2 2008 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote Jukka Takala: Keveyttä työhön EU:ssa 2 Koordinaattori Mats Grönbladin haastattelu 4 Tules-vuosikymmenen viettoa maailmalla 6 Tules-toimintapäivänä pysytään tasapainossa 8 Järjestövastaavien mukaan yhteistyö kannattaa 10 Eurooppalainen Nivelrikkokouluttaja-hanke 14
PÄÄKIRJOITUS Eurooppalaisilla hyvillä käytännöillä vähennetään miljoonien työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinongelmia Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisimpiä työperäisiä terveysongelmia Euroopassa. Noin 25 prosenttia EU-alueen työntekijöistä kertoo kärsivänsä selkäkivusta ja 23 prosenttia lihassäryistä. E uroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuonna 2007 toteuttama Keveyttä työhön -kampanja oli ainutlaatuinen ja toistaiseksi laajin työolokampanja koko maailmassa. Virasto ja sen kansallisten koordinointikeskusten verkosto sekä muut organisaatiot järjestivät useita satoja tule-terveyttä edistäviä tapahtumia ja hankkeita ympäri Eurooppaa. Kampanjan päätöstapahtuma järjestettiin Euskalduna-konferenssikeskuksessa Espanjan Bilbaossa, 26. helmikuuta 2008. Päätöstapahtumassa esitettiin kampanjan tuloksia ja tuoreinta tule-tutkimusta. Tapahtumasta kehkeytyi todellinen tule-huippukokous, jonka yli 500 osallistujan joukossa oli EU:n päätöksentekijöitä, työmarkkinaosapuolten edustajia ja johtavia työsuojeluasiantuntijoita. Tule-terveys on kaikkien asia Perinteisesti tule-sairaudet mielletään manuaalista työtä tekevien terveysongelmaksi. Todellisuudessa kuitenkin miljoonat eurooppalaiset kärsivät tule-oireista kaikilla ammattialoilla, tosin erityisen usein maataloudessa ja rakennusalalla. Tule-sairauksista aiheutuu henkilökohtaisten kärsimysten lisäksi merkittäviä kustannuksia yrityksille, työntekijöille sekä koko yhteiskunnalle. Yrityksissä kustannukset näkyvät lääkäri- ja sosiaaliturvamenoina, korvausten maksamisena, työstä poissaoloina, ennenaikaisina eläkkeinä ja tuottavuuden vähentymisenä. Keveyttä työhön -kampanjan tavoitteena oli edistää yhteisiä hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja tule-sairauksien ehkäise- Jukka Takalan mukaan Suomen panos oli erittäin positiivinen koko Keveyttä työhön -kampanjan ajan. Erityisesti työsuojeluhallinnon, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä asiantuntijoiden yhteistoiminta on ollut esimerkillistä. miseksi ja tarjota samalla tukea tule-sairauksista sairastaville työntekijöille, jotta heidän työhyvinvointinsa paranisi. Kampanja täydentää EU:n uutta työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa (2007 2012), jonka kohteena ovat työperäiset terveysongelmat. Strategian tarkoituksena on vähentää neljänneksellä työtapaturmien määrää kaikkialla EU:ssa. Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioista vastaava EU-komissaari Vladimír S v pidla puhui kampanjan päätöstilaisuudessa. Tule-sairaudet ovat Euroopan yleisimpiä työperäisiä terveysongelmia. Tule-sairaudet vaikuttavat miljoonien työntekijöiden elämään. Tule-sairaudet maksavat yhteiskunnalle jopa 1,6 prosenttia BKT:sta. EU:n voimavaroja ei ole enää varaa hukata, vaan kaikkien tule-sairauksia sairas- EUROOPAN TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSVIRASTO 2 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote
tavien työntekijöiden työtä on kevennettävä. Kampanjalla on onnistuttu lisäämään tietoa tule-terveyden merkityksestä. Uskon, että hyvillä käytännöillä ehkäistään tulevaisuudessa paljon kärsimystä, S v pidla sanoi. Komissaarin mainitsema 1,6 prosentin osuus koko Euroopan BKT:sta on suurempi kuin Suomen koko bruttokansantuote. Tule-sairauksien ehkäisyyn käytetään tästä nyt vain murto-osa, vaikka jokainen ehkäisytoimiin sijoitettu euro tuottaisi moninkertaisesti itsensä takaisin sekä rahallisesti että lisääntyvänä hyvinvointina. EU:n puheenjohtajavaltiota Sloveniaa edusti työllisyys-, perhe- ja sosiaaliasiain ministeri Marjeta Cotman. Kampanjassa keskityttiin tulesairauksien kokonaisvaltaisten toimintaperiaatteiden edistämiseen. Siihen kuuluvat sekä ehkäisytoimenpiteet että toimet, joiden ansiosta tule-sairauksista kärsivät työntekijät voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista. Näin voidaan pitää yllä heidän työkykyään ja sopeuttaa heidät uudelleen työelämään. Olemme varmoja siitä, että tällä kampanjalla on onnistuttu parantamaan eurooppalaisten työntekijöiden työympäristöä niin, että siitä on saatu stressittömämpi ja terveellisempi kuin ennen. Yhteisellä eurooppalaisella kampanjoinnilla voidaan edelleen vähentää työtapaturmia ja ammattitauteja, Cotman painotti. EU hyvinvointialueena Viraston raportissa annetaan useita vinkkejä tule-sairauksien ehkäisemiseksi työpaikoilla. Raportissa huomautetaan esimerkiksi, että taukojen lisääminen toistotyössä vähentää merkittävästi tule-sairauksia heikentämättä kuitenkaan tuottavuutta. Tule-sairauksien tehokas estäminen onnistuu ainoastaan soveltamalla organisatorisia, teknisiä ja työntekijäkohtaisia toimia samanaikaisesti. Työntekijöiden, työnantajien ja työsuojelualan ammattilaisten on yhdistettävä voimansa. Eurooppa ei ole vain samojen kolikoiden käyttöalue. Euroopan työolokampanjat edistävät myös Komissaari Vladimír S v pidla puhui Keveyttä työhön -työterveyskampanjan päätösseminaarissa. S v pidla korosti tule-terveyden merkitystä osana työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Hän myös tähdensi moniammatillisuuden roolia tule-kuntoutuksessa, jotta tule-sairautta sairastavien paras mahdollinen hoito ja jatkaminen työelämässä varmistuisivat. tasa-arvoa ja muita yhteisiä arvoja työelämässä. Samat työterveysviestit, -tiedotteet, -julisteet, -käytännöt ja -logot ovat käytössä jokaisessa 27 jäsenmaassa, ja ne on käännetty kaikille 22 viralliselle EU-kielelle. Tällaiset kampanjat lisäävät eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sen mukana työrauhaa sekä vähentävät konfliktien todennäköisyyttä. Siinä on itse asiassa koko EU:n olemassaolon perusta. Jukka Takala Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtaja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston raportti: http://osha.europa.eu/ publications/reports 3 Tässä tiedotteessa tutustutaan kansainvälisiin tule-terveyshankkeisiin. Tiedotteessa kerrotaan tules-vuosikymmenen toteutuksesta maailmalla ja samalla valmistaudutaan ensisyksyn Tules-toimintapäivään. On helppo todeta, että maailman ihmiset ovat tule-näkökulmastakin tarkasteltuna kovin samanlaisia. Myös yleismaailmallinen resepti tule-oireiden taltuttamiseen on sama vuosikymmenen viettoon osallistuvissa maissa; liiku riittävästi ja syö terveellisesti sekä monipuolisesti. Mukavia lukuhetkiä! EC.EUROPA.EU
KOORDINAATTORIN HAASTATTELU LUND/BJD, TOTEUTUS: MIKKO VÄISÄNEN Kuuleeko tule-maailma, kuuntelen Kansainvälisen tules-vuosikymmenen (Bone and Joint Decade) yhdeksäs vuosi on käynnissä ja kampanjan loppusuora häämöttää. Koordinaattori Mats Grönbladin mukaan vuosikymmen on toteutunut kokonaisuudessaan hienosti Suomessa. Kansallinen kampanjointi kestää hyvin vertailun muiden maiden hankkeiden kanssa. Suomen kansallinen hanke on niittänyt mainetta aktiivisen ja käytännönläheisen toteutuksensa ansiosta. Etenkin hankkeen valtakunnallisen toimintaverkoston laajuus on saanut huomiota maailmalla. Tästä on kiittäminen sitoutuneita ja motivoituneita paikallisia yhteyshenkilöitämme ja toimijoitamme. Olen ylpeä esitellessäni Suomen verkostokarttaa kansainvälisissä kokouksissa, Grönblad sanoo. Vuosittaisissa tules-vuosikymmenen verkostokokouksissa eri maat ovat esitelleet hanketoimintaansa julistenäyttelyssä, jonka parhaimmisto on palkittu. Suomi on sijoittunut hyvin julistekilpailuissa. Vuonna 2006 Suomi ylsi kisassa ensimmäiselle sijalle ja viime vuonnakin Suomen hanke sai kunniamaininnan. Kilpailussa on arvostettu omaperäisesti toteutettuja kansallisia hankkeita. Suomea on kiitelty erityisesti siitä, että tule-kampanjointi on viety osaksi ihmisten arkea maakuntiin. Omaleimaisena toimintana voidaan mainita myös säännöllisesti ilmestyvä TULES 10 + -tiedote. Se on hieno esimerkki vuosikymmen-tiedottamisesta, Grönblad toteaa. Suomen voittokulku ei ole ollut itsestään selvää, sillä tutkimuksen mukaan tule/s- lyhenteen tunnisti vuosikymmenen alussa vain kymmenen prosenttia suomalaisista. Vieras lyhenne on todennäköisesti syönyt hankkeen näkyvyyttä. Grönbladin mielestä muiden maiden haasteena ei ole ollut vastaavalla tavalla tuki- ja liikuntaelinkäsitteen avaaminen. Minusta englanninkielinen Bone ja Joint Decade, eli luiden ja nivelten vuosikymmen, on kyllin yleistajuinen hankkeen nimeksi. Myös Ruotsissa käytetty pidempi nimike Rörelseorganens årtionde, eli Liikuntaelinten vuosikymmen, kertoo hyvin mistä on kysymys tavalliselle kadunkulkijalle. Suomessa käytetyt tule tai tules eivät avaudu yhtä helposti ihmisille, mutta niitä tärkeämpiä ovat iskulauseet, joilla pyritään tekemään tutuksi vuosikymmenen tavoitteita. Tunnuslauseet ovat parhaimmillaan selkeitä ja tyhjentäviä, kuten Kantavista rakenteista kannattaa pitää huolta ja Kunnon liike on kunnon lääke. Nämä lauseet kertovat vuosikym- 4 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote
HEIKKI HJELT LUND/BJD Mats Grönblad on ylpeä esitellessään Suomen kansallista tules-vuosikymmen-hanketta kansainvälisissä konferensseissa. menen sanoman kansantajuisesti. Myös kansainvälisessä vuosikymmen-logossa esiintyvä teksti Joint Motion on hyvin valittu, koska sen voi ymmärtää monella eri tavalla: yhteistoimintana, yhteistavoitteena ja nivelten liikkeenä. Tehokkaassa tiedottamisessa tulee käyttää juuri tällaisia tehokeinoja, Grönblad korostaa. Tule-sairaudet maailman taakkana Koordinaattorin mukaan kansainvälisen yhteisön tietoisuus tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteiskunnille aiheuttamista ongelmista syvenee koko ajan, vaikka piintyneitä käytäntöjä voi olla vaikea muuttaa edes kymmenessä vuodessa. Tästä huolimatta Grönbladin mielestä tule-sairaudet eivät enää jää vakavammaksi koettujen sairauksien jalkoihin, vaan alkavat saada arvoisensa huomion. Tule-sairaudet ovat maailmanlaajuisesti tiedostettu taakka. Siitä kertoo vuosikymmen-hankkeen saama kansainvälinen tunnustus. Jo 62 valtion hallitus tukee virallisesti vuosikymmen-hanketta, tuorein tulokas viime vuodelta oli Meksikon hallitus. Maakohtainen toimintaverkosto on perustettu Suomen tavoin 61 valti- oon ja kansallinen koordinaattorikin on nimetty peräti 98 maahan, Grönblad luettelee. YK:n ja Maailmanpankin antama tuki tules-vuosikymmenelle tulee selkeämmin esiin kehittyviin maihin suuntautuneissa tieliikennekampanjoissa. Yhteiset painopisteet Tules-vuosikymmenen painoalueita ovat nivelsairaudet, osteoporoosi, selkäsairaudet, vaikeat traumat ja lasten krooniset nivelsairaudet. Vaikka päämäärät ovatkin kansainvälisesti samat, on eri maiden kampanjoinnissa painotuseroja vuosikymmenen tavoitteiden toteutuksen suhteen. Eroavuudet tuovat kaivattua lisäväriä kampanjointiin. Liikennevalistuksen lisäksi monessa maassa osteoporoosin ehkäisykampanjat ovat herättäneet kiinnostusta. Käsittääkseni myös muilla vuosikymmenen painopistealueilla työskennellään tiiviisti. Esimerkiksi selän ja nivelten hyvinvoinnin hyväksi järjestetään tempauksia etenkin maailmanlaajuisen Tules-toimintaviikon aikana lokakuussa, Grönblad toteaa. Kansainvälisyydellä ja yhteisellä sanomalla on valtava merkitys globaalin yhteishengen luomisessa. Monessa maassa on selvästi saatu enemmän aikaan, kun on vankka kansainvälinen tuki taustalla. Ajatus think globally, act locally ajattele globaalisti, toimi paikallisesti toteutuu hyvin vuosikymmenen suhteen. Toisaalta joka maassa maan tavalla on ollut välttämätön periaate, sillä ilman maakohtaisia toimintaverkostoja ja työhönsä paneutuneita aktiiveja olisi vuosikymmenen kansainvälisiä päämääriä mahdoton siirtää paikallisiin oloihin, Grönblad sanoo. Tulevaisuuden näkymät Grönblad on varsin tyytyväinen vuosikymmenen kansallisen lopputoteutuksen osalta, vaikka kaipaisikin hankkeelle lisähuomioarvoa valtamedioilta. Objektiivisesti arvioiden toimintamme on ollut hyvillä raiteilla, mutta toivoisin hankkeelle vielä enemmän valtakunnallista näkyvyyttä. Toisaalta paikallista- 5 Viime vuonna tules-vuosikymmen-hankkeen verkostokokous järjestettiin Australiassa. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti jatkaa toimintaa vuoden 2010 jälkeenkin. Kokous pidetään tänä vuonna Intiassa. solla on tehty erittäin onnistunutta tiedottamista. Suonenjoella toteutetun informaatiokampanjan kaltaiset osahankkeet ovat mitä parhainta vuosikymmen-viestintää. On lähdettävä liikkeelle ruohojuuritasosta. Samalla on helppo seurata miten tiedottaminen todella onnistuu, ja miten ihmiset ottavat tule-terveysviestin omakseen, Grönblad sanoo. Tules-vuosikymmen-hankkeen aikarajan umpeutuminen ei merkitse tule-tiedon tarpeen loppumista. Työhän on vasta alkanut, sillä ihmiset arjessaan tavoittava terveysvalistus on monien vuosikymmenten systemaattisen tiedottamisen lopputulos. Toivoisin myös, että vuosikymmenen kautta onnistuttaisiin Suomessa lisäämään tule-sairauksien tutkimusrahoitusta, mielellään korvamerkityin varoin. Jatkorahoitus turvaisi tule-tutkimuksen tulevaisuuden. Monessa maassa on luotu organisaatioita ja tule-verkostoja, jotka voisivat jatkaa toimintaa myös 2010 jälkeen. Viime joulukuussa Australiassa pidetyssä vuosikymmenen verkostokokouksessa joku osallistujista heitti ilmaan ajatuksen tules-vuosisadasta, saapa nähdä miten tässä vielä käy, Grönblad visioi innostuneena.
KANSAINVÄLISESTI Kaiken maailman tule-kampanjointia SHOICHI KOKUBUN/JAPAN Kaikkia koskettava tule-terveyssanoma tuntuu välittyvän ympäri maailman kulttuurieroista riippumatta. Suurelta osin kansalliset kampanjat noudattavat kansainvälistä tiedottamisen linjaa, mutta samalla kiehtovat paikalliset piirteet tulevat esiin eri maiden tule-tapahtumista. Japanin aloitteesta toteutettu Euraasian moottoripyöräturnee saavutti paljon huomiota. Euraasian moottoripyöräturnee Japanin tules-vuosikymmen-hanke järjesti koko Euraasian halkoneen kampanjointikiertueen moottoripyöräilijä Shinji Kazaman ohjaamana. Moottoripyöräreitin varrella korostettiin liikenneturvallisuuden tärkeyttä Aasiassa ja Euroopassa. Kazama on tullut tunnetuksi aiemmasta pyöräturneestaan yli 6000 metrin korkeuteen Mount Everestillä sekä etelä- ja pohjoisnapojen valloitusmatkoista moottoripyörän selässä. Hänen jalkansa murtui vakavasti vuonna 2004 Dakar-rallissa sattuneessa onnettomuudessa. Murtuma herätti Kazaman kampanjoimaan tule-terveyden puolesta. Japanin koordinaattorin Shoichi Kokubunin mukaan Euraasiaan moottoripyöräturnee kesti seitsemän viikkoa. Matkaan lähdettiin kesäkuussa 2007. Turnee starttasi Vladivostokista ja päättyi Portugaliin, Cabo da Rocan kaupunkiin. Kohokohtia olivat vierailut ortopedisissä trau- makeskuksissa Venäjän Kurganissa, Saksan Murnaussa ja Ranskan Pitie-Salpetriereonissa, Kokubun kertoo. Turneen saama suosio on rohkaissut Japanin tules-vuosikymmen-hanketta ideoimaan vastaavia liikenneturvallisuuskampanjoita. Tule-terveys nousee pyörien päälle tulevaisuudessakin. Tule-viestiä populaarikulttuurin voimalla Tules-vuosikymmen-hankkeet ovat muuallakin maailmassa valjastaneet julkisuuden henkilöitä välittämään tietoa tuki- ja liikuntaelinten hyvinvoinnista. Näin on toimittu myös Libanonissa. Arabimaail- MAJIDAFANS.COM massa suurta arvostusta nauttiva laulajatar Magida El Roumi lupautui vuonna 2007 Libanonin tules-vuosikymmen-hankkeen suojelijaksi. Roumi on erityisesti toiminut sen hyväksi, että osteoporoosin ehkäisyyn kiinnitettäisiin huomiota. Elämän koettelemusten keskellä on vaikea muistaa kestävän ja lujan luuston merkitys toimintakyvyn perusedellytyksenä. Haluan osaltani välittää tietoa luuterveydestä, jotta voimme välttää sairauden aiheuttamaa tuskaa, Roumi painotti lehdistötilaisuudessa Beirutissa. Laulajatar on aikaisemmin toiminut FAO:n ja UNESCO:n lähettiläänä. Useissa tules-vuosikymmenen viettoon osallistuvissa maissa hanketta suojelee valtion päämies tai sosiaali- ja terveysministeri. Nigeria tule-mallimaana Afrikasta Etelä-Afrikan Durbanissa järjestettiin loistelias tules-vuosikymmenen verkostokokous vuonna 2006. Muutoinkin Afrikan maissa on vastattu kansainväliseen kampanjakutsuun voimavarojen mukaan. Esimerkiksi Nigeriassa tehdään töitä tule-terveyden hyväksi, vaikka samalla taistellaan monia haasteita kuten epidemioita vastaan. Poliittisten levottomuuksien ohella yhteiskunnallisia ongelmia aiheutuu rankkasateiden synnyttämistä tulvista. Lisäksi noin neljä prosenttia Nigerian aikuisväestöstä on saanut HIV-tartunnan. Maassa on todettu myös lintuinfluenssatapauksia yhdessätoista osavaltiossa. Vasta valitun koordinaattorin Wahab Yinusan mukaan tules-vuosikymmen-kampanjointi näkyy muista terveysuhkista huolimatta myös Nigeriassa. Nigerian reuma- ja osteoporoosiyhdistykset tekevät yhteistyötä Nigerian Punaisen Ristin, tieturvallisuusjärjestöjen, lääketeollisuuden sekä ambulanssikuljettaja- ja röntgenhoitajayhdistyksien kanssa parantaakseen liikenneoloja. Samoin vietämme maailman osteoporoosipäivää yhdessä muun maailman kanssa, Yinusa kertoo. Nigeriassa, kuten muissakin Afrikan maissa, terveysvalistusta tehdään opetusnäytelmien ja tapahtumien avulla. FRANK O. RICHARDS, THE CARTER CENTER 6 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote
DEBBIE GATES/CANADIAN ORTHOPAEDIC FOUNDATION Kanadassa tules-vuosikymmenen viettoa on vauhditettu tunnuslauseella: Hip hip Hurraa! Hip merkitsee englanniksi myös lonkkaa, joka sopii osuvasti tule-teemaan. AMYE L. LEONG Amerikkalainen Amye L. Leong on antanut kasvot tule-sairaudelle. Hän toimii tulesvuosikymmenen kansainvälisenä tiedottajana. Nivelreumaa sairastava Leong on kertonut omaelämäkerrassaan millaista on elää tule-sairauden kanssa. Leong on läpikäynyt kaksikymmentä leikkausta. WHO:n tukema kansainvälinen tulesvuosikymmen-hanke on keino tuoda kaikkien tule-sairautta sairastavien ääni globaalisti kuuluviin. Yhdessä voimme vaikuttaa tule-sairauksien tutkimukseen, hyvään hoitoon ja ehkäisyyn. Haluan lähettää lämpimiä terveisiä Suomen kaikille tules-vuosikymmen-hankkeeseen osallistuville, Leong sanoo. Brasilian koordinaattori ja tules-vuosikymmen kansainvälisen ohjausryhmän jäsen Marcos Musafir järjesti Etelä-Amerikan maiden tule-huippukokouksen São Paulossa viime vuonna. Kokoukseen osallistui järjestöjohtajia eri maista. Huippukokouksen tavoitteena oli löytää keinoja liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. LUND/BJD LUND/BJD Vatikaanin postilaitos julkaisi vuonna 2003 tules-vuosikymmentä juhlistavan aerogrammin eli ilmakirjearkin. Aerogrammi on painettu erityisen ohuelle paperille, jotta sen paino olisi pieni. LUND/BJD Vuonna 2007 Australian verkostokokouksessa tapasivat koordinaattorien ohella potilasjärjestöjen edustajat tules-vuosikymmenen hankemaista ympäri maapallon. Lue lisää tules-vuosikymmenen kansainvälisistä tapahtumista englanniksi: http://www.boneandjointdecade.org/ 7
AJASSA MIKKO VÄISÄNEN Pysy pystyssä! S yksyllä taas tempaistaan yhteistuumin tule-terveyden hyväksi. Valtakunnallinen Tules-toimintapäivä järjestetään lokakuussa jo neljättä kertaa tule-kentällä toimivien järjestöjen yhteisenä ponnistuksena. Tules-vuosikymmen-hankkeen koordinoiman päivän toteutukseen osallistuvat Suomen Nivelyhdistys, Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Selkäliitto. Lisäksi Suomen Fysioterapeutit lähtee tänä vuonna uutena toimijana mukaan. Aiempien vuosien tapaan Tules-toimintapäivänä korostetaan tule-terveyden tärkeyttä. Hyvä tukija liikuntaelinterveys parantaa jokaisen suomalaisen toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. Tules-toimintapäivä järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti maanantaina 13.10.2008. Päivä toteutetaan Kansainvälisen tulesvuosikymmenen toimintaviikon 12. 20.10.2008 yhteydessä. Viikon aikana vietetään myös diagnoosikohtaisia teemapäiviä ympäri maailman. Tules-toimintapäivään osallistuvilla paikkakunnalla toteutetaan yhteinen tempaus liittojen jäsenyhdistysten toimesta. Tämä heijastaa järjestöjen välistä tule-yhteishenkeä. Tänä vuonna toimintapäivän teemana on hyvän tasapainon merkitys. Yhteistyössä fysioterapeuttien kanssa jalkaudutaan testaamaan ohikulkijoiden tasapainoa. Lisäksi ihmisiä houkutellaan osallistumaan valtakunnalliseen kilpailuun. Toivottavasti kaikki toimintaverkoston yhdistykset haluavat tänäkin vuonna mukaan viettämään Tules-toimintapäivää! Kuntoutuspäällikkö Sirkku Ala-Peijari Kuntoutumiskeskus Apilasta näyttää mallia. Yhdellä jalalla seisominen ilman tukea käy mainiosti tasapainoharjoituksesta. Harjoituksen voi aloittaa ottamalla kevyesti tukea vaikkapa puusta. Harjoitusta voi vaikeuttaa pitämällä silmiä kiinni. Harjoitusasennossa tulisi pysyä vähintään minuutin ajan, jotta harjoitteella olisi vaikutusta. Valtakunnallinen Tules-toimintapäivä Ma 13.10.2008 Kaikki mukaan! Lisätietoa Tules-toimintapäivästä saa projektisihteeri Mikko Väisäseltä, mikko.vaisanen@reumaliitto.fi. 8 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote
Kunnon tasapainottelua T oimintakyvyn ja turvallisen liikkumisen kannalta on keskeistä, että tasapaino säilyy kohtuullisena läpi elämän. Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtajan ja Tules-liigan jäsenen Maarit Keskisen mukaan tasapainon tarpeellisuuden huomaa helposti keskellä arkea. Hyvä tasapaino on liikkumisen ja arkitoimintojen perusedellytys. Heikentynyt tasapaino saattaa paljastua portaita noustessa, kurottaessa maljakkoa kaapin ylimmältä hyllyltä tai vaikkapa samoillessa epätasaisessa metsämaastossa, Keskinen sanoo. Säännöllisellä tasapainoharjoittelulla voidaan ehkäistä kohtalokkaita kaatumisia. Liikennetapaturmissa kuolee noin 400 ihmistä vuodessa, kun taas kaatumisen takia kuolee yli 1000 suomalaista vuodessa. Kaatumisten yhteydessä viitataan aiheellisesti ikäihmisiin, mutta Keskisen mielestä tasapainoharjoittelu ei ole pelkästään ikäihmisten asia. Tasapainoharjoittelu on tärkeää kaikenikäisille. Epävarmalta tuntuva tasapainokyky voi haitata kenen tahansa arjessa selviytymistä, etenkin jos tule-oireet tai nivelkipu rajoittavat liikeratojen hallintaa, Keskinen toteaa. Tasapaino kuntoon treenaamalla Tasapainon hallinta perustuu suurelta osin harjoittelemalla opittuun motoriikkaan. Koska motoristen taitojen säilyttäminen ja parantaminen edellyttävät harjoittamista, täytyy tasapainotaitojakin jatkuvasti ylläpitää. Harjoittamatta taito voi ruostua, jolloin tasapaino saattaa järkkyä. Tasapainoa kannattaa treenata erilaisilla koordinaatioharjoituksilla. Harjoittelu kehittää korvassa sijaitsevien tasapainoelimien reaktiokykyä ja lisää samalla nivelissä olevien tuntoreseptoreiden toimintaherkkyyttä, Keskinen selittää. Tasapainon ja liikkeen hallinta on kokonaisvaltainen toiminto. Siihen osallistuvat aistit, keskusja ääreishermosto sekä tuki- ja liikuntaelimistö. Tässä kokonaisuudessa tuleterveys on tärkeää, koska pienikin virheasento nivelessä tai tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuva kipu voivat vaikuttaa tasapainoa sääteleviin elimiin ja aiheuttaa epävarmuutta ja horjuttaa tasapainoa, Keskinen painottaa. Tules-toimintapäivää varten tuo- Maarit Keskisen mukaan tasapainoharjoittelun vaikutukset tunnistaa melko pian parantuneena toimintakykynä. tetaan yhteistyössä Suomen Fysioterapeuttien kanssa Pysy pystyssä -kampanjamateriaalia, jossa korostetaan hauskalla ja helposti omaksuttavalla tavalla tasapainoharjoittelun tärkeyttä tule-terveydelle. HEIKKI HJELT Tules-vuosikymmenen materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille Tules-vuosikymmenen Kotikonsteja-esitesarjassa on ilmestynyt esitteet osteoporoosista, nivelrikosta ja selän hoidosta. Esitteitä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Niitä voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille 10 sentin kappalehintaan. Lisäksi tilaajilta laskutetaan postimaksut. Verkostoon kuuluville esitteet ovat maksuttomia, mutta yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postimaksu. Esitteet voi myös ladata Internet-sivuiltamme ilmaiseksi. Selän hoidosta ja nivelrikosta on tehty kalvosarjat terveydenhuollon ammattilaisille potilasohjaukseen. Kalvosarjoihin kuuluu taustateksti. Hinta: 35 euroa/kalvosarja. Tilaukset: info@tules-vuosikymmen.org Lisätietoja: www.tules-vuosikymmen.org Kotikonsteja nivelrikon hoitoon Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon Kotikonsteja selän hoitoon 9
FOKUKSESSA TULES-TOIMINTAPÄIVÄN VIETTÄJIEN MIELESTÄ: Tule-yhteistyössä aineksia vientituotteeksi asti LIISA VATANEN Tules-toimintaviikkoa juhlistetaan kaikkialla maailmassa. Se on Kansainvälisen tules-vuosikymmenen yhteinen, globaali näytönpaikka. Suomessa on muodostunut tavaksi viettää samaisella viikolla järjestöjen yhteistä Tules-toimintapäivää. Päivän toteutukseen osallistuvien neljän tule-järjestön edustajilta kysyttiin seuraavat kysymykset: 1) Miten tärkeänä koette yhteisen Tules-toimintapäivän vieton Suomessa? 2) Onko jokin tule-terveyshanke toteutettu ulkomailla mielestänne esimerkillisesti tai/ja paremmin kuin Suomessa? 3) Onko suomalaisissa eri tule-kampanjoissa rahkeita vientituotteeksi kehittämiseen? 4) Mikä muun (ei-tule)terveysjärjestön toteuttama terveyskampanja on mielestäsi hyvin onnistunut? Jopa niin, että kunpa olisin sen itse keksinyt. 5) Mitä muuta haluaisit nostaa tule-kentältä esiin? Jyrki Laakson mielestä päättäjien olisi jo korkea aika ohjata enemmän varoja tule-sairauksien ehkäisyyn. Suomen Nivelyhdistyksen koordinaattori Jyrki Laakso: 1) Tules-toimintapäivä on hyvin tärkeä toimintamuoto, jolla saavutetaan paljon sellaisia avun ja tuen tarpeessa olevia ihmisiä, joita ei muuten saavutettaisi. On oleellista, että tule-järjestöt esiintyvät yhdessä yhteisen viestin takana. Vaikka omat resurssimme nuorena järjestönä ovat vielä pienet, haluamme edistää yhteistä asiaamme mahdollisuuksiemme mukaan. Yhtenä rintamana näymme paremmin! SUOMEN OSTEOPOROOSILIITTO 2) Tule ja tules ovat yhä uusia käsitteitä Suomessa. Siksi meidän on syytä ottaa mallia maailmalla toimivista hankkeista. Työsarka on hurja, koskeehan tule-oireet valtavaa osaa väestöstämme. Niinpä kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön. 3) Taatusti on. Kansallinen TULE-ohjelma on toteutuessaan varmasti ylpeilyn aihe meille kaikille ja kopioinnin kohde muiden maiden toimijoille. 4) Esimerkkejä on lukuisia alkaen pienistä paikallisista ja päättyen laajoihin, monen järjestön valtakunnallisiin kampanjoihin. Suomessa riittää tarmoa, joten ei ihme, että täällä tehdään innovatiivisia ja tehokkaita kampanjoita. 5) Vaikka yhteistyö tule-järjestöjen kesken toimiikin jo hyvin, on aina varaa parantaa. Olen havainnut joskus jopa mustasukkaisuutta, joka on aivan turhaa: me kaikki tähtäämme samaan maaliin, eivätkä ponnistelumme ole keneltäkään pois. Tule-vaivat ovat yhteiskunnalle kirjaimellisesti miljardien eurojen kysymys. Yhteiskunta käyttää suurempia summia sellaisten suurien sairausryhmien eteen, joiden merkitys yhteiskunnalle on pienempi kuin tule-vaivojen. Siispä päättäjät laskimet esiin ja panostusta erityisesti ennaltaehkäisyyn! Tules-toimintapäivä on synnyttänyt lisää järjestöjen välistä yhteistyötä. Esimerkiksi vajaina pyöriviä liikuntaryhmiä on yhteisvoimin saatu täydemmiksi, Virpi Koskue kertoo. Suomen Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja Virpi Koskue: 1) Tules-toimintapäivä on osoittautunut tärkeäksi ja nimenomaan käytännön läheiseksi yhteistoiminnan muodoksi eri puolilla Suomea. Usein puhutaan yhteistyöstä, mutta se ei aina saa näin konkreettisia muotoja. Yhteinen toimintapäivä on yhteisvoimin toteutettuna näkyvämpi tapahtuma kuin yksin tehtynä. Samalla yhdistysten aluetoimijat ovat tulleet toisilleen tutuiksi, jolloin muukin yhteistyö on aina luonnikkaampaa. Yhteistyö Tules-toimintapäivän puitteissa on poikinut muutakin yhteistoimintaa yhdistysten välille ja tiedotus muiden yhdistysten toiminnasta on tehostunut. 2) Tällä hetkellä tiedossani ei ole yhtä hyviä käytännönläheisiä hankkeita ulkomailta. 3) Totta kai! Esimerkiksi näin hyvin suunniteltu ja suomalaisella täsmällisyydellä toteutettu toimintapäivä olisi hyvä vientituote. 4) Sydänliiton kampanjat Pieni päätös päivässä ja Pieni ottaa isosta mallia ovat mielestäni erinomaisesti toteutettuja kampanjoita, jotka istuvat hyvin ihmisten arkielämään. 5) Sairauskohtaisia järjestöjä tarvitaan ja niiden toiminta on ensisijainen lähtökohta. Toimimalla yhteistyössä saamme kaikki asiaamme enemmän ja näyttävämmin esille. 10 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote
Lea Salmisen mukaan neljän vuoden aikana on useiden paikallisyhdistysten kesken muotoutunut tiivis ympärivuotinen tuleyhteistyömalli. Suomen Reumaliiton järjestöpäällikkö Lea Salminen: 1) Pidän yhteistyötä hyvin tärkeänä! 2) Parhaiten tunnen pohjoismaiset tule-hankkeet. Kaikissa Pohjoismaissa toteutetaan tules-vuosikymmentä, mutta paljon vaatimattomammin kuin Suomessa. Missään muussa Pohjolan maassa liittojen jäsenyhdistykset eivät ole näin aktiivisesti mukana kuin meillä. Pohjoismaissa kampanjoidaan kyllä muutoin tule-terveystietoisuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi viime vuonna Tanskassa huomiota herätti Kööpenhaminan paikallisliikenteen pysäkeillä Gigt punkt eli G-piste-julisteet, jotka paljastivat kehon ratkaisevat tule- ja kipu-pisteet. 3) Ehdottomasti on. Ainakin suomalaisessa tulesvuosikymmenen kampanjoissa on aineksia ulkomaille. Vuosikymmen on hyvä syy saattaa eri tuleyhdistykset yhteen viettämään Tules-toimintapäivää. Esimerkiksi Jyväskylään on kehkeytynyt todellinen tule-yhdistysten yhteistyökeskus. Samoin Suonenjoella toteutettu informaatiokampanja, jonka lopullisia tuloksia tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, mutta uskon sen kantavan pitemmällekin. 4) Mieleeni tuli tosi nasta nuorten yhteistyöhanke, jonka nimi on "Sankarit jäällä". Se on ensi marraskuussa Lempäälässä toteutettava tapahtuma, jota ovat junailleet Hengitys- ja Sydänliiton piiriorganisaatiot sekä Kehitysvammaisten Tukiliiton Matkalle, liikkeelle, keskelle elämää -projekti (Malike). 5 Tules-vuosikymmenen ansiosta alkanut eri tulejärjestöjen kenttätason yhteistyö jatkukoon innostavasti! MIRA VANNINEN Suomen Selkäliiton selkäneuvoja Kirsi Töyrylä-Aapio: 1) Paikallisjärjestöjen yhteistyö Tules-toimintapäivänä voi parhaimmillaan synnyttää hedelmällistä yhteistyötä myös jatkossa, kun toimijat oppivat tuntemaan toisensa ja siten uusia ideoita voidaan kehittää yhteistyömuodoiksi. Tule-asiat saavat enemmän näkyvyyttä järjestöjen yhdistäessä voi- Töyrylä-Aapiosta tutkittua tietoa tulisi mansa. viedä kaikille ikäryhmille nuoria unohta- Keveyttä työhön -kampanjan ta- 2) Vuonna 2007 järjestetyn EU:n matta, jotta selkävaivojen ja muiden tulesia työpaikoilla kautta Euroopan. voitteena oli ehkäistä tule-sairaukoireiden ehkäisy voitaisiin aloittaa riittäkijät työkykyisinä ja kuntouttaa Pyrkimyksenä oli ylläpitää työntevän aikaisin. heitä takaisin työelämään. 3) Miksei. Esimerkiksi Tules-toimintapäivän eri teemoista voisi hyvinkin brändätä vientituotteita. Toimintapäivässä toteutetaan parhaimmillaan yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä sekä osallistutetaan ihmisiä miettimään omaa tule-terveyttään. 4) Hyviä kampanjoita on paljon. KKI:n SuomiMies seikkailee -kampanja on onnistunut hyvin. Kampanjassa on löydetty uusia keinoja saada miehiä liikkeelle. Kampanja on saanut myös medianäkyvyyttä. 5) Sekä lääkärit että muu terveydenhuolto tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa. Esimerkiksi Käypä hoito -suositukset eivät ole läheskään kaikille tuttuja, vaikka ne ovat hyvä työkalu. Olisi tärkeää, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset puhuisivat samaa kieltä, jolloin oikeaa tietoa välittyisi oikein ajoitetun hoidon vaikuttavuudesta. Hoidon ja kuntoutuksen ohella tule-sairautta sairastavaa tulee kannustaa itsehoitoon ja löytämään vertaistukea. Lundista WHO:n tutkimuskeskus Tules-vuosikymmen-hankkeen kansainvälistä toimintaa hallinnoiva Lundin yliopiston ortopedian laitos nimitettiin WHO:n tutkimusyksiköksi vuoden 2007 lopussa. Ortopedian laitoksesta tulee osa WHO:n yhteistyöorganisaatiota. Uudessa tutkimusyksikössä erikoistutaan näyttöön perustuvaan tulesairauksien tutkimukseen, josta Lundissa on pitkät perinteet. Tules-vuosikymmenen alun perin ideoineen professori Lars Lidgrenin mukaan tutkimuskeskuksen perustaminen on merkki WHO:n Kansainväliselle tules-vuosikymmen-hankkeelle antamasta tunnustuksesta ja tuesta. Lidgren toimii tules-vuosikymmenen edustajamaista kootun 15-jäsenisen johtoryhmän puheenjohtajana. Lundissa jatketaan vuosikymmen myötä tehostunutta tutkimustyötä tule-sairauksien vaikuttavasta ehkäisystä ja oikein ajoitetusta hoidosta. Jo vuonna 2003 WHO julkaisi yhteistyössä vuosikymmenen kanssa raportin tule-sairauksien aiheuttamasta taakasta osana laajempaa terveystutkimusta, Lidgren toteaa. Yliopistolliset tutkimusyksiköt eri puolilla maailmaa toimivat Lundin tapaan osina WHO:n organisaatiota ja edistävät globaaleja terveystavoitteita. WHO haluaa tukea ja olla mukana jo olemassa olevien tutkimusyksiköiden työssä, sen sijaan että perustaisi omia päällekkäisiä yksiköitä. Professori Lars Lidgren on Kansainvälistä tules-vuosikymmentä ohjaavan kansainvälisen johtoryhmän puheenjohtaja. LUND/BJD 11
EUROOPASTA RIITTA AARREVUO Tule-terveyslobbausta Euroopan unionissa Europarlamentaarikko Lasse Lehtinen syventyneenä EU:n terveyslinjauksiin. E uroopan parlamentin epävirallinen osteoporoosityöryhmä (European Parliament Osteoporosis Interest Group) on toiminut vuodesta 2001 Kansainvälisen osteoporoosijärjestön (International Osteoporosis Foundation) aloitteesta. Työryhmän verkkosivuston mukaan joka 30. sekunti Euroopassa tapahtuu luunmurtuma osteoporoosin seurauksena. Osteoporoosityöryhmän kokouksiin osallistuu europarlamentaarikkoja yli puoluerajojen kaikista 27 EU-maasta. Lasse Lehtinen on yksi osteoporoosityöryhmän jäsenistä. Hän vastasi ystävällisesti toimituksemme lähettämiin kysymyksiin. Miten terveyslobbaus otetaan vastaan parlamentissa? Valistus otetaan aina myönteisesti vastaan parlamentissa. Ongelmana on meppien ajankäyttö. Hyviä ja kannatettavia asioita ja niiden puolestapuhujia on niin paljon. Onko työryhmä onnistunut lisäämään tietoisuutta osteoporoosista eurooppalaisena terveysuhkana? Sitä on vaikea mitata. Useimmat mepit tuntuvat tietävän, mistä on kysymys. Vuonna 1998 julkistettu ohjelma osteoporoosista on jatkuvassa seurannassa. Seuraavan kerran tempaistaan näkyvästi lokakuun 20. päivä kun yhdessä EU:n ja WHO:n kanssa vietetään taas Maailman Osteoporoosipäivää. Onko sairauksiin liittyvissä kysymyksissä helpompi löytää maiden ja puolueiden rajat ylittävä yhteisymmärrys kuin muissa kysymyksissä? Terveyskysymykset eivät yleensä politisoidu, vaan niille on ymmärtäjiä yli kansallisten rajojen ja kaikilla poliittisilla suunnilla. Onko osteoporoosityöryhmä ollut luomassa yleiseurooppalaisia käytäntöjä osteoporoosin hoidossa ja ehkäisyssä tai vaikuttamassa niiden käyttöönottoon? Vuonna 2001 tehtiin seurantaraportti vuoden 1998 suositusten toteutumisesta ja tulokset olivat pettymys. Työtä riittää siis edelleen. Suomessa on kiinnitetty huomiota terveydenedistämisen merkitykseen osana eri politiikkaohjelmia. Onko EU toiminut tässä suunnannäyttäjänä? Maailman mitassa EU on suunnannäyttäjä vaikka tulokset julistettaisiinkin vaatimattomiksi. EU on kaikkine puutteineenkin maapallon aikaansaavin ja toimivin ylikansallinen elin. Miten merkittävänä näkisitte tulesairauskentän painoarvon nostamisen EU:ssa? Ikääntyvässä Euroopassa osataan vähitellen laskea erilaisten sairauksien kansantaloudelliset vaikutukset, joka johtaa toivottavasti siihen, että ennaltaehkäisyyn panostetaan enemmän kuin nyt. 12 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote
1 2007 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Pär Slätis: suurlähettilään tervehdys 2 Moniammatillinen aivoriihi hyvän hoidon takeena 4 Sinikka Nopola ja hämäläisen terveyden eväät 8 Väitökset potilaan ohjaamisesta ja kohtaamisesta 10 Tule-sairauksien yleisyys näkyy hoitovahinkojen määrässä 12 Avoin kirje terveydenhuollolle 15 2 2007 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Heikki Hurri: Itsehoito on oman terveyden vaalimista 3 Eija Kalso ja kokonaisvaltainen kivuntutkimus 4 Hannu Pellinen: Tule-lääkkeet annospusseissa apteekista 8 Peter Nyman ja suomenruotsalainen terveys 10 Pirkko K. Koskisen kolumni potilaan kohtaamisesta 13 Markku Hakala: Kuntoutustutkimuksen haasteet 14 3 2007 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Ministeri Hyssälä ja työhyvinvointi 3 Tule-ergonomiaa näyttöpäätetyöhön 4 Esteettömyys on ihmisoikeus 8 Työpaikoilla otetaan paljon tule-riskejä 10 Sari Kaasinen ja tule-remontti 12 Turvallinen koti 14 4 2007 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote 1 2008 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Sinikka Torkkola: Potilaskuvan merkityksistä 3 Timo Airaksinen: Onko tule-terveys kansalaishyve? 4 Tule-asialla Suonenjoella 6 Jyrki Kasvi: Numeroiden takana on ihminen 9 Kansallisen TULE-ohjelman julkistaminen 12 Vihanneksilla luut ja nivelet kuntoon? 14 Kolumni: Terveyttä teoriassa ja käytännössä 3 Markku T. Hyyppä ja sosiaalinen pääoma 4 Haasteena elämäntapamuutos 8 Vetovoimaa vertaistuesta 10 Tules ja seksuaalisuus 12 Lähikuvassa Eeva Kilpi 14 LIANA EULLER-ZIEGLER Moniammatillisuus Ranskassa, Belgiassa ja Unkarissa JEAN NOËL ARGENSON GÉZA BÁLINT Koordinaattori Liana Euller-Zieglerin mukaan moniammattillisuus on esillä Eularin tämän kesän kongressissa Pariisissa. Eular, eli European League Against Rheumatism, on Euroopan reumajärjestöjen kattojärjestö, jossa toimii myös terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillinen komitea. Ranskan toinen koordinaattori Jean Noël Argenson pitää moniammatillisuutta hyvän hoidon takeena. Koordinaattori Géza Bálint on optimistinen Unkarin tule-terveydenhoidon kehityksen suhteen. E urooppalaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä laadukas hoito perustuu moniammatilliselle yhteistyölle. Tämän käsityksen jakavat tules-vuosikymmen-hankkeen koordinaattorit Ranskassa, Belgiassa ja Unkarissa. Kroonista tule-sairautta sairastavan moniammatilliseen hoitotiimiin voi parhaimmillaan kuulua erikoislääkäreitä, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, lähi- ja sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti sekä jalkojenhoitaja. Päämäärä eri alojen spesialistien yhteistyöstä saattaa kuitenkin jäädä ihanteeksi. Ranskassa ja Belgiassa uskotaan tiimityöhön Ranskaan on nimetty kaksi tulesvuosikymmenen koordinaattoria. Koordinaattori Jean Noël Argensonin ja Liana Euller-Zieglerin mukaan moniammatillisen tiimityön edut on huomattu ja tunnustettu Ranskassa. Ranskan Reumatologinen yhdistys tekee parhaillaan johdollani tutkimusta, jossa kartoitetaan tulesairautta sairastavien kokemuksia moniammatillisuuden merkityksestä. Tähänastiset tulokset puhuvat moniammatillisen yhteistyön puolesta, Euller-Ziegler toteaa. Ranskan terveysviranomaiset (Haute Autorité de Santé) ovat viimeksi vuonna 2007 julkaisseet suosituksen, jossa moniammatillisen hoidon merkitystä korostetaan erityisesti nivelreuman hoidossa. Ikävä kyllä, julkinen rahoitus ei vielä mahdollista moniammatillista työotetta suosituksista huolimatta, kumpikin koordinaattori pahoittelee. Ranskan naapurimaassa, Belgiassa, jatkokoulutuksen tarve moniammatillisen hoidon turvaamiseksi huomattiin vuonna 2005. 13 Koordinaattori René Verdonkin mukaan Belgiassa on nyt käynnissä koulutuskokonaisuus, jossa perehdytään erityisesti tiimityön sujuvuuteen. Jatkokoulutuksen aikana esimerkiksi sairaanhoitajilla ja fysioterapeuteilla on mahdollisuus erikoistua reumatologiaan. Mielestäni moniammatillisuuden tuomaa lisäarvoa tule-hoidossa ei voi liikaa painottaa, Verdonk sanoo. Unkarin tilanne kehittyy Unkaria vaivaa pula ammattitaitoisista toimintaterapeuteista ja kivun hoitoon ja tule-terveyteen erikoistuneista psykologeista. Koordinaattori Géza Bálintin mukaan moniammatillisuuden arvostus on huomattavasti noussut viimeisten viiden vuoden aikana. Unkarissa, kuten lähes kaikkialla Euroopassa, eri hoitoalojen ammattilaisten on mahdollista suorittaa tohtoritutkinto omasta alastaan yliopistossa. Moniammatillisuuden tärkeys näkyy etenkin tule-kuntoutuksessa, mutta käytännön hoitotyö saattaa edelleen olla liiankin lääkärivetoista. Uskon, että entistä tasa-arvoisempi tiimityöskentelymalli on saamassa yhä enemmän jalansijaa Unkarissa, Bálint sanoo. HYVÄ LUKIJA, TULES 10 + -tiedotteet löytyvät osoitteesta: http://www.tulesvuosikymmen.org/ Vuosikymmen/Tiedotteet/ julkaisut.html Pysy mukana tule-maailman menossa!
NÄKÖKULMIA Eurooppalaiskokemuksia nivelrikon hoidosta HELENA HALVARSSON S uomalaisjärjestöissä on pitkään korostettu itsesairastavan näkökulman huomioimista terveydenhuollon ammattilaisten täydennys- ja perusopinnoissa. Vastaavat tavoitteet ovat vahvasti esillä myös muualla Euroopassa. Vuonna 2005 Ruotsin Reumaliitto aloitti kymmenen yhteistyökumppanin kanssa Nivelrikkokouluttaja-hankkeen Leonardo da Vinci -ohjelman tuella. Yleiseurooppalaisen hankkeen tavoitteena oli toimia siltana eri alojen terveydenhuollon ammattilaisiksi valmistuvien ja nivelrikkoa sairastavien välillä. Hanke päättyi virallisesti syksyllä 2007, mutta sen hyväksi havaittuja toimintaperiaatteita levitetään edelleen. Projektikoordinaattori Rolf Greiffin mukaan hanke sai hyvän vastaanoton ympäri Eurooppaa. Hankkeessa koulutettiin yhteensä 44 nivelrikkoa sairastavaa terveydenhuollon kouluttajiksi Ruotsissa, Saksassa, Latviassa, Liettuassa ja Iso-Britanniassa. Tanskassa ja Alankomaissa koulutus on parhaillaan käynnistymässä. Nivelrikkokouluttajat järjestävät keskustelu- ja opetustilaisuuksia oppilaitoksissa, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan asiakkaan kohtaamista ja tutustumaan nivelrikkoa sairastavan ajatuksiin hyvästä hoidosta, Greiff kertoo. Kiinnostus Nivelrikkokouluttaja-hanketta kohtaan on ollut runsasta. Se on saavuttanut toivottua vastakaikua kansainvälisillä terveysmessuilla ja konferensseissa. Olemme tavoittaneet kansallisten reumaliittojen edustajat Euroopassa ja solmineet yhteistyösuhteita tules-vuosikymmen-hankkeiden toteuttajien kanssa. Tiedotteemme postituslistalla on tällä hetkellä yli 500 tilaajaa. Tulevaisuudessa koulutustilaisuuksia aiotaan järjestää osana ammattilaisten jatkokoulutusta esimerkiksi terveyskeskuksissa, Greiff sanoo. Koulutettu kouluttamaan muita Ensimmäiset nivelrikkokouluttajat koulutettiin Vilnassa, Liettuassa, vuonna 2006. Perehdytyksen alussa syvennettiin tulevien kouluttajien omaa tietämystä nivelrikon syistä, riskitekijöistä, ennusteesta ja hyvästä hoidosta. Perustietoa vahvistettiin sairastuneiden omakohtaisilla kokemuksilla nivelrikosta. Nyt he itse perehdyttävät terveydenhuollon ammattilaisia asiakaslähtöisempään nivelrikon hoitoon. Hanke tarjoaa nivelrikkoa sairastaville mahdollisuuden välittää ammattilaisille lisätietoa. Tällainen omiin kokemuksiin pohjautuva tieto ei saa jäädä hyödyntämättömäksi, hiljaiseksi tiedoksi, sanoo toiminnanjohtaja Birgit Rösblad Ruotsin fysioterapeuttiliitosta. Fysioterapeuttiliitto on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista. Rösblad on innostunut siitä, että hankkeessa on rakentunut koko maan kattava verkosto. Hanke varmasti kohentaa fysioterapeuttien kokonaisvaltaista käsitystä nivelrikon hoidosta. Asiakkaan tarpeiden huomioiminen on luonnollisesti kaiken hoidon lähtökohta, mutta se saattaa unohtua käytännössä, Rösblad sanoo. Nivelrikkokouluttajia aiotaan jatkossa käyttää maan kahdeksassa fysioterapeutteja kouluttavassa oppilaitoksessa. Vastaanotto on ollut myönteinen. Ja hyvä niin, sillä tämän kaltaiset koulutusohjelmat ovat loistava keino lisätä kaikkien ammattiryhmien tietämystä eri sairauksista itsesairastavien näkökulmasta, Rösblad korostaa. Tule-ammattilaisen ja itsesairastavan vuoropuhelusta: Mitä itsesairastava voi tehdä? Määritellä hoidon tavoitteet Etsiä mielekkäitä toimintamuotoja Harjoitella säännöllisesti kivun sallimissa rajoissa Arvioida oireitaan, toimintakykyään ja -tasoaan Laatikon teksti on vapaasti käännetty. Nivelrikkokouluttaja-hankkeen (Osteoarthritis Communicator, OAC) opetusmateriaali löytyy verkosta mm. englanninkielisenä: www.reumatikerforbundet.org/start.asp?sida=6280 Mitä ammattilainen voi tehdä? Antaa yksilöllisiä suosituksia painonhallinnasta, liikunnasta ja kipulääkityksestä Ottaa huomioon itsesairastavan omat tavoitteet, mieltymykset ja mahdolliset pelot Motivoida ja antaa ohjeita itsehoitoon Antaa palautetta oireiden, toimintakyvyn ja fyysisen aktivaatiotason arvioinnin perusteella 14 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote
SEN PITUINEN SE: Satunnaisia tule-sankareita EW2006.OSHA.EUROPA.EU S atu- ja piirroshahmojen välityksellä on aina kerrottu suuria tarinoita ja yritetty muuttaa maailmaa. YK:kin on valjastanut legendaarisen Hämähäkkimiehen avukseen. YK luo yhdessä kustantamo Marvelin kanssa sarjakuvan, jossa Hämähäkkimies kamppailee pahuutta vastaan YK:n avustustyöntekijöiden ja rauhanturvaajien kanssa. Sarjakuvat ja piirrossankarit taipuvat yhtä hyvin myös opastamaan tule-terveyden saloihin. Tästä löytyy otollisia esimerkkejä ympäri maailman. EU-maissa toteutetun Keveyttä työhön -kampanjan maskottina toimi Napohahmo, joka opettaa eurooppalaisille lyhyissä videoanimaatioissa työergonomian perusteita ja nivelten säästämistä. Japanissa puolestaan paikallisen tules-vuosikymmen-hankkeen lanseeraamassa sarjakuvassa luotetaan manga-piirrosperinteeseen. Lapsille ja nuorille suunnatun sar- Japanilaissarjakuvassa lukee: Manga Tarinoita tuki- ja liikuntaelimistöstä. Tositietoa kehosta, joita edes aikuiset eivät tiedä! Kuinka rentoutua, miten vältetään murtumia, pidetään paino kurissa, tullaan pitkäksi, urheilulliseksi...ja paljon muuta. jakuvan päähenkilö on 11-vuotias, jalkapalloilua harrastava Yoshitaka. Tule-tarinan sadunhoitoisuutta lisää se, että Yoshitaka kuvittelee äitinsä valkoiseksi linnuksi, joka lintuperspektiivistä opastaa lastaan terveellisen ravinnon myönteisiin vaikutuksiin. Sarjakuva perehdyttää kuva kuvalta liikunnallisiin ja muutoinkin tule-ystävällisiin elämäntapoihin. Suomen tules-vuosikymmen-hanke sai korvaamatonta vetoapua sarjakuvataiteilija Jope Pitkäseltä, joka pisti Mauno Mansikka-nimisen piirrossankarinsa dieetille ja kuntoremonttiin Suonenjoella toteutetussa informaatiokampanjassa. Suunnitteilla on, että Mauno lähtisi myös valtakunnalliseen kampanjointiin mukaan. Napo tietää kaiken työterveydestä luita ja ytimiä myöten. LUND/BJD Mauno Mansikka teki täydellisen elämänmuutoksen malliksi muille. 15
TULES-VUOSIKYMMENEN TOIMINTAVERKOSTO SUOMESSA 2008 = Apteekit (146 kpl) = Maakuntakouluttajat (13 kpl) = Terveyskeskukset (179 kpl) = Työterveyshuollot (161 kpl) = Yhdistykset (151 kpl) Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus 2 2008: Kansainvälinen tules-vuosikymmen / Suomen Reumaliitto ry Iso Roobertinkatu 20 22 A, 00120 HELSINKI puh. (09) 476 155, fax (09) 642 286 www.tules-vuosikymmen.org Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimitussihteeri, toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN 1796-5005