Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki
Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä n. 5 miljoonan euron verotulojen, valtionosuuksien ja muiden tulojen menetyksiä kerrannaisvaikutuksineen Mikkelin ammattikorkeakoulu menettäisi noin 300 työpaikkaa
Pohjois-Karjalan sote-tuotantoalue, edellytysten täyttäminen Kantokykytekijät (väestö, talous, infra, henkilöstö, osaaminen, alueen eheys) Väestöpohja, n. 165 000 > aleneva, hyötyisi 45 000 asukkaan alueesta FCG:n drg-vertailussa Savonlinnalle edullisin vaihtoehto Henkilöstö ja osaaminen kunnossa, valmis ja totuttu yhteistyösuunta erikoissairaanhoidossa Pohjois-Karjalan sairaala- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä = integraatio toteutettu Korvatut potilasvahingot 631 (2003 2012) Tarvevakioidut menot, indeksi 93 (koko maa 100) Hoitotakuujonot; odotusaika mediaani 58 vrk
Pohjois-Karjala, toiminnallistaloudellinen analyysi Pohjois-Karjalan kanssa Savonlinnan seudulla vahvin yhdistävä tekijä on Itä-Suomen yliopisto, lisäksi kuulumme saman aluehallintoviraston alueelle ja samoihin Itä- Suomen Eu-ohjelmiin Pohjois-Karjalan suuntaan toiminnallinen yhteys on erityisen vahva Kiteelle, josta pendelöidään Savonlinnaan jonkin verran
Etelä-Savon sote-tuotantoalue, edellytysten täyttäminen Kantokykytekijät (väestö, talous, henkilöstö ja osaaminen, infra) Väestömäärä maakunnassa 153 426, vähenevä - 1000 v. 2012, yhden päivystyssairaalan ennuste ei ole hyvä Lääkäriresurssi heikko, Valviran huomautuksia Palveluita ei ole vielä integroitu, toiminta eri organisaatioissa > iso organisaatiomuutos edessä Korvatut potilasvahingot 433 (2003-2012) Hoitotakuujonot; odotusaika mediaani 37 vrk Tarvevakioidut menot 94 (koko maa 100) Pieksämäen mahdollinen sote-ulkoistaminen heikentää merkittävästi Etelä-Savon sote-tuotantoaluetta Joroisten suuntautuminen ei vielä ole varmaa Talous Mlin keskussairaalan investoinnit 100 milj, drg-analyysin perusteella yksikkökustannuksiltaan kallein sairaala Itä-Suomessa
Etelä-Savo, toiminnallis-taloudellinen analyysi Vaikka Savonlinna kuuluukin Etelä-Savon maakuntaan, ei Mikkelin seutukunnalla ole Savonlinnan seutuun nähden juurikaan vahvempi yhteistyöasema kuin muilla ympäröivillä kaupungeilla. Yhdistävänä tekijänä Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkeli on selvästi pienin lähikaupungeista Sama EU-tukialue
Etelä-Savo, toiminnallis-taloudellinen Etelä-Savon maakunnan toiminnallinen aluerakenne ei muodostu yhtä selkeästi yhden keskuksen varaan kuin monessa muussa maakunnassa (SPATIA 2008). analyysi
Etelä-Savo, toiminnallis-taloudellinen Etelä-Savon maakunnan toiminnallinen aluerakenne ei muodostu yhtä selkeästi yhden keskuksen varaan kuin monessa muussa maakunnassa (SPATIA 2008). analyysi
Pohjois-Savon sote-tuotantoalue, edellytysten täyttäminen Kantokykytekijät (väestö, talous, osaaminen, henkilöstö, infra) Väestömäärä 248 233, kasvussa ainoana Itä-Suomessa Drg-vertailussa yksikkökustannuksiltaan halvin Henkilöstö ja osaaminen vahvin; yliopistosairaala Infra kunnossa, investoinnit tehty Yliopistosairaala Korvatut potilasvahingot 1145 (2003-2012) Hoitotakuujonot, mediaani 59 vrk Tarvevakioidut menot 98 (koko maa 100)
Pohjois-Savo, toiminnallistaloudellinen analyysi Pohjois-Savon kanssa Savonlinnan seudulla vahvin yhdistävä tekijä on Itä-Suomen yliopisto, lisäksi kuulumme saman aluehallintoviraston alueeseen ja samoihin Itä-Suomen Eu-ohjelmiin Pohjois-Savon suuntaan toiminnallinen yhteys ei ole yhtä vahva kuin muiden keskusten suuntaan, esim. Pendelöinti on suhteellisen vähäistä Heikoin liikenteellinen yhteys
Erikoissairaanhoidon tuotantokustannukset sairaanhoitopiireittäin Pohjois- PISTEITÄ Itä-Savo Etelä-Savo Pohjois-Savo Karjala 3 797 4 119 3 021 3 122 Hinta yht. Enonkoski 407 1 545855 1 676949 1 229926 1 271045 Savonlinna 6003 22 793517 24 726493 18 135163 18 741469 Sulkava 672 2 550182 2 766447 2 028997 2 096831 Rantasalmi 900 3 416462 3 706191 2 718233 2 809111
Vertailu Taulukon perusteella voidaan todeta, että halvimmaksi tällä laskentamallilla tulisi toteuttaa Itä-Savon kuntien erikoissairaanhoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin pistehinta on ollut vuonna 2010 Itä-Savoa korkeampi, jolloin kustannusten voisi olettaa nousevan, jos tuotantoa siirretään Etelä-Savoon (FCG)