Pörssikurssi www.porssi.org Kapitalistisen ilosanoman tuoja, 38. vsk, nro 2. huhtikuu 2005 teemana Yrityselämä
Pääkirjoitus Elämä on Minustako yrittäjä? Tätä samaa kysymystä moni meistä on varmaan pohtinut. Listattaessa yrittäjyyden hyviä ja huonoja puolia vaihtelee listan sisältö persoonan mukaan. Toinen henkilö pitää työssään vallitsevaa riskiä positiivisena, toinen taas negatiivisena. Onneksi kaikkien ei tarvitse ryhtyä yrittäjiksi, mutta periaatteessa kaikilla siihen on mahdollisuus. Eräs yksityisyrittäjätuttavani ihmetteli muutama vuosi sitten kovin kateellisia naapureitaan. Naapureiden mielestä yrittäjänä oli niin helppoa ja rahaa riitti lähes muille jakaa. Tuttavani ihmetteli tätä kateellisten panettelua ja totesi tuohtuneena: Mikseivät he itse sitten ryhdy yrittäjiksi. Ihan samanlainen mahdollisuus heilläkin oli. Vaikkei yritysmaailmaan sukeltaminen yrittäjän roolissa kaikkia kiinnosta, kiinnostaa yritysmaailma kuitenkin työnantajana enemmän kuin julkinen sektori. Julkisella sektorilla on haastetta tehdä itsestään kiehtova ja haluttu työnantaja yrityksiin verrattuna. Yritykset työpaikkoina ovat paljon mielenkiintoisempia, eksoottisempia ja mediaseksikkäämpiä kuin esimerkiksi kunnat. Julkinen sektori kuitenkin tarvitsee työntekijänsä. Jo pelkästään julkisen sektorin palkkojen nostolla päästäisiin asiassa eteenpäin, mutta seuraan mielenkiinnolla sivusta tilanteen kehittymistä. Itse kyllä havittelen niitä toisia, yritysten tarjoamia työpaikkoja. Perusteena se, että näen eri yritysten tarjoavan mielenkiintoisempia työtehtäviä ja koen kehittymismahdollisuuteni niissä paremmiksi. Sivusta seuranneena olen huomannut, että yrittäjillä on tavallaan ihan oma maailmansa. Se on maailma, mistä me arkajalat emme tiedä mitään. Erilaiset yrittäjäverkostot ja järjestöt ovat olleet usein mediassa. Tästäkin lehdestä löytyy artikkeli Keski-Suomen Nuorista Yrittäjistä. On hienoa, että löytyy linkkejä, joiden avulla yrittäjät saavat kontakteja muihin yrittäjiin, löytävät tietoa eri asioista ja pysyvät mukana ajanhengessä. Mutta tosiasia on, että kaikista meistä ei tule yrittäjiä tekemälläkään. Sisäinen yrittäjyys on sen sijaan helpompi keino toteuttaa itseään. Ja vaikkei sen avulla Suomi saa uutta yrittäjää, on sisäisen yrittäjyyden vaikutus kansantalouteen positiivinen, katsasteli tilannetta miltä kantilta hyvänsä. Näin ei yrittäjäksi haluavan -näkökulmasta voin todeta, että ajoittain tulee korvista ulos ainaisen yrittäjyyden ylistäminen. Yrittäjyyden ilosanoma ei kosketa kaikkia ja se voi tosiaan ajoittain ottaa päähän ja pahasti. Antakaa anteeksi yrittäjyyttä edistävät ihmiset, en ole yrittäjyysvastainen, olen vain sisäinen yrittäjä ja erittäin tyytyväinen siihen. Enkä edes tavoittele muuta yrittäjyyden astetta tällä hetkellä. Vannomatta kuitenkin aina paras! Mutta onneksi meitä kaikkia työtätekeviä yhdistää yksi ihana asia, nimittäin vappu. Pian on taas aika kaivaa esiin päähän niin täydellisesti sopiva yo-lakki, serpentiinit, ilmapallot, hakea kaupasta munkkeja, tippaleipiä ja korkata skumppa. Oi sitä iloa ja ihanuutta! Vappuaattona juhlinnan aloittaa sitsit ja vappupäivänä juhlaa jatkaa picnic Harjulla perinteiseen tapaan. Täytyy myöntää, että odotan vappua tänä vuonna kuin pienet lapset joulupukin tuloa, eli hartaasti ja innolla. Mukavaa vappua ja pian saapuvaa kesää kaikille! Tzin tzin, Annika Autio
Päätoimittaja Annika Autio Taitto Taneli Heiskanen Tekstit Karl Filtness Katri Haakana Piia Haataja Hanna Heinonkoski Taneli Heiskanen Annamari Härkönen Miia Höylä Juha Kansikas Tiina Kokkonen Ryo Kumagai Riku Leppänen Miika Lipiäinen Johanna Lähteenmäki Petri Marjava Antti Ollikainen Tuomas Reivinen Joonas Santala Suvi Schrey Henna Sopanen Petri Vuorio Kuvat Annika Autio Riku Leppänen Laura Mattila Joonas Santala Suvi Screy Tuomas Reivinen Elisa Virtanen Mikko Vuorio Sisällys 4 Puheenjohtajalta 5 Hallitukselta 6 Kyllin hyvää 7 Assarilta 8 Kopo-palsta 9 Marilyn 10 Tahkon excursio 12 Rinnerieha 14 Music Awards 16 Gallup 17 Totuuksia yrittäjyydestä 18 Yritysesittely: Crazy Town 20 Life as an entrepreneur in Jyväskylä 21 Keski-Suomen Nuoret Yrittäjät 22 Yrittäminen verissä 23 Vanha pörssiläinen esittäytyy 24 Linssin takaa 26 Pikku-Isännän pakinat 28 Futuuri esittäytyy 29 PAatos 30 Pörssi-uutisia Toimitus & julkaisija Pörssi ry PL 35 40351 Jyväskylä Puh. (014) 260 2969 Fax. (014) 260 3331 Painomäärä 300 kpl Paino Kirjapaino ÄSSÄ Oy Music Awardsin tähdet saivat yleisön hullaantumaan, s.14. Rinneriehassa ei kaatumisilta vältytty, s.12.
Puheenjohtajalta Miksi kukaan ei tykkää kauppatieteilijästä? Onko otsikko faktaa vai fiktiota? Olemmeko me todellakin muiden alojen opiskelijoiden mielestä alinta mahdollista umpi-sinistä, militanttia, täysin mielikuvituksetonta, yhteisestä hyvästä piittaamatonta, yhteiskunnan moraalisia ja humaaneja tukipylväitä rappeuttavaa pohjasakkaa? Vai onko tämä vastakkainasettelu kuvitelmaa, jonka olemme itse keksineet hyväksi syyksi katsoa alaspäin vihertävän punaisia, isänmaata vihaavia, bongia polttelevia, taistolaisuuden jämissä roikkuvia humanisteja ja muita hörhöjä. Stereotypioissa usein piilee jonkinlainen totuuden siemen, mutta niitä voi kärjistää lähes loputtomiin. Joissain tapauksissa stereotypia saattaa olla jo niin vanhentunut, että se on menettänyt merkityksensä, joissain taas sen kohde osallistuu asian pönkittämiseen turhalla vastakkainasettelulla ja marttyyrin aseman omaksumisella. Toisaalta moni meistä on varmasti saanut osakseen outoa, jopa negatiivista suhtautumista kerrottuaan opiskelevansa kauppatieteitä. Mitä siis kylterin tulisi tehdä? Jyväskylässä Pörssi on kohtuullisen hyvin tunnettu käsite, ainakin opiskelijapiireissä. Meitä rakastetaan ja meitä vihataan edustamamme ainejärjestön perusteella, mutta veikkaisin, että suurin osa Jyväskylän opiskelijoista ei liikutu suuntaan tai toiseen ainejärjestömme nimen maininnasta. Myöskään JYY:n sisällä asemassamme ei ole mielestäni juuri valittamista. Viittaamatta mihinkään tiettyyn paikkakuntaan, kauppatieteilijän elämä voisi olla täälläkin paljon hankalampaa. Vaikka JYY onkin jonkin verran poliittisesti polarisoitunut, se ei onneksi kohtuuttomasti keskity tekemään politiikkaa jäsenistönsä etujen ja jäsenmaksujen kustannuksella. Pörssi on myös hyvin edustettuna sekä ylioppilaskunnan edustajistossa että hallituksessa. Tällaista viitekehystä vasten kehottaisin meitä kaikkia laskemaan kolmeen seuraavan kerran, kun kohtaamme arvostelua Pörssiä tai kauppatieteiden opiskelijaa kohtaan. Jos tekee mieli kaivaa esiin argumentit muiden opiskelijoiden tuntemasta kateudesta tulevan ekonomin statusta tai ansiotasoa kohtaan, voit olla varma että parempia comeback-heittoja on saatavilla. Meillä on maine. Totta kai on. Keskiverto Pörssiläiselle pukeutumistermi smart casual ei ole vieras, me näymme tapahtumissamme ja Jyväskylän yössä isolla kädellä ja monet meistä ovat persoja skumpalle, sikareille, fiineille kinkereille ja (tietenkin!) rahalle. Ei meidän näitä asioita tarvitse todellakaan hävetä vaan voimme kulkea omaa polkuamme pää pystyssä. Sitten lehden teemaan: meidän kaikkien odottamaan yrityselämään, johon kaiholla tähyilemme jo näin opiskeluaikana. Paineet hankkia kokemusta oikeista töistä jo tässä vaiheessa ovat kovat, ja tämän monet meistä tuntevat juuri tällä hetkellä. Jotkut tulevat Selkkariin tuulettaman juuri varmistunutta työpaikkaa arvostetussa rahoituslaitoksessa, kun taas joillekin kesätyöstä on muodostunut sitä v-sanaakin pahempi kirous. Itse olen saanut tähän mennessä kaksi käsin allekirjoitettua Valintamme ei kohdistunut teihin -kirjettä. Täytyy varmaan moinen kunnianosoitus kehystää, jos tänä vuonna jälleen vedän vesiperän. Jyväskylässä kesä- tai osa-aikatyön saamiseen tuntuu olevan vain yksi keino, kaikkien rakastama ja ryöstöviljelty termi: verkostoituminen. Me tulevina ekonomeina olemme tulevaisuuden elinkeinoelämän johtajia ja vaikuttajia. Mutta muistakaa: nykypäivän verkostotaloudessa emme voi ylenkatsoa ketään opiskelualan tai paikan perusteella, koska KTM-tutkinnon laajuuden vuoksi kuka tahansa saattaa olla juuri sinun tuleva esimiehesi tai alaisesi. Onnea työn metsästykseen (tai lomasuunnitelmille), Miika Lipiäinen 4 Pörssikurssi 2 2005
Hallitukselta Jalkaa oven väliin! Yrityselämä mitä siitä voisikaan sanoa? Tuo niin meitä kauppatieteilijöitä lähellä oleva aihe, mutta silti niin kaukainen. Ainakin näin opiskelijana yrityselämä tuntuu olevan hamassa tulevaisuudessa, eikä työelämään ole vielä mitään kiirettä! Todellisuus on kuitenkin harhaluuloa rankempi. Yrityselämä kolkuttaa jo ovellasi, tutustu siihen siis ennen kuin se tyrmää sinut! Miten opiskelijat sitten voivat tutustua yrityselämään? Kesätyö on monilla pörssiläisillä parasta aikaa mielessä, kun viime hetken työpaikkahakemuksia lähetellään. Kesätöissä voi saada korvaamatonta työkokemusta tulevaisuutta ajatellen, sillä KTM ilman työkokemusta ei ole kovinkaan haluttavaa riistaa työmarkkinoilla. Myös osa-aikainen työ opiskelun ohessa mahdollistaa tutustumisen yrityselämään. Jalka oven väliin ja sitä rataa Vaikka et pääsisikään heti pääjohtajaksi, on sinulla silti hieno tilaisuus tarkkailla yrityselämän toimintaa aitiopaikalta. Pörssin yritysvastaavina haluamme Mikko Vuorion kanssa tarjota jäsenistölle mahdollisuuden tutustua yrityselämään vaihtoehtoisilla tavoilla. Jo opiskeluaikana on hyödyllistä tutustua liike-elämän kiemuroihin ja kartoittaa paikallisten sekä kansainvälisten yritysten työtarjontaa. Pörssi järjestäänkin tänä vuonna entistä enemmän yritysvierailuja, joiden pääpaino on potentiaalisten työpaikkojen esittelyllä jäsenistölle. Sinun ei tarvitse kuitenkaan olla opintojesi loppusuoralla oleva opiskelija, jotta voisit osallistua yritysvierailuille, vaan mielenkiinto ja uteliaisuus riittävät syyksi. Ole avoin uusille työvaihtoehdoille ja tutustu mahdollisimman laajaan skaalaan eri toimialojen yrityksiä, jotta voit varmistua siitä, mikä sinua todella kiinnostaa tulevaisuuden työpaikkana. Myös kesätöitä voi avautua yrityksistä, joten pidä silmät auki ja korvat kuulolla; namu-duunia kun on kesäksi vaikea saada Keski-Suomesta. Tavoitteenamme on tarjota kokemuksia eri toimialojen ja asiantuntijatehtävien osaalueilta, jotta yritysvierailut palvelisivat mahdollisimman suurta kohderyhmää. Pääpaino on nimenomaan tulevia KTM:ta erityisesti kiinnostavat alat, (stereotypiat kunniaan!) mutta otamme mielellämme vastaan uusia ideoita kohdeyrityksistä! Vuoden 2005 aikana on tarkoitus järjestää neljästä kuuteen yritysvierailua. Kevään aikana olemme jo vierailleet Crazy Townissa, josta voit lukea tarkemmin tästä lehdestä. Huhtikuun 19. päivänä Mattilanniemeen saapuu yksi maailman suurimmista liikkeenjohdon konsultointiyrityksistä, BearingPoint. Ensi syksynä on perinteinen Nordean excursio Helsinkiin ja Tukholman excun yhteydessä olisi tarkoitus vielä vierailla BearingPointin Helsingin toimistossa, johon mukaan voi tulla uudet innokkaat fuksit sekä kaikki kevään yritysvierailusta syystä tai toisesta poisjääneet. Älkääkä myöskään unohtako syksyllä järjestettäviä Firma2005 -messuja, joissa mukana on mitä mielenkiintoisimpia yrityksiä. Arvoisa jäsenistö: Olkaa aktiivisia ja käyttäkää teille tarjotut upeat mahdollisuudet yrityselämään tutustumiseen. Kukaan ei tule hakemaan teitä kotoa, vaan teidän on itse otettava härkää sarvista, tartuttava hetkeen ja hypättävä tuntemattomaan!! Yritystä elämään! Miia Höylä Pörssikurssi 2 2005 5
Kyllin hyv yvää ää Tunnetk unnetko itsesi huijatuksi? JOHANNA LÄHTEENMÄKI Kylteriyhdyshenkilö / SEFE / Jyväskylän yliopisto johanna.lahteenmaki@sefe.fi 050 562 6860 Opiskeluaikainen työssäkäynti on hyvin tavallista, mutta siitä huolimatta tulee harvoin ajatelleeksi, että työnantajat voivat huijata. Sitä kuvittelee helposti tapahtuvan vain muille. Omien oikeuksien tunteminen on paikallaan. Jokaisen tulisi olla selvillä lain ja sopimusten edellyttämästä kohtelusta. Huonoa kohtelua ei ole syytä hyväksyä riippumatta siitä, johtuuko kohtelu työnantajan tiedon puutteesta vai työnantajan tietoisesta päätöksestä jättää noudattamatta yhteisiä pelisääntöjä. Suomen Ekonomiliitto tukee jäseniään julkaisemalla esimerkiksi työsopimuksia koskevia oppaita, jotka ovat luettavissa SEFE:n nettisivuilla, www.sefe.fi. Hyvästä valmistelusta huolimatta voi joskus joutua tilanteeseen, jossa miettii tietyn menettelyn oikeellisuutta, tai jossa tietää joutuneensa väärin kohdelluksi. SEFE:llä on lakimiehiä hoitamassa tällaisia tapauksia. Palvelu on ilmainen ja on tarkoitettu sekä opiskelija- että ekonomijäsenille. Esittelen tässä todellisen tapauksen väärästä kohtelusta ja siitä, miten SEFE:n lakimiehet voivat 6 Pörssikurssi 2 2005 avustaa. Jukka (nimi muutettu) työskenteli pääkaupunkiseudulla keskisuuressa IT-yrityksessä, jonka toimialaan kuuluivat tietokoneiden ja niiden komponenttien myynti. Jukan työtehtäviin kuuluivat lähinnä tietokoneiden kokoaminen ja korjaaminen. Työsopimus oli tehty neljäksi kuukaudeksi (33 tuntia/viikko) ja Jukka oli sopinut yrityksen kanssa tilanteen arvioimisesta ja keskustelusta työn jatkamisesta neljän kuukauden kuluttua. Kaikki sujui hyvin, kunnes Jukka sairastui noin kahden ja puolen kuukauden jälkeen ja joutui kahden viikon sairaslomalle. Jukan palattua töihin hänen esimiehensä ilmoitti Jukalle, ettei häntä enää tarvita vähentyneiden töiden johdosta. Yritys ei myöskään katsonut olevan velvollinen työsuhteen jatkamiseen, koska neljän kuukauden pituisen työsuhteen katsottiin olevan koeaika. Jukka ymmärsi tilanteen ja hyväksyi sen sellaisenaan. Viimeisessä palkanmaksussa Jukka kuitenkin totesi yrityksen jättäneen lomakorvauksen maksamatta ja sairasajan korvauksen jääneen liian pieneksi. Jukka tarkisti asian omin päin säädösten ja sopimusten pohjalta todeten, etteivät asiat kaikilta osin olleet kohdallaan. Saman yrityksen muilta työntekijöiltä hän oli kuullut valituksia vastaavista ongelmista. Yritys kieltäytyi keskustelemasta ongelmasta ja ehdotti oikeudenkäyntiä. Jukka otti yhteyttä SEFE:en ja keskusteli asiasta lakimiehen kanssa, jolle hän luovutti tarpeellisen tausta-aineiston työsuhteesta. Lakimies otti yhteyttä yritykseen ja informoi Jukkaa noin kuukauden kestäneen prosessin ajan. Lopputuloksena Jukka sai täyden korvauksen sairasajalta, lomakorvauksen ja korvauksen työsuhteen laittomasta lopettamisesta (määräaikaisen työsopimuksen koeaika ei voi olla pitempi kuin puolet sopimuksen kokonaisajasta). Jukalle korvattiin kokonaisuudessaan 1600 euroa, joka sisälsi em. maksut ja niiden viivästymiskorvaukset. Jukka totesi jälkeenpäin, ettei hän olisi päässyt samaan lopputulokseen ilman SEFE:n lakimiesten apua. Hän totesi myös prosessin sujuneen joustavasti ja vieneen hyvin vähän hänen aikaansa, mutta hänet oli kuitenkin jatkuvasti pidetty ajan tasalla prosessin kulusta. Tieto ja kirjallisen työsopimuksen olemassaolo ovat tärkeitä, huolimatta siitä, että valtaosa yrityksistä toimii moitteettomasti. SEFE voi aina avustaa, mikäli olet epävarma saamastasi kohtelusta. Toivomme kuitenkin ettei avuntarvetta synny Tsemppiä kesätöihin ja riemullista vapunodotusta! Kylli-täti Johanna Pörssin työmarkkinaillassa 8.3. SEFEn työsuhdejuristi Timo Voutilainen antoi neuvoja työsopimuksen tekemiseen ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Jos Sinulla on kysyttävää omasta työsuhteestasi ota yhteyttä Timoon p. 020 129 9283 tai timo.voutilainen@sefe.fi.
Assarilta ASSARILTA Tämän kertainen kirjoittajamme, Juha Munnukka, on yrittäjyyden yliassistentti. Entrepreneurial mindset: kohti yrittäjyyttä Yrittäjyyden kouluttaminen ei merkitse pelkästään omistajayrittäjyyden ja yrittäjänä työskentelyn kehittämistä. Aloitteellisille, itseohjautuville, vastuullisille ja muut ihmiset mukaan sekä osallistumaan saaville työntekijöille on kysyntää. Kyse on sisäisestä yrittäjyydestä, joka on usein määritelty aloitekykyiseksi, yrittäväksi ja tulokselliseksi työn tekemiseksi toisen palveluksessa. Yrittäviä, osallistuvia ja itsenäisiä sisäisiä yrittäjiä tarvitaan. Heitä kuvastaa hyvin yrittäjämäinen luonteenlaatu (entrepreneurial mindset). Liike-elämässä tarvitaan yrittäjämäistä mielenlaatua tulosten ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyse on asenteesta ja omasta ajattelutavasta, joka heijastuu tekemisen meininkinä ja aktiivisena osallistumisena. Siihen, joka saa aikaan tuloksia ja joka sitoutuu omaan työhön, luotetaan. Luottamuksen myötä vastuuta ja valtaa hajautetaan työyhteisössä. Perustekijänä yrittäjämäisessä mielenlaadussa on se, että osallistuessa oppii aina jotain uutta ja saa aikaan asioita, jotka ovat yksin mahdottomia. Aktiivisuudesta palkitaan liiketoiminnassa kun taas passiivisuudesta taannutaan. Entrepreneurial mindsetin omaavat yksilöt näkevät liiketoiminnan ja yhteistyön aktiivisesti uusina mahdollisuuksina eivätkä uhkina. Työtehtävät, joihin tulevat ekonomit sijoittuvat, vaativat usein substanssiosaamisen lisäksi yrittäjiltä vaadittavia taitoja, kuten johtamistaitoja, itsenäisyyttä, riskinottokykyä, tavoitteellisuutta, stressinsietokykyä ja sosiaalisia taitoja. Niiden lisäksi yrittäjämäistä mielenlaatua, joka yhdistää resursseja, osaajia, tilanteita ja kysyntää toisiinsa innovatiivisella, tuottavalla ja joustavalla tavalla, tarvitaan kaikilla toimialoilla. Juha Munnukka Yliassistentti Pörssikurssi 2 2005 7
KOPO-sektorilta Anna-Maija Lämsä voitti Jyväskylän yliopiston Hyvä opettaja -kilpailun. Jokavuotisessa kilpailussa valitaan yksi opettaja edustamaan jokaista tiedekuntaa. Tiedekunnista valitaan myös yksi opiskelija arvosteluraatiin. Opiskelijaraati kiertää seuraamassa jokaisen ehdokkaan opetusta. Raati järjestää vielä tilaisuuden, jossa jokaisella opettajalla on ns. puolestapuhuja, eli opiskelija, joka on käynyt opettajan kursseja. Anna-Maija oli raadin ehdoton suosikki ja hän sai Hyvä opettaja -palkinnon yliopiston vuosijuhlassa 15.3.2005. Palkinto on tullut kerran aiemmin taloustieteiden tiedekuntaan Esa Mangelojalle. Ruotsin kurssien aloittamisen kanssa on ollut ongelmia. Muistattehan rakkaat taloustieteilijät poistaa ilmoittautumisenne, jos ette mene kurssille. Tällä tavalla pysytään ajan tasalla, riittävätkö opiskelijat kursseille. Tällä hetkellä on suunniteltu jopa kurssien vähentämistä taloustieteilijöille, mikä ei yhtään helpottaisi niiden sovittamista lukujärjestykseen. Fuksien pääainevalinnat yrityksen taloustieteiden pääaineisiin käynnistyvät taas kevään mittaan. Opiskelija, joka on hyväksytty opiskelijaksi yrityksen taloustieteiden pääaineryhmään, hakee pääainetta ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella. Pääainevaihtoehdot (kiintiöt suluissa) ovat: laskentatoimi (40), markkinointi (27), yritysten johtaminen ja johtajuus sekä yritysten ympäristöjohtaminen (yhteensä 27) ja yrittäjyys (6). Valinta tapahtuu pääsääntöisesti opiskelijoiden toivomusten perusteella. Jos karsintaa tarvitaan, opiskelijoiden etuoikeusjärjestys määräytyy pääaineryhmän suoritettujen opintojen perusteella. Mikäli opiskelija ei hae pääaineeseen ilmoitettuna aikana, hänet sijoitetaan harkinnan mukaan alhaisemmalla etuoikeudella. Hakemus on jätettävä tiedekunnan kansliaan 29.4. mennessä. Sama hakuaika koskee myös aikaisemman pääaineen vaihtajia. Vaihtoa ei haeta lomakkeella vaan vapaamuotoisella hakemuksella, joka palautetaan opintoasiainpäällikölle. Syksyn 2005 tutkintouudistukseen on kaavailtu arvosteluasteikon muutosta. Opintonsa opintopisteinä suorittavien opiskelijoiden arvosteluasteikko muuttuu 1-5:een, jolloin +, ½ ja jäävät kokonaan pois. Muutos tukee siirtymistä uuteen tutkintorakenteeseen ja muistuttaa enemmän kansainvälistä arvosteluasteikkoa. Graduarvostelun muuttamista ei ole katsottu tarpeelliseksi, eli gradut arvostellaan edelleen vanhaan malliin. Uudet arvosanat vastaavat nykyisestä arvostelua seuraavasti: 5-3 4-3-, 2.5 3-2+, 2, 2-2 - 1.5, 1+ 1-1 Kurssimerkintöihin on myös tulossa muutoksia. Kurssin numerokoodi muuttuu kahdesta kolmeen numeroon. C ja L kirjaimet myös katoavat ja niiden tilalle tulee merkinnät P, A, S, Y, J eli perus-, aine-, syventävät-, yleis-, jatko-opinnot..jne.. Kielikeskuksen kielten kursseihin tulee erillinen T merkintä selventämään taloustieteilijöille tarkoitettuja kursseja, esim XENT 603 tai XSAT. Muutoksia on siis tulossa suhteellisen paljon samanaikaisesti, mutta tiedekunnan viesti muutoksiin suhtautumiseen on, ettei pidä turhia stressata. Infoja on tulossa paljon ja muutokset ovat hyvinkin loogisia, kun niihin hieman paneutuu. Hanna Heinonkoski 8 Pörssikurssi 2 2005
Marilyn-musikaali Kun kysytään; milloin viimeksi olet käynyt teatterissa tai harrastanut muuta korkeakulttuuria, kuullaan vastauksena usein En edes muista. Pörssi tarjosi jäsenistölleen mahdollisuuden päästä nauttimaan Tampereen Työväen Teatterin timanttisesta, jälleen kerran loppuunmyydystä Marilyn-musikaalista torstaina 10.3. Jyväskylästä meitä lähti kymmenkunta kulttuuria rakastavaa pörssiläistä sekä Tampereelta joukkoomme liittyi kylteri-ystäviämme, Perinteiset boomareita. Tipattoman Saavuttuamme Tampereen Työväen Teatteriin meidät vastaanotti eräs teatterin pitkäaikaisista bileet tammikuun työntekijöistä, joka häikäisi varmasti jokaisen kylterin uskomattomalla tietämyksellään teatterin historiasta ja toiminnasta. Hän perehdytti meidät aina lavastusten rakentamiseen, pukujen hankintaan, ja löytyi häneltä tietoa myös näyttämön teknisestä toimivuudesta. Puoli tuntia ennen Marilyn-musikaalin alkua alkoi teatterin eteinen ja kahvitustilat täyttyä jännitystä pursuavasta yleisöstä, joka halusi jälleen kerran palata Marilynin kiehtovaan, mutta myös traagisia käänteitä sisältämään elämään. Musikaalissa uppouduimmekin jälleen hetkeksi seuraamaan, kuinka nuori Norman Jean raivasi tiensä koekuvausten ja pienten roolien kautta koko maailman kuuluisuuteen ja kuinka hänestä syntyi Marilyn - koko maailman rakastama filmitähti ja popikoni. Vauhdikas ja näyttävä musikaali tempaisikin meistä jokaisen mukaansa tarjoamalla niin glamouria, tanssia, huumoria sekä upean kuvauksen Marilynin elämästä usein vaihtuvine miehineen, sekä urasta sen nousuineen ja laskuineen. Musikaalissa Marilynina esiintyi tunnettu näyttelijä Sari Siikander, joka muiden näyttelijöiden ja kymmenhenkisen tanssiryhmän kanssa saivat aikaan erittäin mukaansatempaavan musikaalin, jossa kuultiin musikaalielokuvien huippuhetkiä kuten Diamonds are the girls best friend ja My heart belongs to Daddy. Musikaali-excun kruunasi Sefe, joka yllätti positiivisesti meidät kylterit ja vastasi illan tarjoilusta. Iso kiitos Sefelle meiltä kaikilta! Musikaali oli upea ja erittäin hyvää vastapainoa sekä opiskeluille että bileille. Toivottavasti Pörssi järjestää jatkossakin vastaavanlaisia tapahtumia, joita haluan lämpimästi suositella kaikille pörssiläisille! Kulttuuritarjontaa odotellessa, Henna Sopanen Pörssikurssi 2 2005 9
Kun bussiin pakataan 20 rämäpäätä pörssiläistä ja matkan kohteeksi otetaan Tahko, ei tuloksena voi olla kuin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ja niin siinä sitten kävikin... Uskomattoman upea SU 20.3. 13.05 Bussi lähtenyt Agoran pihasta ja matka kohti Tahkoa alkanut. Ensimmäiset sihahdukset kuuluvat penkeistä ja linja-autossa alkaa olla tunnelmaa. Tahko, here we come! 20.30 Vau, mitkä mökit! Tavarat saatu paikoilleen ja pikkuhiljaa päästään oleelliseen, eli juhlimiseen. Meidän huoneisto julistetaan viralliseksi bilemestaksi ja rakas Boom Blasterimme aloittaa soiton. Rinneriehan missio jatkuu: (tänä yönä) yksikään ei nuku. MA 21.3. Tahkon excu 2005 14.15 Suurin osa joukosta päässyt rinteeseen asti. Katrin kanssa päätetään lähteä testaamaan, miten hyvältä paikallinen minttukaakao maistuu. Ja hyvältähän se maistuu! Majoituspaikan suhteen ei ollut valittamista. 00.00 Edellisillan missio jatkuu... Biletystä ja pian pulkkamäkeen. Videokamera tallentaa tunnelmaa. Varmaan melko mielenkiintoista matskua muistoksi reissusta. TI 22.3. 15.45 Yllätyksekseni löydän itseni rinteestä ja vielä sukset jalassa. Aika testata vanhoja taitoja kymmenen vuoden jälkeen. Vähän pelottaa, mutta ei kun menoks! Esko ja Eero afterski-tunnelmissa 18.16 Huh, huh! Kylläpä väsyttää laskemisen jälkeen. Hengissä selvisin, varsinaisia kaatumisia ei tapahtunut, mutta yksi ulosajo kuitenkin... Pieni lepo ennen loppuillan huipennusta. 23.40 Ilta on päässyt hyvään vauhtiin, samoin kuin meidän porukkakin. Jokainen on pukeutunut teeman mukaan, kenenkään ei siis tarvitse hävetä yksin. Teemana nimittäin on ihanan kamalat hiihtoalusasut. Kilpailuja, biletystä, mäenlaskua jne. Ohjelmaa siis riittää. KE 23.3. 16.30 Turvallisesti takaisin Jyväskylässä. Rankka, mutta erittäin mukava sekä rentouttava reissu takana. Ensi vuonna must päästä mukaan uudelleen! Viimeisen illan bileissä myös laskettelulasit kuuluivat asukokonaisuuteen. Annika Autio 10 Pörssikurssi 2 2005 Kotimatka edessä ja rankka reissu takana, mutta vielä vähän hymyilyttääkin.
Rinnerieha Pörssi korotetulla maastosohvalla häkkyrälaskuun Rinneriehaa riehuttiin tänä vuonna aurinkoisessa kelissä. Lumikansa viihtyi rinteessä. Auringonsäteet kerättiin iloisiin mieliin ja joku oli jo tulessa, toinen oli liekitettyä konjakkia. Iltapäivä kruunattiin perinteikkäällä häkkyrälaskulla, jossa boomarit ja pörssiläiset ovat aina olleet tunteella mukana. Kolmaskin häkkyrä yritti pysyä mukana. Sen oli rakentanut hullu dj-kaksikko. Ensiksi pelattiin kuitenkin perinteikästä lumifutisturnausta, taisteltiin Lapin Kullan järjestämässä lumisodassa ja kokeiltiin fyysisiä rajoja Exitin pisteellä. Vanhat läskit jatkoivat jälleen komeaa voittoputkeaan köydenvetokilpailussa ja Samppa Lajunen veti näyttävän mäkihyppykilpailun minisuksilla. Pörssin emeritusaktiivit eli niin sanotut Jarrut tulivat paikalle asuntoautolla. Grillissä paistettiin makkaraa ja patja viritettiin sängyksi Laajavuoren lumelle. Tumma ja väkevä maistui Airamin termospullosta. -O boy, eli metroseksuaalipiireistä tunnettu O gay-kaakao- Jouko, Sampo, Janne, Juha ja Vili Porssin häkkyrän ensimetreillä. 12 Pörssikurssi 2 2005 sekoitus, jossa vähän minttua sitten, Pete paljastaa mitä kupissa höyryää. Boomarit matkaan GTImallin Ökymersulla Boomarit olivat jälleen lähteneet hyväksi havaitun sohvarakenteen turvin häkkyrälaskukisaan. Tamperelaiset kuvailivat kisan jännittävissä lähtötunnelmissa rakentamaansa häkkyrää mielellään. Rakennusprojekti ei ollut kummallisempia suunnitelmia vaatinut. -Aivan ensimmäiseksi haettiin tämä sohva Boomin varastosta ja sitten alettiin tekemällä tekemään. Ensin lyötiin toinen lankku ja sitten toinen ja katottiin mitä siitä sitten voisi seurata. Sen jälkeen haettiin kori kaljaa ja ruvettiin oikeasti miettimään mitä siitä sitten tulee. Heidän GTI-mallinsa symbolisoi Ökymersua, joka juontaa juurensa 2004-vuoden Tukholman risteilylle: -Tukholmassa ajoi vuoden -85 Ökymersua Pentti Hirvonen Savosta. Meiltä puuttuu enää vain se manne tästä mersusta, boomarit toteavat. -Voitto on ainut mihin tänään lähdetään, boomarit uhoavat ja vetävät vielä hermosavut ennen kisaa. Pörssillä korotettu maastosohva Pörssiläiset olivat lähteneet boomareita filosofisemmin miettimään häkkyränsä olemusta. -Tämä symbolisoi kuoleman halveksuntaa, Sampo pohtii ja muut hörähtävät nauruun hyväksyäkseen kommentin. Pörssin tavoitteet eivät keskity niinkään itse voittoon, vaan suoritukseen. Kohdeyleisö oli rajattu myös tarkkaan. Paidat heitettiin pois, vaikka auringon lasku vei mukanaan myös lämpöasteet alas. -Tavoitteena meillä on pitää hauskaa ja antaa naisille jotain, Jouko naurahtaa. Yleisö odottaa alhaalla hyvän turvaetäisyyden päässä. Maastosohva on todellakin korotettu ja mitä vain saattaisi tapahtua. Ja niin tapahtuukin. Korkea häkkyrä hajoaa täysin pörssiläisten alta rinteen puolivälissä, juuri kun Jouko on saanut kuohuviinipullonsa laukeamaan. Häkkyrän osien lennellessä pitkin rinnettä joukkue juoksee saman tien lähes ilkosiltaan maaliin asti. -Lasku oli aivan mahtava! Onnistui todellakin. Parempaa kuin seksi, onnellinen miehistö puuskuttaa pakkasessa. -Meni paremmin kuin suunnitelmien mukaan, vaikka kaikenlaista yllättävää sattui matkalle, miehistö hihkuu ja katselee rinteessä rennosti röhnöttävää häkkyräänsä. Pörssin joukkue kiitteli myös kisan korkeaa tasoa ja boomareiden hienoa luomusta. Molemmat pääsivät tavoitteeseen: pörssiläiset tekivät naiset kostuttavan suorituksen ja boomarit veivät voiton. Tuomas Reivinen
Kuvasatoa Rinneriehasta
Music Awards Los Lobos oli illan voittaja. Nylonbeatin tytöt vauhdissa. Maanantaina tuli agentilta tieto, että olisi keikka tiedossa keskiviikkona 2.3. Feverissä. Tottahan toki me Nylonit halusimme ottaa osaa Music Awardseihin, sillä huolimatta muista kovista esiintyjistä, meillä oli ihan selkeästi saumaa pärjätä kisassa. Keskiviikkoiltana meidät noudettiin paikan päälle suuren luokan malliin hienolla autolla. Joitakin sekaannuksia järjestelyissä oli kuitenkin sattunut, kun samaan kyytiin oli päässyt myös Tuiskun Antti. Mitä useampi, sen parempi. Baariin päästyämme vip-emännät pitivät meistä huolta ja turvamiehet varmistivat, että innokkaimmat fanit pysyvät nahoissaan eivätkä heitelleet Anttia esimerkiksi pulloilla. Ennen esiintymisiä jännitys tiivistyi päätä huimaavaksi ja illan isännän aloittaessa tunnelma oli huipussaan. Yleisöä oli paikalla tungokseen asti ainakin vip-alueen edessä. Lavalla nähtiin mm. Marilynit, Elvis ja nostalginen John Lennon. Yleisön villitsi Los Lobos todella autenttisella esityksellään. Me luotimme tähän yleisöön vetoavaan seksin ja taksin voimaan. Tuisku oli ennen keikkaa hieman huolissaan, että työstyykö se lanne ihan täydellisesti, mutta harjoitteluun kulutetut tunnit näkyivät esiintymisessä ja Antti villitsi niin tytöt kuin pojatkin. Palkinnot jaettiin huutoäänestyksen perusteella ja Los Lobos vei voiton nujertaen Antti Tuiskun niukan äänimäärän turvin. Meidän tie vei kolmanneksi. Kaikille sijoittuneille oli tarjolla mainetta, mammonaa ja tietysti Pörssi-lippiksiä! Loppuilta vilahti nimmareita kirjoitellessa ja vip-alueen herkuista nauttiessa. Täytyy sanoa, että oli kivaa olla nylon! Terkuin, Jonna & Erin 14 Pörssikurssi 1 2005 Lavalla nähtiin myös legendaarisia tähtiä.
Kesästä nauttimisen lyhyt historia Kesä lähestyy ryminällä ja voin pitää itseäni oikein onnekkaana, sillä olen saanut kesätöitä. Mikä vielä parasta olen onnistunut hankkimaan kesätyön Jyväskylästä. Tiukan opiskelurupeaman jälkeen on kiva mennä virkistäytymään konkreettisen yrityselämän pariin. Erittäin miellyttävää on se, että saan velvoitteen työskennellä seitsemän ja puoli tuntia päivässä, viisi päivää viikossa aina toukokuun alusta elokuun loppuun. Kesän jälkeen voi sitten aloittaa reippain mielin uuden lukuvuoden akateemisen aherruksen parissa. Professori Juha Siltala on kirjoittanut yhteiskunnan työntekijälle asettamista paineista teoksessaan: Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Teoksessa käsitellään muun muassa sitä kuinka toiset kärsivät työn paljoudesta ja toiset sen puutteesta. Suhteellisen rationaaliseen ajatteluun kykenevänä olentona tietenkin mietin vaihtoehtojani kesätöiden tekemiselle. Ensimmäisenä mieleeni tuli mahdollisuus tehdä rakkaasta harrastuksesta työ ja ryhtyä jalkapalloammattilaiseksi. Tämä loistoidea kuihtui kuitenkin kokoon, kun sain tietää ettei minulle tarjottu parempaa sopimusta, huolimatta edellisen kauden loistavista esiintymisistä. Päinvastoin tilanteeni siinä suhteessa todennäköisesti huononee, sillä joudun maksamaan pelaamisesta enemmän rahaa kuin viime kesänä. Toisaalta tämä ei yllätä, Keski-Suomen neljännessä divisioonassa pelaamisen takia harvoin jättää kannattaa päivätyötä. Toiseksi paras suunnitelmani oli ryhtyä oikeaksi pokeriammattilaiseksi. Esikuvanani voisi toimia vaikka Matt Damon Rounders-elokuvasta, jossa nuori collegeta käyvä mies ratkaisee kaikki ongelmansa pelaamalla pokeria. Kokeiltua onnea internet-pokerissa, tulin siihen tulokseen että ehkä äkkirikastuminen ja Las Vegasin valot saavat vielä odottaa, sillä kun olin pelannut useita kymmeniä tunteja, voittoa oli kerääntynyt vain muutamia kymmeniä dollaria. Tuntipalkka jäi siis alle kiinalaisen lenkkaritehtaan minimipalkan. Kansantaloustieteen perusteorioihin kuulu ajatus siitä kuinka työntekijät vaihtavat vapaa-aikansa rahaan. Samoin päätin minä tehdä ensi kesänä. Itseasiassa minun ei tarvinnut miettiä asiaa edes kahta sekuntia, kun tuleva työnantajani soitti minulle ja tarjosi työpaikkaa. Siltalan työn paljouden ja työn puutteen välistä vastakkainasettelua onkin mielenkiintoista tarkastella työn paljouden ja rahan puutteen konfrontaatiotiona. Säännöllinen palkkatulo on minun preferensseissäni huomattavasti korkeammalla kuin opintotuella eläminen. Palkkapäivänä voi tuntea onnellisuuden suorastaan hersyvän olemuksesta ja todeta vaihtokaupan tapahtuneen. Seuraavaksi kesäksi olen jo käynyt mielessäni ajatusleikkiä mielenkiintoisesta projektista. Aloittamalla pro gradu-työskentelyn saa todella nauttia akateemisesta vapaudesta. Ajatustyötä tutkimuksen eteen voi tehdä rannalla, terassilla, reilaamassa, kotona näytön ääressä tai jopa kirjastolla kirjallisuuteen tutustuen. Tiedeyhteisön jäseninä kasvetaan pieneksi tiedemiehiksi ja naisiksi nauttien yhteisön kunnioitusta ja akateemisen tulotason tuomasta elintason noususta. Olisikin hauskaa tehdä kesä 2006 gradua, jolloin voisi varmasti myös säästää opintotuesta arvokkaita euroja tuleviin opiskeluihin syksyllä. Opiskelijana en lähde tuleviin kesätöihini tietenkään pelkästään rahan takia, vaan pidän erittäin tärkeänä työkokemusta, tulevia suhteita yritysmaailmassa ja oman osaamisen kehittämistä. En usko että onnellisuuteni lisääntyisi viettämällä kesätyöttömän elämää. Täytyy kuitenkin muistaa että tulevassa työpaikassani on erittäin hyvä ilmastointi. Tämä on miellyttävää silloin kun tietää, että kesälomalaiset hikoilevat pakahduttavan kuumalla rannalla ja saavat pahimmassa tapauksessa auringonpistoksen. Taneli Heiskanen Pörssikurssi 2 2005 15
Gallup Onko suunnitelmissasi jossain vaiheessa ryhtyä yrittäjäksi? Ville Hyrkäs, 2.vsk, laskentatoimi - Ei ole ensimmäisenä ajatuksena. Mielestäni tulisi omata korkea ammattitaito ennen kuin ryhtyy yrittäjäksi. Työkokemusta tarvitaan pohjalle. Hannele Ylisirviö, 1. vsk, ympäristöjohtaminen -Näkemykseni yrittäjyydestä on, että se on erittäin riskialtista. Itse en ainakaan tällä hetkellä uskaltaisi ryhtyä. Jouni Rosenberg, 3.vsk, laskentatoimi -Ei kuulu varsinaisesti suunnitelmiini, mutta sisäiseen yrittäjyys kuuluu osana jokaisen työelämään. Laskentatoimi ei itsessään kannusta yrittä-jyyteen eikä itsessään anna tarvittavia valmiuksia. Piia Haataja & Annika Autio
Totuuksia yrittäjyydestä Riskiä, rohkeutta, valtaa, ahneutta ja luovaa hulluutta. Viisi yrittäjyyteen ajavaa voimaa. Mitä muuta yrittäminen on? Millaisia ovat menestyvät yrittäjät ja miksi he ryhtyvät yrittäjiksi? Tie menestyväksi yrittäjäksi ei ole helppo. Yrittäjältä vaaditaan halun ja rohkeuden lisäksi tietoa, asiantuntemusta, ammattitaitoa, erinomaista liiketoimintaideaa sekä tahtoa tehdä tulosta. On mielenkiintoista pohtia, mikä viidestä voimasta vaikuttaa eniten päätökseen ryhtyä yrittäjäksi. Onko joku voima vahvempi kuin toinen? Mielestäni yrittäjäksi ryhdytään pääasiassa kahdesta syystä; rahan saamiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi tai itsensä toteuttamisen halusta. Yhä useampi valitsee yksityisyrittäjyyden työllistääkseen itsensä silloin, kun muuta työtä ei ole tarjolla. Yrittäminen myös mahdollistaa suuremmat tuotot, kuin mihin on mahdollisuus palkkatyössä. Kuinka moni yksityisyrittäjistä kuitenkaan ryhtyy yrittäjäksi ahneudesta? Uskon, että useammin yrittäjyyteen ajavat esim. huonot kokemukset edellisestä työpaikasta tai esimiehestä, työpaikan puute, halu tarjota muille jotakin uutta, tahto kulkea omia jokia pitkin ja toimia oman itsensä herrana. Omassa yrityksessä kaikki on mahdollista. Palkkatyö ei tämän oletuksen mukaan tarjoa tällaisia mahdollisuuksia. Silti suurin osa ihmisistä työskentelee jonkun alaisena. Erityisesti korkeasti koulutettujen ihmisten keskuudessa halu ryhtyä yrittäjäksi laskee huimasti. Riski koetaan liian suureksi. Selkeät työtehtävät, säännöllinen palkka ja turvallisuus houkuttelevat palkkatyössä. Yrittäminen vaatii myös paljon aikaa. Työ on useimmille ihmiselle vain keino turvata toimeentulo, jolloin ihmisiltä ei löydy halua käyttää suurinta osaa ajastaan siihen. Työ ei ole kaikille itseisarvo, mutta onko se sitä yrittäjillekään? Minulle työ on itsessään arvokasta, ja haluan lähteä töihin joka aamu innokkaana odottaen tulevaa päivää. Palkka lisää motivaatiota työntekoon, mutta se ei yksin riitä. Minun täytyy pitää työstä, jotta jaksan tehdä sitä ja jotta pystyn antamaan itsestäni jotain työlle. Se ei silti tarkoita, että työ olisi elämäni tarkoitus. Työ voi olla sekä mielekästä että keino saavuttaa muitakin arvoja elämässä. Alaisenakin on mahdollista työskennellä luovana sisäisen yrittäjyyden avulla. Toisille yrittäjyys ja työ ovat kuitenkin vain keino ansaita rahaa. Voiko yrittäjäksi ryhtyä rahan kiilto silmissä ja mielessä ajatus vähäisestä työstä? Mahdollista, mutta naiivia. Kestää kauan ennen kuin yksityisyrittäminen on helpompi vaihtoehto kuin palkkatyö. Onko se edes tavoitteena? Yrittäjiksi ryhdytään siis hyvin monista motiiveista ja yrittäjillä on hyvin erilaisia päämääriä. Miksi silti niin harva haluaa lähteä tälle riskintäyteiselle tielle? Tutkimusten mukaan Suomi on muita Euroopan maita selvästi jäljessä halukkuudessa ryhtyä yrittäjäksi. Miten rohkaista suomalaisia yrittäjyyteen ja nostaa yksityisyrittäjyyden arvostusta? Eräänä ratkaisuna on esitetty yrittäjyyden opettamista jo peruskoulussa ja lukiossa. Yritystietous ja kauppatieteellinen osaaminen saattaisivat vähentää yrittäjyyteen liittyviä riskejä, mutta onko yrittäjyyttä mahdollista oppia koulussa? Nyky-yhteiskunnan hyvinvointi kumpuaa yrittäjyydestä ja jotta hyvinvointi pystytään ylläpitämään, tarvitsemme yhä enemmän yrittäjiä. Tarvitsemme lisää rohkeita, luovia ja ahneitakin ihmisiä tuottamaan meille hyvinvointia. Mistä löydämme näitä? Minusta ei ainakaan yrittäjäksi ole. Annamari Härkönen Pörssikurssi 2 2005 17
Crazy Town - yhteisöllistä yrittäjyyttä Oletko haaveillut yrittäjyydestä, mutta kokenut, ettet halua ryhtyä siihen täysin omillasi? Miltä kuulostaisi pienten yritysten yhteistyö rennossa ja innovatiivisessa ilmapiirissä, jossa eri toimijat muodostavat yhdessä hieman suuremman kokonaisuuden? Haavekuvaako vain? Ei Crazy Townin väelle! Pörssikurssi kävi tutustumassa yrittäjyyden vapaakaupunkiin Jyväskylän keskustassa. Crazy Town on tammikuussa 2003 perustettu kuuden yrityksen yhteinen toiminta- ja oppimisympäristö, jolla on yhteinen avokonttoritila ja reilun 14 hengen työyhteisö. Yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu yhteisiin toimitiloihin ja kopiokoneeseen, se käy selvästi ilmi jo sisään astuessa. Ilmapiiri on rento ja iloinen. On helppo uskoa kaikki ne tämänkaltaisen yhteistyön edut, joista Mikko Markkanen ja Petrikki Tukiainen kertovat. - Kuinka monella pienellä asiantuntijayrityksellä on mahdollisuus tällaisiin toimitiloihin aivan kaupungin ydinkeskustassa? Aivan, ei monellakaan. Crazy Town mahdollistaa yritysten oman bisneksen hallitun kasvun, raikkaan innovaatiotoiminnan ja yli toimialojen menevän yhteistyön. Yhdessä saamme ja olemme enemmän, kuin yksittäisinä toimijoina, säästämme kustannuksia ja menestymme yhdessä. Olemme ilman tukirahaa perustettu kannattava toimintaympäristö. Miehet korostavat, että jokainen yritys toimii itsenäisesti, mutta Crazy Town luo toiminnalle puitteet. Yritykset kuitenkin tuntevat toistensa liiketoiminnan poikkeuksellisen hyvin ja osaavat Petrikki Tukiainen (vas.) ja Mikko Markkanen ovat tyytyväisiä Crazy Townin toimintamalliin. tarvittaessa kertoa asiakkaalle myös toistensa palveluista. Näin hyötyvät myös asiakkaat. - Ideat kasvavat isolla porukalla! Me emme kilpaile keskenämme, mutta tuemme toisiamme, opimme ja opetamme. Myös vapaa-ajan aktiviteetit sujuvat osittain Crazy Townin porukan merkeissä, Petrikki Tukiainen kertoo viitaten muun muassa alakerran baariin, jossa työpäivä jatkuu toisinaan tuopin äärellä. Vapaa-ajan yhteistyöstä on havaittavissa konkreettisia merkkejä: molemmilla haastateltavillani on pieniä vaikeuksia liikkumisessa, sillä edellisenä päivänä suoritettu firman kymmenottelun hiihto-osuus on jättänyt jälkensä. Crazy Townin idea vaikuttaa todella nerokkaalta ja hyvien puolien lista on lähes loputon. Heidät onkin hiljattain palkittu Nuorten Yrittäjien tuottava ideapalkinnolla. Saan kuulla, että vastaavia yhteisöjä ollaan alettu perustaa aina Lontoota myöten. - Uskomme siihen, että olemme olleet luomassa uutta trendiä ja näkisimme mielellämme tällaisen toimintatavan leviävän laajemmal- 18 Pörssikurssi 2 2005
tikin, Mikko Markkanen hymyilee. Koska olen varma siitä, että kyllähän tässä kaikessa täytyy jotakin negatiivistakin olla, kyselen mahdollisista konflikteista Crazy Townin työyhteisössä. Miehet kuitenkin vakuuttavat, että elo eläintarhassa sujuu oikein mainiosti. - Suurimmat ristiriidat syntyvät kahvinkeitosta sekä yleisestä siisteydestä, kun pikkutarkat sekä kokonaisvaltaisemmat persoonat kohtaavat. Kyse on solu- ja kommuuniasumisen perusongelmista. Olemme kuitenkin keskusteleva porukka, jossa riidat ja erimielisyydet osataan perustella, jolloin asiat riitelevät, eivät ihmiset. - Tänne tullakseen pitää olla pikkuisen hullu, avoin, ulospäinsuuntautunut, sosiaalinen. Ei vain meidän, vaan myös henkilön itsensä takia, jotta kestää tätä touhua, Tukiainen naureskelee. Meillä on hektinen työympäristö, jossa omaa rauhaa kaipaava voisi vähän ahdistua. Crazy Town haluaa kasvaa, mutta ei rajattomasti. Optimimäärä olisi noin 20-30 henkeä. Hulluun Kaupunkiin ovat tervetulleita yritykset, joilla on jo hieman kokemusta itsenäisestä toiminnasta sekä helposti nykyisiin yrityksiin yhdistettävät palvelut. - Joko samantyyppistä toimintaa, kuin nyt tai sitten jotain täysin erilaista. Aika ihanteellista olisi kasvattaa Crazy Townia firmalla, joka voi tarjota meille nykyisille palvelujaan. Esimerkiksi taloushallinnon yritys tai mainostoimisto olisi aika kova sana, miehet miettivät. Lopuksi kalastelen vinkkejä siitä, mitä opiskelussa kannattaisi painottaa pärjätäkseen yrityselämässä. - Kokonaisvaltainen strateginen ajattelu ja sen kehittyminen ovat olleet sitä opiskelujen parasta antia. On oppinut ja joutunut itse rakentamaan kokonaisuutensa, Petrikki Tukianen toteaa. - Koulun penkillä ja projekteissa oppii myös sen, että meitä on moneen junaan ja kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, Mikko Markkanen puolestaan painottaa. Lähden Crazy Townin tiloista keväiseen auringonpaisteeseen pää täynnä ajatuksia ja ideoita. Tuntuu, kuin yrittäjyys olisi juuri astunut askeleen lähemmäksi minua. Suvi Schrey Crazy Townissa toimivat yritykset: Business Arena Oy oppimistapahtumien tuottaja Evestep Oy Reetta Reseptipalvelun kehittäjä Idearitsa Oy asiakkuuksien ja myynnin kehittäminen Posiona Oy Internet palvelinhotelli, sovellusvuokraus ja asiantuntijapalvelut Troublemakers Oy Yritystapahtumiin, työyhteisön koulutukseen ja matkailupalvelujen kehittämiseen erikoistunut yritys Villinikkarit Oy Yrittäjyyden kehitysyhtiö Avokonttorissa sijaitsevat kaikkien Crazy Townin yritysten työpisteet. Pörssikurssi 2 2005 19
Life as an entrepreneur in Jyväskylä It s so difficult to find a job in Finland. I hear this phrase so often from foreign students in Jyväskylä. But, I also used to be one of them saying that. Nowadays, it is difficult even for Finns to find a job, so of course it is more difficult for us foreigners. If you are not going to be working in IT field, good command of Finnish is a must and everybody knows how difficult this language can be. Things never go the same way as you read in text books. So, to give a solution to that problem I established my own company called RK-Muotoilu AY. The reason why I established my company was 50% because I wanted to and the other half was because I didn t really have a choice. It was too hard to get a job. Once you become an entrepreneur, your previous job experience or university degrees don t really mean anything. Companies you deal with only care about what you can do for them. In other words, you can do whatever you want as long as it brings money to your clients. I didn t have any previous experience in international trade, but now my clients think that I am an expert in that. You can challenge in any field you are interested in, as long as you are willing to study and work hard! Even more exciting thing is that you don t have a boss. Finland is already a very free country, with very flexible and short working hours, but as an entrepreneur you can work basically whenever and wherever you want without hearing complaints from your boss. I can go for a jog on a sunny Wednesday morning, while others are locked in a stuffy office with an annoying boss. Or go to Laajavuori to snowboard on Friday afternoon! But, of course there are negative aspects to working as an entrepreneur. First, you need to have a permanent residence permit, or a help from someone who has a permanent residence permit to officially start your business. It took me more than 4 months to finally have my company established with a help from my Dutch friend, Bart Schrooten. Second, you have to create your tasks. No boss means no work if you don t set tasks to yourself. No work means no money. So, you have to have a good sense of business in finding potential markets and product/ service. This was a lot more difficult than I thought. This is why just studying in a classroom doesn t help. Things never go the same way as you read in text books. This is why real experience is more valuable than reading 10,000 pages of thick business text books. But, I still think that there are so many business opportunities in Finland, not only for foreigners, but also for Finnish students studying business. I would like to see more and more students working as entrepreneurs to make something happen. Don t be passive and wait for companies to hire you. Be active and create your own business markets! Ryo Kumagai RK-Muotoilu AY, Managing Director http://www.rkmuotoilu.com Majoring in Marketing at the School of Business and Economics at University of Jyväskylä 20 Pörssikurssi 2 2005