Helsinki, 27. 4. 2014 Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi, Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti
Alkusanat Tämä raportti on syntynyt vuonna 2013 käynnistyneen, pääkaupunkiseudun yrittäjyyttä tukevan palvelutoiminnan uudistumista edistävien toimijoiden aloitteesta. Aloitteeseen sitoutuneet toimijat ovat organisoineet toimintansa Yrittäjyyden ekosysteemin forumiksi. Sen puitteissa on tuotettu vuoden 2013 aikana konsulttitoimeksiantona ekosysteemin kokonaiskuvaus. Toimeksiannon toteutti menestyneesti Hubconcepts Oy:n Jukka Viitanen. Vuoden 2014 aikana työtä jatkettiin täsmentämällä ekosysteemin toimijoiden roolitusta, keskinäistä asemointia sekä pohtimalla erityiskysymyksenä hautomotoiminnan korvaavaa mallia. Tämän raportin tarkoitus on antaa tarkempi kuva ekosysteemin toimijoista, keskeisistä rooleista, niihin kohdistuvista muutospaineista sekä antaa suosituksia pääkaupunkiseudun elinkeinojohdolle investointien kohdentamiseksi. Työ jatkaa suoraan Jukka Viitasen raportin pohjalta, mutta on nähtävä välivaiheeksi ja päätöksentekoa tukevaksi materiaaliksi. Raportin tilaajana on toiminut tässä vaiheessa YritysHelsinki ja sen tekijänä Makery Oy:n Laura Honkapirtti ja Tapio Koivu. Yrittäjyyttä tukevat palvelut tapahtuvat pääosin markkinaehtoisesti, ja siksi toimijoiden kenttä, ansaintamallit, organisaatiomuodot ja roolit muuttuvat jatkuvasti. Valmista, kokonaista ekosysteemin kuvausta ei lähtökohtaisesti tule koskaan kukaan saamaan tämän takia aikaan eikä siihen tule myöskään markkinan dynamiikan vuoksi pyrkiä. Sen sijaan on tärkeä ymmärtää yrittäjyyden elinkaari ja ekosysteemin palvelukokonaisuus sen ympärillä ja keskityttävä siihen, miten ja minne investoida tuloksellisesti ja mitata investointien tuottoa, jotta pääkaupunkiseutu voi nauttia kasvavasta yrittäjyydestä niin lukumääräisesti kuin liiketoiminnan tulosten ja onnistumisten muodossa. Helsingissä, 15. 4. 2014 Tapio Koivu toimitusjohtaja, Makery 2
Sisällysluettelo Alkusanat... 2 1. Ekosysteemin toimijat... 4 1.1 Tausta... 4 1.2 Sitoutuneet tahot ja palvelut... 5 1.3 Muita toimijoita ja palveluita... 8 1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt... 9 2. Ekosysteemin kattavuus... 9 2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet... 9 2.2 Kuntien näkökulma... 10 2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma... 12 2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu... 13 3. Johtopäätökset ja suositukset... 14 3
1. Ekosysteemin toimijat 1.1 Tausta Tämän raportin tarkoitus on antaa kuva pääkaupunkiseudun yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettavista palveluista sekä niitä tuottavista organisaatioista. Raportin pohjana on syksyllä 2013 tehty alustava ekosysteemin kokonaiskuvaus, jonka antoi toimeksi Culminatum Oy ja jonka toteutuksen osalta konsulttina toimi Jukka Viitanen ja työryhmän jäsenenä Timo Onnela, YritysHelsinki, Petri Allekotte, Culminatum Oy, Seppo Laukkanen, Aalto yliopisto, Tuomas Maisala, Spinno sekä Tapio Koivu, Makery. Ekosysteemillä 1 tarkoitetaan tässä yhteydessä koko pääkaupunkiseudulla yrittäjyyden, käynnistyvien ja murrosvaiheessa olevien pienten, erityisesti kasvuhakuisten yritysten tukemiseen tarkoitettuja palveluita, rahoitusmuotoja ja niistä muodostuvaa yhteistyöverkostoa. Ekosysteemiä ei tässä yhteydessä ole tarkoitus rajata kattamaan vain tiettyä valittua joukkoa organisaatioita. Ekosysteemin toimijoiden asemaa ohjaa markkina, ts. yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tarpeet ja mahdollisuudet käyttää rahaa palveluihin, oli se omaa tai julkiselta rahoittajalta tulevaa. Lähtökohta tälle raportille kuitenkin on se, että kaupunkien, oppilaitosten, rahoittajien sekä yksityisten rahoittajien ja palveluorganisaatioiden kesken on muodostunut konsortio, joka ylläpitää ja edistää avoimella agendalla yrittäjän ja yrittäjyyden edistämiseksi tarkoitettuja palveluja. Konsortio toimii ilman siihen kohdistettua ohjausta. Lähtökohtana on se, että palvelut, rahoitus ja tuetut aktitiviteetit kattavat yrityksen ja yrittäjyyden elinkaaren kokonaisuudessaan ja että toimijat kehittävät kokonaisuutta oma-aloitteisesti, yhteistyössä käytännön tarpeita vastaavasti ja alhaalta-ylös periaatteella.. Toimijoiden yhteisen aloitteen tarkoituksena on nivoa yhteen tehokkaammin: 1. tutkimus- ja koulutuslaitosten yrittäjyyttä edistävät ydinprosessit 2. start-up yrityksille suunnatut palvelut 3. yrittäjyyttä edistävä julkinen palvelutarjonta 4. yksityisten palveluntarjoajien linkittäminen palvelukokonaisuuteen Tältä pohjalta on luotu kuvaus (ks. Kuva 1. Ehdotetut palvelusisällöt ) komponenteista, joista palvelun toivotaan muodostuvan. Kuva noudattaa jäljempänä (ks. Kuva 2.) esitettävää yrityksen elinkaareen pohjautuvaa tarkastelua. Elinkaaren alkupäässä palveluiden on tarkoitus kattaa kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tai missä tahansa 1 Start-up ekosysteemin määritelmän osalta ks. http://en.wikipedia.org/wiki/startup_ecosystem 4
elinkaaren vaiheessa olevat mahdolliset, muutostilanteessa tai murroksessa olevat yrittäjät tai yritykset. Palveluiden tulisi toimia niin, että julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat toimivat yhdessä kaikissa yrityksen kehityspolun vaiheissa ja jakavat tietoa ja osaamista yhteisesti sovittavilla tavoilla kokonaisasiakkuusmallin mukaisesti. Palveluketjussa mukana olevat toimijat voivat toimia joko yleisneuvojina alkuvaiheen yrittäjyyden suhteen tai valita erityisosaamisalansa ( yrityksen kehitysvaihe / toimiala ) joihin keskittyvät. Erikoistuminen luo osaamisen kriittistä massaa ja kokoaa tarvittavan asiantuntijajoukon kehittyvän yrityksen ympärille. Ne toimialat, jotka erikoistumisvaiheessa jäävät julkisen palveluntarjonnan reuna- alueille tai yleisten palvelujen varaan, voivat hakea tukea yksityiseltä sektorilta (markkinaehtoisesti) Kuva 1. Ekosysteemin ehdotetut palvelusisällöt, Alkuperäinen: Hubconcepts Oy, 2013 1.2 Sitoutuneet tahot ja palvelut Konsortioon, joka kutsuu itsensä säännöllisesti koolle avoimeen Forumiin, kuuluu tällä hetkellä 18 organisaatiota, mm. YritysHelsinki,, Spinno, Makery, Forum Virium, Helsingin yliopisto, Fiban, Aalto yliopiston yrittäjyyteen liittyviä ohjelmia ja toimintoja, joukkorahoittaja Invesdor, Greater Helsinki Promotion, Laurea, Metropolia, Haaga- Helia, jne. Työryhmä on tehnyt tiivistä suunnittelutyötä yhdessä syksystä 2013, tarkoituksenaan taata alkaville yrittäjille toimiva palvelu resurssitehokkaasti myös hautomotoiminnan lakkauttamisen jälkeen. Tavoitteena palvelujen kehittämisessä on toimia verkostomaisesti siten, että jokaisen toimijan ydinosaaminen ja ala on selvää myös muille osallistujille, jolloin asiakas 5
osataan ohjata oikeaan osoitteeseen kaikkien osallistujien toimesta. Alla on kuvattu YritysHelsingin yritysoppaan mukaiset yrittäjyyden vaiheet lyhyesti (ks. Kuva 2). Jäljempänä oleva kuva havainnollistaa sitä, mitä alkavan yritystoiminnan eri vaihetta kunkin toimijan tarjooma parhaiten vastaa. Kuva 2. Alkavan ja kasvuun tähtäävän yrityksen kehitysvaiheet Vaiheet -2, ja -1: Vaiheet kuvastavat eri tasoja idean kehittymisessä ja tarvittavan osaamisen kerryttämisessä. Taso -2 kuvastaa aikaista vaihetta, jossa pyritään luomaan kiinnostusta yrittäjyyteen. Tyypillisesti yliopistot ja amk:t ovat suuressa roolissa vaiheen aikana esim. yrittäjyyteen liityvine tapahtumineen ja kursseineen. Näihin vaiheisiin voi liittyä muita yrittäjyyteen kannustavia tapahtumia ja kursseja, jotka järjestetään koulutuslaitosten tai yliopistojen ulkopuolella. Tasoilla -2 ja -1 yksilöllä tai ydintiimillä on jo idea, muttei vielä tarkkaa kuvaa siitä, kuinka tämä muutetaan liiketoiminnaksi. Yritystä ei vielä ole perustettu ja tiimiin tarvitaan vielä osaajia tai osaamista. Vaihe 0 kuvaa varsinaista perustamista ja sitoutumista rahallisesti ja juridisesti. Vaiheessa on tärkeintä perustajien sitoutuminen ja erityisesti kasvuun tähtäävien yritysten osalta osakassopimuksen laatiminen oleellisin vaihe. Vaiheen 0 jälkeen yrityksellä on valmiudet lähteä markkinoille tai niitä kehitetään tosissaan. Vaiheet 1-3: Toiminta kehittyy, kasvaa, vakiintuu, syntyy asiakkuuksia. Yrityksen luonteesta riippuen vaiheissa 2 ja 3 kasvua rahoitetaan muullakin kuin tulovirralla. Kiinnostus markkinoilla on kasvavaa. Vaiheessa 3 yritys on jo vakiinnuttanut kasvuasemansa ja pystyy helposti hankkimaan resursseja sekä riskirahoitusta. Omistajat saattavat siirtyä uusiin haasteisiin. 6
Kuva 3: Metropolialueen ekosysteemityöhön sitoutuneiden toimijoiden positiointi yrityksen elinkaarella. Alkuperäinen: Hubconcepts 2013, editoitu 4/2014: Makery ja YritysHelsinki. Raporttia kirjoitettaessa seuraavat organisaatiot ovat sitoutuneet palveluiden kehittämiseksi: yhteistyöhön 1. Haaga Helia -ammattikorkeakoulu 2. Metropolia ammattikorkeakoulu 3. Spinno yrityshautomo (Osa Laurean ammattikorkeakoulua): 4. YritysHelsinki ja sen osana NewCoFactory 5. Helsinki Business Hub (Greater Helsinki Promotion) 6. ForumVirium 7. Makery 8. Helsingin yliopisto ja sen osana Helsinki Innovation Services Oy 9. HelsinkiThinkCompany 10. Invesdor Oy 11. Finnish Business Angel Network (FIBAN) 12. Aalto Start-up Center 13. Helsinki Ventures kiihdyttämö 14. Demos Helsinki ajatushautomo 15. Arctic Start-up 16. Espoon Uusyrityskeskus 17. YritysVantaa 18. Helsingin yrittäjät Toiminta perustuu bottom-up periaatteeseen, ts. kukin toimija on mukana omalla panoksellaan, omista lähtökohdistaan eikä toimintaa erityisesti ohjata ulkopuolelta. Toistaiseksi keskitytään seitsemään päätehtävään: 7
1. Ekosysteemin kokonaiskuvauksen ja yhteisen strategian tuottaminen 2. Hautomotoiminnan uusiutuminen 3. Riskirahoituksen kehittäminen 4. Viestintä 5. Toiminnan vaikuttavuus ja mittarit 6. Yhteisten työkalujen kehittäminen 7. Yhteisten palveluiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetun EUrahoituksen hakeminen. Toimintaa ei rahoiteta erikseen eikä keskitetysti. Toimijoiden kesken on käynnissä erilaisia hankkeita, jotka sivuavat palveluiden kehittämistä ja edellä esitettyjä päätehtäviä. Hankkeissa tehdään yhteistyötä tehtävissä toimivien kanssa sikäli kun se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Ekosysteemin toimijat ovat sitoutuneet yhteistyön tiivistämiseen palveluiden osalta. Tarkoitus on rakentaa yhteydet yrityspalvelualustojen, toimijoiden ja palveluiden välille. Tavoitteena on saada yrityspalvelut näkymään ulospäin yhtenä toimivana kokonaisuutena. Tarkastelussa ovat erityisesti mukana yritysneuvonta, yrittäjyyskoulutus, esihautomotoiminta, hautomotoiminta ja kiihdyttämötoiminta. Optimoinnin tavoitteena on arvioida yhdessä, mihin kohtaan yrityspalvelukokonaisuutta yritys/yrittäjä kannattaa jatkossa ohjata ja kuka tällöin vastaa palvelun sisällöstä 1.3 Muita toimijoita ja palveluita Palveluja on edellisten lisäksi tarjolla yrityksille sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tuottamina. Julkisten organisaatioiden osalta mm. alkuvaiheen rahoitukseen liittyviä toimijat, kuten työ- ja elinkeinoministeriön alaiset organisaatiot palveluineen eivät ole aktiivisesti mukana kansallisen roolinsa vuoksi. Kuitenkin pääkaupunkiseudun toimijat ja TEM:in YritysSuomi-palveluiden osalta on neuvoteltu yhteistyöstä. Vastaavasti mm. Tekesillä on kansallinen tehtävä, eikä se ole kohdistamassa erityisesti rahoitusta pääkaupunkiseudun toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen tältä osin. Osittain tai kokonaan puhtaasti yksityisen sektorin pelisäännöin toimivat organisaatiot ovat toistaiseksi varsin pienessä, mutta kasvavassa roolissa pääkaupunkiseudun yrittäjyyspalveluiden yhteisen kehittämisen osalta. Mm. VIGO-kiihdyttämöistä pääosa ei ole aktiivisia, eikä varsinaista kytkentää ole myöskään mm. aikaisen vaiheen pääomasijoittajiin tai niitä edustaviin rahastojen manageerausyhtiöihin. Pääkaupunkiseudulle on nousemassa myös yksityisiä, toimialakohtaisia yrityshautomoita tai kiihdyttämöitä, mm. Fonecta, Reactor, sekä GE Healthcaren toimesta terveydenhuoltoalaan ja ABB:n toimesta teknologiateollisuuteen. Taaleritehdas kehittää ns. palveluenkelikonseptia. Myös mm. Sanoma konserni ja Nokia oyj ovat toimineet aikaisen vaiheen yritystoiminnan suhteen aloitteellisena, jälkimmäinen mm. Bridge ohjelman kautta, Aallon kanssa yhteistyössä AppCampuksen osalta, avointen, pienille 8
yrityksille tarkoitettujen mobiiliteknologian kehitystyökalujen tarjoajana ja alkuvaiheen sijoittajana. Teknologioita yhdistelevä ja uusia yrityksiä synnyttävä Spinverse Oy:n Innovation Mill toiminta ei ole aktiivisesti mukana osana palvelujen kehittämistä. Tutkimuslaitoksista erityisesti VTT ja sen konserniin kuuluva VTT Ventures Oy on aktiivinen synnyttämään tutkimuslähtöisiä yrityksiä. 1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt Yrittäjien kannalta on luonnollisesti tarjolla runsaasti erilaisia yrityksen alkuvaiheen palveluita. Toimitilojen osalta markkinatilanne on muodostunut sellaiseksi, että pelkän tilan saaminen ei nouse enää yrityksen kannalta haasteeksi. Alkuvaiheeseen keskittyviä palveluita löytyy juridiikan, viestinnän, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, rekrytoinnin alueilta runsaasti. Hautomo-ohjelmien päätyttyä subventoituja palveluita ei ole enää tarjolla. Tilojen osalta palvelut ovat muuttumassa selvästi alkavan toimitilan tarjoamisesta yhteistoimintaa ja työtä tukevien ns. co-creation tai co-working tilojen tarjoamiseen. Palvelua tarjoavat jo yksityiset organisaatiot. 2. Ekosysteemin kattavuus 2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet Yrittäjät tarvitsevat alkuvaiheessa eniten kahta asiaa: rahoitusta ja asiakkuuksia. Yrittäjälle on kriittistä, että voidaan näyttää, miten neuvottelu käynnistetään rahoittajien kanssa, miten käytännössä rahoitusta haetaan ja miten rahoitusneuvottelut sekä rahoittamisen prosessi hoidetaan. Asiantuntija-apua on perinteisesti tarvittu myös taloushallinnon osalta. Yrittäjät ovat toivoneet hyvin aikaiseen vaiheeseen tarkoitettua rahastoa, ns. Boost fundia, jolla voidaan nopeuttaatuotteistusta ja iteroida tarjoama sopimaan oletettuun markkinaan. Yrittäjät tarvitsevat apua arvolupauksensa kirkastamiseen asiakkaidensa suuntaan. Pääviestin hiominen, pitchaus-harjoitukset, esiintymiset, ensimmäisen referenssiasiakkaan saaminen, skaalattavuuden analysointi, yhteydet asiakasverkostoihin, kanavat markkinoille sekä tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen nousevat esiin säännönmukaisesti yritysten suunnasta. Jotta ekosysteemin tuottama palvelu on arvokas yritykselle, on kyettävä näyttämään toimialaan liittyvä osaaminen ja myöskin kyettävä kasvattamaan sitä palvelun tarjoajan taholta. Yrittäjät arvostavat myös aikasäästöjä. Näitä voidaan tuottaa mm. antamalla opastusta ja oppaita liiketoiminnan suunnitteluun, oikeaa ja realistista tietoa erilaisista hakemus- ja rekisteröintiprosesseista, sekä tukea ja esittelyjä oikeille päättäjille. Yleisesti näitä palveluja on jo tuotteistettu ja käytetään laajasti. 9
Alkavan yrityksen kilpailuetua voidaan parantaa myös tuomalla erilaisia ratkaisuehdotuksia esim. tuotteen tai tarjoaman vahvistamiseen (esim. komponenteista järjestelmiin ja ratkaisuihin markkinoiden tarpeista lähtien), osaamisen täydentämiseen, tiimin rakentamiseen ja viestintään. Yrittäjien näkökulmasta palvelu näyttäytyy tällä hetkellä vahvalta erityisesti elinkaaren alkuvaiheen osalta, kuten aktivoinnissa, perustamisvaiheen neuvonnassa ja toiminnan saamisessa operatiiviseksi. Palveluihin tulee kuitenkin selviä aukkoja, kun ensimmäisten asiakkuuksien suhteen olisi luotava referenssejä, tehtävä verifikaatioita markkinapotentiaalista, tuotteen/tarjoaman sopimisesta asiakkaiden vaatimuksiin, jne. Ilman yrityksen rekisteröimistä on käytännössä mahdotonta saada aikaan pieniä kokeiluja edes yliopistoympäristöissä. Kasvuun tähtäävät palvelut eivät toistaiseksi kohdennu elinkaaren aikaisiin vaiheisiin, joissa on vielä mahdollisuus vaikuttaa liikeideaan, tiimiin ja osaamiseen. Varhain ei yleensä käydä perusteellista ja laajaa keskustelua siitä, miten yritysten liikeideaa voitaisiin vahvistaa esim. teknologiaa ja tarjoamaa laajentamalla. Resurssien käyttäminen hyvin vaikaisessa vaiheessa vaatii luonnollisesti riskinottoa, ja riski vastaavasti pienenee sitä mukaa, kun saadaan näyttöjä potentiaalista ja liiketoiminnan onnistumisen mahdollisuuksista. Erityisesti pienessä markkinassa kuten Suomessa, jossa riskinottoon ei ole yleisesti valmiuksia, ei ole yksityisiä toimijoita, jotka uskaltavat tai julkisia, jotka osaavat tarjota palveluita niissä vaiheessa kehitystä, joissa epävarmuus on suurin.. 2.2 Kuntien näkökulma Kuntien näkökulmasta yrittäjyyden tukemisen perusmotiivi on luoda työpaikkoja, jotka tuottavat verotuloja. Kuntien rooli on olla aktiivinen yritysten perustamisen tukemisessa. Kuntien näkökulmasta on ratkaisevaa, toimitaanko palveluiden rahoittajan, tilaajan vai tuottajan roolissa. Tällä hetkellä kunnat tuottavat yleisluonteista neuvontaa ja perustettaessa tarvittavaa hallinnollista tukea. Rahoittajana on tuettu ohjelmallista, muutoinkin julkisrahoitteista toimintaa, joka edistää yrittäjyyttä ja joka palveluna yleisesti ostetaan mm. hautomo- tai kehitysyhtiöiltä. Kunnat ovat rahoittaneet hautomotoimintaa yhdessä elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskusten EU-rahoitteisten ohjelmien kautta. Rahoituksen turvin on voitu tuottaa perustamisvaiheeseen palveluja, jotka helpottavat mm. liiketoimintasuunnitelman laatimisessa, käynnistämisvaiheen rahoituksen saamisessa, tilojen ja muiden peruspalveluiden (kirjanpito, viestintä, juridiikka) hankkimisessa kohtuuhintaan. Palvelutuottajat ovat myöskin aktivoineet yrittäjiä perustamiseen ja rahoituksen etsimiseen kasvun aikaansaamiseksi. Toimintaa on mitattu perustettujen yritysten määrällä. Hautomo-ohjelmien loppuessa on aktiivisesti pohdittu sitä, millaiseksi toiminta tulisi jatkossa miettiä ja miten sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitata. 10
Palvelun tuottamisen ja rahoittamisen roolien muuttuessa kuntien on syytä pohtia, mihin investoimalla voidaan saada aikaan paras vaikuttavuus joko kunnan houkuttelevuuden kannalta yrittäjyyden suhteen, uusien yritysten rekisteröitymisen osalta kuntaan, uusien työpaikkojen synnyn suhteen vaiko yritysten tuottaman veronkantokyvyn suhteen. Haastavaa on yritysten oikean tyyppinen tukeminen siten, että kunta ei käytä rahoitusta palveluun, joka kilpailee suoraan markkinaehtoisen toiminnan kanssa. Yrittäjäksi aikovan ja hyvin alkavassa vaiheessa olevan yrityksen kyky maksaa markkinaehtoisesti hinnoitelluista palveluista ennen kuin se on ylittänyt klassista kuolemanlaaksoa ja saanut riittävän rahoituksen tai tulovirtaa, on käytännössä olematon. Siksi on ollut perusteltua auttaa yrityksiä juuri perustamisvaiheessa. Palveluiden tuottajien kyvykkyyttä, onnistumista ja lisäarvoa ei ole voitu sitoa yrittäjän menestymiseen, koska tälle on nähty lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tai sitä ei ole tavoiteltu palveluiden tuottajien riippumattomuuden säilyttämiseksi. Palvelun onnistumista ei mitata suoraan yksittäisen asiakasyrityksen menestymisen kautta. Tämän vuoksi on osoittautunut haasteelliseksi luoda pitkäjänteisiä yhteistyömalleja, joissa kannustettaisiin tiiviimpään, molempia osapuolia samoin kriteerein palkitsevaan toimintaan. Ratkaisuksi on haettu ns. public-private toimintamalleja, joissa julkisesti rahoitetun palvelun tuottaja ja yksityinen taho molemmat toimivat samojen mitattavien tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Ekosysteemin toimijoiden aloitteesta on pyritty luomaan mallia, jossa palvelun ansaintalogiikka perustuisi yrityksen onnistumiseen. Palvelusta saatava korvaus voitaisiin maksaa yrityksen näkökulmasta vasta, kun yritys onnistuu rahoituksen hankkimisessa tai liikevaihdon kasvutavoitteissaa ( success fee perusteinen ansainta). Vaihtoehtoisesti palvelun tarjoaja voi saada omistusosuuden yrityksestä ja sopia erikseen julkisesti rahoitetulle toimijalle erilaisen ehdon irtautumisesta kuin yksityiselle sijoittajalle. Ekosysteemin puitteista ansaintaa on kutsuttu investointimalliksi, ts. yrittäjälle tai yritykselle voidaan tuottaa palveluita, jotka nähdään sekä kunnan että yrityksen näkökulmasta pitkäjänteisenä investointina. Investoidun palvelun takaisinmaksun ja siihen liittyvän riskin jakaa sekä kunta, yrittäjä että palvelun tuottaja. Investoinnin takaisinmaksun lisäksi ja siitä erillisenä asiana kunta voi käsitellä tuotetun palvelun ja luodun järjestelmän vaikuttavuutta verokertymään ja työllisyyteen. Kuntien lähestymistavoissa ja resursseissa panostaa yrityksille tarjottaviin palveluihin on eroja pääkaupunkiseudulla. Kunkin kunnan talous antaa erilaiset lähtökohdat jo resurssienkin suhteen. Helsinki on selvästi suurimpana kuntana kyennyt panostamaan eniten. Tällä hetkellä panostus näkyy aktiivisena mm. uusien yrittäjille tarkoitettujen palvelumuotojen ja perusinfrastruktuurin luomisena. Mm. YritysLinna ja sen puitteissa kehittyvä uusi, vahvempi kasvuun tähtäävä toiminta, kasvuvalmennus sekä tuki yliopistoyhteisössä syntyvän yrittäjyyden edistämiseksi hakevat selkeämmin uutta, vahvempaa roolia yrittäjyyden tukemiseen. 11
Espoossa Aalto yliopiston rooli näkyy vahvimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Etenkin tapahtumista SLUSH houkuttelee vuosittain tuhansia osallistujia, ja koko Otaniemen alue StartupSauna keulakuvanaan on onnistunut muutoinkin olemaan koko maan start-up näyttämön keskipisteenä. Espoon kaupungin omaa palvelutoimintaa edustaa YritysEspoo ja sen peruspalvelut. Lisäksi ammattikorkeakouluista Espoo on tukenut mm. Laurean Spinno-toimintaa, joka jatkaa palveluiden tarjoamista. Vantaan rooli ei ole ollut niin näkyvä kuin naapurikaupunkien. Muiden Uudenmaan kuntien toiminta on aktivoitunut mutta on mittakaavaltaan huomattavasti muuta pääkaupunkiseutua vaatimattomampaa. 2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma Palveluiden tuottajilla tässä yhteydessä käsitetään sekä julkisomisteisia tai julkisella tuella toimivia organisaatioita (mm. kuntien yrityspalveluihin keskittyvät elinkeinotoiminnan alaiset yksiköt, julkisesta ohjelmatoiminnasta rahoitusta saavat kehitysyhtiöt) että yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat palveluitaan markkinaehtoista korvausta vastaan yrittäjille, alkuvaiheessa ja murrosvaiheessa oleville yrityksille. Palveluita tuottavat myös yritysten itsensä perustamat ja rahoittamat yhdistykset (mm. Helsingin Yrittäjät ry.) Palveluiden kirjo pääkaupunkiseudulla on hyvin laaja ja kansallisesti ainoa laatuaan. Pääkaupunkiseudulle keskittyy merkittävin osa alkavista yrityksistä koko Suomessa kuten myös suurin osa niitä tukevista rahoitus- ja asiantuntijapalveluista. Markkinana pääkaupunkiseutu asettaa palveluiden tarjoamiselle kovin erilaiset puitteet ja haasteet kuin pienemmillä alueilla. Näitä ovat mm. yksityisesti saatavilla olevien palveluiden runsaus, yrityksille tarjolla olevien asiakkuuksien läheisyys, tilojen ja muiden toimintaan liittyvien perusedellytysten saatavuus. Toimijoiden on kyettävä osoittamaan yrityksille lisäarvonsa ja palveluidensa kautta eikä sijaintiinsa, asemaansa tai kunnan toimintaan liittyvän roolin kautta. Palveluiden tuottajien kannalta yrittäjyyteen tukemiseen liittyvä rahoittaminen elää merkittävää murrosvaihettaan. Uusia painotuksia ja strategiaa ollaan luomassa sekä Euroopan Unionin toimesta että kansallisesti. Strategiassa näyttää painottuvan tuen kohdistaminen suoremmin yrityksille ja niiden kykyyn ja kapasiteettiin ostaa palveluita. Myös vaiheet ennen yritysten perustamista, kuten yrittäjyyteen aktivointi, tarvelähtöisempi ideointi ja konseptointi näyttää saavan aikaisempaa paremmin ymmärrystä. Raporttia kirjoitettaessa palvelun tuottajien näkökulmasta eletään vaihetta, jossa resurssien leikkaaminen pakottaa sekä uusiutumiseen että toiminnan selkeään volyymin pudottamiseen entiseen verrattuna. Subventoituja palveluita ei enää ole tarjota. Alkavien yrittäjien ja yritysten on joko tultava toimeen ilman niitä tai haettava markkinahintaisia korvaavia vaihtoehtoja. Riskinä on, että alkavien yrittäjien näkökulmasta 12
klassisen kuolemanlaakson ylittäminen tulee entistä haastavammaksi. Tuottajien osalta kriittistä on vastaavasti miettiä, miten kuolemanlaakson ylittämiseen saadaan aikaan palvelu ja kumppanuus, joka voidaan rahoittaa uudella ja jopa riskiä jakavalla tavalla. Julkisen rahoittajan, investoijan ja rahoittajan kannalta on vastaavasti kriittistä saada julkinen investointi kohdentumaan oikein. Palveluiden ja yrittäjyyden kehittämisen rahoituksen eläessä suvantovaihetta, ovat palveluiden tuottajat osaamisen uudistamisen haasteen edessä. Koska resursseja on leikattu, osaamisen katoaminen on väistämätöntä. Haasteena on se, että osaavimmat löytävät helpoiten muita vaihtoehtoja. Jäljelle jäävät joko kykenevät odottamaan uusia rahoitusmahdollisuuksia tai poistuvat markkinoilta. Osaamista uhkaa vähentyä julkisisti tuotetuista palveluista kasvuun tähtäävien, aikaisten vaiheiden yritysten tarpeita palvelevasta osasta, mm. myynnin tehostaminen, kansainvälistyminen, yhteyksien luominen suuriin kumppaniyrityksiin sekä erityisesti mahdollisuuksista rahoittaa hyvin aikaisen vaiheen ideoiden markkinakelpoisuuden pienimuotoisia testejä. Kansainväliset yhteydet ja kontaktit erityisesti riskirahoitukseen uhkaavat jäähtyä ja uusien luominen jää hyvin harvojen toimijoiden varaan. Vaikuttavuus ja sen mittaaminen on oleellista. Aiemmin toimintaa on arvioitu luotujen työpaikkojen ja kunnan verotulojen näkökulmasta sekä kunnissa että valtion tasolla. Tämä on johtanut siihen, että pyritään nostamaan syntyvien yritysten ja niissä työllistyvien henkilöiden lukumäärää. Kuitenkin toimintaa on pyrittävä arvioimaan samoista lähtökohdista kuin mitä markkinat tekevät. Niille on toisarvoista, saako kunta verotuloa sen sijaan on saatava pääomaa kasvuun, asiakkuuksia ja liikevaihtoa, mahdollisuutta kasvattaa yrityksen arvoa ja kannattavuutta. Mikäli kunnalliset ja muut julkiset organisaatiot haluavat kehittää kasvuyrityksille palveluita, on niiden otettava lähtökohdaksi samat toiminnan kriteerit kuin muutkin kentässä toimivat. Tämä on tehtävä silläkin uhalla, että julkiselle toimijalle kehittyvä ansaintatapa (eikä siis tuettu palvelu) häiritsee kilpailua tilapäisesti kunnes markkinan voi katsoa kehittyneen rittävästi. 2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu Yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvää neuvontaa on ollut tarjolla laajasti eri pääkaupunkiseudun kuntien yritysneuvonnan toimesta. Osaamisen kasvaessa sekä palvelun tarjoajien että alkavien yrittäjien taholta, on syntynyt tarve erikoistuneemman palvelun tarjoamiseen yleisluontoisen neuvonnan lisäksi (vrt. Kuva 1) vaiheeseen, jossa ei vielä ole näköpiirissä voimakasta kasvua tai idean rajaamisessa ja kehittämisessä vielä ollaan alkuvaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa yrityksillä on tarjolla sekä rahoitusta että erikoistuneita kumppaneita ja kanssayrittäjyysohjelmia (esim. Tekesin NIY-rahoitus, VIGO-kiihdyttämöt). Euroopan Unionin taholta kannustetaan smart specialization tukeen ja myös julkisia toimialoja keskittymään joko toimialaan, yritysten kannalta keskeiseen haasteeseen tai vaikeaan vaiheeseen elinkaarella. Jo nyt on havaittavissa, että myös julkiset toimijat 13
alkavat keskittyä toimialoihin, mm. peliteollisuuteen, elintarvikkeisiin, jne. Osa erikoistuu tietyn, oleellisen tehtävän, esim. myynnin käynnistämisen, tiimin rakentamisen ja rahoitusvalmiuksien kehittämiseen. Ammattimaisista sijoittajista löytyy hyvin menestyneitä rahastojen managerointiyrityksiä (mm. mobiiliteknologiaan sijoittava Nexit Ventures), erikoistuneita, VIGO-ohjelman kiihdyttämöitä (mm. Lifeline Venture Partners). Näiden kehittäminen on ollut kansallinen tehtävä, jossa Tekesin rahoitukselle ja jatkossa erityisesti Tekes Pääomasijoitus Oy:llä on merkittävä rooli alkuvaiheen rahoituksen kohdentamisessa toimialoittain. 3. Johtopäätökset ja suositukset Yrittäjyyden palveluiden koko ekosysteemiä ja toimivuutta tarkasteltaessa lähtökohdaksi on otettava yrityksen tarpeet rahoituksesta, asiakkuuksista ja toiminnan käynnistämisen sujuvuudesta. Tarkasteltaessa yhteiseen tavoitteeseen sitoutuvien organisaatioiden määrää ja rooleja, voidaan väittää, ettää palvelut eivät kata yrittäjien elinkaaren aikaisia tarpeita. On aiheellista kysyä, onko tavoitteen takana kriittinen massa toimijoita ja toimintaa, jotta mahdollisuudet onnistumiseen on olemassa. Koska raporttia kirjoitettaessa eletään suvantovaihetta rahoituksen suhteen ja odotetaan uusien instrumenttien syntymistä ja aukeamista, on kriittistä kohdentaa resurssit oikein ja mitata niiden käyttöä, jotta palvelutoiminnalle saataisiin riittävän laaja alusta ja että uuden yrittäjyyden ja yritysten syntyä voidaan sekä todennettavasti lisätä että nopeuttaa Raportin ja sen taustana tehdyn työn pohjalta voidaan tehdä mm. seuraavia johtopäätöksiä: - Yksityisten toimijoiden määrä tulee lisääntymään yrittäjyyttä tukevien palveluiden osata. Julkisesti palvelutoiminnan on kohdennettava resursseja sinne, missä yksityiset eivät kykene ottamaan riskejä yksin lainkaan, kuten yrittäjyyteen aktivointi, hyvin aikaisen vaiheen kokeilut (proof-ofrelevance/concept). - Pääkaupunkiseudulla operoivat palvelua tuottavat organisaatiot ovat hyvin heterogeenisiä ja niiden omistuspohjat poikkeavat toisistaan. On lähes mahdotonta muodostaa yhtä rakennetta, joka ohjaisi palvelutuotantoa keskitetysti. Sen sijaan nähdään mahdolliseksi palveluiden tuottamisen ostaminen ja rahoittaminen yhteisin kriteerein ja periaattein. - Julkisen palvelutoiminnan on erotettava selkeämmin toisistaan kaikille yrittäjille tasapuolisesti tarkoitetut perustamisvaiheeseen kohdistuvat palvelut ja mahdolliset palvelut, joiden saamiseksi on täytettävä erityiset kasvutavoitteista johdetut kriteerit. - Yksityisten ja julkisten palvelua tuottavien, erityisesti kasvuun tähtäävien toimijoiden on pystyttävä sitoutumaan yhteisiin perusteisiin ja palvelun saamiseen yrittäjän näkökulmasta helpommin käytettäväksi. - Julkisten toimijoiden on kyettävä muuttamaan toimintamallejaan sellaiseksi, että ne sitouttavat palvelun tarjoajan yrityksen menestymiseen, jota mitataan yritystoiminnan näkökulmasta. 14
- Julkisten toimijoiden on kyettävä varmistamaan osaaminen kasvua tuottavien palveluiden osalta ja osattava myöskin insentivoimaan osaajat siten, että heitä palkitaan asiakkaiden, ts. yrittäjien menestymisestä. - Yrittäjiksi aikovien, alkavien tai murrosvaiheessa kasvua tavoittelevien yritysten kannalta ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, missä kunnassa yritys sijaitsee. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista tarjota kilpailevia palveluiden vaihtoehtoja pääkaupunkiseutujen kuntien tarjoamina. Suosituksina toimivamman palvelukokokonaisuuden luomiseksi ja rahoituksen kohdentamiseksi kunnille ehdotetaan mm: 1. Palveluiden uusimiseksi käynnistettävä ohjelma. Palveluiden tuottamisen osalta on luotava ohjelma, joissa kunnat, kansalliset organisaatiot ja Euroopan Unionin taholta saatava rahoitus kanavoidaan kilpaillun hankinnan tai ohjelmallisen toiminnan kautta riittävän laajapohjaiseen, yrityksille yhtenäisen pohjan omaavaan kokonaisuuteen. Kokonaisuuden on tähdättävä kasvuyritysten yhteiseen lisäarvoon yrittäjille ja asiakkuuksien hallintaan yhtenäisellä strategialla, viestinnällä ja jaetuilla työkaluilla. 2. Boost rahasto. Yhteisen Boost rahasto tarvitaan osaksi palvelukokonaisuutta. Rahaston on kyettävä tuki- ja lainamuotoisten instrumenttien avulla rahoittamaan kasvupotentiaalin perusteella valikoitujen ideoiden, aihioiden ja käynnistyneiden yritysten tarpeita, joko sijoittamalla alkuvaiheessa yritykseen pääomaa tai tuottamalla palvelua, joka maksetaan osakkuudella tai tuottoa jakamalla myöhemmin. Rahasto voi jakautua pienempiin, toimialakohtaisiin osiin. Rahaston toiminta voi olla epäsymmetristä, ts. takaisinmaksussa suositaan yrittäjää rahaston kustannuksella. 3. Yhteistyöohjelma ankkuriyritysten kanssa. On käynnistettävä uusia yritysaihioita ja suurten yritysten innovaatiotoiminnan yhdistäviä ohjelmia. Toiminta on syytä rakentaa segmentteittäin tai sidottaviksi pääkaupunkiseudulla esim. kampusalueisiin ja niiden ympärille houkuteltaviin ns. kansainväliseen toimintaan kykeneviin ankkuriyrityksiin. 4. Tilaajafunktion perustaminen. On syytä harkita kuntien yhteisen palveluita tulevaisuudessa tilaavan vastuutahon muodostamista tai nimeämistä. Tilaajan roolin tulee olla palvelun, kompetenssien ja osaamisesta tasosta, yhteistyöstä sekä yhteisestä näkyvyydestä ja markkinoinnista huolehtiminen. 5. Julkisen tuen käyttäminen uusien toimintamallien pilotointiin. Julkista tukea on oleellista kohdentaa toimintamalleihin, joiden kannattavuutta ja toimivuutta yksityisen sektorin on vaikea tai mahdotonta kokeilla. Tuetun uuden mallin osoittaessa toimivuutensa, julkisen tuen on kyettävä vetäytymään tai yksityistämään. Mikäli toimivuutta ei kyetä osoittamaan, kokeilun voi päättää muutoin. 6. EU-rahoituksen hyödyntäminen. Toimijoiden yhteistyötä on tuettava sikäli, kun toimijat ovat liian pieniä esim. hakemaan yksin EU-tason rahoitusta. Samalla on kyettävä kohdentamaan tukea osaamisen kehittämiseen markkinalähtöisyyden ja kysynnän tarpeista. Toimintamalleihin on kyettävä saamaan kompetenssit teknologioiden 15
yhdistämiseen ja luotavien aihioiden ja aloittavien yritysten tiimien merkittävämpään vahvistamiseen. 7. Alkuvaiheeseen osuvan kiihdyttämöpalvelun yhtenäinen kehittäminen. On kehitettävä palvelu, joka tukee kasvuyritysten tarpeita, yhtenäisellä mutta samalla toimialojen erityispiirteet huomioivalla tavalla. Palvelun tuottaminen voidaan toteuttaa kuntien yhteisten tilaajana toimivan vastuutahon tai jopa yhteisesti omistetun konseptin omistavan ja sitä franchising periaatteella toteuttavan organisaation toimesta. Erityiskysymyksenä nostettiin esiin uuden tyyppisen palvelun tuottaminen hautomoohjelmien tilalle. Raporttia kirjoitettaessa osa organisaatioista, jotka ovat aiemmin tuottaneet hautomopalveluita, tekevät yhteistyötä hankkeessa, joka hakee esimerkkejä uudenlaisista yrityskehittämisen kansainvälisten vastaavien organisaatioiden ansaintamalleista. Yksityiskohtaista, yhteistä mallia esimerkkilaskelmineen tai investointivaatimusten näkökulmasta ei ole toistaiseksi esittää. Hautomotoiminnan sijaan ehdotetaan mallia, jossa muodostetaan malli hyvin aikaisten vaiheiden, kasvupotentiaalia tai kasvun edellytykset omaavien aihioiden kiihdyttämistä (ks. kuva 4). Palvelutoiminta on osin uusyrityskeskusten kanssa samassa vaiheessa, mutta kohdentuu välittömästi kasvupotentiaalin hyödyntämiseen siten, että palvelua tuottava organisaatio ottaa tulevien yrittäjien kanssa operatiivisen, kanssayrittäjän tai perustajan roolin ja myös jakaa riskiä. Toiminnan riskin voi kantaa kiihdyttämötoimintaa rahoittavat tahot, kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä EU:n ohjelmatoiminta. Riski voidaan jakaa siten, että yrityksille palvelu maksetaan tulevilla tuotoilla tai jakamalla omistusta. Kiihdyttämöpalvelua tarjoava toimija ja luotava uusi yritys voivat yhteistyössä hakea takausta ja rahoitusta suurelta osin julkisesti rahoitetusta ohjelmasta, joka maksaa palvelun tuottamisen välittömät kustannukset. Kun yritys onnistuu rahoituksessa 16
tai merkittävän liikevaihdon ja voiton aikaansaamisessa, maksaa yritys rahoituksen takaisin ja sen lisäksi palveluntuottajalle erikseen sovitun osuuden voitosta. Kuva 4. Hautomoiden tilalle kaavailtu kiihdyttämötoiminta ja sen asemointi. LIITE, Metropolialueen palvelukartta (erillinen pdf-tiedosto) 17