Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry EKSAKTI 3/2014 Opintomatkalla Prahassa Lastenvalvojan muistelmia Esittelyssä Lehtosara Vietä päivä Helsingissä
Talentia Etelä-Karjala ry SYYSKOKOUS tiistaina 18.11. klo 18.00 Kahvila Majurskassa, Kristiinankatu 1, Lappeenranta Hallitus kokoontuu jo klo 17.00 alkaen. Tiesithän, että jäsenet voivat osallistua aina hallituksen kokouksiin. Kokouspäivät löytyvät nettisivuilta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle, talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015. Iltapalatarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Hallituksessa vapaita paikkoja. Kuva Václavin aukiolta yhdistyksen lokakuussa järjestämältä opintomatkalta Prahaan. Saatko sähköpostiisi yhdistyksen tiedotteet? Onko sähköpostiosoitteesi ajan tasalla? Päivitä jäsentietosi www.talentia.fi klikkaa easiointi, jossa voit verkkopankkitunnuksillasi tarkistaa yhteystietosi tai laita s-postia jasensihteerit@talentia.fi
Puheenjohtajan palsta Näin syyskauden alettua on mukavaa kertoa sinulle Talentia Etelä-Karjalan kuulumisista. Olin Talentian puheenjohtajapäivillä 9.-10.10. Ne motivoivat sekä ajatuksia herättävinä että voimaannuttavina. Tietoa ja perusteita siitä, mitä valtakunnallisesti on menossa soteuudistuksen ja lainsäädännön kentillä (sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain yhdistäminen, ammattihenkilölaki) ja millaisia muutoksia niistä on meille tulossa. Talentia on päässyt entistä enemmän mukaan neuvottelupöytiin ajamaan omia tavoitteitaan ja pitämään esillä korkeakoulutettujen asioita. Opiskelijoita kiinnostanee piakkoin julkaistava Urapolku 2014 - tutkimus, josta saimme vähän esimakua. Opintopoluilla on pituutta, kun jopa kolmanneksella sosionomi- ja maisteriopiskelijoista oli aikaisempi tutkinto. Toisaalta pitkää työttömyyttä valmistumisen jälkeen oli ollut hyvin harvoilla tällä alalla. Muilta yhdistyksiltä sai myös hyviä vinkkejä toimintaan. Itse kävin jo kirjautumassa jäsenedut.fi -palveluun, meillähän on Talentian omien jäsenetujen lisäksi myös Akavan jäsenedut käytössämme. Alueyhdistyksenä olemme osa Talentiaa ja yritämme toteuttaa omassa toiminnassamme myös Talentian strategisia tavoitteita. Isot kuviot sovitetaan paikallisen toiminnan kokoiseksi ja näköiseksi. Hyvää on ollut taas kerran huomata että kyllä pienikin ponnistaa: meillä on virkeä yhdistys täällä Etelä-Karjalassa ja puheenjohtajana minua ilahduttaa aktiivinen jäsenistö. Sitähän yhdistystoiminta parhaimmillaan on, yhdessä tekemistä. Seminaarimme saa aina huomiota, ja erityisesti oppilaitosyhteistyö, mitä ei ole tässä mittakaavassa oikein missään. Tästä lehdestä voit lukea tulevien tapahtumien ja menneiden tekemisten lisäksi ensimmäisen työhyvinvointiin liittyvän työpaikkajutun, ja lisää on tulossa seuraaviin lehtiin, vinkkaahan omakin työpaikkasi mukaan esittelyyn! Työhyvinvointiteemaa jatkamme myös ensi vuonna, kuten Talentiakin. Puheenjohtajapäivien jatkoksi pidetty viestintäkoulutus oli virkistävää ja sieltä uutena otamme piakkoin käyttöön yhdistyksen oman uutiskirjeen. Uutiskirje on sähköpostiin tuleva tiedote, minkä kautta voimme myös kohdentaa viestejä tarkemmin, vaikkapa opiskelijoille tai tietyn ammattialueen työntekijöille. Hallituksen kokouskutsut siirtyvät tähän ensimmäisenä. Muutakin paikallista tiedotettavaa voinee sen kautta linkata, kunhan harjoitellaan. Uutiskirjeen saanti edellyttää tietty jäsentietojen paikkansapitävyyttä toimiakseen. Joillekin toimipaikoille on jo valittu yhdysjäseniä, jotka osaltaan auttavat pitämään työpaikkatietoja ajan tasalla ja ovat myös linkkinä työntekijästä yhdistykseen päin. Kiinnostuneille on vielä paikkoja jäljellä, ja opetamme alkuun. Syyskokouksessa 18.11. valitaan hallituksen erovuoroisten jäsenten sekä puheenjohtajien tilalle uudet. Nyt kannattaa tulla mukaan, kynnys on matala ja hallituksen kokoukset ovat avoimia muutenkin, jos haluaa tulla niitä katsomaan. Mirja Silvennoinen
Vaihteleva työnkuva LASTENVALVOJAN MUISTELMIA Minulta kysytään silloin tällöin, mitä tekee lastenvalvoja. Kysymyksen saattaa esittää yhteistyökumppani, tuttava tai jopa asiakas. Joskus tuntuu, että esim. Eksoten Lasten ja nuorten talossa tiedämme toistemme työnkuvista melko vähän. Nyt kun olen jäämässä eläkkeelle, on hyvä katsoa taaksepäin, miten lastenvalvojan työ on muuttunut vuosien varrella. Lastenvalvojan työnkuva voi eri kunnissa vaihdella, mutta Lappeenrannassa ja sittemmin Eksotessa toimenkuvaan kuuluvat isyyden selvittämiseen liittyvät asiat lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät sopimukset ja neuvottelut selvitykset ja lausunnot oikeusviranomaisille. Lastenvalvojan työtä tekee Eksotessa tällä hetkellä kuusi henkilöä. Itse aloitin työn vuonna 2003, sitä ennen työskentelin lastenhuollon sosiaalityöntekijänä vuodesta 1989. Työn ilot Lastenvalvojan työssä iloisimpia asioita ovat isyyden tunnustaminen. Avoliitossa olevilta ei tarvita yleensä muuta kuin vakuuttaminen vanhemmilta, että kyseinen mies on lapsen isä ja tunnustaminen, jonka maistraatti sen jälkeen hyväksyy. Mikäli mahdollinen isä epäilee isyyttään tai isäehdokkaita on useampia, ohjataan vanhemmat dna-testiin. Joskus isäehdokkaan etsiminen on käynyt salapoliisityöstä. Ehkä kiehtovimpia isyydenselvittämisiä ovat tilanteet, joissa jo aikuinen henkilö haluaa tietää, kuka hänen isänsä on. Tällöin tutkitaan kaupunginarkiston kellastuneita papereita. Tarkkaa dnatestiähän ei pari kolmekymmentä vuotta sitten ollut olemassakaan ja nykyinen isyyslakikin on vuodelta 1976. Mutta useimmiten näissäkin tapauksissa isä on löytynyt. Työn haasteet Lastenvalvojan työn haastavimpia tilanteita ovat ns. pitkittyneet huoltoriidat. Useimmiten lapsen vanhemmat erotessaan pääsevät yhteisymmärrykseen lapsen/lasten huollosta, asuinpaikasta, tapaamisista ja elatuksesta. Mielestäni huoltoriidat ovat lisääntyneet 2000-luvulla ja tilanteet ovat lapsen kannalta erittäin vahingollisia. Olen valitettavasti joutunut sovittelemaan huoltoriitoja, jotka ovat jatkuneet kymmenenkin vuotta. Toisaalta on todettava, että sovittelu on kannattanut. Mikäli vanhemmat eivät lastenvalvojan luona pääse sopimukseen, on asia vietävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeus käyttää perheoikeudellisten asioiden yksikköä työkalunaan ja pyytää selvitystä, miten lapsen huolto, asuminen ja tapaamiset tulisi järjestää. Isyyslakiin on todennäköisesti tulossa muutos, jolloin isyyden voisi tunnustaa jo odotusaikana neuvolassa. Avoliitot ovat siinä määrin lisääntyneet, joten ko. lainmuutos on paikallaan.
Huoltoriidat ovat 2000-luvulla muuttuneet yhä haastavammiksi ja vaikeammiksi, joten niiden sovittelu on mitä suurimmassa määrin ennaltaehkäisevää työtä. Yhteistyötä lastensuojelun, perheneuvolan ja lastenpsykiatrian kanssa tarvitaan. Pienet askeleet Lastenvalvojan työssä pienistäkin askelista sovinnon saavuttamiseksi vanhempien välillä osaa iloita. Työ on haastavaa, mutta myös antaa tekijälleen paljon. Näin voin sanoa ainakin omasta puolestani. Ja toivotan sitkeyttä ja jaksamista tiimimme jäsenille, jotka jatkavat tätä arvokasta työtä. Hannele Keltanen, lastenvalvoja Mitä on kunnallinen sosiaalipolitiikka? Viekö sote-uudistus sosiaalityön paikallisuuden? Katoaako kunnallinen sosiaalipolitiikka? Muuttuuko sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka kaukana paikallisista oloista paketoiduksi tuotteeksi? Voidaanko yksilölliset ja paikalliset tarpeet yhä huomioida sosiaalityössä? Kunnallisen sosiaalipolitiikan päivä torstai 23.10.2014 klo 10.00-16.00 Saimaan ammattikorkeakoulu Skinnarilankatu 36 Lappeenranta Koulutuspäivä tuo näkyväksi kunnallisen sosiaalipolitiikan merkitystä. Se on tarkoitettu luottamushenkilöille, työelämän edustajille ja ylemmän AMK:n ja sosiaali- ja terveysalan amk:n opiskelijoille. Koulutuspäivän järjestävät Saimaan ammattikorkeakoulu, Huoltajasäätiö ja Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry. OHJELMA 10.00 Avaus, Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia ry:n edustaja 10.30 Mitä on kunnallinen sosiaalipolitiikka? Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja 11.30-12.30 lounas Amk:n ravintolassa (omakustanteinen) 12.30 Sosiaali- ja terveyspiiri kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttajana Eksoten hallituksen pj. Marja-Liisa Vesterinen ja Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen Kunta kunnallisen sosiaalipolitiikan toteuttajana Imatran terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan puheenjohtaja Sinikka Poskiparta ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtaja Tiina Kirmanen 14.00 Päiväkahvit (Talentia Etelä-Karjala tarjoaa) 14.30 Järjestäjän roolin muuttumisen vaikutukset kunnalliseen sosiaalipolitiikkaan. Hyvinvointisuunnittelija Sanna Natunen, Lappeenrannan kaupunki 15.15 Kunnallisen sosiaalipolitiikan tulevaisuus muutoksessa. Yhteenvetopuheenvuorot Aulikki Kananoja, Talentia Etelä-Karjalan ja Saimaan amk:n edustajat Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.10.2014 mennessä osoitteeseen ektalentia@gmail.com
TALOSSA JA TALLISSA Talentian eläkeläiset, seniorit tutustuivat 10 hengen porukalla Eksoten Lasten ja nuorten taloon ja sen viereiseen Talliin Lappeenrannan Rakuunanmäellä. Edellinen on uudisrakennus ja jälkimmäinen toimii peruskorjatussa entisessä armeijan tallissa. Pyrkimys palvelun sujuvuuteen Oppaanamme toimi palvelupäällikkö Raija Kojo. Hän kertoi, että taloon tuleminen on pyritty tekemään asiakkaille mahdollisimman helpoksi. Riittää, jos tulijalla on huolta lapsensa ja tai alle 23-vuotiaan nuorensa kasvatuksesta, kasvusta ja kehityksestä, ihmissuhteista, mielenterveydestä, päihdekäytöstä tai muusta riippuvuudesta, perheestä ja sen kohtaamasta kriisistä. Lisäksi nuori, joka on huolestunut omasta tilanteestaan, voi tulla taloon. Tulija voi kertoa huolensa puhelimitse asiakaspalveluun klo 9-15 (05-3522360) tai jättää yhteydenottopyynnön hyvis.fi-sivuston kautta tai sitten astua sisään ilman ajanvarausta. Jos huoli havaitaan neuvolassa, päivähoidossa, koulussa tai muissa palveluissa, vanhempi tai nuori voi yhdessä työntekijän kanssa täyttää lähetteen taloon. Periaatteena on, että huolien kanssa painiskeleva on taloon tultuaan aina oikeassa paikassa. Hänen ei myöskään tarvitse etukäteen tietää, mitä apua hän tai perheensä tarvitsee. Se selviää hänelle nimetyn vastuuhenkilön ja asiaan sopivan työparin johdolla ns. alkuarviossa. Talossa työtä tekevillä on yhteensä 130 sähköpostia, työhuoneita on vain 60. Asiakaspaperit liikkuvat kätevästi paikasta toiseen lukollisissa pyörillä varustetuissa laatikostoissa. Asiakkaat ohjataan tullessaan numerollisiin auloihin, joista työntekijät hakevat heidät. Niissä eikä työntekijöiden ovissa näy toimialan eikä työntekijän ammattinimikkeitä, vaan pelkästään nimet. Rakuunanmäen miljöö Ainakin minun silmiini talon ja enempi hoitoon ja ryhmiin keskittyvän tallin sisustus näytti niiden tarkoituksen kannalta sopivan avaralta ja kodikkaalta. Molemmat tiiliseinäiset rakennukset sopivat myös ulkoasultaan hyvin arvokkaaseen Rakuunamäen ympäristöön, vaikka sijoituspaikkaa kovasti kritisoitiin talon suunnitteluvaiheessa. Sovittiin alustavasti, että ensi kerralla mennään tapaamaan ainakin kehitysjohtaja Merja Tepposta ja oltaisiin myös kiinnostuneita vanhuspalveluiden tulevaisuudesta. Mauno Nummela
Talentia Etelä-Karjalan pikkujoulumatka Helsinkiin lauantaina 22.11. Pikkujoulumme on tänä vuonna yhteinen matka pääkaupunkiimme. Päivän Helsingissä voit viettää monella tavalla: Olemme varanneet lippuja kahteen teatteriesitykseen Kansallisteatterissa. Voit ilmoittautua teatteriin tai viettää päivän Helsingissä haluamallasi tavalla. Bussin matka-aikataulu/imatran Kyytibussit: klo 8.10 Imatra, keskusasema klo 8.15 Imatra, Olavinkadun pysäkki klo 8.35 Joutseno, linja-autoasema klo 8.50 Lauritsalan pikavuoropysäkki klo 9.00 Lappeenranta, Peltolan koulun pysäkki klo 9.05 Lappeenranta, Matkakeskus klo 9.15 Sammonlahden S-Marketin pysäkki Paluubussi Helsingistä lähtee kello 18.30 samaa reittiä Etelä-Karjalaan. Kansallisteatterista on varattu lippuja: Vanja-eno suurella näyttämöllä alkaa kello 13.00, liput 39 Jukka Puotila Show 2014 pienellä näyttämöllä alkaa kello 14.00, liput 39 Jos haluat teatterilipun, sinun on ilmoittauduttava viimeistään 21.10. ja maksettava teatterilipun hinta yhdistyksen tilille. Ilmoita bussipysäkki, jolta lähdet mukaan ja maksa myös matkan hinta, 10 jäseneltä ja avecilta 30, viimeistään 17.11. yhdistyksen tilille. TILINUMERO: FI3241081040037492 Mikäli haluat tehdä Helsingissä jotain muuta kuin osallistua näihin valmiiksi varaamiimme teatteriesityksiin Sinun on ilmoittauduttava viimeistään 14.11. ja mainitse bussipysäkki, jolta tulet mukaan. Matka maksaa yhdistyksen jäseneltä 10 ja avecilta 30, joka maksetaan viimeistään 17.11. yhdistyksen tilille. Tilinumero yllä. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Raija-Liisalle: raijaliisa.anttonen@gmail.com puh. 050 3389 139 LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!
Prologi. Ajan sateessa kohti Joutsenoa ja Lehtosaraa. Lehtosara on 14-paikkainen lastensuojelun perusyksikkö, kertovat Mehiläisen nettisivut. Olen menossa keskustelemaan työhyvinvoinnista. Olin ennen töissä Joutsenossa. Paikat ovat tuttuja, myös Lehtosara. Minua kuitenkin kiinnostaa kehitys: miten kaikki ympärillä on tällaiseksi tullut. Filosofi Hegelin mukaan asiat eivät vain ole jotenkin, vaan ne ovat muotoutuneet elämän kulussa jonkinlaisiksi. Asian luonteen ymmärrys edellyttää sen näkemistä tulemisessaan. Tuleminen Lehtosaraan ei tarkoita vain automatkaa kohteeseen, vaan myös muistoja, joita minulla siitä on. Saara ja Heikki Lehtonen aloittivat yritystoiminnan lastensuojelun sijaishuollon järjestäjinä Lappeenrannassa. Sitten he rantautuivat myös Joutsenoon, ensin pieniin tiloihin, sitten isompaan taloon 4 kilometrin päähän kirkolta. Toiminnan vakiinnuttua rakensivat he Joutsenon keskustan tuntumaan uuden talon kaikella ymmärryksellä mitä heillä oli siitä millainen lastenkodin pitäisi olla. Sijaintikin oli harkittu: rauhaisa paikka, lähellä palveluja, mm. koulua. Lehtosara kasvoi suureksi lastensuojelulaitokseksi. Sillä oli useita toimipisteitä ja paljon henkilöstöä, ohjaajien lisäksi myös erityisosaajia. Jotkut kysyivät, onko Lehtosara kasvanut liian suureksi lastenhoitotehtaaksi? Lehtoset itse korostivat pyrkimystä kodinomaiseen toimintaan, johon kuitenkin liittyi isomman yksikön mahdollisuus ammatillisen erityisosaamisen monipuoliseen käyttöön. Olin usein yhteistyössä Lehtosaran omistajien ja henkilökunnan kanssa oman työni asiakasasioissa. Sitten työni muuttui enkä vuosiin ole ollut Lehtosaraan yhteydessä. Kuulin, että Lehtoset myivät yrityksensä terveydenhoidosta tunnetuksi tulleelle suuryritys Mehiläiselle. En ole nyt tutkimassa lastensuojelun sijaishuollon historiaa. Tarkoitus on tutkia Lehtosaran työntekijöiden kanssa mistä työhyvinvointi muodostuu. Toteutuuko sekin tulemisessaan? Teksti: Veikko Heikkinen Kuvat: Iina Suninen Työhyvinvointia tutkimassa Lehtosarassa Me-henki ja tasa-arvo Lehtosarassa on sellainen me-henki, joka yhdistää työntekijöitä. Tärkeää on tasa-arvo, jossa kaikkien työntekijöiden ajatukset ja mielipiteet ammattiryhmästä välittämättä huomioidaan, kertovat Lehtosaran ohjaajat. Jo vanhan omistajan aikaan Lehtosarassa oli positiivinen arvostus ja luotto työntekijöitä kohtaan. Sen perustana on ihmisen arvostus. Se koskee sekä talon työntekijöitä että lapsia. Vuosien varrella vanhoja ohjaajia on poistunut ja uusia tullut tilalle. Tasa-arvon perinne on kuitenkin niin vahva, että uudetkin siihen sopeutuvat. Tasa-arvo merkitsee myös oikeudenmukaisuutta työyhteisössä koskien tehtävien jakoa, koulutukseen osallistumista, työvuoroja jne. Ohjaajat kokevat, ettei kyse ole vain työporukan perinteestä, vaan myös työnantaja on noudattanut samoja periaatteita. Iso firma pieni firma - vaikuttaminen Lehtosara oli jo vanhastaan melko iso lastensuojelulaitos. Nyt se on osa Mehiläisen isoa sosiaali- ja terveydenhuollon yritystä. Kuinka se vaikuttaa arjessa ja työhyvinvoinnissa? Ohjaajat tunnistavat pienen yksikön etuna, että toimijat tunnetaan hyvin henkilökohtaisesti ja kotoinen olo yksikössä on helposti luotavissa. Toisaalta voi tapahtua myös liiallista ja
asioiden henkilöitymistä. Isossa firmassa asioita käsitellään enemmän asialähtöisesti. Isossa firmassa on selkeät rakenteet ja isommat resurssit esimerkiksi koulutukseen. Voi olla ammatillisilta taustoiltaan erilaisia toimijoita ja yhteistyötä heidän välillään. Tuovatko rakenteet suuressa yksikössä myös liikaa rautalankaa, jäykkyyttä tekemiseen? Lehtosaran ohjaajat ovat sitä mieltä, että heillä on säilynyt mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Voi vaikuttaa työn sisältöön, lasten kasvatuslinjojen valintaan ja käytettäviin työmenetelmiin sekä työvuoroihin. Jousto on molemminpuolista: kun työnantaja joustaa, ovat työntekijätkin valmiita joustamaan. Myös henkilöresurssit ja työvälineet ovat sen verran hyvät, että käytännöllisiä mahdollisuuksia joustoon ja omaan työhön vaikuttamiseen on olemassa. Vakavampia ristiriitatilanteita ei ole ollut. Henkilöstö on ollut melko pysyvää, joka kertoo siitä, että erityistä tarvetta äänestää jaloillaan ei ole ollut. Henkilöstön edut Aika yleinen taitaa olla käsitys, että yksityiset laitokset maksavat parempaa palkkaa mitä julkinen sektori. Lehtosaran ohjaajat tuntevat julkisen sektorin vastaavissa töissä maksettavat palkat. Heidän tietojensa mukaan julkinen sektori pärjää palkoissa hyvin, ehkä jopa heitä paremmin. Omina tärkeinä etuinaan he pitävät hyvin järjestettyä työterveyshuoltoa, työnohjausta ja me-henkeä nostattavia henkilöstötapahtumia. Tärkeää on myös lähiesimiehen läheisyys. Mehiläisen suuret johtajat ovat kaukana ohjaajan arjesta, mutta lähiesimies on aina helposti tavoitettavissa ja tarpeen vaatiessa tukemassa työssä. Suhteet suurempiin johtajiin toimivat lähiesimiehen välityksellä. Työnantajan pyrkimykset Vastaava ohjaaja kertoo siitä kuinka työnantaja toimii työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työterveyshuolto on järjestetty hyvin. Työn luonne huomioiden työterveydessä on tavattavissa myös mielialahoitaja. Viime aikoina työperäistä uupumista ei ole esiintynyt.
Sairauspoissaoloja seurataan. Joitakin pitempiä sairauspoissaoloja on viime aikoinakin ollut, mutta niitä ei voi tulkita työperäisiksi. Mehiläisen henkilöstökoulutuksen suunnittelu lähtee tulos- ja tavoitekeskustelusta. Sen pohjalta käydään jokaisen työntekijän kanssa kehityskeskustelu, jonka tuloksena on osaamisen kehittämissuunnitelma. Näin haarukoidaan koulutustarpeita. Työnantaja voi tukea myös työntekijöiden omaehtoista koulutusta 10 työpäivällä vuodessa. Johtaminen Mehiläisen asettama tavoite on luoda työyhteisöön tasa-arvoinen ja kuuleva ilmapiiri. Johtamisella on siinä suuri merkitys. Johtamista edistetään mm. esimieskoulutuksella. Esimiesten toimintaa myös arvioidaan säännöllisesti. Työntekijät osallistuvat vuosittain arviointiin ns. henkilöstökompassin avulla. Julkisen sektorin työtä on viime vuosina organisoitu usein perinteisen toiminto- tai tiedelähtöisen rakenteen sijaan ns. elinkaarimallin mukaan. Mallissa kunkin ikäryhmän erilaiset asiat hoidetaan samasta yksiköstä. Kun toimialoja yhdistetään, vahvistuu johtamisen yleistettävyyden ajatus. Johtaminen nähdään itsenäisenä toimintana, jota ei määritä toimialan osaaminen. Esimerkiksi sosiaalialan työtä voi johtaa henkilö, jolla ei ole sosiaalialan osaamista. Mehiläiselle lastensuojelu on melko uusi ala. Lehtosaran väki on tyytyväinen, että yrityksen lastensuojelusektorin johtoon on hankittu alan osaajia. Kantaako perinne? Mehiläisellä on 15 lastensuojeluyksikköä. Niiden joukossa Lehtosaralla on kokemuksen ja osaamisen luoma arvostettu asema. Sen toimintaa voidaan esitellä muillekin malliksi. Tällainen asema organisaatiossa on hyvä. On saatu arvostusta eikä toimintatapojen muutoksista ole esitetty vaatimuksia niin paljon, että muutostahti haittaisi työhyvinvointia.
KESYTÄ SYKSYN KIIRE JA TULE RENTOUTUMAAN TRE:N PARISSA LAUANTAINA 8.11. klo 10.00 11.30 Kahilanniemen liikuntasali, Valto Käkelän katu 3 Tension Releasing Exercises (TRE) on yksinkertainen harjoitusmenetelmä, jolla voit helpottaa stressioireitasi, edesauttaa kehosi rentoutumista jännitystiloista ja edistää rasituksen jälkeistä palautumista. Harjoittelun tuloksena koet mm. fyysistä hyvää oloa. TRE perustuu kehon luontaiseen kykyyn purkaa jännitteitä, joista vapautuminen aktivoituu helppojen fyysisten liikkeiden avulla. Liikesarja saa aikaan kehossa harjoituksen aikana rentoutumisreaktion (tärinän/värinän), jonka kautta autonominen hermosto purkaa lihaksiston ja hermoston ylijännitystiloja. Lonkan alueen krooninen jännitys voi heijastua koko kehoon mm. kipuina alaselän lihaksista aina niska-hartiaoireisiin ja purentalihaksiin asti. Autonomisen hermoston kautta jännitystilat vaikuttavat laajasti koko kehon ja mielen toimintaan. Kun kehon resurssit palautuvat, sen koetaan usein parantavan monin tavoin oloa sekä unen ja elämän laatua, usein jo välittömästi tai parin harjoituskerran jälkeen. TRE on yhdistyksen jäsenille ilmainen! Ilmoittautumiset 31.10.mennessä Hanna Koposelle, puh. 040-5093212 tai hanna.m.koponen@gmail.com Huumori aikuissosiaalityön asiakassuhteissa Hei Sinä aikuissosiaalityön ammattilainen! Teen pro gradu -tutkielmaani huumorista. Kaikkihan me tiedämme, että rankka työ vaatii rankat huvit ja hurtin huumorin kahvihuoneessa. Tutkimuksessani haluaisinkin nyt selvittää, esiintyykö huumoria myös asiakassuhteissa. Olen kiinnostunut nimenomaan työntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista huumorin käytöstä ja esiintyvyydestä asiakkaan kohtaamisessa. Tavoitteenani on tuoda esiin huumorin esiintyvyyttä, merkitystä ja mahdollisuuksia sosiaalityön asiakastyössä. Pyydänkin nyt Sinua, aikuissosiaalityön parissa työskentelevä ammattilainen, kertomaan kokemuksiasi huumorista sosiaalityössä. Kirjoituspyyntö ohjeineen löytyy seuraavasta linkistä: http://bit.ly/jennitimonen Kiitos vaivannäöstänne! Ystävällisin terveisin, Jenni Timonen, sosiaalityön opiskelija, Jyväskylän yliopisto jenni.p.timonen@jyu.fi
Talentia Etelä-Karjala teki 16 jäsenensä voimin opintomatkan Prahaan 2.-5.10.2014. Matkalla tutustuttiin Tsekin sosiaalityöhön sekä Prahan kaupunkiin. Seuraavassa esittelemme Prahan tunnelmia. Mielenkiintoinen opintomatka Tsekin Prahaan Opintokäynti Työ- ja sosiaaliministeriöön Etelä-Karjalan Talentia ry:n opintomatkalaiset tapasivat Työ- ja sosiaaliministeriön kansainvälisellä osastolla työskentelevän Pavel Janecekin. Hän kertoi pähkinänkuoressa tsekkiläisestä sosiaalipalvelujärjestelmästä. Maan sosiaalivakuutusjärjestelmän kehittämisen esikuvana oli Saksassa 1800-luvun lopulla syntynyt ns. Bismarckin malli. Nykyinen, Janecekin mukaan varsin hyvin toimiva, sosiaalipalvelujärjestelmä on syntynyt viimeisen n. 20 vuoden aikana Tsekin tasavallan irtaannuttua sosialismista. Tsekissä bruttokansantuotteesta sosiaalimenoihin käytetään n. 20 % (Suomessa 31,2 % vuonna 2012/THL) ja valtion budjetista 40 %. Janecekin mukaan valtio vastaa pääosin palvelujen rahoituksesta ja ohjauksesta. Köyhyysrajan alapuolella väestöstä on 9 10 %. Janecek kertoi sosiaalipalvelujen jakaantuvan karkeasti kolmeen osaan: sosiaalivakuutusjärjestelmään (sairaus-, työttömyys- ja eläkevakuutus, leskien- ja orpojen Pavel Janecek ja tulkkimme Jan Senius eläkkeet), valtion myöntämiin sosiaalietuuksiin (sairaus- ja vammaistuki, perhe-etuudet) ja pääasiassa alueellisiin sosiaalipalveluihin (mm. sosiaalityö, kriisityö- ja pitkäaikainen tuki, laitoshuolto). Sosiaalivakuutuksen kustannuksiin osallistuvat sekä työnantajat että työntekijät. Tsekissä asiakas valitsee pitkälti palvelutuottajansa ja palvelun järjestäminen perustuu asiakkaan ja palvelutuottajan väliseen sopimukseen. Palvelutuottajista suurin osa on yhdistyksiä, joiden rahoitus perustuu mm. asiakas- ja yrityslahjoituksiin sekä julkiseen rahoitukseen. Palvelujen laatua valvotaan alueellisesti. Palveluja voi hankkia portaittaisella sairaus- ja vammaistuella esim. asunnon muutostöihin, asumiseen tai omaishoitoon. sekeissä lapsilla on elatusvelvollisuus vähävaraisiin vanhempiinsa nähden. Janecek kertoi eläkejärjestelmän tasanneen iäkkäiden henkilöiden välisiä tuloeroja ja että monet eläkeläisen vastaanottavat eläkkeen lisäksi sairaus- ja vammaistukea.
Janecek valotti osallistujien esittämän mielenkiinnon jälkeen maan työttömyysturvajärjestelmää. Työttömyysaste Tsekissä on laskutavasta riippuen n. 8 %. Työttömyyskorvauksien ehtona on 12 kk:n työssäolo työttömyyttä edeltävän kahden vuoden aikana ja että työntekijä on työssä ollessaan maksanut pakollisen työttömyysvakuutusmaksun. Janecek kertoi keskimääräisen työttömyyskorvauksen olevan nettona n. 5800 korunaa nettona (215 ), kun Wikipedian mukaan työntekijöiden nettoansio vuonna 2013 oli 718. Työttömyyskorvausta on mahdollista saada 5-11 kuukautta hakijan iästä riippuen siten, että yli 50-vuotiaat työnhakijat saavat tukea 8 kk ja yli 55-vuotiaat 11 kuukautta. Tsekissä on käytössä Suomen tapaan karenssijärjestelmä, mikäli asiakas kieltäytyy työstä. Street work -kansalaisjärjestö Ministeriön tapaamisen jälkeen kiiruhdimme tapaamaan Street work -kansalaisjärjestöstä Karolina Panuskovaa ja Regina Kuncovaa paikalliseen kahvilaan. Järjestö on aloittanut toimintansa vuonna 1997 laajentuen yli 80 jäsenjärjestöä kattavaksi toimijaksi. Street work tarjoaa matalan kynnyksen palveluja erityisesti lapsille, nuorille ja perheille. Yhdistyksen kerhotoiminnan piirissä on maanlaajuisesti vuosittain 30 60 000 lasta tai nuorta (300 kerhoa, 100 200 lasta/kerho). Kattojärjestön työn ytimenä on vaikuttaminen, ammattilaisten kouluttaminen ja laadunvalvontajärjestelmän kehittäminen muille järjestöille (kolmen vuoden laatustandardi yksityisille toimijoille). Karolina Panuskova kertoi järjestön vaikuttavan verkossa mm. facebookissa ja järjestäen nettineuvontaa asiakkailleen. Erilaisia koulutuskokonaisuuksia järjestö tarjoaa yli 30. Lisäksi työntekijät käyvät opintomatkoilla ulkomailla: kotoinen Turkumme oli ollut tutustumisen kohteena syyskuussa. Vaikuttamisesta ja lobbauksesta esimerkkinä Panuskova kertoi alueisiin (lääni) vaikuttamisen: valtion aikoo siirtää osaa palvelujen järjestämisvastuustaan alueille, joiden päättäjiin järjestö pyrkii vaikuttamaan mm. markkinoiden laatujärjestelmäänsä.
Projekteista Panuskova mainitsi mm. kiertävän vapaa-ajanviettopalvelun, hieman kotoisen Mallu-auton tapaan. Toiminnassa vähävaraisille perheille tuodaan esimerkiksi urheilu- ja vapaa-ajanviettovälineitä sosioekonomisesti haastaville alueille. Lisäksi järjestöllä on erilaista työpajatoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Opintokäynnin osallistujien mielenkiinnosta Panuskova valotti hieman maan päihdepolitiikasta, joka on suomalaisittain varsin liberaali. Kannabiksen pienimuotoinen hallussapito ja kotikasvatus ovat sallittuja ja tuotteiden käyttö on nuorten keskuudessa yleistä. 15 16-vuotiasta kannabiksen käyttökokemuksia on 40 %:lla. Tsekin sosiaalipalvelujärjestelmässä haasteena Panuskova piti toiminnan heikkoa organisointia, kun taas Suomessa palvelut olivat jopa liiankin hyvin organisoituja kenttätyön kustannuksella. Maansa vahvuutena Panuskova piti asiakkaiden mahdollisuutta anonymiteettiin, koska asiakkuudesta ei välttämättä tehdä kirjauksia tietojärjestelmiin. Lastensuojeluun Panuskova ja Kuncova toivoivat julkisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Bohnicen psykiatrinen sairaala Opintokäynnin lopuksi tapasimme apulaisylilääkäri Hana Karbanovan Prahassa sijaitsevassa mielenterveys- ja päihdehoitolaitoksen osasto 31:ssä. Sairaala oli julkista liikennettä käyttäen puolen tunnin päässä keskustasta. Laaja miljöö on valmistunut 1910 ja on suojelukohde. Aidatun alueen puistossa järjestetään kesäisin suuria rockkonsertteja, joihin muutkin kuin potilaat ovat tervetulleita. Karbanova toimii apulaisylilääkärinä päihdeosastolla, joka palvelee vuosittain yli 1000 miesasiakasta. Naisille oli oma osastonsa toisaalla. Hoitoa haetaan enimmäkseen päihderiippuvuuksiin, mutta myös uhkapelaamiseen. Kolme kuukautta kestävä laitoskuntoutus koostuu suljetusta päihdekatkaisusta (1 kk) ja jatkohoidosta muilla osastoilla (2 kk). Jatkohoito on vapaampaa ja sisältää kuntouttavia elementtejä kuten voimistelua, psykoterapiaa, joogaa ja päivätoimintaa. Suurin osa asiakkaista saapuu hoitoon omasta tahdostaan. Tahdosta riippumatonta päihdekatkaisua annetaan henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa osaston ylilääkärin tai apulaisylilääkärin arviosta. Tahdonvastaiset päätökset alistetaan oikeuden ratkaistavaksi. Päihdehoidon asiakkaista n. kolmannes saapuu hoitoon sovitusti ja kaksi kolmannesta akuutisti. Palvelu on asiakkaalle maksutonta ja sen rahoitus on julkista. Karbanovan mukaan Prahan asunnottomuusongelma (10 000) näkyy hoitoon
ohjautumisina muun majoituksen puuttuessa. Hoitoon motivoituneeksi arvioiduista asiakkaista kolmannes pysyy päihteettömänä. Osa asiakkaista taas hakeutuu päihdehoidon lukuisia kertoja uudelleen. Karpanova opasti tutustujat vierailun aikana suljetulle päihdeosastolle, jossa hoidetaan päihdekatkaisun asiakkaita. Osa potilaista käyskenteli käyntimme ajan osastolla, osa nukkui. Osastolla oli käytössään kameravalvonta, lepositeet levottomia potilaita varten ja makuusalit, joissa nukkui useita potilaita. Vieroituksessa käytetään apuna lääkehoitoa, erityisesti bentsodiatsepiinejä. Käynti suljetulla päihdeosastolla herätti osallistujien kesken runsasta keskustelua erityisesti vierailun eettisyydestä. Ainakin vierailijat saivat kaunistelemattoman kuvan päihdehoidon varsin vaatimattomista fyysisistä olosuhteista. Opintokäynnit olivat kokonaisuudessaan onnistuneita ja sisällöltään monipuolisia. Mukanamme oli suomenkielinen tulkki Jan, joka helpotti vierailuja sekä isäntien että vierailijoiden näkökulmasta. Saimme tiiviin tietopaketin tsekkiläisestä sosiaaliturvasta ja palveluista. Meidät otettiin vastaan hyvin ja olimmekin kiitollisia hyvin sujuneista järjestelyistä. Leena Luukka Ehdimme käydä myös tutustumassa pakollisiin nähtävyyksiin, mm. Raatihuoneella leivoskahveilla, Kaarlen sillalla Bridge Bandia kuuntelemassa, entisen juutalaishautausmaan paikalle rakennetun tv-tornin humanoideja ihmettelemässä.
Lähettäjä: EKAT ry jäsensihteeri Teija Turunen-Iloani Kanava-aukio 8 as 12 55100 IMATRA puh.044-2522427 topsy.turunen@gmail.com 2 www.talentia.fi/etelakarjala ektalentia@gmail.com olemme myös facebookissa EKSAKTIN TOIMITUSKUNTA Leena Cederström leena.cederstrom@gmail.com Seija Ojansuu seijaojansuu@gmail.com Veikko Heikkinen veikko.heikkinen@imatra.fi Mirja Silvennoinen mirja.silvennoinen@gmail.com Teija Turunen-Iloani topsy.turunen@gmail.com EKSAKTIN ILMESTYMISAIKATAULU aineisto ilmestyy 4/2014 1.12. vko 50