TIEDEPOLITIIKAN SUUNTA Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Suomen Akatemian kanssa tiistaina 22.11.2005 keskustelutilaisuuden "Tiedepolitiikan suunta". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemiasta, rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand, Åbo Akademista ja Yliopistojen rehtorien neuvostosta, professori Riitta Hari, TKK:n systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksiköstä ja johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Antti Kaikkonen /kesk, Jouko Skinnari /sdp, Paula Risikko /kok, Erkki Virtanen /vas, Irina Krohn /vihr. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO Tiedepolitiikan uusi suunta Pääjohtaja Raimo Väyrynen, Suomen Akatemia Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen Rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand, Åbo Akademi ja Yliopistojen rehtorien neuvosto Tiederahoitus tutkijan näkökulmasta Professori Riitta Hari, TKK, Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö Tiede- ja yliopistopolitiikan tavoitteet - Elinkeinoelämän näkökulma Johtaja Pekka Pokela, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemia TIEDEPOLITIIKAN UUSI SUUNTA Tieteellinen perustutkimus on joutunut uuteen tilanteeseen. Koveneva kansainvälinen kilpailu tieteessä ja teknologiassa on luomassa uusia paineita hyvän ja hyödyllisen tutkimuksen määrittämisessä ja arvioinnissa. Tieteen omilla kriteereillä mitattu korkea laatu ei kaikkien mielestä täytä relevanssin vaatimuksia. Puhuttaessa tutkimuksen laadusta ja relevanssista puhutaan itse asiassa yliopistojen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta, josta keskustelua ei ole syytä johtaa harhapoluille. On syytä korostaa, että tieteen laatu määräytyy ennen kaikkea kilpailun perusteella. Tämä kilpailu perustuu vapaaseen mahdollisuuteen hakea tutkimusrahoitusta ja saada osakseen puolueeton ja asiallinen ulkoinen arvio. Akateemisen tutkimuksen syvimmän premissin mukaan hyvä tutkimushakemus voittaa tässä prosessissa huonomman ja tuottaa myös laadukkaampia tuloksia. Toisaalta heikkotasoiselle tutkimukselle ei voida asettaa odotuksia merkittävästä tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksen relevanssi määräytyy puolestaan sen arvioidun käytännöllisen hyödyn perusteella. Tämän vuoksi relevanssin korostaminen sisältää aina intressinäkökulman: tutkimus on toisin sanoen hyödyllistä jonkin toimijan etujen ja tavoitteiden näkökulmasta. Tämä lähestymistapa on sinänsä hyväksyttävä, kunhan tutkimuksen tuottama hyöty nähdään kohtuullisen laajasti ja riittävän pitkällä aikajänteellä. Hyötynäkökulmasta tutkimuksen tulee yhtäältä lisätä taloudellista kasvua, työllisyyttä ja työn tuottavuutta, mutta toisaalta parantaa kansalaisten hyvinvointia, joka liittyy muun muassa terveyteen ja koulutukseen, sosiaalista osallistumista ja kulttuurista monipuolisuutta. Puhuttaessa relevanssista jäävät sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset usein vailla huomiota. Perustutkimus joutuu jatkuvasti kamppailemaan näiden kahden imperatiivin laadun ja hyödyn välillä. Tähän jännitteeseen ei ole pysyvää ratkaisua, sillä kummankin ääripään valitseminen johtaa perustutkimuksen marginalisoitumiseen. Tieteellinen tutkimus ei yksin saa aikaan yhteiskunnallisia muutoksia, vaan siihen tarvitaan instituutioiden välittävää vaikutusta. Erityyppinen tieto ja teknologia välittyy yhteiskuntaan eri tavoin: kaikkein syvin vaikutus on yleisillä, geneerisillä innovaatioilla, joista tunnetuimmat esimerkit ovat rautatiet, sähkö ja informaatioteknologia. Ne ovat muuttaneet koko yhteiskunnan toimintaperusteita. Hallitukset voivat tietysti hyödyntää teknisiä innovaatioita kuten on tapahtunut erityisesti varusteluteollisuudessa. Siviilikäyttöön innovaatiot leviävät kuitenkin tehokkaasti vain markkinoiden ja yritysten välityksellä. Yrityksille tutkimus ei ole itseisarvo, vaan väline parempaan menestymisenä markkinoilla. Tarve osoittaa voittoa lyhyellä aikavälillä on kuitenkin karkottamassa monia yrityksiä aktiivisesta tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joka tulisi kuitenkin nähdä innovaa-
tiona, eikä niinkään kulueränä. Tämä tendenssi on nähtävissä Suomessakin, jossa useat johtavat ja hyvää tulosta tekevät yritykset ovat supistaneet tutkimuskulujaan. On tarpeellista, että valtio harjoittaa johdonmukaista tiedepolitiikkaa, johon kuuluu myös tieteen riittävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus sekä tiedettä edistävä lainsäädäntö. Valtion on syytä panostaa myös soveltavaan teknologiatutkimukseen, vaikka se ei olekaan ainoa innovaatioiden lähde. Tässä suhteessa on perusteltua, että julkista rahoitusta suunnataan myös yksityisen sektorin tutkimustoimintaan. Silti rohkenen väittää, että julkinen tuki ei voi koskaan korvata yrityksen omaa sitoutumista tutkimustoimintaan. Markkinoiden kilpailevan luonteen vuoksi yrityksissä itsessään tiedetään parhaiten, minkälaista soveltavaa tutkimusta ja panostuksia siihen tarvitaan. On kuitenkin olennaista, että yritykset sitoutuvat tutkimustoimintaansa riittävän pitkällä aikavälillä ja pitävät huolta siitä, että niiden riippuvuus julkisesta rahoituksesta ei kasva liian suureksi. Kukaan tuskin olettaa, että useimmat yritykset ryhtyisivät rahoittamaan perustutkimusta: sen rahoittaminen on valtiovallan eli käytännössä yliopistojen ja Suomen Akatemian tehtävä. Tekesin mandaattiin kuuluu taas soveltavan teknologiatutkimuksen rahoittaminen. Kaiken kaikkiaan on taattava, että tiedonsiirto perustutkimuksesta soveltavaan käytäntöön sekä yritysmaailmassa että julkisessa hallinnossa toimii riittävän hyvin. Suomen Akatemian näkökulmasta ainakin seuraavat tiedepolitiikan käytäntöön liittyvät seikat ovat nousseet tai nousevat lähiaikoina keskeisiksi: - Kansallisen huippuyksikköpolitiikan kehittäminen siten, että käytetyt määrärahat tukevat lukumäärältään rajoitettujen yksiköiden kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta. Osa huippuyksiköitä voi olla perusteltua integroida Valtion tiede- ja teknologianeuvoston toimeksiannosta suunnitteilla oleviin osaamiskeskittymiin. - Akatemian ja Tekesin yhdessä toteuttama hanke suomalaisen tutkimusjärjestelmän kansainvälistämisestä, Finland Distinguished Professor Programme, on mielenkiintoinen yritys yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseksi kehittämiseksi sekä korkeatasoisen kansainvälisen tutkijakunnan vahvistamiseksi. Samalla mitataan Suomen vetovoimaa tieteellisenä ja teknologisena ympäristönä. - Akatemian tulee kehittää arviointimenetelmiään niiden uskottavuuden ja tehokkuuden säilyttämiseksi. Hakemusten lukumäärän jatkuvasti kasvaessa on harkittava, tarvitaanko kaikissa rahoitusmuodoissa esimerkiksi varttuneen tieteenharjoittajien määrärahoissa välttämättä kansainvälistä arviointia. Hakemusten arvioinnin vaatimaa työmäärää on voitava vähentää laadun siitä kärsimättä. Akatemian monitieteisten ja tieteidenvälisten hakemusten arviointikäytännöt on selvitetty ulkopuolisen työryhmän toimesta. - Eri alojen tieteellisen infrastruktuurin vahvistaminen on tärkeää. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten infrastruktuurissa tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa hankintapolitiikkaa, enemmän laitteiden yhteiskäyttöä sekä laajapohjaisempaa rahoituspolitiikkaa. Niiden lisäksi Suomen on osallistuttava kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin, erityisesti Euroopan unionissa ja pohjoismaisessa yhteistyössä, tiede- ja teknologianeuvoston marraskuussa 2004 hyväksymien linjausten mukaisesti. Suomen Akatemian maksamaa yleiskustannusosuutta tulee korottaa erityisesti tieteellisen infrastruktuurin rahoittamiseksi tieteellisen kilpailun pohjalta.
- Tieteelliseen jatkokoulutukseen ja tutkijanuraan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Tämä koskee muun muassa tutkijakoulujärjestelmän rakenteiden kehittämistä ja sen toimivuuden ja vaikuttavuuden jatkuvaa arviointia. Urakehityksessä painopistettä tulee siirtää lähivuosina tohtorikoulutuksesta postdoc-vaiheen tukemiseen kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvassa työskentelyssä. Näihin toimiin Akatemia on valmis yhteistyössä opetusministeriön, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. - Tutkijanuraan liittyy myös tutkijoiden sektoreiden välisen liikkuvuuden lisääminen, mikä edistää puolestaan tutkijakoulutuksen saaneiden työllistymistä. Se on myös yksi elementti yliopistoyhteisön, teollisuuden ja julkisen sektorin välisessä yhteistyössä, jonka edistämiseen tähtää Akatemiassa valmisteltu Industry/Academia-yhteistyösuunnitelma. Tehtävään sopivien yliopistotutkijoiden työskentely teollisuudessa edistää tiedepohjaisten innovaatioiden luomista ja soveltamista teknologiapohjaisten innovaatioiden ohella. - Perustutkimusta moititaan toisinaan liiallisesta konservatiivisuudesta, haluttomuudesta ottaa riskejä. Arvostelussa voi olla perää sikäli, että tieteellinen eksellenssi arvioidaan usein, kuten pitääkin, saavutettujen tulosten perusteella. Toisaalta on kuitenkin kasvava tarve tunnistaa riittävän aikaisessa vaiheessa läpimurtomahdollisuuksia sisältävät tutkimusaiheet ja tutkijaryhmät. Tämän vuoksi on tarve ryhtyä kehittämään eräänlaista riskirahoitusinstrumenttia. Uusi tiedepolitiikka on luonnostaan kokoelma uutta ja vanhaa. Useat tiedepolitiikan vakiintuneet periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia, mutta saattavat kaivata strategista sopeuttamista nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Edelleenkin tärkeitä periaatteita ovat: mahdollisimman korkea. kansainvälisesti mitattu tieteellinen laatu; tieteen sisällöllä ja tutkijarekrytoinnilla mitattu uusiutumiskyky; kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön johdonmukainen hyödyntäminen; sekä tutkimuksen monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näiden periaatteiden toimivuus edellyttää kykyä nähdä tulevaisuuden keskeiset kehityslinjat ja vaikuttaa niihin.
Rehtori, puheenjohtaja Gustav Björkstrand Åbo Akademi ja Yliopistojen rehtorien neuvosto YLIOPISTOJEN RAKENTEELLINEN UUDISTAMINEN Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen Eduskunta 22.11.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Gustav Björkstrand 1 Yliopistojen tehtävät Antaaylintäopetusta Edistää tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista toimintaa Toimia vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa Edistää tulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta 2
Suomen yliopistoverkosto Kattaa koko maan Osallistuminen laajaa Opiskeluun pääsy tasaarvoista Tutkinnot tunnustetaan kaikkialla Vahvat kansalliset verkostot tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa 3 Verkostoa tiivistetään Huippututkimuksessa Tutkijakoulutuksessa Yhteistyöhankkeitä ammattikorkeakoulujen kanssa Infrastruktuurin ja tilojen yhteiskäyttöä Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämishankkeita duaalimallin pohjalta 4
Vahva osaamispohja Tuottavuus kasvanut merkittävästi Eniten tohtoreita asukasta kohti Tutkijakoulut ja huippuyksiköt menestyksiä Useimmat indikaattorit Suomelle myönteisiä Yliopistojen ja yritysten yhteistyö esimerkillistä 5 Kansainvälinen kilpailu kovenee Idän taloudet lisäävät nopeasti korkeakoulutusta ja tutkimusta Halpaa huippuosaamista löytyy monesta maasta Yliopistojen on vastattava uusiin vakaviin haasteisiin 6
Tarvitsemme kansallisen kehittämishankkeen Yliopistojen, valtiovallan ja elinkeinoelämän tulee toimia yhdessä Tuottavuusohjelma uhkaa yliopistojen autonomiaa ja toimintakykyä Yliopistot kehittyvät parhaiten omilla toimenpiteillään 7 Omilla toimenpiteillään yliopistot (Manifesti) Kansainvälistävät opetustaan ja tutkimustaan Tunnistavat vahvuutensa ja profiloituvat niiden mukaan Karsivat päällekkäisyyksiä Muodostavat strategisia liittoumia Tehostavat yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa duaalimallin pohjalta 8
Yliopistojen toimenpiteet Kehittävät edelleen opetusta ja opiskeluprosesseja Kannustavat joustaviin monitieteisiin ohjelmiin Osallistuvat osaamiskeskusten luomiseen Kehittävät edelleen laatujärjestelmiään 9 Yliopistojen toimenpiteet Tehostavat hallintopalvelujaan Kehittävät kustannuslaskentajärjestelmiään Terävöittävät johtamisjärjestelmiään 10
Entä yliopistojen yhdistämiset Johtavilla yliopistoilla 10.000-19.000 opiskelijaa (Harvard,MIT,Cambridge, Oxford, Stanford) Alueellinen yhdistäminen vanhanaikaista Verkostoituminen laadun kannalta parempi Profiloituminen, panostaminen vahvuusalueille 11 Yliopistojen itsehallinto Itsehallinto turvattu perustuslaissa Tuottavuusohjelma ritstiriidassa itsehallinnon kanssa Virkapankkiesitys ei huomioi tulosohjausjärjestelmän rakennetta Resurssitturvattuv. 2006 kehittämislain kautta 12
Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet (Manifesti) Yliopistojen julkisoikeudellinen asema järjestetään Lisäpanostukset suunnataan laatuun ja kansainvälistymiseen Perustehtävien voimavarat suoritteita vastaaviksi Turvataan riittävä yleiskustannusosuus kilpaillussa tutkimusrahoituksessa 13 Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet Huolehditaan tutkimusympäristöjen riittävästä infrastruktuurista Yrityselämän tutkimusyhteistyö ja rahoitus rakennetaan pitkäjännitteiseksi Tuetaan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä 14
Julkisen vallan ja muiden toimenpiteet Yliopistojen taloudellista perustaa laajennetaan ja monipuolistetaan Verovapaiden lahjoitusten yläraja poistetaan 15 Keskeiset toimenpiteet Profiileja terävöitetään Liittoudutaan strategisesti Taloudellista toimintavapautta ja sisäistä hallintoa vahvistetaan Rahoituslähteitä monipuolistetaan 16
Johtopäätökset Kiristyvä kansainvälinen kilpailu vaatii kansallista kehityshanketta Yliopistot, valtiovalta ja elinkeinoelämä voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista Rakenteellinen uudistaminen on keino ei päämäärä 17
Professori Riitta Hari TKK, Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö TIEDERAHOITUS TUTKIJAN NÄKÖKULMASTA Tiederahoitus (perus)tutkijan näkökulmasta TUTKAS Eduskunta, Helsinki 22.11.2005 Riitta Hari Kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikkö & Advanced Magnetic Imaging Centre Teknillinen korkeakoulu [Systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen huippuyksikkö] hari@neuro.hut.fi Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Leo Szilard 1948: The Mark Gable Foundation Upporikas Mark Gable haluaa lahjoittaa rahaa ihmiskunnan onnellisuutta lisäämään Ei tieteeseen, jonka katsoo edistyneen liian nopeasti => etsii neuvoja tieteen hidastamiseksi
Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Perusta tieteellinen säätiö......joka jakaa apurahoja 30 milj. $/v...jossa 10 toimikuntaa, kussakin 12 jäsentä jäseninä kaikkein aktiivisimmat tutkijat puheenjohtajina alan parhaimmisto houkuttimena huippupalkka 50 000 $/v lisäksi jakoon 20 tutkimuspalkintoa /vuosi à 100 000 $ Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Ja tiede hidastuu koska... Parhaat tutkijat poissa laboratorioistaan muiden anomuksia arvioimassa Muut tutkijat keskittyvät turvallisiin aiheisiin, joista syntyy varmasti julkaisuja Itsestäänselvien aiheiden perässä juostessa tiede vähitellen näivettyy Syntyy muotivirtauksia, joiden mukana kulkevat saavat apurahoja, muut eivät Ja vähitellen kaikki seuraavat muotia... Onhan tämä vain kauhuskenaario, onhan? Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Esimerkki: Aivotutkimusyksikkö/TKK Systeeminen neurotiede ja aivokuvantaminen Poikkitieteellinen ryhmä koulutettu > 30 tohtoria: neurotieteet, neurologia, psykiatria, radiologia, fysiikka, psykologia,... Huippuyks v. 1994, eur. huippuyks 1994 2003 MEG- & fmri-infrastruktuurit MEG MRI/fMRI
Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Aivotutkimusyksikön rahoitus Sisäinen : kilpailtu rahoitus 1 : 2 28 henkilötyövuotta rahaa 33 kilpailutetusta lähteestä! (TKK:ssa projektin keskikoko 55 keuroa) Huippuyksikköstatus kesto 6 v :-) 15% kokonaisbudjetista :-( Paljon rahaa haettava muualta huippuyksiköllä vipuvaikutus, mutta joko + tai apurahatutkijoiden heikko asema (paranemassa) Infran rahoitusvaikeudet Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Ongelmakohtia Rahoituksen hankkiminen vie valtavasti aikaa jopa 25% rahasta haihtuu ennen tutkimuksen alkua epäsuhta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden Toimitaan lähinnä väitöskirjatyöntekijöiden varassa Varsinainen tutkijanura puuttuu rajoitetut kaudet esim. Suomen Akatemiassa 40 45+ tutkijan odotetaan siirtyvän administraattoriksi ei ole koulutusta, usein ei haluakaan tutkimusryhmiin tarvittaisiin kaikenikäisiä tutkijoita Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Tieteilijän työnkuva muuttumassa Pelle Peloton uuden etsijä => ryytynyt yksityisyrittäjä Administraatiotaakka kestokyvyn rajoilla raha-anomukset ja raportoinnit verkottuminen => sopimukset, matkat,... lisääntynyt arviointi Organisointi- ja rahanhankintataidot meriittejä...mutta pystyykö hän tuomaan meille rahaa?
Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Miksi tämä on ongelma? Ukko akan töissä ja akka ukon töissä valtava resurssien ja kykyjen tuhlaaminen menestyvä firma ei voisi toimia näin Osa parhaista tutkijoista jättää laivan Epäterve kehukilpailu ja salami science Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Rahan hankinta rassaa Tutkimussuunitelmia korostetaan liikaa innovatiivinen tiede voi mennä odottamattomiin suuntiin huippututkimus vs selvitystyö Arviointi vaikeaa EU-rahoitus tavoitteet eivät perustutkimuksellisia hakemukset uuvuttavia, läpimeno < 25% laajat konsortiot kustakin max 1 2 väitöskirjatyöntekijää raskas koordinaatio ja raportointi tiukat aikarajat tarvittaisiin kokopäiväisiä tiedeadministraattoreita Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Mitä tehdä?
are needed to see this picture. Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Rahojen uusjako Pienellä maalla ei ole varaa tehdä kaikkea => profiloiduttava Kunnon rahoitus kilpailutetuille hankkeille suurempina palasina, pitkäjänteisemmin turvataan infrastruktuurien rahoitus sisäistä rahaa 2/3 (nykyään 1/3) Perustutkijoiden määrän vähentäminen? esim. HY 2004: 94 lääket. lis., 74 lääket. toht.! painopiste postdoc-tutkijoihin katkeamattoman tutkija-ammattiuran mahdollisuus Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Byrokratian keventäminen Löysätään hakemusvaatimuksia oikeasti uusia asioita ei voi tietää etukäteen voitava vaihtaa suuntaa ilman että rahoitus sitoo tarkka budjetti vasta kun rahat saatu Tuetaan menestyneitä tutkijoita riskillä uudistumisen vaatimus rahoituksen ehtona outo peruutuspeilillä hyvä ennustearvo luotetaan tutkijoiden ammattitaitoon MUTTA seurataan tuloksellisuutta tarkasti ei tapeta munivaa kanaa Riitta Hari, BRU, LTL, HUT Freedom Focus Funding Tutkija tarvitsee aikaa keskittyäkseen tieteeseen QuickTime and a TIFF (Uncompressed) decompressor Ei hehkulamppuakaan kehitetty hetkessä, eikä ihan ennakkosuunnitelman mukaan ;-)
Johtaja Pekka Pokela Elinkeinoelämän keskusliitto EK TIEDE- JA YLIOPISTOPOLITIIKAN TAVOITTEET - ELINKEINOELÄMÄN NÄKÖKULMA Tiede- ja yliopistopolitiikan tavoitteet - Elinkeinoelämän näkökulma Tutkijoiden ja kansanedustajien Seura TUTKAS 22.11.2005 pekka.pokela@ek.fi Globaali kilpailu investoinneista ja markkinoista (pääomat, lopputuotteet, osaajat) Kasvavat markkina-alueet, esim. cool, pragmatic engineering; broad knowledge and basic skills world class competences, software engineering and strong business drivers USA Brasilia Suomi Venäjä Ruotsi Viro Saksa Puola Korea Ranska eager to learn, Japani assets for growth Kiina world class Intia software engineering 30.8.2005 Pokela
THE WORLD S LARGEST ECONOMIES IN 2050 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYVÄ KILPAILU TOIMINTAYMPÄRISTÖKILPAILU
T&k-menot suhteessa jalostusarvoon ja korkean teknologian osuus viennistä 5 T&k-intensiteetti, % Ruotsi 4 3 2 1 Norja Espanja Suomi Japani USA Saksa Tanska Ranska Iso-Britannia Kanada Alankomaat Irlanti Italia 0 0 10 20 30 40 50 60 Korkean teknologian vientiosuus, % Lähde: TEKES, OECD, Science, Technology and Industry Scoreboard 2003 INNOVAATIOPOTENTIAALI Hankinta Strategia Logistiikka Johtaminen Tuotanto Taloushallinto Huolto TOIMITUSKETJUNHALLINTA Henkilöstöhallinto Projektihallinta Laadunhallinta HALLINTO Sopimushallinta Tutkimus Tietämyksenhallinta TUTKIMUS & TUOTEKEHITYS Tuotesuunnittelu Vienti Testaus ASIAKKUUDENHALLINTA Asiakaspalvelu Muotoilu Markkinointi Prototyyppivalmistus INFRASTRUKTUURI Myynti Tila- ja laitehankinnat Viestintä Yhteistyökumppanien hankinta Teknologian hankinta Kilpailijatiedonhallinta VKTUTK/HPo/AA/PPo 21.11.2005 Lähde: Jari Järnstedt, PrizzTech Oy Yliopisto on intohimoisten ja innovatiivisten yksilöiden yhteisö, joka kriittisesti kyseenalaistaa vanhaa uteliaana etsii uutta haastaa yhteiskuntaa ja yrityksiä näkemään tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uudistumistarpeita.
Toimintaympäristö Omistaja Tavoitteet Asiakas ja tuote Kansainvälisyys Yrittäjyys Johtajuus Korkeakoulut ja tutkimus Suomessa v. 2005 20+1 yliopistoa, joista kolmessa ei yhtään Suomen Akatemian huippuyksikköä 6 yliopistokeskusta 29+1+1 ammattikorkeakoulua 19 valtion sektoritutkimuslaitosta yksi valtakunnallinen, kooltaan merkittävä tutkimuslaitos VTT vahva yritysten ja tutkimuksen yhteistyö tekniikan aloilla Huippuosaamisen seminaari (EK) 3.11.2005, EK:n linjauksia Yleistä Osaamiskilpailu pakottaa yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikoistumaan, keskittymään ja verkottumaan Yliopistojen tuotettava huippututkimusta ja kv. kilpailukykyistä opetusta Ammattikorkeakoulujen tuotettava työelämän tarvitsemia käytännön osaajia ja asiantuntijoita Laadun ja osumatarkkuuden näkökulmaa (tulos)ohjauksessa vahvistettava Korkeakoulujärjestelmää kehitettävä liian hajanainen Työnjaon oltava selvä Tavoitteet asetettava korkealle kansainväliselle tasolle
Taloudellinen autonomia ja omistajuus Elinkeinoelämä tukee yliopistojen taloudellisen autonomian lisäämistä avaa entistä parempia yhteistyön mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen hyvät kokemukset ja menestyminen AMKK:ssa säilytettävä monipuolinen omistajarakenne korostettava käytännön työelämäntaitojen oppimista opintonsa keskeyttäneitä liikaa aloituspaikkoja liikaa monilla aloilla työvoimatarpeeseen ja opetusresursseihin nähden Tutkimus Fokusoinnissa keskeistä Tutkimuksessa resurssit kohdistettava ensisijaisesti Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisille alueille Yliopistojen valittava alueet, joilla haluavat olla kovaa kv. tasoa, ja alueet, joilla ei tähdätäkään terävimpään kärkeen Rahoituksen tulee kannustaa valintoihin Tutkimustulosten kaupallistamista tehostettava Koulutus Yliopistoilla ja AMK:lla tärkeä koulutustehtävä Tutkimuksen ja t&k-toiminnan linkki opetukseen välttämätöntä Opiskelijarekrytointi, oppilaspaikat ja koulutus mitoitettava ja suunnattava oikein Opetuksen oltava korkeatasoista Opettajia oltava riittävästi suhteessa opiskelijoihin Opettajien osaamisen kehittämisestä pidettävä huolta
Vieraskielinen koulutus Korkeatasoisen vieraskielisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Houkuteltava lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille lukukausimaksut Stipendijärjestelmä luotava lahjakkaille opiskelijoille Elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua stipendijärjestelmän rahoittamiseen parannettava Tutkimustoiminnan lahjoitusvähennyksen verovapausylärajan poistaminen tai nostaminen esim. 1 milj. euroon Markkinoitava yliopistoja aktiivisesti Korkeakoulut ja tutkimus Suomessa v. 2015? opetuksen ja tutkimuksen laatu korkeaa ja toimintaa ohjataan ja johdetaan fokusoidusti kansainvälisesti merkittävissä osaamiskeskittymissä olevilla vahvoilla yliopistoilla useita Suomen Akatemian huippuyksiköitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolijako ja yhteistyö selvä opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämistoiminnassa (myös eri asiakassegmentit) nykyistä pienempi määrä vahvoja valtion sektoritutkimuslaitoksia, joiden joukossa myös perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja ylimmän liikkeenjohdon koulutukseen keskittynyt kokonaisuus, yksi tai useampia vahva yritysten ja tutkimuksen yhteistyö kaikilla aloilla