Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 25.11.2014 Valtakunnallinen kumppanuusfoorumi Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos
Tarve Tarve kehittää työllisyystoimien laadullisten vaikutusten arviointia. Työllisyystoimien tuloksellisuuden arviointi on ollut pääasiassa työmarkkina-aseman muutosten mittaamista. Yhtenä ongelmana on se, että kaikkia työllisyystoimia arvioidaan samalla työllistymistä mittaavalla indikaattorilla, vaikka toimien tavoitteet tai osallistujaryhmä ovatkin erilaisia. Osa työllistymistä tukevista toimista näyttää tehottomilta Havaintoja työllisyystoimien voimavaroja ja hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista on saatu, mutta tarvittaisiin näyttöä. Miten työllisyystoimiin osallistuvien mahdollista voimavarojen vahvistumista voitaisiin mitata? Tarve mittariston kehittämiseen on noussut sekä käytännön toimijoilta että viranomaisten taholta Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 2
Kokeilun lähtökohtia Voimavara-näkökulma (esim. Juha Siitonen 2007). Läheisenä käsitteenä myös hyvinvointi, osallisuus tai toimijuus (vrt. toimintakyky). Voimavarat, vahvuudet lähtökohtana (vrt. ongelmat, vajeet tai riskit) Elämän vastoinkäymiset, kuten työttömyys, nakertavat yksilön kokemia voimavaroja ja subjektiivista hyvinvointia. Voimavaroja voidaan vahvistaa tukitoimilla & suotuisilla ympäristöillä voidaan mahdollistaa voimavarojen vahvistumista. Voimavarat ovat muuttuva ominaisuus. Olemme kiinnostuneita mahdollisesta muutoksesta voimavaroissa. Mittaus kahdessa pisteessä: palvelun alussa (T1) ja 6 kk/ palvelun päättyessä (T2). Yritämme tavoittaa sellaisia vaikutuksia voimavaroihin, joita työllisyystoimien avulla voidaan vahvistaa. Työllisyystoimen vaikutus (Vrt. palvelutarpeen arviointi tai työskentelyväline). Olemme kiinnostuneita yksilön kokemista voimavaroista & hyvinvoinnista - Yksilön omaan tulkintaan ja kokemukseen perustuva arviointi. Työllistymisen voimavarat/arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 3
Mittaristojen muita kehittämishankkeita TE-toimiston ohjauspalvelujen työväline työelämätutka (TEM/ 2012-2013): ohjauksellisen työn arviointi- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään saamaan näkyviin ohjaustyön liike. Kunnan tarjoamien työllisyyspalvelujen toimintakykymittari (Kuntaliitto/ työllisyyden kuntakokeilu 2013-2014): työikäiselle väestölle soveltuva toimintakykyä mittaava ja muutosta todentava mittari - väline kunnan (TYP) työvoimapalvelujen arviointiin ja palveluohjaukseen. Aikuissosiaalityön arviointimittari Avain (THL): sosiaalityön tavoitteisiin, tilannetekijöihin ja menetelmiin perustuva arviointi. Lähtökohtana tapauskohtainen realistinen arviointi. GAS-menetelmä Kelan kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden laatimiseen ja arvioinnin väline. Asiakaslähtöinen menetelmä, jonka toivotaan yhtenäistävän kuntoutuskäytäntöjä ja lisäävän tavoitteellisuutta. Työllistymisindeksin kehittäminen: Juhani Ilmarinen (työkykyindeksi, työkykytalo), työ- ja toimintakyky lähtökohtana. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 4
Mittariston kehittämisen teoreettinen viitekehys voimavaranäkökulma Voimavarojen vahvistuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi: samanaikaisesti henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Yksilön valinnan mahdollisuuksia korostava. Voimavara-näkökulma on ihmistä kunnioittava ja positiivinen lähestymistapa, tulevaisuusorientoitunut (toiveikkuus, tulevaisuuden usko, arvostus, luottamus, hyväksymien ja kunnioittaminen) Voimavarojen vahvistumisen ulottuvuuksia/osaprosesseja: merkitys ja päämäärät (toivotut tulevaisuuden tilat, vapaus ja arvot) kykyuskomukset (itseluottamus, itsearvostus, kykenevyys, vastuu), kontekstiuskomukset (hyväksyntä, arvostus, luottamus) ja emootiot (energisoiva toiminta, positiivinen lataus, toiveikkuus) Voimavaroja, yksilön toimintavoimaa ei voi antaa toiselle, mutta voidaan tukea rohkaisevilla ja mahdollistavilla toimenpiteillä. (Lähteet: Juha Siitonen 2007; : Diener & Biswas-Diener 2005) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 5
Työllistymisen voimavarat mittarin sisältö Tulevaisuuden tavoitteiden selkeys Toiveikkuus työllistymiseen Koulutusvalmius Työhaun aktiivisuus Koettu terveys ja työkyky Koettu sosiaalinen tuki ja osallisuus Yksinäisyys Pääsy palveluihin ja tietoon Tyytyväisyys elämään Elämänlaatumittari (Eurohis-Qol-8) WHO:n kehittämä ja THL:n suomentama 8 kysymystä Koherenssin tunne -mittari (elämänhallintakyky) Antonovskyn teoria: 13 kysymystä Kompetenssimittari (pystyvyys) (Wallston Self Performance Survey): Kuntoutussäätiön suomentama, 8 kysymystä Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 6
Kokeiluasetelma Työllistymisen voimavarat Henkilön kokema muutos Työllistymisen voimavarat Työllistymistä tukeva palvelu/ toimenpide Mittaus 1 Mittaus 2 T1 Kokeilu kentällä käynnissä 06/2013 08/2014 välisen ajan. Mukana: Kotikartano ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kajo-keskus, Honkalampisäätiön Työpankki-hanke, SPR:n Kotitalkkari-hanke, TE-toimiston palveluja: tuetun työllistymisen palvelulinja, uravalmennus, valmentava koulutus (kuntakokeilu, TYP) Kyselyt paperilomakkeella asiakkaille kahtena eri ajankohtana (T1 ja T2) sekä kysely sähköisenä ohjaajalle (T2). T2 Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 7
Taustatietoja kokeiluun osallistuneista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % T1 T2 Naiset 49 39 Miehet 81 49 % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Katoprosentti Miehet 39,5 Naiset 20,4 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % T1 T2 50 v. + 33 25 30-49 v. 52 36 17-29 v. 42 34 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koulutus T1 Ylempi AMK-tutkinto, yliopistotutkinto Alempi ammattikorkeakoulututkinto Ammattikoulu- tai opistotason tutkinto Kurssimuotoinen ammatillinen koulutus Ei ammatillista koulutusta T1 131 vastaajaa ja T2 97 vastaajaa (katoprosentti 26%) Yksinasuvia 46 % Keski-ikä 38,3 v (nuorin 19 v ja vanhin 61 v), naiset 42 v ja miehet 35,9 v Kolmasosa vailla ammatillista koulutusta, 55 % ammattikoulu- tai opistotaso Yli puolella yli 2 vuotta edellisestä avointen työmarkkinoiden työstä ja lähes kolmanneksella yli 5 v Vain viidennes suhtautui toiveikkaasti työllistymiseensä. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 8
Tuloksia elämänlaadusta ja hyvinvoinnista (T1) Yksinäisyyttä kokeneita oli 15,5 %, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa (9,5 %) tai Pohjois-Karjalassa (12 %) yksinäisyyttä kokeneiden osuus. Enemmän rajoitteita terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn suhteen kuin maakunnan tai koko Suomen väestöllä keskimäärin: lähes puolet arvioi terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi. Kyselyyn vastaajat arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi kuin koko väestö keskimäärin. EuroHis8-mittarin mukaan 68 % koki elämänlaadussaan jollakin osa-alueella vajeita (pistemäärä korkeintaan 2). Eniten ongelmia koettiin olevan taloudellisessa toimeentulossa ja terveydessä (kuvio). Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 9
EuroHIS-8-elämänlaatumittari WHO:n kehittämä. THL:n kääntämä ja suomennoksen ylläpidosta vastaa TOIMIA/THL. Vapaasti käytettävissä On lyhennetty versio WHOQOL-BREF-mittarista ja on tarkoitettu nopeaksi ja helppokäyttöiseksi menetelmäksi väestön elämänlaadun arviointiin. Kahdeksan kysymystä sisältävä itse täytettävä lomake. Helppokäyttöinen ja nopea. Mittarin ulottuvuudet: fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet ja elinympäristö. Kysymysten aiheet: yleinen elämänlaatu, terveydentila, elinvoimaisuus, itsetunto, suhteet muihin ihmisiin, koti ja taloudellinen tilanne. Tulkinnan avuksi on saatavissa väestön viitearvoja 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista (Terveys 2011-tutkimus) Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 10
Elämänlaatumittari EUROHIS Sukupuoli T1 N=128 T2 N=96 Muutos T1/T2, N=95 (molempiin vastanneet ) Kysely T1 Kysely T2 Miehet 3,56 3,65 3,63 3,65 Naiset 3,65 3,77 3,68 3,77 Yhteensä 3,59 3,7 3,66 3,7 Sukupuoli Väestö* Kysely T1, N=85 30 vuotta täyttäneet Muutos T1/T2, N=61 (molempiin vastanneet ) Kysely T1 Kysely T2 Miehet 3,9 3,45 3,6 3,6 Naiset 4 3,57 3,61 3,63 Yhteensä - 3,51 3,61 3,63 Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 11
Arviot elämänlaadusta elämän eri osa-alueilla (T1) (1=erittäin heikko 5=erittäin hyvä) Rahan riittävyys tarpeisiin nähden % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Terveys Tyytyväisyys asuinalueen oslosuhteisiin Tyytyväisyys itseen Arkipäivän tarmo Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Elämänlaatu 1 2 3 4 5 Selviytyminen päivittäisistä toiminnoista Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 12
Muutos elämänlaadun eri osa-aluilla Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 13
Pääsy palveluihin ja tietoon muutos (1=erittäin tyytymätön 5= erittäin tyytyväinen) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Velkaneuvonta Tieto työ- ja opiskelupaikoista Tuki ja Harrastukset neuvonta työja opiskelupaikoista Liikennevälineet 1 2 3 4 5 Keskiarvo Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 14
Muutokset työllistymisen voimavaroissa Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 15
Muutokset työllistymisen voimavaroissa yksilötasolla muutos T1 ja T2 Tulevaisuuden tavoitteiden selkeys Tyytyväisyys elämään Tuki muilta Työ- tai koulutuspaikan hakuaktiivisuus Työllistyminen nykyisellä ammattitaidolla Toiveikkuus työllistymiseen Kiinnostus koulutukseen Terveys Työkyky Yksinäisyys 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vähentynyt pysynyt ennallaan kasvanut Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 16
Koherenssin tunne -mittari - elämänhallintakyky Aron Antonovskyn teoriaan perustuva mittaristo: voidaan selittää yksilöiden kykyä pysyä terveinä stressaavista tilanteista huolimatta. Melko pysyvä yksilön ominaisuus, mutta merkittävät elämäntilanteet voivat sitä muuttaa. Sitä voi myös vahvistaa. 13 väittämää eri osa-alueilta: vaihteluväli 1-7, esitetty kaksi ääripään vastausta. Yhteenlasketut pisteet: 13-91. Koostuu kolmesta osatekijästä: Ymmärrettävyys: yksilön varmuuden tunne siitä, että yllättävistäkin tilanteista voi selvitä. Hallittavuus (stressinhallinnan resurssit): tunne siitä, että omistaa tarvittavat resurssi ja pystyy niitä tarvittaessa käyttämään. Mielekkyys/merkityksellisyys (motivaatio): elämä ja siihen liittyvät tapahtumat ovat mielekkäitä ja hankalatkin tilanteet ovat haasteita. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 17
Koherenssin tunne (mittaus palvelun alussa) Sukupuoli N Keski-arvo SD Miehet Naiset Yhteensä Koherenssin tunne 76 56,46 10,79 Mielekkyys 76 16,68 4,05 Ymmärrettävyys 76 22,08 5,04 Hallittavuus 76 17,70 3,96 Koherenssin tunne 43 61,00 11,32 Mielekkyys 43 19,65 4,36 Ymmärrettävyys 43 22,33 5,42 Hallittavuus 43 19,02 3,74 Koherenssin tunne 120 58,28 11,27 Mielekkyys 120 17,80 4,39 Ymmärrettävyys 120 22,26 5,23 Hallittavuus 120 18,22 3,93 Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 18
Koherenssin tunne Vastamäki 2009: työttömät (T1) Kokeilu P-K:ssa (kysely T1) N= 74 N=120 Koherenssin tunne (13-91) 62.36 58.28 Ymmärrettävyys (5-35) 24.23 22.26 Hallittavuus (4-28) 18.41 18.22 Mielekkyys (4-28) 19.59 17.80 Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 19
Muutos koherenssin tunteessa Sukupuoli Koherenssin tunne ja osa-alueet T1 T2 Pisteet sd Pisteet sd Koherenssin tunne (13-91) 57,75 10,98 57,73 12,46 0,986 Miehet (N=51) Ymmärrettävyys (5-35) 16,80 4,27 17,29 4,51 0,810 Hallittavuus (4-28) 22,55 4,90 22,43 5,32 0,400 Mielekkyys (4-28) 18,39 3,73 18,00 4,23 0,285 Koherenssin tunne (13-91) 61,68 10,84 61,45 12,68 0,907 Naiset (N=31) Ymmärrettävyys (5-35) 19,61 4,32 19,71 4,74 0,647 Hallittavuus (4-28) 22,84 4,44 23,32 5,60 0,345 Mielekkyys (4-28) 19,23 3,93 18,42 4,06 0,345 Koherenssin tunne (13-91) 59,47 11,17 59,36 12,69 0,911 Ymmärrettävyys (5-35) 17,93 4,49 18,27 4,72 0,864 Yhteensä (N=83) Hallittavuus (4-28) 22,78 4,82 22,87 5,45 0,212 Mielekkyys (4-28) 18,76 3,81 18,23 4,17 0,342 p Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 20
Self-Performance Survey (Wallston): koettu kompetenssi Wallstonin (1992) kehittelemä koetun kompetenssin asteikko koostuu kahdeksasta väittämästä. Arvioidaan yksilön odotusta siitä, että hän kykenee tehokkaaseen ja tulokselliseen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Koettu kompetenssi: yksilön uskomus omasta pystyvyydestään. Kuntoutussäätiön suomentama mittaristo. Käytetään myös neliosista mittaristoa. Arviointi tapahtuu 6-portaisella asteikolla: 1=täysin eri mieltä 6= täysin samaa mieltä. Lasketaan kysymysten summa (vaihteluväli 8-48). Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 21
Käsitys omasta kyvykkyydestä (kompetenssi) ja sen muutos Sukupuoli Opiskelijat* Kuntoutujat* Kysely T1 (N=119) Molempiin kyselyihin vastanneet Pisteet SD Kysely T1 (N=87) Kysely T2 (N=87) Pisteet SD Pisteet SD p Miehet 38.4 35.9 33.67 6,00 33,38 6,34 33,92 6,81 0,403 Naiset 37.8 35.9 36.47 6,12 36,5 6,51 36,5 6,22 0,855 Yhteensä 38.0 35.9 34.79 6,24 34,76 6,65 35,03 6,76 0,576 Muutos oli merkitsevä (p=0.034) alle 30-vuotiailla Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 22
Arviot voimavarojen vahvistumisesta : konteksti (1= ei lainkaan 5=erittäin paljon) (osallistujan tekemä arvio vaikutuksista 2.kyselyssä) Luottamukseni viranomaisiin lisääntyi Pääsyni tarvitsemiini palveluihin on helpottunut Luottamukseni muihin ihmisiin kasvoi Sosiaaliset verkostoni laajenivat Koen saaneeni riittävästi tukea työ- ja opiskelukavereilta tai muilta yhteisön jäseniltä Koen olleeni yhteisön tasavertainen jäsen 1 2 3 4 5 Koen olleeni tervetullut työyhteisöön tai vastaavaan ryhmään Koen saaneeni riittävästi tukea ohjaajilta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 23
Johtopäätöksiä Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden voimavaroissa - hyvinvoinnissa, elämänlaadussa, elämänhallintakyvyssä, kompetenssissa oli vajeita enemmän kuin vertailuryhmillä. Työllistymistä tukevat palvelut tarjosivat voimaantumisen mahdollistavaa sosiaalista tukea. Työllistymisen voimavarojen vahvistumista tapahtui: tavoitteiden selkiytymisen, työhön ja koulutukseen hakeutumisen aktiivisuuden, elämäntyytyväisyyden ja sosiaalisen osallisuuden kohdalla. Elämänlaatu kohosi hieman, mutta muutos ei merkitsevä. Elämänhallintakyky- tai kompetenssimittareilla saadut tulokset osoittivat ettei muutosta juuri tapahtunut. Ainoastaan nuorten, alle 30- vuotiaiden, käsitys omasta kyvykkyydestä vahvistui merkitsevästi. Muutos näyttää olevan yhteydessä ohjaajilta saatuun tukeen Tyytyväisyys elämään kohosi = koettu yleinen hyvinvointi/ onnellisuus kasvoi, vaikka elämänlaadussa ei havaittu muutosta. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 24
Pohdintaa Tutkimusten mukaan työn puute sinänsä ei välttämättä alenna elämänlaatua, vaan välittävänä tekijänä on toimeentulo ja taloudelliset seikat (myös terveys). Mihin voimavaroihin voidaan vaikuttaa työllistymistä tukevilla palveluilla? Terveys, talous =elämänlaatu, elämänhallintakyky? Miten muuttuvia käsitykset omasta kompetenssista tai koherenssista ovat? Ajan merkitys, työllistymisen merkitys? Kokeiltujen, valmiiden mittaristojen käytettävyys tavoittamaan työllisyystoimien laadullisia vaikutuksia? Sovellettavuus & helppokäyttöisyys? Erilaiset palvelut, tavoitteet ja osallistujaryhmät edellyttävät erilaisia mittareita. Arvioidaanko palvelutarvetta, vaikutuksia vai molempia? Pitäisikö arvioida prosessien eikä yksittäisten toimien vaikutuksia? Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 25
Mistä työllistymisen voimavaroissa on kysymys? TYÖNHAKIJAT Koulutus Osaaminen Aktiivisuus Motivaatio Terveys Työkyky Sosiaalinen tuki Hyvinvointi Elämänlaatu Osallisuus Työllistymistä tukevat palvelut TYÖ- JA KOULUTUS- MARKKINAT Työmahdollisuudet Koulutusmahdollisuudet Vallitsevat asenteet Yhteiskunnallinen ohjaus Talouden suhdanteet Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen 28.11.2014 26
KIITOKSET MIELENKIINNOSTA Lisätietoa: http://www.uef.fi/tetu/tyva