liiton sosiaalinen uudistuslehti 1/2009 VALOA JA RAHAA KANSALLE! Tässä numerossa teemana terveys liiton valtuusto kokoontui 15. maaliskuuta Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla. Kokousväki keskusteli vilkkaasti ja hyväksyi alla olevan ja sivulla 2 olevan kannanoton. Kokousta edeltäneessä seminaarissa tutkija Ilpo Vilkkumaa alusti Sata-komitean työhön liittyvistä kysymyksistä. Lisää kokouksesta ja seminaarista sivulla 3. Pitäkää puolenne lääkärissä! Sivu 2 Demokratiaa terveysasemille Sivu 4 Mitä ministeri Risikko lupaa? Sivu 5 Setelit puhtaiksi suit-sait Sivu 8 Mitä tekisit 20 miljoonalla? Sivu 8 LUNASTAKAA LUPAUKSENNE PÄÄTTÄJÄT: KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN ON MAHDOLLISTA Hallitus on hallitusohjelmassaan ja sosiaaliturvan uudistusta valmistelevaa Sata-komiteaa asettaessaan ilmoittanut tavoitteikseen mm. köyhyyden vähentämisen, riittävän perusturvan tason turvaamisen ja sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämisen. Listalla on ollut myös yksi yhtenäinen terveyskustannusten maksukatto. Hallituksen tähänastiset toimet ja Sata-komitean ehdotukset sosiaaliturvauudistuksen peruslinjauksiksi eivät kuitenkaan lunasta lupauksia julkilausutuista tavoitteista. Sitä paitsi Sata-komitean yli on kävellyt milloin hallitus, milloin työmarkkinajärjestöt keskinäisillä sopimuksillaan, joten komitean tehtäväksi taitaa jäädä vain hallituksen sanelemien ja jo sovittujen päätösten kirjaaminen Elvytyksen nimissä on hallitus valmis jakamaan runsas- kätisesti rahaa tahoille, jotka viimeisen vuosikymmenen aikana ovat nauttineet kasvavista pääomatuloista, samaan aikaan kun perusturvan ostovoima on romahtanut. Toisaalta selitellään, että taantuman vuoksi ei sosiaaliturvan kehittämiseen ole varaa. Sosiaaliturvan tulevaisuutta ja kehittämisen edellytyksiä vaarantaa osaltaan työnantajien Kela-maksun poistaminen. Tällä miljardin euron tulonsiirrolla tuetaan velvoitteettomasti etenkin suuryrityksiä ja jätetään eniten tukea tarvitsevien kansalaisten perusturvan rahoitus poliittisten pelien ja kabinettisopimusten varaan. Viime aikoina on saatu pätevää tutkimustietoa köyhyyden poistamisen keinoista: Tutkimusten mukaan kaikkein tehokkaimmin köyhyyttä vähennettäisiin korottamalla toimeentulotuen, kansaneläkkeen ja muun alimman perusturvan tasoa. Niin ikään terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen auttaisi eniten köyhiä, etenkin pienituloisia eläkeläisiä ja pitkäaikaissairaita. Riittävän perusturvan takaaminen yhdenvertaisesti asuinkunnasta riippumatta edellyttää myös viimesijaisen perusturvan eli toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtämistä kunnilta Kelalle. Vastaperusteluna on esitetty, että silloin kaikki tukea tarvitsevat ja siihen oikeutetut ehkä osaisivat ja uskaltaisivat sitä hakea ja saada. Toteutuvatko tällaisessa perustelussa todella lain henki ja kirjain ja suomalaisen sosiaaliturvan tavoitteet? Kansalaisten perusturvan ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja pienituloisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden toimeentulon kohentamiseksi vaadimme, että: kansaneläkkeen ja muun perusturvan taso korotetaan välittömästi vähintään 800 euroon kuukaudessa, verotettavan kuukausitulon alarajaa nostetaan 1 150 euroon myös kunnallisverotuksessa, eläkkeiden taso sidotaan ostovoiman säilyttämisen turvaavaan indeksiin, eläkkeiden tasokorotus ei heikennä yksilöllisiin ja tilannekohtaisiin tarpeisiin perustuvia asumis-, hoito- ym. tukia, terveyskustannusten maksukatot yhdistetään pikaisesti yhdeksi, enintään 350 euron vuotuiseksi maksukatoksi, toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi, Kelan rahoitus turvataan myös pitkällä tähtäimellä, ainakin osa suuryrityksille ja pankeille luvatusta tuesta siirretään sosiaaliturvan rahoituksen vahvistamiseen. Kysymme nyt Teiltä, arvoisa päättäjä, mitä aiotte tahollanne tehdä näiden vaatimusten toteuttamiseksi ja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa? liitto ry. Liittovaltuusto 15.3.2009 Kannanotto on lähetetty seuraaville päättäjille: Pääministeri Matti Vanhanen Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Peruspalveluministeri Paula Risikko Eduskuntaryhmät Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet SATA-komitean puheenjohtaja Markku Lehto SATA-komitean jaostojen puheenjohtajat
2 Hallitus kaivoi verta nenästään, kun se pääministeri Matti Vanhasen (kesk) johdolla ilmoitti päättäneensä nostaa eläkkeellejäämisen alaikärajaa kahdella vuodella. Hallituksen suunnitelmiin liittyy paljon sellaista, jota eivät hyväksy työntekijäjärjestöt eivätkä myöskään itseään kunnioittavat vammais- ja eläkeläisjärjestöt. Erityisesti esiin ovat nousseet eläkekysymykset. Päätöstä perusteltiin sillä, että se on viesti kansainvälisille luottolaitoksille, joilta Suomi hakee lainaa. Viestinä on, että Suomi pystyy tekemään rakenteellisia muutoksia vaikeinakin aikoina, jotta velka voidaan maksaa kunniakkaasti pois. Miksi pääministeri Matti Vanhanen meni kertomaan eläkepäätöksen olemattomasta valmistelusta? Olisiko kyse hallituspuolueiden sisäisestä valtataistelusta ja yrityksestä nostaa omaa johtajan profiilia ottamalla pisteet kotiin hallituksen aloitteellisuudesta? Pääkirjoitus 1/09 Eläkepäätös aiheuttaa vastustusta ja syystäkin Tässä Vanhanen tuli kuitenkin harvinaisen rehellisesti paljastaneeksi, että isoa eläkepäätöstä ei ollut lainkaan valmisteltu eikä siihen osallisia järjestöjä ollut asiassa haluttu kuullakaan. Ay-johto tyrmistyi hallituksen päätöksestä ja kolmikannan sivuuttamisesta sen valmistelussa ja työmarkkinajärjestöjen sosiaalitupossa tekemien sopimusten muuttamisesta. Protestina suunnitelmille SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajat vetäytyivät pois sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komitean työstä. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajien mukanaolo tynkä-sata-komitean työskentelyssä on kyseenalaista, koska hallitus selvästi käyttää komiteaa pelkkänä verhona sosiaaliturvan leikkaamiseksi ja työntekijöiden aseman heikentämiseksi kuten edellisenkin laman aikana. Hallituksen eläkepäätös on kuumentanut mieliä monella taholla ja laajoissa kansalaisjoukoissa. Myös sosiaalitupoon sullottua työnantajien Kelamaksun poistoa on kirottu törkeänä lahjana yrityksille, joka aiheuttaa valtion kassaan miljardin euron aukon ja vaarantaa Kelan maksujen rahoituksen. Työntekijäjärjestöillä ja niiden johdolla on nyt vahva tuki jäsenistöltä ja kansalaisilta päättäväisiin vastatoimiin. Eläkepäätöksen peruuttaminen ei riitä, on myös hylättävä tämä sosiaalitupo-sopimus, jonka hallitus jo omalla eläkepäätöksellään rikkoi. Kansalaisten silmissä näyttää nyt siltä, ettei tilanne ole kenenkään hallinnassa. Valtiovarainministeri lomaili, ja pääministeri ja ay-liikkeen johto kiistelivät lähinnä hallituksen päätöksenteon tavasta, työssäoloajan pidentämisestä he ovat herttaisen yksimielisiä. Eläkeikärajan nostaminen ei pidennä työssäoloaikaa siihen tarvitaan muita keinoja. Jorma Eloranta Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Terveys ei saa olla rahasta kiinni Ulla Ashornin ja Juhani Lehdon toimittamassa kirjassa Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta (Stakes 2008) pohtivat useat asiantuntevat tutkijat maamme terveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä ja haasteita, voimavarojen kohdentumista ja järjestelmän toimivuutta tutkimustiedon valossa. Sosiaaliturvaa vai bisnestä? Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan, aina 1980-luvun lopulle asti terveydenhuolto nähtiin Suomessa paljolti osana sosiaaliturvaa, lähtökohtina kansalaisten tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus. Sittemmin, globaalisaatioajan kilpailuvaltiossa on yhä voimakkaammin korostunut terveydenhuollon mieltäminen ennen muuta liiketoimintana, suurena ja nopeasti kasvavana elinkeinosektorina. Hyväosaiset hyväosaisempia Terveydenhuollon oikeudenmukaisuus on yksi artikkelikokoelman keskeisiä teemoja. Monilla tieteellisillä mittareilla on voitu todeta terveydenhoitopalvelujen epäoikeudenmukainen kohdentuminen kansalaisten tulojen ja sosiaaliekonomisen aseman mukaan. Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä on nykyisin kolmen kerroksen väkeä: työterveyshuollon piirissä olevat isojen työnantajien työntekijät, yksityisistä palveluista maksamaan kykenevät ja julkisten terveydenhuoltopalvelujen varassa olevat. Tätä mallia jotkut nimittävät kansalaisten valinnanvapaudeksi todellista valinnan varaa tässä suhteessa on useimmilla kuitenkin aika vähän. Kansainvälinen vertailu sitä paitsi osoittaa, että parhaiten toimivat ne yhteiskunnat, joissa toimitaan yhdellä terveysjärjestelmällä. Peruspalvelujen saatavuus Avainkysymys on kaikille avointen peruspalvelujen saatavuus, koska ne toimivat reittinä muihin terveyspalveluihin. Jotta eniten palveluja tarvitsevat niitä myös saisivat, peräänkuulutetaan uusia keinoja, mm. panostusta ennaltaehkäisevään hoitoon ja palvelujen aktiivista kohdentamista suurten terveysriskien ryhmille. Terveydenhuollon asiakasmaksut ja maksukatot vaatisivat tutkijoiden mukaan uudelleenarviointia. Tutkijapuheenvuoroissa tuodaan esille myös mm. omaishoitajien suurta tuen tarvetta sekä vanhusten hoidon kehittämistarpeita. Marja-Leena Kalkkinen Näkökulma: Timo Piippo Pitäkää puolenne! Ihminen on siitä kumma olio, että kun se toimii tehtävissään kyllin kauan, urautuu. Kuten tiedetään, sota raaistaa aina. Tulee sokeaksi omille toimilleen. Tämä voisi olla yksi selitys sille mitä koin, kun jouduin käymään Pitäjänmäen terveyskeskuksessa Helsingissä. Minulta repesi syylä, jota en voinut katsoa kuin peilin avulla. Menin terveysasemalle ja ilmoittauduin luukulla: Tarvitsisi nipsauttaa syylä pois ja panna pari ristipistoa tikkejä ja laastari päälle, ettei se olisi vaarassa enää repeytyä. Arvelin operaation kestoksi viisi minuuttia. Mutta: Ei käy täällä, ei ole lääkäreitä. Teidän pitää mennä Marian sairaalaan! Olen joutunut kaksi kertaa käymään kyseisessä Marian sairaalassa. Meno on siellä kuin Raid-elokuvissa, paitsi että se on täyttä totta. Miksi pienetkin operaatiot pitää siirtää ennestään ruuhkaiseen paikkaan? Helsinkiläisiä juoksutetaan ja istutetaan muutamilla terveysasemilla tuntikausia. Aikamme sanailtuamme sain terveydenhoitajan katsomaan syylääni, ja löytyipä vastaanottoaikakin kahden päivän päästä. Eikähän operaatio kestänyt kuin kyseisen viisi minuuttia. Eikö päättäjät tunne alaansa? Puutteita on, tähän johtopäätökseen olen tullut. Yritin soittaa apulaiskaupunginjohtajalle Kokkoselle. Tietenkään häntä ei voi tavoittaa, sihteeri on aina kilpenä, ja asia siirrettiin alempaan portaaseen. Siellä vastanneelle naiselle asia oli uusi ja outo, ei PALVELUSETELI EI AUTA KÖYHÄÄ JA KIPEÄÄ! liitto ei hyväksy hallituksen ehdotusta palvelusetelien käytön laajentamiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pikaisesti valmistellun lakiehdotuksen perusteluina on esitetty asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen ja yritystoiminnan vahvistaminen. Yritystukea yksityissektorille palveluseteli lähinnä olisikin. Pienituloiset vammaiset, pitkäaikaissairaat ja suurin osa suomalaisista kaipaa toimivia kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tätä ei palveluseteleillä ratkaista. Valinnanvapaus on monelle kaukaista ylellisyyttä. ollut käynyt terveyskeskuksessa asiakkaana, heitä varten kun on työterveyshuolto. Kun sitten kysyin, miksei terveyskeskusmaksua voi maksaa paikan päällä, hän paljasti täydellisen tietämättömyytensä vastatessaan, että voihan maksun maksaa muuallekin kuin pankkiin. Voi kyllä, yhteen ainoaan paikkaan, Kallion virastotalolle, mutta tästä asiasta hän ei siis tiennyt mitään. Terveyskeskusmaksun maksamisesta pankki ottaa kassalla kuusi euroa. Kun tästä keskustelin kyseisen naisen kanssa, hän sanoi, että voihan sen maksaa tietokoneella. Kuinkahan monella yli 60- vuotiaalla on kotonaan tietokone, ja pitääkö meidän kaikkien hankkia sellainen? Kuka nämä hankinnat maksaisi? Ja oppivatko kaikki käyttämään tietokonetta? Näin hänen kanssaan sanailin. Tämä aiheutti sentään sen, että Pitäjänmäen terveyskeskuksen lääkäri soitti minulle ja kysyi, mitä ongelmia minulla oli siellä ollut. Kun hänellekin kerroin, että miksi terveyskeskusmaksun voi maksaa vain pankkiin, hänkin sanoi, että voihan sen maksaa muuallekin. Tällä hänkin osoitti tietämättömyytensä. Tuli silloin mieleeni jonkun aikaisemman poliitikon olisikohan ollut Virolainen? sanoma: Kunpa kansa tietäisi, miten vähällä järjellä meitä hallitaan! Timo Piippo Helsingin Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidien puheenjohtaja Ehdotuksessa kunnille annettaisiin valtuudet päättää sekä palvelusetelin käyttöönotosta että myös setelin arvosta. Ehdotus mahdollistaisi myös sen, että asiakkaan omavastuuosuus voi kasvaa kunnallisia asiakasmaksuja suuremmaksi. Potilas voisi tosin kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta, jolloin kunnan tulee ohjata hänet muulla tavoin järjestettyjen kunnallisten palvelujen piiriin. Tästä oikeudesta olisikin syytä tiedottaa kuntalaisille. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry. Liittovaltuusto 15.3.2009
Köyhyyden poistaminen vaatii silkkaa rahaa - siis köyhille Sosiaaliturvan uudistusta pohtiva, paljon otsikoissa ollut ja työlleen jatkoaikaa saanut Sata-komitea tehtävineen ja tuloksineen oli pohdinnan aiheena liiton seminaarissa 14. maaliskuuta. Aiheesta alusti osaamiskeskusjohtaja Ilpo Vilkkumaa Vervestä. Hän totesi aluksi komitean työlle määritellyt lähtökohdat sosiaaliturvan uudistamiseksi. Näistä keskeisiä ovat työn saattaminen aina kannattavaksi, köyhyyden vähentäminen, riittävän perustoimeentulon tarjoaminen sekä sosiaaliturvan rahoituksen saattaminen kestävälle pohjalle. Eri tutkijoiden mukaan vähätuloinen tarvitsee noin 20 prosenttia lisää toimeentuloonsa, jotta hän ei kokisi olevansa loukussa. Jos esitykset perustoimeentulon kohentamiseksi jäävät tuon prosenttiluvun alle, ne ovat kuolleena syntyneitä ajatuksia, sanoi Ilpo Vilkkumaa avauksenaan. Köyhä hyötyisi Kelan luukusta Kohuttu sosiaalitupo huolehtii vain ansiosidonnaista turvaa saavien eduista, todelliset köyhät jäävät puille paljaille. Sosiaalitupo sai Vilkkumaalta sapiskaa muutenkin, sillä työnantajien kela-maksun poistaminen jättää sosiaaliturvaan jopa miljardin euron aukon. Tämä on hänen mukaansa tosi paha paikka vallankin nyt, kun taantuma painaa päälle. Sata-komitea, työnantajien kela-maksun poisto ja sosiaalitupo saivat osansa Ilpo Vilkkumaan kritiikistä. - Alle 20 prosentin korotukset sosiaaliturvaan eivät auta, sanoi Vilkkumaa. Sata-komitessa on laskeskeltu, että jos toimeentulotuki siirrettäisiin kunnilta Kelan hoidettavaksi, se lisäisi valtion menoja jopa 400 miljoonaa euroa. Tämä on se summa, mikä toimeentulotukea jää aiheettomasti maksamatta hakijoiden tietämättömyyden ja kuntien harrastaman keplottelun takia. Ilpo Vilkkumaa totesi, että on järkyttävää, jos tämän vuoksi jarrutetaan toimeentulotuen siirtämistä kunnilta Kelalle. Toimeentulotuen väärinkäyttäjät ovat siis eri puolella tiskiä kuin asiakkaat. Missä ovat työhön kannustavat työt? Hallituksen ja erityisesti kokoomuksen hellimä ajatus työn kannustavuuden lisäämiseksi keinona korjata sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta sai Vilkkumaalta kriittisen kommentin. Missä ovat ne työt, joihin köyhiä kannustetaan menemään? kysyi Vilkkumaa ja viittasi nykyiseen taantumaan, jonka aikana tuhansia ihmisiä on irtisanottu ja meno vain jatkuu. Sosiaaliturvan rahoituskriisi jäytää Vilkkumaan mukaan koko sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kenttää. Kunnallisten palvelujen rahoitusraamit ja vallitsevat käytännöt käyvät säädettyjen lakien ylitse. Meillä on kansalaisilla universaali oikeus päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tai ainakin terveyskeskuslääkärin jonoon, heitti Ilpo Vilkkumaa piikkinä päättäjien suuntaan. Teksti ja kuva: Valtuusto keskusteli ja otti kantaa liiton valtuuston kokouksessa otettiin kantaa ja keskusteltiin vilkkaasti. Kannanottojen aiheet olivat koskivat köyhyyden voittamista ja palveluseteliä. Toimintasuunnitelma kirvoitti varsinaisen keskustelun, sillä kokousväellä tuntui olevan suuri tarve päästä vaikuttamaan myös kokoussalin ulkopuolelle. Muutosta vaativia asioita on vaikka kuinka paljon, joten eikö olisi aika lähteä pitkästä aikaa eduskuntatalolle kertomaan päättäjille mitä mieltä me olemme asioista, sanoi Anja Kivipensas Tampereelta. Hän totesi, että opiskelijat ovat jo näyttäneet liikehtimisen esimerkkiä, joten nyt on otollinen aika nostaa tunnuksia ja suunnata painetta päättäjiin. Porin Aino Grönvall kyseli miten koota voimia alueellisesti ja mitkä tunnukset olisivat nyt tärkeimpiä. Valkeakosken Tuure Hietanen muistutti, että monella paikkakunnalla on vammaisjärjestöjen yhteistyöelimiä, joten niiden piirissä voisi olla mahdollisia kumppaneita. Alueellista julkisuutta pitää käyttää omien asioiden esiintuomiseen. Helsingin yhdistys tarjosi aloitettaan terveyskeskusmaksujen poistamiseksi kaikkiin mahdollisiin tiedotusvälineisiin, sanoi Senja Räsänen Helsingistä. Tsil ry:n puheenjohtaja Jorma Eloranta vakuutti liiton valmiutta tukea yhdistysten aloitteita ja rakentaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Lähikuukaudet näyttävät, tavataanko eduskuntatalolla, millaisilla tunnuksilla ja millaisella porukalla. Valtuuston kokouksessa otettiin kantaa ja keskusteltiin vilkkaasti. Kuvassa etualalla Lahden yhdistyksen Ritva Korhonen. Puheenjohtaja vaihtui Porin yhdistyksessä Kymmenen vuotta Porin sairaus- ja tapaturmainvalidien puheenjohtajana menestyksellisesti toiminut Aili Pärnä sai pyytämänsä eron tehtävästä yhdistyksen vuosikokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Anna-Liisa Pahkuri. Liiton edustaja, Vähäjärven lomakodin johtaja Tarja Västilä toi liiton kiitokset porilaisille jäsenille menestyksellisestä toiminnasta vammaistyössä ja taloudellisesta avusta liitolle. Hän ihmetteli eräitä sosiaalialan työntekijöitä, koska he eivät opasta sairaita ja vammaisia saamaan kaikkia etuja, joihin he ovat oikeutettuja. - On yleistä, että kunnissa kierretään lakeja. Muuan sosiaalityöntekijä on jopa sanonut, että lait ovat kiertämistä varten. Moinen asenne on väärin. Väärin on myös se, että bisnes tulee kunnallisiin palveluihin. Sihteeri Aino Grönvall esitteli toimintakertomuksen. Toiminta oli viime vuonna vilkasta. Jäseniä on 160. Toimintakertomus ja ylijäämäinen tilikertomus hyväksyttiin. Poisnukkuneiden jäsenten muistoa kunnioitettiin hetken hiljaisuudella. Rauman yhdistys jatkaa entisin voimin Rauman seudun tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n vuosikokous pidettiin Raumalla S.V.Stalolla 26.2. Kokouksen puheenjohtajana toimi Taisto Lamminen, joka valittiin edelleen jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Liiton puheenjohtaja Jorma Eloranta toi liiton terveiset. Puheessaan Eloranta selvitti liiton taloudellista tilaa, mikä on kireä, mutta tullaan toimeen. Sata-komitean Eloranta totesi olevan kuin salaseura, josta tulevat hallitukselle mieluisat asiat otetaan heti käyttöön, mutta muut, epämieluisat, jotka parantaisivat vähätuloisten asemaa, unohdetaan. Eloranta oli myös vahvasti sillä kannalla, että yhteiskunnan tuki tulisi Aili Pärnä esitteli kuluvan vuoden toimintasuunnitelman. Sen mukaan järjestetään kerhoja opintotoimintaa ja osallistutaan Vähäjärven toimintaan. Yhdistyksen kesänviettopaikkaa Kuntoharjua kunnostetaan ja sen katto uudistetaan. Uusi puheenjohtaja kiitti Aili Pärnää ja Anja Mäkelää heidän toiminnastaan ja ilmoitti, että heille on järjestetty loma Vähäjärvellä. Porin yhdistyksen hallituksen jäseniä tänä toimintakautena ovat Pentti Ruohoniemi, Rauno Huhmarniemi, Aili Pärnä, Tuija Siltanen, Eila Martti ja Maiju Lehtonen. Varajäseniä ovat Anna-Liisa Mäkinen, Aino Grönvall ja Kirsi Juhola. Rakennusveteraanit lupasivat apuaan Kuntoharjun kunnostustöihin ja kutsuivat kyläilemään kesällä Särkinokkaan. Kokouksen lopuksi puheenjohtajana toiminut Raila Aho kiitti runsaslukuisasti kokoukseen osallistuneita jäseniä ja toivotti menestyksekästä toimintaa tälläkin toimintakaudella. Kokous jatkui tiistaikerhon merkeissä. Aarre Mäkelä Aili Pärnä toivotti osanottajat tervetulleiksi Porin yhdistyksen vuosikokoukseen, liiton tervehdyksen toi Tarja Västilä. kohdistaa ainoastaan julkiselle puolelle. Huomiota tulisi kiinnittää myös vammaislakien huonoon toteutumiseen, ja painostusta tässä asiassa tarvitaan kuntia ja valtiota kohtaan. Isona ongelmana todettiin vammaisjärjestöjen hajanaisuus. Yhdistyksen hallitukseen valittiin jäsenkirjuriksi Jorma Kisamaa, sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi Kalevi Tuominen ja muiksi jäseniksi Inkeri Pääkkö, Toini Roininen, Raija Vikstedt ja Olavi Hanhiluoto ja varajäseniksi varapuheenjohtaja Reino Leino, Kaisa Siltanen ja Rauno Glad. 3 Kalevi Tuominen
4 PANOSTUS JULKISEEN TERVEYDENHUOLTOON EI BISNEKSEEN! Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälän asettama työryhmä ehdottaa sairausvakuutuslain muutosta niin, että julkisissa tiloissakin tapahtuva yksityinen terveydenhoito tulisi Kelakorvausten piiriin, jotta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja voitaisiin vuokrata yksityisille terveydenhoitopalvelujen tuottajille. Vuokratulomahdollisuudet saattavatkin houkuttaa monia kuntia, jotka yrittävät selvitä taloudellisesta ahdingosta tehtävien lisääntyessä ja valtionosuuksien niuketessa. Toisaalta hoitoonpääsy julkiseen terveydenhoitoon eli ns. hoitotakuun toteutuminen takkuilee edelleen: Ylipitkiä hoitojonoja erikoissairaanhoitoon on vieläkin useissa sairaanhoitopiireissä, ja kuten Valtiontalouden tarkastusvirastokin on todennut perusterveydenhuollossa hoitotakuu ei ole tehostanut hoitoonpääsyä käytännössä lainkaan. Yksityistä palveluako nyt tarjotaan ratkaisuksi vammaisille, pitkäaikaissairaille, vanhuksille ja muille, joiden terveydenhoito on pienten tulojen vuoksi julkisen palvelun varassa? Kelakorvaukset eivät pienituloisia paljon auta yksityisten korkeiden taksojen maksamisessa. Kuntien tiloja ja resursseja ei ole mitään syytä tarjota yksityisille niin kauan, kun julkinen terveydenhuolto ei vastaa olemassaolevaan tarpeeseen eikä perustuslaissa säädetty kansalaisten yhdenvertainen oikeus hoidon saantiin toteudu. STM:n työryhmä varoitti myös hankkeeseen liittyvistä rajanveto- ja vastuuepäselvyyksistä: vuokranantajan tulisi huolehtia siitä, ettei julkisen terveydenhuollon tiloissa tapahtuva yksityinen terveydenhuoltopalvelutoiminta vaaranna julkisen terveydenhuollon toimintaa, potilaiden pääsyä julkisen hoidon piiriin tai hoitotakuun toteutumista. Julkisen terveydenhuollon tilojen tulee esimerkiksi olla aina tarvittaessa julkisen terveydenhuollon palveluiden käytettävissä. Ennen tilojen vuokraamista vuokranantajan tulisi varmistua siitä, ettei kunta tai kuntayhtymä tarvitse tiloja hoitotakuun toteuttamiseen. (työryhmän muistio 3.11.08, s. 27) Jos ministerin ehdotus toteutettaisiin, millaiset velvoittavat säädökset annettaisiin kunnille vuokrasopimusten laatimisesta niin, että yksityisille vuokrattavat tilat olisivat aina tarvittaessa julkisen terveydenhuollon käytettävissä? Ja miten voidaan varmistua, että tiloja ei tarvita hoitotakuun eli kansalaisten lakisääteisten oikeuksien toteuttamiseen? Entä miten tätä valvottaisiin? Kansalaisten perusoikeuksien toteuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi terveydenhoidossa vaadimme: - kuntien ja kuntayhtymien terveydenhoitotilojen ja -laitteiden ottamista tehokkaaseen julkisen terveydenhuollon käyttöön hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi ja palvelujen tehostamiseksi työaikajärjestelyin ja henkilökuntaa lisäämällä, - hoitotakuun toteutumisen tehokasta seurantaa, valvontaa ja lainrikkomusten sanktiointia myös perusterveydenhoidossa, - julkisen terveydenhuollon voimavarojen lisäämistä ja riittävien resurssien varmistamista valtion valvonnalla ja kohdennetulla tuella, - yhden, kaikki terveys- ja sosiaalipalvelut, terveydenhoitomatkat ja lääkekulut kattavan 350 euron maksukaton toteuttamista, - asiakasmaksujen poistamista vähitellen kokonaan julkisesta terveydenhuollosta sekä - panostusta ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, mm. terveystarkastuksiin ja neuvontaan sekä kuntoutukseen elämän laadun kohentamiseksi ja pitkän aikavälin säästöjen aikaansaamiseksi hoitokustannuksissa. Tämä Tsil ry:n liittohallituksen kannanotto (11.12.08) on lähetetty sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle, peruspalveluministeri Paula Risikolle, eduskuntaryhmille ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille. Käyttäjädemokratiaa terveyskeskuksiin Tampereen kaupungin Hervannan terveysaseman palvelujen pitäisi riittää kaupunginosan noin 20000 asukkaalle. Toisin on, sillä palvelujen määrä ja laatu eivät ole tyydyttäneet asiakkaiden eivätkä henkilöstön tarpeita. Tämä oli taustana sille, että Tampereen kaupunki päätti vuonna 2007 käynnistää käyttäjädemokratiakokeilun terveysaseman toimivuuden parantamiseksi. Ryhmän jäseninä on ollut neljä kaupunkiin virka- tai työsuhteessa olevaa henkilöä sekä kolme kansalaisjärjestöjen edustajaa. On hyvä, että tällainen ryhmä on olemassa. Toivon esimerkin leviävän myös muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Olemme keskustelleet perusteellisesti ja tehneet rakentavia esityksiä. Iso ongelma on se, että viesti ei tavoita päättäjiä tai ainakaan se ei näy käytännön päätöksissä, sanoo yksi ryhmän asukasedustajista, Sauli Siidoroff. Rahaa on vain muille jakaa Yksi toiminnan jarru Siidoroffin mukaan on ollut, että ryhmässä varotaan ottamasta kantaa poliittisiin linjauksiin, vaikka päätökset kuitenkin ovat poliittisia. -Hyssyttelyllä ei ole päästy eikä päästä eteenpäin. Siidoroff kertoo, että käytännön ongelmia ovat lääkärin vastaanottoaikojen saaminen, erikoislääkärille pääsy, ahtaat ja vanhentuneet tilat sekä alimitoitetut palvelut. Nämä ongelmat ovat tiedossa, mutta kaupunki on ollut kyvytön muutoksiin. Mitä terveydenhuoltolaki tuo tullessaan? Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistyvät terveydenhuoltolaiksi. Uuden lain tarkoitus on edistää väestön terveyttä, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöisyyttä sekä edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta sekä luoda edellytykset toimivalle ja eheälle palvelurakenteelle vahvistamalla perusterveydenhuoltoa. Lehtemme tässä numerossa ei ollut tilaa paneutua asiaan, mutta tämän vuoden muissa numeroissa siihen on mahdollisuus. Olen esittänyt kokonaan uuden ja monipuolisen terveysaseman perustamista, ja siitä on keskusteltu ryhmässä. Kaupungin käytännön vastaus on kuitenkin ollut lääkäripalvelujen ostaminen yksityisiltä yrityksiltä, jatkaa Siidoroff. Ensin kaupunki osti 4000 hervantalaiselle lääkäripalvelut Pihlajalinna Oy:ltä kaupungin keskustasta 10 kilometrin etäisyydeltä. Hankala järjestely aiheutti tyytymättömyyttä ja sitten kaupunki remontoi isolla rahalla Hervantaan tilat MedOne Oy:lle, jonne potilaita nyt ohjataan. Kun kaupungilla on varaa remontoida tilat ja maksaa kahden lääkärin palveluista 370000 euroa vuodessa, voisi saman rahan käyttää kaupungin omien palvelujen kehittämiseen. Nykykäytäntö on hätäapua ja pitkän päälle kestämätön malli. Hervannan ja muiden alueellisten terveysasemien tilannetta pahentaa vielä päivystysvastaanoton siirtäminen Tampereen yliopistolliseen sairaalan Acuta-yksikköön. Kun Acutaan pääsevät vain tosi huonossa kunnossa olevat potilaat, paine lisääntyy alueellisilla terveysasemilla. Jos uudistukset vain heikentävät palveluita, ei ole ihme jos asiakkaat ja henkilöstö tuskastuvat ja turhautuvat. Demokratia on kallis leluksi Sauli Siidoroff on sitä mieltä, että jos neuvoa kysytään, sitä pitäisi myös kuunnella. Hän on kuitenkin hyvillään siitä, että käyttäjädemokratiaryhmästä tulee pysyvä pilottihanke ja sen pohjaa laajennetaan. On aivan oikein, että mukaan tulee myös työttömien, eläkeläisten ja maahanmuuttajien edustajat. Mutta tästäkään ei ole hyötyä, jos viesti ei yllä käytännön päätöksiin. Käyttäjädemokratia on otettava ihan vakavasti, on Sauli Siidoroffin kanta. Teksti ja kuva: Sauli Siidoroff on yksi Tampereen kaupungin käyttäjädemokratiakokeilun osallistujista Hervannassa. - Kokeilu on hyvä, mutta päättäjien pitäisi ottaa se vakavasti, hän sanoo kokemuksenaan. Helsingin yhdistyksen vuosikokous: OIKEUTTA JA TASA-ARVOA TERVEYDENHUOLTOON Terveyskeskusmaksut tulee poistaa kokonaan. Tällä hetkellä terveyskeskusmaksuja joutuvat maksamaan vain eläkeläiset, työttömät ja pienten yritysten työntekijät. Valtion, kuntien ja suurten yritysten työntekijöillä on ilmainen työterveyshuolto. Terveysasemat eivät edes ota vastaan tätä maksua, vaan se on maksettava pankkiin. Pankit perivät maksujen vastaanottamisesta ja eteenpäin välittämisestä palvelumaksua, jotkut jopa kahdeksan euroa per lasku; näin kunnallisten palvelujen käyttämisestä aiheutuvien potilasmaksujen maksamisella tuetaan ulkomaisia pankkeja. Terveyskeskusmaksujen poisto vähentää epätasa-arvoa eri väestöryhmien välillä. Terveyskeskusmaksujen laskuttamiseen, seurantaan, perintään yms. käytetty aika ja voimavarat vapautuisivat varsinaiseen hoitotyöhön. Sairaalamaksut tulisi porrastaa progressiivisesti tulojen ja varallisuuden mukaan. Köyhyysrajan alapuolella olevilta tulee poistaa sairaalamaksut kokonaan. Kunnallisista palveluista perittävät maksut tulisi voida maksaa pankkien kautta ilman, että pankit perivät kohtuuttomia pankkipalvelumaksuja.
Julkisten terveyspalvelujen tason ja saatavuuden heikkeneminen huolestuttaa iäkkäitä, monivammaisia ja vähävaraisia kansalaisia. Onko tilanne vain ajautunut tähän kuntien rahoitusvaikeuksien ja lääkärien vaikean saatavuuden vuoksi, vai onko taustalla ideologinen valinta yksityisen terveydenhuollon hyväksi? Ei ole osoitusta siitä, että julkisten terveyspalveluiden laatu tai saatavuus olisi viime vuosina huonontunut. Erikoissairaanhoidon puolella kiireettömään hoitoon pääsy on helpottunut huomattavasti viime vuoden aikana ja pitkät hoitojonot ovat lähes purkaantuneet. Joillakin erikoisaloilla polikliiniseen tutkimukseen on kuitenkin yhä pitkiä odotusaikoja. Perusterveydenhuollossa on edelleen alueellisia ongelmia etenkin kiireettömien vastaanottoaikojen saamisessa. Syitä ovat mm. terveyspalveluiden tarpeen kasvu ja alueelliset lääkärivajeet. Suuri osa kunnista on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kuntien käyttämiä keinoja ovat Risikon mukaan ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttö, mutta myös toiminnan uudelleen organisointi ja hoitajien ja lääkärien uusi työnjako, jolla on pystytty parantamaan palveluiden saatavuutta. Ikääntyneiden ihmisten hoidon ja palveluiden laatuun ja saatavuuteen sekä näiden toteutumisen seurantaan on kiinnitetty erityistä huomioita useissa kehittämisohjelmissa kuten KASTE -ohjelmassa ja Kuntaliiton kanssa yhdessä on annettu Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Peruspalveluministeri Paula Risikko vakuuttaa Julkinen terveydenhuolto säilyy kivijalkana - Kyllä voin ja lupaan, vastaa ministeri Paula Risikko kysymykseen kunnallisen terveydenhuollon edellytysten edistämisestä. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia. Ministeri Risikko vakuuttaa, että hallitusohjelman mukaisesti suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kivijalka on julkinen terveydenhuolto, joka pysyy vastaisuudessakin pääosin verorahoitteisena. Mitään uutta ideologista valintaa hänen mukaansa ei ole tehty. Kunnalliseenkin terveydenhuoltoon tulleet lääkäripalvelut ovat ketjuuntuneet ja osa niistä on kansainvälisten suuryritysten omistuksessa. Tuliko tämä yllätyksenä ministeriölle, hallitukselle ja eduskunnalle? Mitä palvelujen yksityistämiseen tulee, sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo 1980- luvulla on tehty ratkaisu, että käyttökustannusten valtionosuuksien kautta kunta saa rahoitusta samoin perustein riippumatta siitä, miten se järjestää palvelutuotantonsa. Kukin kunta ja kuntayhtymä on vastannut omasta palvelustrategiastaan. Ministeri Risikko jatkaa, että on tultu tilanteeseen, jossa yksityiset yritykset ovat voineet tarjota erityisesti lääkäreille houkuttelevampia taloudellisia etuja ja mm. työaikajärjestelyjä kuin julkinen sektori. Tämän vuoksi julkiset toimijat, kuten osa terveyskeskuksista on joutunut henkilöstöpulan edessä pakkoulkoistamaan ainakin osan tehtävistään.kaikista terveydenhuollon kustannuksista laskettuna yksityisen tuotannon osuus lähestyy neljännestä. Ministeri Risikko myöntää, että tapahtunut kehitys on ollut ennakoitavissa. Hän toteaa, että asiakkaan valinnan vapauden lisääminen sekä palveluiden monipuolistuminen ovat myös tavoitteita, joihin kuntien ja yksityisen sektorin yhteistyön lisäämisellä pyritään. - Palveluseteli on eräs käytännön väline, jolla yhteistyötä voidaan toteuttaa. Nyt kunnat maksavat yksityistetystä terveydenhuollosta ja keikkalääkäreistä enemmän kuin itse tuottamistaan palveluista. Nopeasti kasvanut ja kuntien lääkäripalveluja itselleen vallannut MedOne on tehnyt omistajilleen miljoonien eurojen voitot. Mitä ministeriössä asiasta mietitään? Työvoimavoiman vuokrausyritykset, kuten Med One, ovat ilmiöitä, jotka ovat tulleet muuallekin kuin Suomeen. Nämä yritykset ovat luoneet uusia toimintatapoja, joista kunnallisella sektorilla on varmasti opittavaa. Vuokratyövoiman käyttäminen on ollut osalle kunnista ainoa keino, jolla välttämättömät palvelut on pystytty turvaamaan. Risikko huomauttaa, että vuokralääkäritoiminnan yleistymisestä huolimatta edelleen valtaosa (noin 80 %) terveyskeskusten lääkäripalveluista hoidetaan kunnallisessa palvelusuhteessa ja tämä on myös tavoite tulevaisuudessa. Kunnissa on onneksi alettu kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat etenkin nuorten lääkäreiden hakeutumiseen ja sitoutumiseen terveyskeskustyöhön. Äskettäin on television ajankohtaisohjelmissa kerrottu esimerkkejä kunnallisten terveyskeskusten menestyksistä. Voitteko ja lupaatteko ministerinä tukea tällaista toimintaa kunnissa ja valtakunnallisesti? Kyllä voin ja lupaan. Tällä hetkellä niin jo teemmekin mm. Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa ja palveluinnovaatiohankkeessa. - Terveyskeskuksista on julkisuudessa monin paikoin annettu sellainen kuva, että ne toimivat kaikki huonosti. Todellisuudessa suurin osa terveyskeskuksista toimii hyvin ja kansalaiset ovat niiden toimintaan tyytyväisiä. Risikko jatkaa, että valitettavasti runsas kolmannes terveyskeskuksista on vaikeuksissa lääkäripulan takia. Terveyskeskusten kohentaminen ei kuitenkaan voi olla yksin valtion vastuulla. Tarvitaan uudistuksia, aloitteita ja päätöksiä käytännön työssä terveyskeskuksissa ja terveysasemilla. Päättäjien tulee kuulla henkilöstöä enemmän. Terveydenhuoltolaki on tulossa eduskunnan käsittelyyn, ja sen odotetaan tuovan korjauksia asiakkaiden ja henkilöstön kokemiin ongelmiin. Kritiikkiä on esitetty esimerkiksi valtion rahoitusosuuden, perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalvelujen resurssien vajeesta. Onko kritiikki otettu vakavasti ja onko muutoksia luvassa? Uutta terveydenhuoltolakia varten järjestettiin erityisen laaja lausuntokierros, jotta saataisiin mahdollisimman kattava palaute eri osapuolilta. Lisäaikaa on otettu, että voidaan ottaa huomioon syksyllä eduskunnalle annettavan PARASselonteon tulos. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat ministerin mukaan 2000-luvulla nousseet selvästi. Tätä edellytti mm. kansallinen terveysprojekti. Valtio kustantaa nyt noin kolmanneksen terveydenhuoltomenoista. Kategorisesti ei voida sanoa, että suomalainen terveydenhuolto on huonosti resurssoitua. Saadut palautteet ja kritiikki on otettu vastaan hyvin vakavasti ja asioita huomioidaan jatkovalmistelussa. Toimiva julkinen terveydenhuolto on tahdon asia 5 Haastattelu: Terveyskeskuslääkäri Eila Rooseli on toiminut Hervannan lääkäriasemalla jo 1980-luvun lopulta lähtien, johtavana lääkärinä kaksi ja puoli vuotta. Hän on lääkäriedustajana terveysaseman käyttäjädemokratiaryhmässä. Ylisuuret väestövastuut on perusongelma. Suositus on 1500-2000 asiakasta lääkäriä kohti, mutta itsellänikin on ollut jopa 3000 asiakkaan alueita. Tämän seurauksena on lääkärivaje, kova työpaine ja suuri vaihtuvuus Ongelmia on ja meteliäkin on pidetty, itse olen tainnut saada jo häirikön maineen, sanoo Rooseli. Hervannassa on ollut alun Johtava terveyskeskuslääkäri Eila Rooseli luottaa julkisen terveydenhuollon mahdollisuuksiin. perin kymmenen lääkärinvirkaa, mutta ajoittain on ollut pakko pärjätä viidellä lääkärillä. Lääkärivaje jäytää koko ajan, vaikka lisäksi käytetään keikkalääkäreitä sekä Pihlajalinnan ja MedOnen palveluita. Kun palkka, työtaakka ja työajat eivät ole tasapainossa, ei ihme jos nuoret lääkärit valitsevat yksityisen puolen. Mutta ne jotka täällä ovat, tykkäävät monipuolisesta työstä ja hyvästä työyhteisöstä, jatkaa Eila Rooseli. Hervannassa on paljon haastavia erityisryhmiä, kuten lapsiperheitä, työttömiä, vanhuksia ja maahanmuuttajia. Onko tähän haasteeseen vastaaminen mahdollista julkisen terveydenhuollon keinoin? Kyllä on, jos vain tahtoa löytyy! Vaikka Tampereen kaupunki on satsannut terveysasemien kehittämiseen, tuntuu että riittävää tahtoa ei kuitenkaan ole ollut. Avainasia on terveydenhuollon henkilöstön kuuleminen käytännön päätöksissä, siihen pitää olla valmiutta ja rohkeutta. Julkisen terveydenhuollon pitää Rooselin mielestä myös markkinoida itseään rohkeammin, parantaa alan henkilöstön etuja ja työoloja, tarjota asiakkaille parempia palveluja ja tehdä itseään eri tavoin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Henkilöstön pitää saada paneutua omaan työhönsä ja tehdä sitä täysipainoisesti. Pitää myös voida luottaa siihen, että päätetyt linjaukset pysyvät voimassa. Esimerkiksi omalääkärijärjestelmää ei saa päästää rapistumaan. Mutta kun lääkärien sijaisia ja muuta henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, yhtälö on mahdoton. Yksi keino saada henkilöstön ja potilaiden ääni kuuluviin on käyttäjädemokratiakokeilu. Eila Rooseli on innolla mukana kokeilussa ja toivoo mallia kokeiltavan muissakin kunnissa. Kokemukseni mukaan se on ollut hyvä henkireikä, käytännön apu julkisuuden saamiseksi terveydenhuollon ongelmille ja ratkaisuesityksille, sanoo Eila Rooseli.
6 Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Kokouksia, koulutusta, kulttuuria, matkoja, toimintaa Kevätmyyjäiset 2. huhtikuuta klo 12 15 yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Tarjolla on käsitöitä, leivonnaisia, arpajaiset ynnä muuta. Tervetuloa tekemään ostoksia ja tapaamaan tuttuja! Torstai-kerhon kevätkausi 2009 päättyy 30.4. Kerho kokoontuu torstaisin klo 13 15 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuone 4 4. krs (= takkahuone). Askartelukerhon kevätkausi 2009 päättyy 27. huhtikuuta. Kerho kokoontuu maanantaisin klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Toimisto avoinna arkisin klo 12 15 huhtikuun loppuun p. (09) 713 991. JYVÄSKYLÄN SEUDUN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT LOPPUKEVÄÄN 2009 TOIMINTAKALENTERI Opintotilaisuudet klo 13.00: 26.3., 9.4., 23.4., 14.5., 28.5. ja 17.6. Käsityökerho klo 13.00 1.4., 15.4., 6.5., 20.5., 3.6. ja 17.6. Laulukerho kokoontuu käsityökerhon jälkeen klo 14.00 Ruokakurssit joka kuukauden neljäs torstai klo 10.00: 26.3., 23.4. ja 28.5. Pääsiäismyyjäiset 7.4., leivomme edellisenä päivänä alkaen klo 10.00 Saiholla Kevätretki Isoonhiekkaan toukokuussa Kotiseuturetket ilmoitetaan kerhossa Kevätkauden päättäjäiset 11.6. Saihon grillillä klo 13.00 Vähäjärven matkat: 6. 7.6. Kulttuuripäivät 16. 21.7. Liikuntaviikko Kaikki kerho-ja opintotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 11.00 15.00, Näsilinnankatu 22 A, 6.krs, p. (03) 2142 678. Kerhot joka torstai klo 11.00 Pellervonkatu 9. Tule kuulemaan hyviä alustuksia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Terveydenhoitopäivät Vähäjärvellä 15. 16.4. Tallinnan risteily 26.4. Kevätrieha 7.5. Tapiolassa, Karhunkatu 71. Keittoa, kahvit 6 euron hintaan. Ohjelmaa, arpajaiset ja vieraita muista yhdistyksistä. Vammaiskulttuuripäiville Vähäjärvelle 7.6. Kysy matkoista ja retkistä Irmeli Saarijärveltä puh: (03) 3180 649 tai 050 5894 644 Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia: 9. 13.4. Hauska pääsiäismatka Vähäjärven lomakotiin. Lähtö klo 9.00. Hinnat 200,-/220,-. Tervetuloa! 14.5. Sokkotreffit aina yhtä odotetut ja jännittävät. Huom! Lähtö klo 8.30. Hinnat 45,-/50,- 1. 4.6. Upea kesämatka Järvi-Suomeen! Hotellimajoitukset aamiaisineen, ruokailu kerran päivässä ja pääsymaksut muutamiin kohteisiin. Lähtö klo 8.00. Hinnat 300,-/330,-. Hotellit: Keurusselkä, Kalevala (Kuhmo) ja Vuorilinna (Savonlinna). 15.6. Iltaristeily m/s Isabella. Huom! Hyttejä rajoitettu määrä. Seuraavassa lehdessä lisää tietoja kesäteatterista ja mahdollisista Putkinotko-retkistä ym. Lisätietoja: tsto ma ja ke klo 10 14 p. (02) 232 8526 tai Ritva p. (02) 251 2807, 040 5198 434. LIITTO KOULUTTAA SOSIAALINEUVONNAN JA EDUNVALVONNAN KURSSI 20 22.4.2009 Vähäjärven lomakodissa, Hämeenlinnan Hauholla Kurssi on tarkoitettu kaikkien paikallisyhdistysten edustajille, sekä aloitteleville että kokeneemmille paikallisesta neuvontatoiminnasta kiinnostuneille tai sitä jo tekeville. Ohjelmassa on tietoa ja opastusta keskeisistä sosiaalituista ja -palveluista sekä neuvontatyön käytäntöä ja kokemusten vaihtoa.kurssi alkaa maanantaina klo 11 ja päättyy keskiviikkona noin klo 16. Ray:n tuella järjestettävän kurssin omavastuuhinta on 30 euroa/ osallistuja (sis. kurssimateriaalit ja täysihoidon kurssin ajalta). Ilmoittautumiset yhdistysten kautta tai liiton toimistoon 9.4 mennessä p. (09) 713 990 tai sähköpostilla tsil@tsil.fi. liiton Tämän vuoden sosiaalilomat haettavissa liitto ry:n kautta myönnettävät, Raha-automaattiyhdistyksen tukemat sosiaalilomat vuodelle 2009 ovat haettavissa. Avustuksen niukkuuden vuoksi voidaan lomia myöntää vain hakijoille, joille ei ole myönnetty Tsil ry:n lomaa kahteen kalenterivuoteen eikä muiden järjestöjen sosiaalilomia yhteen kalenterivuoteen. Huolellisesti täytetyt hakulomakkeet toimitetaan paikallisyhdistysten kautta liiton toimistoon 15.5.2009 mennessä. Hakemuslomakkeita ja lisäohjeita saa liiton paikallisyhdistyksiltä, liiton toimistosta (p. 09 713 990) tai Vähäjärven lomakodista (p. 03 6543 124). Lomakkeen voi tulostaa myös liiton nettisivuilta (www.tsil.fi/liitto/lomakkeet/lomatukihakemus.pdf). Lomat myönnetään pidettäväksi liiton omistamassa Vähäjärven lomakodissa. Viiden vuorokauden loman omavastuuosuus on 50 euroa. liitto ry. Kesää kohti mennään kulttuuripäivät kutsuvat taas! XXV VAMMAISKULTTUURIPÄIVÄT 6. 7.6.2009 Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla. Laulu- ja musiikkiesityksiä, sketsejä, runonlausuntaa, pienoisnäytelmiä, käsitöitä, taide-esineitä, askartelunäytöksiä ja muita esittävän taiteen ja käden taitojen aikaansaannoksia. Tervetuloa esittämään, esittelemään, osallistumaan, kuulemaan ja katsomaan, mitä kaikkea yhdistyksissä on vuoden aikana saatu aikaan, ja samalla tapaamaan liiton väkeä eri puolilta maata! Hinnat: 50 euroa / kahden päivän täysihoitopaketti. 14 euroa / yhden päivän lounas ja kahvi. Lisätietoja ja varaukset: Vähäjärven lomakoti p. (03) 6543 124 tai liiton toimisto p. (09) 713 990. Terveyden eriarvoistuminen esillä sosiaalifoorumissa Suomen sosiaalifoorumi 2009 järjestetään huhtikuun 25. ja 26. päivinä Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Etu-Töölössä osoitteessa Dagmarinkatu 3. Tsil ry on mukana tapahtumassa ja järjestää yhdessä DSL:n ja Terveysrintaman kanssa terveyden eriarvoistumista käsittelevän teemaseminaarin. Viikonlopun aikana on tarjolla myös lukuisia muita kiinnostavia teemaseminaareja ja keskusteluja. Onnittelut ilossa ja osanotot surun kohdatessa liiton adressilla. Adresseja myynnissä liiton toimistossa, Vähäjärven lomakodissa ja paikallisyhdistyksissä. Viitehintajärjestelmä lääkkeisiin Huhtikuun alusta voimaan tuleva viitehintajärjestelmä on jatkoa lääkevaihdon laajenemiselle. Apteekki on tarjonnut asiakkaalle lääkärin määräämän lääkkeen tilalle halvempaa mutta vastaavaa vaihtoehtoista lääkettä. Tähän asti asiakas itse on voinut kieltää vaihdon ilman kustannuksia. Viitehintajärjestelmä tuo tähän muutoksen: Mikäli asiakas haluaa nimenomaan sen lääkkeen, mikä reseptissä on, eikä halua vaihtaa sitä edullisempaan vastaavaan tuotteeseen, hänen pitää maksaa se omasta kukkarostaan. Uudessa järjestelmässä vain lääkäri voi kieltää lääkkeen vaihdon, ja korvauksen saa silloin lääkärin määräämän lääkkeen mukaan. Joten nyt on entistä tärkeämpää keskustella lääkärin kanssa vaihdon kieltämisestä, jotta lääkkeestä saa Kela-korvauksen sen todellisen hinnan mukaan ja lääke on varmasti hoitotarkoitukseen sopiva. Köyhyyden vähentäminen on mahdollista Köyhyyttä voitaisiin Suomessa tehokkaasti vähentää julkisilla tulonsiirroilla, joko toimeentulotukea tai muuta perusturvaa korottamalla. Tämän osoittaa Seppo Sallila vasta julkaistun väitöskirjansa päätuloksena. Sallilan mukaan toimeentulotuen korotus olisi näistä tehokkaampi keino. Perusturvan muutokset vähentäisivät tutkijan mukaan köyhyyttä, jos korotukset keskitettäisiin kaikkein köyhimpien väestöryhmien taloudelliseen turvaan, kuten yksinasuvan kansaneläkkeeseen, alimpaan työttömyysturvaan, opintorahaan ja asumistukeen. Jos tuloilla mitatun köyhyyden rajaksi määritellään 50 prosenttia kotitalouksien keskimääräisestä tulosta, on 2000- luvulla 4-6 prosenttia Suomen väestöstä ollut köyhiä. Köyhien suhteellinen osuus on kasvanut jatkuvasti vuodesta 1994 alkaen, kun heille suunnattujen tulonsiirtojen taso on pysynyt paikallaan tai jopa laskenut koko väestön keskimääräisten tulojen noustessa. MLK
Kokous, koulutus, perhejuhla mielessä? Hinnat: A-osa B-osa 50 euroa/vrk/henkilö 48 euroa/vrk/henkilö Mainio paikka tapahtumien järjestämiseen on Vähäjärven lomakoti Hämeenlinnan Hauholla. Lomakoti on rauhallisessa hämäläisessä maisemassa Vähäjärven rannalla koivujen keskellä. Lomakodissa on majoituspaikkoja 60 henkilölle. Majoituksen lisäksi on tarjolla ruokaa, saunaa ja uintia altaassa tai järvessä, talvella myös avanto. Pyydä tarjous, poikkea tutustumaan tai käy liiton kotisivuilla www.tsil.fi/lomakoti. Valtakunnallisena vammaisjärjestönä Tsil ry joutuu jatkuvasti kohtaamaan sosiaaliturvaan liittyviä kohtuuttomuuksia ja ongelmia ajaessaan ikääntyvien monivammaisten oikeuksia. Pikaista ja määrätietoista korjausta kaipaavat ennen muuta pienimpien eläkkeiden ja sosiaalitukien riittämättömyys, lakien toteutuksen alueellinen eriarvoisuus ja käytäntöjen kirjavuus sekä nykyjärjestelmän monimutkaisuus ja sekavuus. Hallitus määritti vuonna 2007 laajapohjaisen SATA-komitean keskeisiksi tavoitteiksi mm. köyhyyden vähentämisen, riittävän perusturvan tason turvaamisen, järjestelmän yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen sekä pienimpien eläkkeiden varassa elävien toimeentulon turvaamisen. Komitean tammikuussa julkaisemat ehdotukset sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi eivät kuitenkaan lunasta lupauksia asetetuista tavoitteista. Esimerkiksi esitys takuueläkkeestä on toki tarpeen pienimpien eläkkeiden tason korottamiseksi. Vasta kahden vuoden kuluttua toteutettava korotus on kuitenkin aivan riittämätön korvaamaan kansaneläkkeiden ostovoiman jälkeenjääneisyyttä yli 10 vuoden ajalta. Muntsilantie 19, 14680 Alvettula puh. (03) 654 3124 lomakoti@tsil.fi www.tsil.fi/lomakoti Tsil ry:n liittohallitus 12.2.09: SATA-KOMITEA JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN Jos kansanedustajat välttämättä tarvitsevat suurten kuukausipalkkojensa lisäksi yli 1000 euron verottomat kulukorvaukset, miten sitten edellytetään ikääntyneiden vammaisten selviävän lääke- ja sairauskuluineen nyky-suomessa pelkillä tätä huomattavasti pienemmillä kuukausieläkkeillä? Ja miksi ollaan virittämässä näin monimutkaista eläkelisän laskentaa kansaneläkkeen tason korottamisen sijaan, kun uudistustyön tavoitteena oli nimenomaan sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen? Odotamme vastauksia kysymyksiimme ja yhdymme Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton esittämiin vaatimuksiin vähimmäisturvan tason nostamisesta sekä toimeentulotuen perusosan siirtämisestä Kelan hoidettavaksi. Kannanotto ja kysymykset on lähetetty: SATA-komitea: pj. Markku Lehto ja perusturvajaoston pj. Osmo Soininvaara Ministerit Matti Vanhanen, Liisa Hyssälä ja Paula Risikko Eduskuntaryhmät Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Vastauksia ei ole toistaiseksi kuulunut. liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as 8 30420 Forssa 0400 977 731 Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki ark. 12-15 sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09)713787 Hämeenlinnan Tapaturmaja pj. Markku Tulander Haukankalliotie 173 12380 Leppäkoski 040 740 3293 markkutulander@hotmail.com Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu 4 40630 Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava (09) 2944770, 040 7571604 Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, 70780 Kuopio 040 7537505 paavo.antikainen@dnainternet.net Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B 20 15100 Lahti 044 2610028 liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. (09) 713990, faksi (09) 713787 Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op 549 409-210 1948. Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Pirtintie 26 53420 Lappeenranta 050 542 5145 Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A 10 37100 Nokia 050 5851735 Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B 28 90500 Oulu 044 913 6002 Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie705 35100 Orivesi 0422 314570 Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie 174 77220 Neuvola Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D 14 28200 Pori 050 9180111 Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9 26100 Rauma 044 0228485 taisto.lamminen@gmail.com UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37 33210 Tampere (03) 2142678 av. ke klo 11-15. Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu 71 33530 Tampere (03) 2551232, 040 5696022 Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E 79 20100 Turku avoinna ma ja ke klo 10 14 (02) 232 8526 fax (02) 232 8525 tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Matti Svärd PL 22, 21251 Masku 050 555 3865 (02) 4320 320 Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu 5 37600 Valkeakoski (03) 5841643 040 7657414 Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie 5 78400 Varkaus 0400 185300 Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie 15 35700 Vilppula 050 3138422 (03) 4716997 Julkaisija Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. ja fax (09) 713 990, faksi (09) 713 787 S-posti ja internet tsil@tsil.fi, www.tsil.fi/uusi invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op 549 409-210 1948 Toimituskunta Anna-Liisa Mäkinen, Timo Piippo, Pauli Toikka Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, 32210 Loimaa puh. 040 7458310, sp. jorma.eloranta@virttaa.net Toimitus ja taitto, Katajikonkatu 1 D 13, 33280 Tampere puh. 040 5191502, sp. hannu.oittinen@tpnet.fi Toimisto av. arkisin klo 8.30-16.00, toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) 713 990 ISSN-numero 0787-7021 Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki 7
8 Kuopion kaupunki päätti nostaa imagoaan Saaristokaupunginosaan menevällä, 20 miljoonaa euroa maksaneella saaristotiellä. Ensinnäkin tie tehtiin vesistöjen läpi tekemällä kolme siltaa saaresta saareen. Tie rikkoi kylmästi Rauhalahden ja Kärängän alueen kauniit maisemat. Tie rakennettiin myös pienelle, ns. rikkaiden perheiden asuntoalueelle, jotta se nopeuttaisi ja lyhentäisi näiden työmatkoja. Tielle asetettiin kuitenkin 40 km:n ajonopeus, joten moottoritietä etelään ja siitä Petosen kautta Saaristokaupunkiin oli huomattavasti nopeampi ajoreitti. Mutta herää kysymys, oliko tie tarpeellinen? Vai halusiko kaupunki tehdä tästä vain näyttely- ja retkeilykohteen? Kaupungilla olisi kyllä ollut 20 miljoonalle eurolle paljon parempiakin kohteita. Asiakkaat ulos asemalta Puutun ensin näihin joukkoliikenteen epäkäytännöllisiin asioihin, koska ne koskettavat eniten vammaisia ja vanhuksia. Kuopion linja-autoaseman odotustiloista on tullut kaupunkilaisten ja koko Suomen naurun kohde. Kaupunki möi muutama vuosi sitten linja-autoaseman odotustilan ja lipunmyyntitilan yksityiselle henkilölle odotustilan käytöstä sopimatta. Yksityinen omistaja hääti odotustiloista asiakkaat ulos, missä he lipan alla värjöttelevät odottamassa linja-autovuorojaan. Kaupunki on tietämäni Kun meillä pestiin rahaa Liiton kirjoituskilpailun Vammaisuus elämässäni arkipäivän iloja ja suruja satoa Minä joskus mietin, millaista se rahanpesu on, kun siitä niin paljon puhutaan. En oikein päässyt siitä perille. Mieskin vain tuhahti, kun kysyin sitä häneltä. Sanoi vain, ettei minun sitä kannata miettiä, koska se ei olisi minulle mahdollista, ei sen puoleen hänellekään. Annoin asian olla, olihan maailmassa ylen määrin muitakin asioita, joista ei juuri tolkkua saanut, ei kai ollut tarpeenkaan. Olihan sitä tässä tarpeeksi miettimistä, että pystyisi pitämään omat asiat hallittavissa. Pitäkööt muut viisaammat huolen maailman ja oman maan asioista, mitä sitä yksi vanhanpuoleinen akka suurista linjoista ymmärsikään. Vaan valkeni se rahanpesu minullekin eräänä tuiki tavallisena arkipäivänä. Aamulla kun mies kiskoi päällyshousuja jalkaansa, sanoin: Älä laita niitä, ne ovat pesun tarpeessa, ota kaapista puhtaat niin minä pesen ne. Olen juuri täyttämässä konetta. Ei mies siihen mitään, teki työtä käskettyä. Minä otin housut ja kiikutin ne koneeseen. Jotenkin tuntui, että minulta jäi jotain huomaamatta, mutta en sitä sen enempää pohtinut, ei kai se mitään tarpeellista ollut. Panin housut koneeseen ja painoin käynnistysnappia. Siellähän tulisivat puhtaiksi muun pyykin kanssa. Paavo Antikainen esittää vaihtoehtoisia kohteita Kuopion eliittikaupunginosaaan satsatulle 20 miljoonalle. Odottaessani milloin pyykkikone pysähtyisi tein tavanomaisia askareitani hiljakseen. Mies oli syventynyt päivän lehden lukemiseen, kunnes hän äkkiä karjaisi, sanan mukaisesti karjaisi: Missä minun lompakkoni on? Otitko sen pois taskusta, ennen kuin panit housut koneeseen? Säikähdin niin, että taisi sydän lyödä muutaman ylimääräisen lyönnin tai jättää lyömättä, miten lienee. Vaan kun hiukan toivuin, huusin: En ottanut, siellä se on koneessa ja pian pestynäkin, kun kuuluu kone jo linkoavankin. Mies ryntäsi kylpyhuoneeseen ja jäi seisomaan koneen viereen. En tiedä mitä lie mantraa hokenut, se teksti mitä kuulin, ei oikein ole painokelpoista. Muijaparka sai ainakin kuulla kunniansa. Vaikka ihmettelinkin, että minunko se pitäisi hänen lompakostaan huolta pitää, muistelin, että olin joskus kuullut, ettei hänen lompakkoaan saa mennä kaivelemaan. Siinä tuli mieleen myös se housuja koneeseen pannessani mielessä käväissyt ajatus, että jotakin pitäisi huomata, housuissa oli ehkä ylimääräistä painoa. Se lompakko. Se ei nyt kuitenkaan enää auttanut yhtään. Mies seistä jökötti koneen vieressä. Mietin, että ei se ennen ole vahtinut koneen vieressä pyykin valmistumista. Kuuntelin tämän voivottelua, miten siellä oli tärkeitä papereita, Kela -kortti, ajokortti, kalastuslupa sun muuta, miten ne nyt saa uusittua ja mikä vaiva siitä on. Oli siellä rahaakin muutama satanen, tämä tosin tapahtui markkojen aikaan, silloin kun nämä vetelivät viimeisiään. Minä olin jo rauhoittunut ja ajattelin, ettei tämä nyt kai maailmanloppu ole. Tulee siinä rahaakin pestyä. Niin se rahanpesu, nyt sitten sekin selvisi. Kun kaikki oli ohi, oli mies rauhoittunut todettuaan, ettei mitään korvaamatonta vahinkoa ollut tapahtunut, kaikki mystiset kortitkin muovikuoriensa sisässä olivat käyttökelpoisia eikä rahakaan ollut pahemmin tärveltynyt. Silloin sanoin hänelle, että oikeastaan oli hyvä kun kävi niin kuin kävi: eipä minunkaan enää tarvitse miettiä, millaista rahanpesu on. Sekin tuli nyt nähtyä ja koettua. Mies vilkaisi minua ja aikoi kai sanoa jotain vähemmän mairittelevaa erään tietyn naisihmisen järjenkäytöstä, kunnes taas hoksasi, että pitäisi olla jo tottunut siihen, ettei tästä tiennyt, milloin se oli tosissaan ja milloin taas ilkikuri sai sanomaan ja tekemään kaikenlaista. Ei aina kannata ottaa kaikkea niin kovin tosikkomaisesti elämässä sattuu ja tapahtuu. Aune Roslöf, Rauma Mitä hyödyllistä tekisit 20 miljoonalla eurolla? mukaan vasta pitkällisten neuvottelujen kautta päässyt asiasta jonkinlaiseen sopimukseen toivoa sopii. Kuopion rautatieasemalla on puolestaan jo 32 vuotta vallinnut tilanne, että pyörätuolilla ja rollaattoreilla kulkevat pääsevät asematasanteelle ainoastaan tavaratunnelien kautta. Kerran yritettiin tehdä luiska asematasanteelle nousevien rappusien viereen, mutta siinä tapahtui erittäin paljon loukkaantumisia ja se täytyi purkaa. Kerhomme on esittänyt, että rappusten viereen laitettaisiin hissi. Ehdotus on lopultakin menossa pienen askeleen eteenpäin, sillä kahden vuoden päästä asemalla tehtävän täysremontin ohessa on odotettavissa parannusta. Tervetuloa hissi! Olisi 20 miljoonalle eurolle ollut tarvetta näihinkin parannuksiin. Köyhille kalliit palvelut Sitten käyn näiden terveyspalvelujen kimppuun. Kuopion Lappeenrantalaiset kaamosta kaatamassa Lappeenrannan tapaturma- ja sairausinvalidit tekivät matkan Vähäjärven lomakotiin kaamoksen kaatajaisiin 5 10.2. Tuttu ja luotettava kuljettajamme Aapo keräsi lähtijät melkein kotiportilta. Lähtijöitä oli tavallista vähemmän, mutta iloisella mielellä lähdimme matkaan. Matkalla pysähdyimme kahveella, ja sitten jatkettiin kohti Vähäjärveä. Oli ilo saapua, kun vastaanotto lomakodissa oli yhtä ystävällinen kuten aina ennenkin. Huoneet saatuamme olikin jo lounaan aika. Hieman lepäiltyämme vietimme aikaa seurustellen ja tietysti skippoa pelaten. Illalla saunoimme, ja rohkeimmat pulahtivat viileässä uima-altaassakin. Päivät kuluivat nopeasti: oli aamujumppaa ja verenpaineen yhdistys nosti viime liittokokouksessa esille, että terveystarkastukset tulisi saattaa voimaan kaikille vammaisille, vanhuksille ja eläkeläisille pakollisina ja maksuttomina. Tämä olisi monelle terveyden kannalta tärkeää ja ennakoivaa. Silloin hoidettaisiin ennakolta terveyttä eikä ainoastaan sairautta, mikä tulisi monesti myös paljon halvemmaksi kunnille. Terveyspalvelut ovat nykyisin rikkaille ja työssäkäyville halvempia kuin eläkeläisille ja vammautuneille. Miksi näiden täytyy pienistä tuloistaan maksaa kaikista terveyspalveluista? Olen myös yllättynyt, kun lääkärit kirjoittavat joka asiasta 27 euron maksun, siitäkin, että ostaa vaippoja. Minne joutuu sairaalasta? mittausta. Tarja piti meille joka päivä luennon ajankohtaisista aiheista, että saimme asiallista tietoa myös meitä koskettavista asioista. Pelattiin bocciaa, bingoa ja lautapeliä. Iltaa vietimme takkahuoneessa makkaranpaiston ja erilaisen ohjelman merkeissä. Ja mikä ihaninta, kaiken touhun välillä sai nauttia Pekan maittavasta ruokapöydästä. Viisi päivää meni nopeasti, aika kului kuin siivillä. Kiitos henkilökunnalle hyvästä huolenpidosta, tavataan taas! Oli taas kotiinlähdön aika Aapo haki ja palautti meidät turvallisesti perille. Matkalla mukana Hilkka Olen myös huolestunut palvelutaloista, koska siellä ei hoideta sairaita: Minne joutuvat sairaalasta kotiutettavat asukkaat, jos palvelukodeissa ei ole hoitajaa eivätkä omaiset kaikissa tapauksissa ole vanhusta vastaanottamassa? Toivoisin, että kaupungissa olisi henkilö, joka sairaalan ja lääkärin kanssa neuvoteltuaan ottaisi vanhuksen hoitoon, joka myös järjestäisi lääkityksen potilaalle. Keskustelin asiasta kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa. Hän kertoi, että potilas, joka pääsee sairaalasta kotiin tai palvelukotiin jossa ei ole hoitoa, otetaan kahden viikon ajaksi kaupungin järjestämään hoitoon ja autetaan näin palaamista normaaliin elämään. Hyötykäyttöä miljoonille Tässä olisi kyllä reikiä 20 miljoonalle eurolle! Ja paljon jäi vielä hampaankoloonkin. Tuntuu kuin me apua tarvitsevat olisimme kaupungille vain välttämätön pakko. Saaristokadusta tulee mieleen vanhempien lausuma: Älä osta mitä tarvitset, vaan osta mitä ilman et tule toimeen. Paavo Antikainen Kuopion seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry