Apina pulpetissa. Kertomus kenttätyöstä "Härkälän" 9 C:llä Liikkuva koulu seminaari 8.4. 2014 Tommi Hoikkala, Tutkimusprofessori, Nuorisotutkimusverkosto tommi.hoikkala@nuorisotutkimus.fi
Angst B Julkistus 5.9.2013 Huom. alaotsikko Lintsari
Virallinen ja epävirallinen koulu Kouluampumiset ja yhteisöllisyyden arvoitus
Härkälän yhtenäiskoulu Luokka 9C numeroina 22-11-11 6 alakoulua 4 uskontoa 3 maahanmuuttajaa 2 luokanohjaajaa 7 ylioppilasta 2013 5 ilman opiskelupaikkaa 1 joka ei hakenut yhteishaussa
Miten opettajat ja luokan oppilaat suhtautuivat teihin kun ilmestyitte Härkälän yläkoulun 9C:lle?
Normaalia sähellystä enkun tunnin alussa. Ope oli jo luokassa, olimme asettumassa tai etsimässä tyhjiä pulpetteja, joihin asettuisimme. Riku hyöri lähellämme, Peten vieressä, minä olin heistä takaviistossa. Riku zoomaili ympäriinsä ja mumisi: Pete on tossa, mut missä se toinen apina on? Mikä apina?
Mitä numeroita saitte kokeista? Koko skaala 10 miinuksesta kymppiin. Koskee vain kokeisiin osallistuneita Ja miksi, koska kokeisiin on helppo lukea.
Raskas, sekava, meluisa? Tutkijasedän kokemus. Koulu on voimia vaatia kokemus ja se koskee jo kahdeksatta luokkaa. Oppimistavoitteet ovat kiristyneet vuosi vuodelta ja yhä abstraktimpia oppisisältöjä käsitellään yhä nuorempana. Pelkästään tilana vähintään 20 ihmistä seuraa sinua koko ajan, ruokalassa 200. Olet koko ajan tarkkailtavana eli perus-stressitaso on ihan eri tasolla kuin kotona sohvalla löhöillessä. Oppiminen on paljolti ulkoa opettelua, pänttäämistä, sillä ysiluokka on myös tietopuolisesti aika vaativa. Ja aamulla on vielä laitettava tunti sitä tukkaa. Koululaisen eksistenssikysymys.
Liikkuuko apina? Kehoillisuus, ruumiillisuus, jatkuva liike, ulkonäkö, pukeutuminen
Liikkuuko apina? Koulu-univormu, virkapuku
Liikkuuko apina? Sonnustatuminen, ulkonäkö
Liikkuuko apina? kuinka noloa onkaan pyöräillä?
Liikkuuko apina? Liikka! Leikit, ilo, fyysisyys, kosketus
Liikuuko apina?
Liikkuuko apina? Hierontasali
Liikkuuko apina? Rentous, relaaminen
Liikkuuko apina? Spontaani arkiliikunta
Tiivistä tärkein tutkimustulos - Ryhmäkuvioiden väkevyys, keskeisyys ja tärkeys - Opiskelussa menestymistä ja käyttäytymistä arvioi yleensä opettaja. Mutta tämän rinnalla suorittaa toverijoukko omia arviointejaan, joiden sisältämät palkitsemiset ja rankaisemiset usein koetaan paljon merkitsevämmiksi (Koskenniemi 1982, 35-36)
ryhmittymät Luokan sisäiset jaot ja ryhmittymät sekä näiden keskinäinen tasapaino tulivat nopeasti esiin. Luokassa oli viihdelinjalaiset sekä opiskelulinjalaiset. Ja näiden välissä seilaavat. Nimitykset - yyberjengi, hiljaiset, hikkeryhmä, helmet, kuninkaat, hullut pölisijät sekä ryhmärämä II.
Ryhmittymien väkevyys Ryhmittyminen näkyi kaikessa: keiden kanssa oltiin, käveltiin välitunnilla, kenen viereen istuttiin, mentiin syömään ja jos sai valita tehtiin ryhmätöitä. Ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen on keskeistä koulussa. Jos se menee pieleen, kaikki menee pieleen. Entä jos jää ulkopuolelle?
Déjà vu voimakas kokemus siitä, että tämä juttu on tapahtunut ennenkin, joskus myös tunne siitä, että tiedän mitä seuraavaksi tapahtuu. Matti Koskenniemi: Koululuokan pienoisyhteiskunta. Tutkimuksia kansakoluluokan sosiaalisesta elämästä. Turku: Otava 1934. Koululuokan sosiaaliset tyypit: Tyyppien lukumäärä ei ole varsin suuri. Jokainen opettaja tuntee ne ainakin suurin piirtein: niitä ovat johtajat, rakastetus oppilaat, eristäytyjät, apurit ja syrjäytetyt.
yksinäiset Luokassa oli kaksi. Toinen halusi pysytellä omissa oloissaan, toinen oli hiljainen, mutta pysyi pinnalla, koska kaveri piti huolta. Taustalla oli jo ala-asteelta lähtenyt kiusaamiskuvio. Keskusryhmän yksilöt eivät edes tervehtineet ryhmänsä ulkopuolisia ja tyttöjen ryhmissä esiintyi paljon hissiliikettä: otetaan sisään, potkaistaan ulos. Tilanteet riippuivat mimmiryhmän sisäisistä suhdanteista.
Yllättävä nuorisokulttuurinen normi nuoret ovat omaksuneet niin hyvin roolinsa, ettei ketään tarvitse enää oikeastaan kiusata kiusatut hoitavat kiusaamisen itse. Eli välttävät tilanteita ja valitsevat tarkkaan syrjäisen istumapaikan. Hikareista ei pidetä. Menestys pitää kätkeä ja jos se tulee esiin, se pitää selittää.
Mikä on muuttunut eniten koulussa? - 1980 luvulta - Teknologia - 1960 luvulta - Opettajan aura ja Auktoriteetti Muuttumattomuuden arvoitus, opettajakeskeisyys, yksilöarviointi, luokat kapseleina, oppitunti opettjaan yksityisalueena ja showna ym. seikat jotka tekevät koulusta kaikille tutun ja emotionaalisen asian
Miten muuttaisitte koulua? Saranat ja nivelvaiheet voiteluun Pääsy sallittu koulun tiloihin Luokanopettaja yläkouluun Hyvä opettaja, kohtaamistaidot ja stoorit Auktoritatiivisuus & luokka haltuun
Kasvatustiedeväki, hei! Suomen Ihanuus ja Kurjuus 9C
Oppilaiden välillä vallitsevat toveruus- ja ystävyyssuhteet saattavat vaikuttaa syvemmälle ja merkitä enemmän kuin konsanaan opettaja-oppilas suhteet. Ei ole kasvatuksellisesti samantekevää, onko oppilaalla hyvää toveria vai ei, ei liioin kuka toverina on. Opettajan asemaan vaikuttaa, miten hän suhtautuu toverustumisen tosiasiaan. Oppilaan kannalta on tärkeää, mitä hänen toverilleen tapahtuu. Opettaja, joka todetessaan kahden vierekkäin istuvan oppilaan välillä ystävyyden ilmauksia kiirehtii muuttamaan istumajärjestystä siten, että nuo oppilaat joutuvat toistensa ulottumattomiin, ei useinkaan tule ajatelleeksi, että toveruus ja ystävyys ovat voimanlähteitä, joita voidaan käyttää myös kasvatusta tukemaan. [Matti Koskenniemi: Sosiaalinen kasvatus koulussa. Helsinki: Otava 1952]
Kiitokset