Kestävyysvaje - tuttu sana mediasta - Mitä sillä tarkoitetaan ja koskettaako se minua? Talous tutuksi, 1.9.2011, Timo Silvola

Kestävyysvaje - tuttu sana mediasta - Mitä sillä tarkoitetaan ja koskettaako se minua? Talous tutuksi, 1.9.2011, Timo Silvola

Viisautta Se, joka tuntee parhaiten historian, näkee pisimmälle tulevaisuuteen (Winston Churchill). Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen (J. K. Paasikivi). Kaikki vaikuttaa kaikkeen (Tuntematon). 2

Taloudellisen turvallisuuden markkinat -ajatusmalli Oleellista: - Lainsäädännön takaaman järjestyksen merkitys - Yhteiskunnan kokonaan tai osittain kaikille rahoittamat palvelut - Tulonsiirrot - Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten reaalivarallisuus - Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten finanssivarallisuus - Kansantalouden kehittyminen ja uuden varallisuuden kertyminen. Mikä on kakunjaon logiikka? Voimmeko luottaa julkisten palveluiden toteutumiseen riittävinä? Millainen rahoitus on poliittisesti ja taloudellisesti kestävä? 3

Vauhtia historiasta - Hyvinvoinnin rahoituksen poliittisesta kehityksestä Suomessa Ruotsin vallan ajasta autonomian kautta yleiseen yhtäläiseen äänioikeuteen, itsenäisyyteen ja vuoden 1918 sisällissotaan. Sen jälkeen mm.: - Torpparivapautus - Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota - Tammikuun kihlaus - YYA-sopimus ja tavaranvaihtosopimukset Neuvostoliiton kanssa - Kolmikantayhteistyö ja keskitetyt Tupo-sopimukset - Uusi paradigma: Hyvinvointiyhteiskunta, jota seurasi 1980-luvun lopulta alkaen paradigma Globalisaatio 4

Hyvinvointivaltio/-yhteiskunta? Pohjoismaisen mallin mukaan lyhyessä ajassa rakennettu kokonaisuus, joka Suomessa nojautuu sotien jälkeiseen nopeaan kasvuun, Suomen erityisasemaan idän ja lännen välissä, kansan kristilliseen arvopohjaan ja poikkeukselliseen yhtenäisyyteen, ahkeruuteen ja osaamiseen sekä selkeään tavoitteeseen ( Otetaan Ruotsi kiinni ja mennään ohi ). Erittäin ripeä kolmikantainen lainsäädännön kehittäminen sotien jälkeen. Kehittämistä ja täydentämistä aina 1980-luvun lopulle, jonka jälkeen alkoi edetä: Globalisaatio. 5

Globalisaatio? Meneillään oleva koko maailmaa koskeva paradigmamuutos. Vaikuttanut Suomessa erityisesti 1980-luvun lopulta alkaen. Merkittäviä kansallisia uudistuksia erityisesti 1990-luvun alussa, kuten: - Ansiotuloverotuksen ja pääomaverotuksen eriyttäminen - Yhteisöverouudistus - Ansiotuloverotuksen ja palkkasidonnaisten maksujen kiristäminen sekä kokonaan uudet palkkasidonnaiset TyELmaksut palkansaajille - Julkisten etuuksien suhteelliset heikennykset - Kansantalouden tuloksen jakautumisen muutos Taloudellisen turvallisuuden markkinoilla. 6

Toimintaympäristön muutos Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 1.9.2011 7

Hyvinvoinnin rahoituksen tilanne Globaalissa Suomessa Suomen kansantalous on osoittautunut hyvin riippuvaiseksi maailmantaloudesta ja sen suhdanteista. Kansainvälinen talouskriisi on osoittanut, että Suomen elinkeinorakennetta ja hyvinvointipalveluiden rahoitusta on kehitettävä merkittävästi. Suomen erityishaasteena on Euroopan ikääntynein väestö. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 1.9.2011 8

PROSENTTIA Vanhushuoltosuhteen muuttuminen (65-vuotiaiden suhde 15-64-vuotiaisiin) 60 50 40 30 20 10 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 9

Euroa/v Kulutus, ansiotulot ja lakisääteiset bruttoeläkkeet asukasta kohti iän mukaan 2004 (Vaittinen ja Vanne 2006, 2008) 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 26 v 61 v 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100+ Ikä Ansiotulot Kokonaiskulutus Yksityinen kulutus Bruttoeläke 10

Keskimääräinen työeläkkeen korvausaste 63- ja 65-vuotiaana eläkkeelle jäävillä. Eläke suhteessa kolmen viimeisen työvuoden keskipalkkaan. % 100 80 Toivottu taso 65-70% 60 40 20 0 1945 1950 1960 1970 1980 Syntymävuosi 63-v. eläkkeelle jäävät 65-v. eläkkeelle jäävät Lähde: ETK (raportti 2005:4) ja TELA (Työeläkeasenteet-raportit 2004 ja 2007) 11

Julkisen talouden kestävyysvaje - VM:n raportti 4/2010 Julkinen talous tienhaarassa Ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu (hoito- ja hoivamenot sekä eläkkeet) on Suomessa EU-maiden nopeinta vuoteen 2030. Talouskriisi heikentää kansantaloutta ja julkista taloutta pysyvästi. Kuntataloudessa on 7 %-yksikön korotuspaine, jonka lisäksi lakisääteisen työeläketurvan maksut nousevat 4 %-yksikköä. Kestävyysvaje on 5,5 % BKT:stä, eli 12 mrd. vuodessa. Valtion talous tulisi saattaa rakenteelliseen tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttäisi vuonna 2015 ylijäämää, jonka suuruus olisi 4 % BKT:stä (= 8 mrd. ). Julkista taloutta on vahvistettava 1,5 mrd. vuodessa kahden seuraavan vaalikauden ajan. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 1.9.2011 12

Tärkeä huomio Kestävyysvajelaskelmat eivät ole ennusteita, vaan ns. painelaskelmia. Painelaskelmat ovat hyvin herkkiä oletusparametrien muutoksille. 13

Miten selviämme? - Lähtökohdat Harmoniaan, tasa-arvoon ja älylliseen autonomiaan painottuva arvopohjamme. (Vs. Shalom H. Schwarzin tutkimus kulttuurillisista arvoorientaatioista). Lainsäädännön tilkkutäkin nykytilan hahmottaminen ja järkevien kehittämismahdollisuuksien löytäminen. Kolmen talouden toimivan ja kestävän yhteistyön kehittäminen: - julkinen talous - yksityistaloudet - yritykset. Neljän kestävyyden edellytys: - poliittinen - taloudellinen - sosiaalinen ja - ekologinen kestävyys. 14

ENNEN NYT TULEVAISUUDESSA Miten selviämme? - Hyvinvointiyhteiskunnan kasvumallin uudistaminen Myy myös palveluita Myy ratkaisuja tarpeisiin Perinteinen vientiteollisuus Vaikuttamisperusteinen ratkaisuliiketoiminta Yhteiskuntadiagnostiikka Määrittelee tarpeita ja myy diagnooseja. Ratkaisun tekeminen ulkoistettu maailmalle. 15

Rohkaiseva havainto Taloudellinen hyvinvointimme on lähes 10-kertaistunut 1950-luvun alkuun verrattuna (!). 16

Kiintoisa havainto Vanhoilla on varat, nuorilla on velat. 17

Kysymys Entä jos hyvinvoinnin rahoituksen turvaaminen onkin helpompaa kuin luulemme? Onhan meillä julkisen talouden kestävyysvajeen vastapainoksi yksityistalouksien jatkuvasti lisääntyvä ylijäämä, joka siirtyy 30 vuoden välein sukupolvelta toiselle! 18

Toinen kysymys Voisiko kansalainen käyttää omaa omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa elämänsä ehtoopuolella, eli miksi hänen omaisuutensa pitäisi olla suurimmillaan hänen kuolinpäivänään? 19

Kolmas kysymys Olisiko järkevää muokata sekä - valtion, kuntien että sosiaaliturvarahastojen keskinäistä vastuuta hyvinvoinnista ja samalla - julkisen vastuun ja kansalaisen oman vastuun jakautumista? 20

Hyvinvoinnin rahoituksen kolme elementtiä Kokonaiseläketurva Yksityinen varallisuus Julkiset palvelut 21

Toimeentulon nelikenttä/vanhuuden toimeentulo Toimintakyky ja terveys Palvelut Toimeentulo korkeassa iässä Varallisuus ml. omistusasunto Kokonaiseläketurva 22

Talouden ja hyvinvoinnin kehittämistarpeet Suomen elinkeinorakennetta on uudistettava siten, että pystymme lisäämään merkittävästi suomalaisen työn arvoa maailmanmarkkinoilla. Julkisten palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta on lisättävä huomattavasti. Kansalaisille on annettava selkeämpi kuva siitä, mikä on julkisten hyvinvointipalveluiden taso tällä hetkellä ja miten niitä kehitetään tulevaisuudessa. Julkisen rahoituksen kestävyys ja riittävät kokonaispalvelut on varmistettava sovittamalla valtion, kuntien, sosiaaliturvarahastojen sekä kansalaisten oma rahoitus paremmin toisiinsa PPP-mallilla. 23

PPP-mallissa yhdistetään julkiset ja yksityiset resurssit PPP (Public-Private-Partnership) on aina ollut kaikkialla yhteiskunnassa, kuten ansaitsemisessa, asumisessa, liikkumisessa, ravinnon hankinnassa ja tulevaisuuden turvassa. Julkisen ja yksityisen vastuun rooli vaihtelee eri osa-alueilla paljon - Asumisen ja yritysten rahoitushuollon ollessa pääosin yksityistä - Omaisuuden ja toiminnan turvan ollessa pääasiassa yksityistä - Eläketurvan ollessa pääosin julkista, mutta yksityisesti hoidettua - Muun henkilöturvan ollessa pääosin julkista, mutta toteutuksen osalta yhä enemmän yksityistä. Suurin PPP-rahoituksen kehityskehityspotentiaali on eläke- ja hoivaturvassa sekä muiden hyvinvointipalveluiden rahoituksessa. 24

Finanssialan ja julkisen talouden kumppanuudella on pitkät perinteet PS-uudistus, kannustaminen taloudelliseen varautumiseen Finnverayhteistyö 2010 1897 lakisääteinen tapaturmavakuutus pakollinen liikennevakuutus 1925 1950-luku 1960-luku 1970-luku valtion asutuslainojen välittäminen siirtolaisväestölle korkotuelliset opintolainat YEL-järjestelmä säästö- ja talletustilien sekä henkivakuutusten kannustava verotus vapaaehtoinen työeläketurva Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 1980-luku 1990-luku yhteistyö julkisten investointien rahoituksessa ASP-järjestelmä 2002 2009 TELjärjestelmä asuntorahoituksen välimalli TUPAS-tunnistaminen Tulevaisuus: Keinoja ja innovaatioita kestävyysvajeen paikkaamiseen: Ratkaisut ikääntyvän väestön tarpeisiin, eli PPP-yhteishankkeet (Public-Private Partnership)??? 1.9.2011 25

Hyvinvoinnin yksityisen rahoituksen vaihtoehtoja Tulorahoitus Etukäteissäästäminen - Lainsäädännössä sidottu (PS, YEV, työsuhteeseen perustuva lisäeläketurva). - Tuotteistamalla pitkäaikaiseksi muodostettu (esim. kasvurahasto eläkerahastona). - Säästäminen perinteiseen tapaan pahan päivän tai vanhuuden varalle (mental accounting). Käyttöomaisuuden myynti (omassa käytössä oleva asunto, sijoitusasunto, metsävarallisuus, vapaa-ajan asunto). Finanssivarallisuuden käyttäminen. Omaisuuden hyödyntäminen velkavipua käyttämällä (reverse mortgage, equity release). 26

Tärkein selkeytettävä asia Missä on julkisen vastuun ja yksityisen vastuun rajapinta? 27