Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla



Samankaltaiset tiedostot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Metsänhoitotyöt kuvioittain

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat


TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Espoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

Kiinteistöjen piha- alueet

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Yliopiston puistoalueet

Metsäohjelma

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Toimenpiteet: tarkkailtava

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI T. Oinonen -97

50 % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Toimenpiteet kuvioittain

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS

VAAKONPUISTON PUISTOMETSÄSUUNNITELMA

KIVISTÖN KIRKON KORTTELIT VIITESUUNNITELMA VIHERTEHOKKUUS

Mielakan metsäilta

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

Korson keskuspuiston ja asukaspuiston yleissuunnitelma

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU


Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio

Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista

RAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA

KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU

PUIJO KUOPIO MATKUSTAJA- SATAMA MIKKELI JYVÄSKYLÄ

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tehdashistorian elementtejä

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

LUONTOLAUSUNTO YMMERSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (ALUE ) VARTEN

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Alueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Elokuussa 2008 käynnistyneen projektin tavoitteena on kehittää ja kunnostaa meijerialue ja siellä tyhjänä olevat rakennukset uuteen käyttöön.

Kirrin liito-oravaselvitys

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Transkriptio:

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen, etelässä Metal Powerin tonttiin ja lännessä Tyrnäväjokea seuraavaan ulkoilu- ja virkistysreittiin. Tyrnäväjoen välitön rantakaistale tulee myös siistiä. Tämä kaistale tulee hoitaa yhteistyössä Tyrnävän kalastuskunnan ja Tyrnävän kunnan sivistystoimen kanssa yhteistyössä. Maanomistusolot jakautuvat Tyrnävän kunnalle (tekninen osasto ja sivistystoimi), Pohjois-Pohjanmaan Liikennevirastolle (ELY-keskus) sekä kalastuskunnalle. Kuvioiden hakkuutapana käytetään poimintahakkuuta ja toimenpiteet suoritetaan talvella, juurivaurioiden minimoimiseksi ja kostean rinteen paremman kantokyvyn vuoksi. Alikasvoston poistetaan osaksi; poistoa vältellään toukokuun puolivälistä heinäkuun lopulle lintujen pesinnän vuoksi. Hakkuiden tarkoitus on avata näkymiä Tyrnäväjoelle, poistaa reitin varresta mahdollisesti vaaraa aiheuttava puusto ja varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Kuvioiden puusto on pääasiassa luontaisesti kasvaneita lehtipuita, havupuut ovat pääosin istutettuja. Termien selitykset Alikasvosto: Metsäpohja- ja pensaskerroksen kasvillisuuden yleisnimitys. Hoitoluokka A2: Käyttöviheralue. Käyttöviheralueet sijaitsevat keskeisesti rakennetussa ympäristössä. Ne ovat kaupunkipuistoja ja aukioita, leikkipuistoja, kiinteistöviheralueita, liikenneviheralueita keskusta-alueella sekä liikuntaan ja toimintaan tarkoitettuja viheralueita. Käyttöviheralueet on tarkoitettu esimerkiksi oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen pelaamiseen. Yleensä runsaasti istutettua pensas- ja puukasvillisuutta sekä nurmialueita. Hoitoluokka C1.2: Lähivirkistysmetsä. Lähivirkistysmetsä sijaitsee taajama-asutuksen läheisyydessä, rakennettujen puistojen reunoilla tai ulkoilun ja liikunnan painopistealueilla. Säännöllinen virkistyskäyttö on runsasta ja kulkua on usein ohjattu ulkoilupoluille tai väylille. Lähivirkistysmetsä on hoidettu ja sen pohjakasvillisuus on osin muuntunutta, osin luonnonmetsän kaltaista. Kaavamerkintä VL: Lähivirkistysalue. Hoidetaan yleensä jatkuvasti uudistuvana luonnonhoitometsänä. Kaavamerkintä VP/s: Puisto, ympäristö säilytettävä. Hoidetaan yleensä puutarhamaisesti, reunaalueet jatkuvasti uudistuvana luonnonhoitometsänä. Kaavamerkintä Y/s: Yleisten rakennusten korttelialue, ympäristö säilytettävä. Julkisten palveluiden alue, viheralueet hoidetaan yleensä kiinteistöjen piha-alueina tai puutarhamaisesti. Poimintahakkuu: Poimintahakkuussa poistetaan pääasiassa valikoiden isompia puita. Voidaan harventaa myös mahdollisesti tiheää puustoa. Parannetaan nuoren puuston kasvuolosuhteita. 1/5

KUVIO 1. Pinta-ala n. 0,2ha Kuvio 1. on Meijerialueen itäosassa sijaitseva puistomainen alue (VP/s). Alue rajautuu Vanhatiehen, Meijerialueen paikoitusalueeseen, Höyläämöön ja Tyrnäväjoen töyrääseen. Alueen pohja on nurmikolla ja sitä hoidetaan A2-hoitoluokan mukaisesti. Yksittäisiä puita / puita ryhmissä. Lajeina koivu (Betula), punakoivu (Betula pendula var. rubra), sembramänty (Pinus cembra), tuija (Thuja), kotipihlaja (Sorbus aucuparia), pylväspihlaja (Sorbus aucuparia Erecta ), harmaaleppä (Alnus incana), siperianlehtikuusi (Larix sibirica) ja okakuusi (Picea pungens). Kuviolla on merkitystä lähimaisemassa, koska se sijaitsee kulkuväylän varrella ja kuvio rajautuu paikoitusalueeseen. kuva on avoin ja kasvillisuus harvassa. Kuviolla on muutamia maisemapuita (sembramännyt, siperianlehtikuusi, pylväspihlajaryhmä). Kasvillisuudessa tulee säilyttää ns. kerroksellisuus. Kuviolta poistetaan huonokuntoiset puut poimintahakkuuna. Poistettavat puut on merkitty keltaisella nauhalla. Pyrkimyksenä on poistaa turvallisuutta merkitsevästi heikentävät ja kuolevat kasvit, antaa kasvutilaa nuorille puille ja avata näkymä Vanhatieltä Meijerialueelle. Kuva 1. Näkymä Vanhatieltä Meijerialueelle Kuva 2. Lahovaurioita suurissa koivuissa Kuva 3. Näkymä Meijerialueelta Tyrnäväjoelle 2/5

KUVIO 2. Pinta-ala n. 0,2ha Kuvio 2. sijaitsee Meijerialueen itäosassa Tyrnäväjoen töyräällä (VL ja VP/s). Kuvion läpi kulkee ulkoilu- ja virkistysreitti. Kuvio rajautuu Tyrnäväjoen ylittävään siltaan (Vanhatie), Tyrnäväjokeen, Höyläämön puoliväliin ja puistoalueeseen (Kuvio 1.). Kuvio ulottuu Tiehallinnon (Vanhatien silta alueineen) ja Tyrnävän kalastuskunnan (Tyrnäväjoki vesistöineen) hallinnoimille alueille. Kuvio kuuluu hoitoluokkaan C1.2. Kuvion valtapuita ovat nuori harmaaleppä (Alnus incana) ja varttunut koivu (Betula). Muita lajeja ovat mm. tuomi (Prunus padus), pajut (Salix) ja kotipihlaja (Sorbus aucuparia). Alikasvostoa on paikoitellen runsaasti ja se koostuu pääasiassa ruohovartisista lajeista kuten erilaisista heinistä sekä pienpuustosta että pajuista ja villiintyneestä punaherukasta (Ribes rubrum). Kuviolla on lahoavaa pystypuuta, kaatuneita lahopuita ja kääpiä. Kuviolla on merkitystä lähimaisemassa, koska sijaitsee ulkoilureitin varrella ja peittää osittain näkymän Meijerialueelta Tyrnäväjoelle. kuva on puoliavoin ja sulkeutumassa. Puuston sekametsärakenne tuo vaihtelua ulkoilureitin varrelle. Kuviolta poistetaan huonokuntoisia ja reitin käyttäjien turvallisuutta vaarantavia puita poimintahakkuuna talvella. Alikasvostoa poistetaan kesäkaudella. Poistettavat puut on merkitty keltaisella nauhalla. Tavoitteena on poistaa huonokuntoiset ja kuolevat kasvit, nuorentaa kasvillisuutta, parantaa puiden kasvuolosuhteita sekä avata näkymä Meijerialueelta Tyrnäväjoelle. Sekametsärakennetta suositaan ja kukkivat puut säästetään. Kuviolle muodostetaan aukkoja näkymien avaamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä leppäryhmä tulee käsitellä varoen. Kääpäasiantuntijuuden puutteesta johtuen, käävät tulee säilyttää uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien mahdollisen esiintymisen vuoksi. Kuva 3. Näkymä Meijerialueelta Tyrnäväjoelle Kuva 4. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeä alue (kääpiä) Kuva 5. Näkymä Meijerialueelta Tyrnäväjoelle 3/5

KUVIO 3. Pinta-ala n. 0,09ha Kuvio 3. sijaitsee Meijerialueen eteläosassa, Höyläämön takana (VL ja VP/s). Kuvion läpi jatkuu kuvion 2. ulkoilu- ja virkistysreitti. Puita on paikoin kevennetty / karsittu lähinnä reitin ylle tulevista oksista. Suurista haavapinnoista on aiheutunut puuston kunnon nopea heikkeneminen, joka vaikuttaa reitin turvallisuuteen. Kuvio kuuluu hoitoluokkaan C1.2. Kuvion valtapuita ovat nuori harmaaleppä (Alnus incana) ja varttunut koivu (Betula). Muita lajeja ovat mm. tuomi (Prunus padus), metsäkuusi (Picea abies), pajut (Salix) ja kotipihlaja (Sorbus aucuparia). Alikasvostoa on paikoitellen runsaasti ja se koostuu pääasiassa ruohovartisista lajeista kuten erilaisista heinistä sekä pienpuustosta että pajusta. Kuviolla on lahoavaa pystypuuta, kaatuneita lahopuita ja kääpiä. Kuviolla on merkitystä lähimaisemassa, koska se sijaitsee ulkoilu- ja virkistysreitin varrella. kuva on puoliavoin, osittain sulkeutunut. Puuston lehtimetsärakenne tuo vaihtelua urheilureitin varrelle. vauriona voidaan pitää roskien ja rakennusjätteen ym. roskan kertymistä Höyläämön taakse. Kuvion metsänpohja on siivottava sinne kuulumattomasta jätteestä. Kuviolta poistetaan huonokuntoisia puita poimintahakkuuna talvella siivouksen jälkeen tai sen yhteydessä. Alikasvostoa voidaan poistaa kesäkaudella. Poistettavat puut on merkitty keltaisella nauhalla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä leppäryhmä pyritään käsittelemään varoen (pahin roskaisuus juuri tällä alueella). Kuviolle Tyrnäväjoen ja reitin välisellä osalla Tyrnäväjokeen kaatuva suuri kuusi poistetaan, mutta sen kanto tulee jättää sitomaan rantapengertä, kunnes varsinainen kunnostus penkereelle tehdään. Kuva 6. Rakennus- ym. jätettä ulkoilu- ja virkistysreitin varrella Kuva 7. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeä alue (kääpiä) Kuva 8. Jokeen valuva suuri kuusi Kuva 9. Näkymä Meijerialueelta Tyrnäväjoelle Kuva 10. Vaaraa aiheuttavaa puustoa ja rakennus- ym. jätettä ulkoilu- ja virkistysreitillä 4/5

KUVIO 4. Pinta-ala n. Kuvio 4. sijaitsee Meijerialueen eteläosassa Höyläämön takana ulottuen aina Metal Powerin tontin rajalle saakka (VL ja Y/s). Kuvion läpi jatkuu kuviolta 3. ulkoilu- ja virkistysreitti. Puusto on suurelta osin valunut maamassojen mukana jokeen, penger on paikoin hyvin jyrkkä. Kuvio kuuluu hoitoluokkaan C1.2. Kuvion valtapuita ovat nuori harmaaleppä (Alnus incana) ja koivu (Betula). Muita lajeja ovat mm. tuomi (Prunus padus), pajut (Salix) ja kotipihlaja (Sorbus aucuparia). Osa puustosta on istutettua. Alikasvostoa koostuu pääasiassa ruohovartisista lajeista kuten erilaisista heinistä sekä pienpuustosta ja pajusta. Kuviolla on lahoavaa pystypuuta ja kaatuneita lahopuita. Kuviolla on merkitystä lähimaisemassa, koska se sijaitsee ulkoilu- ja virkistysreitin varrella ja asumiskäytössä olevan tontin läheisyydessä. kuva on puoliavoin. Kuvion metsänpohja on siivottava sinne kuulumattomasta jätteestä. Kuviolta poistetaan huonokuntoisia puita poimintahakkuuna talvella siivouksen jälkeen tai sen yhteydessä. Alikasvostoa voidaan poistaa kesäkaudella. Poistettavat puut on merkitty keltaisella nauhalla. Kuva 11. Näkymä Meijerialueelta Tyrnäväjoelle Kuva 12. Rakennus- ym. jätettä ympäristössä, viimeistelemätöntä rakentamista, vaarallisia puita LIITTEET 1 Kuviokartta 2 Kuvat 5/5