosikurssi Ohjausta ylioppilastutkinnosta ja jatko-opinnoista luokkatunteina, pienryhmissä ja henkilökohtaisena ohjauksena Itä-Suomen yliopistojen esittely Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla marraskuussa (joka toinen vuosi) Studia-messut Helsingissä lokakuussa, siinä yhteydessä tutustuminen esim. Helsingin yliopistoon Työvoimatoimiston info tammi-helmikuussa Vierailijoita oppilaitoksista ja työelämästä 4.2.1 Ohjauksen järjestäminen Sulkavan lukiossa Rehtori vastaa koulun toiminnasta ja ohjauksen toteutuksen onnistumisesta kurssitarjonnan suunnittelusta ja toteuttamisesta ylioppilaskirjoituksista muualla suoritettujen opintojen hyväksymisestä tiedottamisesta osallistuu opiskelijahuoltoryhmään Apulaisrehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien ja aineenopettajien keskinäistä yhteistyötä ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 11
tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille viranomaisten säädöksistä ja määräyksistä, jotka liittyvät lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen (rehtori ja apulaisrehtori sopivat tarkemmasta työjaosta vuosittain). päävastuu jakso- ja päättätodistuksista Opinto-ohjaaja päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta opintosuoritusten seuranta ja opiskelijan tukeminen lukio-opintojen ja kurssivalintojen ohjaus yo-kirjoitusten suunnitelman ohjaus jatko-opintoihin ohjaaminen ammatinvalinnanohjaus yhdessä ammatinvalintapsykologin kanssa tiedotus yhteistyö oppilaitosten ja työvoimatoimiston kanssa päävastuu opiskelijahuoltoryhmän ja ryhmänohjaajapalavereiden toiminnasta yhteydenpito huoltajiin Ryhmänohjaaja (ro ja ryhmä kokoontuu joka toinen viikko) opintosuoritusten seuranta ja opiskelijan tukeminen perehdyttäminen lukion käytäntöihin ryhmäyttäminen motivointi opiskeluun, ongelmien ennalta ehkäisy tiedotus poissaolojen seuranta yhteydenpito huoltajiin vastuu vanhempainiltojen järjestelyistä Aineenopettaja oman aineen opiskelun ohjaus ja yo-kirjoituksiin valmentaminen poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen itsenäisten kurssisuoritusten ohjaus Toimistovirkailija päävastuu tiedonkeruusta ja tilastoinnista vastuu koulun arkistosta opintotukiasiat yo-kirjoituksiin liittyvät käytännön asiat vastaa osaltaan todistuksista Tutor toimii ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa ensimmäisen luokan perehdyttämisessä toimii vertaistukena edustus- ja tiedotustehtävät Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelu- ja jatko-opiskelusuunnitelman 12
vastaa omista valinnoistaan vastaa opintojensa etenemisestä selvittää poissaolot ryhmänohjaajalle 4.3 Opiskelijahuolto Sulkavan lukio Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa koordinoi ja kehittää moni ammatillinen opiskelijahuoltoryhmä. Opiskelijahuoltoa koskeva opetussuunnitelman osa on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Sulkavan lukiolla on yhteinen oppilas/opiskelijahuoltoryhmä perusopetuksen 7-9- luokkien kanssa. Ryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, psykologi, kuraattori, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa poliisi. Opiskelijahuollon tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Terveyskeskuspsykologi ja koulukuraattori työskentelevät Sulkavalla yhden päivän viikossa. Lukion opiskelijat tai heidän huoltajansa voivat ottaa heihin yhteyttä erilaisissa ongelmatilanteissa. Toimenpiteet muiden ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden varalta on kirjattu kriisisuunnitelmaan, joka tarkistetaan syyslukukauden alkaessa. Lukion järjestyssäännöt päivitetään vuosittain yhteistyössä oppilaskunnan kanssa. 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat ulkomaista syntyperää olevat ja ne opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tuke tarvitsevien opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. 0piskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan suorittaa. 13
Sulkavan lukio Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Oppimisvaikeudet voivat ilmetä lukemisen, kirjoittamisen, kuulemisen, puhumisen, päättelyn tai matematiikan taitojen omaksumisessa ja käyttämisessä. Opintomenestystä heikentävät myös heikko sosiaalinen selviytyminen ja mielenterveysongelmat. Lukivaikeuksisen opiskelijan opetuksen tulee perustua yksilölliseen arviointiin ja opetussuunnitelmaan. Opiskelijalle annetaan riittävästi aikaa kuuntelemiseen sekä muistiinpanojen ja kirjallisten kokeitten tekemiseen. Tarvittaessa järjestetään suullinen kuulustelu. Onnistumisen kokemukset lisääntyvät, suoritukset paranevat ja häiriökäyttäytyminen vähenee, kun opettaja antaa palautteensa heti mahdollisimman positiivisesti ja kannustaen. Itseluottamuksen säilyttäminen ja kohentaminen on tärkeää koko opiskeluajan. Peruskoulun aikana mukautetun opetussuunnitelman mukaan opiskelleille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opiskelijalle voidaan laatia yksilölliset koe- ja oppimistehtävät. Opiskelijoilla on mahdollisuus tukiopetukseen aina tarvittaessa. Opiskelijan on mahdollista saada lisäaikaa lukion loppuun suorittamiseen sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden luvun 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittain muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiassa saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä 14
Sulkavan lukio voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Sulkavan kunnassa ei mm. maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ole juurikaan vieraskielisiä opiskelijoita. Mahdolliset vaihto-oppilaat sijoitetaan heille sopivaan ryhmään ja heille tarjotaan mahdollisuus opiskella suomen kieltä viikoittain. Mikäli muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvia opiskelijoita lukioon tulee, heille suunnitellaan yksilöllinen opiskelusuunnitelma. 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. 15
Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. 16
Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Sulkavan lukio Sulkavan lukion tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi, omaa ja muitten työtä arvostaviksi kansalaisiksi. Tämä merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden kautta tuetaan opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä, aktiivisuutta, sinnikkyyttä, vuorovaikutustaitoja ja luovuutta. Opiskelija ymmärtää yksilön yritteliäisyyden sekä aktiivisen ja luovan toiminnan merkityksen yhteiskunnalliselle kehitykselle. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea opiskelijan tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä joko itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpaino on sisäisen yrittäjyyden korostamisessa, käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena 17
Sulkavan lukio on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen. Lukiolaisten yksilöllisyyttä tuetaan, mutta heitä rohkaistaan myös yhteisöllisyyteen. Heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan edistetään. Kodin ja koulun yhteistyötä kehitetään vanhempaintilaisuuksilla, kehityskeskusteluilla, juhlilla ja verkkokommunikoinnilla. Oppilashuoltoryhmä tekee ehkäisevää ja korjaavaa työtä. Järjestetään erilaisia teemapäiviä ja -tunteja, joihin voidaan kutsua asiantuntijavieraita. Oppilaskunta- ja tutoroppilastoiminta auttavat opiskelijoita hahmottamaan verkostojen merkityksen oman hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen kannalta. Arjen koulutyössä lukiolainen ottaa huomioon myös peruskoulun oppilaat. Koulussa on päivitetty kriisisuunnitelma sekä muita suunnitelmia ja harjoituksia hätätilanteiden varalta. Tietyissä oppiaineissa on erilliset työturvallisuusohjeet. Opiskelijoilla on käytössään taukotila tietoliikenneyhteyksineen. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija 18
Sulkavan lukio tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Lukiolainen tutustuu kestävän kehityksen ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen. Opiskelija tutkii ja tarkastelee ympäristöään, sekä luontoa, että rakennettua ja sosiaalista ympäristöä, näistä eri näkökulmista. Hän oppii huomiomaan kulttuuriset ja sosiaaliset sekä ekologiset arvot omassa toiminnassaan ja valinnoissaan. Hän tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja oman vastuunsa ekosysteemin tulevaisuudessa. Oman vastuun ottamista opiskelija harjoittelee esimerkiksi toteuttaessaan kierrätystä ja osallistumalla päivätyökeräykseen. Ympäristön tarkkailuun ja suojeluun innostavat erilaiset oppimistehtävät ja kokemukset luonnosta. Kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan oppilas tutustuu myös paikallisissa yrityksissä. 19
Sulkavan lukio Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio tukee opiskelijan myönteisen minäkuvan ja oman kulttuuri-identiteetin syntymistä ja kehittymistä. Näin luodaan valmiuksia oppia ymmärtämään eri tapoja ja kulttuureita. Juhlat, teemapäivät, teatteri- ja elokuvaesitykset, vierailut ja vierailijat antavat lukiolaiselle mahdollisuuden vahvistaa oman kulttuurinsa tuntemusta ja arvostusta. Lukion eri oppiaineissa pyritään tutustuttamaan opiskelija suomen kieleen ja kulttuuriin (sen eri muodoissaan esim. historiaan, kirjallisuuteen, liikuntaan ja taiteisiin) sekä paikallisen kulttuurin erityispiirteisiin. Näin opiskelija pystyy paremmin ymmärtämään eri kulttuureita ja oppii suvaitsevaisuutta toisia kulttuureita kohtaan. Teknologia ja yhteiskunta 20