Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden



Samankaltaiset tiedostot
Oppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm.

Sukupuolet oppimispsykologisesta näkökulmasta

Informaationkäsittely aivojen ehdoilla

Ihmisen mieli alikäytetty voimavara. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto sekä Karolinska Institutet, Stockholm

Tulevaisuuden oppimisympäristöt

Innostuva, onnistuva työyhteisö

Mitä uutta aivoista ja oppimisesta?

Miksi elämästä pitää nauttia?

Vastuullisuus. Kirsti Lonka

Millaista osaamista tulevaisuus edellyttää ja miten päästä siihen?

Tutkiva oppiminen. Professori Kirsti Lonka. Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto

Ammatillinen kehitys ja uutta luova oppiminen

Visioita tulevaisuuden koulusta

Diginatiivit tulevat! Olemmeko valmiita? Opettajan elinikäisen oppimisen avaimia

Inspiroivat oppimisympäristöt?

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

Miten tuottaa oppimisen iloa?

Innostuminen ja onnistuminen koulutuksessa - miten syntyvät tulevaisuuden osaajat?

OPPIMINEN, TUNTEET & MOTIVAATIO

Opiskelu? Oppiminen, kiinnostus ja motivaatio yläkoulussa ja lukiossa KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA YLÄASTEIÄSSÄ

Opettajan toimintaympäristö 2030

Mikä opetuksessa on muuttunut, miksi koulun pitää uudistua? KM Lauri Vaara Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

Oivaltava oppiminen miten syntyy oppimisen ilo?

Projektityöskentely, inhimillinen tiedonkäsittely ja hyvinvointi. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto

Diginatiivit tulevat, olemmeko valmiita?

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Mitä aivokuvista näkee?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Tulevaisuuden opettajankoulutus - miten vastaamme huomisen tarpeisiin

Muutos, mahdollisuus, motivointi aktivointi työtapoihin ja muutoksen hallintaan

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

Miten opettaja voi tukea opiskelun taitojen kehittymistä?

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

TAMPERE - The Global Center of Future Learning -projekti

Koulut ja Maker space miksi ja miten?

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Miten tilojen käyttäjä sopeutuu uusiin ympäristöihin? Prof Kirsti Lonka et al WP4 Task 1.

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU

Tunteet ja motivaatio opiskelijan oppimisessa

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Tilastotiede ottaa aivoon

Teknologian hyödyntäminen oppimisen ja kehittämisen tukena

Tulkitsevan työtavan oppiminen ja kehittäminen robottikirurgiassa (WOBLEprojekti)

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Tulevaisuuden oppiminen?

Aivojen toiminta oppimisen

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

Miten muistin kapasiteettia voi ylittää?

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Laskut käyvät hermoille

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Alueellinen koulutuspäivä Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Tilastotiede ottaa aivoon

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Oppiminen verkostuvassa maailmassa

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy

Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto

Tulevaisuuden oppimisympäristöt

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Transkriptio:

Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto Vieraileva professori, Karolinska Institutet, Sweden Kasvatuspsykologian tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto

TULEVAISUUDEN TYÖ MUISTUTTAA JAZZ-IMPROVISAATIOTA Projektityöskentelyssä tarvitaan ryhmä toisiaan täydentäviä osallistujia, jotka yhdessä tuottavat tietyn suorituksen Jokaisella on oma roolinsa ja vahvuutensa Miten sopeudumme tähän? Ovatko aivot sosiaaliset?

FYYSISESTI HAJAUTETTU ÄLYKKYYS Älyllinen kuorma voidaan jakaa biologian ja teknologian välillä Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa Älylliset proteesit tukevat oppimista Diginatiivien oppiminen ja digimuukalaiset?

Taksikuskien ja verrokkien hippokampus 2002 W. W. Norton Oikean aivopuoliskon hippokampuksen alue, jossa sitä enemmän harmaata ainetta, mitä kauemmin on ajanut Lontoossa taksia. Maguire ym., Proc. Natl. Acad. Sci. USA, 2000.

Muusikkojen ja verrokkien aivojen vertailua Muusikko Liike- ja tuntoalueita Kuuloaivokuori Verrokki Näköalueita Etu Taka Aivokuoren alueita, joissa enemmän harmaata ainetta ammattimuusikoilla (kosketinsoittimet) kuin amatöörimuusikoilla tai ei-muusikoilla. Gaser & Schlaug, Ann. NY Acad. Sci., 2003. Miesmuusikoilla (jousi- ja/tai kosketinsoittimet) aivokurkiaisen etuosa takaosaa suurempi. Naismuusikoilla ja verrokeilla ei tällaista eroa. Lee, Chen & Schlaug, NeuroReport, 2003.

TIEDON LUOMISEN LABORATORIO TULEVAISUUDEN OPETTAJANKOULUTUKSEEN - motivaatio - vuorovaikutus - autenttiset tilanteet -sulautuva teknologia -Paljon muitakin kuin kognitiivisia haasteita

Aivot ovat supermuovautuva järjestelmä www.mieliforum.fi Ihmisen aivot eivät perusrakenteeltaan ole muuttuneet yli 60 000 vuoteen Vanhojen ja uusien pelaaminen yhteen = tunneäly Ovatko kognitiiviset toiminnot yliarvostettuja tietoisuuden kannalta? Mitkä prosessit voisivat olla varjossa?

AIVOISSA VOIVAT OPPIMISTILANTEISSA AKTIVOITUA ERILAISET JÄRJESTELMÄT BIS järjestelmä estyneisyys, välttäminen (Behavioral Inhibitory System) BAS järjestelmä uteliaisuus, lähestyminen (Behavioral Approach System) FFS järjestelmä alemmat systeemit dominoivat (Fight or Flight System)

PEILISOLUT Apinan otsalohkoalueella F5 sijaitseva peilisolu reagoi sekä apinan ottaessa itse rusinan tarjottimelta että nähdessä ihmisen tekevän saman. Mukailtu Rizzolattin ym. (1996) artikkelista. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:1565 73

Riitta Hari (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 123:1565 73 Emt. sivu 1571

EMPAATTISET AIVOT? Kuva 4. Kivun peilautuminen (Saarela ym. 2007). Kun koehenkilöt katsoivat kipua kärsivien potilaiden kasvoja, heidän omissa aivoissaan aktivoitui affektiivinen kipuverkosto molemmissa aivopuoliskoissa ja alimmassa otsalohkopoimussa. Punaiset alueet osoittavat tilastollisesti merkitseviä aktivaatioita toiminnallisessa magneettikuvauksessa (12 koehenkilön keskiarvo) potilaan voimistetun kivun vs. potilaan tavanomaisen kroonisen kivun näkemiseen. Lähde: Hari, R (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 2007;123:1565 73

Lonka, Hakkarainen, Salmela-Aro, Muukkonen, Litmanen, Inkinen et al.

Mielenkiintoisia kysymyksiä Millaisia tunteisiin ja motivaatioon liittyviä tiloja liittyy oppimiseen? Onko näillä mahdollisesti hermostollista perustaa? Voisivatko tunnetilat olla ratkaisevia oppimisen kannalta? Kuinka joku jaksaa ponnistella osaamisensa ylärajoilla vuosikausia (K.A. Ericsson)

HAASTE Virtauksen ulottuvuudet (Flow, Csikszentmihalyi, 1993) + AHDISTUS VIRTAUS APATIA PITKÄSTYMINEN, RENTOUTUMINEN - - KOETTU + OSAAMINEN

Tunteiden perusulottuvuudet: Valenssi (miellyttävyys) ja aktivaatio (kiihtymys) Core aspects of affects (Russel, 2003 - Psychological Review) Positiiviset tunteet Miellyttävä Aktiivinen Negatiiviset tunteet Passiivinen Epämiellyttävä

Contextually Activated Sampling System - CASS (Muukkonen et al., 2008) Java-sovellus, jolla kerätään prosessi-ja kontekstiherkkää dataa Toimii 3G mobiliililaitteissa Vastaukset ja kuvat suoraan serverissä olevaan tietopohjaan Osa Akatemian hanketta 116847 sekä laajempaa EU-projektia (KP LAB, Prof. Kai Hakkarainen)

Kaksi viikkoa opettajaksi opiskelevan elämässä

Litmanen & Lonka (2008, submitted): Kahden viikon ilmiölähtöinen opiskelu ryhmätasolla (N=9)

Aivojen hermoverkkojen tutkimusta melkein luonnollisissa olosuhteissa? Materiaalia Professori Mikko Samsin tutkimuksista tulkittuna BECS Cognitive & Social Neuroscience

Prof. Mikko Samsin tutkimusryhmä Hypoteesina oli, että otsalohkon (prefrontaalisen) aivokuoren toiminnalla oli synkroniaa koehenkilöiden välillä. Tämä ilmenisi, kun ihmiset katsoisivat elokuvaa, jolloin aikaisemmat osat olisi nähty ja tietty asiayhteys (konteksti) aktivoitu Tunteita mitattiin myös valenssin/aktivaation suhteen

Kokeellinen menetelmä Koehenkilöille (n = 12) näytettiin 36 viimeistä minuuttia elokuvasta Crash (Lions Gate Films, 2005), samalla kun aivoja kuvattiin 3-T fmri skannauksella. Koehenkilöt olivat nähneet ensimmäiset 72 minuuttia elokuvasta aivokuvantamiseen käytetyn skannerin ulkopuolella. Tunteiden arvionnit ulottuvuuksilla miellyttävyys - epämiellyttävyys (valenssi) and aktiviteetti (kiihtymys) pyydettiin välittömästi aivokuvantamisen jälkeen Elokuva oli korkeatasoinen, voittanut kolme Oscar-palkintoa vuonna 2006 (Academy Awards: best picture, film editing, writing/screenplay). Sen oli todettu myös aikaisemmissa mittauksissa herättävän tunteita

Mitä tapahtuu otsalohkon kärjessä (frontal pole)? SIJAITSEE TÄSSÄ -tämän aivojen osan avulla ihminen pystyy arvioimaan oman käyttäytymisen positiivisia ja negatiivisia seurauksia, esim. mikä on sosiaalisesti sopivaa käytöstä? - jos tämä osa vaurioitunut, riskikäyttäytyminen ei riittävästi aktivoi tunteita - mahdollistaa myös moraalista päättelyä - tällä alueella on suurin ero ihmisen ja apinan välillä

Probabilistic Independent Component Analysis (pica) Tutkimuksessa havaittiin selkeitä yhteyksiä toisistaan riippumattomien toistettujen mittausten suhteen (replicable independent components, IC), joista jotkut liittyivät suoraan selkeästi erotettaviin elokuvan tapahtumiin. Kaikki komponentit eivät olleet yhtä selkeitä Menetelmää voi käyttää, jotta saadaan selville tiettyjä avainkohtia tunteiden ja aivotoiminnan suhteen Jääskeläinen et al. Open Neuroimaging Journal 2008

Elokuva herätti selkeitä, jaettuja tunteita Jääskeläinen et al. Open Neuroimaging Journal 2008 Note: Problems associated with bipolar rating of emotional valence: ambivalence!

Asiayhteydellä on merkitystä! Jos katsojille oltaisiin näytetty erillisiä pätkiä, heidän tunnereaktionsa eivät olisi olleet erityisen vahvoja Aikaisemmat elokuvan kohtaukset loivat asiayhteyden (konteksti), joka sai katsojan tulkitsemaan tietyt tapahtumat samalla tavoin Aivotutkimus pystyy saamaan tunnereaktiot esiin, jos asiayhteys on koehenkilöiden kannalta mielekäs

Eri ihmisten väliset yhteydet (korrelaatiot) Inter-subject correlations of hemodynamic activity Monilla aivokuoren alueilla tapahtui aktivaatiota, joka oli samanlaista eri ihmisten välillä, myös tärkeillä otsalohkon alueilla, erityisesti oikean aivopuoliskon alueilla (nämä liittyvät negatiivisiin tunteisiin Keltainen väri = voimakas yhteys, oranssi = lievä yhteys) Oikea aivopuolisko Vasen aivopuolisko

Otsalohkon kärki, ihmisten välinen synkronisaatio ja itse arvioidut tunteet korreloivat (r = 0.64) 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5 Itse arvioitu aktivaatio Itse arvioitu miellyttävyys # of intersubject synchronized voxels in frontal pole at 0-0.01 Hz

Aivot ovat hyvin monimutkainen systeemi, jota on vaikeaa ymmärtää. Tiettyjä asioita saa selville vain kysymällä. -Oppimistutkijoiden on hyvä tietää aivotutkimuksesta, jotta he eivät välitä myyttejä ja uskomuksia, joilla ei ole tieteellisiä perusteita -Tarvitaan kriittisyyttä - Käytämme aivoistamme vain 10% on esimerkki epätotuudesta aivoissa ei voi olla käyttämättömiä synapsiyhteyksiä, koska ne surkastuisivat pois! - Asiayhteyden merkitys on tärkeää tunteiden ja kiinnostuksen heräämisen kannalta. Mielenkiintoinen oppimistilanne ei voi olla abstrakti ja irrallinen asiayhteydestä -Eri alueet osallistuvat useisiin toimintoihin. Toimintoja ei yleensä voi sijoittaa yhteen aivojen kohtaan -Tarvitaan huolellisesti suunniteltua ja toteutettua tutkimusta esimerkiksi oppimisen ja aivojen suhteesta - mahdollisimman autenttisissa tilanteissa! -Lonka & Ketonen (2011, submitted) Aktiiviset ja positiiviset tunnetilat ennustivat menestystä aktivoivalla luentokurssilla

Mistä tämä tieto oli peräisin? CICEROn Aivot, oppiminen ja koulutus verkosto Johtajana professori Mari Tervaniemi Professori Kimmo Alho (HY) ja Professori Mikko Samsin (Aalto) materiaalit Mieli-Forum 2006-2008 Suomen Kulttuurirahasto Johtajana professori Riitta Hari www.mieliforum.fi