Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Välipalat ylläpitävät ravitsemustilaa ja toimintakykyä - tuloksia MAVIRE-tutkimuksesta. Irma Nykänen, FT, yliopistotutkija 15.3.

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI JA RAVITSEMUSHOITO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Risto-hanke Ravitsemusterapeutti Nina Laaksonen

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Voimavarat esiin mitä työkaluiksi?

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/ Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Potilasturvallisuustutkimuksen. seminaarisarja. Iäkkään toimintakykyä tukeva liikunta. Päivi Tikkanen Ylihoitaja, ft, TtL Päivi Tikkanen

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä Perushoitaja Marja Lehtonen

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

IKIHYVÄN kehittämishanke

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Vajaaravitsemuksen hoito

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN

Proteiinilisän merkitys ikääntymiseen liittyvän lihaskadon ehkäisyssä

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Haavapotilaan ravitsemus

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Fyysinen kuntoutuminen

Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla


Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

PALKOn avoin seminaari

Kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koko palvelurakenteessa

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Kuntien keinot ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä

Toimintakyvyn muutoksen havaitseminen ja heikkenemisen hidastaminen

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu Tampere puh

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

KOIVUPIHAN HOIVAKODIN KUNTOUTUMISKODIN TOIMINTAMALLI

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Ravitsemuksen kehittäminen. Seija Muurinen

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry

ARVIOINTI- JA KUNTOUTUSJAKSOT, KOTIKUNTOUTUS ASIAKASLÄHTÖISESTI. Paneelikeskustelu Oulu, Kuusamo & Selänne

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Ikäihmisen ravitsemus. Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3612/ /2015

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Videoneuvottelu sopii hyvin ikääntyneiden ravitsemuskuntoutukseen

Transkriptio:

Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus (Gerho) on Itä-Suomen yliopistossa toimiva monitieteinen tutkijayhteisö. Tutkimuksen keskiössä on ikääntyneiden hoidon optimointi ja aihealueina mm. lääkehoito, ravitsemushoito, toimintakyvyn arviointi ja kuntoutus. Gerho toimii yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston eri laitosten ja yksiköiden sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimuskumppaneiden kanssa. Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 2

Hyvän Hoidon Strategia -tutkimus (HHS - tutkimus) Väestöpohjainen interventiotutkimus, jossa selvitetään moniammatillisen geriatrisen arvioinnin ja hoidon optimoinnin vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun Tutkittavat (n=1000) valittiin satunnaisotannalla marraskuussa 2003 Kuopiossa asuneista, 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä, ja heidät satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin Tutkimukseen osallistui 781 henkilöä, joista kotona asuvia oli 700 Interventioryhmään kuuluville tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi, johon sisältyi hoitajan, fysioterapeutin ja lääkärin tutkimukset vuosina 2004 2006 Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 3

Hyvän Hoidon Strategia tutkimus (HHS-tutkimus) Yksilöllisiin interventioihin sisältyi hoidon ja lääkityksen optimointi, ravitsemustilan ja suun terveyden tutkimus, liikuntasuunnitelma laatiminen ja mahdollisuus osallistua voimaharjoitteluun kuntosalilla Vertailuryhmään kuuluvat henkilöt haastateltiin ja heidän toimintakykyään mitattiin. Muutoin he käyttivät tavanomaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaikille tutkimukseen osallistuneille tehtiin loppumittaukset vuonna 2007. Tutkimusaineistosta on julkaistu lähes 30 tieteellistä artikkelia ja väitöskirjoja. Uusia artikkeleja ja väitöskirjoja on runsaasti työn alla. Tutkimusta rahoittivat Kela ja Kuopion kaupunki. Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 4

Ravitsemustila ja ravitsemusriskiä selittävät tekijät Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 5

Menetelmät Ravitsemustila - Lyhyt MNA Kuusi kysymystä; ravinnonsaannin väheneminen, painonpudotus, liikunta, stressi/akuutti sairaus, neurologiset ongelmat ja PI Seulonnan tulos: pisteet 14 12 normaali ravitsemustila, pisteet 11 8 aliravitsemusriski pisteet 7 0 aliravittu Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 6

Muut Itse arvioitu terveydentila Suun terveys (kuiva suu/purentaongelma) Depressio: GDS-15, pisteet 5 mahdollinen depressio Lääkkeiden käyttö Plasman albumiinitaso (jatkuva) Hemoglobiini; alhainen miehet <134 g/l, naiset <117 g/l (Eastern Finland Laboratory Centre) Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 7

Muut Fyysinen toimintakyky ADL (Barthel Index 0-100) ja IADL (Lowton and Brody Scale 0 8) Kognitiivinen toimintakyky MMSE:n avulla (0 30) Frail (Fried et al. 2001) mukaellen 0 = robust, 1-2 = prefrail, 3-5 frail 10 metrin kävelynopeus (max) Käden puristusvoima (vahvempi käsi aehan dynamometer Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 8

Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneiden taustatietoja ravitsemustilan mukaan Aliravitsemusriski (0-11) (N=106) Hyvä ravitsemustila (12-14) (N=590) P arvo Sosiodemografiset tekijät Naisia, n (%) 78 (74) 405 (69) 0.31 Keski-ikä, vuosia (SD) 83 (6) 80 (4 ) <0.001 Asuu yksin, n (%) 62 (58) 321 (54) 0.11 Koulutus, vuosia, mediaani (IQR) 7 (5,9) 6 (5,9) 0.77 Kliiniset tekijät BMI, kg/m 2, keskiarvo (SD) 23.5 (4.8) 27.4 (4.1) <0.001 Heikko itsearvioitu terveydentila, n (%) 26 (25) 75 (13) 0.002 Kuiva suu/purentaongelma, n (%) 31 (29) 91 (15) <0.001 GDS-15 5, n (%) 16 (15) 38 (6) 0.002 Lääkkeiden käyttö, mediaani (IQR) 5 (3,8) 5 (2,6) <0.001 S-albumiini, g/l, keskiarvo (SD) 36.7 (4.1) 37.6 (2.9) <0.001 B-hemoglobiini, g/l, keskiarvo (SD) Miehet Naiset 132 (16) 131 (16) 142 (14) 132 (12) <0.001 0.29 Toimintakyky ADL, mediaani (IQR) 95 (85,100) 100 (95,100) <0.001 IADL, mediaani (IQR) 6 (3,7) 7 (6,8) <0.001 Kävelee itsenäisesti 400 m, n (%) 74 (70) 545 (92) <0.001 MMSE, keskiarvo (SD) 23 (7) 27 (4) <0.001 Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 9

Taulukko 2. Ravitsemusriskiä selittävät tekijät Variable Univariate OR (95% CI) Sukupuoli (nainen) 1.27 (0.79 to 2.02) Multivariate* OR (95% CI) Ikä 1.12 (1.05 to 1.14) Asuu yksin 1.43 (0.91 to 2.24) Koulutus 0.96 (0.90 to 1.03) Huono itse arvioitu terveys 2.25 (1.36 to 3.73) Kuiva suu/purentaongelma 2.30 (1.42 to 3.70) 2.01 (1.14 to 3.54) GDS-15 5 2.59 (1.38 to 4.85) Käytössä olevien lääkkeiden lukumäärä 1.12 (1.06 to 1.20) S-albumiiini 0.91 (0.85 to 0.97) Alhainen hemoglobiinitaso 1.67 (0.98 to 2.83) ADL 0.94 (0.93 to 0.96) IADL 0.73 (0.67 to 0.80) 0.85 (0.75 to 0.96) Kävelee 400 m itsenäisesti 0.19 (0.11 to 0.31) MMSE 0.88 (0.85 to 0.92) 0.90 (0.85 to 0.96) Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 10

Johtopäätökset Kotona asuvista kuopiolaisista 75-vuotiaista tai sitä vanhemmista 15 % oli aliravitsemusriskissä Heikentynyt päivittäisten toimintojen aktiiviisuus, heikentynyt kognitiivinen toimintakyky ja kuiva suu/purentaongelmat olivat yhteydessä aliravitsemusriskiin Ateriapalvelun käyttö ei parantanut ravitsemustilaa Lyhyt MNA kotona asuvien ravitsemustilan seulonnassa? Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 11

Ravitsemusinterventio osana moniammatillista geriatrista arviointia ja hoitoa Ravitsemusinterventio sisälsi henkilökohtaisen ravitsemusneuvonnan Interventiotutkimukseen osallituneet olivat kaikki ravitsemusriskissä olevia (MNA 17.0 23.5) Henkilökohtainen ravitsemusneuvonnalla pyrittiin parantamaan ruokavaliota (aterioiden lukumäärä, energian ja proteiinien määrä) Intervention aikana laillistettu ravitsemusterapeutti tapasi jokaisen aliravitsemusriskiryhmään kuuluvan kaksi kertaa vuoden aikana. Ensimmäisellä kerralla ravintoanamneesi ja yksillölliset ruokavalioohjeet, toisella kerralla tehtiin tarvittavia muutoksia ruokavalioon Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 12

Tutkimustulokset Ensisijaiset tulokset Muutos MNA:ssa, PI:ssa, painossa ja P-albumiinimäärässä Toissijaiset tulokset: Muutos IADL:ssa, kävelynopeudessa ja käden puristusvoimassa Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 13

Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneet tutkimusryhmittäin Kontrolliryhmä (n = 89) Interventioryhmä (n = 84) P arvo Sosiodemografiset tekijät Ikä (SD) 82.5 (4.9) 82.9 (4.9) 0.88 Naisia, n (%) 64 (78.2) 55 (77.5) 0.86 Asuu yksin, n (%) 50 (68.5) 41 (60.3) 0.31 Koulutus, 7 vuotta, n (%) 41 (51.5) 29 (40.8) 0.09 Kliiniset tekijät MNA pisteet (SD) 21.6 (1.4) 21.6 (1.9) 0.91 BMI kg/m 2 (SD) 26.1 (3.8) 25.9 (5.2) 0.71 P-Albumin g/l (SD) 35.7 (4.0) 35.8 (4.5) 0.83 B-Haemoglobin g/l (SD) 129.9 (13.7) 128.4 (12.6) 0.50 Lääkkeiden käyttö (SD) 6.0 (3.2) 6.8 (3.5) 0.66 Hyvä itsearvioitu terveydentila, n (%) 84 (78.5) 65 (77.4) 0.88 Kuiva suu/purentaongelma, n (%) 25 (23.4) 17 (20.2) 0.65 Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 14

Taulukko 1. jatkuu Kontrolliryhmä (n = 89) Interventioryhmä (n = 84) P arvo Toimintakyky Kävelee itsenäisesti, n (%) 61 (76.3) 57 (80.3) 0.55 Kävelynopeus m/s (SD) 1.0 (0.5) 1.1 (1.5) 0.40 Puristusvoima kg, (SD) Naiset 17.1 (4.9) 16.8 (5.6) 0.77 Miehet 26.7 (11.8) 26.3 (9.2) 0,89 IADL pisteet (SD) 4.8 (2.3) 5.0 (2.7) 0.56 MMSE pisteet (SD) 22.9 (5.1) 24.9 (6.3) 0.38 Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 15

Taulukko 2. Muutos ravitsemustilassa ja toimintakyvyssä 2005 2007 eri ryhmien välillä. Ravitsemustila Muutos 2005-2007 (95% CI) Kontrolliryhmä (n=89) Muutos 2005-2007 (95% CI) Interventioryhmä (n=84) Ryhmien välinen muutos 2005-2007 (95% CI) * MNA 1.0 (0.3 to 1.8) -0.8 (-1.5 to -0.3) 1.8 (0.7 to 2.0) Paino 0.9 (0.6 to 1.8) -0.2 (-0.7 to 0.1) 1.1 (-0.3 to 1.7) BMI 0.4 (-0.5 to 1.5) -0.2 (-0.1 to 0.4) 0.7 (-1.2 to 2.5) S-albumiini (g/l) 0.0 (-0.6 to 0.6) -0.9 (-0.3 to -1.3) 0.8 (0.2 to 0.9) Toimintakyky Kävelynopeus (m/s) 0.2 (-0.2 to 0.5) 0.0 (-0.1 to 0.1) 0.1 ( -0.1 to 0.2) Puristusvoima (kg) Miehet 2.0 (0.5 to 4.7) 0.4 (-0.2 to 1.2) 1.6 (0.4 to 1.9) Naiset 1.2 (0.3 to 2.5) 0.5 (-0.2 to 1.7) 0.8 (0.3 to 1.1) IADL 0.8 (0.6 to 1.2) 0.7 (0.5 to 1.1) 0.2 (0.0 to 0.3) * Vakioitu iällä, sukupuolella ja alkutilanteen mittausarvoilla Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 16

Grip strenght, kg Walking speed m/s MNA scores P-Albumin g/l Table 3. MNA, P-albumin, walking speed and grip strenght 23 22,5 22 21,5 21 20,5 20 19,5 21,6 22,4 20,6 MNA 2005 MNA 2007 Intervention Control 37 36,5 36 35,5 35 36,7 35,8 35,7 35,7 S-Alb S-Alb g/l 2005 g/l 2007 Interventio n Control 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 1,1 1,1 1,0 Walking speed 2005 0,8 Walking speed 2007 Intervention Control 27 26 25 24 23 26,3 26,7 Grip strenght 2005 25,9 24,7 Grip strenght 2007 Intervention Control Grip strenght, kg 18 17 16 15 14 17,1 Grip strenght 2005 16,8 16,3 15,9 Grip strenght 2007 Intervention Control Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 17

Johtopäätökset Tulosten mukaan henkilökohtainen ravitsemusneuvonta voi parantaa ravitsemustilaa ja hidastaa toimintakyvyn huonemista. Ravitsemustilan arviointi ja tarvittaessa henkilökohtainen ravitsemusneuvonta täytyy olla osa myös kotona asuvien iäkkäiden kokonaishoitoa. Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 18

Kiitos mielenkiinnosta! Irma Nykänen FT, tutkija 4.11.2011 19