Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke 2011 2013 Valtakunnallinen hanke, pilottialueena Saarijärven reitti Kansallinen rahoitus - Päärahoittajina YM, MMM ja TEM - Paikallisina rahoittajina Karstula, Keski-Suomen Liitto, Kyyjärvi, Metsähallitus, Saarijärvi, Suomen Metsäkeskus, Uurainen, Vapo Oy
Metsätalouden kosteikot Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio toteutti Kosteikot metsätaloudessa -selvityksen TASO-hankkeessa. Kosteikkokysely: Suomen metsäkeskus ilmoitti 116 kosteikkohanketta, joista 92 toteutuneita. Vesiensuojelu päätavoitteena 99 kosteikolla, muilla riistanhoito, virkistyskäyttö, monimuotoisuus tai ennallistaminen. Metsähallituksella 16 kosteikkoa, joista yksi vesiensuojelukosteikko, muissa tavoitteena vesilintujen tai monimuotoisuuden edistäminen. Suomen Riistakeskus: 62 kosteikkoa. Tapion tilastoissa 7 luonnonhoitohanketta sisälsi kosteikon rakentamisen. Vesiensuojelun näkökulmasta kaikkien kosteikkojen toiminta ei ole kustannustehokasta, mutta muut hyödyt ja arvot voivat lisätä kustannustehokkuutta.
Torsanjoen kosteikon kiintoaine- ja ravinnehuuhtouma
Suosituksia hyvin toimivan kosteikon toteuttamiseksi Perustetaan patoamalla painanteisiin. Palvelee rajattua valuma-aluetta. Paikalla on mahdollisuus toteuttaa useampia peräkkäisiä kosteikkoja tai toteuttaa nk. hajautettu malli. Maanpinnanmuotojen hyväksikäyttö mahdollista esim. järvikuiviot. Suunnittelijan paikallistuntemus tärkeää ja sitä hyödynnetään. Maaperätutkimus tehdään suunnitteluvaiheessa. Korkeustasot toteutetaan nykyteknologialla kasvillisuuden nopean tulon kannalta optimaalisiksi. Laserkeilaustekniikka otetaan avuksi kohteiden löytämiseen. Kasvillisuuden kylvöä kosteikkoalueelle suositellaan.
Kyyjärven kosteikko Perustettu syyskuussa 2012. Seurataan jatkuvatoimisesti kunnostusojitusalueelta vesiensuojelukosteikolle tulevaa sekä kosteikolta lähtevää vettä. Mitattavia muuttujia virtaama, sameus (kiintoaine), kemiallinen hapenkulutus ja liukoinen orgaaninen hiili. Mittaustieto va littyy 15 60 min va lein Internetin datapalveluun. Asemien toimittaja EHP-tekniikka Oy vastaa myös huollosta ja mittaustiedon laadusta.
Vesinäytteitä asemien kalibrointiin ja vedenlaadun seurantaan: kiintoaine (0,45 µm ja GF/C), hehkutushäviö sameus, ph, sähkönjohtavuus väri, rauta kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) liukoinen orgaaninen hiili (DOC) kokonaistyppi (N), ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti- ja nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N) kokonaisfosfori (P), fosfaattifosfori (PO 4 -P) www.ymparisto.fi/ksu/taso > Veden laadun seuranta
Kohdetietoja Seurantakohde Valumaalue ha Turvemaan osuus % Myöhemmin taulukoissa esitettyjen vesinäytetulosten seurantajakso Vesinäytemäärä Jatkuvatoimistenmittausten lkm* Selitysaste ** R 2 Metsätalous, ennen kunnostusojitusta (vanha ojitus) 101 106 59 8.11.2011 5.9.2012 15 16 (3 809) 7 915 (0.17/0.23) 0.77/0.66 Metsätalous, kunnostusojitus Metsätalous, kosteikko 101 106 59 6.9.2012 15.4.2013 6.9.2012 15.4.2013 13 13 6 968 6 976 * Esimerkkinä sameusmittausten lukumäärä. ** Vesinäytteistä laboratoriossa määritetty sameus vs. jatkuvatoimisesti mitattu sameus/ jatkuvatoimisesti mitattu sameus vs. vesinäytteistä laboratoriossa määritetty kiintoaine 1.1. 1.9.2012
Alustavia tuloksia
Sameus- ja kiintoainemittausten vaihteluväli, keskiarvo ja mediaani Vesinäytteet Jatkuvatoiminen seuranta Metsätalous sameus (FTU) kiintoaine (mg/l) N sameus (FTU) kiintoaine (mg/l) n Ennen kunnostusojitusta 0.3 2.0 0.7/0.5 0.4 2.0 0.7/0.6 0.3 2.0 0.7/0.5 <0.5 17 2.1/0.9 15 16 0.3 16 0.7/0.7 0.02 3.0 0.6/0.6 0.5 32 1.5/1.5 0 19 2.8/2.3 3 809 7 915 Kunnostusojitusalueelta lähtevä vesi 0.4 22 3.2/1.2 0.5 19 4.1/2.1 13 0.5 48 1.7/1.1 1.0 98 3.4/2.3 6 968 Kosteikolta lähtevä vesi 0.5 7.9 1.7/0.7 <0.5 11 3.0/1.6 13 0.1 8.0 0.4/0.2 0 53 1.6/0.1 6 976
Liukoisen orgaanisen hiilen, kemiallisen hapenkulutuksen, sekä kokonaistypen ja -fosforin vaihteluväli, keskiarvo ja mediaani Vesinäytteet Metsätalous DOC (mg/l) COD Mn (mg/l) kok. N (µg/l) kok. P (µg/l) n Ennen kunnostusojitusta 24 59 40/40 23 61 40/38 32 92 55/53 33 93 57/52 430 870 626/615 440 930 641/600 13 43 22/20 14 42 23/21 15 16 Kunnostusojitusalueelta lähtevä vesi 19 46 34/30 33 71 49/43 450 1 600 722/670 12 100 31/28 13 Kosteikolta lähtevä vesi 19 65 39/32 37 100 56/44 460 1 600 753/580 11 76 33/30 13
Kaihlalammen luonnonhoitohankekosteikko Toteutettu luonnonhoitohankkeena Kemera-rahoituksella. Valuma-alueesta maatalousmaan osuus alle 20 %. Toteutettu patoamalla (pohjapato). Lammen ympärille rakennetulla penkereellä ja sen takaisella kuivatusojalla estetään viljelys- ja metsämaiden vettyminen.
Tavoitteena lammen umpeenkasvun estäminen, kalatalousnäkökulma, virtaamien tasaaminen, vesiensuojelu, ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Seurattu TASO-hankkeessa vesinäyttein.
Päätelmiä seurannasta Jatkuvatoimisella seurannalla saadaan selville hetkelliset pitoisuuden muutokset ja voidaan arvioida, kuinka vesinäytteenotto on onnistuttu ajoittamaan erilaisiin kuormitustilanteisiin. Kahteen mittaustapaan perustuvia tuloksia voidaan vertailla keskenään. Kunnostusojituksen seuranta-aineistoa on vielä liian lyhyeltä aikaväliltä johtopäätelmien tekemiseen. Kosteikko kuitenkin näyttäisi pidättävän kiintoainetta. Kaihlalammen kosteikon perustamistyöt aiheuttivat kiintoainekuormitusta sekä fosforipäästöjä. Seuranta-aineisto on vielä liian lyhyeltä aikaväliltä pidemmälle menevien johtopäätelmien tekemiseen.
Kiitos!