Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013 Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 879 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2012. laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,5 prosenttia 1405 toimipaikkaa (1403) Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, lukuunottamatta vuotta 2012. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 94,7 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 5,3 prosenttia.
Liikevaihto ja henkilöstö Vuonna 2012 toimialan liikevaihto oli 842 miljoonaa euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen oli 7 prosenttia. Alan liikevaihdosta 56,5 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä Pkyrityksissä ja 43,5 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Uusiutuvan energian alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2011 toimiala työllisti 6074 henkilöä työpaikoista 56, 4 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 43,6 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä.
Asiakasryhmät uusiutuvan energian toimialalla
Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus Maailmassa vuonna 2012
Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 380 TWh vuonna 2012, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (386 TWh).
Uusiutuva energia vuonna 2012 Puubiomassan osuus 80,3 % uusiutuvista Uusiutuvan energian osuus oli energian kokonaiskulutuksesta (380 TWh) noin 30 prosenttia eli 114 TWh vuonna 2012. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen, loppukäyttö oli 307 terawattituntia vuonna 2012. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus, vuonna 2012 siis noin 35 %
Lähde: TEM
Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2012
Metsähakkeen käyttö vuosina 2000 2012 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos % Käyttö- 1000 m³ 2012/2011 kohteita Kokonaiskäyttö 939 1339 1657 2109 2695 2993 3448 3048 4591 6092 6909 7518 8291 10.. Lämpö- ja sähkövoimalat 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 6238 6847 7620 11 860 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto 498 545 777 1106 1530 1849 2224 1736 2853 3994 4632 5170 5663 10 64 Lämmöntutanto 296 413 494 616 778 757 837 925 1179 1427 1606 1676 1958 17 796 Pientalot 142 381 387 387 387 387 387 387 671 671 671 671 671 -.. Lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset. Lähde: Metla
Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000-2012, 1000 m³ Lähde: Metla
Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina 2000 2012 Puupolttoaine 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Energiasisältö Käyttö 2012/2011 2012 kohteita milj. m³ % TWh Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13 13,4 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46 16,02 16,78 17,83 6 34,38 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 6,24 6,85 7,62 11 15,19 860 Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52 9,24 9,35 9,34 0 17,33 Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,8 0,91 0,86 0,80-7 1,64 200 Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34 1,75 1,93 2,04 6 4,12 270 Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37 6,58 6,56 6,5-1 11,56 160 Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0 3 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 0,08 0,07 0,09 38 0,51 190 Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45 0,47 0,52 0,77 50 1,35 110 Lähde: Metla
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Osuus 1000 m³ 2012/2011 2011 % % Yhteensä 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 6238 6847 7620 9 100 Pienpuu 288 273 335 388 489 568 695 699 947 1565 2527 3102 3586 23 47,0 Järeä runkopuu 35 100 98 140 195 176 174 121 179 1088 492 538 371 9 4,8 Hakkutähteet 378 556 794 1111 1480 1485 1735 1527 2332 1938 2217 2242 2576 1 33,0 Kannot ja juurakot 5 17 44 84 144 376 458 313 573 834 1003 964 1089-4 14,3 Erittelemätön 82 12 - - - - - - - - - - - - -
Pelletin tuotanto, tuonti ja vienti vuosina 2001-20012
Pelletti Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Suomessa Yhteensä Koti- ja Lämpö- ja voimalaitokset maataloudet ja suurkiinteistöt 1 000 t 2001 75-60 15.... 2002 126-97 24.... 2003 166-127 39 15 25 2004 190-157 47 21 26 2005 192 0 194 55 23 31 2006 259 0 193 87 57 31 2007 326 0 186 117 61 56 2008 373 10 227 151 81 70 2009 299 50 136 156 62 94 2010 290 18 191 188 75 113 2011 308 14 136 178 68 109 2012 252 28 61 196 69 127 Muutos2012/2011 % -18 96-55 11 2 16
Biokaasulaitokset Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2013 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 49, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 14 Kaatopaikkakaasua kerättiin 38 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 87 biokaasulaitosta Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina
Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto
Biokaasulla Suomessa tuotettu energiamäärä vuosina 1994-2012
EU-alueen biokaasusähkön tuotanto jäsenmaittain vuonna 2011, GWh
Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä yhtiömuodoittain vuoden 2012 lopussa Lähde: Työtehoseura. Yhtiömuoto Lämpölaitosten lukumäärä, kpl Yrittäjä 186 Yrittäjärengas 46 Osuuskunta 102 Osakeyhtiö 193 Yhteensä 527
Polttoaine Etelä- Länsi- Itä- Pohjois- Koko Suomi Suomi Suomi Suomi maa irto-m3/a Metsähake 250 000 610 000 300 000 141 000 1 301 000 Sahauspintahake 1) 5600 15 000 10 000 3 500 34100 Puru ja kuori 2) 6 500 20 000 9 000 1 400 36 900 Pelletti ja briketti 25 000 30 000 9 000 1 600 65 600 Muu puupolttoaine 3) 25 000 28 000 2 000 1 600 56 600 Yhteensä 312 100 703 000 330 000 149 100 1 494 200 Lähde: Työtehoseura
Lämpöyrittäjälaitosten polttoaineet vuonna 2012 Lähde: Työtehoseura
Lähde: Työtehoseura
Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2012 lopulla Lähde: Työtehoseura
Etanoli * Suomen viljataseen mukaan 2-3 etanolitehtaan raakaaineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla * Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain 600 1000 milj. kg, josta suurin osa tuotetaan Lounais- Suomessa * Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. * Etanolitehtaiden avulla voitaisiin vähentää merkittävästi valkuaisrehun tuontitarvetta. (Vehnä/Ohra) Maatalouden kannattavuusedellytyksiin tästä ei ratkaisua, kohoava viljan hinta tekee etanolin tuotannon kannattamattomaksi Viljaraaka-aineen hinnan suojaus mahdollista vain vehnällä Viimeinen tuotettu yksikkö markkinoilla määrittää hinnan Kestävyyskriteerit ja Komission uudet linjaukset!!!
snt / l Ohraetanolin tuotantokustannuksen muutos vuosina 2002-2008, snt/l. Lähde: Bioagre loppuraportti. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Ohra Sähkö Höyry Entsyymit, kemikaalit, vesi Huolto- ja ylläpito 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vakuutukset Muut kustannukset Huoltotyö Työ Käyttöpääoman kustannus Pääomakustannus Lähde: MTT, Bioagre-tutkimus
Polttoaine-etanolin tarve Suomessa Bensiinin kulutus 2010 oli 2236 milj. ltr Etanolin käyttö vuonna 2010 oli 188 milj. ltr Käyttö vuonna 2011 noin 220 milj. ltr Käyttötavoite vuonna 2020 on 450 milj. ltr, (20 % energiasta)
Maailman etanolin tuotanto vuonna 2012, miljoonaa litraa Lähde: RFA, International Trade Commission.
EU:n etanolin tuotanto vuosina 2004-2012 Lähde: Eur observer.
Etanolin tuotanto Euroopan maissa vuonna 2012, miljoonaa litraa Lähde: Eur observer
Biodiesel Biodieselin tuotanto oli EU:n alueella vuonna 2012 yhteensä 9811 tuhatta tonnia (9325 tuhatta tonnia vuonna 2011). Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Euroopan kokonaistuotantokapasiteetti mahdollistaisi tällä hetkellä yhteensä 22,2 miljoonan tonnin tuotannon. Suurimmat tuottajamaat ovat Ranska 2032, Saksa 1936, Espanja 1519 ja Italia 1117 tuhatta tonnia. Saksan tuotanto on supistunut 45 prosenttia vuodesta 2010 ja Ranska on ohittanut kärkipaikalla Saksan, jossa lähinnä energiaveropolitiikan muutokset ovat vaikuttaneet biodieselin kulutukseen merkittävästi. Neste Oilin tuotantokapasiteetti on kasvanut Singaporeen ja Rotterdamiin valmistuneiden investointien johdosta 1940 tuhanteen tonniin vuoden 2011 lopulla. Neste Oilin 1940 tuhannen tonnin tuotantokapasiteetista oli vuonna 2012 käytössä 1849 tuhatta tonnia. Nesteellä on täten käytettävissään Euroopan toiseksi suurin biodieselin valmistuskapasiteetti. Suurin tuotantokapasiteetti 3 000 000 tonnia on ranskalaisella Diester Industrilla. Teollisuusmittakaavan tuotantolaitoksia oli EU:n alueella vuonna 2012 yhteensä 276 kappaletta
Lähde: Eur observer
Suurimmat biodieselin valmistajat Euroopassa vuonna 2011 Yritys Maa Tuotantokapasiteetti Diester Industry Ranska 3 300 000 Neste Oil ADM Biodiesel Infinita Natura/Biocarburantes Biopetrol Industries Marsegila group Suomi Saksa Espanja Espanja Sveitsi Italia 1 180 000 975 000 900 000 855 000 850 000 560 000 Entaban/Eolia/NMAS Vergio AG Cargill/Agravis Acciona Energia Espanja Saksa Saksa Espanja 500 000 450 000 370 000 283 000
Kokonaiskapasiteetti, MW Asennettu 2012, MW Tuotanto TWh Saksa Espanja Iso-Britannia Italia Ranska Portugal Tanska Ruotsi Puola Hollanti Romania Kreikka Irlanti Itävalta Belgia Bulgaria Unkari Suomi Viro Tsekki Liettua Kypros Latvia Luxemburg Slovakia Slovenia Malta Yhteensä 105632,9 11837,3 884 2439 1032 1273 701 1853 224 220 846 161 80 117 306 959 131 0 45 0 2,3 0 31331 22579 8144 7493 8341 4525 90 89 46 13 11 20 295 258 4162 657 329 3744 2431 1637 1749 2500 2,3 0 289 269 225 147 56 68 171,6 45,5 42,1 9,6 12,2 14,1 9,3 9,8 6,1 4,8 3,7 2,6 2,6 2,3 2,1 0,01 Maa 0,37 0,35 0,22 0,06 0,06 1,4 0,97 0,64 0,40 0,48 3,1 1378 1375 1941 Tuulivoimatuotanto Euroopassa vuonna 2012
Suomen Tuulivoimalaitokset Vuonna 2013 valmistuvat tuulipuistot lukumäärä teho yhteensä turbiinin teho valmistaja Perhonjoki Oy Merijärvi 6 13,8 2,3 Siemens Tuuliwatti Oy Ii, Olhava 8 24 3 Vestas Tuuliwatti Oy Tervola 10 30 3 Vestas Tuulisaimaa Oy Lappeenranta 7 21 3 Alstom Taaleritehdas Honkajoki 9 21,6 2,4 Nordex Puhuri Oy Raahe, Kopsa 7 21 3 Siemens Raahen tuulienergia Oy Raahe 2 6 3 Nordex Tuuliwatti Oy Simo, Leipiö 4 18 4,5 Gamesa Tuuliwatti Oy Ii, Olhava 3 9 3 Vestas Yhteensä 56 164,4 3,0
Tuulivoiman kehittämisen tavoitteet ja haasteet lyhyesti Tavoite: 2500 MW:n nimellisteho vuonna 2020 6 TWh:n sähköntuotanto vuonna 2020 Haasteet: Lentoesteluvat (Trafi ja Finavia) Puolustusvoimien tutkat ja valvontasensorit Ääniongelmat (45 35 db) Kaavoitus ja maankäyttö (Tuulivoima-alueet halutaan nyt neitseellisimpään luontoon) Sektorisuharit
Roottorikoon ja napakorkeuden vaikutus tuulivoimatuotantoon 2009 2011 2012 Halkaisija (m) 100 110 120 Napakorkeus (m) 100 120 140 Investointikustannus* - + 14 % + 23 % Tuotto* - + 22 % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% *verrattuna vuoteen 2009 Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan Km rantaviivasta 0 10 100
Tuuliatlas Tuulivoimahankkeet Suomessa Onshore-hankkeet 5000 MW Offshore-hankkeet 3000 MW Yhteensä 8000 MW
Tuulivoimatuotanto vuosina 1993-2012
Näkymät vuosille 2013-2015 * Markkinoilla ylikapasiteettia noin 50% - Tuotantokapasiteetti 84 000 MW vuonna 2012 - Kapasiteetin arvioidaan laskevan 71 000 MW vuonna 2015 -Suurimmat kapasiteetin vähennykset Euroopassa ja Amerikassa, Kiinassa kapasiteetti säilynee ennallaan vuoteen 2015 -Vastaavasti kysyntä 44 000 MW vuonna 2013 - Merkittäviä muutoksia kysynnässä ei tapahdu lähivuosina, vaihtelu arviolta 40 000 47 000 MW
Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. 2005 2006 2020 Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43,3 38 38 Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22 Yhteensä 59,8 70,0 60 60 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11,3 14 14 Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7,2 18 21 Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13 Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102,7 115 128 - josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37 Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118
EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020 Suomen osuus taakanjaosta 38 % Liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %
Tulevaisuus on täynnä uusiutuvaa! Pitkän ajan ilmasto- ja energiastrategian toimenpidevalikko ja julkiset kannustimet luovat merkittäviä mahdollisuuksia uusiutuvan energian toimialan yrityksille Uusiutuvan energian alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat edelleen suuret virrat (kulutus<- >säästö) Uusiutuvan energian osuutta laskettaessa on matemaattisesti yhdentekevää mistä raaka-aineet ovat peräisin Työllisyyden ja kansantalouden kannalta kotimainen poltto- ja raaka-aine on ainoa järkevä ratkaisu
Kiitos mielenkiinnosta! markku.alm@ely-keskus.fi 0400 864 945