2-1/2007 Toimittajalta 30.5.2007 Puuvillatehtaan työntekijästä valmiiksi tuotteeksi Porin sillan yli kulkee tasainen autojen, polkupyörien ja jalankulkijoiden virta. Mietin siltaa ylittäessä, että kuhina on varmasti ollut hieman erityyppinen puuvillatehtaan kulta-aikoina. Työpäivän alkaessa ja päättyessä sillalla oli varmasti katkeamaton ihmisvirta. Tehtaassa vuosina 1974-76 ompelijana työskennellyt äitini vahvisti aavisteluni oikeaksi: "Työpäivän alussa ja lopussa sekä ruokatunteina silta oli täynnä ihmisiä", hän kertoi. Nyt ihmiset kulkevat töihin eri aikoihin yrityksestä riippuen, koulupäivät alkavat ja päättyvät eri aikoihin - liikehdintä Porin Puuvillan alueella on eläväistä. Parhaimpana aikana yli 3 000 ihmistä työllistänyt puuvillatehdas Kokemäenjoen rannalla Porissa työllistää jälleen tuhansia ihmisiä. Nykyään historiallisissa puuvillatehtaan tiloissa muun muassa opiskellaan, käydään lääkärissä, kuntoillaan ja työskennellään it-alalla. Muutos on ollut suuri siitä, kun ensimmäinen höyrykone käynnistyi vuonna 1900. Aloittaessani syksyllä maisterin opinnot Porin yliopistokeskuksessa, havaitsin ensimmäisen viikon esittelyluennolla, että olen itsekin todiste muutoksesta. Äitini on aikoinaan valmistanut rakennuksesta ulos lähteviä tuotteita ja nyt minä opiskelen samaisessa rakennuksessa - olen siis itse yksi rakennuksessa valmistettavista tuotteista. Näin se maailma muuttuu. Iiro Lehtonen Kirjoittaja on Porin Sanomien toimituksen avustaja,joka toimitti tämän lehden. "Porin silta on lyhentynyt" Suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Renor Oy omistaa monia suuria entisiä teollisuuskäytössä olleita kiinteistökokonaisuuksia, joilla on oma, perinteinen identiteetti. Porin Puuvilla kuuluu yhdeksi tärkeimmistä Renor Oy:n omistuksessa olevista kohteista. Täältä Helsingistä kun asiaa katsoo, niin onhan Puuvilla selkeä Porin keskus ja vuokratuotoiltaan meidän suurin alue ja tärkein alue yhdessä Lahden Askonalueen kanssa, Renor Oy:n toimitusjohtaja Kari Kolu kertoo. Hän on tyytyväinen siihen, että porilaiset ovat ottaneet Puuvillan muutoksen hienosti vastaan. Pohjoisrannasta Luotsimäenpuistokadun päästä on aikoinaan kulkenut pioneerien tekemä ponttoonisilta Kirjurinluotoon. Silta on pystytetty väliaikaisesti palvelemaan Pori Jazzeille kulkevaa festivaalikansaa. Luotsimäenhaaran yli kulkevasta sillasta on ollut jo pitkään monia kahvipöytäkeskusteluja. Asemakaavassa sillalle on osoitettu paikkakin ja sillalla on jo nimi, Kirjurin silta. Porin Sanomat kysyi Kirjurinluodossa piipahtaneilta porilaisilta, miltä silta kuulostaisi. Alue on selkeästi avautunut porilaisille henkisessäkin mielessä. Aluksi ehkä suljettua tehdasaluetta vierastettiin, mutta myöhemmin ymmärrettiin alueen mahdollisuudet. Voisi sanoa, että vuosi vuodelta Porin silta lyhenee henkisessä mielessä, Kolu toteaa. Kuten muihinkin kohteisiin, myös Porin Puuvillaan Renor Oy saneeraa uusia tiloja sitä mukaa, kun kiinnostusta ilmenee. Käytännössä vuokrattavien toimistotilojen saneeraustyö etenee siinä järjestyksessä, että ensin hankitaan asiakas ja sitten aloitetaan suunnittelutyö, Kolu kertoo. Silta-gallup - Sehän kuulostaisi vallan hienolta. Se lyhentäisi selkeästi matkaan Kirjurinluotoon. Samalla siitä tulisi varmasti uusi ja mukava lenkkeilyreitti rantaa pitkin, Niina Uotila ja Laura Nieminen tuumasivat viettäessään aurinkoista päivää Etelärannassa. Renor Oy:n toimitusjohtaja Kari Kolun mukaan Puuvilla on Porin keskus. - Aivan mahtavalta jutulta tuo kuulostaisi. Silta olisi varmasti tosi mukava lisä tähän jokirantaan ja palvelisi myös oivallisesti talviaikana, Kirjurinluodossa kaverinsa kanssa aikaa viettänyt Anna Brear totesi. - Silta olisi varmasti monilla tavoin hyvä asia. Kyllähän sitä uutta siltaa tulisi varmasti käytettyäkin, matka lyhenisi Kirjurinluotoon etenkin talvella, Kirjurinluodossa kesäviikonloppua viettänyt Inkeri Kallio kertoi. Ainutlaatuinen maisteriohjelma suunnitteilla Porin yliopistokeskukseen suunnitellaan täyttä häkää uutta ainutlaatuista maisteriohjelmaa. Suunnitteilla oleva turvallisuusalan maisterikoulutus olisi tarkoitus aloittaa vuonna 2008. Vastaavaa koulutusta ei järjestettäisi muualla Suomessa. Vuonna 2005 käynnistettiin selvityshanke, jossa kartoitetaan laaja-alaisen, monitieteisen turvallisuusalan yliopistotasoisen koulutuksen tarvetta Suomessa. Selvityksen aikana on havaittu monilla turvallisuusalan toimijoilla olevan puute oman alansa ylemmästä korkeakoulututkinnosta, kertoo koulutusjohtaja, DI Jari Lahti. Ensimmäinen turvallisuusalan maisteriohjelman pilottikoulutus aloitettiin Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön täydennyskoulutuskeskus Edupointin järjestämänä huhtikuussa 2006. Koulutukseen saatiin Euroopan sosiaalirahaston ja Satakunnan TE-keskuksen osarahoitus. Pilottikoulutus herätti niin suurta kiinnostusta, että toinen koulutusohjelma aloitettiin Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksella jo elokuussa 2006. Opiskelijamme ovat todella aktiivisia ja motivoituneita, kouluttajina toimivista professoreista puhumattakaan, koulutussuunnittelija Minna- Maria Haapakoski naurahtaa. Maisteriohjelmassa mukana ovat Tampereen teknillisen yliopiston Tampereen ja Porin yksiköt, Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, maanpuolustuskorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun yliopiston oikeustieteellinen ja Tampereen yliopiston johtamistieteen laitos. Turvallisuusalan maisteriohjelman lisäksi Porin yliopistokeskuksessa on suunnitteilla toinenkin ainutlaatuinen maisteriohjelma. Creative Leadership on Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osaston yhteishanke.
1/2007-3 Pohjoisrannasta SILTA Kirjurinluotoon? Monet kahvipöytäkeskusteluissa pohtivat mahdollisuutta saada silta Pohjoisrannasta Kirjurinluotoon. Aikoinaan jazzien aikaan pioneerit rakensivat ponttoonisillan Luotsimäenpuistokadun päästä Kirjuriin. Porin kaupungin kaupunginsuunnittelija Olavi Mäkelä kertoo, että silta olisi täysin mahdollinen. Asemakaavassa itse asiassa on sillalle osoitettu paikkakin. Asiaa on suunniteltu niin pitkälle, että sillalla on nimikin, Kirjurin silta, mutta rahaa ei ole ollut hankkeen toteuttamiseksi, Mäkelä paljastaa. Pohjoisrantaan on suunniteltu muitakin muutoksia, jotka osittain liittyvät myös tulvasuojeluvaatimuksiin. Suunnitteilla on Puuvillanrannan kunnostus, mutta hankkeen rahoitus on vielä ratkaisematta. Rannan nykyinen teräsbetoninen tukimuuri on rapautunut ja raudoituskehikko ruostunut. Puupaalutuksen kohdalta maa on jo vajonnut, ja puut makaavat joessa, kertoo kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen. Tukimuurin lisäksi myös puisto saisi uutta ilmettä. Siihen on tehty myös Pohjoisrannan teräsbetoninen tukimuuri on rapautunut ja raudoituskehikko ruostunut. uusi puistosuunnitelma, joka pitää sisällään muun muassa rantakäytävän teon sillan kaiteen viereen. Tosin tällä hetkellä rannassa on muutama tärkeämpi kohde, jotka ajavat Pohjoisrannan eteen, Ahonen toteaa. Hän kuitenkin myöntää, että rantaravintolan työt muuttaisivat kohteiden marssijärjestystä. Ravintolahankkeen eteneminen vaikuttaa luonnollisesti asiaan, sillä siinä tapauksessa tukimuuria olisi kunnostettava, Ahonen tuumaa. Rantaravintolalla tyylikästä ilmettä Pohjoisrantaan Renor Oy:n kiinteistöpäällikkö Kalevi Halminen esittelee ravintolan tulevaa sijoituspaikkaa. Pohjoisrantaan kaavailtu rantaravintola on edennyt hankkeena siihen pisteeseen, että ravintolalle haetaan yrittäjää. Vajaa pari vuotta sitten huomattiin, että alueelta puuttuu tämän tyylinen ravintola. Rantaan tuleva ravintola palvelisi hyvin alueen yritysasiakkaitakin, Renor Oy:n kiinteistöpäällikkö Kalevi Halminen kertoo. Ravintola sijoittuisi Puuvillatehtaan entisen raakavesipumppaamon läheisyyteen ja osaksi sitä. Sitä ei vielä tiedä, jääkö osia pumppaamosta paikoilleen ravintolan rakentuessa. Rakennusoikeutta siinä on 250 neliötä, mikä tarkoittaisi noin 150 henkilön ravintolaa. Kesäisin terassit lisäisivät paikkojen määrää huomattavasti. Rakennus tehdään lasista, jottei se peittäisi Puuvillan muuta ulkoasua, Halminen toteaa. Yhtiöllä ei vielä ole tiedossa yritystä, joka rantaravintolaa alkaisi pyörittää. Halmisen mukaan vakavahenkisiä keskusteluja on jo tehty asian tiimoilta ja yrittäjän löytyessä pyörät alkaisivat pyöriä vauhdikkaasti. Noin 12 kuukautta siitä kun yrittäjä olisi löytynyt, olisi tämä uusi ravintola pystyssä, Halminen visioi. Ravintola toisi tulleessaan paljon eloa ja tyylikästä ilmettä Pohjoisrantaan. Paikka on Porin upeimpia, sillä siitä aukeaa näkymä koko Etelärantaan ja paikkaan myös paistaa koko ajan aurinko. Ravintolalla on rannassaan myös venelaituripaikat, joten paikalle pääsee myös vesiteitse, Halminen sanoo.
4-1/2007 Viimeiset saneeraukset käynnistyivät kehräämörakennuksessa Pohjoisrannan julkisivua hallitsevan niin sanotun Puuvillatehtaan vanhan kehräämörakennuksen viimeiset saneeraustyöt käynnistyivät toukokuun lopussa. Sen jälkeen kehräämörakennuksen kaikki tilat ovat saneerattu uutta käyttötarkoitustaan varten, lukuun ottamatta generaattorihuonetta, joka on sisätiloiltaan suojeltu. Viimeinen osuus kehräämörakennuksesta on vanhaa korjaamoa, joka 1960-luvulla on muutettu sosiaalitiloiksi. Muutostyön yhteydessä se muutettiin 2-kerroksisesta 3- kerroksiseksi. Nyt saneerauksen yhteydessä tiloista tehdään jälleen kaksikerroksiset, ja ikkuna-aukot avataan, Renor Oy:n kiinteistöpäällikkö Kalevi Halminen selventää. Saneerauksen myötä noin 500 neliötä vanhoja sosiaalitiloja muuntautuu toimistokäyttöön. Noin 350 neliötä menee Eniron käyttöön ja loput 150 neliötä jää odottamaan vuokralaistaan, Halminen kertoo. Kaikkiaan Porin Puuvil- Vanhan sosiaalitilarakennuksen ikkunoiden avaus tuo sisäpihalle lisää ilmettä. lassa on rakennuspintaalaa noin 75 000 neliömetriä. Vuokrasopimuksin vuokrattavaa toimistotilaa on kokonaisuudessaan yhteensä noin 65 000 neliötä. Kehräämörakennuksen valmistuttua saneerauksen painopiste on siirtynyt viereiseen värjäämörakennukseen, jossa on kuusi tuhatta neliötä toimistotilaa kahdessa kerroksessa. Niistä tiloista saneerataan niin sanotusti esivalmiiksi noin kolme tuhatta neliötä, Halminen sanoo. Nykytaidetta generaattorihuoneeseen Taideteollisen korkeakoulun Porin Taiteen ja median osasto avaa heinäkuussa uuden taidegallerian Porin Puuvillan generaattorirakennuksessa. Tilaa hallitsee 1920-luvulla käyttöönotettu ja sittemmin suojeltu generaattori. Generaattorigalleria esittelee uutta nykytaidetta vuorovaikutuksessa historiallisen tilan kanssa. Kun tämän tilan näki ensimmäistä kertaa, niin se kolahti heti, Taideteollisen korkeakoulun taiteellis-tuotannolliset opintojen professori Harri Laakso muistelee. Laakso kertoo tyylikkään ja historiallisen tilan tuovan mielenkiintoisia lähestymiskulmia itse näyttelyyn. Jo näyttelyä pystyttäessä täytyy ajatella sitä, että miten kunnioittaa tätä tilaa. On hienoa, että ihmiset pääsevät samalla tutustumaan tähän upeaan rakennukseen ja ihastelemaan nykytaidetta, Laakso kertoo. Näyttelyn tuottaja Vappu Jalonen kertoo hieman ennakkomaistiaisia tulevan näyttelyn teoksista. Paljon on erilaisia valoon liittyviä teoksia, mutta myös moniaistillisia teoksia. Savua ja hajuakin saattaa kuulua näyttelyn teoksiin, Jalonen toteaa. Näyttelyn tuottaja Vappu Jalonen ja Taideteollisen korkeakoulun professori Harri Laakso ihastelevat generaattorihuonetta.
1/2007-5 Yliopistokeskuksella hyvin monipuolinen alueellinen vaikutus Yliopistokeskukselle uusi logo Porin yliopistokeskuksen johtaja Martti Sinisalmi on tyytyväinen Porin yliopistokeskuksen alueelliseen vaikuttavuuteen. Porin yliopistokeskuksen johtaja Martti Sinisalmi ilmaisee tyytyväisyytensä Porin yliopistokeskuksen alueelliseen vaikuttavuuteen. Vaikka olemme näin nuori organisaatio, meillä on noin 2400 opiskelijaa ja henkilökuntaakin vähän yli kaksisataa. Nyt meiltä on jo valmistunut 800 diplomi-insinööriä ja maisteria, jotka ovat työllistyneet kaikki oikein hyvin, Sinisalmi luettelee. Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta Porin yliopistokeskus on työllistävältä vaikutukseltaan omaa luokkaansa. Työllistymisaste on muita parempi ja arvioni mukaan ainakin kaksi kolmasosaa on työllistynyt tälle alueelle. Tällaisella määrällä on jo alueen työllisyysastetta nostava vaikutus. Porin yliopistokeskuksen myötä Porin väestökehitys on kääntynyt plus-merkkiseksi sekä Porin osaamispääoma on lisääntynyt. Ei väestökehitystä tietenkään omaksi ansioksi voida laskea, mutta vaikutusta meillä on siihen ollut. Tavallisilta kaupunkilaisilta saadun palautteen mukaan on yliopistokeskus vaikuttanut paljon porilaiseen ilmapiiriin ja Porin yliopistokeskus on saanut pysyvän paikan muun muassa torikeskusteluissa, Sinisalmi kertoo. Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median osasto järjesti yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun Visuaalisen kulttuurin osaston graafisen suunnittelun koulutusohjelman kanssa logosuunnittelukilpailun, jonka tavoitteena oli löytää Porin yliopistokeskukselle uusi organisaatiotunnus. Kilpailu toteutettiin syksyllä 2006 ja se oli avoinna kaikille Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille sekä Porin yliopistokeskuksen muiden yliopistoyksiköiden opiskelijoille. Kilpailun voitti Kalle Järvenpää Soihtu-nimisellä ehdotuksellaan. Järvenpää opiskelee TaiKin visuaalisen kulttuurin osaston graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa taiteen kandidaatiksi. Logosuunnittelun loppuunviemistä ohjasi graafisen suunnittelun professori Marjatta Itkonen. Se on Prometeuksen soihtu, samaan muotoon sai onnekkaasti sulautettua myös yliopistokeskuksen nimen alkukirjaimen., Kalle Järvenpää kertoo työstään. Prometeuksen soihtu. Kalle Järvenpää esittelee luomustaan.
6-1/2007 Yliopistokeskuksessa viihdytään Tampereen yliopiston Porin yksikössä valmistellaan tutkimusta Porin yliopistokeskuksessa opiskelevien opiskelijoiden viihtyvyydestä. Tampereen yliopiston Porin yksikön laitoksen johtaja, sosiologian professori Antti Saloniemi paljastaa tutkimuksessa ilmenneen erittäin myönteisiä asioita opiskelijoiden viihtyvyydestä. Ennakkotietojen valossa näyttäisi siltä, että kaikissa yksiköissä viihdytään erittäin hyvin. Mitään sen tarkempaa en pysty vielä kertomaan kesken olevasta tutkimuksesta, Saloniemi kertoo syksyllä julkaistavasta opiskelijatutkimuksesta. Hänen mukaansa viihtyvyyteen vaikuttavat monet asiat. Näyttäisi, että täällä toteutuvat kaikki tällaiset pienten yksiköiden edut. Myös mahdollisuus vapaaseen ristiinopiskeluun eri yksiköiden välillä lisää viihtyvyyttä, Saloniemi toteaa. Hän on tyytyväinen myös oman yksikkönsä hakijatilanteeseen. Tänä keväänä hakijoita oli yksikköömme vähintään yhtä paljon kuin aikaisemmin, saattaa jopa olla että hieman enemmän kuin aiemmin. Uudella mentor-ohjelmalla tukea yrittäjyyteen Porin yliopistokeskuksen Akateemisessa yrittäjyydessä käynnistyy syksyllä mentor-ohjelma. Ohjelma on suunnattu kaikille Porin yliopistokeskuksen opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja tarvitsevat esimerkkejä sekä tilaisuuden oppia yrittäjiltä yrittäjäksi ryhtymisestä ja yrittäjänä toimimisesta. Tavoitteena on tukea ja opastaa opiskelijaa työuran kehityksessä ja sen suunnittelussa sekä tutustuttaa opiskelija yrittäjyyden ja johtajuuden työtehtäviin ja haasteisiin, Mentorointi on eräänlainen opiskelijoiden, yrittäjien ja yritysjohtajien kontaktifoorumi, jonka tarkoituksena on opiskelijoiden ja yrittäjien kohtaaminen, verkostoituminen, yrittäjyyteen tutustuminen ja sisäisen yrittäjyyden herättäminen, kertoo yrittäjyysopintojen professori Pia Arenius. Tyytyväisten ihmisten ovi kulkea. Yrittäjyysopinnot kasvattivat selkeästi suosiotaan viime lukuvuoden aikana. Opintosuorituksia tehtiin kaikkiaan 177 kappaletta. Paljon on vielä töitä asian tiimoilta, mutta tavoitteena olisi sellainen tilanne, että kaikki yliopistokeskuksen oppilaat kävisivät joitain kursseja, Arenius tuumaa. Mentor-ohjelmassa tuetaan ja opastetaan opiskelijaa työuran kehityksessä ja sen suunnittelussa. Rosenlew-museossa robotit jalustalla Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen opiskelijat rakensivat yhteistyönä Rosenlew-museon kanssa robottiaiheisen näyttelyn, jonka avajaisia vietettiin 27.4.2007. Näyttely toteutettiin Digitaalisen kulttuurin syventävien opintojen Robottikulttuuriperintö 2:n tuotoksena. Kokonaisuudessaan näyttelyn valmisteleminen vei melkein puolitoista vuotta. Varsinainen kurssivaihe kesti koko lukukauden ajan, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen johtaja, professori Jaakko Suominen kertoo. Kurssin aikana oppilaat muun muassa keräsivät aineistoja ja haastatteluja erilaisten teemojen mukaan. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen oppilaat tekevät lähes joka vuosi näyttelyn oppilastyönä. Joinain vuosina tulee useampikin näyttely. Edellinen näyttely oli keväällä mikrotietokoneharrastuksesta, Suominen sanoo. Robotit-näyttely sijaitsee Rosenlew-museon vaihtuvien näyttelyjen tilassa. Teollisuusrobottien lisäksi esillä on monenlaisia hyötyja viihderobotteja sekä robotiikan tulevaisuuden visioita. Näyttely on auki 2.9.2007 saakka tiistaista sunnuntaihin klo 11-17. Näyttelyssä on esillä monenlaisia robotteja leluroboteista teollisuusrobotteihin.
1/2007-7 Työteho paremmaksi rentouttavilla tauoilla Apua kohti kevyempää elämää Rentouttava. Bwell-tuolin hieronta stimuloi lihaksia. Monilla ihmisillä on itsensä asettama ihannepaino, mutta tasapainoilu kiloilla on monille liian vaikeaa. Bobby Wellness Centerissä 5.6. alkavalla Xtravaganza-ohjelmalla saa apua kevyempään ja terveellisempään elämään. Xtravaganza on painonhallintaohjelma, jolla tähdätään pysyviin elämäntapamuutoksiin, eikä ainoastaan nopeaan painonpudotukseen. Varsinainen työ alkaa vasta sen painonpudotuksen jälkeen, Bobby Wellness Centerin ravitsemusterapeutti (yo) Roope Mäkelä kertoo. Ohjelma rakentuu ravinnon ja liikunnan ohjaamisen lisäksi tavoitteiden työstämisestä ja henkisestä valmennuksesta. Henkinen valmennus on äärimmäisen tärkeää. Monilla on paljonkin tietoa laihduttamisesta, mutta ei taitoa soveltaa niitä käytäntöön. Henkiseen valmentamiseen kuuluu myös tunteen luominen laihduttajalle, ettei hänellä ole mitään halua enää palata vanhaan tilanteeseen, Mäkelä sanoo. Ohjelman lisäksi tärkeää on myös yleinen ilmapiiri. Ryhmässä painonhallinnasta tulee helpompaa. Sen lisäksi on tärkeää palvelukulttuuri. Meidän tehtävä on luoda se tunne, että liikunta on mukavaa ja miellyttävää, tänne on aina helppo tulla, Bobby Wellness Centerin toimitusjohtaja Kari-Pekka Toivonen toteaa. Viime vuosina työn vaatimukset ja -tahti ovat kiristyneet ja osittain pakottaneet työntekijät usein luopumaan luonnollisista tauoistaan. Ilman mahdollisuutta palautumiseen stressin aiheuttamat oireet pahenevat. Lyhyiden torkkujen on lukuisissa tutkimuksissa todistettu parantavan keskittymiskykyä ja vireystilaa. Yleisin aika, jolloin torkkuja tarvitaan on iltapäivällä, eli juuri silloin kuin monella esiintyy väsymyksen tunnetta, vaikka yöunta olisikin ollut tarpeeksi. Tämä väsymys vaikuttaa heti työtehoon ja virhemäärät lisääntyvät, kertoo Bwelltuoleja jälleenmyyvä Tapio Rosnell. Bwell-tuolin on rentouttava tuoli, jonka hieronta stimuloi lihaksia ja lisää verenkiertoa. Tämä fyysinen rentoutuminen kasvattaa vastustuskykyä stressiä vastaan ja ennaltaehkäisee samalla rasitusvaivoja selässä, niskassa ja hartioissa, Rosnell sanoo. Bwell PowerNAP konseptiin kuuluu autogeeninen rentoutus. Tuolissa makaava kuuntelee kuulokkeita rentoutusharjoitteita. Ilman tätä henkistä rentoutusta ei keskittymiskyvyn ja vireystilan palautuminen ole täydellistä. Myös lihasjännitykset vähenevät tehokkaammin, kun henkinen rentoutus huomioidaan, Rosnell toteaa. Bobby Wellness Centerin ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä auttaa ihmisiä kohti kevyempää elämää.
8-1/2007 Sähköinen taloushallinto helpottaa rutiineja Kirjanpitoyritysten ja tilitoimistojen käytössä ovat sähköiset taloushallinnon ohjelmistot yleistyneet huomattavasti viime vuosina. Kirjanpitotoimisto Birgit Ekholm Oy on käyttänyt Netvisor -nimistä ohjelmaa vuoden päivät ja toimitusjohtaja Birgit Teelmäki kertoo ohjelmiston tuoneen paljon helpotusta sekä oman yritysten että asiakkaiden taloushallintoon. Asiakasyritys ja tilitoimisto käyttävät samaa ohjelmistoa, mikä poistaa Kirjanpitotoimisto Birgit Ekholm Oy:n toimitusjohtaja Birgit Teelmäki on tyytyväinen sähköisten taloushallintaohjelmien tuomista mahdollisuuksista. päällekkäisen työn ja säästää sekä yrityksen että tilitoimiston kustannuksia, Teelmäki toteaa. Järjestelmän käyttö ei vaadi ohjelmien asennuksia olemassa oleville tietokoneille. Vain normaali Internet-selain ja -yhteys vaaditaan. Ohjelman myötä myös päivitysrumba on poistunut kirjanpitotoimistojen arjesta. Aikaisemmin meidän piti päivittää ohjelmistojamme aika ajoin, mikä aiheutti käyttökatkoksia keskelle kiivainta työpäivää. Nyt ohjelmistotalot hoitavat päivitykset. Tällainen ohjelma on erittäin tärkeää meille, sillä tämä antaa mahdollisuuksia palvella asiakkaitamme entistä paremmin, Teelmäki sanoo. Uusitun Cottonringin jälkipelit saunan lauteilla Cottonring on ollut Porin Puuvillassa kaikkiaan 14 vuotta. Nykyisten omistajien Eevastiina ja Erkki Venerannan komennossa kartinghalli on ollut lokakuusta lähtien. Nyt rataennätyksiä voi jahdata uusitulla 330 metrisellä radalla. Rataprofiili on uusi ja se on pidennetty 330 metrin pituiseksi. Uusi rata tarjoaa kokeneemmallekin kuljettajalle haastetta, Veneranta kertoo. Rataprofiilin lisäksi ilmettä on uusittu koko hallissa. Myös kahvio tulee saamaan uuden ilmeen koska haluamme pysyä ajan hermolla. Veneranta toteaa. Cottonringillä pääsee päristelemään kaikkiaan yhdeksällä aikuisten ajokilla ja yhdellä lastenkilpurilla. Yritysten, yhdistysten ja kaveriporukoiden keskinäiset kilpailut ovatkin erittäin suosittuja Cottonringillä. Varauskalenteri näyttää tällä hetkellä hyvältä, mutta vielä löytyy vapaita aikoja. Olemme myös So- Cottonringin uusi omistaja Erkki Veneranta kertoo, että myös ajokalustoa uusitaan luultavasti tulevan syksyn aikana. kos Hotel Vaakunan kanssa alkaneet yhteistyön, jonka ansiosta kisan tuloksia voi analysoida vielä saunan lauteilta, Veneranta sanoo. Kisojen lisäksi normaalit yleisövuorot ovat erittäin suosittuja. Hienoa, että naisetkin ovat löytäneet kartingin, Veneranta iloitsee. Rekrytointiviestintä haaste yrityksille "Olemme viiden naisen komppania, josta tuli Kumppania". Näin kuuluu Kumppanian yksi tunnuslauseista. Kumppania on viiden viestinnän alalla työskentelevän yrittäjän muodostama melko harvinaislaatuinenkin osaamiskokonaisuus. Kun näin asiaa pohtii, niin tämä taitaa olla aika ainutlaatuinen tapaus laatuaan, Leena Roskala ja Jenni Rajahalme pohtivat yhteen ääneen. Kumppanian Jenni Rajahalme ja Leena Roskala. Leenan ja Jennin lisäksi viisikkoon kuuluu lisäksi Suski, Elina ja Pia. Meillä jokaisella on oma osaamisalueemme ja jokainen meistä tuntee yrittäjän arjen. Toinen toistamme täydentäen voimme tarjota asiakkaillemme kokonaisvaltaisia markkinointiviestinnän palveluita, Roskala selvittää. Markkinointiviestinnän palveluihin kuuluvat muun muassa rekrytointiasiat. Monella alalla on jo haaste löytää parhaat osaajat ja rekrytointiasiat muodostuvat monelle yritykselle kilpailutekijäksi. Yritykset alkavat varmasti panostaa rekrytointiin ja rekrytointiviestintään aiempaa enemmän. Rekrytoijan on kovan kilpailun myötä erottauduttava entistä enemmän joukosta ja oltava houkutteleva, Rajahalme pohtii.
1/2007-9 Porilaiset taipuvat Oven takana on jo innokkaita astangajoogan harrastajia, kun siirryn sisään tekemään haastattelua. Porin astangajoogakoulun Niina Savolainen kertoo, että porilaiset ovat erittäin innostuneita joogasta. Maaliskuussa olen aloittanut näissä tiloissa ja todella paljon käynyt ihmisiä. Välillä on huone täynnä joogaajia ja lämpöä riittää, mikä tietenkin on vain hyvä asia lihasten lämpiämisen kannalta, Savolainen naurahtaa. Astangajooga on liikunnallinen joogamuoto, jonka keskeisenä tavoitteena Porin astangajoogakoulun Niina Savolainen esittelee liikesarjaa. on keskittymiskyvyn, aistihuomion ja läsnäolon kehittäminen sekä kehon ja mielen tasapainottaminen. Savolaisen mukaan astangajooga onkin erittäin hyvä harjoitusmuoto kiireellisille ihmisille. Astangajoogassa on keskityttävä oikeanlaiseen hengitykseen ja liikkeisiin niin tarkasti, ettei pysty ajattelemaan arkisia asioita. Vaikka astangajoogan liikkeet näyttävät aluksi vaativilta, laji sopii kenelle tahansa. - Harjoittelussa lähdetään aluksi kevyesti liikkeelle ja edetään pikku hiljaa kohti vaikeampia liikkeitä, joten notkeuden tai voiman puute ei ole este sen aloittamiselle, Savolainen toteaa. Mediapalvelut kasvussa 3W Mediatalo Oy:n kolmikko Hannu Miettinen, Kimmo Haavisto ja Janne Isaksson ovat tiukassa työn touhussa haastattelun alkaessa. Kysyntä on selkeästi viime vuosina lisääntynyt mediapalveluihin sekä internet-sivustojen osalta että mainospuolella. Monet haluavat nettisivustojensa suhteen olla ajan hermolla, sivuja uudistetaan paljon, Hannu Miettinen sanoo. Yksilöllisten ja laadukkaitten internetsivustojen ja erilaisten internet-teknologiaan perustuvien palveluiden tarjoaminen asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin kuuluu yrityksen pääosaamisalueeseen. Nykyään internet-sivustoilta osataan jo vaatia ja asiakkaat usein tietävät tarkalleen mitä haluavat, Miettinen sanoo. Sivuston valmistuminen lähtee aina asiakkaan tarpeiden perusteella. Annamme sitten omia ehdotuksiamme ideoiden toteutukseen. Keskustelujen pohjalta lähdemme rakentamaan asiakkaalle uniikkia tuotetta, Kimmo Haavisto jatkaa. 3W Mediatalon tehokolmikko: Kimmo Haavisto, Janne Isaksson ja Hannu Miettinen Ravintola Sofia on Porin Puuvillan sydän Porin Puuvillan sydämessä käy puoliltapäivin mukava hyörinä. Yliopistokeskuksen opiskelijat ja Puuvillassa työskentelevät henkilöt ovat tulleet nauttimaan lounasta ravintola Sofiaan. Päivittäin meillä käy 650-750 lounastajaa, joista noin 400 on opiskelijoita. Kesällä lounasaikaan on hieman rauhallisempaa, Fazer Amica Oy ravintola Sofian ravintolapäällikkö Simo Inkilä kertoo ja kutsuu samalla kaikki asiakkaat tervetulleeksi. Ravintola Sofiassa voi Ravintola Sofian ravintolapäällikkö Simo Inkilän mukaan Porin Puuvillassa on erittäin hyvä henki ja yhteistyö eri tahojen kesken toimii joustavasti. kupunsa täyttää viiden eri arkilounasvaihtoehdon valikoimasta. Tarjolla on perinteistä arkilounasta, välillä luonnollisesti on pieniä makumatkoja ja teemapäiviä, Inkilä sanoo. Hänen mukaan Porin Puuvillassa on erittäin hyvä henki ja yhteistyö eri tahojen kesken toimii joustavasti. Välillä meillä on erilaisia kokouksia tai vastaavia päivän aikana, esimerkiksi opiskelijat huomioivat asian hienosti ja tulevat pyynnöstä lounastamaan ennen kokouksen alkamista, Inkilä toteaa. Ravintola Sofiasta on mahdollista tilata myös catering-palvelua. Amica Juhlat Pori palvelee kesän aikana monissa juhlissa. Nykyään järjestetään entistä isompia juhlatilaisuuksia. Vapaa-ajan merkitys on kasvanut ja sen vuoksi halutaan saada suku kokoon suuriin juhliin, Inkilä tuumaa.
10-1/2007 Tanssimisen riemua Kahvin makumaailma Toukokuun viimeisenä viikonloppuna Tanssikoulu Liisa Nojosen oppilaat viettivät riemukasta oppilasnäytöstä Porin Teatterissa. Konduktööri ja pikkumatkustajat. Lastentanssi 3-4 - vuotiaille. (Kuva: Esa Kyyrö) Tämä oli kaikkiaan 28. kevätnäytös. Kaikki sujui aivan loistavasti, tanssikoulun rehtori Liisa Nojonen iloitsi ensimmäisen näytöksen jälkeen. Tanssijoilla oli syytäkin riemuun. Vuoden ajan harjoiteltu ohjelmisto sai esiintyjät hihkumaan riemusta näytöksen jälkeen. Tämä on näiden näytösten tavoite, että kaikki saisi kivan kokemuksen, Nojonen tuumaa. Tanssikoulu jäi näytöksen jälkeen kesätauolle, kahden kuukauden päästä alkavat seuraavat kesäkurssit. CafeSolon Teijo Villa puhuu mielellään kahvista. Hänen mukaansa suomalainen kahvikulttuuri on muuttumassa hyvää vauhtia eurooppalaisempaan suuntaan. Sellaisia merkkejä on ollut pitkään nähtävissä. Villa uskoo, että kiinnostus gourmet-kahvia kohtaan on kasvussa. Kahvi tarjoaa viinin tai viskin veroisen makunautinnon. Kahviin perehtymällä löytää monia uusia ja upeita vivahteita, Villa hehkuttaa. Teijo Villan mukaan kahvi tarjoaa viinin ja viskin veroisen makunautinnon. Kahden lajin perusteet ensi kertaa samassa paketissa Porin itsepuolustuskeskuksessa tehdään historiaa kesäkuun alussa, kun ensi kertaa on mahdollisuus suorittaa kahdessa lajissa perusteet samalla kertaa. Samassa peruskurssipaketissa ovat korealainen itsepuolustusmenetelmä Hapkido ja filippiiniläinen taistelulaji Kombatan. Sin Moo Hapkido on korealainen itsepuolustusmenetelmä, joka yhdistää Aiki-jutsun, erilaisten Kung Fu-tyylien ja Judon pehmeyden aggressiivisiin korealaisiin potkutekniikoihin. Kombatan sisältää käsi- ja asetekniikoita. Kombatanissa yhdistyvät monet erilaiset taistelulajit ja se painottuu vaistonvaraiseen reagoimiseen, kertoo Porin itsepuolustuskeskuksen Rami Vainionpää. Hän sanoo, ettei ole missään tavannut tällaista mahdollisuutta kahden peruskurssin yhtäaikaiseen suorittamiseen. Peruskurssin jälkeen voi valita kumman lajin parissa haluaa jatkaa, tai sitten voi jatkaa molempien lajien harjoittamista Kombatan-varustuksessa otteleva Julle Kallio ottaa mittaa Hapkido-liikkeitä käyttävästä Rami Vainionpäästä. omilla tunneillaan, Vainionpää mainitsee. Molemmat lajit sopivat kaikenikäisille, alaraja on poikkeuksellisesti 13- vuotta, joten aikaisempaa nuoremmat pääsevät nyt tutustumaan näiden lajien saloihin. Lajiesittely tämän kurssin tiimoilta on 4.6. kello 18.00, Vainionpää toteaa.
Hyvän palvelun perusta myynnin ammattitutkinnosta Vuodesta 1998 lähtien Puuvillassa sijainnut koulutus- konsultointi ja tilanvuokrauspalveluja tarjoava MTC Oy on aloittanut kevään aikana uuden myynnin ammattitutkintoon johtavan koulutuksen. Myynnin ammattitutkinto on ensisijaisesti tarkoitettu myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiville henkilöille, joilla on työkokemusta, mutta teoreettinen koulutus puuttuu tai sen suorittamisesta on kulunut aikaa, MTC Oy:n toimitusjohtaja Manu Toivonen kertoo. Koulutus on lähtenyt Logistiikkaketjut pitenevät Meca-Trade Oy:n toimitusjohtaja Tapani Järvinen esittelee yhtä ferroseoksen tuotantopaikkaa. Maahantuonti- ja tukkuliike Meca-Trade Oy:n toimitusjohtaja Tapani Järvinen esittelee kartasta reittejä, joita pitkin valimo- ja terästeollisuudelle toimitettavat raaka-aineet, koneet ja komponentit saapuvat Suomeen. Logistiikkaketjut ovat pidentyneet viime vuosina selvästi. Lähempänä asiakkaiden toiveesta liikkeelle ja herättänyt paljon kiinnostusta. Koulutuksessa käydään paljon asioita läpi käytännön kautta ja valmistetaan oppilaita erilaisiin tilanteisiin. Tunneilla haetaan esimerkiksi paljon vuorovaikutteisia tilanteita, Toivonen sanoo. Hän on erittäin tyytyväinen Porin Puuvillan alueesta. Hienoa, että on saanut toimia tällaisessa yritysympäristössä, alueella on hyvä vuorovaikutus eri tahojen välillä, Toivonen sanoo. sijaitsevat tuotantolaitokset pystyvät kuljettamaan itse tavaran valimoille, joten meidän on ostettava tuotteemme halvemmalla entistä kauempana sijaitsevista kohteista, Järvinen selventää. Raaka-aineiden tuotanto on siirtynyt viime vuosina halvemman energiatuotannon maihin. MTC Oy:n toimitusjohtaja Manu Toivonen hakee koulutuksiinsa paljon käytännön tilanteita. Esimerkiksi ferroseoksen valmistaminen vaatii todella paljon energiaa, joten sitä on halvempi valmistaa Kiinassa kuin esimerkiksi Norjassa, jossa energia on kallista, Järvinen kertoo. Kun logistiikkaketju on pitkä, ajallisesti kahden kuukauden mittainen, vaatii se paljon varavaihtoehtoja. Kun kaikki menee hyvin, tulee tavara esimerkiksi Kiinasta laivalla kahdessa kuukaudessa. Mutta jos monet asiat menevät pieleen, ei tavara tulekaan ajallaan. Sitä varten meillä on tuotteita myös varastossa ja olemme rakentamassa juuri Raaheen uutta varastoa palvelujamme parantamaan, Järvinen sanoo. Rakennuskoko kasvussa Rakennussuunnittelua tarjoavan TET Consulting Ky:n Tiina E Toivonen kertoo, että uudisrakennusten koko kasvanut viime aikoina selvästi. Ennen tehtiin noin 120 neliöisiä taloja, mutta nyt neliömäärät ovat kasvaneet kahteensataan neliöön ja ylikin, Toivonen kertoo. Suuremmat rakennuskoot ovat vaikuttaneet taloihin tehtävien niin sanottujen erikoishuoneiden määrään. Moniin taloihin tehdään hieman tavallisesta talomallista poikkeavia ratkaisuja, kuten esimerkiksi kuntoilu-, kirjastotai nikkarointihuoneita, Toivonen tuumaa. Hänen mukaansa rakentaminen elää muutoksessa myös ulkoasun suhteen. Ikkunoiden määrä ja koko on selkeässä kasvussa. Nykyään käytetään paljon myös lattiasta kattoon ulottuvia ikkunaratkaisuja. TET Consulting Ky:n Tiina E Toivosen mukaan neliömäärät ovat kasvussa. 1/2007-11 Luvalla taiteen perusopetusta oppilasta, satuflamencossa ja flamencomuskarissa on peräti neljä ryhmää tä- Hameet hulmuavat kauniisti Emma Rahkolan, Maria Kausen ja Marjo Wallin esiintyessä. Hameen helmat hulmuavat ja kengät kopisevat täsmällisesti lattiaan, kun Maria Kause, Emma Rahkola ja Marjo Wallin harjoittelevat Pori Folkissa esitettävää näytöstä varten. Flamencoa on tanssittu Puuvillan pääkonttorissa jo vuodesta 1996 lähtien. Voisi sanoa, että flamenco on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen porilaisten sydämiin. Flamenco kiinnostaa kyllä paljon, tälläkin hetkellä on noin kaksisataa nä vuonna. Etenkin tytöt pitävät tästä harrastuksesta, eikä vähiten siksi, että saa pukeutua prinsessamaisesti, Porin Flamencoopiston johtaja Maria Kause sanoo. Porin Flamenco-opisto sai hiljattain luvan taiteen perusopetukseen. Tämä on erittäin hieno asia meille. Taiteen perusopetuksen voi aloittaa 7-vuotiaana ja 10 opetusvuoden jälkeen voi saada virallisen todistuksen opetuksesta, Kause kertoo.
12-1/2007