POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Harvinaissairaille kansallinen ohjelma s. 6 OYS:lle hyvä arvosana tietojärjestelmien arvioinnissa s. 12 32014 100 vuotias puuparantola s. 18

Toivotamme aurinkoista kesää! Selkäkipu/niskakipu? Nivelrikko? Osteoporoosi? Inkontinenssi? TerveTuloa hyvään hoitoon. SoiTa apua meiltä: 08 5546 252 Kiviharjunlenkki 7, 90220 OULU etunimi.sukunimi@fysiopalvelu.com / www.fysiopalvelu.com Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. www.kastellinapteekki.fi kki i www.kastellinapteekki.fi k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie 1 90230 OULU 040 353 0033 (08) 330 033 PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su 10-18 kastellin.apteekki@apteekit.net Myynnissä vielä vapaita Myynnissä osakkeita vielä vapaita nopealle osakkeita ostajalle nopealle ostajalle SUPERETU! SUPERETU! Loistosijainti Peuhussa: palvelut Loistosijainti lähellä ja Oulun Peuhussa: palvelut keskustaan alle lähellä 20 ja km! Oulun keskustaan alle 20 km! Sijoita lomaan ja hanki oma huvilaosake ja hanki oma huvilaosake meren rannalta! www.huvilaosake.fi info@peuhu.net www.huvilaosake.fi info@peuhu.net p. 040 1399 199 Sijoita Sijoita lomaan lomaan ja hanki oma huvilaosake ja hanki oma huvilaosake meren rannalta! meren rannalta! Tervetuloa asumaan www.huvilaosake.fi info@peuhu.net Oulun Medikiinteistöt www.huvilaosake.fi Oy:n info@peuhu.net p. 040 1399 199 vuokra-asuntoihin! p. 040 1399 199 Toivoamme hyvää keää! www.medikiinteistot.fi Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A 1 90220 OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo 8.00 12.00, 14.00 15.45 2 Pohjanpiiri 3/2014

Hannu Leskinen pääkirjoitus Marian ilmestyspäivästä Jussiin Viime vuodet ovat olleet kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen aikaa puheissa ja aikeissa. Usko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen palasikin Marian ilmestyspäivänä 23.3.2014. Tuolloin maan hallitus yhdessä opposition kanssa ilmoitti, että on saavutettu yhteisymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen peruslinjoista: Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. On pelkästään hyvä asia, että sovussa ei naulattu tiukasti kiinni yksityiskohtia, yleisestihän tiedetään pirun asuvan juuri yksityiskohdissa. Nyt sopu sallii poliittiselle ohjausryhmälle erilaisia vaihtoehtoja valittavaksi. Ei tarvitse olla ihmeellinen ennustaja, jos veikkaa, että ne ongelmat jotka kaatoivat kaikki edelliset ratkaisut, ovat ongelmia nytkin ja yhtä vaikeasti ratkottavissa. Peruslinjaus on kuitenkin tulevaisuuteen katsova ja rohkea. Oikea. Mihin tällä sote-palvelut viiden alueen vastuulle siirtävällä ratkaisulla pyritään? Mihin sillä haetaan vastauksia? Ymmärtääkseni perustavoitteina on toisaalta varmistaa kansalaisten yhdenvertaiset palvelut ja toisaalta saada aikaiseksi nykyistä tehokkaammat ja myös vaikuttavammat palvelut, jolla puolestaan arvioidaan olevan myönteistä vaikutusta julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tähän liittyy myös uuden päivystysasetuksen vaikutukset, mitkä tulevat näkymään eri toimipisteiden palvelujen tarjonnassa. Meidän kohtalo? Yliopistosairaaloiden kohtaa ei esityksessä ole erikseen määritelty. Jos PPSHP:n alue jakautuu moniin eri tuottajiin, mielestäni yo-sairaala kannattaa pitää alueiden/ kuntien yhteisesti omistamana itsenäisenä kokonaisuutena, kuntayhtymänä tai liikelaitoskuntayhtymänä. Jos sen sijaan erva-alueellemme syntyy sairaanhoitopiirien/ maakuntien kokoiset tuotannolliset alueet, yo-sairaalan luonnollinen paikka on osa tuota kokonaisuutta. Sen hallintoon kannattaa kuitenkin ottaa mukaan sote-alueen muiden toimijoiden edustus. Jos Pohjois-Pohjanmaalle syntyy kaksi tuotannollista aluetta, Oulaskangas ja Visala integroitunevat eteläiseen alueeseen. Meidän yhteisömme, kuten muidenkin, lähitulevaisuutta haastavat yhä heikkenevät talouden näkymät, osaamisesta huolehtiminen, kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen ja tulevaisuuden sairaalan ja koko OuluHealth -kokonaisuutena tunnetun ekosysteemin toteutumisen varmistaminen. Juhannusta ennen meillä pitäisi olla käytössä konkreettisemmat ehdotukset kansallisista linjauksista. Pelkästään niitä ei kuitenkaan kannata Jussina ja kesällä lukemisenaan käyttää. Rentouttavaa lomaa, kesän riemuja, luku- ja liikuntailoa sekä musiikki- ja teatterinautintoja kaikille. n Hannu Leskinen kuva Antti Suistola Pohjanpiiri 3/2014 3

6 sisältö Pohjanpiiri numero 3 / kesäkuu 2014 joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Marian ilmestyspäivästä Jussiin 5 Työ ja tekijä: Analogisesta maailmasta digiaikaan 22 Erva-kuulumisia: Kehitetään tietojärjestelmiä yhdessä 30 Kiitokset/Vapari 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Toimintaan haetaan tehokkuutta tässä numerossa: 6 Harvinaissairaille kansallinen ohjelma 8 Harvinaissairaan vaikea tie diagnoosiin ja oireita helpottavaan lääkitykseen 11 Sairaanhoitopiiri kohentaa ensihoidon saavutettavuutta 11 OYS:n potilaskirjaston palvelut siirretään Kastellin kirjastoon 12 OYS sai hyvän arvosanan tietojärjestelmien arvioinnissa 12 Perinteinen lääkejakelu on käsityötä 14 Tahkokangas vietti45-vuotispäiviä 15 Tukisäätiön apuraha kolmelle hankkeelle 15 Tohtorit ja dosentit kukitettiin 16 Osastohoidon keskittäminen on toimiva ratkaisu 17 Nuorisopsykiatrian uudet linjaukset 18 Oulaisten Keuhkotautiparantolan 100-vuotista historiaa esillä 20 Johdon sihteerien koulutuspäivät: Sihteeriköstä sihteeriksi 23 NordLab tutkii: Erikoistutkimuksia vaativia näytteitä myös muualta Suomesta 26 Muistoja vuosien varrelta: Syöpäsairaan lapsen kivunhoito parantunut huomattavasti 28 Kerro mielipiteesi Pohjanpiiristä 29 Henkilökunnan työyhteisöliikunnan hyvinvointitapahtuma: Miten nää voit? 31 Eurooppalaiset johtajat arvostavat Suomen terveydenhuoltoa 33 Vuoden 2014 hyvä ihminen antaa hyvän kiertää 34 jos minulta kysytään, niin Kasteen helmiä pohjoisesta 35 Henkilöstökysely terveyden edistämisestä: Lisää valmiuksia potilaan motivoimiseen 35 TerPS2-hankkeen loppuseminaari syyskuussa Pohjanpiiri 39. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa http://www.ppshp.fi Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 08 315 2011 Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP pasi.parkkila@ppshp.fi 08 315 4173 Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén liisa.ahlsten@verbi.fi 0400 582 588 Martti Ahlstén martti.ahlsten@verbi.fi 0500 582 588 Jaakko Ahlstén jaakko.ahlsten@verbi.fi 045 679 3427 Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP pirjo.pyhaluoto@ppshp.fi 08 315 3545 Sylvi Savolainen, PPSHP sylvi.savolainen@ppshp.fi 08 315 3545 Tiina Mäki, PPSHP tiina.maki@ppshp.fi 08 315 3546 Pekka Huovinen, PPSHP pekka.huovinen@ppshp.fi 0400 305 613 Jukka Veijola, PPSHP jukka.veijola@ppshp.fi 040 8474 263 sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, 90029 OYS Osoitteen muutokset paivi.hietapelto@ppshp.fi 08 315 4698 Ilmoitukset Olavi Määttä maattaolavi@gmail.com 0400 881 717 Pohjanpiiri ilmestyy v. 2014 Nro 4 12.9. Nro 5 31.10. Nro 6 12.12. Painopaikka Erweko Oy 20 KANNEN KUVA Tiina Mäki

Teksti Liisa Ahlstén Kuva Pekka Huovinen työ ja tekijä Analogisesta maailmasta digiaikaan Lääkintätekniikassa elektroniikkahuollon esi miehenä toimivalla Heino Määtällä on takanaan pitkä ura OYS:ssa. Kun hän 38 vuotta sitten aloitti, lääkintälaiteet olivat paljon yksin kertaisempia, yleensä analogisia mittalaitteita, jopa itse rakennettuja. Urani aikana teknologinen ja lääketieteen kehitys on ollut huimaa. Radioputkitekniikasta on tultu nykyajan tietotekniikkamaailmaan. Lääkintätekniikankin alalla se on vaatinut jatkuvaa koulutusta ja melkoista pioneerityötä, Heino Määttä sanoo. Alkuaikoina jouduttiin jopa osin itse rakentamaan tai modifioimaan laitteita niin teho-osastoille, sydänkirurgian, neurokirurgian ja urologian osastoille kuin ultraääni- ym. tutkimuksia varten. Hiukan hurjalta se kuulostaa nykyaikana, kun laitteiden muuttaminen on määräyksillä lähes kielletty. Ennen se oli pakon sanelemaa, hän jatkaa. Odotuksissa nopea ongelman ratkaisu Elektroniikkahuollon vastuulle kuuluu lähes 3000 erilaista potilaan tutkimukseen ja hoitoon käytettävää laitetta, esimerkiksi sydämen, aivojen ja hermoston biosähköiset tutkimuslaitteet, teho- ja leikkaussalien sekä vuodeosastojen elintoimintoja valvovat laitteet kuin myös leikkaavat ja hoitavat laserlaitteet sekä fysikaalisen hoidon laitteita ja silmäleikkauslaitteita. Suurin osa laitteista huolletaan ja korjataan elektroniikkahuollon tiloissa. Isot, vaikeasti liikuteltavat laitteet ja laiteverkot, kuten röntgenlaitteet, on tietenkin järkevää käydä huoltamassa osastoilla. Lääkintätekniikassa työskentelee vajaa 30 henkilöä ja meillä elektroniikkahuollossa minun lisäkseni neljä asentajaa, joista yksi korjaa kuulokojeita, Heino Määttä kertoo. Huolto muistetaan, kun on ongelmia jos laitteet toimivat, ei kukaan ota meihin yhteyttä, Määttä kuittaa huumorilla ja jatkaa. Kun laite kaipaa huoltoa, laitteen käyttäjä ottaa meihin yhteyttä joko puhelimella tai tekee vikailmoituksen tai vain yksinkertaisesti lähettää laitteen huoltoon. Tekniikka kehittyy ja maailma ympärillä muuttuu koko ajan. Tässä työssä ei koskaan tunne itseänsä täysin päteväksi. Huoltotyö on monipuolista ja haastavaa, ei rutiininomaista, hän toteaa. Uusia ammattilasia kasvattamassa Radio- ja televisioasentajan koulutuksen jälkeen Heino Määttä pyrki ja pääsi ensimmäiseen Oulussa alkavaan teknillisen oppilaitoksen heikkovirta-alan koulutukseen, jossa oli yhdistetty mittaus-, säätö- ja tietoliikenne linja. Kun Ouluun tuli ensimmäinen varsinainen elektroniikkaalan ammattikoululinja, hän pääsi sinne työnopettajaksi. Näistä tehtävistä hän siirtyi sitten OYS:iin. Silloin kun Heino Määttä aloitti työt lääkintätekniikassa, ei alalle ollut mitään omaa koulutusta. Kaikki koulutus on pitänyt hankkia työn ohessa kouluttautumalla. Nykyään hyvinvointiteknologiaa voi opiskella ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Tauon jälkeen myös Oulun seudulle, ammattikouluun, ollaan taas suunnittelemassa alan asentajakoulutusta. Heino Määttää on ollut koulutuksen suunnittelussa asiantuntijana ja OYS on ollut yksi asentajiksi opiskelevien harjoittelupaikoista. Lääkintätekniikassa on ollut opiskelijoita harjoittelemassa myös ammattikorkeakoulusta. Varsinaisen eläkeiän Heino Määttä on jo saavuttanut. Joskus tuntuu siltä kuin olisin unohtunut tänne. Parin vuoden kuluttua tulevat 68-vuotispäivät ja silloin viimeistään on täältä lähdettävä. Mutta vielä on jonkin verran aikaa opastaa tulevia lääkintätekniikan ammattilaisia ja siirtää omaa taitotietoa, sitä mitä vuosikymmenten aikana on oppinut. n Pohjanpiiri 3/2014 5

6 Pohjanpiiri 3/2014 n Hae-kohtauksia voidaan hoitaa suonensisäisillä pistoksilla myös kotona.

Teksti Liisa Ahlstén Kuva Tiina Mäki Harvinaissairaille kansallinen ohjelma Noin kuusi prosenttia väestöstä sairastaa harvinaissairautta jossain vaiheessa elämänsä aikana. Erikoissairaanhoidossa harvinaissairaiden osuus on vielä merkittävästi suurempi. Tutkimuksen, hoidon, kuntoutuksen ja sosiaalisen tuen kehittämiseksi on perustettu kansallinen ohjelma, jonka raportti luovutettiin ministeriölle maaliskuussa. Pohjanpiiri 3/2014 7

Kesäkuussa 2009 Euroopan unioni antoi harvinaisia sairauksia koskevan neuvoston suosituksen. Sen mukaan jäsenvaltioiden on laadittava ja hyväksyttävä harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma, jolla ohjataan ja organisoidaan harvinaisten sairauksien alaan kuuluvia toimia jäsenvaltioiden terveyden- ja sosiaalihuollon järjestelmissä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) perusti Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmän, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä olevan tiedon ja kokemuksen käyttöä harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden hyväksi. Lisäksi halutaan parantaa tutkimuksen ja hoidon yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Ohjausryhmä on tehnyt ehdotukset harvinaisten sairauksien kansalliseksi ohjelmaksi vuosille 2014 2017. Ohjausryhmän raportissa todetaan, että sosiaalija terveydenhuoltopalvelut eivät nykyisellään vastaa tyydyttävästi harvinaissairaiden tarpeisiin. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on, että henkilö voi harvinaissairaudesta huolimatta elää täysipainoista ja omiin valintoihinsa perustuvaa elämää ja saada siihen asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi psykososiaalista tukea tarpeen mukaan. Potilasjärjestöt ja muut sidosryhmät ovat olleet mukana ohjelman valmistelussa. Harvinaissairaiden diagnoosi- ja hoitopolkua halutaan parantaa Vaikka harvinaissairaita on vähän sairautta kohti, yhteensä heitä on paljon. Suomalaisista arviolta yli 300 000 on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma. Koska sairaudet ovat harvinaisia, myös asiantuntijoita on harvassa ja taudinmääritys viivästyy helposti. Harvinaiset sairaudet edellyttävät palvelujärjestelmässä erityistoimia, jotta niitä sairastavien oikeus laadukkaaseen hoitoon ja kuntoutukseen toteutuisi yhdenvertaisesti. Raportin mukaan potilas pitää lähettää hoitopolulla eteenpäin ripeästi, jos oikeaa diagnoosia tai sopivaa hoitoa ei löydetä hoitopolun ensimmäisillä askelilla. Ohjausryhmän oululaisjäsenen, professori Markku Savolaisen mukaan jokaisen yliopistosairaalan yhteyteen on tarkoitus perustaa harvinaissairauksien yksikkö, mutta sen rakennetta on edelleen mietittävä, koska harvinaissairauksien kirjo on niin laaja. Keskuksien toiminnan koordinaattorina toimisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jonne eri osaamiskeskuksissa kertynyttä tietoa voidaan kerätä ja josta sitä myös voi saada. Harvinaissairaan sosiaalisessa tukemisessa ja kuntoutuksen kehittämisessä potilasjärjestöillä ja kolmannella sektorilla on hänen mielestään tärkeä asema. Pohjois-Suomessa oma harvinaissairaus Harvinaissairauksien ongelmakenttä on moninainen ja siksi hoitoon tarvitaan monien erikoisalojen lääkäreitä, sisätauti-, munuais-, sydän-, lasten-, röntgen- tai perinnöllisyyslääkäreitä, neurologeja yms. Gaucherin tauti on perinnöllinen kertymäsairaus, jota esiintyy nimenomaan Oulun yliopistosairaalan vaikutusalueella. Potilaita on Suomessa 13 14 ja heistä melkein puolet on täällä meidän alueellamme. Siksi Oulusta on muodostunut tämän taudin virtuaalinen osaamiskeskus, johon on kertynyt kokemusta ja osaamista. Muut yliopistosairaalat konsultoivat meitä tämän taudin osalta, Markku Savolainen kertoo. Gaucherin taudin kuvaan kuuluvaa anemiaa, verenvuotoja >> Teksti Liisa Ahlstén Harvinaissairaan vaikea tie diagnoosiin ja oireita helpottavaan lääkitykseen 16-vuotiaan Arja Koskelan epämääräisiä vatsakipuja pidettiin jopa kohdun ulkopuolisena raskautena ja kasvoturvotusta allergiana, jota lääkittiin kortisonilla, kunnes monen kipukohtauksen ja sairaalareissun jälkeen saatiin oikea diagnoosi ja lopulta vaikuttava lääkitys. Vanhempiensa mielestä Arja Koskela oli tavallista itkuisempi vauva. Leikki-ikäisenä hänellä oli epämääräisiä vatsaoireita. Käsi oli usein kipeä ja turvoksissa mutta lääkäri piti sitä rasitusvammana. 16-vuotiaana hän sai niin voimakkaan kasvoturvotuksen, että silmät muurautuivat umpeen. Samoihin aikoihin myös vatsakipukohtaukset pahenivat. Kahteen kertaan vatsa leikattiin. Toisella kerralla epäiltiin umpisuolitulehdusta, mutta sitä se ei ollut. KuvaT Tiina Mäki Toisen leikkaus tehtiin, kun jouduin sairaalaan voimakkaan oksentelun ja vatsakipujen vuoksi. Epäiltiin kohdun ulkopuolista raskautta, vaikka olin vasta 16-vuotias. Vatsaontelossa oli nestettä ja hoitona oli nenämahaimu, Arja Koskela kertoo. 18-vuotiaana aloitettiin e-pillerit runsaiden kuukautisten hoitona. Siitä alkoi kierre. Jouduin usein lähtemään päivystykseen vatsakipujen vuoksi. Siellä tehtiin monenlaisia tutkimuksia, verikokeita, röntgen- ja magneettikuvia yms. Kerran, kun olin taas päivystyksessä, silloin voimak- 8 Pohjanpiiri 3/2014

Kasvoturvotusta pidettiin aluksi allergiana ja sitä lääkittiin kortisonilla. Kalenterimerkinnät auttoivat selvittämään kohtausten tiheyttä. kuva Arja Koskelan albumi kaan kasvoturvotuksen takia, yksi lääketieteen kandidaatti puki sanoiksi epäilyn, voisiko tässä olla kyseessä HAE-tauti, hän jatkaa kertomustaan. Sairauskertomustani alettiin tutkia siitä näkökulmasta ja minusta otettiin verikoe, joka paljasti, että minulla on Hereditaarinen angioödeema eli HAE. Sain kotiin kohtauksien ennaltaehkäisyyn traneksaamihappoa, Cyklokapronia, jonka turvin kohtaukset pysyivät hyvin vähäisinä vuosien ajan, vaikka elämä kahden pienen lapsen, avioeron ja uuden työn myötä oli välillä aika stressaavaa, hän muistelee. Tauti vain pahenee Kolmannen raskauden aikana hän joutui usein sairaalaan tuskaisten vatsakipukohtausten vuoksi. Vuonna 2000 HAE alkoi oireilla entistä pahemmin, kohtauksia oli kahden viikon välein ja päivystyskäyntejä tuli vuosittain jopa 25. Osastolla hän joutui olemaan aina 2 5 vuorokautta, kunnes kohtaus meni ohi. Käytännössä olin kipeä koko ajan. Perheemme eli HAE-helvettiä. Koko suku oli hälytysvalmiudessa, joko viemään minut sairaalaan tai tulemaan hoitamaan lapsia, kun äiti on sairaalassa ja isä töissä, Arja Koskela kuvaa elämäänsä. Vuonna 2006 olin ollut huonossa kunnossa jo useamman päivän ja jouduin sairaalaan vaikean kasvoturvotuksen ja hengenahdistuksen vuoksi. Olin saanut lääkitykseksi mm. Cyklokapronia, mutta kohtaukseni vain paheni. Silloin lääkäri päätti antaa minulle ensimmäistä kertaa C1-inhibiittoria, Cetoria, jolla kasvojen turvotus ja punotus vähenivät merkittävästi jo ensimmäisen puolen tunnin kuluessa. Vaikuttava lääke on siis olemassa. Joko nyt saisin elämäni takaisin, hän muistaa ajatelleensa. Oikea lääkitys palautti elämänhalun Kohtaukset jatkuivat ja hän sai C1-inhibiittorilääkeen sairaalan päivystyksessä, eikä hänen enää tarvinnut jäädä sairaalaan useiksi päiviksi. Suonet kuitenkin menivät huonoon kuntoon useiden pistosten takia. Nelisen vuotta sitten hoito helpottui ja sain vihdoin lääkkeen kotiin. Minulle asennettiin laskimoportti C1-inhibiittorilääkeen pistämisen helpottamiseksi. Kävimme mieheni kanssa sairaalassa opettelemassa laskimoporttiin pistämistä. Nykyään, kun tunnen kohtauksen olevan tulossa, hän voi lääkitä minut kotona, Arja Koskela kertoo tyytyväisenä. Kun mies rupesi pistämään, meille tuli hoitoväsymys ja huomasimme, että parisuhde on vaarassa muuttua hoitosuhteeksi. Se oli rankkaa aikaa myös siinä mielessä, että HAE:n lisäksi sairastin kaksi syöpää. Perheen, vertaistuen ja ammatillisen tuen turvin olen selvinnyt eteenpäin. Elämä on nyt entistä paremmalla mallilla. Pystyn lenkkeilemään koirien kanssa ja käymään myös mökillä. Aiemmin kohtausten pelossa en uskaltanut lähteä edes mökille puhumattakaan pitemmistä matkoista. Alkuvuodesta jopa uskaltauduimme mieheni kanssa ulkomaanmatkalle viettämään 50-vuotispäiviäni. Osakuntoutustuen ja työjärjestelyjen avulla jaksan nyt työskennellä kolme päivää viikossa, hän kertoo. HAE on harvinainen perinnöllinen tauti. Arjan kahdella pojalla ja nuoremmalla siskolla on myös HAE, serkulla HAE-epäily, diagnoosia hän ei ole vielä saanut. Hae periytyy autosomaalisesti vallitsevasti eli jos toisella vanhemmalla on sairaus, lapsilla on 50 prosenttinen mahdollisuus periä se. Suomessa on noin 150 ihmistä, jotka sairastavat tätä tautia. n Pohjanpiiri 3/2014 9

Ennen laskimoportin asentamista Arja Koskela pisti lääkkeen kyynärtaipeeseen tai nilkkaan. C1-inhibiittori sekoitetaan lääkejauheesta kotona. Anja Kosken aviomies pistää sen sitten laskimoportin kautta. >> ja murtumia pyritään ehkäisemään ja maksaa, pernaa ja luuydintä tutkitaan magneettitutkimuksilla tietyin väliajoin. Tautiin on lääke, joka toinen viikko sairaalassa laskimoon annettava. Ongelmana Savolaisen mukaan on vain lääkkeen hinta, samoin kuin monen muunkin harvinaissairauden kohdalla. Lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan erityistoimia, se on asia johon raportissa on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi näitä harvinaisia aineenvaihduntasairauksia on useita, mutta ne ovat Savolaisen mukaan oireiltaan ja hoidoltaan kaukana toisistaan. Siksi ei voi ajatella, että on vain yksi aineenvaihduntasairauksien osaamiskeskus, vaan osaamiskeskuksia pitää olla siellä missä potilaita hoidetaan, siellä mihin osaamista kertyy. Potilasjärjestöjen asemaa kohennetaan Ohjelman yhtenä tavoitteena on, että harvinaissairaat, heidän läheisensä ja potilasjärjestöt osallistuvat paremmin harvinaissairauksia koskevaan päätöksentekoon ja palveluiden suunnitteluun. Potilasjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia halutaan kasvattaa palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. OYS:ssa järjestetyssä henkilö- kunnalle tarkoitetussa infossa Harvinaiset-verkoston edustajana puhunut Iholiiton kuntoutussuunnittelija ja verkostoa Oulussa edustava Risto Heikkinen kertoi että järjestöissä on paljon herättänyt keskustelua mm. ohjelmaan kirjattu liikkuvuuden periaate. Kysymyksiä on herättänyt se liikkuuko potilas vai asiantuntija vai liikutaanko teleyhteyksien kautta. Ja kuka maksaa matkat, jos potilas EU-säädöksiä noudattaen haluaa hakea hoitoa muualta kuin siitä lähimmästä hoitolaitoksesta. Verkostoa hän kuvaili 200 työntekijän yhteenliittymäksi, johon itsenäiset järjestöt ja säätiöt löyhästi ja vapaaehtoisesti kuuluvat. Tarkoituksena on vaikuttaa päätöksentekoon ja puhua järjestöjen yhteisellä äänellä. Verkosto on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Sen tällä hetkellä näkyvin aikaansaannos on harvinaiset.fi -sivusto, jonne on koottu järjestöjen ja säätiöiden tuottamaa suomenkielistä materiaalia harvinaisista sairauksista. Tietoa harvinaisista sairauksista saa myös mm. Terveysporttista, www.terveysportti.fi. n 10 Pohjanpiiri 3/2014

Sairaanhoitopiiri kohentaa ensihoidon saavutettavuutta Tarkoitus on kaksinkertaistaa ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus esittää valtuustolle ensihoidon laadun parantamista. Valtuusto päättää asiasta kokouksessaan 17.6. Hallitus perustelee tarvetta järjestelyille sillä, että ensihoidon saavutettavuudelle asetettuihin tavoitteisiin ei ole kaikilta osin ylletty. Tilanteen korjaamiseksi on tarkoitus kaksinkertaistaa ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa olevien yksiköiden määrä viidestätoista kolmeenkymmeneen. Varallaolosta luovutaan, joten yöaikaisten yksiköiden määrä laskee, mutta kokonaisvalmius kasvaa selvästi. Lisäksi perustetaan yksi uusi päiväaikaan toimiva yksikkö ja vain päivisin toimivien yksiköiden toiminta-aikaa pidennetään. Järjestelyt eivät lisää ensihoidon kustannuksia merkittävästi. Säädösten mukaan sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon joko kokonaan omana toimintana, yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa tai hankkimalla palvelun kilpailutuksen avulla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on soveltanut toiminnan järjestämiseen kahden ensimmäisen vuoden aikana sekamallia, jossa palveluntuottajina on käytetty sekä pelastuslaitoksia että yksityisiä toimijoita. Nyt hallitus esittää järjestämiseen muutosta siten, että sairaanhoitopiiri jaetaan eteläiseen ja pohjoiseen tuotantoalueeseen ja palvelu hankitaan Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta ja Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Tätä toimintamallia pidetään johtamisen kannalta parempana. Lisäksi hallitus katsoo, että suuret toimijat pystyvät järjestämään palvelun joustavammin. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää kesäkuun kokouksessaan ensihoidon järjestämisestä vuosille 2015 2018. n OYS:n potilaskirjaston palvelut siirretään Kastellin kirjastoon Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Eteläisen röntgenin aulassa sijaitseva OYS:n potilaskirjaston palvelut siirtyvät Kastellin monitoimitalossa elokuussa 2014 avattavaan uuteen Kastellin kirjastoon. Kesän ajan kirjaston aineiston palautuksia varten on potilaskirjaston aulassa palautuslaatikko. Laatikko tyhjennetään kerran viikossa perjantaisin. Lainoja voi palauttaa myös mihin tahansa Oulun kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kahvio Neilikan aulassa sijaitseva itsepalveluperiaatteella toimiva Kirjakaappi jää nykyiselle paikalleen palvelemaan sairaalan asiakkaita ja henkilökuntaa. Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun kaupunginkirjaston yhteistyö jatkuu edelleen ja yhteistyökirjastona toimii jatkossa Kastellin kirjasto. Potilaskirjasto kiittää yhteistyökumppaneitaan pitkään jatkuneesta yhteistyöstä ja toivottaa entiset ja uudet asiakkaat tervetulleiksi syksyllä avattavaan Kastellin kirjastoon. n Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoito piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM 0400 881 717 maattaolavi@gmail.com Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy 12.9.2014 Toivotamme hyvää kesää! Pohjanpiiri 3/2014 11

Teksti & kuvat Martti Ahlstén pitää hankkia vaan selvittää, mitä tietojärjestelmillä tehdään ja miten ne integroidaan paremmin hoitotyöhön ja johtamiseen. Luokitusta on mahdollista nostaa korkeammalle tasolle toimintaa kehittämällä ilman, että hankitaan yhtään mitään. Hallintoylilääkäri Juha Koroys sai hyvän arvosanan tietojärjestelmien arvioinnissa Kansainvälinen HIMSS-organisaatio (Healthcare Information and Management Systems Society) on auditoinut eli tehnyt riippumattoman, kansainväliseen vertailuun perustuvan arvion Oulun yliopistollisen sairaalan tietojärjestelmien toimivuudesta suhteessa sairaalan toimintaan. Asteikolla 0 7 arvosanaksi tuli 5. HIMSS on arvioinut Euroopassa noin 1 700 sairaalaa. Niistä kolme on yltänyt kypsyystasolle 7 ja 18 tasolle 6. Keskiarvolla mitattuna eurooppalaiset sairaalat ovat tasolla 2 ja pohjoismaiset sairaalat tasolla 4. OYS on ensimmäinen Suomessa arvioitu yliopistosairaala. Auditointi toteutettiin viime vuoden syksyllä. Siihen osallistui kymmeniä OYS:n työntekijöitä. Arvioitavana oli noin 400 toiminnallisuutta 20 tietojärjestelmässä. Tulokset valmistuivat tämän vuoden kevään aikana ja niistä seuraavia kehittämistoimia arvioidaan parhaillaan. ESKOlle kiitosta HIMSSin lausunnon mukaan OYS:n tietojärjestelmät olisivat teknisesti mahdollistaneet pääsyn luokkaan 6, jopa lähelle luokkaa 7, mutta arvosanaa laski se, että tietojärjestelmiä ei ole pystytty kaikilta osin hyödyntämään täysimääräisesti käytännön hoitotyössä. Tasovälin 5 6 kriittisin kohta on lääkkeiden jakeluketju. Potilasturvallisuuden kannalta olisi parasta, että koko ketju olisi suljettu eli sähköinen. Tällöin lääkkeitä koskeva tieto olisi joka vaiheessa reaaliaikaista. Nyt OYS:n jakeluketjussa on kohtia, joissa tieto vielä siirtyy paperilla. Järjestelmäpäällikkö Pasi Meriläinen sanoo, että julkisuudessa yleensä vain moititaan suomalaisen terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Syntyy kuva, että ne ovat huonoja. Se, että OYS sai korkean arvosanan, todistaa kuitenkin aivan päinvastaista. Meillä toki on ongelmia ja kehittämisen varaa, mutta moniin muihin maihin verrattuna Suomi on pitkällä järjestelmien kehittämisessä ja käytössä, hän sanoo. Hänen mieltään lämmittää erityisesti se, että HIMSS antoi tunnustusta OYS:n valitsemalle tietojärjestelmäarkkitehtuurille. Siinä on keskiössä OYS:n omana työnä kehitetty ESKO-potilaskertomus, johon on integroitu sairaalassa käytettäviä muita erillisjärjestelmiä. Tiedettävä missä ollaan OYS käytti auditoinnissa omana asiantuntijanaan Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reposta. Hän oli aikanaan radiologian erikoislääkärinä käynnistämässä ESKOn kehittämistä. Kansainvälistä vertailua ei teetetty kehujen saamiseksi vaan kehittämiskohteiden löytämiseksi. Pitää tietää, missä ollaan, jotta voi tietää, minne pitää pyrkiä, hän pohtii. Hän korostaa, että auditoinnin tavoitteena ei ole selvittää, millaisia uusia tietojärjestelmiä Automatisointi etenee Avohoitotalon leikkausosastolla on käytössä lääkeautomaatiojärjestelmä. Se avaa farmaseutille automaattisesti paikan, josta tarvittava lääke otetaan. Se myös seuraa lääkkeiden määrää lääkekaapeissa ja ilmoittaa automaattisesti farmaseutille, mitä lääkkeitä ja millaisia määriä pitäisi tilata apteekista. Potilaskohtaiset lääkelistat tulostetaan edelleen paperille ESKO-potilaskertomuksen lääkehoito-osiosta, jossa on reaaliaikainen potilaan lääkelista. Susanna Haaralan mukaan paperittomuuteen päästään, kun ESKO saadaan linkitettyä lääkejakelujärjestelmään. HIMSS antoi lausunnossaan myönteisen palautteen siitä, että OYS on pystynyt kehittämään tietojärjestelmien hyödyntämistä hoitotyössä poikkeuksellisen pienillä resursseilla. Juha Korpelainen huomauttaa, että kehuissa on kääntöpuolensa. Jos resursseja olisi enemmän, asioita voitaisiin tehdä nopeammin. Esimerkiksi linkittää ESKO ja lääkejakelujärjestelmä. n 12 Pohjanpiiri 3/2014

pelainen sanoo, että OYS päätyi tilaamaan auditoinnin HIMSSiltä siksi, että se ei tarkastele pelkästään tietojärjestelmien teknistä toimivuutta vaan arvioi ennen kaikkea sitä, mikä on tiedonkulun sähköistämisen aste ja kuinka tehokkaasti tietojärjestelmiä pystytään hyödyntämään sairaalan toiminnassa. Haimme auditoinnin avulla näkemyksiä siitä, mitä asioita meidän pitäisi kehittää ja saimme niitä. Esimerkiksi lääkejakelun osalta meidän on nimenomaan kehitettävä toimintamallia. Tietojärjestelmä itsessään on riittävän hyvä, hän sanoo. n Perinteinen lääkejakelu on käsityötä HIMSS antoi lausunnossaan erityisen kiitoksen suomalaiselle toimintamallille, jossa vuodeosastoilla työskentelee farmaseutteja. Tämä on eurooppalaisittain poikkeuksellinen järjestely. Osastofarmaseutti Susanna Haarala kertoo, että vuodeosastoilla on käytössä perinteinen lääkkeiden jakeluketju. Siinä tulostetaan potilaskohtaiset kortit tarvittavista lääkkeistä ja lääkkeet tulosteineen lajitellaan tarjottimelle potilaille jakamista varten. Farmaseutti seuraa lääkkeiden määrää osaston lääkekaapissa, arvioi, milloin ja mitä lääkkeitä pitää tilata lisää ja tekee tilauksen sairaalan apteekkiin. n Pohjanpiiri 3/2014 13

Teksti & kuvat Martti Ahlstén Tahkokangas vietti 45-vuotispäiviä Kehitysvammahuollon palveluita tuottava Tahkokankaan palvelukeskus täytti 45 vuotta, ja sen kunniaksi juotiin täytekakkukahvit ihan vain oman väen kesken. 45 vuotta ei ole tavallinen vuosiluku juhlapäivän viettämiseksi, mutta kehitysvammahuollon johtaja Ari Hietasella on käypä perustelu: Kun 25 vuotta sitten tulin Tahkokankaalle, ensimmäisiä oppeja oli, että silloin juhlitaan, kun juhlan aihetta on, vaikka arki olisi harmaa ja myrskyisä. Myrskyjä ja myllerryksiä on riittänyt, mutta Hietasen mukaan juuri nyt käynnissä on ehkä niistä kaikkein suurin. Tahkokankaan rooli on muuttumassa. Laitosasuminen vähenee ja entistä useampi asiakkaista tulee vain käymään erilaisilla jaksoilla. Silloin heille on osattava antaa mahdollisimman paljon. n 14 Pohjanpiiri 3/2014

Tukisäätiön apuraha kolmelle hankkeelle Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on jakanut yhteensä 100 000 euroa terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen. Johanna Uusimaalle ja Hanna Ansakorvelle myönnettiin 50 000 euroa tutkimukselle Pohjois- Suomen geneettiset epilepsiat Epilepsioille ja epilepsialääkkeiden haittavaikutuksille altistavat perimämuutokset (POGE). Sami Tetri ja työryhmä saivat 40 000 euroa tutkimukselle Akuutti aivojen vaurioituminen: Aivoverenvuotojen ja aivovammojen epidemiologia väestötasoinen tutkimus. Tiina Lankilan työryhmälle myönnettiin 10 000 euroa tutkimukselle Lähiasuinympäristö ja terveys Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimus. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on perustanut Pohjois- Suomen terveydenhuollon tukisäätiön vuonna 1997. Säätiön tarkoitus on tukea terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluja sekä tukea ja järjestää alan koulutusta. Säätiö tukee erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää väestötutkimusta ja jakoi hankeapurahoja nyt viidennen kerran. n Apurahan saajat vasemmalta: Johanna Uusimaa ja Hanna Ansakorpi ja Sami Tetri. Jarmo Rusanen otti tunnustuksen vastaan Tiina Lankilan puolesta. kuva Pirjo Pyhäluoto Tohtorit ja dosentit kukitettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat, vuoden 2013 aikana dosentin tai tohtorin arvon saaneet kukitettiin toukokuun viimeisellä viikolla OYS:ssa. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan tutkimustyön tekeminen on ensiarvoisen tärkeää yliopistollisessa sairaalassa. Hän viittasi Duodecim-lehdessä julkaistuun kyselyyn, johon vastanneista yli 80 prosenttia oli sitä mieltä, että tutkimustyö vaikuttaa kliinisen työn tekemiseen ja potilaiden hoitoon. Johtotasolla olevista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että tutkimustyö parantaa työntekijöiden ammattitaitoa. Toivon, että tällaisilla vaatimattomilla huomionosoituksilla voimme rohkaista kaikkia tutkijoita jatkamaan työtään Pohjois- Suomen kansalaisten parhaaksi, Oukka sanoi kukitetuille. n kuva Pirjo Pyhäluoto Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa sai dosentin arvon kymmenen sairaanhoitopiirin palveluksessa olevaa henkilöä ja tohtorin arvon viisi henkilöä. Kuvassa edestä vasemmalta alkaen: dosentit Aura Falck (silmätautioppi), Kirsi-Maria Haapasaari (patologia), Siri Lehtonen (solubiologia), Timo Saarela (neonatologia), Ville Saarela (silmätautioppi), tohtori Helena Törölä (lastentaudit) sekä dosentti Marja Vääräsmäki (synnytys- ja naistentaudit). Tilaisuuteen eivät päässeet paikalle dosentit Peeter Karihtala (kokeellinen onkologia), Arja Mainio (psykiatria), Jukka Moilanen (perinnöllisyyslääketiede) ja Juha Nikkinen (lääketieteellinen fysiikka) sekä tohtorit Sari Ahonkallio (synnytykset ja naistentaudit), Minna Koivikko (sisätaudit) ja Sanna Koskela (perinnöllisyyslääketiede), Juha-Jaakko Sinikumpu (lastentaudit). Pohjanpiiri 3/2014 15

Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki n Avohoitoyksikön uudistetuissa tiloissa on kiinnitetty huomiota viihtyisyyteen. Osastolla on mahdollista tehdä käsitöitä tai harrastaa piirtämistä. Osastohoidon keskittäminen on toimiva ratkaisu Aikuispsykiatrian osastohoito keskittyy, painopiste siirtyy avohoitoon. Muutoksen myötä eri potilasryhmille on saatu omat osastonsa. Aikuispsykiatrian osastohoito on keskitetty sairaanhoitopiirille ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon painopiste siirtyy laitoshoidosta avohoitoon. Järjestelyllä minimoidaan päällekkäisyyttä ja hyödynnetään olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoito siirtyi lokakuussa 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Kaupunki ja sairaanhoitopiiri haluavat järjestelyllä toteuttaa rakennemuutoksen, jossa psykiatrisen erikoissairaanhoidon painopiste siirtyy laitoshoidosta avopalveluihin. Käytännössä se toteutettiin niin, että kaksi Oulun kaupungin osastoa siirtyi sairaanhoitopiirin hallintaan ja samanaikaisesti kaupunki lakkautti yhden vuodeosaston ja henkilökunta siirtyi toteuttamaan psykiatrista avohoitoa Oulun mielenterveyspal- OYS:n Avohoitoyksikkö 74:n henkilökuntaa uudistetuissa tiloissa. veluissa, vastuualuejohtaja Arja Mainio kertoo. Lasten ja nuorten psykiatrinen osastohoito on jo aiemmin ollut kokonaan sairaanhoitopiirin järjestämää. Nyt siis koko psykiatrinen osastohoito on yhden hallinnon alaista toimintaa. Osastohoitoa potilasryhmittäin Osastohoidon kannalta muutos on ollut hyvä. Eri potilasryhmille on saatu omat osastonsa. Nyt meillä on kaksi akuuttipsykiatrian osastoa, psykoosipotilaille on kolme osastoa, masennuspotilaille yksi ja lisäksi toimii päiväsairaala, Arja Mainio toteaa. Kun samantyyppiset potilasryhmät on voitu sijoittaa omille osastoillensa, ei esimerkiksi synnytyksen jälkeisestä psykoosista kärsivää äitiä tarvitse sijoittaa samalle osastolle väkivaltaisen ja mahdollisesti päihdeongelmasta kärsivän psykoosipotilaan kanssa. Hoito on näin kohdistetumpaa. Uudistus on sekä potilaspalautteen että henkilökunnan mukaan myös rauhoittanut osastoja. Kaikilla osastoilla hoitoajat pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. Mikäli hoidon tarve on pidempi, potilas siirtyy OYS:sta kuntouttavaan hoitoon kotikuntaansa tai Visalan sairaalaan. Avohoitokokonaisuus yhteistyönä Oulun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito ja sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito muodostaa Arja Mainion mukaan avohoito- ja avopalvelukokonaisuuden, jossa päällekkäisyyttä minimoidaan mm. niin. että erikoispoliklinikat ovat sairaanhoitopiirin alaisuudessa. Erikoispoliklinikoita ovat yleissairaalapsykiatrian poliklinikka, vanhuspsykiatrian poliklinikka, neuropsykiatrian poliklinikka sekä syömishäiriöpoliklinikka ja lisäksi teemme vaativia työkyvynarviointitutkimuksia, hän kertoo. Sellainen psykiatrinen avohoito, joka vaatii erityisosaamista tai joissa potilasryhmät ovat hyvin pieniä, kuuluu yliopistosairaalan hoidettavaksi. Psykiatrian poliklinikka ja nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiirin kaikille kunnille. Avohoitopalveluita kahdessa vuorossa Oulun kaupungin Mielenterveys- ja päihdetalo sijaitsee Peltolassa entisissä Nokian tiloissa. Tuiran mielenterveyskeskus kuuluu tähän samaan avopalveluiden kokonaisuuteen. Mielenterveyskeskus toimii kahdessa vuorossa ja tarjoaa tehostettua avohoitoa ja tarvittaessa myös kotikäyntejä, kertoo palveluesimies Saini Nevala Tuiran mielenterveyskeskuksesta. Tuiran mielenterveyskeskukseen asiakkaat voivat tulla vastaanotolle akuutissa kriisitilanteessa olemassa olevien päivystysyksiköiden kautta puhelinsoiton perusteella. Myös sairaalasta kotiutuneet potilaat tai osa injektiohoidossa olevista saavat mielenterveyskeskuksessa tarvitsemaansa hoitoa sopimuksen mukaan. Henkilökunnalle siirtyminen osastotyöstä avohoitopalveluihin on ollut iso muutos, mutta työvuorot ilman yötyötä on tietenkin otettu ilolla vastaan. Hoitajien vastuu ja työpanos on nyt entistä suurempi, kun mielenterveyskeskuksessa ei ole enää omaa lääkäriä. Päivystyksen ja akuuttiosastojen kanssa yhteistyö on kuitenkin pelannut hyvin, Saini Nevala toteaa. n 16 Pohjanpiiri 3/2014

Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Nuorisopsykiatrian uudet linjaukset n Kukat toivottavat osastolla kävijän tervetulleeksi. Nuorisopsykiatrian organisaatiomuutoksen myötä psykiatrisia laitospaikkoja on vähennetty, mutta avohoitoa on tehostettu. Muutos on linjassa valtakunnallisen Mieli 2009 2015 mielenterveys ja päihdesuunnitelman kanssa. Nuorisopsykiatrian osaston avajaisissa osastonhoitaja Matti Vainiokankaan seurassa el Marja Niinimäki, aoh Ulla Kankare ja musiikkiterapeutti Ilpo Tuovinen. Musiikkia käytetään hoidon työkaluna. Avoimissa ovissa vieraana musisoi kirkkomuusikko Taina Voutilainen Organisaatiomuutoksessa menetettiin seitsemän potilaspaikkaa, mutta avohoidon sekä osastohoidon prosesseja tehostamalla pyritään entistä varhaisemmassa vaiheessa tavoittamaan ne nuoret, jotka kipeimmin hoitoa tarvitsevat. Uusi osasto on tutkimus-, arviointi- ja hoito-osasto, joka perustettiin tutkimus- ja hoito-osastojen 72 ja 80 tilalle., kertoo osastonhoitaja Matti Vainiokangas. Uudistus tähtää tutkimus- ja arviointijakson sekä hoitojakson prosessin nopeutumiseen. Avohoidon tehostamiseksi on Oulussa perustettu kaksi työryhmää, TAT, joka on tehostetun avohoidon työryhmä ja syömishäiriötyöryhmä, EDI. Psykiatrisessa hoidossa on tiettyjä potilaspiikkejä, kuukausia, jolloin potilaita on jonoksi asti. Organisaatiomuutoksella potilaskiertoa pyritään nopeuttamaan koska hoitotulokset ovat usein parempia ja hoidon vaikuttavuus on suurempi, mitä pikemmin oireilun ilmaannuttua nuori pääsee tarvitsemansa hoidon piiriin. Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön tehostamisen tarkoituksena on saada kohdennettua erikoissairaanhoidon osalta voimavarat järkevällä tavalla. Tavoitteena on, että hyvällä yhteistyöllä sekä arviointijaksot että hoitojaksot sairaalassa saataisiin lyhenemään ja potilaskierto näin nopeutumaan eikä nuorten tarvitse odottaa jonoissa kohtuuttoman pitkään, Vainiokangas sanoo. PPSHP:n nuorisopsykiatrian organisaatiomuutos on linjassa valtakunnallisen Mieli 2009 2015 mielenterveys ja päihdesuunnitelman kanssa, jonka ydinajatuksena on laitoshoidon vähentäminen ja avohoidon tehostaminen. Nuoruusikä avainasemassa Nuoruusiässä hoidon tai oireiden hoitamatta jättämisen vaikutukset voidaan todeta usein syrjäytymisenä. Vaikutukset heijastuvat suoraan, mutta näkyvät usein vasta aikuisiässä. Mutta kun nuoret pääsevät hoidon piiriin ja heidän ongelmiinsa päästään käsiksi, he pääsevät etenemään nuoruusiän kehityksessään ja pystyvät esimerkiksi opiskelemaan tai tekemään töitä. Osastohoitoon jää tutkimusja arviointijaksolta vakavista mielenterveys oireista kärsiviä nuoria. Osastolla hoidetaan mm. mielialahäiriöisiä, masentuneita tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä, psykoottisia tai ahdistuneisuushäiriöisiä sekä pakko-oireisia tai syömishäiriöistä kärsiviä potilaita, Matti Vainokangas kertoo. Suurin osa osasto 77 potilaista palaa hoidon jälkeen kotiin avohoidon turvin. Osa siirtyy varhaiskuntoutusyksikköön tai erilaisiin kuntoutumisyksiköihin, jotka pystyvät huolehtimaan nuorista, kun he vielä tarvitsevat hoitoa, mutta hoito suljetulla osastolla ei ole enää tarpeen. Jotkut nuorista voivat tarvita pärjätäkseen osastojakson jälkeen myös sosiaalitoimen tukitoimenpiteitä. n Pohjanpiiri 3/2014 17

Teksti Liisa Ahlstén KUVAT Tiina Mäki Oulaisten Keuhkotautiparantolan 100-vuotista historiaa Oulaskankaan sairaalan vanhin osa, Oulaisten Keuhkotautiparantola, on saavuttamassa 100-vuoden kunnioitettavan iän. Itse rakennus on sitäkin vanhempi. Puuparantolaan oli toukokuussa kerätty vanhaa esineistöä näyttelyksi. Puinen, hyvin säilynyt keuhkotautiparantolaksi kunnostettu rakennus oli alun perin reservikasarmi. Vielä vuonna 1960 vanhan puuparantolan tiloihin kunnostettiin 54-paikkainen osasto, koska tuberkuloottisten potilaiden hoitopaikoista oli edelleen pula. Tuberkuloosipotilaiden määrä alkoi kuitenkin pikkuhiljaa vähentyä ja jo vuonna 1964 parantolassa oleva osasto voitiin sul- kea. Vuonna 1954 valmistui uusi sairaala, Oulaskankaan sairaala. Tuberkuloosipotilaiden hoitoon tarkoitettuja paikkoja oli sairaalassa vuonna 1977 jäljellä enää 14. Näyttelyyn on saatu kerättyä hyvin aikaansa kuvaavaa sairaalan hoitovälineistöä ja potilashuoneiden kalustusta mutta myös sairaalakeittiön ja -hallinnon välineistöä. Ruokasalin kodikkaat kalusteet ja Arabian juhla-astiasto ovat näyttävästi esillä. n Näyttelyn puuhanaiset toimistopäällikkö Arja Mäenpää, osastonhoitaja Ritva Kesti ja ylihoitaja Eija Hukkanen. 18 Pohjanpiiri 3/2014

n Potilashuoneet olivat 100 vuotta sitten nykymittapuun mukaan vaatimattomat. Tuberkuloosin hoidossa tärkeintä oli hygienia, koska lääkkeitäkään ei vielä ollut. esillä n Puuparantolan kodikkaassa miljöössä oli johtajan huone ja valmiiksi kalustettu hoitajan huone. Yhteisissä tiloissa oli paikka myös polkuharmonille. n Hygienian lisäksi tärkeää oli ravitseva ruoka, puhuttiin jopa puuropotilaista. Arabian astiasto oli vain juhlakäytössä. Pohjanpiiri 3/2014 19

Teksti Liisa Ahlstén Teksti L iisa A h lstén kuva Tiina Mäki kuva Tiina Mäki Johdon sihteerien koulutuspäivät: Sihteeriköstä sihteeriksi Yliopistosairaaloiden johdon sihteerit kokoontuivat toukokuussa Ouluun, teemana oli viestintä. Koulutuspäivien aikana todettiin, että nykyajan työelämän vaateet ovat tänään toisella tasolla kuin muutamia vuosi kymmeniä sitten. Yhtymäkohtiakin löytyy. Nykypäivän sihteeriä voisi luonnehtia moniosaajaksi. Kolme neljäkymmentä vuotta sitten puhuttiin hiukan alentuvaan sävyyn sihteeriköistä. Ajateltiin, että sihteerin työnä on olla johtajan kahvinkeittäjä, vieraiden vastaanottaja ja pikakirjoittaja johtajan sanelun mukaan. Totta toinen puoli. Työhön valmentava koulutuskin oli vielä melko yksipuolista vajaa neljäkymmentä vuotta sitten, kun sairaanhoitopiirin johtajan sihteeri Airi Holma opiskeli sihteerin ammattiin. 70-luvun loppupuolella luokassa oli vain yksi sähkökirjoituskone ja sillä sitten opeteltiin konekirjoitustaitoja. Pikakirjoitusta oppiaineena toki oli myös. Oikeastaan kaikki tärkeät sihteerin taidot ja ominaisuudet olen oppinut kantapään kautta, työtä tekemällä. Nykypäivänä valmistuvat ovat osaamisessaan aivan eri tasolla, mutta kyllä edelleen työ on paras opettaja, Airi Holma sanoo. Itsenäistä työtä tekevä moniosaaja Yliopistosairaaloiden johdon sihteerien koulutuspäivässä puhunut sairaanhoitopiirin laatupäällikkö Leena Lang luetteli pitkän litanian entisajan sihteeriltä vaadittuja ominaisuuksia. Niitä olivat mm. naisellisina ominaisuuksina pidetyt herkkyys, kielellinen lahjakkuus ja ilmaisukyky, joustavuus ja intuitiokyky. Lisäksi sihteerin piti olla aina tyylikäs, hienotunteinen, tahdikas, ystävällinen ja ihmisten kanssa hyvin toimeentuleva. Ominaisuuksia, joita toki nykypäivän työelämässäkin tarvitaan. Vanhoissa oppikirjoissa saatettiin Leena Langin mukaan esimerkiksi varoitella sihteeriä liian lämpimistä suhteista esimiesjohtajansa kanssa. Mutta todettiin, että mikäli esimies kutsuu syömään, hän myös maksaa laskun. Parhaaksi katsottiin, että suhtautuu esimieheen ystävällisesti, muttei liian henkilökohtaisesti. Sihteerin työnkuva on Leena Langin mukaan vuosikymmenien aikana kovasti muuttunut. Nykypäivän sihteeriä voisi luonnehtia moniosaajaksi, jolla on mm. hyvä tilanteiden lukutaito. Lisäksi hän on oma-aloitteinen ja järjestelmällinen sekä omaa niin itsenäisen työotteen kuin hyvät tiimityötaidotkin. Paineensietokyky tarpeen Airi Holma sanoo sairaanhoitopiirin johtajan sihteerinä olevansa ajan hermolla, näköalapaikalla. Työ on hektistä ja siinä tarvitaan mm. joustavuutta, 20 Pohjanpiiri 3/2014