FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta annettu julkipanon jälkeen Antopäivä Kokouspäivä PL 62 ja pykälä 30101 FORSSA puh. (03) 41 411 20.3.2012 13.3.2012, 21 1(15) ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Forssan Kirjapaino Oy:n olemassa olevaa toimintaa. Forssan Kirjapaino Oy Esko Aaltosenkatu 2 30100 Forssa KIINTEISTÖTIEDOT Y-tunnus: 0145507-4 Toiminta sijaitsee Forssan kaupungin Kuhalan kaupunginosassa kiinteistöllä 61-7-38-4, osoitteessa Esko Aaltosenkatu 2, 30100 Forssa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 6 b): laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus, vähintään 10 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 20 kiloa tunnissa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Forssan kaupungissa toimii ympäristölautakunta, käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 momentin 6 a) kohdan mukaan laitoksen, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa niiden kulutus on, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutunut osuus, vähintään 10 ja alle 50 tonnia vuodessa. Hakemus on jätetty 27.5.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Forssan Kirjapaino Oy:llä on voimassa oleva jätevesisopimus (Liittymissopimus) Forssan vesihuoltolaitoksen kanssa ja se on allekirjoitettu 14.7.1995. Sopimuksen uusiminen on pantu vireille keväällä 2011.
2(15) LAITOKSEN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Kiinteistö sijaitsee Forssan kaupungin Kuhalan kaupunginosassa noin 0,5 km Forssan keskustasta etelään. Alueella on 16.12.1986 voimaan tullut asemakaava, jonka mukaan kiinteistö sijaitsee liike- ja toimistorakennusten korttelialueella. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai vedenottamoiden suoja-alueella eikä Natura-alueella. Lähin pohjavesialue, I-luokan Vieremä (0406101), sijaitsee 1,8 km pohjoiseen. Etäisyys lähimpään vesistöön, Loimijokeen, on noin 50 m. Kiinteistön läheisyydessä on asuintaloja ja palvelualantoimintaa. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 20 metrin etäisyydellä kirjapainorakennuksesta. LAITOKSEN TOIMINTA Forssan Kirjapaino Oy:llä on Forssassa kaksi painolaitosta. Helsingintiellä toimii sanomalehtipaino. Konserni julkaisee joka päivä ilmestyvää Forssan Lehti sanomalehteä ja kerran viikossa ilmestyvää Seutusanomat viikkolehteä. Tähän ympäristölupaan kuuluvat Esko Aaltosenkadun kiinteistöllä toimivat prepress-toiminnot sekä arkkipainotoiminnot jälkikäsittelyosastoineen ja paperivarastoineen. Päätuotteena ovat aikakauslehdet ja pienpainotuotteet. Rakennuksessa sijaitsevat myös hallintotilat, konttori sekä Forssan Lehden toimitus. Ensimmäinen osa painotalosta on rakennettu 1958. Laajennukset on rakennettu seuraavasti: arkkipaino/sitomo laajennus 1977, sivunvalmistus/sanomalehti-rotaatio laajennus 1982, arkkipaino/sitomo/ hallinto laajennus 1986. Laitoksella on sertifioitu standardiin SFS-EN ISO 14001:2004 perustuva ympäristöhallintajärjestelmä. SFS-EN ISO 9001:2008 standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä on sertifioitu 31.10.2011. Metsäperäisten tuotteiden (paperi) alkuperäketjun hallinnan sertifikaatti PEFC-CoC on myönnetty 21.6.2010. Painolla on lisäksi Joutsenmerkin käyttöoikeus. Laitoksella ei ole VOC-asetuksen Liitteen 1 taulukon 1 mukaista toimintaa. Laitoksessa on automaattiset CTP-painolevytulostimet (Computer to Plate), joilla tulostaminen tapahtuu suoraan painolevyille ilman välivaiheita. Laitoksella käytettävät painokoneet (kuusi kappaletta) ovat tyypiltään Offset-arkki-painokoneita. Muita prosesseja ovat valmistelevat, viimeistelevät ja toimintaa tukevat prosessit. Laitoksella on jälkikäsittelylinjat taittoa, leikkausta ja sidontaa varten. Painotuotteiden sidonta-asuna voidaan käyttää stiftaussidontamenetelmiä (nidonta) eri variaatioineen.
3(15) Laitoksen toiminta-aika on noin 6000 h/a kolmessa vuorossa arkisin ja tarvittaessa viikonloppuisin. Laitoksen tuotantokapasiteetti on 3 100 t/a. Vuonna 2010 paperia käytettiin 2 249 tonnia. Paperia on enimmillään varastossa 500 tonnia. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Pöly ja tärinä Hakijan mukaan normaali toiminta ei aiheuta häiritsevää pölyämistä tai tärinää laitoksen ulkopuolelle. Painokoneilta imettävä ilma käsitellään vintillä sijaitsevalla pölysyklonilla, josta ilma johdetaan katolle. Ilmassa oleva pöly on tärkkelystä, jolla pulveroidaan painosta tulleita arkkeja, jotta ne eivät tartu kiinni toisiinsa. Hakija ilmoittaa seuraavaa: Forssaan vuonna 2002 rakennettu järjestelmä poistaa pulveripölyt viideltä eri painokoneelta, joista suurimmat ovat 8-värisiä. Koneiden luovutuspäihin rakennetut säädettävät imuhuuvat poistavat ilmassa leijuvan ylimääräisen pulveripölyn, jonka jälkeen pölyt kuljetetaan alipaineisesti pölynerotussykloniin, missä pöly saadaan eroteltua pölynkeräysastiaan. Tehokas keskusyksikkö mahdollistaa koneen luovutuspään siivoamisen paineilman avulla ilman, että pölyt leviävät koneen ympäristöön. Järjestelmän käyttöönotto on parantanut painosalin ilmastoa huomattavasti, vähentänyt siivouksen tarvetta ja tehnyt siivouksesta helpompaa sekä vähentänyt pulveripölyn kuluttavaa vaikutusta painokoneen liikkuvissa osissa. Sykloni on kokoa 1000 mm. Syklonin erotusaste riippuu suuresti eroteltavan materiaalin partikkelikoosta, massasta ja käytettävästä ilmamäärästä. Sykloni toimii parhaiten vakioilmamäärällä, joka on hyvin lähellä suunniteltua ilmamäärää. Ilmamäärän poiketessa suunnitellusta erotusaste aina heikkenee. Syklonin erotusaste voi parhaimmillaan olla jopa 99 %. Normaalisti syklonin erotusasteeksi ilmoitetaan n. 90 % pölyn raekoon ollessa > 10 ym eli suuremmilla arvoilla voidaan hyvinkin päästä lähelle 100 %. Lehden viimeistelystä eli stiftauksesta ja taittamisesta (nidonta ja puhtaaksileikkaus) muodostuva paperipölyä sisältävä ilma johdetaan syklonin kautta ulos noin 1,5 m korkeudelle maasta. Aikaisemmin ilma on johdettu paluuilmasuodattimien kautta takaisin tuotantotiloihin. Järjestelmä muutettiin nykyisenlaiseksi, koska takaisinpuhalluksen todettiin olevan terveysriski työntekijöille. Hakija ilmoittaa seuraavaa: Maassa oleva paperipöly on suodattimen läpi päässyt pienin partikkelikoko. Pöly sitoutuu maahan, josta esim. sade piiskaa sen soran pintakerroksiin. Ulostuloaukon välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennusta. Maassa olevasta pölystä ei ole tullut valituksia, eikä sen katsota olevan haittana ihmisille, eläimille ja ympäristölle muutoin kuin esteettisesti. Jatkossa tutkitaan mahdollisuutta tehostaa suodattimen toimintaa ja arvioidaan sora-alueen puhdistamista/uusimista. Talvella alue hiekoitetaan liukassannalla.
4(15) Tarkastuksessa 27.10.2011 oli sorapintaisella kulkuväylällä (Rantaraitti) nähtävissä paperipölyä noin 10 m 2 alalla. Tarkastuksessa 14.2.2012 Rantaraitilla oli nähtävissä ulospuhalluskohdassa ilman lämmittävä vaikutus, sillä maa oli puhaltimen kohdalta sula noin 3 m 2 alalta. Lisäksi maassa oli kovettunutta paperipölyä. Melu Laitoksen Rantakujan puoleisessa päässä sijaitseva hylkyjärjestelmä aiheuttaa meluhaitan naapurustoon. Melumittauksia suoritettiin vuonna 2002. Tällöin LAeq äänitaso tontin rajalla oli 65,5 db rahti- ja hylkyjärjestelmätilan oven ollessa auki ja 55 db oven ollessa suljettuna. Hylkyjärjestelmä on toiminnassa pääasiassa arkisin klo 7-23. Melu on tyypiltään tasaista. Mittauksen jälkeen toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia, joten hakija katsoo, että mittaustulos on vertailukelpoinen edelleen. Ovet pidetään suljettuina. Aukipito rajoittuu välttämättömien kuormaustöiden yhteyteen. Aukipitoaika on noin kolme tuntia päivittäin, jakaantuen useaan eri jaksoon. VOC-päästöt Merkittäviä VOC-päästöjä aiheuttaa kostutusveden sisältämän isopropanolin, painovärien ja pesunesteiden haihtuminen ilmaan. Arkkipainokoneet sijaitsevat vapaassa tilassa ja ovat tehdassuojattuja, mutta eivät koteloituja. Tiloissa on hyvin toimiva koneellinen ilmanvaihto. Isopropanoli haihtuu suoraan työtilojen kautta ilmakehään. Aineen VOC-pitoisuus on 100 % ja käyttö noin 12 000 kg/a. Painovärien ja lakkojen VOC-pitoisuus on noin 25 %. Kun painovärejä ja lakkoja kuluu vuodessa noin 22 000 kg, niin VOC-päästö on noin 5 500 kg. Pesunesteiden VOC-pitoisuus on 50 %. Pesunesteitä käytetään noin 9 000 kg/a. VOC-päästö on tällöin noin 4 500 kg/a. Puolet tästä sitoutuu pesuliinoihin, jotka toimitetaan kierrätykseen pesulaan suljetuissa astioissa. Lisäksi VOC-yhdisteitä haihtuu postitusmusteesta, joka on täyshaihtuvaa (VOC-pitoisuus 100%) käytön ollessa noin 100 kg/a. Edellä mainitut luvut perustuvat vuoden 2010 tietoihin. Yhteenlaskettu VOC-päästö vuonna 2010 oli noin 21 800 kg eli 73 kg/vrk. Päästöt maaperään ja vesistöön Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään tai vesistöön. Hulevedet Piha-alueet on asfaltoitu ja hulevedet johdetaan kunnallisen hulevesi-viemäröinnin kautta Loimijokeen. Asemapiirroksessa näkyy laajennus-osassa viemäri, joka johtaa Loimijokeen. Tämä on entinen hulevesi-viemäri, joka on jäänyt laajennusosan alle, eikä ole siis enää käytössä. Energian ja veden käyttö sekä viemäröinti
Laitos käytti vuonna 2010 vettä 10 411 m 3. Vesi saadaan Forssan vesihuoltoliikelaitoksen vesiverkosta. Tästä ilmankostutukseen kului noin 3 000 m 3. Viemäriin johdettiin noin 7 400 m 3 /a jätevettä, joka on ominaisuuksiltaan asumajäteveden kaltaista. Viemäriin johdettava jätevesi muodostuu sosiaalitilojen jätevesistä ja painolevyjen valmistuksen huuhteluvesistä. Jätevesisopimuksessa ei ole asetettu erityisehtoja yleiseen viemäriverkostoon johdettavan veden laadulle. Tuotantotiloissa ei ole lattiaviemäreitä. 5(15) Forssan Kirjapaino Oy:n jätevesistä on tehty analyysi 11.2.2010. Laitokselta lähtevä vesi oli lievästi emäksistä. Kiintoainesta, hiiltä ja happea hajotessaan kuluttavaa ainesta oli vähän. Suolojen pitoisuudet olivat alhaisia. Alumiinin ja kuparin pitoisuudet olivat lievästi kohonneet, mutta pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoja. Painolevyjen kehityskoneiden huuhteluvedet olivat laimeita, viemäröitäväksi kelpaavia. Raja-arvot, joita käytetään mm. pääkaupunkiseudulla viemäröitävien vesien kriteereinä, eivät ylittyneet. Näytteistä ei myöskään todettu valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 mainittuja vesiympäristölle haitallisia aineita. Kiinteistöä lämmitetään kaukolämmöllä. Vuonna 2010 sähköä kului 2 549 MWh ja kaukolämpöä 1 836 MWh. Laitoksen trukit ovat sähkökäyttöisiä. Liikenne Esko Aaltosen kadulla kuormaus ja purku aiheuttavat ohikulkevalle liikenteelle haittaa, koska erityisesti saapuvan paperikuorman purku tapahtuu kadulta. Toiminta häiritsee myös jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Tavaraa saapuu ja lähtee noin 10 kuorma-autoa tai rekkaa päivässä. Yrityksen oma kuorma-auto liikennöi kahden tuotantolaitoksen välillä useita kertoja päivittäin. Kuormaus tapahtuu kuormauslaiturilta eikä aiheuta muulle liikenteelle haittaa. Kiinteistöä ei ole aidattu. Toiminnassa käytettävät kemikaalit sekä niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty toiminnanharjoittajan ilmoittamat toiminnan yleisimmät ja käyttömääriltään suurimmat kemikaalit vuonna 2010. Kemikaali Käyttötarkoitu s Varoitusmerkintä R-lausekk eet Käyttö (t/a) (t) Isopropanoli alentaa veden Xi, F R11,36,37 11,8 1,0 pintajännitystä Levykehite Xi R36/38 3,0 1,0 Pesuneste Xn R65,66 9,0 0,2 Kostutusveden Xi, Xn R10,36,43 1,8 0,3 lisäaineet Voiteluöljy Xi R43,52,53 1,0 0,2 Varastointi
6(15) Arkkipainovärit painaminen Xi R20-22 19,9 0,4 Painolakka Xi R20-22 1,9 0,2 Make up postitusmuste Xi, F R11,36,66 0,1 0,05 Merkkausaine/pesuaine Xi, F R11,36,37 0,1 0,05 Käytettävät kemikaalit ovat nestemäisiä tai pastoja. Kemikaalit säilytetään suoja-altaiden päällä. Isopropanoli säilytetään omassa suljetussa huoneessaan. Esko Aaltosenkadun varastossa säilytetään Helsingintien laitoksen käyttämiä kemikaaleja vähäisiä määriä (mm. kostutusveden lisäaineita) sekä mm. painolevyjä. Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely Jätelaji Säilytys / käsittely määrä 2010, kg/a Käytetty pesuvesi ongelmajätteen käsittely 15464 Vipperit pesula / kierrätys 60 Levykehite- ja kiinnitejäte ongelmajätteen käsittely 3 000 Käytetty värijauhe ja ongelmajätteen käsittely 200 -kasetit Metalliset väripurkit ongelmajätteen käsittely 200 Lakkajäte ongelmajätteen käsittely 200 Paperimakulatuuri ja hyödyntäminen materiaalina 511 000 rullantumpit Elektroniikka ongelmajätteen käsittely 672 Loisteputket, ponnepurkit, ongelmajätteen käsittely 102 akut, paristot yms. Tyhjät muovikanisterit ongelmajätteen käsittely 1 000 Sekajäte kaatopaikalle 1 390 Energiahyötyjäte, muovi hyödyntäminen energiana 55 000 Kierrätettävä muovi hyödyntäminen materiaalina 30 000 Painolevyjäte, alumiini hyödyntäminen materiaalina 22 105 Metallijäte hyödyntäminen materiaalina 2 700 Jäteöljy ongelmajätteen käsittely 400 Painokoneiden puhdistuksessa käytetty pesuvesi ja kostutusvesiseokset johdetaan omiin säiliöihinsä, josta ne viedään jatkokäsittelyyn. Käytetyt liuotinpesuliinat säilytetään suljetuissa tynnyreissä ja viedään jatkokäsittelyyn/kierrätykseen. Ongelmajätteet ja kierrätettävät jätteet otetaan hallitusti talteen ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Jätteille tarkoitetut puristinkontit sijaitsevat melua aiheuttavan hylkyjärjestelmän yhteydessä. Jätteitä kerätään myös työpisteissä pienempiin säiliöihin ja astioihin. Paras käyttökelpoinen tekniikka Liuottimia käyttävän pintakäsittelyteollisuuden EU-tasolla valmisteltu BAT vertailuasiakirja (BREF) toinen luonnos valmistui vuoden 2005
7(15) syksyllä. Laitoksella käytössä olevaa tekniikkaa on verrattu ko. toiseen BREF-luonnokseen. Laitoksen BAT-selvitys valmistui huhtikuussa 2006. Yhteenvedossa todetaan hyvänä esimerkkinä olevan prepress-toimintojen muutos filmivapaaksi. Suoraan painopellille tulostaminen (CTP) on vähentänyt muun muassa jätemäärää ja energian kulutusta. Hakijan mukaan yrityksen keskeisenä toiminta-ajatuksena on jatkuva uudistuminen ja toimintojen kehittäminen. Toiminnan riskienhallinta ja toiminta häiriötilanteissa Laitoksen pelastussuunnitelma on laadittu vuonna 2007 ja päivitetty 28.12.2010. Hakijan ympäristöohjelma edellyttää jokavuotista pelastussuunnitelman päivittämistä. Pelastussuunnitelmassa ei ole otettu erikseen kantaa ympäristövahinkojen torjumiseen tai vähentämiseen. ATEX-räjähdyssuojausasiakirja on päivitetty 20.6.2011 ja se koskee syttyvien nesteiden (mm. isopropanoli), syttyvien kaasujen ja syttyvien pölyjen aiheuttaman räjähdysvaaran merkityksen arvioimista sekä toimenpiteiden löytämistä räjähdysten estämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi. Palotarkastukset suoritetaan vuosittain (viimeisin 20.6.2011). Laitoksella on tulipalojen varalta automaattinen hälytysjärjestelmä. Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Seurantaa tehdään jätemääristä, käytetyistä materiaaleista ja energiasta, joiden tilastoja käytetään mittareina ympäristöhallintajärjestelmän laadukkuutta arvioitaessa. Kuluneen kalenterivuoden toiminnasta tehdään vuosittain ympäristöselonteko, joka raportoidaan ympäristölautakunnalle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Hakija ei ole esittänyt päästö- tai vaikutustarkkailua. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja mielipiteet Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla 27.7. 3.9.2009. Kuulutus asian vireille tulosta on 2.8.2009 julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Kaupunginhallitus on todennut 7.9.2009 301, ettei sillä ole aihetta antaa hakemuksesta muistutusta.
8(15) Hakemuksen johdosta ei ole annettu muita muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus on 24.8.2009 antanut seuraavan lausunnon: Ympäristölupahakemus on puutteellinen. Hakemuksessa on esitetty liitteitä, joita ei ole hakemuksen mukana. Hakemuksen liitteenä tulisi olla kartta, jossa ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti, kemikaalivarastot sekä prosessikaavio, josta ilmenevät yksikköprosessit ja päästölähteet. Lisäksi hakemuksen liitteenä tulisi olla kartta, josta selviää alueen liikennejärjestelyt ja ympäristössä olevat kohteet. Laitoksessa tulisi tehdä laajempi ympäristömeluselvitys, joka toisi esiin sekä päivä että yöaikaiset melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. VOC-päästöistä ja niiden merkityksestä tulisi tehdä tarkempi selvitys, jossa huomioitaisiin etenkin lähistöllä olevat asukkaat sekä koulut. Hakemuksen mukaan turvallisuussuunnitelman päivitys on vuodelta 2007. Vastaako suunnitelma vuoden 2009 tilannetta ei käy ilmi hakemuksesta. Terveysvalvonnalle ei ole tullut valituksia laitoksen toiminnasta. Forssan vesihuoltoliikelaitos ei antanut pyydettyä lausuntoa. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu tarkastuksen yhteydessä eikä hakijalla ole tarvetta tehdä vastinetta. Tarkastukset Laitoksella tehtiin tarkastus 27.10.2011 ja 14.2.2012. Muistiot tarkastuksista on liitetty hakemuksen asiakirjoihin ja tiedot on esitetty kertoelmaosassa. Hakemusta on täydennetty 25.3.2011 (pelastussuunnitelma ja ympäristöselonteko), 24.5.2011 (VOC päästöt 2010, jätesuunnitelma ja ympäristöhallintajärjestelmän tunnuslukua 2010), 9.6.2011 (päivitetty Liite 2), 25.10.2011 (pohjapiirrokset), 7.11.2011 (jätemäärät 2010), 25.11.2011 (tiedot pölysyklonista ja virtauskaavio) sekä 2.2.2012 (jätevesitulokset). YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Forssan Kirjapaino Oy:n toiminnalle Forssan kaupungin Kuhalan kaupunginosassa kiinteistöllä 61-7-38-4, osoitteessa Esko
Vastaukset lausuntoon Lupamääräykset: 9(15) Aaltosenkatu 2, 30100 Forssa, hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti toteutettuna. (YSL 6, 42 ja 43, YSA 19 ) Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon seuraavissa lupamääräyksissä: nro 3, 4 ja 9. Yleistä Toimintaa tulee harjoittaa niin, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Mikäli laitoksen toiminta kuitenkin aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristössä, tulee laitoksen välittömästi ryhtyä toimiin haittojen poistamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon siten, että ne vastaavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimuksia. Olemassa olevaa laitekantaa tulee huoltaa säännöllisesti ja pitää kirjaa toteutetuista huolloista. (YSL 4, 5, 6, 42 ja 43, NaapL 17, YSA 37 ) Toiminnanharjoittajan on vastattava toimintansa ympäristönsuojelulain 4 ja 5 :n mukaisista yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien toteutumisesta. Toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä on oltava selvillä sekä käytettävä sitä. Toiminnanharjoittaja Laitoksen toiminnasta ja päivittäisestä valvonnasta vastaavat henkilöt yhteystietoineen on ilmoitettava ympäristölautakunnalle 30.4.2012 mennessä. Luvanhaltijan vaihtuessa on vaihtumisesta ilmoitettava ympäristölautakunnalle. (YSL 46 ja 81 ) Lupamääräys vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta on annettu tiedonkulun varmistamiseksi. Melu Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa naapurikiinteistöille. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimpien altistuvien kohteiden piha-alueilla ylittää 55 db:ä (A-painotettua ekvivalenttitasoa) päiväaikaan klo 7-22 ja 50 db:ä yöaikana klo 22-7. Uusilla alueilla, kuten Loimikadun varrella, on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Toiminnasta aiheutuvat ekvivalenttimelutasot (LAeq) lähimpien altistuvien kohteiden piha-alueilla on mitattava ulkopuolisen
10(15) asiantuntijan tekemin mittauksin kertaluonteisesti 31.10.2012 mennessä. Mittauksia tulee tehdä rahti- ja hylkyjärjestelmän ovien ollessa kiinni ja auki sekä päivä- että yöaikaan. Mittauksia koskeva suunnitelma on esitettävä viimeistään kuukautta ennen suunniteltujen mittausten suorittamista ympäristösihteerin hyväksyttäväksi. Melumittausraportti on toimitettava ympäristölautakunnalle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Ylitystilanteissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin melupäästöjen pienentämiseksi. Mittausraportin perusteella ympäristölautakunta voi antaa lisämääräyksiä. (YSL 42, 43 ja 46, NaapL 17, VNp 993/1992) Melua koskeva lupamääräys on annettu naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Laitoksen toiminnasta lähiympäristöön aiheutuva ekvivalentin äänitason enimmäisarvoa koskeva lupamääräys on annettu soveltaen valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Määräys ei koske harvoin tai tilapäisesti käytettävien laitteiden aiheuttamia melupäästöjä. Melutaso on tarpeen tarkistaa puolueettomasti, jotta varmistutaan toiminnan aiheuttaman melupäästön suuruudesta ja laajuudesta. Päästöt ilmaan Toiminnanharjoittajan tulee esittää vuosittaiset laskelmat kaavoineen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä vuosiraportoinnin yhteydessä. Ympäristölautakunta antaa tarvittaessa lisämääräyksiä asiasta. (YSL 5, 43 ja 46 ) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toiminnan lupa- ja valvontaviranomainen määräytyy haihtuvien orgaanisten yhdisteiden käyttömäärän mukaan. Kemikaalit ja niiden varastointi Toiminnassa tarvittavat maalit ja muut kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jos varastotiloissa ja lastausalueella olevat yleiseen viemäriin johtavat lattiakaivot ovat välttämättömiä toiminnan kannalta, ne on varustettava sulkuventtiileillä, jotka on pidettävä normaalisti suljettuina ja ne saa avata vasta, kun on varmistettu, ettei kaivoon ole päässyt kemikaaleja. Muutoin varastointitilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkumatoin tai päällystettävä riittävän tiiviillä pinnoitteella. (YSL 4, 5, 7, 8 ja 43 )
11(15) Ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee kiinnittää eritystä huomiota siihen, että ko. aineet eivät missään olosuhteissa pääse leviämään ympäristöön. Asianmukaisilla turvarakenteilla estetään vaarallisten aineiden pääseminen ympäristöön ja yleiseen viemäriin myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Jätevedet Viemäriin ei saa laskea sellaista jätevettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, jätevedenpuhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa otettava näytteitä viemäriin menevästä jätevedestä. Jäteveden laatu tulee tutkia ainakin silloin kun laitoksella toteutetaan sellaisia muutoksia, jotka ennalta arvioiden saattavat muuttaa jäteveden laatua. (YSL 43, 46 ja 47, YSA 36 ja 36a ) Määräyksellä ehkäistään jätevedenpuhdistamon toimintaa vaikeuttavien päästöjen syntyminen. Jätevesien laatua tulee tarkkailla erityisesti laitoksella tapahtuvien muutosten yhteydessä. Jätevedenlaatua on tutkittu 2.2.2010., jolloin kehityskoneiden huuhteluvedet olivat laimeita ja viemäröitäväksi kelpaavia. Ongelmajätteet Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä mitkä toiminnasta syntyvät jätteet ovat ongelmajätteitä. Ongelmajätteet on varastoitava lukitussa, merkityssä sekä tiivispohjaisessa varastossa. Erilaiset ongelmajätteet on selkeästi merkittävä ja pidettävä erillään toisistaan. Nestemäiset ongelmajätteet tulee säilyttää tiiviissä astioissa ja tiiviissä suoja-altaassa. Ongelmajätteistä, niiden alkuperästä, laadusta ja määrästä sekä varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle. (YSL 4, 43 ja 45, JäteL 6, JäteA 6, VNp 659/1996) Määräämällä jätteiden luovuttamisesta, halutaan varmistaa, että pois toimitettavia jätteitä ei luovuteta luvattomille jätteitä käsitteleville ja hyödyntäville laitoksille tai henkilöille. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti siten, että ne eivät pääse leviämään ympäristöön. Asianmukaiset merkinnät ovat tärkeitä jätteiden oikean jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Jätehuolto
12(15) Jätteiden syntyä tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä oleva jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. Pölynpoistosta ei saa aiheutua roskaantumista tai muuta haittaa laitoksen ulkopuolelle. Poistoilmakanavat tulee varustaa riittävän tehokkailla suodattimilla tai muulla vastaavalla tavalla, jotta paperipölyä ei pääse laitoksen ulkopuolelle. Mikäli paperipölyä kertyy Rantaraitille tai muualle, on pöly poistettava säännöllisesti ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Pölynpoistojärjestelmiä tulee huoltaa säännöllisesti ja pitää kirjaa toteutetuista huolloista. (YSL 4, 7, 8, 42, 43 ja 45, YSA 19, JäteL 4, 6 ja 19 ) Jätehuoltoa koskeva yleinen määräys on annettu, jotta voidaan varmistua jätehuollon asianmukaisuudesta. Jos kaatopaikalle toimitetaan normaalista yhdyskuntajätteestä poikkeavaa jätettä, on sen ominaisuudet tunnettava ja kaatopaikkakelpoisuus tarvittaessa selvitettävä. Jätteestä ei saa aiheutua roskaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Pölynpoistojärjestelmän on todettu aiheuttavan roskaantumista, joten on katsottu tarpeelliseksi lisätä erillinen määräys tätä koskien. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaaraja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma (pelastussuunnitelma), josta ilmenee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Päivityksen yhteydessä suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi ympäristölautakunnalle. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävästi vahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita. Lisäksi laitoksella pitää olla näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta, kemikaali- tai öljyvuodosta sekä tuotantohäiriöstä, joista voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristölautakunnalle. Päästöjä lisäävästä häiriötilanteesta tulee laatia raportti, josta ilmenee ainakin häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa tai jos maahan tai viemäriin on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä
13(15) välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. (YSL 7, 8, 43, 46, 62 ja 76, YSA 30, JäteL 51 ) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Mahdollisten nestemäisten kemikaali- ja ongelmajätevuotojen varalta on laitoksella oltava riittävästi kalustoa, jonka avulla voidaan itse viipymättä ryhtyä onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin. Mitä nopeammin onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin ryhdytään, sitä tehokkaammin voidaan onnettomuuden haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia ehkäistä. 10. Toiminnan keskeyttäminen ja lopettaminen Toiminnan pitkäaikaisesta keskeytyksestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti ympäristölautakunnalle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kolme kuukautta, ennen toiminnan mahdollista lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi ympäristönsuojelua koskevista laitoksen lopettamiseen liittyvistä toimista. Ympäristölautakunta voi antaa lopettamiseen liittyvä määräyksiä. (YSL 43, 81, 83 ja 90, YSA 30, JäteL 6 ja 19 ) Toiminnan loppuminen ei saa aiheuttaa vesien-, ilman- tai maaperän pilaantumista. Lisäksi tulee huolehtia jätehuollon järjestämisestä asianmukaisesti. 11. Tarkkailu ja raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä. Ympäristölautakunnalle on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: vuotuinen tuotantomäärä (t/a), tuotannon käyntiajat (h/a) sekä toiminnassa käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien laatutiedot ja kulutusmäärät (t/a) käytetty vesi-, sähkö- ja lämpömäärä viemäriin johdetun jäteveden määrä syntyneiden jätteiden määrät ja toimituspaikat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden käyttö ja päästöt (lupamääräyksen 4 mukaan) yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet)
14(15) selvitys vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä toiminnan muutoksista pölynpoistojärjestelmien toiminta: häiriöt ja tehdyt toimenpiteet pölyn poistamiseksi laitoksen ulkopuolelta ympäristönsuojeluinvestoinnit ja energiansäästötoimenpiteet (YSL 46 ja 83, JäteL 51 ja 52, JäteA 22 ) Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailun ja valvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä toiminnanharjoittaja laatimaan vuosittainen yhteenveto lupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on myös pidettävä jätelain 51 :n mukaan kirjaa syntyneestä jätteestä ja sen toimituspaikasta. RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella sekä kohtuutonta rasitusta naapureille, kun otetaan huomioon laitoksen sijoituspaikka, asetetut lupamääräykset ja hakemuksessa esitetty toiminta. Edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi sen voimaantulopäivästä lukien. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.4.2022 mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen ennen edellä mainittua määräaikaa edellyttää uuden ympäristöluvan hakemista. Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 55 ja 56 ) 15(15) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2006) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30, 36, 36a ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1003) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5, 6 ja 22 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) KÄSITTELYMAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen (kv 8.6.2000, 45) mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta: Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta, YSA 7 1 mom. 6 kohta. Tämän lupahakemuksen käsittelymaksu on 3 400 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 20.3.2012. Päätöksestä tiedotetaan myös Forssan Lehdessä. Päätös Forssan Kirjapaino Oy Jäljennös päätöksestä
Hämeen ELY-keskus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Forssan vesihuoltoliikelaitos 16(15) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä Forssan kaupunginhallitukselle. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. YSL 96 ja 105 Valitusaika päättyy 19.4.2012.