Tietohallintomallin soveltamisohjeen julkaisutilaisuus Säätytalo 10.9.2013 Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Koulutus Oy 10.9.2013 Page 1
Oma taustani, lyhyt oppimäärä Katrina Harjuhahto-Madetoja Toimitusjohtaja, FCG Koulutus Oy KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu (1983-1992) Tietojenkäsittelyopin opintoja, Helsingin yliopisto Suomen Ekonomiliitto SEFE, toimitusjohtaja, 09/07-01/11 Valtioneuvoston kanslia, hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtaja, 07/03-04/07 Talentum Oyj, tietohallintojohtaja, 02/01-07/03 WM-data Consulting Oy, liiketoimintayksikön johtaja, 01/99-02/01 Tampereen kaupunginkanslia, kehittämispäällikkö, 11/93-01/99 (sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikkö 03/98 01/99) Davosys Oy, osastopäällikkö, 04/89-11/93 Tätä ennen olen työskennellyt Nokian palveluksessa systeemisuunnittelijana ja Lohja Oy:n palveluksessa Irakissa Aktiivista järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa; mm. Hetkyn puheenjohtaja
Esityksen punainen lanka 1. Tilaajan pyynnöstä lyhyt katsaus menneeseen: hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 2003 2007 2. Toimintaympäristö muuttuu - ja muuttaa myös tietohallintoa 3. Vääjäämättömiä kehityskulkuja 4. Julkisen hallinnon tietohallinto vuonna 2020 10.9.2013 Page 3
TY-ohjelma ja julkishallinnon tietohallinto 2004 2005 2005 2006 TIME KuntaTIME KuntaIT OpetusTIME TIME-KuntaTIME-KuntaIT-OpetusTIME putki Julkishallinnon tietohallinnon uudistaminen - Uudet rakenteet - Uudenlainen yhteistyö - Uudet toimintatavat - Uudet (sähköiset) palvelut - Osittain keskitetyt tietojärjestelmät ja palvelut - Yhteistyö tt-toimittajien kanssa Tavoitteena julkisten palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen
TY-ohjelma ja julkishallinnon tietohallinto 2006 Esi-KuntaIT ValtIT 2007 KuntaIT ValtIT SOTE kansalliset toimijat 2009 JulkIT SOTE kansalliset toimijat? Kohti JulkIT:tä
Kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä Olemassa olevien tietojärjestelmien määrä ja hajanaisuus Esim. neljän sairaanhoitopiirin selvitys piirien käytössä olevien tietojärjestelmien lukumäärästä Käytössä lähes 300 järjestelmää Järjestelmistä yhteisiä 2 % Kokonaiskoordinaation puute Pirstaloitunut ohjaus- ja rahoitusmalli Suljetut rajapinnat Tietorakenteiden yhteentoimimattomuus: taustalla mm. räätälöinti Asenneongelmat: STM, yksityinen sektori, julkinen sektori, ICT-toimittajat, poliittiset toimijat Kunta- ja sote-uudistusten paikallaan polkeminen Hankintalainsäädännön rajoitukset: mm. yhteishankinnat Ja myös henkilökysymykset 10.9.2013 Page 6
Kuka vastaa kokonaisuudesta? 10.9.2013 Page 7
Jos ei tee mitään, ei tee virheitäkään 10.9.2013 Page 8
Esityksen punainen lanka 1. Tilaajan pyynnöstä lyhyt katsaus menneeseen: hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 2003 2007 2. Toimintaympäristö muuttuu - ja muuttaa rakenteita - myös tietohallintoa 3. Vääjäämättömiä kehityskulkuja 4. Julkisen hallinnon tietohallinto vuonna 2020 10.9.2013 Page 9
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot, muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,7 1,0 1,5 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 1,3 0,9 0,8 0,9 1,0 1,2 0,9 1,0 0,5 0,0 0,3 0,2-0,2 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16-0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2011 Tilastokeskus, vuosien 2012-2016 ennusteet PPB (Talousjaosto 17.8.2012).
Muuttuva väestörakenne lisää hyvinvointipalveluiden kysyntää - ja menoja euroa 20000 15000 10000 5000 0 0-2 3-6 7-17 18-40 41-64 65-74 75-84 85- Ikäryhmät Lähde: Stakes; Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin vuonna 2006 10.9.2013 Page 11
Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy noin 600 000 henkilöllä Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä vähenee noin 100 000 henkilöllä Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000-5 000-25 000-50 000 Väestönmuutos 2009-2030, ennuste Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Väestönmuutos 2009-2030, ennuste 10.9.2013 Page 12 Sähköiset palvelut Liikkuvat palvelut Etäpalvelut
Vanhusväestö Muutos 2011-2030: +65% Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti yli 75-vuotiaat 200 180 Kitee Koko maa Pohjois-Karjala Huomio: palvelurakenne vanhusten toimintakyky 2011=100. 160 140 120 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Kitee 100 80 Koko maa Pohjois-Karjala 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus 2011 2015e 2020e 2025e 2030e yli 75-vuotiaat 1 417 1 545 1 708 2 025 2 334 2011=100 100 109 121 143 165 yli 75-vuotiaat 443 733 483 163 557 920 710 055 819 759 2011=100 100 109 126 160 185 yli 75-vuotiaat 16 126 17 186 19 182 23 881 28 130 2011=100 100 107 119 148 174
Terveydenhuollon kustannusrakenne voi yllättää 15 mrd. euron terveydenhuolto Lääkkeet 2,5 mrd. eresepti Vanhusten laitoshuolto 0,5 mrd. kotona asumista tukeva teknologia (myös yhteydenpito, turvallisuudentunne) Matkat yms. 1 mrd. logistiikka, kuljetusten yhdistely Työterveyshuolto 0,7 mrd. Yksityisen sektorin tuotanto n. 2 mrd. Julkisen sektorin tuotanto n. 8 mrd. Erittäin merkittävä: apteekit, silmälasit, työterveyshuolto, suun terveydenhuolto, ensihoito, erikoislääkärikäynnit, fysioterapia Merkittävä: laboratoriot ja kuvantaminen, yleislääkärikäynnit, vuokratyö Kasvava: toimenpiteet, sairaalahoito Lähde: HUS 10.9.2013 Page 14
Esityksen punainen lanka 1. Tilaajan pyynnöstä lyhyt katsaus menneeseen: hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 2003 2007 2. Toimintaympäristö muuttuu - ja muuttaa myös tietohallintoa 3. Vääjäämättömiä kehityskulkuja 4. Julkisen hallinnon tietohallinto vuonna 2020 10.9.2013 Page 15
Tietohallinnosta strateginen asia IT-, konserni- ja johtamisjaostot Vrt. KJ 2017 ja kokonaisarkkitehtuuri 10.9.2013 Page 16
EU:n tuomat muutokset ja paineet 10.9.2013 Page 17
Rakenteet ryskyvät ja rahaa palaa Vrt. Kainuun maakunta -kuntayhtymän perustaminen tietojärjestelmien yhteensovittaminen maksoi 10 miljoonaa euroa 10.9.2013 Page 18
Hallinnon hidas mutta vakaa sähköistyminen 10.9.2013 Page 19
Teknologia muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja ICT 10.9.2013 20
Asennemuutos: case Lahti Kuntoutuksen jonohoitajan tehtäväkentän sähköistäminen Ajanvarauspalvelujen (varaukset, aikojen muuttaminen ja peruminen) sähköistäminen Nettiohjeita ja neuvontaa Palveluseteli ja maksusitoumus sähköisiksi Tiedonkulku (lab, rtg, sairauskertomus) YPK:een ja sieltä Lahteen E-terveyskioski ja Terveystaltio (ennaltaehkäisevää neuvontapalvelua mobiililaitteen välityksellä) Pitkäaikaisen sairauden (esim. diabeteksen ja astman) hoidon sähköinen seuranta ja omahoidon toteuttaminen (esim. hoitosuunnitelma) Omien perustietojen ja terveystietojen katselu ja muokkaus sähköisesti ja tiedon siirto suoraan sähköiseen sairauskertomukseen Teknologian laaja hyödyntäminen esim. uusissa sairaaloissa ja palvelutaloissa Videohoivapalvelut (SKYPE yms.) ja hyvinvointitelevisio (myös yksiköihin) Omaisten ja työntekijöiden välinen yhteistyö sähköisin menetelmin Jaksohoidon varaaminen ja yhteistyö osaston kanssa Asiakasmaksujen määrittely Sosiaaliset vertaisryhmät (sairaus, odottavat äidit, omaishoitajat yms. asiakaskohderyhmät) Tiedon integrointi ja uudenlainen yhdistely yli sektorirajojen (esim. karttapalvelun tiedot) Sähköiset esitietolomakkeet ja nekin jo osittain valmiiksi täytettynä Automaattiset ilmoitukset eri toimijoille sisäänkirjatessa ja kotiutuesssa sairaalaan / laitoksiin Asiakastyytyväisyyskyselyt Hakemusten seuraaminen vireillepanosta edelleen toimenpiteisiin Toimeentulotuen ennakkolaskenta Turvapuhelinhakemuksen teko ICT Lastensuojeluilmoitus Mielenterveystalo.fi; toimintakykyä arvioivat testit asiakkaiden ja omaisten käyttöön (esim. rava, audit, mmse) ja ohjeet jatkotyöskentelystä Oma terveyskansio 10.9.2013 Page 21
26.8.2011
Olemme matkalla kohti integroitua tulevaisuutta Vaihe 1: Erillinen hierarkia Vaihe 2: Hallinnollinen hierarkia Vaihe 3: Toiminnallinen hierarkia Vaihe 4: Ekosysteemi Strateginen siirtymä Eksote tänään Organisaation Kypsyystaso Toimintamalli Kunta 2 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 Toiminta 3 Toiminta 1 Toiminta 2 Kunta 3 ESH ESH Toiminta 4 Yrittäjät Kuntakohtaiset rakenteet ja hierarkiat Hallinnollisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Toiminnallisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Kolmas sektori Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Esityksen punainen lanka 1. Tilaajan pyynnöstä lyhyt katsaus menneeseen: hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 2003 2007 2. Toimintaympäristö muuttuu - ja muuttaa myös tietohallintoa 3. Vääjäämättömiä kehityskulkuja 4. Julkisen hallinnon tietohallinto vuonna 2020 10.9.2013 Page 24
I have a dream Tiedolla johtaminen myös yli sektori- ja organisaatiorajojen Kansalliset / kansainväliset tietorakenteet Kansalliset tietovarannot/-varastot Tietojen yhteiskäyttö tietojen siirtelyn sijaan Avoimet rajapinnat Käytössä kuluvat JHS-suositukset ja standardit ICT-palvelut pilvestä Palveluväylä Yhden luukun periaate Ennakoivat palvelut Interaktiivinen itsepalvelu ovat arkipäivää vuonna 2020 10.9.2013 Page 25
I have a dream Tietotekniikka on rakenneriippumatonta ja toimintamallit ovat yhtenäistyneet Mahdollistaa kansalaisten / kuntalaisten valinnanvapauden Mahdollistaa toimintamallien ja prosessien joustavan uudistamisen Tukee monituottajaympäristöä Mahdollistaa osaamisen jakamisen ja toisilta oppimisen Mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen Yhteistyö on itsestään selvyys julkisen sektorin tietohallinnossa Ai, ettei tehty hommia yhdessä? 10.9.2013 Page 26
I have a dream Tietohallinto on osa (julkisten) organisaatioiden arkea Kunnan / viraston johtoryhmässä ICT-asiat ovat business as usual Tietohallintojohtajat ovat tietojohtajia Tietohallintoihmiset vastaavat tietorakenteista, prosesseista ja siinä sivussa teknologiasta Kielimuuri on hävinnyt, koska ICT:stä on tullut osa meidän kaikkien arkea Tietokantaosaaminen on huipputasoa 10.9.2013 Page 27
I have a dream Arkea helpottava teknologia on sulautunut osaksi elinympäristöämme Päätelaitteet ovat kevyitä ja helppokäyttöisiä, ne voivat olla osa jotain muuta työvälinettä tai esinettä Päätelaitteita voidaan ohjata äänikomennoilla, koskettamalla ja silmien liikkeillä ja edelleen myös näppäimistöltä Sähköinen tunnistaminen toimii ja on tietoturvallista Tietojärjestelmät ja teknologia helpottavat niin asiakkaiden kuin julkisen sektorin työntekijöiden arkea 10.9.2013 Page 28
I have a dream Julkisen sektorin toimijoilla on mahdollisuus valita ICTtoimittajansa Kehittäminen on asiakaslähtöistä Kehittäminen on ketterää ja innovatiivista ICT on muutosten mahdollistaja, ei este Projektit pysyvät aikataulussa Epäonnistunut projekti ei ole häpeä, vaan oppimisen paikka 10.9.2013 Page 29
Kiitoksia! Muutosten tuulten puhaltaessa kannattaa rakentaa tuulimyllyjä ei tuulentupia Yhteistyössä Katrina Harjuhahto-Madetoja 10.9.2013 Page 30