sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2011 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 2011 keräämää piilevänäytettä. Näytteistä kahdeksan on jokinäytteitä (Taulukko 1) ja kahdeksan järvinäytteitä (Taulukko 2). Näytteet saatiin tilaajalta alkoholiin säilöttyinä. Taulukko 1. Tutkitut jokinäytteet. Näyte pvm YKJ (Y) YKJ (X) Haukijoki 27.9.2011 7042086 3500661 Jylängönjoki 3 21.9.2011 7073401 3470393 Koivujoki, Sahakoski 8.11.2011 7031732 3470877 Luvejoki 1 21.9.2011 7088609 3492593 Pappilanjoki 20.9.2011 7010840 3556010 Salinjoki, Rytkynkoski 27.9.2011 7044801 3479274 Suonenjoki 2 17.10.2011 6951240 3503140 Tiilikanjoki, Tervakoski 10.10.2011 7049554 3552886 Taulukko 2. Tutkitut järvinäytteet. Näyte pvm YKJ (Y) YKJ (X) Haapajärvi 1 29.9.2011 7073660 3539233 Haapajärvi 2 29.9.2011 7073110 3538843 Haapajärvi 3 29.9.2011 7075113 3539702 Suurijärvi, Hirviniemi 4.10.2011 6938627 3546938 Suurijärvi, Rautaniemi 4.10.2011 6937923 3547477 Varpanen 1 18.10.2011 6947513 3512275 Varpanen 2 18.10.2011 6947780 3512251 Varpanen 3 18.10.2011 6947213 3512431 Menetelmät
sivu 2/8 Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin seuraavien ohjeiden ja standardien mukaisesti: - Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas 2007. - CEN/TC 230 (2004) Water quality Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. European Standard EN 14407, 8/2004. Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10 okulaarilla ja 100 objektiivilla (1000 suurennos). Piilevien taksonomia noudattaa pääosin seuraavia teoksia (täydellinen lista Ecomonitorin käyttämästä taksonomiasta wwwsivuillamme): - Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. (1986 1991) Bacillariophyceae. In: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (eds), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2/1-4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart. - Lange-Bertalot, H. (2001) Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. - Krammer, K. (1997) Die Cymbelloiden Diatomeen, Teil 1-2. Biblotheca Diatomologica, Band 36. Määritystulosten pohjalta laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 12/3/2012) 12 erilaisen piileväindeksin arvot kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia. Suomessa virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat on määritelty IPS-indeksin (Indicie de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) arvoina (taulukko 3), minkä lisäksi muita indeksejä ja ekologisia jakaumia voidaan käyttää apuna
sivu 3/8 ekologisen laadun luokituksessa erityisesti happamissa vesissä. Kansainvälisissä testeissä on todettu kokeneiden määrittäjien välisten IPS-tulosten vaihtelevan pääasiassa ±0,5 IPS-yksikön sisällä samalle näytteelle. Lähtökohtaisesti päällyslevästön laatuluokka määritetään IPS-arvoista. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä AC-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008, Archiv für Hydrobiologie), joka mallittaa vesistön happamuutta (Taulukko 4). Jos AC sijoittuu luokkaan C, D, E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että laatuluokitus joudutaan tekemään asiantuntija-arviona lajiston perusteella. Järvinäytteille ei ole vielä virallista luokittelujärjestelmää, mutta tähän mennessä tehtyjen kartoitusten perusteella virtavesien menetelmät toimivat samalla tavalla myös järvinäytteille (Gottschalk, S. 2009: Kiselalger som indikatorer i sjöar, Sötvatten 2009: 16-19). Taulukko 3. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, 15.1.2008, mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono IPS-indeksin arvo 17 20 15 17 12 15 9 12 0-9 Taulukko 4. AC-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E AC >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 Tulokset Näytekohtaiset määritystulokset lähetetään Omnidia-tulosteina, joihin sisältyy myös Omnidian laskemat indeksien arvot. Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty tärkeimmät IPS, GDI (Generic Diatom Index) ja TDI (Trophic Diatom Index) indeksien arvot, kuormitukselle
sivu 4/8 toleranttien lajien osuus (%PT), AC sekä arvioitu päällyslevästön laatuluokka kullekin näytteelle. Jokinäytteet Taulukko 5. Jokinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden AC alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E). Näyte Määr. Taksonit IPS TDI %PT AC Laatuluokka Haukijoki 448 47 17,6 13,2 0,7 4,83 Hyvä Jylängönjoki 3 445 39 14,7 11,4 5,8 5,57 Tyydyttävä Koivujoki, Sahakoski 412 31 19,1 7,7 2,2 7,76 Erinomainen Luvejoki 1 454 49 17,1 13,7 9,9 4,48 Hyvä Pappilanjoki 440 47 17,1 12,0 4,8 5,71 Hyvä Salinjoki, Rytkynkoski 416 48 15,8 10,0 7,5 5,63 Tyydyttävä Suonenjoki 2 523 40 15,9 11,9 0,0 7,31 Hyvä Tiilikanjoki, Tervakoski 417 23 19,4 19,5 3,1-1,35 Erinomainen promillea 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Haukijoki Jylängönjoki 3 Koivujoki, Sahakoski Luvejoki 1 ph Pappilanjoki Salinjoki, Rytkynkoski Suonenjoki 2 Tiilikanjoki, Tervakoski asidobiontit asidofiilit neutrofiilit alkalifiilit alkalibiontit indifferentit Kuva 1. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ph-vaatimusten mukaisiin luokkiin jokinäytteissä. Tiilikanjoessa vallitsevat happamuutta suosivat lajit, kun taas muissa jokinäytteissä lajisto edustaa enemmän neutraaleja olosuhteita (Kuva 1). Ravinnevaatimuksissa taas Jylängönjoen näyte erottuu rehevyyttä suosivien lajien määrässä, kun muissa näytteissä oligotrofiaa suosivat näytteet ovat vallitsevina (Kuva 2).
sivu 5/8 trofiataso 900 promillea 800 700 600 500 400 300 200 100 0 oligotrofit oligo-mesotrofit mesotrofit meso-eutrofit eutrofit hypertrofit oligo-eutrofit Haukijoki Jylängönjoki 3 Koivujoki, Sahakoski Luvejoki 1 Pappilanjoki Salinjoki, Rytkynkoski Suonenjoki 2 Tiilikanjoki, Tervakoski Kuva 2. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ravinnevaatimusten mukaisiin luokkiin jokinäytteissä. Järvinäytteet Taulukko 6. Järvinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden AC alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E). Näyte Määr. Taksonit IPS TDI %PT AC Laatuluokka Haapajärvi 1 506 52 18,6 16,1 4,5 3,17 Hyvä Haapajärvi 2 426 39 18,4 15,1 1,4 4,13 Hyvä Haapajärvi 3 422 42 18,3 14,8 0,5 4,55 Hyvä Suurijärvi, Hirviniemi 420 42 17,1 9,1 1,9 6,67 Erinomainen Suurijärvi, Rautaniemi 440 45 15,9 9,8 4,3 10,15 Erinomainen Varpanen 1 420 52 17,6 15,0 1,0 5,29 Hyvä Varpanen 2 433 50 17,6 15,4 0,5 4,84 Hyvä Varpanen 3 443 53 18,0 14,9 2,3 4,24 Hyvä
sivu 6/8 ph 600 500 promillea 400 300 200 asidobiontit asidofiilit neutrofiilit alkalifiilit alkalibiontit indifferentit 100 0 Haapajärvi 1 Haapajärvi 2 Haapajärvi 3 Suurijärvi, Hirviniemi Suurijärvi, Rautaniemi Varpanen 1 Varpanen 2 Varpanen 3 Kuva 3. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ph-vaatimusten mukaisiin luokkiin järvinäytteissä. Haapajärven näytteissä happamuutta suosivat lajit ovat vallitsevina, kun taas Suurijärven ja Varpasen näytteissä esiintyy runsaasti jopa alkalifiilisiä lajeja (Kuva 3). Rehevyyttä suosivat lajit taas ovat runsaimmillaan Suurijärven näytteissä (Kuva 4). trofiataso 400 350 promillea 300 250 200 150 100 oligotrofit oligo-mesotrofit mesotrofit meso-eutrofit eutrofit hypertrofit oligo-eutrofit 50 0 Haapajärvi 1 Haapajärvi 2 Haapajärvi 3 Suurijärvi, Hirviniemi Suurijärvi, Rautaniemi Varpanen 1 Varpanen 2 Varpanen 3 Kuva 4. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ravinnevaatimusten mukaisiin luokkiin järvinäytteissä.
sivu 7/8 Tulosten tulkintaa Joet Haukijoki: Lajisto edustaa lievästi hapanta vedenlaatua, ja lähinnä mesotrofisia olosuhteita. Monet lajit ovat ravinnepitoisuudelle indifferenttejä. Runsaimpia lajeja Achnanthidium minutissimum ja Fragilaria pinnata. Laatuluokka on arvioitu lähinnä hyväksi. Jylängönjoki 3: Runsain laji on planktinen, reheviä humusvesiä suosiva Aulacoseira ambigua. Lajisto edustaa voimakkaasti dystrofisia olosuhteita. Laatuluokaksi esitetään asiantuntija-arviona näytteen perusteella tyydyttävä. Koivujoki Sahakoski: Achnanthidium minutissimum on erittäin hallitseva näytteessä. Näytteessä esiintyvät lajit ovat tyypillisiä luonnontilaisten jokien lajeja, ja rehevyyden indikaattoreita ei havaittu. Laatuluokka erinomainen. Luvejoki 1: Runsas Eunotia-lajisto viittaa dystrofiaan. Myös rehevyyden indikaattoreita esiintyy, kuten Gomphonema parvulum. Lajiston perusteella laatuluokka arvioidaan lähinnä hyväksi. Pappilanjoki: IPS hyvän ja erinomaisen rajalla. Runsain laji erikoisesti Achnanthes suchlandtii. Lajisto kokonaisuutena eroaa tyypillisestä, joten laatuluokka lähinnä hyvä. Salinjoki, Rytkynkoski: Lajisto edustaa humuksisia olosuhteita. Lajistossa rehevyyden indikaattoreita, ja Achnanthidium minutissimum esiintyy leveinä muotoina, joten laatuluokka arvioidaan tyydyttäväksi. Suonenjoki 2: Runsain laji on Achnanthidium minutissimum, joka esiintyy leveinä muotoina. Lajiston kokonaisuutena arvioidaan edustavan enintään hyvää ekologista tilaa.
sivu 8/8 Tiilikanjoki Tervakoski: Näytteen runsas Eunotia-lajisto ja muiden lajien vähäinen määrä viittaa dystrofiaan ja happamuuteen. Näytteestä ei löytynyt kuormitusindikaattoreita, ja lajisto on turvemaiden tyypille ominaista, joten laatuluokka arvioidaan kuitenkin erinomaiseksi. Järvet Haapajärvi (kolme näytettä): Runsaimmat lajit ovat Aulacoseira distans ja Tabellaria flocculosa. Lajisto kuvastaa humuksisia ja pääosin oligo-mesotrofisia olosuhteita. Näytteissä esiintyy jonkin verran korkeampaa ravinnetasoa edustavia lajeja, kuten Aulacoseira ambigua ja Eunotia zasuminensis, joten laatuluokka arvioidaan lähinnä hyväksi kaikille näytteille. Suurijärvi (kaksi näytettä): IPS luokittelee näytteet erinomaiseen laatuluokkaan. Näytteissä esiintyy kuitenkin runsaimman lajin Achnanthidium minutissimum ohella myös korkeampaa ravinnetasoa ja humuksisuutta suosiva Aulacoseira ambigua. Varpanen (kolme näytettä): Runsain laji on näytteissä 1 ja 3 Aulacoseira ambigua, ja näytteessä 2 Fragilaria capucina-lajikompleksi. Lajisto kuvastaa humuksisia olosuhteita ja vähintään mesotrofista ravinnetasoa.laatuluokka arvioidaan enintään hyväksi kaikille näytteille. Joensuussa Juha Miettinen, FT Ecomonitor Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu juha.miettinen@ecomonitor.fi puh. 040 411 7913
sivu 9/8 Liitteet: Näytekohtaiset määritystulokset ja indeksien arvot Omnidia-tulosteina (16 kpl).