Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille



Samankaltaiset tiedostot
Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

- Monipuolinen kokemus vapaaehtoistoiminnan tutkimuksesta, kehittämisestä, kouluttamisesta ja käytännön kentästä.

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

NUORISOSEURATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET VUOSINA

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Mitä on RAY:n seuranta?

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous Ohjelmapäällikkö Reija Heinola

VAPAAEHTOISPOHJAINEN JÄRJESTÖ

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari Elina Willberg

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Satakuntalaisen vapaaehtoistyön tulevaisuuden näkymät

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Aineellinen apu. Yhdyspinnat STEA-toimintoihin

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen,

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

- Muun muassa Ilka Haarni: Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa. Gaudeamus,

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Vapaaehtoistyön johtaminen. Rotary Piirikonferenssi Hanasaari /Juha Iso-Aho

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta

Järjestöjen rooli uusissa rakenteissa , Joensuu

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Kohti laajempaa henkilöstö- ja vastuunkantajasuunnitelmaa. Johtavien päivä Mari Leppänen ja Seppo Riihimäki

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia

Transkriptio:

Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille

sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan sisällöistä... 4

Taustaa RAY:n näkemys vapaaehtoistoiminnasta on hyvin samanlainen kuin Euroopan Parlamentin vuonna 2008 julkistaman mietinnön määritelmä eli sitä ei tehdä taloudellista korvausta vastaan, eli siitä ei makseta palkkaa sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta se hyödyttää kolmatta osapuolta perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolella se on kaikille avointa. RAY korostaa avustusstrategiassaan, että järjestöjen toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen tai oikeammin palkallisen työn ja vapaaehtoisen toiminnan muodostamaan kokonaisuuteen. Järjestöt mahdollistavat ihmisten vapaaehtoisen osallistumisen, toimimisen ja vaikuttamisen. Tällä tavoin järjestöt ja niiden toiminta vaikuttavat myös esimerkiksi yhteiskunnan eri päätöksentekoprosesseihin. RAY näkee, että nimenomaisesti sen avustamat järjestöt muodostavat parhaimmillaan kattavan rakenteen vapaaehtoistoiminnalle ja sen koordinoinnille. Toimivat rakenteet parantavat järjestötoiminnan laatua. On tiettyjä sisältöalueita ja toimintoja, joita voidaan toteuttaa pelkästään vapaaehtoisuuteen perustuvana toimintana. On myös olemassa järjestöjä, joiden toiminta perustuu täysin vapaaehtoistoimijoiden varaan. Toisaalta on sisältöalueita ja toimintoja, jotka eivät voi olla pelkästään vapaaehtoistoimijoiden toteuttamaa tai niiden vastuulla. On toimintoja, jotka edellyttävät palkattuja ammattihenkilöitä, mutta vapaaehtoisilla voi olla oma roolinsa esimerkiksi vertaistoiminnassa. Joissakin tapauksissa edellä mainitut roolit voivat mennä myös limittäin, mikäli esimerkiksi ammattilainen ja asiantuntija toimii myös vapaaehtoistehtävissä. Erikseen on myös muistettava, että lakisääteinen ammatillinen hoitotyö ei kuulu RAY-avustuksilla toteuttavaan järjestöjen toimintaan. On myös tärkeää, että vapaaehtoisuuteen ja palkkasuhteeseen perustuvan toiminnan välillä on selkeät määritellyt pelisäännöt mm. vastuukysymyksissä. Vapaaehtoistoiminnan organisoinnissa on huomioitava myös kaupunkien ja järjestöjen väliset yhdys- ja raja pinnat. Nämä vapaaehtoistoiminnan avustamisen lin jauk set perustuvat RAY:n avustustoiminnan kokemuksiin ja näkökulmiin sekä yhteistyöhön ja tapaamisiin järjestöjen kanssa. Linjauksia päivitetään tarvittaessa järjestöjen toiminnasta saatavan seurantatiedon, niiden toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten yms. perusteella. Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta RAY:n avustusstrategiassa korostetaan ihmisen osallistumisen ja osallisuuden edistämistä. Ihmisten osallistaminen tulee olla siis myös vapaaehtoistoiminnan ja sen kehittämisen lähtökohtana. On tärkeää, että kaikkien osapuolten osallisuus varmistetaan, jolloin vapaaehtoistoiminta ei ainoastaan kohdistu tiettyyn ihmisryhmään vaan heidän osallisuutensa on toiminnan lähtökohta. Tällä tavoin estetään myös eriarvoisuuden kehittyminen vapaaehtoistoiminnan kautta. Osallistamiseen kuuluu myös, että vapaaehtoistoimijat ovat mukana vapaaehtoistoiminnan suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Kaikenmuotoinen ja -tasoinen vapaaehtoisena toimiminen tulee nähdä yhtä tärkeänä ja arvokkaana. Esimerkiksi toimiminen erilaisissa vapaaehtoistehtävissä, kuten tapahtumien järjestämisessä tai luottamushenkilönä, ovat yhtä arvokkaita toiminnan muotoja ja tasoja, olipa se säännöllistä tai satunnaista. Vapaaehtoistoiminnan on myös oltava mahdollisimman avointa kaikille ja tällä tavoin esteetöntä. Myös vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien voimavarat ja taloudelliset resurssit on huomioitava ja sallittava eritasoisia osallistumisen tapoja. 3

RAY haluaa mahdollistaa avustuksillaan monenlaista vapaaehtoistoiminnan ja vahvistaa sellaisia rakenteita ja toiminta-alueita, jotka tukevat laadukasta ja monensuuntaista vapaaehtoistoimintaa. RAY-avusteisen vapaaehtoistoiminnan mahdollistamisessa on otettava huomioon alueellinen ja paikallinen toiminta. Alueellinen tasavertaisuus on varmistettava, mutta alueellisuus itsessään ei voi olla tärkein avustuksen peruste. Erilaiset talot ja keskukset voivat olla tärkeitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Myös teknologiset ratkaisut mahdollistavat vapaaehtoistoiminnan monimuotoiset toteuttamistavat. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä voidaan kuitenkin toteuttaa myös muilla tavoin, kuten järjestöjen peruskehittämistyössä ja erilaisissa jo olemassa olevissa verkostoissa. Toisin sanoen toiminnan tavoitteena tulee olla ihmisen auttaminen ja toiminnan kehittäminen, ei rakenteet tai teknologiat. Laajaan vapaaehtoistoimintaa mahdollistaviin rakenteisiin ja niiden toimintaan liittyvät kiinteästi rakenteiden arviointi, seuranta ja raportointi. Avun antaminen toisille ei ole ainoa mahdollinen vapaaehtoistoiminnan muoto. Auttava vapaaehtoistoiminta voidaan määritellä myös tukea tuottavaksi vapaaehtoistoiminnaksi, jolloin autetaan vapaaehtois- ja/tai vertaistoiminnalla eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Järjestö vapaaehtoistoiminta on toimimista ja kansalaisvaikuttamista järjestöissä, esimerkiksi järjestön hallitustyöskentelyyn osallistumista.. Nämä molemmat ovat yhtä tärkeitä sisältöalueita, kumpaakaan ei tule tehdä toisen kustannuksella. Vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa ja raken teiden kehittämisessä kannattaa hyödyntää eri toimijoiden sisältöosaamista vapaaehtoistoiminnassa. Myös yhteistyö sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja muiden alojen järjestöjen kanssa on kannatettavaa. Järjestöjä kannustetaan olemaan ajassa mukana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä esimerkiksi niiden valmiudella tehdä tarvittavia muutoksia toimintaan tai kohdentaa sitä uusin tavoin. Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan sisällöistä Avustettaessa vapaaehtoistoimintaa ja sen kehittämistä voi sisältöalueena olla jokin/jotkin seuraavista: rekrytointi Kehitetään vapaaehtoisten rekrytointia. Samalla on kuitenkin huolehdittava nykyisistä vapaaehtoisista. koulutukset, soveltuvuuden arviointi, tehtäviin opastaminen koulutetaan vapaaehtoistoimijoita ja esimerkiksi järjestön työntekijöitä vapaaehtoistoimintaan liittyen. Arvioidaan, millaisia edellytyksiä vapaaehtoistoimijoilla tulee olla huolehditaan vapaaehtoistehtävissä toimivien valmiuksista resurssien kehittäminen, rahoituksen hankinnan kehittäminen kehitetään resursseja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen ja koordinointiin kehitetään rahoituksen hankintaa suunnittelu, turvallisuuden ja riskien hallinta vapaaehtoistoiminnan ja toimijoiden roolin suunnittelua, määrittelyä ja esimerkiksi tavoitteiden kirjaamista kehitetään huomioidaan vapaaehtoistoimintaan liittyvät turvallisuusnäkökulmat sekä varaudutaan erilaisiin riskeihin 4

työnohjaus, jaksamisesta huolehtiminen, virkistys, henkilökohtainen kannustava ohjaus ja toimijoiden tukeminen vapaaehtoistoiminnassa olevat kokevat olevansa tärkeitä ja saavat motivaatiota toimintaansa kehitetään resursseja ja osaamisen lisäämistä ko. sisällöissä jatkuvuudesta huolehtiminen esimerkiksi kehitetään osaamista ja toimintoja, joilla turvataan olemassa olevien vapaaehtoisten sitoutumista kehitetään vapaaehtoistoiminnan jatkuvuuden turvaamista viestinnällä ja tiedotuksella. verkostoihin kannustaminen eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen, esimerkiksi erilaisten hyvien käytäntöjen todellinen hyödyntäminen ohjaus, johtaminen, toiminnan arviointi ja koordinointi kehitetään tapoja vapaaehtoistoiminnan ohjaamiseen kehitetään vapaaehtoistoiminnan johtamista kohdistuen esimerkiksi vapaaehtoistoimijoihin, vapaaehtoistoiminnasta vastaaviin työntekijöihin, muihin järjestön työntekijöihin ja/tai luottamushenkilöihin arvioidaan toimintaa ja kehitetään sitä ar viointitiedon pohjalta kehitetään vapaaehtoistoiminnan koordinointia. 5